2 Itä-Suomen yksikkö K/781/41/2006 29.12.2006 Kuopio Kalliokiviaineskohteiden inventointi Pohjois-Karjala Reino Kesola Tilaaja:
3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Tekijät Reino Kesola KUVAILULEHTI Päivämäärä / Dnro 29.12.2006 / K/781/41/2006 Raportin laji Raportti Toimeksiantaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Raportin nimi Kalliokiviaineskohteiden inventointi Pohjois-Karjala Tiivistelmä Pohjois-Karjalan maakunnan alueelta selvitettiin kalliokiviaineskohteita ja saatuja tietoja käytetään hyväksi maakuntakaavan laatimisessa. Työn ensisijaisena tietolähteenä olivat aikaisemmin tehdyt selvitykset mm. POSKI (pohjavesi, sora, kiviaines) ja rakennuskivi-inventointi. Pohjois-Karjalan alueelta ei oltu aikaisemmissa töissä selvitetty kalliokiviaineksen laatua tai tehty kallionäytteistä kiviainestestejä. Työn lähtökohtana oli selvittää kalliokohteen hyödyntämiskelpoisuutta. Kalliokohteilla tehtiin maastokäynti sekä parhaista paikoista otettiin testinäyte. Kohteiden valinnassa otettiin huomioon myös ympäristötekijät (maisema, asutus, suojelualueet). Lisäksi kallioaluevalinnoissa painotettiin myös mahdollisen otto- ja käyttöalueen välistä matkaa eli keskityttiin asutuskeskusten ja suurten liikenneväylien varsille. Kallioalueet, joissa oli jo kiviainesten ottoa, jätettiin pääasiassa inventoinnin ulkopuolelle, mutta näiden ottoalueiden lähialueet kuuluivat tarkastelun piiriin. Pohjois-Karjalan alueelta inventoinnin yhteydessä valittiin 27 kohdetta. Kohteina olivat kallioalueet, joiden ottomassa ylittäisi n. 100 000 m 3. Myös pienempiä esiintymiä otettiin mukaan luetteloon, jos ne laadultaan olivat hyviä. Testituloksien perusteella suurin osa kalliokohteista on laadukasta kiveä, vaikka laatuluokka jää III - V. Vain yhden kohteen kivi oli luokaton. Muutamat suurimassaiset kohteet olivat laatuluokkaa I - II. Asiasanat (kohde, menetelmät jne.) Pohjois-Karjala, maakuntakaava, kalliokiviaines, kiviainestesti Maantieteellinen alue (maa, lääni, kunta, kylä, esiintymä) Pohjois-Karjala Karttalehdet Muut tiedot Arkistosarjan nimi Arkistotunnus Kokonaissivumäärä Kieli Suomi Hinta Julkisuus Yksikkö ja vastuualue Itä-Suomen yksikkö /Kallioperä ja raaka-aineet Allekirjoitus/nimen selvennys Hanketunnus 1903023 Allekirjoitus/nimen selvennys
Sisällysluettelo JOHDANTO... 3 KALLIOKIVIAINESVAATIMUKSET... 5 LUVAT... 6 KIVILAJIT... 6 KOHDEKUVAUKSET... 7 Pyhäselkä... 9 Valtimo... 10 KOHDE 1... 12 Rasimäki... 12 KOHDE 2... 14 Pieni Palovaara... 14 KOHDE 3... 16 Hepovaara... 16 Nurmes... 17 KOHDE 4... 18 Lampovaara... 18 KOHDE 5... 20 Riihivaara... 20 Lieksa... 22 KOHDE 6... 23 Marjovaara... 23 KOHDE 7... 25 Jussinvaara... 25 KOHDE 8... 27 Hörhö... 27 KOHDE 9... 29
1 Katajavaara... 29 KOHDE 10... 31 Murtovaara... 31 Juuka... 33 KOHDE 11... 34 Kääriönvaara... 34 Ilomantsi... 36 KOHDE 12... 37 Kivilahti... 37 Eno... 39 KOHDE 13... 41 Purosuo... 41 Kontiolahti... 42 KOHDE 14... 43 Kokkovaara... 43 KOHDE 15... 45 Palokangas... 45 Polvijärvi... 47 KOHDE 16... 48 Lehmivaara... 48 Outokumpu... 50 KOHDE 17... 51 Jyrinmäki... 51 Liperi... 53 KOHDE 18... 54 Korpijärvi... 54 KOHDE 19... 56 Heinävaara... 56 Joensuu... 58
2 KOHDE 20... 59 Jylmäkkövaara... 59 Rääkkylä... 61 KOHDE 21... 62 Kakkari... 62 Tohmajärvi... 64 KOHDE 22... 65 Rekivaara... 65 KOHDE 23... 67 Palovaara... 67 KOHDE 24... 69 Lammasmäki... 69 KOHDE 25... 71 Murtovaara... 71 Kitee... 73 KOHDE 26... 74 Repokivi... 74 Kesälahti... 76 KOHDE 27... 77 Mörkövaara... 77 LIITTEET... 79 Liite 1. Näytteiden ottopaikkojen koordinaatit (kaista 3)... 1 Liite 2. Kalliokohteiden näytteiden laadun luokat ja testitulos on sulkeissa. Näytteitä on 24 kpl, kohteita on 27 kpl... 2 Liite 3. Testitulokset...Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.
3 JOHDANTO Inventoinnissa tehtiin ensin suunnitelma, jossa olemassa olevan aineiston perusteella valittiin ne kalliokohteet, jotka käydään maastossa tarkistamassa. Maastokäynnin perusteella valittiin edelleen kohteet, joista otetaan testinäytteet. Kiven laatua tarkasteltiin kallion pinnalta ja vasaralla otettiin myös näytteitä, joista näkyi kiven mineraalikoostumus, raekoko ja rakenne. Maastokäynnin yhteydessä katsottiin myös ympäristötekijöitä, kuten maisema ja asutus. Kohteiden valinnassa pidettiin kriteerinä myös massaa siten, että sitä on riittävästi murskausta varten eli yli 100 000 m 3. Etukäteen oli katsottu myös mahdolliset suojelualueet. Kalliokiviaineksen laatu on riippuvainen kiven mineraalikoostumuksesta ja raekoosta. Lisäksi murskekappaleiden muotoon vaikuttaa kiven suuntautuneisuus. Usein jo kalliolla voidaan arvioida minkä tyyppistä kiveä kannattaa testata. Nykyisin testiarvojen perusteella luokitellaan kalliokiviaineksen laatua. Testit ovat kehitetty pääasiassa teiden päällystystä ja rakentamista varten. Rautatiellä (ratahallinto) on omat laatuvaatimuksensa kiviaineksen suhteen. Kiviaineksen laatuvaatimukset ovat eivät ole samat eri käyttökohteisiin. Esimerkiksi sorateiden kunnossapitoon on erinomaista sopivasti kiillepitoinen murske, joka taas ei sovellu teiden päällystämiseen. Tämän vuoksi tässä työssä inventoitiin myös sellaisia kallioalueita, jotka eivät ole tien päällysteeksi kelpaavia, mutta sopivat alueen kiviaineskäyttöön. Kalliokiviaineskohteiksi valittiin 27 kallioaluetta, joissa muutamissa oli hyvin laadukasta kiviainesta. 24:stä kohteesta otettiin testinäyte. Raportissa on kohdekuvauksen kohdalla kiven testiarvot ja liitteenä testilomakkeet. Normaalin mursketoiminnan yhteydessä otetaan testinäytteet valmiista murskeesta. Tämän vuoksi nyt esitetyt testitulokset ovat suuntaaantavia.
4 Kuva 1. Pohjois-Karjalan maakunta. Inventointikohteiden numerot ja paikat ovat merkitty karttaan.
5 KALLIOKIVIAINESVAATIMUKSET Kalliokiviaineksen laatuarvio sisältää sekä kiven petrografisen kuvauksen (kivilaji = mineraalit, rakenne, mahdolliset haitalliset mineraalit; kiisut) sekä testin. Tavallisimmat kiviainestestit ovat Los-Angeles-luku (LA), pohjoismainen kuulamyllyarvo ja litteysluku. Näiden arvojen perusteella on tehty kiviainesluokiteltu eri luokkiin (I, II, III, IV, V ). Yleensä saman näytteen kaikki eri testitulokset pitäisivät olla yhteneväiset, mutta tulokset vaihtelevat, koska kivissä on koostumus ja raekokovaihtelua. Murskeiden käyttäjät / ostajat painottavat eri testituloksia, jos eri saatujen luokkien suhteen on eroavaisuuksia. Esimerkiksi Kesälahden Mörkövaaran testitulos on hyvä tyyppiesimerkki vaihtelusta: kuulamyllyarvo IV, Los Angeles-luku I ja litteysluku I. Tämä johtuu siitä, että kuulamyllyssä kuulat jauhavat tehokkaasti tämän tyyppistä kiveä. Kokonaisuutena tämä kivi on hyvää murskeainesta. Testit on tehty Savonia ammattikorkeakoulussa /Teknologiapalvelut. Testit on tehty SFS-ENstandardien mukaan ja siten ne täyttävät yleiset ja hyväksytyt testausvaatimukset. Luokituskriteereinä käytetään taulukko 1:ssä esitettyjä arvoja. Vuosien varrella on luokitusta muutettu, mutta pääpiirteissään arvot ja laatuluokka ovat parhaimmissa laatuluokissa pysyneet samana. Taulukko 1. Tierakentamisen laatuvaatimukset Luokka I II III IV V Los Angeles-luku <20 <25 <30 <40 <50 Kuulamyllyarvo <7 <10 <14 <19 <30 Litteysluku <10 <15 <20 <35 <50
6 LUVAT Testinäytteiden ottoa varten kysyttiin maanomistajilta lupa. Osa kohteista jouduttiin hylkäämään, koska maanomistaja ei halunnut, että hänen kallioaluettaan koskaan hyödynnettäisiin. Topografisten karttojen käyttöön on lupa: 13/MYY/06. KIVILAJIT Yleisiä syväkivien kivilajinimiä ovat graniitti, granodioriitti, tonaliitti ja dioriitti, jotka esiintyvät myös tässä raportissa. Kuvan 2 diagrammissa on esitetty, miten syväkivi luokitellaan eri mineraalikoostumuksen perusteella (Q= kvartsi, P=plagioklaasi (maasälpä) ja A= kalimaasälpä). Usein samalla kallioalueella voi olla geologisen nimistön perusteella kahta eri syväkivikivilajia, mutta niiden koostumus on usein hyvin lähellä toisiaan granodioriitti graniitti Kuva 2. Diagrammilla on esitetty yleisempien syväkivilajien luokitusperuste.
7 KOHDEKUVAUKSET Jokaisen kunnan/kaupungin alueelta on lyhyesti esitetty kohteet kalliomurskeen suhteen. Jokaisesta kohteesta on kuvassa aluerajaus ja tekstissä on laatuarvio/testitulos. Kuva 3. Testinäytteiden Los Angeles-luvun tulokset. 1 = I-luokka.
Kuva 4. Testinäytteiden pohjoismaiset kuulamyllyarvot. 1 = I-luokka. 8