ASIA Jätteiden laitos- ja ammattimaista käsittelyä ja hyödyntämistä koskevan luvan muuttaminen.

1 LUPAPÄÄTÖS Nro 136/10/1 Dnro PSAVI/45/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 31.12.2010 ASIA Jätteiden laitos- ja ammattimaista käsittelyä ja hyödyntämistä koskevan luvan muuttaminen. Päätös sisältää ratkaisun YSL:n 101 :n mukaisesta hakemuksesta toiminnan aloittamiseksi mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Huurinainen Oy Elementtitie 7 87500 Kajaani

2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 5 TOIMINTA... 5 Yleiskuvaus toiminnasta... 5 Prosessikuvaukset jätejakeittain... 8 Laajennusalue... 10 Työkoneet, energiankäyttö, polttoaineet ja niiden varastointi... 10 Liikennejärjestelyt... 10 Toiminnan lopettaminen... 10 Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP)... 11 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN... 11 Jäte- ja hulevedet ja vaikutukset vesistöön... 11 Päästöt ja vaikutukset maaperään ja pohjaveteen... 11 Ilmapäästöt... 12 Melupäästöt... 12 Syntyvät jätteet... 12 LAITOS-/TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ... 13 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU... 13 Käyttötarkkailu... 13 Päästötarkkailu... 14 Raportointi... 14 POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN... 15 Riskinarviointi... 15 SELVITYS HAKIJAN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVASTA ALAN ASIANTUNTEMUKSESTA... 15 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 15 Lupahakemuksen täydentäminen... 15 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 15 Lausunnot... 16 Muistutukset ja mielipiteet... 17 Hakijan kuuleminen ja vastine... 17 Lupatarkastus... 17 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen... 18 MERKINTÄ... 18 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 18 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 18 LUPAMÄÄRÄYKSET... 19 Muutettavat lupamääräykset... 19 VAKUUS... 21 RATKAISUN PERUSTELUT... 22 Luvan myöntämisen edellytykset... 22 Lupamääräysten perustelut... 22 Vakuuden perustelut... 23 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 23 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN... 24 Päätöksen voimassaolo... 24 Lupamääräysten tarkistaminen... 24 Korvattavat määräykset... 24 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 24 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 24 Päätöksen yleinen täytäntöönpanokelpoisuus... 24 Ympäristöluvan mukaisen toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta... 24 Vakuus toiminnan aloittamisluvan osalta... 24 Toiminnanaloittamisluvan perustelut... 25

Vakuuden arvioinnin perustelut... 25 Luvan raukeaminen... 25 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 25 KÄSITTELYMAKSU... 25 Ratkaisu... 25 Perustelut... 25 Oikeusohjeet... 26 MUUTOKSENHAKU... 27 3

4 ASIAN VIREILLETULO Huurinainen Oy on jättänyt 28.1.2009 Kainuun ympäristökeskukseen hakemuksen Parkinmäen alueella sijaitsevan jätteenkäsittelylaitoksen toimintaa koskevan ympäristöluvan muuttamiseksi ja lupamääräysten tarkistamiseksi. Valtion aluehallinnon muuttuessa 1.1.2010 hakemuksen käsittely on siirretty Pohjois- Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle. Hakemus koskee toiminnan olennaista muuttamista. Hakemukseen sisältyy täytäntöönpanohakemus toiminnan aloittamisesta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Hakija on esittänyt asetettavaksi 25 000 suuruisen vakuuden, joka koskee ympäristönsuojelulain mukaista päätöksen täytäntöönpanoa muutoksen hausta huolimatta. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Huurinainen Oy:n jätteenkäsittelylaitos sijaitsee Kajaanin kaupungin Tihisenniemen kaupunginosassa Parkinmäen teollisuuskaatopaikalle johtavan tien ja Sokajärventien rajaamalla alueella noin kolme kilometriä Kajaanin kaupungin keskustasta luoteeseen. Nykyinen toiminta sijoittuu Kajaanin kaupungilta vuokratulle 1,6 ha:n suuruiselle määräalalle, Rn:o 205-7-4-1. Laajennettu toiminta sijoittuu nykyisen toiminta-alueen yhteyteen Kajaanin kaupungilta vuokratun 1,5 ha kokoiselle määräalalle. Hakemus voimassa olevan ympäristöluvan muuttamiseksi koskee sekä toimintojen että toiminta-alueen laajentamista. Ympäristölupaa haetaan käytöstä poistettujen betonisten ratapölkkyjen välivarastointiin, murskaukseen, raudoituksen poistoon ja betonimurskeen välivarastointiin. Lajittelulaitoksen nykyisen ympäristöluvan sallima vastaanotettavien jätteiden kokonaismäärä on 25 000 t/v. Nyt haetaan vastaanotettavien jätteiden enimmäismääräksi 33 500 t/v. Tästä määrästä betonisten ratapölkkyjen osuus on 15 000 t/v. Lisäksi on tarkoitus laajentaa toiminta-aluetta ja hyödyntää betoni- ja tiilijätettä sekä voimalaitostuhkaa maanrakentamisessa laitoksen laajennusalueella noin 30 000 t. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Jätteen ammattimainen tai laitosmainen toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin 4) kohdan perusteella. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävän tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 32 :n mukaisesti toiminnan muuttamista koskevan lupaasian ratkaisee se viranomainen, jonka toimivaltaan kuuluu ratkaista vastaavaa uutta toimintaa koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 13 g) - kohdan mukaan aluehallintovirasto ratkaisee ympäristöluvan, jos kyseessä on

jätteen ammattimainen tai laitosmainen hyödyntäminen tai käsittely, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 10 000 t vuodessa. Lisäksi ympäristöluvan ratkaisee ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 13 f) -kohdan perusteella aluehallintovirasto, kun laitoksessa hyödynnetään tai käsitellään muualla kuin siellä syntyneitä ongelmajätteitä. 5 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla on Kainuun ympäristökeskuksen 19.5.2010 myöntämä ympäristölupa (Dnro KAI-2006-Y-33-111). Yrityksellä on myös muita voimassa olevia Kainuun ympäristökeskuksen myöntämiä ympäristölupia toisaalla Kajaanin kaupungin alueella sijaitseville jätteiden käsittelyä koskeville toiminnoille. Alueella on voimassa 19.2.1993 vahvistettu asemakaava, jossa alue on varattu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Yrityksellä on vuokrasopimus Kajaanin kaupungin kanssa yhteensä 3,1 ha suuruisesta alueesta RN:o 205-7-4-1. Yrityksellä on sopimukset Kajaanin Veden kanssa talousvesi - ja viemärilinjoista. TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Nykyisen voimassa olevan ympäristöluvan mukaan jätteenkäsittelylaitokselle saa vastaanottaa ja käsitellä vuosittain seuraavia jätejakeita yhteensä enintään 25 000 t seuraavasti: Jätejae Jätenimike Määrä (t) paperi ja pahvi 200101 5 000 erilliskerätty energiajäte 170201, 200139, 10 000 (puu ja muovi) 170203, 150102, 150103 metalli ja lasi 200102, 200140 100 sekalainen rakennus- ja teollisuusjäte 170904, 150101, 170201, 150102 4 000 sekajäte 200301 2750 biojäte 200201, 200108 2000 sähkö- ja elektroniikkaromu 1602 50 kreosootilla kyllästetyt ratapölkyt 170204 1 000 muut ongelmajätteet 200114, 200121, 200119, 200133, 200127 100

6 Nykyisen luvan mukaan jätteenkäsittelylaitoksella saa varastoida erikseen seuraavia jätejakeita kerrallaan yhteensä enintään noin 10 000 t ennen niiden paikalla tapahtuvaa käsittelyä tai kuljettamista hyödyntämiskohteeseen tai jatkokäsittelyä muualla. Jätejae Suurin varastomäärä (t) Enimmäisvarastointiaika (kk) paperi ja pahvi 2 000 6 erilliskerätty energiajäte 2 000 6 betoni- ja tiilijäte 5 000 36 sekalainen rakennus- ja 200 12 teollisuusjäte metalli ja lasi 100 12 sähkö- ja elektroniikkaromu 20 12 kreosootilla kyllästetyt ratapölkyt 1 000 12 muut ongelmajätteet 20 12 sekajäte 15 1 vko siirtokuormattava biojäte 10 1 vrk Laitokselle vastaanotettavien materiaalien kokonaismäärä kasvaisi voimassa olevan luvan sallimasta määrästä 25 000 tonnia 33 500 tonniin vuodessa.

7 Luvan muutosta haetaan vastaanottaa ja käsitellä seuraavia jätteitä ja jätemääriä: Jätejae Jätenimike Määrä vuodessa (t) Enimmäisvarastomäärä (t) Varastointipaikka Betoniset ratapölkyt 170101 15 000 25 000 varastokenttä Yhdyskuntajäte, 200301 250 15 puristinkontti pienerä Paperi ja pahvi 200101 5 000 2 000 varastohalli Erilliskerätty energiajäte, puu ja muovi 170201, 200139, 170203, 150102, 150103 6 000 2 000 varastohalli ja puristinkontti Sekalainen rakennusteollisuusjäte ja 170904, 150101, 170201, 2 000 200 lajittelulinja 150102 Betoni ja tiili sis. edelliseen 5 000 perusmaanpäällä, hyödyntämiskohteessa, omalla tontilla Biojäte 200201, 2 000 10 kannellinen lava 200108 Sekajäte 200301 2000 10 kannellinen lava Metalli ja lasi 200102, 200140 Ongelmajätteet, mm. akut, öljynerotuskaivonjäte, jäteöljy 200114, 200121, 200119, 200133, 200127 100 100 lava 100 22 ongelmajätevarasto, kontit Kreosoottikyll. ratapölkyt Sähkö- ja elektroniikkaromu 170204 1 000 1 000 asfalttipiha 1602 50 20 metallikontti Ympäristöluvan muutosta haetaan alueen laajentamiselle nykyisen toimintaalueen viereen 1,5 hehtaarin määräalalle niin, että toiminta-alueen koko on laajentamisen jälkeen 3,1 ha. Lisäksi lupaa haetaan betoni- ja tiilijätteen sekä voimalaitostuhkan hyödyntämiselle maarakentamisessa laajennusalueella. Voimassa olevan ympäristöluvan muutosta haetaan myös käytöstä poistettujen betonisten ratapölkkyjen käsittelylle. Tavoitteena on käsitellä vuosittain noin 50 000 kpl käytöstä poistettuja betonisia ratapölkkyjä. Laitoksella työskennellään jokaisena viikonpäivänä pääsääntöisesti klo 6 22 välisenä aikana. Huomattava osa jätteenkäsittelylaitoksen varsinaisista käsittely-

alueista on asfaltoituja. Alueella on kuorma-autojen huoltohalli ja paperinpaalaushalli. Alue on osittain aidattu. Laitoksella vastaanotetuista materiaaleista ja jätteistä valmistetaan seuraavia tuotteita teollisuuden raaka-aineiksi ja polttoaineiksi: keräyspaperi, metalliromu, keräyslasi, kierrätyspolttoaine, betoni ja tiilijäte. Laitoksen jätteenkäsittelyn kokonaiskapasiteetti on noin 35 000 tonnia vuodessa. 8 Prosessikuvaukset jätejakeittain Laitokselle vastaanotetut materiaalit kulkevat aluksi vaa an kautta, jossa niiden syntypaikka rekisteröidään ja määrä punnitaan. Kuorman laadun mukaan jätteet ohjataan oikeaan purkupaikkaan. Vaakaohjelmistosta saadaan mm. tuottaja-, laatu- ja kuntakohtaisia raportteja. Pienerien vastaanottopisteessä vastaanotetaan pääasiassa yksityisten henkilöautojen peräkärrykuormia sekä ongelmajätteitä. Vastaanottopisteessä on oma keräysastiansa puulle ja polttokelpoiselle jätteelle, metallille, lasille, puutarhajätteelle ja sekajätteelle sekä ongelmajätteille, kuten akuille, kylmälaitteille ja muille ongelmajätteille. Keräyspisteeseen vastaanotetut materiaalit punnitaan laaduittain. Keräyspiste on avoinna arkisin klo 8-17. Paperin ja pahvin lajittelu ja varastointi Lajitteluhallissa yleisistä ja yritysten keräyspisteistä tuotu paperi ja pahvi lajitellaan lajittelulinjalla ja kauhakuormaajaa apuna käyttäen eri laatuluokkiin. Lajittelun jälkeen eri jakeet paalataan noin 600 kilon paaleihin. Valmiit paalit varastoidaan hallissa ja ulkona asfaltoidulla kentällä ja kuljetetaan paperi- ja kartonkitehtaille raaka-aineeksi. Paperia ja pahvia käsitellään noin 5 000 tonnia vuodessa. Energiajätteen käsittely Energiajäte koostuu lähinnä syntypaikkalajitellusta kaupan, teollisuuden ja rakennustoiminnan jätteistä. Valmiiksi lajitellut kuormat puretaan asfaltoidulle pihalle murskaimen viereen, tarkistetaan ja mahdolliset epäpuhtaudet poistetaan ennen murskausta. Lajiteltu ja tarkastettu jäte annostellaan murskaimeen kahmarilla. Murskauksen lopputulokseksi saadaan palakooltaan alle 10 cm:n läpimittaista voimalaitoksille sopivaa haketta, joka varastoidaan asfaltoidulla piha-alueella. Energiajätettä laitokselle otetaan vastaan noin 6 000 tonnia vuodessa. Sekalainen rakennusjäte ja muut vastaavat jätteet Rakennusjätteiden lajittelu tehdään asfaltoidulla piha-alueella tai katetussa tilassa. Lajittelun tuloksena saadaan rakennusjätteestä eroteltua mm. energiaksi kelpaavia materiaaleja, metallia, betonia, tiiltä, kiveä ja maa-aineksia. Lajittelu tehdään kahmarilla, seulontalaitteilla ja käsityönä. Jäljelle jäänyt rejekti siirtokuormataan kontteihin ja toimitetaan kaatopaikalle. Rakennusjätettä laitokselle otetaan vastaan noin 2 000 tonnia vuodessa. Betoni- ja tiilijäte Betoni- ja tiilijätteitä lajitellaan erilleen rakennusjätteestä ja varastoidaan perusmaan päällä. Materiaalit varastoidaan alueella lajeittain. Suurin kertavarasto materiaaleille on 5 000 t. Betoni ja tiili palastellaan kaivinkoneeseen liitettävän hydraulisen puristinkouran avulla läpimitaltaan alle 150 mm kappaleiksi. Kun betoni- ja tiilijätettä on hyödynnetty maarakentamiseen laajennusalueella tarvittava määrä, toimitetaan betoni- ja tiilijätettä hyötykäyttöön eri rakennuskoh-

teisiin. Betonin ja tiiliaineksen hyödyntämisessä noudatetaan asetuksessa eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annettuja vaatimuksia. Kreosoottikyllästettyjen ratapölkkyjen käsittely Yhtiö on rakentanut lajittelulaitokselle noin 1 000 m 2 :n erillisen alueen käytöstä poistettujen ratapölkkyjen väliaikaista varastointia ja haketusta varten. Vanhoja ratapölkkyjä otetaan vastaan yksityisiltä rautateiltä ja ratapihoilta. Vuosittain vastaanotettava ratapölkkyjen määrä on enimmillään 1 000 t. Vastaanotetuista pölkyistä poistetaan metalliset osat ja pölkyt varastoidaan korkeassa pinossa. Pölkkyjä murskataan suurtehomurskaimella noin kuusi kertaa vuodessa. Valmis murske varastoidaan nestetiiviillä alueella ja toimitetaan poltettavaksi voimalaitokselle, jolla on siihen tarvittava ympäristölupa. Sähkö- ja elektroniikkaromun vastaanotto ja käsittely Laitokselle vastaanotettu SE- romu lajitellaan ja varastoidaan jatkokuljetuksia varten. Romusta voidaan tarvittaessa purkaa hyötykäyttöön kelpaavat materiaalit sekä ongelmajätteet, kuten akut ja paristot. Purkutoiminta tapahtuu sisätiloissa. Laitteista irrotetut ongelmajätteet toimitetaan luvanvaraiseen laitokseen käsiteltäväksi. Elektroniikkaromu on pääosin peräisin asuinkiinteistöiltä sekä yrityksistä ja laitoksista. Vuosittain vastaanotettavan elektroniikkaromun määrä on noin 50 tonnia. Metalliromu ja lasi Laitokselle tuleva metalliromu ja lasi ovat peräisin lähinnä yritys- ja rakennusjätteestä. Metalliromu ja lasi varastoidaan vaihtolavoissa ja toimitetaan luvanvaraiseen paikkaan jatkokäsittelyyn. Jätteen siirtokuormaus Laitosalueelle rakennettava siirtokuormausasema palvelee lajittelusta syntyvän rejektin kuljettamisessa kaatopaikalle ja tehostaa Kajaanin keskusta-alueen jätekuljetuksia. Siirtokuormausasemalla lastataan uudelleen kannellisiin metallilavoihin myös jäteautoilla kerätyt biojätteet. Siirtokuormaus vähentää liikennöintitarvetta kaatopaikalle, koska kuormiin saadaan suuremmat yksikköpainot. Siirtokuormausasema koostuu katollisesta hallista sekä sen sisällä olevasta kontista ja lavasta. Asema ei kerää luokseen haittaeläimiä eikä aiheuta hajuja. Kontit tyhjennetään kaatopaikalle lähes päivittäin. Ongelmajätteet Ongelmajätteet otetaan vastaan pienerien vastaanottopisteessä. Isommat ongelmajäte-erät sijoitetaan varastokonttiin. Varastossa vastaanotetut jätteet tunnistetaan, pakataan ja välivarastoidaan odottamaan sopivan kuljetuserän täyttymistä. Vastaanotetut ongelmajätteet pakataan ja varastoidaan kullekin jätelaadulle hyväksytyssä varasto- / kuljetusastiassa. Ongelmajätteistä pidetään varasto-kirjanpitoa, johon merkitään vastaanotetun jätteen alkuperä, laatu, määrä, päivämäärä ja vastaavat tiedot käsittelyyn toimitetuista jätteistä. Kaikista jätteiden kuljetuksista tehdään siirtoasiakirja. Ongelmajätteiden keräilyn ja kuljetuksen suorittajilla on ADR- kuljetuslupa. 9

10 Betonisten ratapölkkyjen käsittely ja hyödyntäminen Yhtiö hakee lupaa käsitellä jätteenkäsittelylaitoksella käytöstä poistettuja betonisia ratapölkkyjä 15 000 tonnia vuodessa. Ratapölkyt sisältävät betonia ja pölkyn rakennetta vahvistavia rautatankoja. Ratapölkyt on valmistettu korkealuokkaisesta betonista, eivätkä ne ole saastuneet käytön aikana, joten ne eivät sisällä ympäristölle haitallisia aineita. Yhtiöllä on käytössä betonipölkkyjen käsittelyä varten kehittämä erikoismurskain, jolla pölkky voidaan hajottaa ja samalla saada puhtaana talteen sen sisältämä tukiraudoitus. Betonipölkky syötetään kahmarilla murskaimen syöttösuppiloon, jonka jälkeen pölkky jauhautuu murskeeksi kivimurskaimella. Betonimurske ja raudat tippuvat purkukuljettimelle, josta raudat otetaan käsin talteen. Murskaimella voidaan käsitellä 10 t betonipölkkyjä tunnissa. Murskauksen yhteydessä syntyvä mahdollinen pölyäminen estetään vesisumulla. Vettä käytetään pölyn sidontaan noin 300 litraa murskauspäivän aikana. Valmis betonimurske varastoidaan laitoksen alueella ja toimitetaan suuremmissa erissä eri hyötykäyttökohteisiin. Alueella varastoitavan pölkkymurskeen määrä tulisi olemaan 25 000 t ja varastointiaika korkeintaan kolme vuotta. Betoni- ja tiilijätteen hyödyntämisessä noudatetaan asetusta eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa. Laajennusalue Toimintaa on tarkoitus laajentaa nykyisen jätteenkäsittelyalueen länsipuolella 1,5 hehtaarin määräalalle. Uuden alueen pohjarakenteissa on tarkoitus hyödyntää rakennusjätteen sisältämää tiiltä ja betonia sekä Kainuun Voima Oy:n tuhkaa noin 30 000 tonnia. Työkoneet, energiankäyttö, polttoaineet ja niiden varastointi Laitoksen tärkeimmät tuotantolaitteet ovat 1 2 kpl kauhakuormaajia, energiajätteen murskain, paalain ja siirtokuormausasema. Alueella on huoltohalli, jossa tapahtuu kuljetuskaluston ja työkoneiden huolto- ja korjaus. Työkoneissa ja laitteissa käytetään kevyttä polttoöljyä. Polttoöljy varastoidaan alueella 3000 l metallisäiliössä, joka on varustettu valuma-altaalla ja laponestolaitteella. Polttoaineen kulutus on noin 10 000 l vuodessa. Laitoksella käytetään vettä sosiaalitiloissa noin 100 m 3 /v. Poikkeustilanteissa vettä käytetään tulipalojen sammutukseen. Laitoksen kokonaissähkönkulutus on 100 000 kwh ja työkoneiden polttoöljyn kulutus noin 120 kwh/v. Liikennejärjestelyt Laitoksella liikennöi päivittäin keskimäärin 15 kuorma-autoa. Liikennöinti tapahtuu klo 6 22 välisenä aikana. Toiminnan lopettaminen Hakija ei ole esittänyt toiminnan lopettamiseen liittyviä toimenpiteitä.

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) Öljynerotuskaivo ja aktiivihiilisuodatin on rakennettu hyödyntämällä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Auto- ja konehankinnassa yhtiö pyrkii valitsemaan vähäpäästöisellä moottoritekniikalla varastetun kuorma-auton tai työkoneen. Laitoksella tehdään jatkuvasti laitteistojen kehittämistyötä. Yhtiön toiminnassa, toiminnan laajuudessa, toimintatavoissa sekä työtehtävissä tehdään muutoksia ja uudistuksia ennakoivasti. Kehitystyössä pyritään löytämään uusia työtapoja sekä tekniikkaa kestävän kehityksen ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Yrityksen henkilökunnan koulutukseen on sisällytetty taloudellisen ja ennakoivan ajon sekä taloudellisen ja turvallisen pysäköinnin ja kuorman siirron periaatteet. 11 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Jäte- ja hulevedet ja vaikutukset vesistöön Laitoksen alueelle tulee puhdasvesi- ja viemärilinja Kajaanin Vedeltä. Laitoksen sosiaalitiloista tulevat jätevedet (noin 100 m 3 /v) johdetaan Kajaanin veden viemäriverkostoon. Ratapölkkyjen käsittelyalueella (noin 1000 m 2 ) syntyy hulevesiä noin 500 m 3 /v. Vedet ohjataan hiekan- ja öljynerotuskaivon kautta aktiivihiilisuodattimeen ja siitä edelleen tontin ympärysojaan, joka laskee Sokajärven tien alitse Kajaaninjokeen johtavaan ojaan. Alueelta kertyvässä hulevedessä on pieniä määriä kreosoottiöljyä. Puhdistusjärjestelmä vähentää huleveden PAH- pitoisuutta 90 99 %. Vuonna 2008 tehtyjen hulevesianalyysien mukaan pitoisuudet aktiivihiilisuodattimen jälkeen olivat alle analyysimenetelmän määritysrajan. Arvioin mukaan ratapölkkyjen käsittelykentältä vapautuu vesistöön puhdistuksen jälkeen noin 20 g PAH-yhdisteitä vuodessa. Aktiivihiilisuodatin vaihdetaan uuteen vuosittain. Muilta asfaltoiduilta piha-alueilta tulevat hulevedet (7500 m 3 /v) johdetaan tontin ympärysojiin. Laitoksen piha-alueella syntyvät hulevedet eivät sisällä merkittäviä määriä ympäristölle haitallisia aineita. Uutena toimintana aloitettava betonisten ratapölkkyjen käsittely ei aiheuta vesipäästöjä viemäriin tai vesistöön. Päästöt ja vaikutukset maaperään ja pohjaveteen Laitokselle saapuvat materiaalit eivät sisällä sellaisia epäpuhtauksia, jotka olisivat haitaksi maaperälle, pohjavesille tai ilmanlaadulle. Suurin osa tontille vastaanotetuista materiaaleista saapuu lajittelulinjan kautta, jossa materiaalien laatu tarkistetaan. Ongelmajätteiden vastaanottopiste on varustettu valuma-altaalla ja ongelmajätevarastossa on tiivis lattia. Polttoainesäiliö on varustettu kaksinkertaisella vaipalla. Laitos ei sijaitse pohjavesialueella. Pääosa laitosalueesta on asfaltoitu. Mahdollisia liuotin- ja öljypäästöjä aiheuttava alue on varustettu öljynerottimella ja aktiivihiilisuodattimella. Laitokselle varataan riittävä määrä öljynimeytysainetta mahdollisten työkoneissa tapahtuvien öljyvahinkojen torjumiseksi.

Uusista toiminnoista betonisten ratapölkkyjen käsittely ei aiheuta vaikutuksia maaperään tai pohjaveteen. 12 Ilmapäästöt Ilmapäästöt koostuvat työkoneiden ja liikenteen aiheuttamista pakokaasupäästöistä sekä murskauksessa syntyvistä pölypäästöistä. Pölypäästöjä ehkäistään suihkuttamalla vettä murskattavaan materiaaliin. Toiminnassa käytetään vettä hakettimen pölyn sidontaan noin 300 litraa murskauspäivän aikana. Vesi sumutetaan säiliöstä murskattuun materiaalin, johon se sitoutuu. Rakennusjätteistä erilleen lajitellut betonikappaleet ja tiili palastellaan kaivinkoneeseen asennetulla hydraulisella puristimella. Palastelusta ei synny pölyä, koska hydraulileikkuri leikkaa kiviaineksen hitaasti ja leikkaus perustuu puristimen voimaan. Rakennuspuujätteen ja energiajätteen haketus tapahtuu siirrettävällä hakettimella, joka on yhtiön käytössä ratapölkkyjen haketuksessa. Haketusta tehdään noin 2 3 päivän välein noin kuusi tuntia kerrallaan. Murskauksen pölyhaitat ovat lähinnä työsuojelullisia ja rajoittuvat noin 20 m etäisyydelle hakettimesta. Melupäästöt Melupäästöjä laitoksella aiheuttavat kauhakuormaaja, jätekuljetukset ja murskaimet. Hydraulisella puristimella tapahtuvasta betonin ja tiilen paloittelusta ei synny melua, koska hydraulileikkuri leikkaa kiviaineksen hitaasti, ja leikkaus perustuu puristimen voimaan. Rakennuspuujätteen ja energiajätteen haketus suoritetaan siirrettävällä hakettimella, joka on yhtiön käytössä ratapölkkyjen haketuksessa. Haketusta tehdään noin 2-3 päivän välein kerrallaan keskimäärin 6 tuntia. Hakettimen aiheuttamasta melusta on tehty erillinen selvitys, jonka perusteella haketus ei aiheuta meluhaittaa lähimpien asuinrakennusten kohdalla. Melutaso syöttöaukon suunnassa on huomattavasti suurempi kuin murskaimen etuosassa, joten puun ja kierrätyspolttoaineen murskauksessa syntyvää melua voidaan vähentää suuntaamalla murskaimen syöttöaukko poispäin häiriintyvästä kohteesta. Uutena toimintana aloitettava betonipölkkyjen käsittelystä aiheutuva melun tehotaso on aiheesta tehtyjen tutkimuksien mukaan hieman alhaisempi kuin yhtiön puuhakettimen melun tehotaso. Arvioin mukaan betonipölkkyjen käsittely ei lisää melupäästöjä nykyisestä. Syntyvät jätteet Jätteiden lajittelussa syntyy vuosittain kaatopaikalle sijoitettavaa lajittelurejektiä noin 300 t sekä siirtokuormauksesta 2750 t kaatopaikalle toimitettavaa sekajätettä ja 2000 t kompostoitavaksi toimitettavaa biojätettä. Sekajäte varastoidaan puristinkontteihin, jotka toimitetaan kaatopaikalle täyttymisen mukaan. Suurin varasto sekajätteelle on 60 t. Biojäte varastoidaan kannellisilla metallilavoilla. Biojäte toimitetaan Majasaaren kompostointilaitokselle päivittäin.

13 Omasta toiminnasta syntyy jätteitä seuraavasti: Jätejae Jätenimike Määrä (kg/v) Paperi 200101 100 Sekajäte 200301 500 Jäteöljy 1307 200 Kiinteä öljyinen jäte 1305 100 Aktiivihiilisuodatin 150202, 150203 200 Omasta toiminnasta syntyvät jätteet ovat peräisin koneiden huollosta, toimistosta ja sosiaalitiloista. Kiinteistöllä syntyneet ongelmajätteet toimitetaan muun kerättävän ongelmajätteen mukana käsiteltäväksi luvanvaraiseen yritykseen. Syntyvät ongelmajätteet ovat pääasiassa kuljetuskalustosta syntyviä öljyjä ja kiinteitä öljyisiä jätteitä. LAITOS-/TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ Toimipaikka sijaitsee Kajaanin kaupungin Tihisenniemen kaupunginosassa ilmateitse noin kolmen kilometriä Kajaanin kaupungin keskustasta luoteeseen. Tontti rajoittuu pohjoispuolelta Parkinmäen kaatopaikan yksityistiehen ja itäpuolelta Sokajärventiehen. Laitoksen ympäröivä alue on nuorehkoa sekametsää. Tontin maaperä on osittain kosteaa ja lievästi soistunutta. Laitosalueen ympärillä on ympärysojat, ja veden laskevat kaupungin läheisyydessä olevien ojien kautta Kajaaninjokeen. Maa-alueet laitoksen ympärillä ovat metsätalouskäytössä. Lähimmät ympäristökuormitusta aiheuttavat toiminnot ovat UPM-Kymmene Oyj:n entisen paperitehtaan alue, Kainuun Voima Oy:n voimalaitos sekä Kajaanin kaupungin jätevedenpuhdistamo ja puhdistamolietteen kompostointialue. Noin kilometrin päässä sijaitsee myös UPM-Kymmene Oyj:n teollisuuskaatopaikka, jonne liikennöi kuorma-autoja noin 10 kertaa päivässä. Alueen läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita tai luonnonsuojelualueita. Lähin omakotitaloalue, Katiska, sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä etelässä. Alueen pohjoispuolella noin 300 m etäisyydellä pohjoisessa sijaitsee rivitaloasunto. Lähimpään vesistöön, Kajaaninjokeen, on matkaa noin 400 m. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Laitoksen henkilökunta tarkkailee työpäivän aikana mahdollisia ympäristövahinkoja. Yrityksen henkilökuntaa on koulutettu ja ohjeistettu myös kirjallisesti siitä, kuinka toimitaan mahdollisessa ympäristöonnettomuustapauksessa.

14 Energiajakeen laaduntarkkailu Energiajakeen laaduntarkkailu aloitetaan kuormien vastaanoton yhteydessä. Polttoaineen valmistukseen hyväksytään vain ennalta hyväksyttyjen toimipaikkojen jätteet. Yhtiön henkilökunta on koulutettu tunnistamaan energiajakeeseen kuulumattomat materiaalit. Kierrätyspolttoaineen laatua valvotaan standardin Jätteen jalostaminen polttoaineeksi, laadunvalvonta-järjestelmä; nro 5875) mukaisesti. Betoni- ja tiilijätteen laaduntarkkailu Palastellusta betoni- ja tiilijätteestä laaditaan asetuksen "Eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa" mukainen jäteseloste. Jäteselosteesta ilmenee mm. jätteen luovuttaja ja yhteystiedot, jätteen nimike ja alkuperä, käyttöohjeet sekä tarpeelliset toimet ympäristön ja terveyden suojelemiseksi. Jäteselosteessa on mukana myös eräiden jätteiden hyödyntämistä maarakentamisessa annetun asetuksen mukainen jäteanalyysi. Jätemäärät Kaikki laitokselle vastaanotetut jätteet tunnistetaan, rekisteröidään ja punnitaan. Autovaaka kalibroidaan kolmen vuoden välein. Jätemäärät raportoidaan vuosittain ympäristöviranomaisille. Laitoksen vastuullinen hoitaja on Harri Huurinainen. Päästötarkkailu Olemassa oleva päästötarkkailu sisältää kreosoottipölkkyjen varastointikentän hulevesien tarkkailun. Hulevedestä otetaan näyte aktiivihiilisuodattimen jälkeisestä purkuputkesta kaksi kertaa vuodessa, toukokuussa ja syyskuussa. Näytteistä analysoidaan mineraaliöljyt ja polyaromaattisten hiilivetyjen kokonaispitoisuus. Raportointi Nykyisestä toiminnasta raportoidaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä VAHTI-tietojärjestelmään seuraavat tiedot: -laitokselle vuoden aikana vastaanotettujen jätteiden tiedot -lähtevien jätteiden määrä, laji, alkuperä ja toimituspaikka sekä varastointitilanne vuoden vaihtuessa -laitoksen omassa toiminnassa muodostuvien jätteiden määrät, laatu, alkuperä sekä toimituspaikka Kirjallisesti toimitetaan seuraavat tiedot: -selvitys vuoden aikana sattuneista häiriötilanteista ja muista poikkeuksellisista tilanteista, niiden syistä ja kestoajasta sekä niiden aikana syntyneistä päästöistä ja jätteistä - tulokset kreosoottipölkkyjen varastointikentän hulevesien tarkkailusta -vuoden aikana toteutetut ja suunnitteilla olevat muutokset toiminnassa

15 -yhteenveto ympäristönsuojelun kannalta olennaisista huoltotoimenpiteistä Laitoksen käytöstä ja käytön valvonnasta sekä häiriötilanteista pidetään käyttöpäiväkirjaa, josta ilmenevät mm- mahdolliset häiriötilanteet, niiden syyt ja tehdyt toimenpiteet. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VAR AUTUMINEN Riskinarviointi Laitoksella suurin riski on tulipalo erityisesti kesäaikana. Tulipalon vaara otetaan huomioon päivittäisessä toiminnassa esimerkiksi pitämällä laitoksen palokuorma mahdollisimman pienenä ja kastelemalla tarvittaessa murskattavaa materiaalia. Lisäksi tulipaloihin on varauduttu alkusammutuskalustolla, mm. sammuttimilla. Ongelmajätteet varastoidaan erillisessä varastorakennuksessa, joka on erillään muusta laitoksen toiminnasta. Varastossa on tiivis lattiapinnoite, eikä varastossa ole lattiakaivoja, joten mahdollisessa vuototilanteessa jätettä ei pääse valumaan ympäristöön. Polttoöljysäiliössä on kaksinkertainen rakenne ja se on varustettu vuodon ilmaisimella. Öljynerotuskaivo on varustettu hälyttimellä. Laitokselle varataan riittävästi öljynimeytysainetta mahdollisten työkoneissa tapahtuvien öljyvahinkojen torjumiseksi. Laitokselle laaditaan turvallisuussuunnitelma. SELVITYS HAKIJAN KÄY TETTÄVISS Ä OLEV ASTA AL AN ASI ANTUNTE- MUKSESTA Hakijalla on ympäristöluvanvarasta jätteiden käsittelytoimintaa useissa paikoissa Kajaanin kaupungin alueella ja hakija on toiminut alalla useamman vuosikymmenen ajan ja kehittänyt alan toimintamenetelmiä tehokkaasti. Näin ollen hakijalla on riittävä asiantuntemus ja edellytykset toiminnan harjoittamiseen. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydentäminen Lupahakemusta on täydennetty 27.12.2010 koskien jätteen käsittelytoiminnan vakuutta ja varastoitavien jätteiden määrää. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti 28.8. 28.9.2009 Kajaanin kaupungin ja Kainuun ympäristökeskuksen virallisilla ilmoitustauluilla. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 28.9.2009 Koti-Kajaani nimisessä lehdessä. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet nähtävillä Kajaanin kaupungintalolla ja Kainuun ympäristökeskuksessa. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Kajaanin kaupungilta ja kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Kainuun maakunta kuntayhtymän ympäristönterveydenhuollolta. Lisäksi asian käsittelyn siirryttyä valtion aluehallintouu-

distuksessa Pohjois-Suomen aluehallintoviranomaiselle, on lausunto pyydetty myös Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (Kainuun ELYkeskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta. 16 Lausunnot 1. Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen katsoo, että Huurinainen Oy:n jätteenkäsittelylaitoksen ympäristölupaa voidaan muuttaa hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lupamääräyksiä tarkistettaessa tulee ottaa huomioon muuttuneet jätemäärät sekä mahdollinen melun lisääntyminen niin, että toiminnanharjoittajan tulee selvittää toiminnan aiheuttama melutaso mittauksin. Aitaamisvelvoite tulee määrätä koskemaan myös laajennusaluetta. Lausunnon kertoelmaosassa todetaan, että tarkastuksissa 2008 ja 2009 on todettu, että jätteenkäsittelylaitoksella otetaan vastaan ja murskataan betonisia ratapölkkyjä. Mursketta on jo hyödynnetty laajennusosan maarakentamisessa. 2. Kainuun maakunta kuntayhtymän ympäristönterveydenhuolto Ympäristönterveydenhuolto huomauttaa lausunnossaan, että hakemuksessa ei selvitetä sitä, mihin tutkimuksiin hakija viittaa väitteessään, että betonipölkkyjen käsittelystä aiheutuva melun tehotaso on aiheesta tehtyjen tutkimusten mukaan hieman alhaisempi kuin Huurinainen Oy:n puuhakettimen melun tehotaso. Hakijan tulee esittää ne tutkimukset, joihin viitataan tai tehdä tarvittaessa uusi meluselvitys toiminnasta aiheutuvasta melusta. Hakemuksesta olisi pitänyt selvittää myös tarkemmin sitä, millaista tekniikkaa ratapölkkyjen käsittelyssä käytetään. 3. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Kainuun elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskus (Kainuun ELY-keskus) katsoo, että hakemuksen mukainen toiminta voidaan sallia esitetyllä paikalla. Kohde sijaitsee asemakaava-alueella ja kaavan on vahvistanut 19.2.1993 ympäristöministeriö. Alue on kaavassa merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Kajaanin kaupunki on vuokrannut lupahakemuksen kohteena olevan 1,6 hehtaarin määräalan Huurinainen Oy:lle, kuten vieressä sijaitsevan määräalan nykyiselle toiminnalle. Toimintapaikka on UPM Kymmene Oyj:n tehdaskaatopaikalle vievän tien varressa, eikä lähistöllä ole yksityisiä kiinteistöjä tai asutusta. Hakemuksessa esitetty laitosalueen laajentaminen on tarpeen yhtiön jätteenkäsittelytoimintojen volyymin kasvaessa. Uutena käsiteltävänä jätejakeena tulevat betoniset ratapölkyt eivät sisällä sellaisia haitta-aineita, jotka aiheuttaisivat ympäristön pilaantumisen vaaraa, kuten ei myöskään pölkkyjen murskaus. Murskauksen yhteydessä betonimateriaalia on kasteltava siten, että pölyn leviäminen ympäristöön voidaan estää. Murskauslaitteen melupäästöt on mitattu ja melun leviäminen on mallinnettu Promethor Oy:n toimesta syksyllä 2009. Toiminnasta ei selvityksen mukaan aiheudu asuinalueelle saakka ulottuvaa meluhaittaa. Betonimurske ja voimalaitostuhka voidaan sijoittaa laitosalueen laajennuksen maarakenteisiin hakemuksen mukaisesti. Täyttökerrokset eivät saa kuitenkaan olla paksumpia kuin tavanomainen maarakennustäyttö ja tontin tarkoituksenmukainen tasaus ja muotoilu edellyttävät. Nykyisen lajittelulaitoksen toiminnasta aiheutuneet merkittävimmät ympäristöhaitat ovat olleet laitosalueen ympäristön roskaantuminen ja ajoittaiset lintu- ja ha-

juhaitat. Kyseiset haitat ovat johtuneet osaksi siitä, että laitosaluetta ei ole aidattu riittävästi. Lajiteltu energiajäte sisältää kevyttä muovi- ja paperimateriaalia, jota tuuli helposti levittää. Kyseinen jätemateriaali tulee välivarastoida suojatussa tilassa, tai varasto- ja käsittelyalue tulee aidata riittävän korkealle ja tiheällä aidalla. Murskaus tiivistää energiajätettä siten, että se ei aiheuta yhtä helposti roskaantumista kuin käsittelemätön jäte. Nykyisestä toiminnasta on ajoittain syntynyt hajuhaittoja silloin, kun murskaamatonta, elintarvikepakkauksia sisältävää energiajätettä on jäänyt voimalaitoksen toimintavaikeuksien vuoksi lämpimänä vuodenaikana varastoon. Erityisesti keväällä lokkilinnut käyvät parvina ruokailemassa energiajätekasalla, mikä lisää myös ympäristön roskaantumisriskiä. Edellä esitetyistä syistä energiajätteen välivarastointia on uudessa ympäristöluvassa rajoitettava siten, ettei murskaamatonta energiajätettä saa säilyttää laitosalueella kesäaikaan 500 tonnia enempää kerrallaan, ellei sitä ole paalattu tai muuten käsitelty tai suojattu siten, että roskaava vaikutus saadaan estetyksi. Kainuun ELY-keskus myös huomauttaa, että lupahakemuksen eri kohdissa vastaanotettavan energiajätteen määräksi on vaihtelevasti ilmoitettu 6 000-10 000 tonnia vuodessa. Nykyisessä luvassa erilliskerätyn energiajätteen sallittu enimmäismäärä on 10 000 t/v. Laitosalueella on viemäröinti. Nykyisellä laitoksella siirtokuormataan kiinteistöiltä erilliskerättyä biojätettä. Lämpimänä vuodenaikana biojätettä ei saa säilyttää laitosalueella yhtä vuorokautta pidempää eikä yli 10 tonnia kerrallaan. Siirtokuormaus on sijoitettava, rakennettava ja hoidettava siten, että sen valumavedet voidaan johtaa viemäriin. Hakemuksen mukaan siirtokuormausasema koostuu katetusta hallista ja sen sisällä olevasta kontista ja lavasta. Tämä ratkaisu parantaisi tilannetta nykyiseen verrattuna. Hakemukseen liitetyssä asemapiirroksessa ei kuitenkaan ole esitetty uusia hallirakennuksia laitosalueelle. Muilta osin laitosalueen asfaltoidun osan hulevedet tulee kerätä ja johtaa hallitusti siten, että ne voidaan tarvittaessa esikäsitellä esimerkiksi saostuskaivossa tai selkeytysaltaassa ennen maastoon tai ojaan johtamista. 17 Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole annettu muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakija on antanut vastineen 7.7.2010. Vastineessa hakija ilmoittaa, että alueen aitaustyöt on aloitettu ja ne valmistuvat heinäkuun 2010 aikana. Alueella on suoritettu melumittaukset ja melun leviäminen on mallinnettu Promethos Oy:n toimesta syksyllä 2009. Kyseiset tulokset ovat Kainuun ELY-keskuksen käytössä. Betonipölkyt murskataan leukamurskaimella ja raudat lajitellaan. Lupatarkastus Aluehallintovirasto on 23.11.2010 suorittanut asiassa tarkastuksen, josta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin.

18 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn soveltaminen Lupahakemuksessa on kysymys ympäristölupapäätöksen, joka koskee teollisuus-, rakennus- ja yhdyskuntajätteen varastointia, lajittelua, mekaanista käsittelyä (paloittelu, murskaus) sekä siirtokuormausta, muuttamista. Vuosittain vastaanotettava jätteen määrä on hakemuksen mukaan enintään noin 33 500 tonnia. Kreosoottikyllästettyjä ratapölkkyjä tästä määrästä on 1 000 tonnia ja muita ongelmajätteitä noin 150 tonnia. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä sovelletaan YVA-asetuksen 6 :n hankeluettelon 11 a-kohdan mukaan "ongelmajätteiden käsittelylaitoksiin, joihin ongelmajätteitä otetaan poltettavaksi, käsiteltäväksi fysikaalis-kemiallisesti tai sijoitettavaksi kaatopaikalle", ja 11 b-kohdan mukaan "muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden fysikaalis-kemiallisiin käsittelylaitoksiin, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa". Hakemuksen kohteena oleva jätteenkäsittely ei sisällä ongelmajätteiden fysikaalis-kemiallista prosessointia eikä jätteiden käsittelymäärä ylitä em. vuorokausimitoitusta. Näin ollen ympäristöluvan muutoksen lupakäsittely ei edellytä erillistä ympäristö-vaikutusten arviointimenettelyä. Hankkeesta ei muutoinkaan aiheudu ennalta arvioiden ja sijaintipaikka huomioon ottaen sellaisia vaikutuksia, että YVA-menettelyä olisi sovellettava. MERKINTÄ Asian käsittely on siirtynyt Kainuun ympäristökeskukselta Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle 1.1.2010 alkaen, koska Kainuun ympäristökeskus on lakkautettu 1.1.2010. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Pohjois-Suomen aluehallintovirasto muuttaa Huurinainen Oy:lle Kainuun ympäristökeskuksen 19.5.2006 annettua Kajaanin Tihisenniemen kylässä sijaitsevan jätteen käsittelylaitoksen toimintaa koskevan ympäristöluvan KAI-2006-Y-33-111 lupamääräyksiä 3, 4, 8, 13, 16, 17 ja 18 siten, kun jäljempänä olevista kyseisistä lupamääräyksistä ilmenee. Toimintaa voidaan laajentaa hakemuksen liitteenä olevan vuokrasopimuksen karttakuvan mukaisesti nykyisen toiminta-alueen länsipuolelle 1,5 ha määräalalle. Päätös sisältää ratkaisun toiminnan aloittamisesta ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa.

19 LUPAMÄÄRÄYKSET Muutettavat lupamääräykset 3. Jätteenkäsittelylaitoksella saa vastaanottaa ja käsitellä vuosittain seuraavia jätejakeita yhteensä enintään 33 500 tonnia. Jätejae Jätenimike Määrä (t) pienerät 200301 250 paperi ja pahvi 200101 5 000 erilliskerätty energiajäte 170201, 200139, 6 000 (puu ja muovi) 170203, 150102, 150103 metalli ja lasi 200102, 200140 100 sekalainen rakennus- ja teollisuusjäte 170904, 150101, 170201, 150102 4 000 sekajäte 200301 2 000 biojäte 200201, 200108 2000 sähkö- ja elektroniikkaromu 1602 50 kreosootilla kyllästetyt ratapölkyt 170204 1 000 muut ongelmajätteet 200114, 200121, 100 200119, 200133, 200127 betoniset ratapölkyt 170101 15 000

4. Jätteenkäsittelylaitoksella saa varastoida erikseen osoitetuilla paikoilla seuraavia jätejakeita kerrallaan yhteensä enintään 35 000 t ennen niiden paikalla tapahtuvaa käsittelyä tai kuljettamista hyödyntämiskohteeseen tai jatkokäsittelyä muualla: Jätejae Suurin varastomäärä (t) Enimmäisvarastointiaika (kk) paperi ja pahvi 2 000 6 20 erilliskerätty energiajäte 2 000 kesäaikana 1.5.-30.9. 500 6 betoni- ja tiilijäte 5 000 36 Betoniset ratapölkyt 25 000 36 sekalainen rakennus- ja 200 12 teollisuusjäte metalli ja lasi 100 12 sähkö- ja elektroniikkaromu 20 12 kreosootilla kyllästetyt ratapölkyt 1 000 12 muut ongelmajätteet 20 12 sekajäte 10 1 vko siirtokuormattava biojäte 10 1 vrk Vastaanotetut jätejakeet on lajiteltava viivyttelemättä niiden saavuttua laitokselle. Jäte-erät on toimitettava käsiteltäviksi tai hyödynnettäviksi säännöllisesti niin usein, ettei laitosalueelle kerry edellä määrättyä suurempia jätevarastoja. Varastointia koskeva määräys ei koske paloitellun betoni- ja tiilijätteen tai tuhkan käyttämistä erikseen hyväksytyn suunnitelman mukaisesti laitosalueen maarakennuskäyttöön. 8. Laitosalue on aidattava siten, että jätteen luvaton toimittaminen ja asiaton pääsy alueelle voidaan estää. Koko toiminta-alue on aidatta vuoden 2011 loppuun mennessä. Aidan on oltava riittävän korkea ja tiheäsilmäinen niin, että se estää roskien leviämisen alueen ulkopuolelle. Aidat on pidettävä kunnossa ja alueen portit on pidettävä lukittuna muulloin kuin laitoksen aukioloaikoina. Tarvittaessa alueelle on asennettava valvontakamerat. Koko alueen toiminnoista tulee toimittaa Kainuun ELY-keskukseen uusi asemapiirros, josta ilmenee eri jätejakeiden vastaanotto, käsittely ja välivarastointipaikat. 13. Laitoksen toiminta tulee järjestää niin, että mahdollisten haitallisten aineiden pääsy maaperään sekä pohja- ja pintavesiin estyy. Jätteiden vastaanoton, käsittelyn, siirtokuormauksen ja varastoinnin tulee tapahtua tiiviillä asfaltti- tai betonipäällysteisellä alustalla. Pinnoitetun alueen hulevedet on johdettava hallitusti erotinkaivon tai vastaavan järjestelmän kautta maastoon tai ojaan. Jätteiden va-

rastokonttien, varasto- ja käsittelykenttien sekä liikennealueiden pinnoitettujen alueiden kuntoa on seurattava säännöllisesti ja vauriot on korjattava viivytyksettä. 16. Toiminnan ja toiminnan liikenteen aiheuttama melutaso ei saa ylittää lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa laitoksen toiminta-aikana melun A-painotettua ekvivalenttitasoa 55 db päivällä (klo 7-22) eikä 50 db yöllä (klo 22-7). Mikäli valvontaviranomaisella havaitsee toiminnasta syntyvän meluhaittoja, on toiminnanharjoittaja velvollinen ryhtymään haitan johdosta tarvittaviin mittauksiin ja selvityksiin sekä melun vähentämistoimiin. Jos mittauksissa ilmenee ohjearvot ylittäviä melutasoja, on suunnitelma meluhaittojen vähentämisestä toimitettava aluehallintovirastoon hyväksyttäväksi. Meluntorjunta tulee ottaa huomioon suunniteltaessa laitoksen toimintaa ja laitehankintoja. 17. Jätteenkäsittelylaitoksen toiminnasta ei saa aiheutua pölypäästöjä ympäristöön. Murskattava jätemateriaali on kuivana vuodenaikana tarvittaessa kasteltava. Mikäli pölyhaittoja esiintyy, on toiminnanharjoittajan esitettävä aluehallintovirastoon suunnitelma hyväksyttäväksi pölyhaittojen estämiseksi. 18. Laajennusalueen maarakentamiseen ja kantavuuden parantamiseen saa käyttää murskattua betoni- ja tiilijätettä tai tuhkaa enintään 30 000 tonnia. Betonitai tiilijäte saa olla palakooltaan enintään 150 mm, eikä se saa sisältää muita jätteitä. Maarakentamisessa käytettävä betonijäte saa sisältää enintään 30 painoprosenttia tiilimurskaa. Jätettä sisältävän rakenteen paksuus saa olla enintään 150 cm. Jätettä sisältävä kenttä on peitettävä vähintään 10 cm paksulla luonnonkivikerroksella tai päällystettävä asfaltilla. Jätemateriaaleja ei saa sijoittaa pohjaveden pinnan alapuolelle. Suunnitelma jätemateriaalin käytöstä alueella on toimitettava Kainuun ELYkeskukseen. Hyödynnettävän betonijätteen haitallisten aineiden pitoisuudet ja liukoisuudet eivät saa ylittää valtioneuvoston asetuksen 591/2006 eräiden jätteiden maarakentamisessa ja kyseisen asetuksen liitteiden muuttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 403/2009 liitteessä 1 annettuja raja-arvoja. 21 VAKUUS Huurinainen Oy:n on asetettava varastoituja betonipölkkyjä ja murskattuja betonipölkkyjä koskeva lisävakuus. Vakuus on asetettava siten, että jokaista varastossa olevaa betonipölkky/mursketonnia kohden on asetettu 5 :n vakuus. Vakuuden määrä tulee esittää Kainuun ELY-keskukselle kaksi (2) kertaa vuodessa (kesäkuu ja joulukuu). Vakuus on asetettava kolmen kuukauden kuluessa päätöksen voimaantulosta Kainuun ELY-keskukselle omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on Kainuun ELY-keskus, tai pankkitalletuksena. Pankkitalletuksesta on toimitettava ELY-keskukseen talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella Kainuun ELY-keskuksen hyväksi. Käytettävän rahalaitoksen on oltava finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 4 :n tarkoittama valvottava laitos.

22 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Tätä päätöstä ja siinä annettuja lupamääräyksiä sekä lupapäätöksen KAI-2006- Y-33-111 voimaan jääviä lupamääräyksiä noudattaen hakemuksessa tarkoitettu jätteiden ammattimainen käsittely täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Lisäksi lupaharkinnassa on otettu huomioon toiminnanharjoittajan asiantuntemus. Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta annettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän, pohja- tai pintaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Toiminta sijoittuu asemakaavan mukaiselle teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle, eikä näin ollen sijoitu asemakaavan vastaisesti. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 mukaan Kajaaninjoki, jonka valuma-alueelle toiminta sijoittuu, on nimetty voimakkaasti muutetuksi vesimuodostelmaksi ja se on luokiteltu hyvään saavutettavissa olevaan ekologiseen tilaan. Toiminta ei kuitenkaan sijoitu vesistön läheisyyteen ja toiminnasta syntyvät suhteellisen vähäiset vedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle ja alueelta kertyvät hulevedet osaksi öljynerottimen ja aktiivihiilisuorittimen kautta alueen ympärysojiin, jossa vielä tapahtuu vesien puhdistumista. Näin ollen aluehallintovirasto katsoo, että vesienhoitosuunnitelma on huomioitu luvan muutoksessa. Lupamääräysten perustelut Vastaanotettaville, käsiteltäville ja varastoitaville jätteille on annettu enimmäismäärät ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi sekä laitoksen toimintavarmuuden ja tilan sekä vakuuden riittävyyden varmistamiseksi. Erilliskerätyn murskaamattoman energiajätteen varastointimäärä on rajoitettu kesäaikaan, ellei jätettä ole paalattu tai muuten käsitelty tai suojattu siten, että se ei aiheuta hajuhaittaa eikä houkuttele alueelle haittaeläimiä. (lupamääräykset 3 ja 4) Koko alueen, mukaan lukien laajennusalueen, aitaus estää alueen luvattoman käytön ja vähentää ilkivaltaa alueella sekä estää osaltaan kevyehkön jätejakeen leviämistä tuulen mukaan alueen ulkopuolelle. Alueen laajentuessa on valvonnallisista syistä tarpeen toimittaa asemapiirros eri toimintojen sijoittumista alueelle välivarastointialueineen. (lupamääräys 8) Koska asfaltoidulla alueella murskataan energiajätettä, on alueen valumavedet tarpeellista kerättä kallistuksin ja johtaa hallitusti erotinkaivoon, johon mahdollinen kiintoaines saadaan tarvittaessa kerätyksi ja josta se voidaan poistaa tarvittaessa. Näin estetään kiintoaineen kulkeutuminen ympäristöön sekä osaltaan hajuhaitan syntyminen kesäaikaan. (lupamääräys 13) Melua koskevat määräys ovat tarpeen meluhaittojen ehkäisemiseksi. Melulle asetetut ohjearvot vastaavat ao. valtioneuvoston päätöksessä asetettuja melutason ohjearvoja. Aluehallintovirasto ei ole katsonut tarpeelliseksi vaatia uusia me-

lumittauksia tämän luparatkaisun yhteydessä muutoin kuin valvontaviranomaisen niin vaatiessa tarvittaessa, esimerkiksi melusta valitettaessa, koska toiminnan melutasosta on suoritettu mittaukset vuonna 2009 ja kyseiset tulokset on toimitettu valvovalle viranomaiselle. Lisäksi on todettava, että hakemuksen kohteena oleva alue on kaavoitettu teollisuusalueeksi, eikä välittömässä läheisyydessä ole asutusta tai muita häiriintyviä kohteita. (lupamääräys 16) Pölyn leviäminen ympäristöön voidaan estää ennalta arvioiden tehokkaasti kastelemalla murskattava betoniaines. Pölyhaittojen vähentämistä koskevan suunnitelman avulla voidaan ennalta arvioida pölyn leviämisen estämiseksi tehtävien toimenpiteiden tehokkuus. (lupamääräys 17) Hyödynnettävä betonijäte saattaa sisältää ympäristölle haitallisia aineksia ja koska hyödynnettävästä jätteestä ei saa aiheutua haittaa ympäristölle, on betonija tiilijätteen puhtaus varmistettava ennen hyötykäyttöä testaamalla. Betonijätteen haitta-ainepitoisuudet tulee selvittää valtioneuvoston asetuksen (591/2006) eräiden jätteiden hyödyntämisestä maanrakentamisessa sekä kyseisen asetuksen liitteiden muuttamisesta annetun asetuksen (403/2009) mukaisesti. Tiilimurskeen osuus betonijätteestä on rajoitettu edellä mainitun asetuksen mukaisesti. (lupamääräys 18) 23 Vakuuden perustelut Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan jätteen hyödyntämis- tai käsittelytoimintaa harjoittavan tulee asettaa toiminnan laajuus, luonne ja toimintaa varten annettavat määräykset huomioon ottaen riittävän suuri vakuus tai esitettävä muu vastaava järjestely asianmukaisen jätehuollon varmistamiseksi. Vakuuden määrä tarkistetaan kaksi (2) kertaa vuodessa, jolloin on mahdollista tarkistaa vakuuden riittävyys kulloinkin varastossa olevien betonisten ratapölkkyjen ja betonimurskeen suhteen. Aluehallintovirasto katsoo, että vakuuden määrän on vastattava niitä kustannuksia, joita jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn aiheuttaa. VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 1. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunnossa esitetyt energia- ja biojätteen käsittelyyn liittyvät hajuhaittoja aiheuttavat seikat ja hulevesien käsittelyyn liittyvät asia on otettu huomioon lupamääräyksessä 13 sekä roskien leviämisen estämiseen liittyvä kohta lupamääräyksessä 8. Aluehallintoviraston käsityksen mukaan lupapäätöksen D:nro KAI-2006-Y-33-111 lupamääräyksessä viisi on määrätty lausunnossa esitetystä siirtokuormausasemaa koskevasta asiasta. 2. Kajaanin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa esitetyt jätteiden muuttuneisiin käsittelymääriin liittyvät seikat on otettu huomioon lupamääräyksissä 3 ja 4 ja alueen aitaamiseen lupamääräyksessä 8. 3. Kainuun maakuntakuntayhtymän ympäristöterveydenhuollon ja Kajaani kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnoissa esitetty melun mittaamista koskeva vaatimus on otettu huomioon lupamääräyksessä 16.