Julkiset hankkijat ostopäätösten äärellä Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Suomalaisen Työn Liitto teetti keväällä 2018 kunnanvaltuutettujen, kuntien hankinnoista vastaavien virkamiesten sekä valtakunnan tason hankinta-asiantuntijoiden parissa kartoituksen julkisista hankinnoista Suomessa. Kartoituksessa selvitettiin muun muassa tärkeimpiä valintatekijöitä julkisissa hankinnoissa, kotimaisuuden ja paikallisuuden merkitystä kuntien hankinnoissa sekä innovatiivisten hankintamenettelyjen nykytilaa. Selvityksen toteutti Aula Research Oy. Selvitys toteutettiin sähköisinä kyselytutkimuksena sekä puhelinhaastatteluin 12.3. 2.5.2018. Kyselyyn osallistui yhteensä 1011 vastaajaa, joista 705 oli kunnanvaltuutettuja, 288 kuntien hankinnoista vastaavia virkamiehiä ja 18 valtakunnan tason hankinta-asiantuntijoita. Vastuullisuuskysymysten painoarvo kuntien hankinnoissa nousee tulevaisuudessa Kuntapäättäjät pitävät kuntiin hankittavien tuotteiden ja palveluiden tärkeimpinä valintatekijöinä laatua, kotimaisuutta sekä vaikutuksia paikallistalouteen (kuvio 1). Kuvio 1: Mitkä seuraavista ovat mielestäsi hinnan jälkeen tärkeimpiä valintatekijöitä julkisissa hankinnoissa? Voit valita neljä (4) tärkeintä. Tuotteen/palvelun laatu 8 Tuotteen/palvelun vaikutus paikallistalouteen Tuotteen/palvelun kotimaisuus Tuotteen/palvelun vaikutus kunnan elinvoimaisuuteen Tuotteen/palvelun elinkaarikustannukset Tuotteen/palvelun hankinnan työllistävyysvaikutukset Tuotteen/palvelun ympäristövaikutukset 4 3 30% Tuotteen/palvelun eettisyys Tuotteen/palvelun sosiaaliset kriteerit (esim. pitkäaikaistyöttömien ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistäminen) Kaikki vastaajat (n=1011) Jokin muu, mikä? 20% 1 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vastuullisuuskriteerit jäävät päättäjien mielissä kauas taakse. Tuotteen tai palvelun tuottamisesta aiheutuvia ympäristövaikutuksia korostaa ainoastaan 30 % kuntapäättäjistä ja tuotteen tai palvelun eettisyyttä vain 20 % vastaajista. Kaikkein heikoimmin vastuullisuuskysymyksistä korostetaan sosiaalisia kriteereitä eli esimerkiksi sitä, miten tuotteen tai palvelun tuotanto työllistää pitkäaikaistyöttömiä tai erityisryhmiä.
Selvityksessä kuntavaikuttajia pyydettiin arvioimaan, saavatko eri hankintakriteerit heidän mielestään sopivan painoarvon kuntahankinnoissa. Kuviosta 2 nähdään, että tyytymättömyyttä aiheuttaa erityisesti hinnan suuri painoarvo, sillä puolet (50 %) kuntapoliitikoista ja -virkamiehistä näkee hintaa painotettavan tällä hetkellä liikaa hankinnoissa. Hinnan painottamisen sijaan kunnissa toivottaisiin painoarvoa erityisesti tuotteiden ja palveluiden paikallisille ja työllistäville vaikutuksille. Kuntavaikuttajista 47 % näkee, että hankinnan työllistävyyttä painotetaan tällä hetkellä liian vähän ja myös paikallisuutta (50 %) haluttaisiin painottaa hankinnassa nykyistä enemmän. Kuntavaikuttajat haluaisivat myös elinkaariajattelua kuntien hankintoihin nykyistä enemmän. Kuvio 2: Saavatko seuraavat tekijät mielestäsi sopivan painoarvon kuntasi/organisaatiosi hankinnoissa? (Kuntavaikuttajat, n=993) Kotimaisuus 61% 32% Paikallisuus 7% Työllistävyys 4 47% Hinta 4 Laatu 4 Elinkaariajattelu 42% Yhteiskuntavastuu 4 40% Ympäristövastuu 51% Painotetaan liikaa Painotetaan sopivasti Painotetaan liian vähän Vaikka vastuullisuuskysymykset ei vielä nykyisin juuri korostu hankinnoissa, nähdään erityisesti ympäristövastuun merkityksen nousevan tulevaisuudessa merkittävästi (kuvio 3). Kuntapäättäjistä 60 % näkee, että hankintojen ympäristövaikutusten merkitys tulee painottumaan nykyistä enemmän. Muista vastuullisuustekijöistä eettisyyden painoarvon nousuun uskoo 43 % ja sosiaalisten kriteerien painoarvon nousuun 33 % kuntien päättäjistä.
Kuvio 3: Miten näet seuraavien tekijöiden painoarvon muuttuvan tulevaisuudessa julkisissa hankinnoissa? (Kaikki vastaajat, n=1011) Tuotteen / palvelun ympäristövaikutukset 60% 3 Tuotteen/palvelun laatu 57% Tuotteen/palvelun vaikutus kunnan elinvoimaisuuteen 5 Tuotteen / palvelun elinkaarikustannukset 5 3 Tuotteen/palvelun vaikutus paikallistalouteen Tuotteen / palvelun eettisyys 4 4 Tuotteen / palvelun kotimaisuus 42% 4 12% Tuotteen/palvelun hankinnan työllistävyysvaikutukset Tuotteen / palvelun sosiaaliset kriteerit (esim. pitkäaikaistyöttömien ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistäminen) 40% 3 4 5 9% 9% Painoarvo tulee kasvamaan Painoarvo tulee vähentymään 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Painoarvo tulee säilymään nykyisellään Vastuullisuuskysymysten ohella kotimaisuus ja paikallisuus nousevat kuntavaikuttajien mielissä tärkeiksi teemoiksi nyt ja tulevaisuudessa. Kuntavaikuttajista likimain puolet (49 %) näkee, että tulevaisuuden hankinnoissa tuotteen / palvelun vaikutus paikallistalouteen tulee korostumaan. Kuntapäättäjät toivovat kotimaisuutta ja paikallisuutta julkisiin hankintoihin Kuten aiemmin todettiin, kuntapäättäjien mielestä julkisissa hankinnoissa pitäisi ostaa nykyistä enemmän kotimaisia ja paikallisia tuotteita ja palveluja. Lisäksi päättäjät näkevät, että hankinnoissa tulisi nykyistä voimakkaammin suosia kotimaisia (kuvio 4) ja paikallisia tuottajia (kuvio 5). Kuntapoliitikoista jopa 88 % ja hankinnoista vastaavista virkamiehistä 77 % näkee, että hankinnoissa pitäisi ostaa enemmän kotimaisten yritysten tuotteita ja palveluita. Kuvio 4: Pitäisikö julkisissa hankinnoissa ostaa enemmän kotimaisten yritysten tuotteita ja palveluita, jos se olisi hankintalain puitteissa mahdollista? Kuntapoliitikot (n=705) 8 10% Kuntavirkamiehet (n=288) 77% 17% Valtakunnan tason hankintaasiantuntijat (n=18) 2 2 Kyllä, kotimaisuuden pitäisi vaikuttaa ostohankintoihin Ei yhtään enempää kuin nykyisin Kotimaisuuden ei pidä vaikuttaa millään tapaan ostohankintoihin
Kotimaisuuden lisäksi kuntavaikuttajat näkevät, että hankinnoissa tulisi nykyistä enemmän suosia paikallisia tuottajia (kuvio 5). Kuntapoliitikoista 87 % ja hankinnoista vastaavista virkamiehistä 72 % näkee, että julkisissa hankinnoissa tulisi ostaa enemmän paikallisten yritysten tuotteita ja palveluita, jos se olisi hankintalain puitteissa mahdollista. Kuvio 5: Pitäisikö julkisissa hankinnoissa ostaa enemmän paikallisten yritysten tuotteita ja palveluita, jos se olisi hankintalain puitteissa mahdollista? Kuntapoliitikot (n=705) 87% 10% Kuntavirkamiehet (n=288) 72% 20% Valtakunnan tason hankintaasiantuntijat (n=18) 4 19% Kyllä, paikallisuuden pitäisi vaikuttaa ostohankintoihin Ei yhtään enempää kuin nykyisin Paikallisuuden ei pidä vaikuttaa millään tapaan ostohankintoihin Eritoten pienimmissä kunnissa, eli alle 20 000 asukkaan kunnissa, paikallisten hankintojen suosiminen korostui kuntavaikuttajien vastauksissa. Peräti 90 prosenttia alle 5 000 asukkaan kuntien kuntavaikuttajista näkisi mieluusti julkisissa hankinnoissa enemmän paikallisten yritysten tuotteita ja palveluita. Tuottajan kotimainen omistuspohja tärkeä julkisissa hankinnoissa Päättäjät toivoisivat, että julkisia palveluita tuottavien yksityisten yritysten kotimaiseen omistuspohjaan kiinnitettäisiin huomiota. Kuntapäättäjät pitävät erityisesti varhaiskasvatuksessa, koulutuksessa ja terveyspalveluissa tuottajien kotimaista omistuspohjaa erittäin tärkeänä (kuvio 6). Näkemys kotimaisen omistuspohjan tärkeydestä täydentää osaltaan aiemmin havaittua kuntapäättäjien toivetta siitä, että tulevaisuudessa kotimaisuus ja paikallisuus korostuisivat julkisissa hankinnoissa. Kuvio 6: Kuinka tärkeänä pidät palvelun- / tavarantuottajan kotimaista omistuspohjaa julkisissa hankinnoissa seuraavilla sektoreilla? Sosiaalipalvelut 60% Terveyspalvelut Varhaiskasvatus Kiinteistöpalvelut Perusasteen ja toisen asteen koulutus Ruokapalvelut 6 6 6 6 4 3 27% 27% 17% 2 29% Erittäin tärkeänä Jokseenkin tärkeänä En kovin tärkeänä En lainkaan tärkeänä
Kaiken kaikkiaan kotimaisuuden korostuminen julkisissa hankinnoissa on kuntapäättäjien toiveissa. Kuntavirkamiehistä 100 % kertoo Avainlippu-merkin olevan entuudestaan tuttu ja jopa 47 % kertoo Avainlippu-merkillä olevan vaikutusta kunnan / organisaation hankinnoissa. Avainlippu-merkki kertoo siitä, että tuote on valmistettu tai palvelu on tuotettu Suomessa. Yhteiskunnallinen yritys-merkki puolestaan viestii yrityksistä, joiden ensisijainen tavoite on ratkaista yhteiskunnallisia tai ympäristöongelmia, kantaa yhteiskunnallista vastuuta ja tuottaa yhteiskunnallista hyvää. Merkin tunnettuus on kasvanut huimasti viime vuosina. Vuonna 2016 vain 13 % kuntapäättäjistä kertoi Yhteiskunnallinen yritys-merkin olevan tuttu, kun nyt vuonna 2018 luku on noussut 32 %:iin. Yhteiskunnallinen yritys-merkin tuntevista virkamiehistä jopa 39 % kertoo merkillä olevan vaikutusta kunnan / organisaation hankintoihin. Edellä esitettyjen näkemysten ja kehityssuuntien valossa voisi odottaa, että kotimaisuus ja paikallisuus tulee korostumaan julkisissa hankinnoissa etenkin kuntasektorilla tulevaisuudessa nykyistä korkeammalle. Kiitos osallistumisestasi selvitykseemme Suomalaisen Työn Liitto sai selvityksestä arvokasta tietoa julkisiin hankintoihin liittyen. Kiitämme sinua lämpimästi selvitykseen käyttämästäsi ajasta. Jos sinulla herää kysymyksiä tämän selvityksen tuloksista, olethan yhteydessä. Ystävällisin terveisin, Jokke Eljala Suomalaisen Työn Liitto jokke.eljala@suomalainentyo.fi Juha Vekkilä Aula Research Oy juha.vekkila@aularesearch.fi