HANKETIEDOTE TATTARISUON LÄMPÖLAITOKSEN YMPÄRISTÖ- VAIKUTUKSISTA Helen Oy:n pitkän aikavälin tavoitteena on ilmastoneutraali energiantuotanto. Vuoteen 2025 mennessä tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta, lisätä uusiutuvan energian osuus 25 prosenttiin ja puolittaa kivihiilen käyttö. Investointeja päästöjen vähentämiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi tehdään vaiheittain ja osana investointiohjelmaa on uusien biolämpölaitosten suunnittelu Helsinkiin. Uusiutuvaa lämpöä tuottavat biolämpölaitokset rakentuisivat vaiheittain ja ensimmäinen niistä otettaisiin käyttöön vuoteen 2024 mennessä. Laitoksia suunnitellaan Vuosaareen, Patolaan ja Tattarisuolle. Tattarisuolle suunnitellun biolämpölaitoksen kaukolämpöteho on noin 130 megawattia ja se vähentäisi kivihiilen käyttöä sekä täydentäisi Pohjois-Helsingin alueen lämmöntuotantoa. Tattarisuon lämpölaitoksesta tehdään ympäristövaikutusten arviointi. Sen tavoitteena on tuottaa tietoa lupamenettelyn ja päätöksenteon tueksi. Päätös hankkeen toteuttamisesta tehdään ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen. Tässä hanketiedotteessa on esitetty lyhyesti alustavia vaikutusarviointeja asukaskyselyä varten. Laajemmin ympäristövaikutusten arviointia esitellään syksyllä 2018 valmistuvassa ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa, joka tullaan julkaisemaan ympäristöhallinnon sivulla http://www.ymparisto.fi/tattarisuonlampokeskusyva. Sisällys Hankevaihtoehdot... 2 Alustavia vaikutusarviointien tuloksia... 4 Maankäyttö... 4 Maisema... 5 Ilmanlaatu... 6 Maaperä ja pohjavesi... 6 Liikenne... 6 Melu... 9 Pintavedet ja kalasto... 10 Luonto ja luonnonsuojelu... 11 Lisätiedot... 11 1
Hankevaihtoehdot Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkasteltavat sijoitusvaihtoehdot on esitetty kuvassa 2. Lämpölaitosta on suunniteltu Tattarisuon teollisuusalueen koillisosaan (VE1 pohjoinen) tai teollisuusalueen eteläpuolelle (VE2 eteläinen). Lämpölaitoksen polttoaineena voidaan käyttää joko pelkkää biomassaa tai biomassaa ja kierrätyspolttoainetta. Biomassa on mm. puuhaketta, puunkuorta ja purua sekä kasvien korjuutähteitä. Kierrätyspolttoaineet voivat olla yhdyskuntien, yritysten tai teollisuuden lajitelluista kuivista jätteistä (esim. erilliskerätty energiajäte tai rakennusjäte) valmistettuja polttoaineita, jotka eivät sisällä esimerkiksi biojätteitä. Hankkeen vaihtoehdot ympäristövaikutusten arvioinnissa ovat seuraavat: VE0 Hanketta ei toteuteta VE1 pohjoinen a. Biomassa polttoaineena b. Biomassa ja kierrätyspolttoaine VE2 eteläinen a. Biomassa polttoaineena b. Biomassa ja kierrätyspolttoaine Vaikutukset arvioidaan lämpölaitoksen rakentamisaikana, arvioidun käyttöönottovuoden 2025 mukaisesta tilanteesta sekä erikseen Malmin kaavarungon mukaisen rakentamisen toteuduttua. Toteutusvaihtoehtoja on kuvattu tarkemmin Helenin sivuilla www.helen.fi/tattarisuo. Kuva 1. Havainnekuva lämpölaitoksen laitosrakenteista 2
Kuva 2. Tattarisuon lämpölaitoksen sijoitusvaihtoehdot. Helen suunnittelee biolämpölaitoksia Vuosaareen, Patolaan ja Tattarisuolle. Lämpölaitokset rakentuvat vaiheittain. Jos Tattarisuon lämpölaitoslaitos päätetään rakentaa ensin, tullaan se ottamaan käyttöön alustavan arvion mukaan vuonna 2025. Oheisessa kuvassa on esitetty laitoshankkeen alustava aikataulu. Kaavoitus käynnistyy vasta ympäristövaikutusten arvioinnin jälkeen. Suunnittelu Kaavoitus Ympäristövaikutusten arviointi Lupa Rakentaminen Käyttöönotto Käyttö Kuva 3. Tattarisuon lämpölaitoshankkeen alustava aikataulu 10/2017 2/2019 2/2019 10/2017 2/2019 2/2019 12/2019 4/2021 12/2023 1-9/2024 1/2025 3
Alustavia vaikutusarviointien tuloksia Maankäyttö Lämpölaitoksen rakentaminen aiheuttaa melua, pölyä ja työmaaliikennettä, jotka kohdentuvat hankealueen lähiympäristöön. Kummassakin sijoitusvaihtoehdossa virkistysreittejä tulisi linjata uudelleen. Hankkeen toteuttaminen edellyttää asemakaavan muutosta valittavasta sijoitusvaihtoehdosta (VE1 tai VE2) riippumatta. Jos Malmin lentokenttätoiminta tulevaisuudessa jatkuu, se estää Tattarisuon lämpölaitoksen toteutuksen. Kuva 4. Pohjoisen sijoitusvaihtoehdon (VE1) lähialuetta idän suuntaan kuvattuna. Kuvassa vasemmalla Suurmetsäntie ja keskellä ja oikealla Tattarisuon teollisuusaluetta. Lämpölaitos sijoittuisi kuvassa Suurmetsäntien ja teollisuusalueen väliin. (Helifoto Oy). Kuva 5. Eteläisen sijoitusvaihtoehdon (VE2) lähialuetta luoteen suuntaan kuvattuna. Kuvassa alhaalla Tattariharjuntie ja Lahdenväylä, vasemmalla Malmin lentokenttäaluetta ja oikealla Tattarisuon teollisuusaluetta. Lämpölaitos sijoittuisi kuvassa teollisuusalueen etupuolelle (HeliFoto Oy). 4
Maisema Lämpölaitoksen rakennukset ja savupiippu sekä muut laitosrakenteet tulevat näkymään maisemassa. Näkymiä lämpölaitokselle rajoittaa lähiympäristön puusto ja rakennuskanta. Suunniteltu laitosrakennus olisi korkeudeltaan noin 50 metriä ja savupiippu noin 80 metriä. Kumpikin sijoitusvaihtoehto aiheuttaa kohtalaisia maisemallisia vaikutuksia Alppikylän alueelle ja läheisille virkistysalueille. Muille asuinalueille vaikutukset ovat vähäisiä. Malmin lentoasema on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jonka alueelta Tattarisuon teollisuusalueen eteläpuolelle (VE2) sijoitettu lämpölaitos näkyisi esteettä. Kuva 6. Havainnekuva pohjoisesta sijoitusvaihtoehdosta (VE1) Suurmetsäntieltä kuvattuna kohti itää (Virkkunen&Co). Kuva 7. Havainnekuva eteläisestä vaihtoehdosta (VE2) Alppikylän eteläosasta kerrostalon viidennen kerroksen korkeudelta kuvattuna kohti lounasta (Virkkunen&Co). 5
Ilmanlaatu Lämpölaitoksen rakentamisaikaiset vaikutukset ilmanlaatuun aiheutuvat pääosin maanrakennustöistä, muista rakennustöistä ja työmaaliikenteestä. Toiminnan aikaiset vaikutukset ilmanlaatuun muodostuvat savukaasupäästöistä ja polttoaineen kuljetukseen käytettävän raskaan liikenteen päästöistä. Ilmatieteen laitos mallinsi eri vaihtoehtojen vaikutuksen Helsingin ympäristön ilmanlaatuun. Laskelmien perusteella lämpölaitoksen rakentamisen ja toiminnan aikaisten päästöjen aiheuttamat typpidioksidin, rikkidioksidin ja hiukkasten pitoisuudet alittaisivat reilusti kaikissa tarkastelutapauksissa ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot. Suurimmillaankin pitoisuudet olivat vain noin 6 % ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoista. Eri vaihtoehtojen väliset erot jäivät hyvin vähäisiksi. Maaperä ja pohjavesi Maaperään aiheutuu rakentamisen aikana pinnanmuotojen muutoksia. Kaivutyöt voivat myös aiheuttaa väliaikaista ja paikallista pohjaveden samenemista. Pohjoisen sijoitusvaihtoehdon alueella maaperä on osin voimakkaasti muokattua, osin rakennettua ja osin luonnontilaista, eikä sillä ole erityistä geologista arvoa. Pohjaveden virtaussuunta on hankealueelta länteen, eli poispäin luokitelluista pohjavesialueista. Eteläisen sijoitusvaihtoehdon alue on maaperältään osin muokattua ja osin luonnontilaista. Pohjaveden virtaussuunta on hankealueelta länteen, eikä pohjavesialueen ja varavedenottamon suuntaan. Lämpölaitoksen normaalista toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. Lämpölaitosalue päällystetään tiiviillä kenttärakenteilla, jolloin mahdollisissa onnettomuustilanteissa ei aiheudu päästöjä maaperään. Liikenne Polttoaineena käytettävä biomassa ja kierrätyspolttoaine tuotaisiin Tattarisuon lämpölaitokselle rekkaautoilla. Hankkeen aiheuttamat raskaan liikenteen määrät vaihtelevat hankkeen vaiheesta riippuen. Suurimmillaan liikennemäärien arvioidaan olevan laitoksen rakentamisen alkuvaiheessa, jolloin voimalaitoksella kävisin noin 60 rekka-autoa vuorokaudessa (noin 8 ajoneuvoa/tunti). Laitoksen ollessa toiminnassa polttoainetta kuljetetaan lämpölaitokselle arviolta 40 rekka-autolla vuorokaudessa (noin 5 ajoneuvoa / tunti). Hankkeen kannalta keskeiset katuverkon yhteydet ovat Tattariharjuntie, Vanha Porvoontie ja Suurmetsäntie. Hankealueen rakentamisen aikana ja käytön alkuvaiheessa pohjoisesta tuleva raskas liikenne ajaisi Tattarisuolle Vanhaa Porvoontietä ja Suurmetsäntietä käyttäen Kuusikon eritasoliittymää ja etelästä tuleva liikenne Tattariharjuntietä pitkin käyttäen Pihlajamäen eritasoliittymää. Pohjoisessa sijaintivaihtoehdossa kuljetukset voidaan johtaa myös Lahdenväylää (vt 4) Porvoonväylälle (vt 7) ja Somerikkotien ja Huokotien kautta Tattarisuon teollisuusalueen koilliskulmaan. Lahdenväylälle on suunnitteilla Tattarisillan eritasoliittymä (Ilmasilta), jonka arvioidaan rakentuvan vuosina 2023-2025. Ilmasilta yhdistäisi Lahdenväylän länsipuolella olevan Tattariharjun sekä itäpuolella olevan Kivikonlaidan alueet. Lisäksi eritasoliittymästä on yhteydet Lahdenväylälle sekä pohjoiseen että etelään. Ilmasillalle on mahdollista liittyä myös Porvoonväylältä Lahdenväylän kautta. Ilmasillan valmistuttua polttoainekuljetukset siirtyisivät katuverkolle pääosin Ilmasillan kautta. Ainoastaan kehä I:n lännestä saapuva liikenne ajaisi Pihlajamäen eritasoliittymän kautta Tattarisuontielle. Liikenneturvallisuus voi heikentyä lähinnä Sepänmäen, Alppikylän ja Heikinlaakson asuinalueilla, sekä Ilmasillan valmistuessa Kivikon teollisuusalueella, jossa on myös Kivikon liikuntapuistoon suuntautuvaa vapaa-ajan liikennettä. Lämpölaitoksen käyttöönotto kasvattaisi liikennemääriä kaikissa vaihtoehdoissa, mutta suhteutettuna nykyisiin liikennemääriin kuljetusten aiheuttama lisäys on kuitenkin vähäinen. Eteläisen sijoitusvaihtoehdon (VE2) vaikutukset liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen ovat katuverkolla kuljettavan matkan pituuden vuoksi hieman pienemmät kuin pohjoisessa sijoitusvaihtoehdossa (VE2). Lämpölaitoksen liikennevaikutukset arvioidaan samankaltaisiksi riippumatta siitä, käytetäänkö polttoaineena a. biomassaa vai b. biomassaa ja kierrätyspolttoainetta. 6
Kuva 8. Arvioidut kuljetusreitit rakentamisen aikana sekä käytön alkuvaiheessa pohjoiselle sijoitusvaihtoehdolle (VE1). Kuva 9. Arvioidut kuljetusreitit rakentamisen aikana sekä käytön alkuvaiheessa eteläiselle sijoitusvaihtoehdolle (VE2). 7
Kuva 10. Arvioidut kuljetusreitit käytön aikana pohjoiselle sijaintivaihtoehdolle (VE1) Ilmasillan eritasoliittymän valmistuttua. Kuva 11. Arvioidut kuljetusreitit käytön aikana hankealueen eteläiselle sijoitusvaihtoehdolle (VE2) Ilmasillan eritasoliittymän valmistuttua. 8
Melu Lämpölaitoksesta aiheutuu melua sekä rakentamisen että toiminnan aikana. Rakentamisvaiheessa suurin melu syntyy maarakentamisen eri työvaiheista, varsinainen laitteiden asentaminen ei ole erityisen meluavaa toimintaa. Sekä rakentamisen että toiminnan aikana melua aiheuttaa myös laitosalueelle suuntautuva raskas liikenne. Rakentamisvaiheessa kuljetusliikenteen määrä saattaa vaihdella hyvinkin paljon, mutta toiminnan aikana polttoainekuljetuksia pyritään tuomaan lämpölaitokselle mahdollisimman tasaisesti. Melulähteet pyritään mahdollisuuksien mukaan sijoittamaan lämpölaitoksen rakennusten sisälle, jolloin niistä ulos kantautuva melu on varsin vähäistä. Polttotekniikka on kummallakin polttoainevaihtoehdolla (a. biomassa, b. biomassa ja kierrätyspolttoaine) samanlainen, eivätkä polttoaineen käsittely ja varastointi eroa toisistaan juurikaan meluvaikutusten kannalta. Lämpölaitosten aiheuttama melu on tyypillisesti tasaista kohinaa. Kumpikin sijoitusvaihtoehto sijaitsee tie- ja katuliikennemelun vaikutusalueella. Pohjoinen sijoitusvaihtoehto lisää melua jonkin verran Suurmetsäntien pohjoispuolella lähimpien asuintalojen kohdalla, mutta lämpölaitoksesta tehdyn melumallinnuksen mukaan valtioneuvoston päätöksen (VnP 993/1992) mukaisten ohjearvojen ei arvioida ylittyvän. Eteläisen sijoitusvaihtoehdon aiheuttama muutos nykyisten lähimpänä sijaitsevien asuinalueiden melutasoissa on merkityksettömän pieni, sillä lämpölaitosta lähimpien Alppikylän asuintalojen kohdalla tieja katuliikenteen melu on sekä päivä- että yöaikaan hallitseva. Kuva 12. Lämpölaitoksen toiminnasta aiheutuva yöaikainen melutaso pohjoisessa sijoitusvaihtoehdossa (VE1) toiminnan alkuvaiheessa. Ohjearvotasot lähimmillä asuinkiinteistöillä eivät melumallinnuksen mukaan ylity. (TL-Akustiikka 2018) 9
Kuva 13. Lämpölaitoksen toiminnasta aiheutuva yöaikainen melutaso eteläisessä sijoitusvaihtoehdossa (VE2) toiminnan alkuvaiheessa. Ohjearvotasot lähimmillä asuinkiinteistöillä eivät melumallinnuksen mukaan ylity. (TL-Akustiikka 2018) Pintavedet ja kalasto Hankealuevaihtoehdot sijaitsevat Longinojan valuma-alueella, joka on valuma-alueen koon perusteella yksi Helsingin suurimmista puroista. Longinoja on myös yksi Helsingin tunnetuimmista puroista sen keskeisen sijainnin ja purossa esiintyvän taimenen vuoksi. Tattarinsuon lämpölaitoksen ja siihen liittyvien laitosrakenteiden, varastojen ja liikenneyhteyksien rakentamiseen liittyy kaivu- ja täyttötöitä. Rakentamisen aikana suurin pintavesivaikutus aiheutuu mahdollisten kaivantovesien johtamisesta läheisiin ojiin, joita pitkin vedet kulkeutuvat Longinojaan. Lämpölaitoksen toiminnan aikana suurimman hulevesikuormituksen arvioidaan aiheutuvan alueella liikkuvista raskaista ajoneuvoista ja orgaanisen polttoaineen kippauksen yhteydessä hankealueelle leviävästä pölystä. Alueella syntyvät hulevedet johdetaan öljynerotuskaivon tai vastaavan kautta laskeutusaltaaseen. Laskeutusaltaassa saadaan pidätettyä kiintoainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita ja haitta-aineita, kuten raskasmetalleja. Hulevedet tullaan käsittelemään lämpölaitoksen alueella, ja arvio laskeutusaltaista poistuvan veden laadusta ja Longinojaan kohdistuvista vaikutuksista tullaan esittämään ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. 10
Luonto ja luonnonsuojelu Tattarisuon lämpölaitoksesta on sekä rakentamisen että toiminnan aikaisia vaikutuksia kasvillisuuteen ja eläimistöön. Lämpölaitoksen ja polttoainevarastojen rakentaminen aiheuttaa melua ja häiriötä, joka voi vaikuttaa eläimistöön. Osa uusista rakenteista sijoittuisi jo rakennetuille alueille, mutta osa rakenteista sijoittuisi nykyisellään rakentamattomille metsäalueille, jotka tulisivat muuttumaan voimakkaasti. Pohjoisen sijoitusvaihtoehdon rakentaminen heikentäisi alueen kautta kulkevaa itä-länsisuuntaista viheryhteyttä ja kehitettäväksi tarkoitettua metsäistä yhteyttä. Alue on nykytilassa enimmäkseen puustoista ja linnustoltaan melko tavanomaista, eikä siellä esiinny uhanalaisia tai suojeltuja luontotyyppejä tai kasvillisuutta. Eteläisen sijoitusvaihtoehdon metsät ovat paikallisesti arvokkaaksi luokiteltu lehtokohde ja avoimilla niittyalueilla elää uhanalaisiksi luokiteltuja perhoslajeja. Malmin lentokentän alue on luokiteltu myös paikalliseksi arvokkaaksi linnustoalueeksi. Lisätiedot Tarkempaa tietoa ympäristövaikutuksista löytyy ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta, joka valmistuu syksyn 2018 aikana. YVA-selostus tullaan julkaisemaan ympäristöhallinnon sivulla http://www.ymparisto.fi/tattarisuonlampokeskusyva. Yhteistyöstä kiittäen, Helen Oy Melina Laine etunimi.sukunimi@helen.fi YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Joonas Hokkanen etunimi.sukunimi@ramboll.fi 11