L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh. 06 367 5211 telefax 06 3675251 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen 20.12.2005 Diaarinumero LSU 2005 Y 774 (131) ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee lihasikalatoimintaa ja sen laajentamista. Mika Asunmaa Edesjärventie 100 63300 Alavus TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla on harjoitetaan sianlihan tuotantoa. Tilalla on nykyisin 1364 lihasikaa, ja toimintaa suunnitellaan laajennettavaksi rakentamalla uudisrakennuksena sikala. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee 2404 sikalapaikkaa. Rakennettava uudisrakennus sijoittuu aiemmin rakennetun laajennuksen viereen, noin 200 metriä etelään tilan päärakennuksesta. Tuotantorakennukset sijaitsevat Alavuden kaupungin Alavuden kylässä tilalla Asunmaa 18:125 (kiinteistörekisteritunnus:10 401 18 125), jonka omistaa luvan hakija. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 210 lihasialle, on ympäristölupavelvollinen (YSA 1 1 mom. kohta 11 a). Ympäristönsuojelulain 28 : n mukaan ympäristölupa tarvitaan jos toiminnassa tapahtuu olennainen muutos. Hakemuksen mukaista tuotannon laajennusta voidaan pitää olennaisena muutoksena voimassaolevaan lupaan nähden. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 mom. kohdan 10 a mukaisesti. Asetuksen mukaan eläinsuojan, jossa voidaan pitää vähintään 1000 lihasikaa taikka muun eläinsuojan, joka lannantuotannoltaan tai
2 ympäristövaikutuksiltaan vastaa 1000 lihasian eläinsuojaa, ympäristölupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 11.8. 2005 hakijan jättämällä ympäristölupahakemuksella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyiselle tuotannolle on Länsi Suomen Ympäristökeskuksen 27.6.2002 antama ympäristölupa ja 23.9.2002 Alavuden kaupungin myöntämä rakennuslupa. Alue on kaavoitettu maatalousmaaksi, eikä sillä ole voimassaolevaa asemakaavaa. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tuleva sikala sijaitsee noin 6 km Alavuden keskustasta etelään, ja noin 400 metriä Asunmaanmäestä etelä lounaaseen. Tila johon uudisrakennus rakennetaan sijaitsee peltoaukealla. Rakennettavan sikalan lähin asuinrakennus joka ei ole hakijan omassa käytössä, sijaitsee noin 320 metrin etäisyydellä sijoituspaikasta luoteeseen. Lisäksi 325 450 metrin etäisyydellä on kuusi asuinja huvila kiinteistöä. Pihapiirissä oleva sikalan lähin asuinkiinteistö on n. 140 metrin etäisyydellä. Lannan levitykseen käytettävät pellot sijaitsevat useina erillisinä lohkoina muutaman kilometrin säteellä sikalasta, kaukaisimpien peltojen ollessa n. 10 kilometrin päässä. Sikalat sijaitsevat Lapuanjoen valuma alueella, sen osavaluma alueella nro 44.056. Edesjärvestä laskevaan uomaan on sikalasta matkaa n. 150 metriä ja Lapuanjokeen n. 2 km. Lapuanjoen valumaalue on maa ja metsätalousvaltaista aluetta. Alueella ei asemakaavaa eikä luokiteltuja pohjavesialueita. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Tilalla on nykyisin 1364 lihasikaa, joista vanhassa sikalassa on 484 paikkaa ja myöhemmin tehdyssä erillisessä sikalassa 880 paikkaa. Nyt lupaa haettavan tuotannon laajentamisen jälkeen paikkoja on yhteensä 2404, joten paikkojen lisäys on 1040 lihasikaa. Laajennuksen jälkeen sikala tuottaa vuodessa 590 000 kiloa sianlihaa. Sekä nykyiset tuotantorakennukset että tuleva uudisrakennus toimivat lietelantamenetelmällä. Tilalla on nykyisin katettua lietetilavuutta yhteensä 3190 m 3, josta kuilujen osuus on 330 m 3. Lietesäiliötilavuutta on 2860 kuutiota, joka muodostuu vanhan sikalan alla sijaitsevasta 800 m 3 säiliöstä, ja vanhan sikalan vieressä sijaitsevasta 340 m 3 säiliöstä, sekä myöhemmin rakennetun sikalan vieressä olevasta 1720 m 3 lietesäiliöstä. Nyt lupaa haettavaan sikalaan tulee katettua lietetilavuutta 2025 m 3, joka muodostuu 305 m 3 kokoisista lietekuiluista ja 1720 m 3 lietesäiliöstä. Kaikki säiliöt ovat betonirakenteisia. Säiliöt täytetään alhaaltapäin, ja lietekuilujen toiminta perustuu imulannan poistoon. Tilalla on käytettävissä lannanlevitykseen peltoa yhteensä 261,5 ha, josta omaa 52,5 ha ja vuokrapeltoa 24,5 ha ja sopimuspeltoa 184,5 ha. Lanta levitetään viikoilla 18 23 ja 35 40. Tilalla on 5000 litran öljysäiliö, joka on varustettu suoja altaalla, katoksella ja lukituksella, sekä ylitäytön että laponestimellä. Tilalla on muita öljytuotteita enintään 6000 litraa (kuivaajan lämmi
3 tyspolttoöljyä, kiinteä putkitus). Polttoainesäiliöt on uusittu vuonna 2002. Tila hankkii vetensä omasta porakaivosta, sekä kaupungin vesijohtoverkosta. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Toiminnasta muodostuvia päästöjä ovat mahdollinen ravinnekuormitus vesiin ja päästöt ilmaan. Lannan levityksestä voi aiheutua pintavesien ravinnekuormitusta. Sikalan poistoilman johtaminen ulkoilmaan, lannan varastointi, käsittely ja levitys voivat aiheuttaa mm. ammoniakin ja muiden hajuhaittoja aiheuttavien aineiden päästöjä ilmaan. Noin puolet lannanlevityslohkoista on lähempänä kuin 1 kilometriä sikaloista. Sikaloiden toiminnan edellyttämänä liikenne voi aiheuttaa melua etenkin lannan levitysaikana. Eläinraadot voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Ilmastointi mitoitetaan siten, että sisäilman laatu alittaa haitallisten kaasujen enimmäispitoisuusrajat. Hakemuksen mukaan lietteet ja jätevedet varastoidaan kooltaan riittävissä ja vesitiiviistä materiaalista tehdyissä säiliöissä, jolloin ns. suoria valumia ympäristöön ei muodostu. Sikalan lattiat ja kuilut ovat myös vesitiiviitä. Kanavien ja säiliöiden ylitäyttöä ei sallita. Peltoalaa on riittävästi lannan levitykselle. Hakemuksessa mukana olevan sopimusasiakirjan mukaisesti lannan asianmukaisesta levittämisestä vastaa sopimusasiakirjan tekstin mukainen yrittäjä. Lantavarastojen kattamisella ja lannan mahdollisimman nopealla multaamisella rajoitetaan ympäristökuormitusta. Yrittäjä on sitoutunut ympäristötukijärjestelmään. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ Hakemuksessa kerrotaan että riskienhallinta suoritaan palo ja pelastusviranomaisten ohjeitten mukaan. TIEDOT SYNTYVISTÄ JÄTTEISTÄ, NIIDEN MÄÄRISTÄ JA KÄSITTELYSTÄ Jätteiden käsittelystä on hakemuksessa kerrottu seuraavaa. Kuolleet eläimet (n. 7000 kg/vuosi) säilytetään tilalla kylmässä, jonka jälkeen ne toimitetaan keräykseen. Jäteöljyt ja suodattimet toimitetaan jäteasemalle, samoin kuin loisteputket. Pilaantunut rehu viedään joko jäteasemalle tai ongelmajätelaitokseen. Metalliromu viedään jäteasemalle tai keräykseen. Sekajäte noudetaan kerran viikossa Etappiin Seinäjoelle ja paperi sekä muovijäte toimitetaan kierrätykseen. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Hakemuksessa kerrotaan, että lantalat katetaan, lietteenlevityskalusto on uudehko ja tasaiseen levitykseen soveltuvaa. TIEDOT LIIKENTEESTÄ JA LIIKENNEJÄRJESTELYISTÄ Hakemuksen mukaan rehu ja eläinkuljetuksia on n. 5 kertaa viikko. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 mukaisesti ajalla 29.9. 28.10.2005. Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Alavuden kaupungin virallisilla ilmoitustauluilla. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty tieto erikseen niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan.
4 Tilalle on tehty tarkastuskäynti 20.12.2005, jossa tarkasteltiin uuden sikalan sijoittumista ympäristöön ja lähiasutuksen sijoittumista. LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja kaupunginhallitukselta. Kaupunginhallituksen lausunto 3.10.2005 1: Kaupunginhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä, koska hanke edistää elinkeinojen kehittymistä haja asutusalueella ja yksikkö on sijoitettu riittävälle etäisyydelle asutuksesta. Lisäksi kaupunginhallitus katsoo, että erikseen annettavan ympäristölautakunnan lausunnon lisäksi ei ole tarpeen pyytää asiasta muiden lautakuntien lausuntoja. Ympäristölautakunnan lausunto 26.10.2005 40: Ympäristölautakunta katsoo, että edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Alue on kaavoittamatonta maa ja metsätalousaluetta, jolle kyseinen toiminta on tyypillistä. Toiminnasta ei ympäristölautakunnan käsityksen mukaan aiheudu YSL 42 :ssä mainittua terveyshaittaa, merkittävää pilaantumista, luonnonolosuhteiden huononemista tai naapureille kohtuutonta haittaa, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Lannan levityksessä ja muussa toiminnassa tulee noudattaa ympäristönsuojelulain nojalla annettua asetusta. Jätteiden käsittelyssä tulee huomioida jätelain nojalla annetut Alavuden kaupungin jätehuoltomääräykset. Muistutukset Asiasta ei ole jätetty muistutuksia. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tarkastanut ympäristölupahakemuksen sekä ottanut huomioon annetut lausunnot. Lisäksi ympäristökeskus on tarkastellut nykyisen sikalan sijainti huomioonottaen uuden sikalan soveltuvuutta esitetylle paikalle ottaen huomioon ympäristönsuojelulain mukaiset lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset. Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Asunmaa Mikalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan nykyiselle ja laajennettavalle lihasikatoiminnalle Alavuden kaupungin Alavuden kylään tilalle Asunmaa 18:125 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamalle paikalle, seuraavien lupamääräysten mukaisesti. Lupamääräykset 1. Sikaloiden eläinmäärä, sikatuotantoon liittyvä toiminta ja muiden rakennusten sijoittuminen Laajennuksen vieressä olevassa lihasikalassa voidaan pitää enintään 880 lihasikaa, ns. vanhassa lihasikalassa, pihapiirin sikalassa enintään 484 lihasikaa ja rakennettavassa laajennuksessa enin
5 tään 1040 lihasikaa. Yhteensä tilalla on laajennuksen jälkeen tilat enintään 2404 lihasialle sekä niiden kasvattamiseen liittyville muille toiminnoille. 2. Lannan ja jätevesien varastointi sekä käsittely Sikalatoimintaa varten tulee olla riittävästi lannan säilytystiloja siten, että kaikki toiminnassa muodostuva lietelanta ja jätevedet voidaan varastoida asianmukaisesti. Lannan ja jäteveden varastointitilat tulee mitoittaa vähintään12 kuukauden varastotilavuuksien mukaisesti. Nykyisten lihasikaloiden yhteydessä olevien lietesäiliöiden ja lietekuilujen (yhteensä 3190 m 3 ) tulee olla vesitiiviitä. Lannan varastointitilojen kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai lannan käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, on ne välittömästi korjattava. Laajennuksen lähelle, asemapiirroksen osoittamalle paikalle, tulee rakentaa rakentamisohjeen mukainen vesitiivis vähintään 1720 m 3 lietesäiliö. Säiliöt tulee olla katettuna vähintään kiinteällä kevytkatteella. Lietteiden ja jätevesien varastointitilavuutta, lietekuilut mukaan luettuna, tulee olla käytettävissä yhteensä vähintään 5100 m 3. Säiliöt tulee täyttää alakautta. Sulamisvesien ja katolta tulevien vesien joutuminen lannan varastointitiloihin tulee estää. Lannan ja jätevesien varastointitilat tulee tyhjentää vuosittain perusteellisesti. Sikaloiden pohjarakenteet, kuilut, lietesäiliöt ja muut jätevesien tai lannan käsittelyyn tai varastointiin tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista maa ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden mukaan. Lantavaraston tulee olla käyttövalmiina ennen uuden sikalan käyttöönottoa 3. Hajuhaittojen vähentäminen Uuden lihasikalan länsi lounaanpuolelle katolle tulevat ilmastointihormit tulee rakentaa vähintään metrin harjan yläpuolelle. Sikaloista tulevia hajuja on vähennettävä edellä mainitun lisäksi yleisellä siisteydellä, ilmastoinnin oikealla mitoituksella, eläinten oikealla terveydenhoidolla, kärpästentorjunnalla ja tuhoeläintentorjunnalla. Sikalat ja niiden ympäristö, rehu ja lietevarastot tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Eläinten kulkuväylät tulee puhdistaa riittävän usein ja tyhjät karsinat välittömästi eläinten siirtämisen jälkeen. Sikalan rakenteet tulee suunnitella ja rakentaa siten, että lannasta aiheutuva ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtuminen olisi mahdollisimman vähäistä. 4. Lannan kuljetus ja hyödyntäminen Lanta tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu pohjaveteen, vesistöön, ojiin tai tielle. Lannankuljetuskaluston tulee olla tiivis, tarkoitukseen hyväksytty ja se tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. Jos sikalan yhteydessä pestään lannan kuljetus ja levityskalustoa, tulee pesun tapahtua tiiviillä alustalla ja pesuvedet tulee johtaa umpisäiliöön ja hyödyntää peltoviljelyssä tai toimittaa ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan levityskalusto tulee valita siten, että sillä päästään mahdollisimman hyvään levitystarkkuuteen. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä ensisijaisesti peltolannoitteena tai toimitettava ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan levitysalaa tulee olla vähintään yksi peltohehtaari yhtätoista lihasikaa kohden. Ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan tulee olla käytettävissä peltoalaa vähintään 220 hehtaaria. Lannasta pääosa tulee levittää keväällä. Peltolevitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja
6 fosforipitoisuus ja kesantopellolle lantaa saa levittää vain kesantokauden jälkeen välittömästi ennen nurmen perustamista. Jos lietelantaa levitetään pintaan kasvavalle nurmelle tai oraille (jota ei ole tarkoitus kyntää) lähemmäs kuin 50 m etäisyydelle asuinkiinteistöistä, jotka sijaitsevat lähempänä kuin 400 m sikaloista, tulee käyttää välittömästi multaavaa levitysmenetelmää, kuten maahan sijoittavaa multausvaunua tai pidättäydyttävä lietelannan pintalannoituksesta. Myös edellä mainituilla etäisyyksillä, normaalisti lannan kevät tai syyslevityksessä, lanta tulee aina mullata vähintään neljän tunnin sisällä. Muualle levitetty lanta tulee mullata välittömästi tai viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. Lannan levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Lisäksi tulee ottaa huomioon mitä typpilannoitteiden levittämisestä jäljempänä sanotaan. Typpilannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla lannan levitys on kielletty. Typpilannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Muutoinkin lannan levityksessä tulee noudattaa mitä voimassa olevissa viranomaismääräyksissä ja asetuksessa 931/2000 on säädetty. Lannan sisältämä ravinnemäärä ei saa ylittää viljeltävän kasvin vuoden tarvetta vastaavaa määrää. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä vyöhyke käsittelemättä lannalla. Lietelantaa tai pesuvesiä ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Lietelannan levittäminen pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli ympäristökeskus maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella toteaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Toiminnanharjoittajan tulee olla selvillä pohjavesialueiden sijainnista. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa lähiasukkaille tai ympäristölle, on ilmoitettava välittömästi Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 5. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman pian toimittaa laitokseen, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden käsittelemiseen tai muuhun laitokseen, jolla on ympäristölupa kuolleiden eläinten käsittelyyn. Mikäli kuolleita eläimiä varastoidaan lyhytaikaisestikin varastointi tulee järjestää esimerkiksi kylmäkontissa tai vastaavalla tavalla siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tarkoitettu paikka tulee olla kaupungin terveysviranomaisen tähän käyttöön hyväksymä tila. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, loisteputket ja vanhentuneet lääkeaineet sekä käyttökelvottomat kasvinsuojeluaineet on toimitettava vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän, pohjaveden tai pintaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Hyötyjätteet, kuten muovi, paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön
7 kelpaamattomat jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan tai kaatopaikalle, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Keittiöjäte ja ns. sekajäte tulee kerätä asianmukaisiin astioihin, josta jäteaseman kerääjä ne noutaa. Polttoneste ja öljysäiliöt tulee varustaa suoja altaalla siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä estää sadeveden pääsy suojaaltaisiin. Säiliöt tulee lisäksi varustaa lukolla, ylitäytön ja lapon estimellä. Öljytuotteiden varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä öljynimeytysturvetta mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Polttonesteiden tai muiden öljytuotteiden vuodoista tulee välittömästi ilmoittaa Alavuden kaupungin palo ja pelastustoimelle. 7. Toiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Toiminnanharjoittajan tulee pitää kirjaa sikalatoiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä tilalla pidettävien sikojen määrä, toiminnassa muodostuva lantamäärä, kuolleiden sikojen määrä ja niiden toimituspaikka, tiedot lannan levitysaloista, tiedot siitä kuinka paljon lantaa tilalta on viety ympäristöluvalliseen käsittelylaitokseen, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista lannan vastaanottosopimuksista, tiedot peltopinta alaan liittyvistä sopimuksista sekä tiedot sikalan toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Yhteenvetoraportti (vuosiraportti) edellisen kalenterivuoden kirjanpidon tiedoista tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä ympäristökeskukseen. Lisäksi vuosiraporttiin tulee liittää ammoniakkipäästöilmoitus. Levitettävästä lannasta on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää sikalan toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaiselle. Lanta analyysitulokset tulee olla käytettävissä ennen lannan levittämistä. Lannan ja jätevesien säilytystiloja sekä niiden kuntoa ja toimivuutta tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli niiden rakenteissa, katteissa tai muissa niiden käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava välittömästi. 8. Muut määräykset IPPC kokoisen laitoksen toiminnanharjoittajan tulee erityisesti seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Sikala toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 9. Sikalan käyttöönotto Toiminnanharjoittajan tulee kirjallisesti ilmoittaa sikalan laajennuksen käyttöönottoajankohta n. 1 kk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle.
8 PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksessa esitetty eläinsuojien toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa säädetyt vaatimukset ympäristöluvan myöntämisen edellytyksistä toimittaessa tämän päätöksen ja siinä asetettujen lupamääräysten mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytykset Lupahakemuksen ja lupamääräysten mukaan toimittaessa sikaloiden toiminta ei toiminnan sijoituspaikat huomioon ottaen aiheuta terveyshaittaa, kohtuutonta haittaa naapureille, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä toimintaa sijoiteta asemakaavan tai muidenkaan sijoitusmääräysten vastaisesti. Toiminnanharjoittajalla on myös riittävä asiantuntemus eläinsuojan toiminnassa muodostuvan lannan ja muun jätteen varastoinnista, hyödyntämis ja käsittelytoiminnasta. Lupamääräysten perustelut 1. Sikaloiden eläinmäärä, toiminta ja muiden rakennusten sijoittuminen Sikaloiden eläinmäärä, sikatuotantoon liittyvä toiminta ja tuotantorakennusten sijainti sekä toimintojen laajuus tulee järjestää siten, että toiminnan sijoituspaikoilla otetaan riittävästi huomioon toiminnan sijainti lähimpiin naapureihin nähden sekä riittävät toimet haittojen ehkäisemiseksi. Sikaloiden haju ja muita haittoja voidaan jossain määrin vähentää pitämällä eläinsuoja, siihen liittyvät varastot ja muut laitteet siistinä. Haittoja ei voida näillä toimilla kuitenkaan kokonaan poistaa, vaan lisäksi tarvitaan vähimmäisetäisyys lähimmistä asuinrakennuksista. Riittävien vähimmäisetäisyyksien on arvioitu täyttyvän, kun rakennettava laajennus sijoitetaan hakemuksessa esitetyn asemapiirroksen osoittamaan paikkaan. Nykyinen sikalatoiminta on otettu huomioon nykyisillä paikoilla. Sikaloiden enimmäiseläinmääräksi on määrätty lupahakemuksen mukaiset eläinmäärät. 2. Lannan ja jätevesien varastointi sekä käsittely Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietelannan sekä jätevesien varastointitilavuuksien tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta jätehuollon asianmukaiseksi järjestämiseksi myös jätelain perusteella. Lietesäiliöiden kattamisella vähennetään hajuhaittoja, maan tiivistymistä ja meluhaittaa. Haittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää pitämällä liete mahdollisimman viileänä. Säiliöiden alakautta täytöllä vähennetään hajuhaittoja lähinaapureille. Rakenteita tarkkaillaan, että huomataan mahdolliset vahingot. Sulamisvesien pääsyn estämisellä lantavarastoihin varmistetaan, etteivät lannan varastointitilat täyty sulamisvesillä. Rakenteiden vaurioiden nopealla korjaamisella estetään lisävaurioiden syntymistä. Sikalan pohjarakenteiden sekä lannan ja jätevesien varastointitilojen rakennusmateriaalien vesitiiveys on tarpeen pinta ja pohjavesien suojaamisen varmistamiseksi. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lantavarastojen rakentaminen valmiiksi ennen toiminnan aloittamista varmistetan toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset.
9 3. Hajuhaittojen vähentäminen Uuden sikalan länsi lounaanpuolelle katolle tulevilla tavallista korkeammilla ilmastointihormeilla vähennetään sikalan luoteen lounaanpuoleisten lähiasutuksen hajukuormaa. Poistoilman päästökorkeuden lisäämisellä voidaan hieman laimentaa hajuhaittoja. Sikaloiden aiheuttamiin hajuhaittoihin olennaisesti vaikuttavan ammoniakin haihtumiseen vaikuttavat tekijät. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä mahdollisimman vähän lantaa haihtumiselle alttiina, eläinsuojan lietekuilujen rakenteellisilla seikoilla ja poistamalla eläinsuojasta huolellisesti kaikki ylimääräistä hajuhaittoja lisäävä lanta avoimilta pinnoilta sekä pitämällä eläinsuoja sekä siihen liittyvät varastot ja muut laitteet muutoinkin siistinä. Lisäksi ilmastoinnin oikealla mitoituksella, eläinten oikealla terveydenhoidolla ja kärpästen ja tuholaisten torjunnalla vähennetään lähialueen hajuhaittoja. Sikaloiden haju ja muiden haittojen vähentäminen on tarpeen suojaetäisyydestä huolimatta, koska suunniteltu sikalatoiminta on mittavaa ja voi muutoin aiheuttaa hajuhaittoja lähialueella. Sikaloiden sisätilojen yleisellä siisteydellä tulee pyrkiä estämään lannan sisältämän ammoniakin ja muiden hajuhaittaa aiheuttavien yhdisteiden haihtumista, etteivät lähiasukkaiden hajuhaitat tule liian suureksi. 4. Lannan kuljetus ja hyödyntäminen Lannan lastaamiselle, kuljettamiselle ja levittämiselle sekä kuljetuskalustolle on asetettu vaatimuksia, ettei ympäristö pilaannu ja olisi mahdollisimman vähän hajuhaittoja. Kuljetus ja levityskaluston kunnossa pitämisellä ja niiden pesupaikan tiiveydellä varmistetaan ettei kaluston vuotamisella ja pesuvesihuuhtoutumisella ympäristö pilaannu. Lanta tulee voida hyödyntää niin, ettei vesistöjen kannalta haitallisia ravinnehuuhtoumia muodostu. Ravinteiden huuhtoutumisriski lisääntyy, jos peltoja lannoitetaan enemmän kuin viljeltävä kasvi tarvitsee. Lanta tulee jätelain mukaan ensisijaisesti käyttää hyödyksi, joten lupamääräyksen vähimmäispeltoala on ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antaman ohjeen mukainen. Kesantopellon lannanlevittämiskiellolla muulloin kuin nurmea uusittaessa varmistetaan ettei vesistöt rehevöityisi. Vaatimus kasvavalle nurmelle ja oraille levitetyn lannan samanaikaisesta multaamisesta esimerkiksi multurilla tai lannanlevityksestä pidättäytymisellä asuinrakennusten lähettyvillä on annettu asumisviihtyvyyden turvaamiseksi. Samalla perusteella on annettu lannan nopea multausmääräys. Typpilannoitteiden levittäminen lumipeitteiseen tai routaiseen maahan on kielletty valtioneuvoston asetuksella (VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/200 0). Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä pelloilla lannan levitys on kielletty, etteivät vesistöt rehevöidy. Asetuksella on rajoitettu myös lannan levittämistä nurmikasvuston pintaan, ettei hajuhaitat lisäänny. Kaltevien peltojen lannanlevitysrajoituksilla estetään vesien pilaantumista. Lannanlevittämisellä pääosin keväällä vähennetään vesistökuormitusta. Typpilannoitteiden levittäminen siten, ettei ravinteita pääse valumaan vesistöön, edellyttää riittäviä suojakaistoja vesistön varsille sekä lannan levitysrajoituksia kaltevilla pelloilla. Talousvesikaivojen ympärille jätettävällä 100 m suojavyöhykkeellä estetään talousvesikaivon pilaantuminen suorien valumien kautta. Lietelannan tai muiden nestemäisten runsaasti ravinteita sisältävien ainesten levittäminen pohjavesialueelle voi aiheuttaa pohjaveden laadun heikkenemistä, joten lupamääräyksellä on
10 kielletty niiden levitys pohjavesialueella. Toimenharjoittajan ammattitaidolla varmistetaan, ettei pohjaveden pilaantumista aiheudu. Mahdollisen häiriötilanteen ilmoituksilla estetään lisävahinkojen syntymistä. 5. Kuolleet eläimet Maa ja metsätalousministeriön asetus nro850/2005 eläinjätteen käsittelystä edellyttää kuolleiden tai kuolleina syntyneiden eläinten käsittelyä. Toiminnanharjoittaja on myös jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn on tarpeen lyhytaikaistakin varastointia varten. Raatojen toimittaminen ympäristönluvalliseen laitokseen on tarpeen, että raadot käsitellään asetuksen ja lain mukaan. Lyhytaikainenkaan varastointi ei saa aiheuttaa terveys tai hajuhaittaa eikä epäsiisteyttä, mikä on vältettävissä järjestämällä varastointi terveysviranomaisen hyväksymällä tavalla. 6. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnanharjoittaja on ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaan velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden, polttonesteiden sekä kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä käsittelystä. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia myös muun jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten jätteiden varastoinnista ja ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Polttoöljysäiliöiden varustaminen suoja altaalla tai muulla vastaavalla menettelyllä sekä ylitäytön, lapon estämiseen tarkoitetuilla laitteilla, lukolla ja katoksella tai esimerkiksi pressulla estää maaperän, pinta ja pohjavesien pilaantumisen säiliöiden vuototilanteissa. Säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa, ettei öljyvuotoja pääsisi tapahtumaan. Imeytysturpeella pienennetään lisävahinkojen muodostumista öljyvahinkojen sattuessa. Vuodoista tulee välittömästi ilmoittaa paikalliselle palo ja pelastustoimelle, että saadaan mahdolliset vahingot rajatuksi suppealle alalle. 7. Toiminnan tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Levitettävästä lannasta ja sen määrästä, peltolohkojen paikoista sekä levityspeltopinta aloista ja kuolleiden eläinten määristä sekä toimituspaikasta on edellytetty pidettäväksi tarkkailukirjanpitoa valvonnan järjestämiseksi sekä suunnitelmallisen lannoituksen varmistamiseksi ja ettei peltolohkoja käytetä useaan kertaan ja täten tapahdu ylilannoitusta. Eläinraadot eivät saa aiheuta terveyshaittaa. Kirjanpitoa edellytetään pidettäväksi lanta analyyseistä, että valvonnassa voidaan tarvittaessa todeta levitettävän lannan ravinnepitoisuudet. Lannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu mm. säiliöiden tyhjennyksen yhteydessä varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta mahdollisesti aiheutuvan vesien pilaantumisen. Yhteenvetoraportin lähettämisellä ympäristökeskukseen varmistetaan valvonnan toimivuus. IPPClaitoksen tulee lähettää vuosittain vuosiraportin liitteenä ympäristökeskukseen ammoniakkipäästöilmoitus tammikuun loppuun mennessä. Määräys perustuu Euroopan Unionin päätökseen 2000/479/EY ja Ympäristöministeriön kirjeeseen 17.12.2003 YM4/401/2003 Euroopan epäpuhtausrekisteristä. Ammoniakkipäästö saadaan, kun lihasikapaikkamäärä kerrotaan kertoimella 4,2 kilolla. 8. Muut määräykset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Sikalatoiminta ja siihen liittyvä
11 lannankäsittelytekniikka ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy jatkuvasti ja sitä tulee myös ottaa käyttöön. Olennaiset muutokset sikaloiden toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. Häiriötilanteissa yrittäjä ilmoittaa välittömästi Alavuden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi Suomen ympäristökeskukselle ympäristövaarasta, koska sillä pienennetään mahdollisia lisävahinkoja. 9. Sikalan käyttöönotto Ilmoitus on tarpeen käyttöönottoajankohdan toteamiseksi ja mahdollista tarkastusta varten. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Kuitenkin viimeistään 1.7.2016 tulee jättää lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi uhalla, että lupa voidaan muutoin määrätä raukeavaksi. Hakemukseen lupamääräyksen tarkistamiseksi tulee liittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuuksista sekä lannan levitykseen käytettävissä olevista pelloista. Toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta, tai lupa raukeaa. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän lupapäätöksen mukainen toiminta voidaan aloittaa, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 2 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 2, 6, 8 10, 16 19, 21 23, 30, 37 ja 42 Jätelaki 3, 4, 6, 8, 9, 12, 15, 19, 51 ja 52 Jäteasetus 3, 3a ja 5 Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisesta suoritteista (1237/2003) Lisäksi otettu huomioon Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998.
12 Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002). Ympäristöministeriön kirje kotieläinsuojia koskevista ympäristöluvista (18.03.2002, YM4/401/2002). KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1800 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristöministeriön asetuksen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) mukaan. Maksutaulukon mukaan eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on 1800 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Mika Asunmaa os. Edesjärventie 100, 6330 Alavus Jäljennös päätöksestä Alavuden kaupunginhallitus Alavuden kaupungin ympäristölautakunta Alavuden kaupungin terveyslautakunta Suomen ympäristökeskus Etelä Pohjanmaan TE keskus Ilmoitus päätöksestä Jarmo Asunmaa, Kukkamäentie 17, 40600 Jyväskylä Seppo Neste, Edesjärventie 77, 63300 Alavus Anna Liisa Miettinen ja Sakari Miettinen kp, Virtaintie 239,63300 Alavus Eeva Kaarina ja Olavi Kalliovaara, Rinteentie 136, 63300 Alavus Tarja Rämäkkö, Rinteentie 92, 63300 Alavus Jaakko Asunmaa/Irene Asunmaa, Edesjärventie 91, 63300 Alavus Heikki Asunmaa/Sinikka Asunmaa, Uomatie 18 G, 63300 Alavus Samuel Holkko, Harrintie 32, 63300 Alavus Paavo Savolainen, Edesjärventie 182, 63300 Alavus Markku Saari, Edesjärventie 181, 63300 Alavus Olavi Suutari, Ruukintie 92 A 10, 60100 Seinäjoki Mauri Peltomäki, Edesjärventie 127, 63300 Alavus Toivo Suutari, Edesjärventie 125, 63300 Alavus Aapo Viitala, Edesjärventie 78, 63300 Alavus Mikko Lähteenmaa, Edesjärventie 131, 63300 Alavus Alpo Kattelus, Kanteleenkatu 4 A 4, 60100 Seinäjoki Juha Ikola, Kattelus Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ilmoitustaululla ja Alavuden kaupungin virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.
13 Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua (YSL 96 ja 97 ) ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä Ympäristölupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Tarkastaja Mauri Yli Koski LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros