Julkisen talouden suunnitelma 2019-2022 Kehyspäätös erityisesti kuntatalouden näkökulmasta Taloustorstai 3.5.2018 Minna Punakallio
Talouden tilannekuva: Korkeasuhdanne päällä, mutta kasvuvauhti hiipuu Suomen talous kasvaa ripeästi ja kasvu laajaalaista, kasvuprosentit kuitenkin hidastuvat Työllisyys kasvaa nopeasti ja työttömyys alenee Talouden ja työllisyyden hyvä vire vahvistaa julkista taloutta Ansioiden nousu kiihtyy Ikärakenteen muutos kasvattaa ikääntymiseen liittyviä etuusmenoja Pidemmällä aikavälillä talous kasvaa noin 1,5 % 2.5.2018
VM:n talousennuste julkisen talouden suunnitelman taustalla 2.5.2018
Julkisen talouden ennuste on huomattavasti positiivisempi kuin vuosi sitten Julkinen talous kääntyy ylijäämäiseksi vuonna 2020 ensimmäisen kerran sitten vuoden 2008. Vuonna 2022 koko julkisen sektorin nettoluotonanto +0,3 % suhteessa BKT:hen: Valtio -0,1 % Maakuntahallinto -0,4 % Paikallishallinto -0,2 % Työeläkelaitokset 0,8 % Muut sosiaaliturvarahastot 0,2 % Veroaste eli verojen suhde BKT:hen alenee Julkinen velka suhteessa BKT:hen laskee 60 prosentin viitearvon alle jo 2019 2.5.2018, VM Taloudellinen katsaus, kevät 2018
Julkisen talouden suunnitelman tavoitteet ja toimet lähes ennallaan. JTS muuttuu suuresti seuraavaa hallitusohjelmaa tehtäessä
Mitä uusia kuntapäätöksiä hallitus linjasi kehysriihessä? Varhaiskasvatukseen tasa-arvoavustus 10 milj. euroa vuonna 2019.» Avustuksella pienennetään ryhmäkokoja ja palkataan lisähenkilöstöä haasteellisilla alueilla toimivissa päiväkodeissa. 5-vuotiaiden maksutonta varhaiskasvatuskokeilua laajennetaan ja jatketaan 2019. Hallituksen lisämääräraha on 5 milj. euroa. Toisen asteen opiskelijoille oppimateriaalilisä, joka toteutetaan opintorahan kautta. Lukiouudistuksen toteutusta rahoitetaan 4 milj. eurolla vuonna 2021 ja 8,5 milj. eurolla vuonna 2022 Ensimmäisen vieraan kielen eli A1-kielen opiskelu varhaistuu. Uudistuksen kustannus täysimääräisenä on 12 milj. v. 2021 Kulttuurin valtionosuusjärjestelmään ja harkinnanvaraisiin avustuksiin osoitetaan lisämäärärahaa 7 miljoonaa euroa. 12.4.2018
Mitä uusia kuntapäätöksiä hallitus linjasi? Toteutetaan 2019 kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä, johon varataan 40 milj. euroa. Rahoitus otetaan valtionosuusjärjestelmän sisältä. Toteutetaan 2021 kuntien käyttötalouden menojen kannustinjärjestelmä. Järjestelmään varataan aluksi 50 milj. euroa ja summa kasvaa 100 milj. euroon vuonna 2022. Rahoitus otetaan valtionosuusjärjestelmän sisältä. Toteutetaan 2021 kuntien rakennuskannan kehittämisen ja tilojenkäytön tehostamisen kannustinjärjestelmä. Järjestelmään varataan aluksi 50 milj. euroa ja summa kasvaa 100 milj. euroon vuonna 2022. Rahoitus otetaan valtionosuusjärjestelmän sisältä. Hallitus palauttaa kunnille myönnettävän harkinnanvaraisen valtionosuuden korotuksen, johon osoitetaan 10 miljoonaa euroa. Lisäksi varaudutaan 10 miljoonan euron harkinnanvaraiseen yhdistymisavustukseen taloudellisessa kriisissä tai kriisiytymässä oleville kunnille. Rahoitus otetaan vos-järjestelmän sisältä. Valinnanvapauspiloteille 100 milj. euroa lisärahoitusta. Yhteensä pilotteihin kohdistetaan 200 milj. euroa. Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelutyöhön osoitetaan 95 milj. euroa vuonna 2019. Digimuutosohjelman rahoitukseen varataan noin 98 milj. euroa vuonna 2019. 12.4.2018
Valtion kuntatalouteen vaikuttavat muut toimet Maakunta- ja sote-uudistus 2020. Siirtää kiky/sote-säästöt/leikkaukset maakuntasektoriin. Ei indeksikorotuksia kuntien valtionosuuksiin 2019. Vaikutus peruspalveluiden valtionosuuteen -189 milj. ja OKM:n sektoriin -28 milj. Valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus vähentää kuntien peruspalvelujen valtionosuutta 213,5 milj. v. 2019. Tästä 59 milj. johtuu lomarahaleikkauksesta. Kompensoidaan vuonna 2020 (samalla myös vuodet 2017-2019). Kikyn arvioidaan kasvattavan edelleen kuntien säästöjä, peruspalvelujen valtionosuudesta vähennetään yht. 497 milj. (2019 uutta vähennystä -30 mij. ) Muut: vanhuspalvelujen laatusuositus -4 milj., terveydenhuoltolaki -21,5 milj., omais- ja perhehoidon kehittäminen -6 milj., perustoimeentulotuen Kela-siirto lakkauttaa kuntien hallintomenot, valtionosuusvähennys -3,8 milj. Veropäätökset siirtyivät syksyn budjettiriiheen. Palkansaajien maksuista nousemassa näillä näkymin vain työeläkemaksu. Heikentää hieman kuntien verotulopohjaa. 2.5.2018
Kehysriihestä valui kuntiin vaikutuksia myös vuonna 2019. Mitä Kuntaliitolle jäi hampaankoloon? Valtionosuuksien leikkauksia jatketaan 2019. Valtionosuusjärjestelmään suunniteltavien kannustinjärjestelmien aikataulutus, mittava suuruusluokka, kriteeristö ja rahoitus kuntien valtionosuusjärjestelmän sisältä huolestuttavat. Varhaiskasvatuksessa päädyttiin jakamaan jälleen muutaman miljoonan avustuksia, eikä kiinnitetty huomiota sektoria vaivaaviin mittaviin valtionosuusleikkauksiin, eikä laajenevien tehtävien täysimääräisiin kustannuksiin. Kehyspäätöksen työllisyyslinjausten yhteydessä ei saatu varmuutta siitä, voivatko esimerkiksi Tampereen ja Turun seutujen kuntaperusteiset kokeilut jatkua. Valtion toimet kuntien korjausvelan umpeen kuromiseksi loistavat jälleen poissaolollaan Maakuntien omien arvioiden mukaan perusvalmistelutyöhön tarvittava rahoitus vuonna 2019 on yhtensä noin 118 milj. euroa. ICT-toimiin varattu rahoitus jää huomattavasti maakuntien arvioimasta rahoitustarpeesta, joka on yhteensä 249 milj. euroa vuonna 2019. 12.4.2018
Sipilän hallituskauden fipo-tavoitteet edelleen voimassa, moni niistä toteutumassa Julkisen talouden suunnitelman rahoitusasematavoitteet 2019 mennessä (Huom. Maakuntataloudelle ei asetettu JTS:ssä omaa rahoitusasematavoitetta, koska sektoriluokitusta ei ole vielä tehty): 1. Valtiontalouden alijäämä korkeintaan ½ suhteessa BKT:hen ->Ei toteudu 2. Kuntatalouden alijäämä korkeintaan ½ suhteessa BKT:hen (nettoluotonanto max. -1,2 mrd. vuonna 2019) -> Toteutuu 3. työeläkerahastojen ylijäämä noin 1 % suhteessa BKT:hen -> Toteutuu 4. Muiden sosiaaliturvarahastojen rahoitusasema tasapainossa -> Toteutuu» Kuntatalouden menorajoite: vähintään -830 milj. Valtion tulee alentaa v. 2019 mennessä kuntatalouden toimintamenoja vähintään 830 milj. eurolla verrattuna hallituskautta edeltäneeseen ns. tekniseen julkisen talouden suunnitelmaan. -> Toteutuu hallituksen mukaan Julkisen talouden alijäämä saa olla enintään 3 % ja velka enintään 60 prosenttia suhteessa BKT:een Julkisen talouden rakenteellisen rahoitusaseman muutoksen keskipitkän aikavälin tavoite (MTO): -0,5 % suhteessa BKT:een 1.5.2018
Taustaa: Hallitusohjelman välittömät sopeutustoimet 2016-2019, milj. euroa, netto 2016 2017 2018 2019 Julkinen talous yhteensä -1409-2489 -3173-4030 josta: VALTIO -909-1631 -2216-2961 KUNNAT -255-525 -614-708 SOSIAALITURVA- RAHASTOT -245-328 -328-328 Miinusmerkki tarkoittaa, että menot pienenevät. Kuntien osuus kaikista välittömistä sopeutustoimista 18 %. Neljä mrd. euron sopeutustoimet on noin 1,7 prosenttia vuoden 2019 BKT:sta 11.11.2015
Hallituksen tarina noin 700 milj. euron kuntasopeutuksesta pysyi ennallaan Muodostuu hallitusohjelman liite kuutosessa linjatuista toimista ja maksu- tai veronkorotuksista Kehysriihessä ei linjattu uusia sopeutustoimia, vaan todettiin, että hallituksen välittömät julkisen sektorin sopeutustoimet yltävät yhteensä 4 mrd. euroon (josta kunnat 0,7 mrd. ). Kuntasopeutukseen liittyy hallituksen mukaan epävarmuutta, mutta kunnat ovat sopeuttaneet talouttaan muilla keinoilla niin, että säästöjen mittaluokka nousee hallitusohjelman mukaiseksi Huom. VM:n kehitysarviossa eli ennusteessa hallitusohjelman mukaisten kuntasopeutuksen arvioidaan vahvistavan kuntataloutta noin 200 milj. eurolla vuoden 2019 tasolla. 2.5.2018
Hallituskauden saldo: vahvistuuko vai heikkeneekö kuntatalous? Kuntalehden artikkeli Kuntaliiton näkemyksistä 2.5.2018
2.5.2018 Lähde: Valtiovarainministeriö Vaikutus vuosittain (VM:n mukaan): 2016: +361 milj. 2017: + 37 milj. 2018: - 67 milj. 2019: - 400 milj. 2020: +744 milj. 2021: - 3 milj. 2022: + 1 milj.
Kiitos mielenkiinnosta! Kysyttävää? Yhteystiedot: Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto minna.punakallio@kuntaliitto.fi Twitter: @MinnaPunakallio Puh. +359 9 771 2095, +358 40 751 5175 15 2.5.2018
Lisätietoa: Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut (Prosenttia maksun perusteena olevasta palkasta) MAKSU/VUOSI Sairausvakuutusmaksu Työttömyysvakuutusmaksu Kevan jäsenyhteisön eläkemaksu (keskim.) Valtion eläkejärjestelmän kuntasektorin maksu MUUT (keskimäärin) Työnantajan maksut (keskim.) 29,44 26,53 25,29 24,77 23,44 Maksumuutos, %-yksikköä ed. vuodesta 0,12-2,91-1,25-0,52-1,33 Vakuutetun eläkemaksu (alle 53 v. tai yli 62 v.) 5,70 6,15 6,35 6,75 7,15 Vakuutetun eläkemaksu (53-62 v.) 7,20 7,65 7,85 8,25 8,65 * ennuste a) 1,00 % palkkasumman ensimmäiseen 2 044 500 euroon asti b) 0,80 % palkkasumman ensimmäiseen 2 059 500 euroon asti c) 0,65 % palkkasumman ensimmäiseen 2 083 500 euroon asti d) Palkkasummarajan ylittävältä osalta e) Sote- ja maku-uudistuksen yhteydessä esitetään eläkemenoperusteiden maksun lakkauttamista 2020 2016 2,12 3,90 a) 23,21 18,35 0,70 2017 1,08 3,30 b) 21,95 16,99 0,70 2018 0,86 2,60 c) 21,60 16,88 0,70 2019* 0,75 2,60 d) 21,20 16,39 0,70 2020* 1,32 2,40 d) 19,35 g) 16,85 h) - työnantajan palkkaperusteinen maksuosa - varhaiseläkemenoperusteinen maksuosa - eläkemenoperusteinen maksuosa e) 17,10 0,90 5,21 17,05 0,90 4,00 16,75 1,00 3,85 16,15 1,10 3,95 - h) - - kuntien ja maakuntien tasausmaksu f) - - - - 2,50 16,04 0,70 f) Sote- ja maku-uudistukseen liittyen kunnille ja maakunnille esitetään uutta tasausmaksua, joka ei riipu palkkasummasta. Maksu prosenttia koko eläkejärjestelmän palkkasummasta; kunnat ja maakunnat n. 2,75, muut 0,00. g) Kunnat ja maakunnat arviolta 19,60 ja muut jäsenyhteisöt 16,85 h) Varhe poistuu 2020, ja sen tilalle tulee uusi työkyvyttömyyseläkemaksu. Se sisällytetään kokonaisuudessaan palkkaperusteiseen osaan. Tämän vuoksi palkkaperusteinen maksu nousee ennustetusta 15,75 prosentista 16,85 prosenttiin. Lähde: STM, Keva, ETK, ennusteet VM (kuntatalousohjelma, JTS) ja Keva MPunakallio, 23.4.2018
Lisätietoa valtion eläkemaksurakenneuudistuksesta Valtion eläkejärjestelmään ollaan valmistelemassa maksurakenneuudistusta, jonka olisi tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta lähtien. Hallituksen esitys on nyt lausuntokierroksella ja etenee eduskunnan käsittelyyn ensi syksynä. Uudessa maksurakenteessa eläkemaksu koostuu kahdesta komponentista, jotka ovat» 1) työansioihin perustuva eläkemaksu: Se olisi kaikilla työnantajilla yhtä suuri ja sen suuruus vastaisi arviota TyEL:n keskimääräistä kokonaiseläkemaksua työkyvyttömyyseläkemaksulla vähennettynä.» 2) työkyvyttömyyseläkemaksu: se vaihtelisi työnantajakohtaisesti ja olisi keskimäärin yhtä suuri kuin arvioitu TyEL:n keskimääräinen työkyvyttömyyseläkemaksu. Toisin sanoin, uudessa maksurakenteessa valtion keskimääräinen kokonaiseläkemaksu olisi sama kuin arvioitu TyEL:n keskimääräinen kokonaiseläkemaksu. Vuodesta 2019 alkaen myös työnantaja vastaisi eläkemaksusta kokonaisuudessaan ja pidättäisi työntekijän palkasta työntekijän eläkemaksun. Työnantajalle siis vahvistettaisiin kokonaiseläkemaksu, eikä enää erikseen työnantajan eläkemaksua. Työnantajan eläkemaksu riippuisi työnantajan palveluksessa olevan henkilöstön ikärakenteesta. 17 2.5.2018
Verotuloennusteet 2018 2022 ja veroennustekehikko Taloustorstai 3.5.2018 Jukka Hakola
Verotuloennusteet 2018 2022 ja veroennustekehikko Verotuloennusteiden päivitetyt tiedot» Taustalla VM huhtikuun ennustepäivitys» Huomioitu alkuvuoden kertymätiedot» Huomioitu alkuvuoden ennakoiden kehitys» Huomioitu tulokehitystilasto 2 2.5.2018
Kuntaliiton veroennustekehikko 24.4. Tulojen kehitys ANSIOTULOT Ennakonpidätyksen alaiset AT 2017** 2018** 2019** 2020** 2021** 2022** Palkkatulot yhteensä 85 600 88 800 91 900 95 100 98 000 100 700 Muutos % 2,3 3,7 3,5 3,5 3,0 2,8 Eläketulot 31 050 32 070 33 190 34 320 35 520 36 800 Muutos % 3,1 3,3 3,5 3,4 3,5 3,6 Päivärahat 1 390 1 410 1 440 1 480 1 510 1 540 Muutos % -3,0 1,2 2,3 2,5 2,3 2,3 Työttömyysturva 4 370 4 180 3 990 3 910 3 910 3 940 Muutos % -10,2-4,4-4,5-1,9-0,1 0,8 ANSIOTULOT YHTEENSÄ 129 150 133 360 137 650 142 150 146 480 150 720 Muutos % 1,7 3,3 3,2 3,3 3,0 2,9 3 2.5.2018
Kuntaliiton veroennustekehikko 24.4. Arviot vähennyksistä KUNNALLISVERON VÄHENNYKSET JA MAKSETTAVA VERO VÄHENNYKSET 2017** 2018** 2019** 2020** 2021** 2022** Tulonhankkimisvähennys 1 900 1 910 1 920 1 930 1 940 1 940 Vähennetyt matkakustan. 1 530 1 560 1 590 1 610 1 640 1 640 Jäsenmaksuvähennys 660 680 690 710 710 710 Muut tulonhankk.menot 420 430 440 450 450 450 Palkansaajan vak.maksut 8 180 8 880 9 690 9 870 10 120 10 780 % palkoista 9,6 % 10,0 % 10,5 % 10,4 % 10,3 % 10,7 % Kikyn vaikutusta 4 2.5.2018
Kuntaliiton veroennustekehikko 24.4. Maksettavan kunnallisveron kehitys MAKSETTAVA KUNNALLISVERO VEROVUOSI 2017** 2018** 2019** 2020** 2021** 2022** Ansiotulo - vähennykset 100 340 103 980 107 520 113 330 117 320 120 840 Tuloveroprosentti, painotettu ka 19,90 19,86 19,86 8,26 8,26 8,26 VERO (Tulon perusteella) 19 966 20 649 21 352 9 359 9 689 9 979 Työtulovähennys 1 010 1 120 1 200 70 70 70 Muut vähenn. verosta 246 209 202 29 29 29 Vähenn. verosta yhteensä 1 256 1 329 1 402 99 99 99 MAKSETTAVA VERO 18 710 19 320 19 950 9 260 9 590 9 880 Muutos % -0,4 3,3 3,3-53,6 3,6 3,0 Verotettava tulo, milj.eur 94 028 97 288 100 460 112 131 116 121 119 641 Muutos % -0,6 3,5 3,3 11,6 3,6 3,0 5 2.5.2018
Veroperustemuutokset 2019? Asuntolainen korkovähennyksen leikkaus (+13 milj. ) ATI-tarkistus (-149 milj. ) Kompensaatio vos-puolella +136 milj. Veropäätökset syksyllä: Kiky-kevennys jottei kenenkään verotus kiristy? 6 2.5.2018
Kuntaliiton veroennustekehikko 24.4. Kunnallisveron tilitysten kehitys KUNNALLISVERON TILITYKSET KOKO MAA, Milj. TA -VUODEN ENNAKOT 2017 2018** 2019** 2020** 2021** 2022** Tilitys kunnille TA-vuodelta 17 576 18 040 18 630 8 650 8 960 9 230 Muutos % 0,7 2,6 3,3-53,6 3,6 3,0 Osuus maksettavasta % 93,9 93,4 93,4 93,4 93,4 93,4 TILITYKSET ED. VUODELTA 2017 2018** 2019** 2020** 2021** 2022** Kuntaryhmän jako-osuus 0,6104 0,6217 Ennakot (tammi-lokakuu) 2 089 2 170 1 220 1 210 500 550 Maksuunpanotilitys + muut -1 170-1 380-140 -100-50 -50 Tilitys kunnille ed.vuodelta 919 790 1 080 1 110 450 500 TILITYKSET VUODELTA t-2 2017 2018** 2019** 2020** 2021** 2022** Jäännösverot + muut 360 360 340 180 180 80 TILITYKSET AIK. VUOSILTA 2017 2018** 2019** 2020** 2021** 2022** Muut tilitykset 48 60 50 50 50 40 TILITYKSET YHTEENSÄ 18 903 19 250 20 100 9 990 9 640 9 850 Muutos % 0,1 1,8 4,4-50,3-3,5 2,2 7 2.5.2018
Joustava verotuksen päättyminen HE 97/2017 vp Verotuksen joustava valmistuminen muuttaa verontilitysten jaksottumista Verovuodesta 2018 alkaen luonnollisten henkilöiden ja yritysten tuloverotuksessa siirrytään verovelvolliskohtaiseen verotuksen valmistumiseen (ns. verotuksen joustava valmistuminen) Verotus ei enää päätykään kaikilla verovelvollisilla samaan aikaan esimerkiksi lokakuun lopussa vaan joustavasti kesä-lokakuun välillä.» Esimerkiksi luonnollisten henkilöiden, jotka eivät tee muutoksia esitäytettyyn veroilmoitukseen, verotus päättyisi jo kesäkuussa. Muutos tarkoittaa myös sitä, että jäännösverojen periminen ja veronpalautusten maksatus aikaistuu.» Jos verotus päättyy jo kesäkuussa, niin veronpalautukset maksettaisiin verovelvolliselle elokuussa nykyisen joulukuun sijaan. Tällä on suuria vaikutuksia kuntien verontilitysten jaksottumiseen eri kuukausien välillä. Vastaava muutos tapahtuu kiinteistöverotuksen osalta vuonna 2020. Vuodesta 2020 alkaen kiinteistöverojen tilitykset jaksottuvat pääosin heinä-lokakuulle nykyisen syys-lokakuun sijaan 8 2.5.2018
Muutos kunnittain 2019 kunnat.netissä https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/verotuksen-joustava-valmistuminen-muuttaa-verontilitysten-jaksottumista 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0-1 000 000 Nykytilanne (2016 tilitykset) 7 000 000 6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0-1 000 000 Uusi tilanne (2016 tilitykset 2019 lainsäädännöllä) Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero 9 2.5.2018
Kuntaliiton veroennustekehikko 24.4. Yhteisöveron kehitys MAKSETTAVA YHTEISÖVERO KOKO MAA, Milj. VEROVUOSI 2016 2017** 2018** 2019** 2020** 2021** 2022** VEROTETTAVA TULO 27 603 27 800 30 300 32 700 34 700 36 000 37 600 Muutos % 23,1 0,7 9,0 7,9 6,1 3,7 4,4 Yhteisöveroprosentti 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0 MAKSUUNPANTAVA VERO 5 521 5 560 6 060 6 540 6 940 7 200 7 520 Yhtiöveron hyvitys 0 0 0 0 0 0 0 MAKSETTAVA YHTEISÖVERO 5 521 5 560 6 060 6 540 6 940 7 200 7 520 Kuntaryhmän osuus 0,3092 0,3034 0,3135 0,3135 0,2233 0,2233 0,2233 KUNTIEN OSUUS YHT.VEROSTA 1 717 1 690 1 900 2 050 1 550 1 610 1 680 Muutos % 3,8-1,6 12,4 7,9-24,4 3,9 4,3 10 2.5.2018
Kuntaliiton veroennustekehikko 24.4. Yhteisöveron kehitys YHTEISÖVERON TILITYKSET TILIVUOSI 2016 2017 2018** 2019** 2020** 2021** 2022** Verovuodelta 2015 332 12 0 0 0 0 0 Verovuodelta 2016 1 112 497 10 0 0 0 0 Verovuodelta 2017 90 1 259 340 10 0 0 0 Verovuodelta 2018 91 1 430 330 10 0 0 Verovuodelta 2019 100 1 620 310 10 0 Verovuodelta 2020 100 1 200 240 10 Verovuodelta 2021 70 1 280 250 Verovuodelta 2022 80 1 330 Verovuodelta 2023 80 TILITYKSET YHTEENSÄ 1 538 1 869 1 900 2 060 1 590 1 610 1 670 Muutos % -6,3 21,5 1,7 8,4-22,8 1,3 3,7 11 2.5.2018
Kuntaliiton veroennustekehikko 24.4. KIINTEISTÖVERON VEROPOHJA JA MAKSETTAVA VERO KOKO MAA, Milj. VEROTUSARVOT ja PROSENTIT / VEROVUOSI 2017 2018** 2019** 2020** 2021** 2022** Yleisen kiinteistövero-% alaiset maapohja 44 878 45 694 47 000 48 000 49 000 50 000 rakennukset 53 185 54 203 54 000 54 500 55 000 55 500 Vero % (0,60-1,35 / 0,80-1,55 / 0,93-1,80 / 0,93-2,00 ) 1,06 1,07 1,07 1,07 1,07 1,07 VERO 1 040 1 065 1 077 1 093 1 109 1 125 Vakituiset asuinrakennukset 117 450 118 337 123 000 125 000 128 000 130 000 Vero % (0,32-0,75 / 0,37-0,80 / 0,41-0,90 // 0,41-1,00) 0,49 0,49 0,49 0,49 0,49 0,49 VERO 575 581 602 612 627 637 Muut asuinrakennukset 7 914 7 928 8 400 8 600 8 700 8 800 Vero % (0,80-1,55 / 0,93-1,80 / 0,93-2,00 ) 1,15 1,16 1,16 1,16 1,16 1,16 VERO 91 92 98 100 101 102 Voimalaitokset 2 035 2 635 2 550 2 600 2 650 2 700 Vero % (maks 2,85 / 3,10 ) 3,07 3,04 3,04 3,04 3,04 3,04 VERO 62 80 77 79 80 82 Yleishyödylliset yhteisöt 2 400 2 351 2 200 2 200 2 200 2 200 Vero % 0,53 0,52 0,52 0,52 0,52 0,52 VERO 13 12 11 11 11 11 Rakentamaton rak.paikka 549 602 600 600 600 600 Vero % (1,00-3,00 /1,00-4,00 / 2,00-6,00 ) 3,70 3,78 3,78 3,78 3,78 3,78 VERO 20 23 23 23 23 23 12 2.5.2018
Kuntaliiton veroennustekehikko 24.4. Kiinteistöveron kehitys KIINTEISTÖVERON VEROPOHJA JA MAKSETTAVA VERO VEROTUSARVOT ja PROSENTIT / KOKO MAA, Milj. VEROVUOSI 2017 2018** 2019** 2020** 2021** 2022** MAKSETTAVA KIINT.VERO 1 802 1 853 1 890 1 920 1 950 1 980 Muutos % 7,5 2,9 2,0 1,6 1,6 1,5 KIINTEISTÖVERON TILITYKSET TILIVUOSI 2017 2018** 2019** 2020** 2021** 2022** TILITYKSET YHTEENSÄ 1 774 1 830 1 860 1 890 1 920 1 950 Muutos % 6,3 3,2 1,6 1,6 1,6 1,6 Vuodelle 2019 vakituisen asuinrakennuksen prosentin yläraja nousee 1,00 % Vuonna 2020 kiinteistöverouudistus voimaan näillä näkymin 13 2.5.2018
Kuntaliiton veroennustekehikko 24.4. KUNTIEN VEROTULOT YHTEENSÄ TILIVUOSI 2017 2018** 2019** 2020** 2021** 2022** Verolaji Kunnallisvero 18 903 19 250 20 100 9 990 9 640 9 850 Muutos % 0,1 1,8 4,4-50,3-3,5 2,2 Yhteisövero 1 869 1 900 2 060 1 590 1 610 1 670 Muutos % 21,5 1,7 8,4-22,8 1,3 3,7 Kiinteistövero 1 774 1 830 1 860 1 890 1 920 1 950 Muutos % 6,3 3,2 1,6 1,6 1,6 1,6 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 22 546 22 980 24 020 13 470 13 170 13 470 Muutos % 2,0 1,9 4,5-43,9-2,2 2,3 14 2.5.2018
Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2019 Kuntaliiton arvio Ensimmäinen laskelmapäivitys 2.5.2018 Taloustorstai 3.5.2018 Sanna Lehtonen
Valtionosuuslaskenta 2019 JTS ja Kuntatalousohjelma 13.4.2018 Kuntaliiton ensimmäiset ennakolliset laskelmat 25.4.2018 Päivitys Kuntaliiton laskelmiin 14.6.2018 VM TAE 2019 julkinen 17.9.2018 Päivitys Kuntaliiton laskelmiin 9/18 Budjettiriihi 29.-30.8.2018 (Päivitys KL:n laskelmiin 11/18?) Päivitys Kuntaliiton laskelmiin 12/18 Lopulliset päätökset 28.12.2018
Muutos -3,1 % VM 8 313 Sanna 8 318 KTO s. 42
-226 milj. / -2,7 %
Valtionosuusjärjestelmän kaksiosaisuus Kunnan valtionosuus koostuu kahdesta (2) osasta: 1. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (laki 1704/2009) 2. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain (1705/2009) mukaisesta valtionosuusrahoituksesta Järjestelmän kumpikin osa tulee ottaa huomioon» Talousarviovalmistelussa, valtionosuuksien ennakkoarvioinnissa, vertailulaskelmia tehtäessä, tulo-meno-vertailuissa, kuntien välisissä sopimuksissa jne. Kuntaliitto tekee ennakkolaskelmat vain peruspalvelujen valtionosuudesta (1)» OKM:n valtionosuusrahoituksen arviointi pitää tehdä kunnissa Det framgångsrika Finland skapas lokalt
Mitä 25.4.2018 laskelma sisältää? Vuosittaiset automaattimuutokset» 31.12.2017 asukasmäärät ikä- ja kieliryhmittäin (Lähde: TK)» Sairastavuustiedot (Lähde: KELA) vuodelta 2017» Työllisyystiedot (Lähde: TEM)» Indeksitarkistus hintoihin (+2,6 %) ja sen leikkaus (-175 milj. ) Det framgångsrika Finland skapas lokalt
Peruspalvelujen hintaindeksi 2016-2022 Indeksijäädytyksen tekniikka: Ensin korotetaan hintoja, sitten korotusta vastaava valtionosuuden lisäys vähennetään /as-tasasuuruisesti kaikilta kunnilta. Det framgångsrika Finland skapas lokalt
Mitä 25.4.2018 laskelma sisältää? Muut lakiin perustuvat muutokset» Veromenetysten kompensaatio +138 milj.» Kustannustenjaon tarkistus (-854 milj. / -214 milj. )» Kuntien perustoimeentulotuen rahoitusosuus (-106 milj. / -331-436 milj. ) Det framgångsrika Finland skapas lokalt
Mitä 25.4.2018 laskelma sisältää? Poliittisiin päätökset / Muutokset laskennallisissa kustannuksissa:» Omais- ja perhehoidon kehittäminen (-25 milj. )» Vanhuspalveluiden henkilöstömitoituksen tarkistaminen (-16,5 milj. )» Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus (-85 milj. )» Yli 3-vuotiaiden lasten ja kasvattajien suhteen muutos (-2 milj. )» Reseptien voimassaolon pidentäminen (-3 milj. ) Poliittiset päätökset / Lisäykset yht.:» Lastensuojelu ja lapsiperheiden kotiapu (+15 milj. )» Vanhusten kotihoito ja veteraanien kotiin vietävät palvelut (+1 milj. ) Poliittiset päätökset / Muut» Kannustin / Digitalisaatio -40 milj.» Kiky -497 milj. / lisää -30 milj.» Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus -10 milj.» Kriisikunnat -10 milj.» Pitkäaikaistyöttömien eläketuki (vähennys pieneni 6 milj. )» Perustoimeentulotuki 331 436 milj. Det framgångsrika Finland skapas lokalt
Vuosien 2012-2019 leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen, milj. -100-300 -500-700 -900-1 100-1 300-1 500-1 700-1 900-2 100-2 300-2 500-631 -631-756 -1 118-631 -125-1 354-1 394-1 444-1 444-756 -362-1 118-236 -40-40 -35-50 -35-1 394-75 -77-1 469-75 -266-364 -492-75 -1 958-2 128-521 -59-2 405 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Aikaisempien leikkausten kumulatiivinen summa (hallituskausi 2011-2015) Ko. vuoden uusi valtionosuusleikkaus (hallituskausi 2011-2015) Sosiaali- ja terveystoimen maksukorotusten (-40 milj. ) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä Indeksikorotusten jäädyttämisestä johtuva leikkaus Indeksisidonnaisten menojen (-75 milj. ) lisäleikkaus Kiky-sopimukseen perustuva leikkaus + Lex Lindström Kustannustenjaon tarkistuksen ylimääräinen kiky-leikkaus (-59 milj. ) Det framgångsrika Finland skapas lokalt 2.5.2018 KL / MM, SL
Mitä 25.4.2018 laskelma ei sisällä? Kaikkia määräytymistekijöitä ei vielä ole päivitetty» Saaristo-osakuntaväestö» Koulutustaustakerroin» Työpaikkaomavaraisuus Poliittisiin päätöksiin perustuvat muutokset, esim.» Budjettiriihi Verotiedot päivittyvät Tulopohjan tasaus tarkentuu Veromenetysten kompensaatiot tarkentuvat Det framgångsrika Finland skapas lokalt
Ennakkolaskelma 25.4.2018 Keskeiset valtionosuusluvut 2019 Peruspalvelujen valtionosuusprosentti 25,37 % Kunnan omarahoitusosuus 3 569 /as OKM:n rahoitusosuus (2018) 253,42 /as Verotuloihin perustuva tasaus» Keskimääräinen tuloveroprosentti (2017) 19,90 %» Tasausraja 3 710,80 /as Det framgångsrika Finland skapas lokalt
Det framgångsrika Finland skapas lokalt
Kehysriihi 11.-12.4.2018 OKM:n avustuksia ym. Perusopetuksen tasa-arvo +15 milj. Varhaiskasvatuksen tasa-arvo +10 milj. 5-vuotiaiden maksuton varhaiskasvatus kokeilut +5 milj. Lukiokoulutuksen uudistus +0,38 milj. Ammatillisen reformi +15 milj. Det framgångsrika Finland skapas lokalt
Vuosien 2012-2019 leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen, milj. -100-300 -500-700 -900-1 100-1 300-1 500-1 700-1 900-2 100-2 300-2 500-631 -631-756 -1 118-631 -125-1 354-1 394-1 444-1 444-756 -362-1 118-236 -40-40 -35-50 -35-1 394-75 -77-1 469-75 -266-364 -492-75 -1 958-2 128-521 -59-2 405 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Aikaisempien leikkausten kumulatiivinen summa (hallituskausi 2011-2015) Ko. vuoden uusi valtionosuusleikkaus (hallituskausi 2011-2015) Sosiaali- ja terveystoimen maksukorotusten (-40 milj. ) leikkaaminen kunnilta valtionosuutta vähentämällä Indeksikorotusten jäädyttämisestä johtuva leikkaus Indeksisidonnaisten menojen (-75 milj. ) lisäleikkaus Kiky-sopimukseen perustuva leikkaus + Lex Lindström Kustannustenjaon tarkistuksen ylimääräinen kiky-leikkaus (-59 milj. ) Det framgångsrika Finland skapas lokalt 2.5.2018 KL / MM, SL
Sivistystoimen osuus peruspalvelujen valtionosuusleikkauksesta v. 2012-2019, milj. Esi- ja perusopetus -231-277 -409 Varhaiskasvatus Kirjastot ja kulttuuritoimi -510-538 -717-779 -881 Laskentaperusteena: Sivistystoimen osuus peruspalvelujen valtionosuudesta 37 % varhaiskasvatus 13 % esi ja perusopetus 22 % kirjastot ja kulttuuritoimi 1,4 % Det framgångsrika Finland skapas lokalt
Pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella tehtyjen Vuosien 2016-2019 leikkausten vaikutus kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen, milj. 0-100 -200-300 -400-500 -600-700 -800-900 -1 000-35 -35-35 -75-364 -474-77 -75-492 -644-266 -75-521 -59-921 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Indeksikorotusten jäädyttämisestä johtuva leikkaus Indeksisidonnaisten menojen (-75 milj. ) lisäleikkaus Kiky-sopimukseen perustuva leikkaus + Lex Lindström Kustannustenjaon tarkistuksen ylimääräinen kiky-leikkaus (-59 milj. ) Laskennallisesti: Sosiaali ja terveystoimen osuus peruspalvelujen valtionosuudesta 63 % Sivistystoimen osuus peruspalvelujen valtionosuudesta 37 % Det framgångsrika Finland skapas lokalt 2.5.2018 KL / SL, @lehtonenkl
Pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella tehdyt ja vuosia 2016-2019 koskevien Peruspalvelujen valtionosuusleikkausten kohdistuminen sivistystoimeen, milj. -13 Esi- ja perusopetus Varhaiskasvatus -174-236 -337 Kirjastot ja kulttuuritoimi Sivistystoimen osuus kuluvan hallituskauden kuntien peruspalvelujen valtionosuusleikkauksista -337 milj. euroa vuonna 2019 Det framgångsrika Finland skapas lokalt 24.4.2018 / KL, SL @lehtonenkl
Tulevaa:Valtionosuusjärjestelmään sisällytettävä kannustinjärjestelmä Det framgångsrika Finland skapas lokalt
Kehysriihi: Kannustinjärjestelmät Det framgångsrika Finland skapas lokalt
Kuntaliiton Taloustorstait 2018 3.5.2018 klo 9:30 14.6.2018 klo 9:30
Alueuudistus.fi 28.2.2018 Seuraava päivitys lähiviikkoina 2018
Kuntaliiton laskelmat ja näkemyksiä oppivelvollisuudesta käytävään keskusteluun Taloustorstai 3.5.2018 Johtaja Terhi Päivärinta
KOULUTUS ON JATKUMO Kunta vastaa eri palveluiden järjestämisestä. Aikuisuus Työelämä, aikuiskoulutus, korkeakoulut Lapsuus Nuoruus Perusopetus Esiopetus Varhaiskasvatus Vapaa sivistystyö Toisen asteen koulutus Lukiot ja ammatillinen koulutus Tulevaisuuden sivistyskunta Varhaiskasvatus ja koulutus Nuoriso, liikunta ja kulttuuripalvelut Elinympäristön kehittäminen Elinvoima ja työllisyys Paikallisen identiteetin ja demokratian edistäminen Maakunta: Sosiaali ja terveyspalvelut
Koulumatkaetuuden kustannus 8M sisältyy opetuksen järjestämiskustannuksien muutokseen
Entä jos panostaisimmekin nykyiseen järjestelmään? Joustava ja kannustava oppimisen polku jokaiselle: Joustavoitetaan koulupolun aloittamista ja etenemistä Panostetaan ohjaukseen ja nivelvaiheisiin Varhainen tunnistaminen ja puuttuminen: Vahvistetaan opiskeluhuoltoa Tuetaan koulupolun alkua Kohdennetut tukitoimet: Kohdennetaan tuki sitä tarvitseville Hyödynnetään dataa ja olemassa olevia mahdollisuuksia Rahoituksen riittävyys: 2010 luvulla valtion rahoituksesta on leikattu 1000 miljoonaa euroa. Vahvistetaan perustoiminnan rahoitusta
Tarkastellaan koulupolun alkua uudelleen Selvitetään maksuttoman esiopetuksen (20h/vk) alkamista 5 vuotiaana, (myös pidennetty oppivelvollisuus) Edistetään joustavampaa koulun aloittamista 6 8 vuotiaana, esimerkiksi vuosiluokkiin sitomattomalla esiopetus perusopetus nivelvaiheella (jos oppilas osallistuu kunnan järjestämään esiopetukseen) Panostetaan varhaiseen havaitsemiseen ja puuttumiseen, oppilashuoltoon ja oppimisen pulmiin Oppilas etenee opinnoissaan saavutettuaan seuraavassa vaiheessa tarvittavat tiedot ja taidot
Panostetaan nykyiseen perusopetusjärjestelmään ja kehitetään sen mahdollisuuksia! Riittävä perusrahoitus takaa laadukkaan perusopetuksen järjestämisen paikallisesti parhaalla tavalla. Lainsäädännön tulee mahdollistaa monimuotoiset ratkaisut. Vaikuttavia toimia voisivat olla esimerkiksi: Vahvistetaan opiskeluhuoltoa Hyödynnetään vahvemmin vuosiluokkiin sitomattoman opiskelun mahdollisuuksia Laajennetaan joustavaa perusopetusta koskemaan kaikkia oppilaita Laajennetaan jatketun oppivelvollisuuden (VAATU) käsitettä Parannetaan luokanopettajan ja luokanvalvojan työskentelyä oppimisen ja kasvun pulmissa Vahvistetaan oppilaanohjausta Joustavoitetaan yhteishakua pudokkuusvaarassa olevien oppilaiden kohdalla Selvitetään velvollisuus hakeutua II asteen koulutukseen Kohdennetaan rahoitusta perusrahoitukseen ja hallituskausien mittaisiin ja niitä ylittäviin hankerahoituskausiin
Kohdennetaan tarkasti tukitoimia toiselle asteelle! Toimenpiteet tulee kohdentaa sinne, missä niillä on eniten vaikuttavuutta! Rakennetaan siltaa perusasteelta toiselle asteelle Panostetaan kriittisen nivelvaiheen ohjaukseen ja opintojensa keskeyttäneiden jälleen ohjaukseen Kehitetään opintotukijärjestelmää huomioimaan oppimateriaalien kustannuksia Kehitetään tutkintojärjestelmää niin, että toisella asteella annetaan tulevaisuuden työelämään tarvittavat tiedot ja taidot. Vahvistetaan erityisopetusta toisella asteella Säilytetään kuntaperustaisuus
Jos koulutusjärjestelmämme perusrahoitukseen ei panosteta, se rapautuu ja sen myötä alueellinen sekä sosioekonominen eriarvoisuus lisääntyy. Tämä syö koko yhteiskuntamme perustaa. 2.5.2018
Lisätietoja Hanna Tainio, varatoimitusjohtaja, p. 050 567 1624 Twitter:@HannaTainio Terhi Päivärinta, johtaja, opetus ja kulttuuri, p. 050 590 4796 Twitter: @TerhiPaivarinta Leena Pöntynen, perusopetuksen erityisasiantuntija, p. 050 305 1365 Twitter: @leenapontynen
Ajankohtaista kuntatieto-ohjelmasta JHS-suositukset Automaattisen talousraportoinnin koulutukset Ammatillisen koulutuksen tiedonkeruun pilotti Tietojohtaminen kunnissa -verkostoprojekti Taloustorstai, 3.5.2018 Minnamaria Korhonen
JHS-suositukset Valmiit» JHS 192 Kuntien ja kuntayhtymien tililuettelo (päivitys tulossa)» JHS 194 Kuntien XBRL-taksonomian päivitys ja laajennus maakuntiin (päivitys käynnissä)» JHS 199 Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja suunnitelma» JHS 200 Kuntien ja kuntayhtymien palveluluokitus (päivityksen hankesuunnitelma hyväksytty) Palautekierroksella» Kuntien ja kuntayhtymien taloustietojen raportointi (4.5. saakka) 3.5.2018
JHS-suositukset 2. palautekierros päättynyt» Kuntien ja kuntayhtymien kustannuslaskenta» Maakuntien kustannuslaskenta» Maakuntien palveluluokitus» Maakuntien tililuettelo» Maakuntien talousarvio ja -suunnitelma» Maakuntien taloustietojen raportointi 3.5.2018
Automaattisen talousraportoinnin koulutusohjelma» 16. 17.5.2018 Lappeenranta» 23. 24.5.2018 Helsinki» Syksyllä Oulu, Helsinki, Turku, Tampere. Ilmoittautuminen Tilastokeskuksen sivuilta. http://www.stat.fi/tup/koulutus/talousraportoin nin-koulutusohjelma.html 3.5.2018
Talousraportoinnin uudistuksen aikataulu Kunta 2018 2019 2020 2021 Valmistautuminen Läpivienti Käyttöönotto Talousarviotiedot Osavuositiedot Tilinpäätös- ja palvelukohtaiset tiedot 3.5.2018
Ammatillisen koulutuksen tiedonkeruu, pilotti Tavoitteena saada ammatillisen koulutuksen kustannustiedonkeruu osaksi muuta kuntien ja kuntayhtymien taloustietojen raportointia. Toteutus kuntien, kuntayhtymien, OPH:n, OKM:n ja Kuntaliiton yhteistyönä. 3.5.2018
Tietojohtaminen kunnissa -verkostoprojekti - ja olet askeleen lähempänä päämäärää 3.5.2018
Yhteisten seminaarien aiheet ja ajankohdat 6.11.2018 3 Johdon raportointi 1 Tiedolla johtaminen 15.5.2018 2 Toiminnan kehittäminen 4.9.2018 3.5.2018
Kuntakohtaisen työskentelyn teemoja 4 Vapaa-aika, nuoriso ja kulttuuri 3 Kasvatus ja opetus 1 Keskushallinto 2 Kaupunkitekniikka» Tiedolla johtaminen» Tuotteistaminen» Tuotekustannuslaskenta» Toiminnan ja talouden mittarit» Palveluiden järjestäminen» Palveluntarjoajayhteistyö» JHS-suositukset» Raportointi
Verkostoprojektin hinnoittelu Verkostopaketit» TIJO 7 Minipaketti 12.200 / 4 kuntapäivää» TIJO 10 Peruspaketti I 19.100 / 7 kuntapäivää» TIJO 13 Peruspaketti II 26.000 / 10 kuntapäivää» TIJO 17 Superpaketti 35.000 / 14 kuntapäivää Kaikki paketit sisältävät kuntapäivien lisäksi 3 yhteistä seminaaria. Hinnat alv 0 % + matkakulut. 3.5.2018
Lisätietoja: minnamaria.korhonen@kuntaliitto.fi Tietojohtaminen kunnissa verkostoprojekti Kuntatietoluotsi 3.5.2018
Ajankohtaista kuntataloudesta Taloustorstai 3.5.2018
Ajankohtaista Kysely kunnille touko-kesäkuussa 2018:» Kilpailukykysopimus» Varhaiskasvatusmaksujen alennus» Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelukustannukset kunnissa Kunnat maakuntien tilavuokraajina tilaisuus 8.5.2018 Riskienhallintapäivä 17.5.2018 VM veroseminaari 14.6.2018 Kysely 5/2017 2 [pvm]
Perustietoa ja laskentaharjoituksia FCG: Kunnan verotulot ja valtionosuudet -koulutus 13.-14.3.2018 Helsinki 22.-23.5.2018 Tampere 23.-24.8.2018 Helsinki + etä 20.-21.11.2018 Tampere Koulutus oli käytännönläheistä, käytiin konkreettisesti läpi lukuja ja taulukoita. Erittäin hyödyllinen koulutus. Hyvä ja vuorovaikutteinen. Tehtävien tekeminen välissä toi auttoi ymmärtämään. Hyvä ja käytännönläheinen koulutus, syvensi ymmärrystä asiasta. Pieni ryhmä oli myös hyvä. Todella hyviä kouluttajia. Osasivat asiansa. Hyvä perusteellinen koulutus. Tällaisia koulutuksia lisää! Lisätiedot: https://koulutus.fcg.fi/default.aspx?tabid=342&&id=9868 4 [pvm]
5 [pvm]
Kirjoita viestisi kommenttilaatikkoon lähetyksen aikana Myös toiveita käsiteltäviksi aiheiksi! Anna palautetta sisältöön, aikatauluun, tekniikkaan, luennoitsijoihin ym. liittyen
Kuntaliiton Taloustorstai - ajankohtaistietoa kuntien taloudesta Taloustorstait keväällä 2018 To 11.1.2018 To 9.2.2018 Taloustorstai LIVE To 22.3.2018 To 3.5.2018 To 14.6.2018 Jäikö edelliset Taloustorstait näkemättä? Ei hätää! Saat veloituksetta käyttöösi tallenteet ja luentomateriaalit edellisistä Taloustorstaitilaisuuksista ilmoittautumalla jälkikäteen oheisten linkkien kautta. Lisätietoja antavat: kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen, sanna.lehtonen@kuntaliitto.fi, p. 050 575 9090 tutkimussihteeri Tuija Valkeinen, tuija.valkeinen@kuntaliitto.fi, p. 050 548 1440 7 [pvm]