Seutuseminaarin ohjelma
Mitä kuuluu seutukunnalle? Tilannekatsaus seutukunnan toiminnasta ja näkymiä lähitulevaisuuteen Seutuseminaari 23.8.2018 Petri Jylhä
Seutukunnan tehtävät, henkilöstö ja hallintomalli
Historiaa
Seutukunnan tehtävät ja toiminta-alue Sopimuksen mukaiset tehtävät Alueen kehittäminen Alueen elinkeinotoiminnan kehittäminen Kuntien yhteistoiminnan edistäminen Seudun edunvalvonta Sopimuskunnat Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Toholampi ja Veteli Yhteistyötä ja projektitoimintaa koko maakunnan alueella ja ajoittain myös ylimaakunnallisia hankkeita
Seutuorganisaatio Seutuvaltuusto (Lestijärven kunnan lautakunta) Johtoryhmä (jäsenkuntien kunnanjohtajat) Kehittämisjohtaja Kehittämis- ja hallintopalvelut KASE Yrityspalvelu Hankepalvelut
Seutukunnan henkilöstö 2018 Petri Jylhä, kehittämisjohtaja Jaana Ojutkangas-Änäkkälä, seutusihteeri Minna Kauppinen, kehittämispäällikkö, tilastoasiantuntija Sari Torppa, yritysneuvoja Mari-Liisa Haka, yritysneuvoja Mikko Hänninen, kehittämiskoordinaattori & Ohjuri -työllistämistehtävät Heidi Luomala, projektipäällikkö, ekeski-pohjanmaa hanke
Toimintamalli Elinvoimapalvelut, hankeja ohjelmatyö, vaikuttaminen, tilastot Aluekehittäminen ja edunvalvonta Elinkeinojen kehittäminen KASE Yrityspalvelu, hanke- ja ohjelmatyö, vaikuttaminen, työllisyyden edistäminen Seutukunta Hanke- ja ohjelmatyö, maakuntauudistus Maaseutuhallinnon yhteistyö Kuntien yhteistoiminnan kehittäminen Uudistaminen, ideointi ja uudet avaukset Verkostoituminen ja yhteistyö Valmistelu ja toteutus Kuntien rahoitusosuudet Yhteisten palveluiden kehittäminen, valmistelu ja yhteishankkeiden vetäminen
Esimerkkejä toiminnasta 2018 Alueen kehittäminen Hankesuunnittelu ja -toteutus, hankkeiden kuntaosuudet Suunnitelmat, selvitykset, kyselyt, esitykset, tilastot Avaukset ja käynnistykset KASE Kasvuohjelma ekeski-pohjanmaa Soiten kanssa Kyytiin! kuljetukset ja asiointi Alueen elinkeinotoiminnan kehittäminen Hanketoiminta ja hankkeiden kuntaosuudet Yritysneuvonta KASE Yrityspalvelu Rekrytointi- ja työllistämistoiminta Ohjuri työllisyyshanke Erikoiskasvit hanke Kuntaosuudet yli 20 hankkeessa Kuntien yhteistoiminnan edistäminen Selvitykset, yhteishankkeiden käynnistys ja toteuttaminen Palloiluhallin esiselvitys Kuntapalvelu- ja asukaskyselyt DIGI ja sähköiset palvelut; O365 Seudun (yritysten ja kuntien) edunvalvonta Lausunnot, lobbaus, työryhmät, päätöksentekoelimet Tie 775 päällystäminen Tuulivoiman kiinteistöverotus Hallinto-oikeuden resurssit
Elinvoimaohjelman tavoite
Elinvoimaohjelman tavoitteet ja teemat
Missä mennään tilastojen valossa? Seudun kehityksen menestystekijöitä?
Väestönmuutoksen ennakkotilasto tammi-heinäkuu 2018
Työlliset nuoret aikuiset ja opiskelijat muuttavat
Nuoret ja nuoret aikuiset koulutetut muuttavat
Pohjanmaan ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2018
Kehityksen haasteita Poismuutto Nuoret koulutetut ammattiosaajat lähtevät, toisen asteen koulutus Kokkolassa ja muualla Nuorten hakeutuminen yliopistokaupunkeihin ja jääminen sinne Yliopistollisen koulutuksen vähäinen tarjonta maakunnassa Alueen vetovoimaisuuden parantaminen onko tarpeeksi pito- ja vetovoimaa? Työpaikat Julkiset palvelut (kunnat, sote, koulut ja muu koulutus ym.), Kulttuuri, liikunta - ja harrastustoiminta Asuminen, turvallisuus ja viihtyisyys Yritysten kasvun edellytysten varmistaminen Osaava työvoima, kasvua tukevat palvelut, infra Yksityinen ja julkinen rahoitus Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimijoiden ja -rahoituksen vähäisyys Pien- ja pk-yritysvaltainen elinkeinorakenne, pääomasijoittajien vähyys Saavutettavuus Alempi tieverkosto, satama, lentokenttä, tietoverkot ja sähköiset palvelut
Mitkä ovat tärkeimmät asiat, joilla seutua kehitetään paremmaksi elämisen ja yrittämisen alueeksi? Keskeisiä kokoavia teemoja? Alueen pito- ja vetovoima - kyky antaa elämisen ja asumisen hyvät edellytykset Alueen elinvoima, uudistuminen ja yhteistyö Saavutettavuus Kaikki teemat liittyvät vuorovaikutteisesti toisiinsa!
Ajankohtaista tällä hetkellä
Työn alla, esimerkkejä Hankkeet Menossa: ekeski-pohjanmaa Soite:n kanssa, K-P Liitto EAKR 400 000,- Ohjuri -työllisyyshanke KPEDU:n kanssa, K-S ELY, 50 000,- Rahoitus myönnetty: KYYTIIN 2 käynnistäminen odottaa myöntövaltuuksia, K-P Liitto EAKR, 394 000,- Erikoiskasvit hankkeen käynnistäminen Haapaveden-Siikalatvan seutukunnan kanssa, P-P ELY/ERM Haussa parhaillaan: KASE Kasvuohjelma, kumppanina Kokkolan Yliopistokeskus, K-P Liitto, 103 000,- Palloiluhalli -selvitys, Leader/Pirityiset 50 000,- Tietoverkkojen kattavuuden selvitys, ELY (valmistelussa KASENET:in kanssa) Aluekehittäminen KASE Kasvuohjelma painopisteet ja uudet avaukset Tietoverkkojen kattavuuden ja rakentamistarpeiden kartoitus yhdessä Kasenet Oy:n kanssa
Työn alla, esimerkkejä Elinkeinojen kehittäminen ja työllisyys Yritysten koulutus: tuulivoimahankkeet ja muiden yritysten koulutus KPEDUN:n kanssa Työvoimatarpeiden selvitys KPEDU:n kanssa Yrityspalveluiden tarvekysely Kuntien yhteistoiminnan edistäminen Kuntakohtaiset asukaskyselyt Digin hyödyntäminen ja kase.fi portaalin kehittäminen kuntien palvelualustaksi Seutukunnan toimintamallin kehittäminen Seudun edunvalvonta EU-tukien säilyminen K-P:lla ja yritystukien hyödyntäminen täysimääräisesti yritysten hankkeisiin
KASE Kasvuohjelma Suurhankkeisiin ja elinkeinoelämän kasvuun varautuminen Kaustisen seudulla Tausta: Elinkeinoelämän kasvu, osaavan työvoiman tarpeet, työvoiman ikääntyminen Tuulivoimapuistojen ja litiumtuotannon käynnistyminen investointien arvo vähintään satoja miljoonia, työpaikkavaikutukset satoja henkilötyövuosia
KASE Kasvuohjelma Suurhankkeisiin ja elinkeinoelämän kasvuun varautuminen Kaustisen seudulla Suuri mahdollisuus ja samalla haaste on siinä, miten syntyvät työpaikat ja käynnistyvät investoinnit tukevat seudun elinvoiman kehittymistä ja aluetalouden parantumista: miten investoinnit tuottaisivat mahdollisimman paljon lisäarvoa elinkeinoelämän kasvuun ja kuntien talouden parantumiseen. Elinkeinojen myönteinen kehitys tulisi hyödyntää myös alueen pito- ja vetovoiman parantamiseen. Poismuuton ehkäiseminen ja uusien asukkaiden saaminen ovat seudun tulevaisuuden kehittymisen kannalta kriittisiä menestystekijöitä. Hankkeen tavoitteet: 1. Tuottaa alueen elinkeinoelämän tilanne- ja kehityskuva sekä kokonaisarvio suurhankkeiden ja elinkeinoelämän kasvun kokonaisvaikutuksista alueelle 2. Tuottaa keinoja, miten kunnat ja koko seutu yhdessä hyödyntävät myönteisen rakennemuutoksen alueen elinvoiman kasvuksi
KASE Kasvuohjelma Suurhankkeisiin ja elinkeinoelämän kasvuun varautuminen Kaustisen seudulla Päätoteuttaja Kaustisen seutukunta Osatoteuttaja Kokkolan Yliopistokeskus Rahoittajan K-P Liitto, kunnat, KYC ja yritykset Hankebudjetti 103 000,- 9/2018-4/2019 Kasvuohjelma -asiakirja Alueen tilannekuva -raportti Kokonaisarvio kasvun vaikutuksista -raportti
Palloiluhalli -selvitys Seudulla ei ole katettu ja lämmintä tilaa, jossa voisi talvella harrastaa pesäpalloa, jalkapalloa ja tiettyjä yleisurheilulajeja harrastajia on paljon ja lajit ovat lisänneet alueen tunnettuutta Työpaikkojen lisäksi perheillä tulee olla mahdollisuuksia laadukkaaseen vapaa-aikaan, harrastaa ja liikkua, mikä lisää houkuttelevuutta ja viihtyvyyttä -> alueen pito- ja vetovoima Pienellä seudulla on tarkoituksenmukaista kehittää puitteita laajemmassa yhteistyössä Tavoitteet 1. Löytää alueen yhteinen näkemys maaseutumaiseen toimintaympäristöön sopivasta, liikuntaharrastukset monipuolisesti mahdollistavasta palloiluhallista 2. Selvittää palloiluhallin toteuttamisen edellytykset ja toimintamallivaihtoehdot 3. Tuottaa esitykset toimintamallista ja jatkotoimenpiteistä Toteuttaja Kaustisen seutukunta Rahoittajat Pirityiset/Leader ja kunnat Hankebudjetti 50 000,- 9/2018-8/2019
Palloiluhalli -selvitys Alajärven pallohalli
Palloiluhalli -selvitys
Palloiluhalli -selvitys Lapuan Patruuna-areena
Palloiluhalli -selvitys 1. Yhteisen näkemyksen löytäminen palloiluhallin tarpeesta ja toimintamahdollisuuksista Yhteisen näkemyksen löytäminen sidos- ja käyttäjäryhmien kanssa Olemassa oleviin monitoimihalleihin tutustuminen ja kokemusten hyödyntäminen Nykytila- ja tarveanalyysin tekeminen 2. Kuvauksen laatiminen hallin päätarkoituksesta ja toiminnasta Hallin päätarkoituksen ja toiminnan kuvaus vaiheen 1. pohjalta Hallin perustietojen kuvaus 3. Toteuttamisen edellytysten ja toimintamallien selvittäminen Toteuttamisen taloudelliset, toiminnalliset ja tekniset edellytykset Toteuttamistavan ja sijainnin vaihtoehdot Rahoitusvaihtoehtojen kartoitus Johtopäätökset ja esitykset jatkotoimenpiteiksi Hankkeen kustannusarvio on noin 50 000,- euroa, johon haetaan tukea Pirityisiltä 35 000,- euroa
Kustannukset ja vipuvaikutukset
Kustannuksia ja tuloja, tilinpäätös 2017 Kustannukset kunnille per asukas ja euroa v. 2017 seutukunnan toiminnasta Hallinto ja kehittäminen 9,95 euroa 126 100 euroa KASE Yrityspalvelu 9,78 euroa 124 000 euroa Omien hankkeiden kuntarahoitus 1,06 euroa 13 450 euroa Aluemarkkinointi 0,06 euroa 820 euroa Tilastopalvelut 1,94 euroa 4 750 euroa YHTEENSÄ 22,79 euroa/asukas 269 100 euroa
Kustannuksia ja tuloja, tilinpäätös 2017 Hankeosuudet muiden hankkeisiin 9,59 euroa /asukas 121 600 euroa (6,6%) joihin EU- ja kansallista tukea (ei huomioitu yksityistä) 1 839 550 euroa Seutukunnan kautta toteutuva kaikki kuntameno ja avustukset josta Toholampi 402 290 euroa 93 573 euroa TP-toteutuma (menot ja tulot) yhteensä 896 000 euroa Seutukunnan hankesalkku vv 2017-2018 Seutukunnan henkilöstön tuottamien palvelujen myynti noin 1 250 000 euroa 101 500 euroa
Oma hanketoiminta 2000-2017 60 hanketta Kokonaisbudjetti yhteensä (9 785 566 euroa + Kyytiin2 394 000,-) 10 179 566 euroa Ulkopuolista rahoitusta (EU, valtio, ministeriöt, ohjelmat, Leader ym.) 6 505 023 euroa = 66,5% Kuntien rahoitus 2 738 166 euroa = 28,0% Kase, muut kunnat 164 378 euroa = 1,7% Yksityinen rahoitus 377 999 euroa = 3,9%
Oma hanketoiminta 2017-2018 Omat hankkeet 2016-2018 KYYTIIN! Monipalveluliikenteen kehittäminen Kaustisen seudulla ja Kannuksessa. Päärahoittajat TEM ja Maaseutuverkosto, 125 000,- ekeski-pohjanmaa. Soite, Kokkola ja Kannus, EAKR, K-P liitto, n. 400 000,- Ohjuri Työllisyyden edistäminen, osatoteuttaja, ESR, 89 000,- Kyytiin2 - Tavara- ja henkilöliikenteen yhdistely yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyönä, EAKR, K-P Liitto, 394 000,- Päättyneet 2017: Keski-Pohjanmaan maaseutualueiden elinvoimapalvelut 2019 selvitys, K-P Liitto, 30 000,- Kaustisen seudun Elinvoimaohjelma 2016-2020, Pirityiset ry, Pohjanmaan ELY-keskus, 19 000,- Via Keski-Pohjanmaa ja Pohjoinen Keski-Suomi matkailun kehittämisen esiselvitys, Pirityiset ry, Pohjanmaan ELY, 10 000,- Yhteensä noin 1 074 000,- euroa Tulevia / valmistelussa KASE Kasvuohjelma - suurhankkeisiin ja elinkeinoelämän kasvuun varautuminen, 100 000,- Palloiluhallin esiselvitys, 50 000,- Valokuituverkon kattavuuden ja lisärakentamistarpeen selvittäminen, erityisesti maatilojen osalta, arvio 30 000,- Yhteensä noin 180 000,- euroa Noin 1 250 000,- euron hankesalkku tällä hetkellä
Muiden toteuttajien hankkeet ABC-hanke ATIK Biolaakso II Biojalostuksen arvoketjut BioPro Biotalouden liiketoimintakärjet KESTO LIAK Myynin Foorumi Reittien ja matkailupalv. K-P Seviisi investointi ja TKI-hanke TEKNO2015 Toholammin Biojalostamon koevaihe Nuorten työpaja Satelliitti (KasePaja) Ohjuri Ohjaamo (Hubi) Edelläkävijyyttä ja eväitä työurien pidentämiseen Kohti kilpailukykyistä laatua Arctic Image P-IRIS Varautuva Keski-Pohjanmaa Yrityskylä Pohjanmaa VISKURI Xnet Hankkeiden kustannusarviot v. 2017 yhteensä noin 3 miljoonaa euroa
Kustannukset per asukas / K-P Liitto Kunta 2017 2018 Asukasluku 31.12.2017 Euroa per asukas Halsua 21 259,00 22 000,00 1171 18,79 Kaustinen 74 709,00 74 500,00 4309 17,29 Lestijärvi 13 848,00 14 100,00 789 17,87 Toholampi 57 459,00 58 315,00 3192 18,27 Veteli 57 303,00 56 659,00 3216 17,62 Yhteensä 224 578,00 225 574,00 12677 17,79
Kustannukset per asukas / KOSEK Koko toiminta 46 euroa Yritysneuvonta 11 euroa Hankkeet 13 euroa Aluemarkkinointi ja matkailupalvelut 15 euroa Hallinto ja viestintä 7 euroa Huom! Seutukunnan tehtäväkenttä on laajempi kuin KOSEK:illa Huom2! Kokkolan kaupungilla on lisäksi oma kehittämisorganisaatio Tilinpäätöstiedot 2016, Kokkolan kaupunki
Kustannukset per asukas / kaikki kehitysyhtiöt
Seututoiminnan kehittämisen mahdollisuuksia
Mitkä ovat muutostarpeet seutukunnan nykyiselle toimintamallille? Ulkoiset tekijät Maakuntauudistus aiheuttaa hämmennystä kuntien ja seutukunnan rooliin Yleisesti huono tuntemus seutukunnan toiminnasta ja tuloksista, koetaan toiminnaksi ylätasolla Säästöjen hakeminen Sisäiset tekijät Onko seutukunta liian pieni ja haavoittuvainen organisaatio? Kustannukset: epätietoisuus Kuntapohjaisuus: Lautakunta malli Taustahallinto-organisaatio kunta kunnan toimintatavat ja puitteet, lainsäädäntö, kvtes, hankintaohjeet Seutuvaltuuston (=lautakunnan) rooli ja mahdollisuudet vaikuttaa = merkitys? Halutaan vaikuttaa, mutta kokoontuu harvoin hidas ja kaukana kentästä oleva päätöksenteko ei sovellu nopeatempoiseen toimintaan Osaamisen tuotteistaminen ja myynti ulkopuolisille tahoille vaikeaa Seudun ja maakunnan ulkopuolelle Selkeämpi myynti- ja markkinointiprosessi sekä ostoprosessi = Oy Onko Kaustisen seutukunta nimenä ajasta jäljessä? Seutukunnasta tiedottaminen kuntavaltuutetuille ei ole riittävää / se ei ole toiminut
Mitä seutukuntayhteistyö mahdollistaa? Kuntien yhteinen työkalu ja resurssipankki Suuriin haasteisiin yhdessä tarttuminen, kuten digi Kokeiluja ja riskejä hallitusti yhtä kuntaa leveämmillä hartioilla Maalta muuton ehkäisy vetovoiman lisääminen yksittäistä kuntaa suuremmalla tarjonnalla Elinkeinoelämän edellytysten turvaamista; edunvalvonta, liikenne ja tiet, palvelut ym Ylläpidetään ja kehitetään osaamista kehittämiseen Palvelujen myynti sk:n ulkopuolelle Hankkeiden strategisuus ja jatkuvuus toimiva paikalliset tarpeet ja olosuhteet tunteva verkosto Kuntapohjainen on julkista toimintaa ja julkisen päätöksenteon alla
Toimintasuunnitelmaa seututoiminnan kehittämisessä Alueen kehittämisen tavoitteiden määrittely - Isojen ja tärkeimpien asioiden pohdintaa - Elinvoimaohjelman arviointi ja päivitys - Yhteistyötahot ja suunnat pohdintaa KASE KASVUOHJELMA Seutukunta 2019+ arviointi- ja uudistustyön tehostaminen - Palaverit seutukunnan henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kanssa - Johtoryhmän kehittämispäivä(t) - Johtoryhmän tutustumiskäynnit eri seutujen toimintaan - Seutuseminaarit 23.8. ja vko - Yrityspalvelukysely
Aikataulu 2018 Arviointia ja toimintamalleja touko- syyskuu Sisäinen työ, jory, valtuusto Toimintamallien vaihtoehtojen laatiminen Vaihtoehtoisten toimintamallien pohdintaa ja käsittelyä syys-marraskuu Sisäinen työ, jory, valtuusto Toimintamallin linjauspäätös ja yksityiskohtaisempi valmistelu Esitysten laadinta päätöksentekoon loka-marraskuu Sisäinen työ -> johtoryhmä > seutuvaltuusto Päätöksentekoa marras-joulukuu Johtoryhmä > seutuvaltuusto -> kunnat
Seutukunnan toiminnan arviointi ja kehittäminen, tilanne 8/2018 Seutukunnan toiminnasta on laadittu SWOT-analyysi ja arviointiaineistoa Tavoitteita lähitulevaisuuteen asetetaan KASE Kasvuohjelman kautta Toimintamallien vaihtoehtoja on pohdittu kevään & kesän aikana ja johtoryhmä on tutustunut eri seutujen toimintaan Pohdintaa on käyty johtoryhmän, seutukunnan henkilöstön, Kasenetin ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
Maakuntauudistus ja kunnat
Maakuntauudistuksen linjauksia Maakuntauudistus kokoaa yhteen organisaatioon kuntien ja valtion maakuntalaissa ja erillislaeissa säädettyjä palveluja, jolle osoitetaan valtion rahoitus Peruslinjauksena on, että kunnalla on yleinen toimiala ja maakunnalla rajattu toimiala. Maakunnan toimiala on rajattu maakuntalain mukaisiin tehtäviin Kuntien yhteisellä yksimielisellä sopimuksella ja rahoituksella maakunta voi laajentaa tehtäväänsä, mutta vain liittyen maakuntalain mukaisiin tehtäviinsä Maakunnalla on maakunnan elinvoiman kehittämistehtävä valtion rahoituksella ja kunnilla on oman alueensa elinvoimatehtävä omalla rahoituksellaan Maakuntauudistuksessa maakunnille siirtyvät kasvupalvelujen osalta TE-toimistojen ja ELY-keskusten yritys- ja työllisyyspalvelut Maakunta ei voi korvata / suorittaa kuntien tehtäviä, vaan kunnat toteuttavat ne jatkossakin itse
29.8.2018 51 Mistä nykyorganisaatioista tuleva Keski-Pohjanmaan maakunta muodostuu? KP liitto 14 htv Soite n. 3600 htv (-200) KP ja Pietarsaaren pelastuslaitos 52 htv KP ympäristöterveydenhuolto 27 htv Pohjanmaan TEtoimisto 30 htv Kaustisen lomituspalveluyksikkö 72 htv EP ELY Y 27 htv LSSAVI 1 htv Pohjanmaan ELY Työllisyys 2 htv Maaseutuyksikkö KaSeKa 7 htv Toholammin lomituspalveluyksikkö 108 htv EP ELY L 8 htv Kårkullan kuntayhtymä 22 htv Pohjanmaan ELY Maaseutu 14 htv Maaseutuyksikkö Kokkola 3,2 htv Pedersören lomituspalvelut 8 htv Keski-Suomen ELY 4 htv Yhteensä 15 (17) organisaatiota ja n. 3800 htv Valtion rahoitus n. 250 milj / vuosi
Maakuntauudistus ja kunnat Kunta ja maakunta ovat rinnakkaisia toimijoita, joilla on isossa kuvassa yhteiset asukkaat ja alue, joista ne ovat vastuussa Kunta tai kunnan sidosyksikkö ei voi tuottaa maakunnalle palveluja, vaan ainoastaan markkinoilla toimivan yhtiönsä ja kilpailutuksen kautta Allianssimalli on vielä ns. työn alla Kunnat voivat itse päättää, mitä elinvoiman kehittämiseen liittyviä palveluita ne tuottavat ja miten niitä tuotetaan Niitä ei rajata lainsäädännöllä nyt eikä maakuntauudistuksessakaan Kunnat voivat järjestää palveluitaan: Yksittäisinä kuntina, kuntajoukkoina, seudullisesti, maakunnallisesti tai ylimaakunnallisesti Maakunnallisen muun organisaation toimesta Ostopalveluna yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta
Maakuntauudistus ja seutukunta Seutukunnan toimintamalli on linjassa uudistuksiin eikä olemassa ole lainsäädännöllisiä esteitä tai tarpeita muutoksiin = Kuntien vapaaehtoista yhteistoimintaa. Jos tarvetta ei ole, ei ole seutukuntaakaan. Seutukunnan mallissa on usea kunta isäntänä ja leveämmät hartiat, kuntien yhteen koottua voimaa, yhteistä nopeaa ja tasapuolista päätöksentekoa sekä joustavaa mukautumista tarpeisiin Yhteistyökumppani maakunnalle, maakunnan koulutus- ja kehitysorganisaatioille sekä esim. ministeriöille Jatkossakin tarvitaan maaseudun edunvalvontaa ja pienten maaseutukuntien yritysten ja asukkaiden tarpeista lähtevää kehittämistä Seutukunnan korvaajaa näissä asioissa ei tällä hetkellä ole
Maakunnan ja kunnan kasvupalvelut
KIITOS!