PALIKKALAN TYÖVÄENYHDISTYS RAKENNUSINVENTOINTI FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy, 2018
SISÄLTÖ JOHDANTO... 3 Tehtävän rajaus... 3 Tutkimus aineisto... 3 Laatija... 3 KAAVOITUS- JA SUOJELUTILANNE... 4 Yleiskaavoitus... 4 Asemakaavoitus... 4 Rakennukset Palikkalan kyläkuvassa... 5 RAKENNUSHISTORIA... 6 Työväenyhdistyksen rakennuksen perustiedot... 8 Rakennuksen historiallinen tausta ja rakentaminen... 8 Alhonkuja 1 rakennuksen perustiedot... 9 Rakennuksen historiallinen tausta ja rakentaminen... 9 Valokuvia rakennuksesta, Julkisivut... 10 Valokuvia rakennuksesta, alapohja... 11 Valokuvia rakennuksesta, Lämpiö... 12 Näyttämö ja Sali... 13 Kahvio... 16 Narikka... 17 Kuivakäymälä... 18 Alhonkuja 1... 19 Maakellari... 21 SÄILYNEISYYS JA ARVOTTAMINEN... 22 Laki rakennusperinnön suojelemisesta sekä arvottamisen kriteerit... 22 Kokonaispisteet... 23 Palikkalan Työväenyhdistys, Rakennuksen arvottaminen... 23 Asunrakennus pihapiireineen, Rakennuksen arvottaminen... 23 Perustelu... 24 Identiteetti- ja symboliarvot... 24 Kaupunkikuvalliset ja maisemalliset arvot... 24 Rakennushistorialliset arvot... 24 Rakennustaiteelliset arvot... 24 Säilyneisyysarvot... 24 Säilytettävät piirteet... 24 Arvolause... 24 Rakennuksen nykyinen kunto... 24 Yhteenveto... 25 Johtopäätökset sekä käyttö- ja kehittämismahdollisuudet... 25 Suojelu... 25 LÄHTEET... 26 2
JOHDANTO Tämän inventoinnin kohde sijaitsee Ypäjän Palikkalan kylällä osoitteessa Alhonkuja 1-3. Palikkalan Työväenyhdistys sijaitsee valtatie 10 Turku- Hämeenlinna tien pohjoispuolella Alhonkujan alkupäässä, jonka vieressä on myös Ahonkuja 1:ssä sijaitseva maatila. Rakennukset kokonaisuudessaan ovat RKY-rajauksen Jokioisten kartano ja Loimijokilaakson viljelymaisema sisäpuolella. Jokioisten länsipuolella Loimijokeen laskeutuvat viljelykset muodostuvat laajan kulttuurimaiseman. Asutus on keskittynyt jokilaakson reunoille, mitä esimerkiksi Alhonkujan 1 mäkitupa hyvin edustaa. Palikkalan kylässä vanhalla kylätontilla on säilynyt Äijälän talo, johon on matkaa Alhonkujaa pitkin koilliseen noin kilometri. Tätä kohdetta ei ole tässä inventoitu. Palikkalan työväenyhdistyksen rakennuksesta on laadittu tämä inventointi, koska näin voidaan arvioida rakennukseen mahdollisesti toteutettavien muutostöiden vaikutuksia sekä mahdollista suojelutarvetta. Selvitys sisältää seuraavat osiot: kaavoitus- ja suojelutilanne. Tehtävän rajaus Inventoinnin tehtävänä on luoda rakennuksesta hyvä ja selkeä yleiskuva korjausrakentamisen tai yksityiskohtaisen kaavoituksen tarpeisiin. Kohteena on rakennus nykytilassaan, sellaisena kuin se on tutkimusta tehtäessä. Tutkimus aineisto Tutkimusaineisto koostuu arkistomateriaalista, kirjallisista lähteistä ja kenttätutkimuksen tuottamasta aineistosta. Aineiston keruu ja rakennuksien valokuvaaminen sekä muu inventointi ja dokumentointi tehtiin 9.5.-19.6.2018 välisenä aikana. Inventoinnin yhteydessä ei ole ollut käytössä rakennuksen piirustuksia. Laatija Työn suorittamisesta on vastannut arkkitehti SAFA Kai Tolonen FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:stä. Työtä varten on arvokasta tietoa antanut Palikkalan Työväenyhdistyksen sihteeri Veijo Simola. rakennuksen käytön vaiheet. rakennuksen inventointi: kuvaus, rakennushistoria, nykytila sekä lähiympäristö. rakennuksen säilyneisyys ja arvottaminen sekä kyläkuvallinen tarkastelu, johtopäätökset sekä käyttö- ja kehittämismahdollisuudet Selvityksen toimeksiantajana on Ypäjän kunta. 3
KAAVOITUS- JA SUOJELUTILANNE Yleiskaavoitus Alueella on Palikkalan Yleiskaava, joka on hyväksytty Ypäjän kunnanvaltuustossa5.3.2015 2.Työväenyhdistyksen rakennukselle tai Alhonkuja 1:lle ei ole osoitettu siinä suojelumerkintöjä. Kohde sijaitsee M- (Maa- ja metsätalousvaltainen alue) ja melualueella. Kartassa oikealla on Palikkalan kylä peruskartalla vuodelta 1960 (Maanmittauslaitos). Asemakaavoitus Alueella ei ole asemakaavaa. Tämä selvitys toimii asemakaavan taustaselvityksenä. Kartassa yllä asemakaava-alue on kuvattu pistekatkoviivalla, muinaisjäännökset punaisella pisteellä ja Valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön rajaus violetilla viivalla. 4
Rakennukset Palikkalan kyläkuvassa Rakennus sijoittuu valtatie 10 Turku-Hämeenlinna-tien varrelle Palikkalan peltoaukean peitteiseen länsireunaan. Työväenyhdistyksen talon länsipuolella on pajuttunut luonnonsorapintainen pysäköintiin käytetty alue. Välittömästi työväenyhdistyksen talon pihapiiriin liittyy Alhonkuja 1 maatila (mäkitupa). Rakennusryhmään kuuluu maakellari, L- muotoinen aitta-. talli-, liiterirakennus, suhteellisen vaatimaton päärakennus, sekä alempana rinteessä kookas saunarakennus. Palikkalan työväenyhdistyksen rakennuksen ja viereisen maatilan rakennusten yhteys on ajallinen, maaseudun perinteistä rakennustapaa toteuttava. Kuvat. Kai Tolonen 2018. Työväenyhdistyksen rakennus muodostaa kokonaisuuden yhdessä tilan rakennusten kanssa. Alueella ei ole asemakaavaa. Rakennuksen lähiympäristö on metsittynyt lukuun ottamatta rakennuksen pääsisäänkäyntiä. Muut seinän vierustat kasvavat vesakkoa. 5
Kuvat. Kai Tolonen 2018. Kuvassa vasemmalla Työväenyhdistyksen saliosan ja sisääntulo-osan liitos (lounaaseen). Oikealla ylhäällä Rakennuksen Luoteisnurkka ja kuivakäymälä. Oikealla keskellä Mäki-Heikkilän päärakennus rakennuksen takaa aukeavan peltomaiseman reunalla. Oikealla alla Alhonkuja liittymä Turku-Hämeenlinna (valtatie 10). Seuraava sivu. Kuvassa Työväenyhdistyksen pääsisäänkäynti (etelään). 6
RAKENNUSHISTORIA 7
Työväenyhdistyksen rakennuksen perustiedot Rakennukseen on kohdistunut hyvin vähän muutoksia. Nykyinen käyttö Työväentalo (seurojentalo) Rakennus on ollut käyttämättömänä 1990-luvulta saakka. Tunnelmaltaan on kuin rakennuksessa olisi aika pysähtynyt 1980- luvulle. Alkuperäinen käyttö Suunnittelija Työväentalo Ei tiedossa Rakennusaika noin 1910, laajennus noin 1950- luvulla Kerrosluku Perusta Runko Kattomuoto Kate Julkisivut Ulkovärit Kunto I Nurkkakivet (Pilari) Hirsi, laajennus ranka harjakatto Profiilipelti Rimalomalaudoitus Punamulta, nurkkalaudat valkoiset hyvä (skaala: erinomainen/ hyvä/ tyydyttävä/ huono) Rakennuksen historiallinen tausta ja rakentaminen Rakennus on rakennettu talkootyönä Palikkalan Työväenyhdistykselle. Rakennuksen pääsalin muodostava rakennusmassa on hirsirakenteinen ja matalampi laajennusosa rankarakenteinen. Tällä hetkellä yhdistyksen kuuluu neljä jäsentä, joiden keski-ikä on noin 75-vuotta. Säilymisedellytykset aktiivisena työväenyhdistyksen talona ovat sen johdosta heikot. Sähköliittymä irtisanottiin ja sähköt katkaistiin vuonna 2017 Forssassa oli toiminut työväenyhdistys Kuha jo vuodesta 1889 alkaen. Työväenaate levisi nopeasti myös lähipitäjiin, Jokioisiin ja Humppilaan. Ypäjällä oli varsin vähän varsinaista työväestöä, joten työväenyhdistyksen perustaminen venyi heinäkuuhun 1905 saakka. Työväenyhdistys toimi aktiivisesti kirkonkylässä, jossa otettiin käyttöön työväentalo vuonna 1907. Palikkalassa oli myös vireä työväenliike vuodesta 1906 alkaen ja se vaati oman työväentalon perustamista. Palikkalan työväenliike oli edistyksellinen, sillä se toimi yhteistyössä Jokioisten alueen torppariosastojen kanssa ja sai radikaaleja vaikutteita Forssan tehtaalaisten yhdistykseltä. Äijälän taloon oli tarkoitus rakentaa uusi päärakennus vanhan hirsirakennuksen tilalle. Uusi päärakennus haluttiin rakentaa uusista hirsistä, joten vanhoista piti päästä eroon. Suuren pirtin toinen pääty annettiin Santeri Joosenpoika Äijälälle, joka oli talon vanhan isännän veli ja viljeli torpparina Majamäen tilaa. Majamäki tarvitsi päärakennuksen ja työväenliike työväentalon. Äijälän talon vanha tupa päätettiin purkaa ja osat siirrettiin sekä Majamäkeen päärakennukseksi, että työväentalon tontille Palikkalaan työväentaloksi. 1 1 Selenius, Johanna. Äijälän tilan viisi vuosisataa. Lohja 2013 s-47-48.. Noudettu 10.9.2018. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/59849/selenius%20johanna.pdf?s equence=1 8
Alhonkuja 1 rakennuksen perustiedot Nykyinen käyttö Alkuperäinen käyttö Suunnittelija Asuinrakennus/kesäkäytössä?, maakellari, sauna sekä aitta-, talli,- liiterirakennus Maatila (Mäkitupa) Ei tiedossa Rakennusaika noin 1920 Kerrosluku Perusta Runko I Nurkkakivet Hirsi, laajennus ranka Rakennuksen historiallinen tausta ja rakentaminen Ypäjän kunnanvaltuusto kääntyi valtioneuvoston puoleen vuonna 1920 ja anoi Jokioisten kartanon lunastaneen Suomen valtion palstoittamaan omistamansa maat pientiloiksi tilattomille. Nämä tilat tuottivat valtiolle tappiota. Pientiloja haki Ypäjällä 75 henkilöä. Valtioneuvosto vaati Jokioisten väliaikaiselta hoitokunnalta selvityksen eikä Ypäjän kunnanvaltuuston asiaa otettu käsittelyyn. Jokioisten kartanon väliaikainen hoitokunta ei antanut tiloja ilmaiseksi viljelijöille. 12.8.1921 Palikkalasta itsenäistyi 76 uutta tilaa, joista 57 viljelystilaa ja 19 mäkitupaa. Ypäjälle syntyi vuodesta 1917 1930-luvun puoliväliin mennessä lähes 600 uutta tilaa. 1930-luvulla Ypäjän alue olikin jo Hämeen läänin kunnista tehokkaimmin viljelty alue. Tällöin viljellyn maan osuus oli lähes 36 prosenttia koko kunnan pinta-alasta. 2 Alhonkuja 1 on yksi 1920- luvulla rakennetuista mäkituvista. Kattomuoto Kate Julkisivut Ulkovärit Kunto harjakatto Päre/huopa Rimalomalaudoitus Maalaamaton/punamulta Tyydyttävä (skaala: erinomainen/ hyvä/ tyydyttävä/ huono) 2 Selenius, Johanna. Äijälän tilan viisi vuosisataa. Lohja 2013 s-49-50. Noudettu 10.9.2018. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/59849/selenius%20johanna.pdf?s equence=1 9
Valokuvia rakennuksesta, Julkisivut Edellisen kerran rakennus on ollut käytössä yhdistyksen sihteerin mukaan naamiaisissa 1990-luvulla. Rakennuksen säilymistä on edesauttanut kuiva rakennuspaikka, korkea ryömintätilainen alapohja sekä profiilipeltikate, joka on pitänyt rakennuksen kuivana. Rakennuksessa ei ole vesijohtoa. Kuvat. Kai Tolonen 2018. Kuvassa vasemmalla alhaalla sekä oikealla ylhäällä on näkyvissä Työväenyhdistyksen saliosan ja sisääntulo-osan liitos (itään). Kuvassa näkyy kahvion ovi. Kuvasta on paikoin näkyvissä, että maanpinta on noussut (lehtikuusen neulaset) ja sisääntulo-osan purutäyte on laholle alttiina. Oikealla ylhäällä keskellä Rakennuksen Luoteisnurkka ja kuivakäymälä. Alhaalla keskellä pääportaikon liitos sisääntulo-osaan. Alhaalla oikealla sisääntulo-osan liitos Sali-osaan. Sisääntulo-osan katolta puuttuu vedenohjan, mikä aiheuttaa veden valumista seinille 10
Valokuvia rakennuksesta, alapohja Kuvat Kai Tolonen Rakennus sijaitsee kuivalla rakennuspaikalla rinteessä siten, että näyttämön alla on kerroksen korkuinen maavarainen halkoliiteri. Tila mataloituu saliosan alla ryömintätilaiseksi. Tilassa on halkojen ohella muistona muutama haalistunut SKDL:n marssikyltti. Kuvassa näkyy myös näyttämöosan kaminan muurattu perustus. Alapohjassa on käytetty vanhoja lattialautoja. Kuvassa oikealla on julkisivu länteen. 11
Valokuvia rakennuksesta, Lämpiö Kuvat Kai Tolonen Kuvissa on Työväenyhdistyksen lämpiö. Seinät ja katto ovat pinkopahvitettuja. Kuvissa oikealla on kuva narikasta (lipunmyynti) kohti lämpiötä ja lämpiöstä kuva kohti narikkaa luukut suljettuna. Työväenyhdistyksen sihteeri Veijo Simola avaa pääsalin ovea. 12
Näyttämö ja Sali Kuvat Kai Tolonen. Rakennuksessa on kaksi valurautakaminaa, joista toinen sijaitsee näyttämön takaseinällä ja toinen pääsalissa. Kuvassa oikealla on lämpiön ovi. Kahvioon kuljetaan kaminan etupuolelta (ei näy kuvassa). Alempi kuva on näyttämöltä kohti pääsalia. 13
14
Kuvat Kai Tolonen Salissa työväenyhdistyksen toiminnasta muistuttaa näyttämöaukon vasemmalla puolella Karl Marxin kehystetty valokuva. Näyttämöllä on muutama puinen penkki metsää kuvaavan näyttämölavastuksen ohella. 15
Kahvio Kuvat Kai Tolonen Kahvio-osa kuuluu alkuperäiseen L-muotoiseen rakennusrunkoon. Rakennuksen kahvio-osan lastulevyseinät on maalattu keltaiseksi. Seinällä on vielä muistona Intouristin Neuvostoliiton matkailumainoksia. Kahvion keittiössä on puuhella ja muuria vasten pyöreä pönttöuuni. Kaviosta on käyntiovi rakennuksen itäpuolelle. Ovi on toiminut lähinnä poistumistienä. 16
Narikka Kuvat Kai Tolonen Rakennuksen sähköliittymä on irtisanottu vuonna 2017, koska yhdistyksellä ei ole varallisuutta maksaa sähkön siirtomaksuja. Narikassa on erikseen naulakot ulkovaatteille ja ristikkoteline kalosseille. Rahastusluukut ovat pienet vain noin 35*45 cm. Toinen avautuu ulos ja toinen lämpiöön. Rakennuksessa on kylmä ullakko, johon kuljetaan näyttämön takaosasta tikkaita. Ullakolla ei käyty tutkimuksen aikana. 17
Kuivakäymälä Kuvat Kai Tolonen 2018. Miehille ja naisille on omat kuivakäymälät rakennuksen luoteisnurkassa. Kuvassa näkyy myös kellarin sisäänkäynti (halkoliiteri). 18
Alhonkuja 1 Alhonkuja 1 -tilan rakennukset ovat maalamattomia valtatie 10:n puolelle. Päärakennus, sauna ja osa L-muotoista piharakennusta on hirsirunkoisia. Pihapiiriin kuuluu myös maakellari, joka sijaitsee työväenyhdistyksen rakennuksen pääsisäänkäynnin etupuolella. 19
Rankarakenteiset piharakennuksen osat ovat paikoin maajalassa ja rungot pettäneet. Kattoja on paikkailtu kevytpeittein, jotka ovat käyttöikänsä lopussa. Revenneiden kattohuopien alla on pärekate. Lämmittämättöminä rakennusten kunto heikkenee nopeasti. Piha on kuitenkin hoidettu ja nurmi leikattu. Katot ovat vielä kunnostettavissa, joskin on epävarmaa, jatkuuko rakennuksen käyttö. Rakennusryhmä sijaitsee rinteessä siten, että kaikki rakennukset sijaitsevat ylemmällä tasolla valtatie 10n varrella lukuun ottamatta saunaa kuvissa vasemmalla). Se sijaitsee noin 5 metriä alempana varsinaisen pihapiirin pohjoispuolella. 20
Maakellari Kuvat Kai Tolonen 2018. Alhonkuja 1:n maakellari sijaitsee Työväenyhdistyksen pihapiirissä. 21
SÄILYNEISYYS JA ARVOTTAMINEN Laki rakennusperinnön suojelemisesta sekä arvottamisen kriteerit Laki rakennusperinnön suojelemisesta määrää, että rakennus voidaan suojella, jos se on valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti merkittävä. Rakennusten arvottamisessa on työssä kiinnitetty huomiota rakennuksen arkkitehtonisiin, historiallisiin ja ympäristöllisiin arvoihin. Historiallisina arvoina on tämän työn puitteissa tarkasteltu rakennusmateriaalien säilyneisyyttä ja käyttötarkoituksen luontevuutta suhteessa rakennukseen, ei henkilöhistoriaa tai tapahtumia. Arvottamisessa on tarkasteltu sisätilojen ja materiaalien säilyneisyyden lisäksi rakennuksen kaupunkikuvallista ulkoasua. Arvottamisessa kokonaisuus on ollut yksityiskohtaisia ominaisuuksia tärkeämpää. Rakennusten merkittävyyttä on arvioitu työssä seuraavilla perusteilla. Samoilla perusteilla (kohdat 1 6) arvioidaan rakennusten merkittävyyttä myös laissa rakennus- perinnön suojelemisesta. Arvottamisessa käytetty pisteytys ja sen perusteet ovat FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n omaa tulkintaa. Harvinaisuus tai ainutlaatuisuus (harvinaisuus); 2 Edustava rakennustyyppinsä yksilö, ainutlaatuinen, ei muutoksia tai muutokset tukevat kokonaisuutta. 1 Tyypillinen, mahdolliset muutokset eivät häiritse kokonaisuutta. 0 Tavanomainen, merkityksetön Historiallinen tyypillisyys alueelle (tyypillisyys); 2 Tyypillinen kyläkuvallisesti ja tärkeä osa paikan hengen (genius logi) kannalta. 1 Rakennuksen tai ympäristön muutoksien johdosta merkitys osana kokonaisuutta on vähentynyt. 0 Rakennus poikkeaa ympäristöstään merkittävästi eikä tue kokonaisuutta. Aluetta tai tiettyä aikaa kuvaavat tyypilliset piirteet (edustavuus); 2 Säilyttänyt roolinsa osana kaupunkirakennetta tai alueen sisäistä kokonaisuutta. Rakennus on tärkeä osa kokonaisuutta. 1 Rakennuksen rooli on osittain muuttunut tai heikentynyt osana kokonaisuutta. 0 Rakennus on menettänyt merkityksensä osana kokonaisuutta tai se on ollut alunperinkin vähäinen. Alkuperäistä tai sitä vastaavan käytön, rakentamistavan, arkkitehtuurin tai tyylin ilmeneminen ja jatkuminen (alkuperäisyys); 2 Hyvin säilynyt ja rakennuksen ominaispiirteet ovat selkeästi tunnistettavissa 1 Tavanomainen, rakennuksen ominaispiirteet ovat muuttuneet mutta tunnistettavat 0 Rakennuksen ominaispiirteet eivät ole tunnistettavat tai sillä ei ole identiteettiä. Merkitys historiallisen tapahtuman tai ilmiön todisteena tai siitä kertovana ja tietoa lisäävänä esimerkkinä (historiallinen todistusvoimaisuus); 22
2 Rakennus ilmentää selkeästi tiettyä tapahtumaa 1 Rakennus liittyy johonkin tiettyyn ajanjaksoon tai tapahtumaan 0 Rakennuksella ei ole historiallista merkitystä osana mitään tapahtumaa, ilmiötä tai henkilöä. Näkyvissä olevat eri aikakausien rakenteet, materiaalit ja tyylipiirteet, jotka ilmentävät rakentamisen, hoidon ja käytön historiaa ja jatkuvuutta (historiallinen kerroksisuus). 2 Rakennuksen tai alueen eri vaiheet ovat hyvin luettavissa sen rakenteissa ja rakennus- osissa ja ilmentävät hyvin omaa aikaansa. 1 Rakennusta tai sen ympäristöä on uudistettu voimakkaasti, muutettu materiaaleja ja/tai rakennusosia. 0 Ei rakennusajankohdan tai vaiheiden tuomaa merkitystä. Kokonaispisteet (yhteensä 0 4 pistettä) Arkkitehtonisilta, historiallisilta ja ympäristöarvoiltaan vaatimaton rakennus (yhteensä 5 8 pistettä) Arkkitehtonisilta, historiallisilta ja ympäristöarvoiltaan tavanomainen rakennus Palikkalan Työväenyhdistys, Rakennuksen arvottaminen 1. Harvinaisuus 2 2. Tyypillisyys 2 3. Edustavuus 2 4. Alkuperäisyys 2 5. Historiallinen todistusvoimaisuus 2 6. Historiallinen kerroksisuus 0 Pisteet yhteensä 10/12 Tärkeä Asunrakennus pihapiireineen, Rakennuksen arvottaminen 1. Harvinaisuus 1 2. Tyypillisyys 2 3. Edustavuus 2 4. Alkuperäisyys 1 5. Historiallinen todistusvoimaisuus 0 6. Historiallinen kerroksisuus 0 (yhteensä 9 12 pistettä) Arkkitehtonisilta, historiallisilta ja ympäristöarvoiltaan tärkeä rakennus Pisteet yhteensä 6/12 Tavanomainen 23
Perustelu Identiteetti- ja symboliarvot Rakennuksella on vahva symbolinen merkitys Palikkalan työväenyhdistykselle. Rakennuksen juhla- (/tanssisali) näyttämöineen on ollut Palikkalan huvi-elämän keskus. Kaupunkikuvalliset ja maisemalliset arvot Rakennus sijoittuu valtatie 10 Turku-Hämeenlinna tien varrelle Palikkalan peltoaukean peitteiseen länsireunaan. Työväenyhdistyksen talon länsipuolella on pajuttunut luonnonsorapintainen pysäköintialue. Välittömästi työväenyhdistyksen talon pihapiiriin liittyy maatila. Rakennusryhmään kuuluu maakellari, L-muotoinen aitta-. talli-, liiterirakennus, suhteellisen vaatimaton päärakennus, sekä alempana rinteessä kookas saunarakennus. Palikkalan työväenyhdistyksen rakennuksen ja viereisen maatilan rakennusten yhteys on ajallinen, maaseudun perinteistä rakennustapaa toteuttava. Rakennushistorialliset arvot Tyylillisesti rakennus edustaa maaseudun rakennustavalle ominaista hirsistä työväestön kokoontumisrakennusta. Pääsalin hirret ovat osaksi Äijälän edellisen talon pirtistä. Rakennustaiteelliset arvot Rakennus edustaa maaseudun rakennuskantaa. Hallitsevana kattomuotona on harjakatto. Tyylillisiä piirteitä on punamullattu rimalomalaudoitus. Säilyneisyysarvot Rakennus on säilynyt ennallaan. Erityisen huomionarvoisaa on rakennuksen pääsali, joka on säilynyt näyttämön lavasteineen ja sisustuksineen harvinaisen alkuperäisenä. Kahvio-osa on lastulevypintainen, joskin sekin on säilynyt täysin alkuperäisenä 1970-luvun saneerauksen jälkeen. Säilytettävät piirteet Työväenyhdistyksen rakennuksen interiööri sellaisenaan on arvokas, jopa edellyttäisi ehdotonta suojelua. Rakennuksen osalta voisi pohtia, voisiko rakennusta museoida, ellei sille löydetä vastaavaa uutta käyttäjäryhmää, joka huolehtisi sen ylläpidosta. Arvolause Palikkalan työväenyhdistyksen talkoilla rakentama huomattavan identiteetti- ja symboliarvon omaava maaseudun kokoontumisrakennusta edustava työväentalo, jonka interiööri on poikkeuksellisen hyvin säilynyt alkuperäisenä. Rakennuksen nykyinen kunto Hirsirakenteisen osan kantavissa rakenteissa ei ole ilmennyt ongelmia. Profiilipeltikatot ovat silmämääräisesti hyvässä kunnossa, joskin kourut ovat puhdistamatta. 24
Sisäänkäynnin betonisesta avoportaikosta seinälle roiskuva vesi on aiheuttanut ongelmia rankarakenteiselle seinärakenteelle. Kutterilastu on paikoin näkyvissä julkisivuverhouksen ja tervapaperin lahottua betoniportaan liittymäkohdassa. Myös sisäänkäyntiosan ja korkeamman hirsiosan vesikatteen ja seinän liittymässä on merkkejä valumista. Rakennuksen julkivisun kalkkirappaus näyttää päällisin puolin olevan hyvin kiinni alustassaan eikä julkisivussa ole nähtävissä halkeamia. Rakennus on hyvässä käyttökunnossa. Yhteenveto Rakennus on rakennettu talkoilla Palikkalan työväenyhdistyksen kokoontumisrakennukseksi. Kohteella on identiteetti- ja symboliarvoa, joka tosin on vähentynyt työväen yhdistystoiminnan vähentyessä. Sisätilat ovat säilyneet alkuperäisasussaan ja ovat rakennuksen merkittävin säilytettävä piirre. Rakennus on edelleen hyvässä kunnossa. Rakennushistoriallisesti ja tyylillisesti se edustaa maaseudun hirsirakentamisperinnettä. Johtopäätökset sekä käyttö- ja kehittämismahdollisuudet Rakennus on silmämääräisesti tarkasteltuna hyvässä käyttökunnossa. Parhaiten rakennus säilyy löytämällä edelleen sille ominainen käyttötarkoitus. Rakennuksessa on muutamia ajalle tyypillisiä ratkaisuja kuten kalossinaulakko narikkahuoneessa. Haasteena säilyttämiselle on, että työväenyhdistystoiminta kylässä on loppumassa. Työväenyhdistys on valmis lahjoittamaan rakennuksen, mikäli sille löytyisi järkevä käyttö. Rakennukselle kannattaa hakea Seurantalojen korjausavustusta Kotiseutuliitosta. Seurantalojen korjausavustuksilla on tarkoitus säilyttää seurantalojen kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusperintöä, mahdollistaa niiden erityispiirteet säilyttävä korjaaminen ja käytettävyyttä parantavat välttämättömät muutostyöt. Avustus on valtionavustus, joka on tarkoitettu ensisijaisesti perinteisten, vakiintuneessa käytössä olevien seurantalojen välttämättömiin korjaustöihin. https://kotiseutuliitto.fi/seurantalot/seurantalojenkorjausavustus/avustuksen-hakeminen/ Suojelu Palikkalan työväenyhdistyksen rakennus tulisi ehdottomasti säilyttää. Rakennus tulisi suojella (sr-kohdemerkintä). Työväentalon viereisen Alhonkuja 1 (mäkitupa) rakennusten suojelua pihapiireineen on vaikea perustella, koska näyttää siltä, että rakennusryhmää ei ole pidetty kunnossa, eikä omistajien tulevaisuudensuunnitelmat ole tiedossa. Nykyinen kunto vaikuttaa välttävältä. Kaikkien rakennusten reikäistä huopakatetta on korjailtu kevytpeittein, jotka alkavat olla käyttöikänsä päässä. Tilan rakennuksille ehdotetaan asemakaavassa nykyisten rakennusten rajaamista pistekatkoviivalla ja osoittamalla kullekin rakennukselle nykyistä vastaava rakennusoikeus. Mahdollinen suojelu voidaan korvata osoittamalla lisärakennusoikeutta rinteeseen saunan pihapiiriin ja tasolle. Rakennuksen juhlasali, tulisi ehdottomasti säilyttää ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan säilyttäviin ratkaisuihin. 25
LÄHTEET Palikkalan Työväenyhdistys ry, Sihteeri Veijo Simola. Suullinen tiedonanto 19.6.2018. Selenius, Johanna. Äijälän tilan viisi vuosisataa. Lohja 2013 s-47-48. Noudettu 10.9.2018. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/59849/selenius%20johanna.pdf?sequence=1 Ypäjä, Palikkalan Yleiskaava 5.3.2015. 26