Palautekooste ja työryhmän vastine: JHS 186 Luokitussuositusten koontisuositus Rakennusluokitus 12.2.2018 1. Organisaatio Vastaajien määrä: 10 - rakennusvalvonta - Tekes - Pääesikunta operatiivinen osasto - Sosiaali- ja terveysministeriö - Valkeakosken kaupunki - Yksityishenkilö - Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira - Väestörekisterikeskus - Maanmittauslaitos - Turun rakennusvalvonta 2. Yhteyshenkilön tiedot Vastaajien määrä: 10 3. Yleiskommentit Vastaajien määrä: 6 No Palaute Työryhmän vastine 3.1 Rakennusluokitusten ilmoittajat (Rakennusvalvontaviranomaiset) ei pysty vaikuttamaan rakennusluokitukseen mitenkään. He valitsevat aina heidän työkalustaan (rakennusvalvonnan ohjelma) parhaiten ko. rakennusta vastaavan luokituksen, mutta luokituslista, mistä valinta tehdään on jo nyt erilainen, huomattavasti suppeampi ja sisältäen esim. vanhahtavat termit kuten vanhainkodit, vanhusten palvelutalot, kirkot, kehitysvammaisten hoitolaitokset. Vanha JHS 186 luokitussuositus ei ole tullut käyttäjille saakka, ei kaikki pääluokatkaan. Nyt on siis pelkona ettei uusikaan luokitus tule rakennusluokitusten ilmoittajien käyttöön, tai sen käyttöönotto kestää luvattoman kauan, tai jää ohjelmatoimittajien omaksi näkemykseksi. 3.2 Luokitus näyttää loogiselta ja soveltuu monenlaisen suunnittelun pohjaksi. Luokitusta käytettäessä muodostetaan rakennuskannasta salassapidettäviä kokonaisuuksia, mikä tulee ottaa huomioon sekä ohjeistuksessa että tietojärjestelmien kehityksessä. Osittain yksittäiset kohteet ja listaukset ovat julkisuuslain mukaan salaisia, osittain alempaa suojaustasoa ja lukuisat koosteet ovat julkisia. Eräät mahdolliset listaukset muodostavat suoraan maaliluetteloita mahdolliselle viholliselle. Erityissuojattavia kohteita koskevan lainsäädännön ja tämän luokittelun suhdetta ei ole tarkasteltu tässä palautteessa. Tämä tarkastelu tulee tehdä niin, että siitä on joko viitteistys tai ohjeistus lopputuotteessa. 3.3 Ei kommentoitavaa. Ei toimenpiteitä. 3.4 Väestörekisterikeskus pitää rakennusten käyttötarkoitusluokituksen uudistamista ajankohtaisena, koska yhteiskunnallisesti katsottuna Huomioitu. Tilastokeskuksen tulee panostaa uuden luokituksen käyttöönottoon sen valmistuttua muun muassa viestinnällä ja tarjoamalla luokitusavaimia. Huomioitu. Rakennusluokituksessa ei luokitella sellaisia rakennustyyppejä, jotka eivät sisälly Väestötietojärjestelmän rakennuskantaan. Tällaisia rakennuksia ovat esimerkiksi varuskuntarakennukset ja puolustusvoimien varastorakennukset. Huomioitu. Työryhmän on harkiten luonut uusia rakennusluokkia sellaisissa tapauksissa,
rakentamistoiminnassa on tapahtunut paljon muutoksia ja aiempi luokitus on vuodelta 1994. Uusi luokitus tulee todennäköisesti palvelemaan nykyistä paremmin Väestörekisterikeskuksen asiakkaita, kuten Tilastokeskusta, verottajaa ja Kelaa. Uusi ehdotettu rakennusluokitus vastaa paremmin vapaa-ajan viettoon ja palveluasumiseen liittyvien rakennusten käyttötarkoituksien jaotteluun. Vanhaan luokitukseen nähden myös energiatalouden rakennusten ja rakennelmien käyttötarkoitukset on otettu huomioon paremmin, joten sen perusteella Väestörekisterikeskus voi vastata paremmin vaateisiin saada tuulivoimalat rekisteröidyksi nykyistä läpinäkyvämmin. missä luokitusperusteet ovat olemassa. Luokittelutason koodin vaihtaminen taas on perusteltua sen vuoksi, että kyseessä on uusi luokitus ja toisaalta sen vuoksi, että uudella koodituksella pienten muutosten tekeminen on jatkossa helpompaa, sillä kooditus on looginen. Lisäksi eri tietojärjestelmissä on helpompi tarkistaa onko rakennusluokitus päivitetty kyseiseen järjestelmään, sillä vanhan ja uuden luokituksen koodin pituus on erisuuri. Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, uusi rakennusten käyttötarkoitusluokitus sisältää odotettua enemmän muutoksia. Mikäli muutokset toteutuvat nyt ehdotetun kaltaisina, on muutosten toteuttamisella merkittävä vaikutus väestötietojärjestelmän rakennus- ja henkilötietojen ylläpitoon sekä tietopalvelutoimintaan. Tähän mennessä Väestörekisterikeskus ei toiminnan suunnittelussaan ole varautunut näin mittaviin muutoksiin ajallisten ei kustannuksellisten resurssien kannalta. Väestötietojärjestelmän rakennustietojen ylläpidon osalta suurimmat vaikutukset kohdistuvat tietokantamuutosten lisäksi niihin KRYSP skeemoihin, joilla rakennus- ja rakennushanketietoja kunnista väestötietojärjestelmään välitetään. Näiden skeemojen muuttamiseen tarvitaan sekä Kuntaliiton että kuntien rakennusvalvontaohjelmistotoimittajien suorittamia toimenpiteitä. Koodistoon liittyvistä muutoksista voidaan todeta, että väestötietojärjestelmässä käytetään ainoastaan luokittelutason mukaisia koodeja, ei pääluokkatason kooditusta, joten pääluokkien koodiston muutoksilla ei ole vaikutusta väestötietojärjestelmän koodeihin. JHS 186 palautepyynnön saateosassa todetaan, että luokittelutason koodi on nyt nelinumeroinen, kun se vanhassa luokituksessa oli kolminumeroinen. Tilanne, jossa luokittelutason kooditus vaihdetaan kolminumeroisesta koodituksesta nelinumeroiseksi ja vanhoja käyttötarkoituskoodeja yhdistetään ja jaetaan, muodostaa riskin nykyisten käyttötarkoitusluokkien konvertoinnissa uusille käyttötarkoituksille. Väestörekisterikeskuksen näkemys on, Väestörekisterikeskus tarvitsee toimintaansa varten muunnosavaimen, jolla voidaan muuttaa väestötietojärjestelmän vanha käyttötarkoitusluokka uuden käyttötarkoitusluokan mukaiseksi. Tätä teknistä muunnosavainta tarvitaan Väestörekisterikeskuksen toiminnassa siinä yhteydessä, kun tehdään muunnos(konversio) niille käyttötarkoitusluokille, joita VTJ:stä jo löytyy sekä silloin, kun kunnasta vielä toimitetaan rakennus- tai rakennushanketietoja vanhalla käyttötarkoitusluokituksen mukaisella kolminumeroisella koodilla. Tämän muunnosavaimen osalta ei löydy mainintaa varsinaisesta JHS 186 tekstistä, mutta JHS 186 palautepyynnön saateosassa asia on mainittu. Väestörekisterikeskuksen mielestä sekä vanhaa että uutta käyttötarkoitusluokitusta ei voida pitää käytössä rinnakkain väestötietojärjestelmässä. Uuden käyttötarkoitusluokituksen käytön ajankohdasta
ei ole mainintaa JHS palautepyynnössä. Aikatauluilla on suuri merkitys siihen, miten voidaan suunnitella ja toteuttaa väestötietojärjestelmän tarvittavat tekniset muutokset, sekä ylläpito- ja tietopalveluasiakkaiden tiedottaminen uuden luokituksen käyttöönotosta. Tarkempi vaikutusten arviointi voidaan suorittaa vasta sitten, kun uusi luokitus on vahvistettu. Rakennusluokitukseen liittyvällä verkkolomakkeella toteutettavassa kyselyssä on esitetty joitakin luokitusta koskevia yleiskommentteja. 3.5 Näyttää hyvältä ja on hyvällä tavalla kehittynyt verrattuna edelliseen luokitukseen. 3.6 Rakennusluokitusluonnoksessa lähes kaikki rakennukset on määritelty suhteessa käytettävään asuinalaan. Luonnoksessa esimerkiksi liikerakennuksen määritelmän mukaan liikerakennus on rakennus, josta yli 25 % on "tuotteiden tai palvelujen tarjoamiseen" tarkoitettua tilaa. Vaikuttaa oudolta, että rakennus, josta vain neljäsosa on liiketoimintaan tarkoitettua tilaa, olisi rakennusluokitukseltaan "liikerakennus" etenkin, kun luonnoksen mukaan rakennuksessa voi samalla olla 49 % asumista. Ratkaisu ei tue maankäyttö- ja rakennuslain mukaista järjestelmää ja aiheuttaa tarpeetonta sekaannusta asiassa. Rakennuksen pääkäyttötarkoitus määrittyy sen mukaan, mitä toimintoja rakennuksessa on pääasiallisesti. Ei toimenpiteitä. Hyväksytty. Kaikkien pääluokkien (pl. Asuinrakennukset) kuvauksista on poistettu viittaukset jatkuvaan asuinkäyttöön. Rakennuksen rakennusluokka määräytyy sen pääkäyttötarkoituksen mukaan. Rakennusluokituksella on merkitystä myös kaavoituksessa, koska kaavamääräyksissä osoitetaan alueita esimerkiksi "asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi". Luonnoksen mukainen määrittely luo tarpeetonta epäselvyyttä siitä, mitä rakennuksia kaavaalueelle voi toteuttaa. 4. Anna arviosi seuraavista suositusluonnokseen liittyvistä väitteistä asteikolla 1-5 (5 = samaa mieltä, 1 = eri mieltä) Vastaajien määrä: 7 5 4 3 2 1 Yhteensä Keskiarvo Suositus on tarpeellinen 6 0 1 0 0 7 4,71 Suositus on otettavissa käyttöön ilman tukea ja koulutusta Suosituksen luettavuus ja ymmärrettävyys ovat hyvällä tasolla 2 2 2 0 1 7 3,57 2 3 2 0 0 7 4 Yhteensä 10 5 5 0 1 21 4,1
5. Suositusluonnoksen hyväksyminen Vastaajien määrä: 10 6. Vastustusperusteet Vastaajien määrä: 1 No Palaute Työryhmän vastine 6.1 Luokituksen nimikkeistö on nyt jo liian laaja ja tarkka. Luokittelutason koodia ei mielestäni kannattaisi muuttaa nelinumeroiseksi. Huomioitu. Työryhmän on harkiten luonut uusia rakennusluokkia sellaisissa tapauksissa, missä luokitusperusteet ovat olemassa. Luokittelutason koodin vaihtaminen taas on perusteltua sen vuoksi, että kyseessä on uusi luokitus ja toisaalta sen vuoksi, että uudella koodituksella pienten muutosten tekeminen on jatkossa helpompaa, sillä kooditus on looginen. Lisäksi eri tietojärjestelmissä on helpompi tarkistaa onko rakennusluokitus päivitetty kyseiseen järjestelmään, sillä vanhan ja uuden luokituksen koodin pituus on erisuuri. 7. Muutosehdotukset kappaleeseen 5.6 Rakennusluokitus Vastaajien määrä: 6 No Palaute Työryhmän vastine 7.1 Varmistettava, että muutos tuodaan ohjelmistotoimittajien kautta käyttäjille saakka. Helpoin käyttäjän kannalta olisi pääluokkien valinnan jälkeen avautuva alivalikko missä valittaisiin tarkempi aliluokka. 7.2 Esitetään alla olevaa lisäystä esitetyin suojaustasoin kohdan 5.6 vimeisiksi kappaleiksi. Tietojärjestelmä, jossa käsitellään valtakunnallista tai maakunnallista rakennustietoa luokkien 05, 10 ja 11 osalta rakennuksen ja sen paikka- tai muun yksilöintitiedon kanssa on suojaustasoa ST II. Yksittäisen kunnnan em. tietoja käsittelevän järjestelmän suojaustasoksi voidaan määritellä, jos mitään erityistä syytä muuhun ei ole, suojaustaso ST III. Huomioitu. Tilastokeskuksen tulee panostaa uuden luokituksen käyttöönottoon sen valmistuttua muun muassa viestinnällä ja tarjoamalla luokitusavaimia sekä uusia välineitä luokituksen soveltamisen avuksi. Huomioitu. Rakennusluokituksessa ei luokitella sellaisia rakennustyyppejä, jotka eivät sisälly Väestötietojärjestelmän rakennuskantaan. Tällaisia rakennuksia ovat esimerkiksi varuskuntarakennukset ja puolustusvoimien varastorakennukset.
Kaikki koosteet, joissa on kokonaisuuksina luokkien 05, 10 ja 11 rakennuksia, ovat suojaustasoa ST IV. Tarkemmat luettelot pääluokan 05 alaluokista (pois luettuna 0515) ovat suojaustasoa ST IV. Tarkemmat luettelot, joissa on luokkien 10 (kaikki alaluokat), 11 (pois luettuna 113), ovat luotamuksellisia. Alaluokan 0515 listaukset ovat aina salaisia. 7.3 Mitenkä nähdään luokiteltaviksi rakennuskokonaisuudet joissa on monenlaista käyttötarkoitusta. Jätkäsaareen ja Pasilaan on rakenteilla monimuoto tai voisiko sanoa hybridirakennuksia. Kyseessä REDI ja Tripla 7.4 JHS 186 palautepyynnön saatteessa on mainittu muunnosavain, joka tuotetaan luokitusten välille. Olisiko tästä muunnosavaimesta syytä mainita myös varsinaisessa JHS 186 tekstiosuudessa kappaleessa 5.6.? Mikäli on mahdollista olisi hyvä myös mainita, mistä muutosavain on saatavissa. "Luokitus on tarkoitettu vain talonrakennusten luokitteluun" -lauseen tässä 5.6. kappaleessa voisi ehkä muotoilla sujuvammaksi? 7.5 Kommentti: Rakennusluokituksesta ei saa yksiselitteistä käsitystä siitä pitäisikö maanalaiset rakennukset lukea kuuluviksi rakennuksiksi. Perustelu: Luokka 0513 "Maanalaiset pysäköintihallit" on ainoa luokka jossa mainitaan sana "maanalainen". Muut mahdollisesti maanalaiset rakennukset, esim. "Asemarakennukset ja terminaalit" eivät saa vastaavaa maanalaista kohdeluokkaa. Luokituksesta jää kuva, että maanalaisista rakennuksista ainoastaan pysäköintihallit tallennetaan rakennuksina. Ehdotus: Kaikki rakennukset ovat rakennuksia riippumatta siitä ovatko ne maan päällä vai maan alla. INSPIRE:ssä rakennuksen määritelmässä mainitaan:...buildings are constructions above and/or underground... Tässä luokituksessa tulisi määritellä samoin ja tätä asiaa voisi myös selvästi korostaa. Tämän lisäksi olisi poistettava yksittäinen maanalaisten pysäköintihallien luokka kokonaan. Kun rakennus tallennetaan jossain järjestelmässä, tieto siitä onko kyseinen rakennus maan alla vai maan päällä tulee tallentaa erillisenä ominaisuustietona. Tätä ominaisuustietoa ei tule sisällyttää luokan nimeen. 7.6 - ks. kohta 3 - kohta 01110 "omine verkostoliittymineen" on Huomioitu. Väestötietojärjestelmän rakennustietoihin ei nykyisellään ole mahdollista tallentaa tietoa rakennuksen erilaisista tiloista ja niiden pinta-aloista. Siksi rakennusluokituksessa on lähtökohtana, että kukin rakennus saa yhden rakennusluokan kyseisen rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaan. Riskinä monimuoto- tai hybridirakennusten omassa rakennusluokassa on se, että siitä muodostuu kaatoluokka, jonne luokitellaan hyvin suurin osa myös sellaisista rakennuksista, jotka kuuluisi luokitella muualle. Esimerkiksi sellaiset asuinkerrostalot, joissa on myös kivijalassa liiketilaa. Huomioitu. Tilastokeskuksen tulee panostaa uuden luokituksen käyttöönottoon sen valmistuttua muun muassa viestinnällä ja tarjoamalla luokitusavaimia. Muunnosavain julkistetaan luokituksen vahvistamisen yhteydessä. Maininta talonrakennuksista on tarpeellinen siksi, että luokitus ei sovellu esimerkiksi rakennelmien ja maanrakennusten luokitteluun. Huomioitu. Uudesta luokituksesta on poistettu erillinen maanalaisten pysäköintirakennusten luokka. Asia on ratkaistu niin, että luokituksen esipuheessa tai johdannossa mainitaan, että kaikki rakennukset ovat rakennuksia riippumatta siitä ovatko ne maan päällä vai maan alla. Näin rakennusluokitus on yhtenevä esimerkiksi INSPIRE:n määritelmän kanssa. Väestötietojärjestelmän rakennustietoihin ei ole tällä hetkellä mahdollista tallentaa tietoa siitä, onko rakennus maanpäällinen tai maanalainen. Huomioitu. Viittaukset verkostoliittymiin luokassa 0110 Yhden Asunnon talot on poistettu uudesta
tarpeetonta, koska yleensä liittymät rakennetaan rakennuspaikkakohtaisesti - kohta 0111 "kaksikerroksisuus" on tarpeetonta - kohta 02: Kaikissa tämän kohdan määrittelyissä pitää järjestelmällisesti käyttää termiä "vapaaajanrakennus" ja poistaa asuntoa koskevat määrittelyt, koska lomarakennuksissa ei voi maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asua. - kohta 0319: Mitä ovat liikesaunat? Määritelmä on aika tiukka. - kohta 1214: Koneellinen ilmanvaihto on erikoinen määritelmä pelkästään tässä kohdassa, koska usein myös muissa varastoissa on usein koneellinen ilmanvaihto. - kohta 1215: Mitä eroa on avonaisilla ja puoliksi avonaisilla varastorakennuksilla? Miksi tama on kohdassa varastokatokset? luonnoksesta. Luokan 0111 kuvauksessa on tarpeen mainita, että perinteisen paritalon lisäksi kahden asunnon talo voi myös rakentua kahdesta päällekkäisestä asuinhuoneistosta. Kaikkien pääluokkien (pl. Asuinrakennukset) kuvauksista on poistettu viittaukset jatkuvaan asuinkäyttöön. Liikesaunoilla tarkoitetaan kaupalliseen käyttöön rakennettuja yleisiä saunarakennuksia. Luokan 0319 Muut myymälärakennukset kuvausta on muutettu uudessa luonnoksessa siten, että kuvauksessa listataan esimerkkejä, eikä kattavaa listaa rakennuksista. Luokan 1214 Kuivavarastot kuvausta on tarkennettu muotoon: Varastorakennukset, joissa pyritään säilyttämään tavoiteltu ilmankosteus esimerkiksi koneellisen ilmanvaihdon tai ilmankuivattimien avulla. Kuivavarastoissa säilytetään tavaroita, jotka eivät kestä kostumista tai joiden pakkaukset eivät kestä kostumista.