1 PELKOSENNIEMEN KUNNAN PÄIHDEOHJELMA 2014
2 1. JOHDANTO Suomalaisten ihmisten päihteiden käyttö on usein esillä eri viestintävälineissä. Muun maailman silmissä suomalaiset näyttäytyvät stereotyyppisesti edelleen ahkerina, juroina ja runsaasti alkoholia käyttävinä henkilöinä, jotka eivät hallitse päihteiden kohtuukäyttöä. Alkoholikuolemia on vuosittain runsaasti koko maan alueella: vuoden 2011 tilastojen mukaan keskimäärin 31 alkoholikuolemaa 100 000 asukasta kohti. Päihteiden väärinkäyttöön liittyvät asiat haastavat kuntia ja kuntien työterveyshuollon toimijoita tarttumaan ennaltaehkäiseviin toimiin, tunnistamaan päihdeongelmaiset ja hoitamaan sekä ohjaamaan heidät asianmukaiseen hoitoon. Kunnissa on laadittu päihdeohjelmia hoitoonohjauskäytänteiden yhdenmukaistamiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan (v. 2010) alkoholin käytön aiheuttamat haitat maksoivat julkiselle sektorille lähes 1,1 miljardia euroa. Huumeiden käytön aiheuttamat haitat puolestaan maksoivat lähes 284 miljoonaa euroa. Alkoholi, huumeet ja erilaisten päihdyttävien aineiden sekakäyttö ovat terveyspalveluissa suuri haaste, vaikka vuosien 2006 2010 välillä julkiset alkoholihaittakustannukset ovatkin vähentyneet keskimäärin kaksi prosenttia. Huumehaittakustannukset puolestaan ovat nousseet kahdeksalla prosentilla vuodesta 2006 vuoteen 2010. Terveydenhuollon ja ehkäisevän päihdetyön osuus julkisista alkoholi- ja huumehaittakustannuksista on yhteensä noin 120 miljoonaa euroa, joten kysymys on suurista rahamääristä. Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien alueella asuu yhteensä noin 3300 asukasta. Tyypillisiä elinkeinoja Pelkosenniemellä ovat matkailu ja yritystoiminta ja Savukoskella erilaiset palveluammatit, alkutuotanto ja jalostus. Kemi-Sompion paliskunta on Suomen suurin paliskunta, joten porotalous on molemmissa kunnissa tärkeä elinkeino. Tämä päihdeohjelma pohjautuu Pelkosenniemen ja Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän jo olemassa olevaan päihdeohjelmaan ja on ajantasaistettu vuoden 2014
3 tilannetta vastaavaksi. Päihdeohjelma koskee nyt myös Pelkosenniemen ja Savukosken kuntia. Työterveyshuollon näkökulmasta päihdeohjelman tavoitteiden toteuttamisprosessi on prosessi, jossa parannetaan työhyvinvointia ja ehkäistään ennalta päihdekäytön haittavaikutuksia. 2. PÄIHDEOHJELMAN TARKOITUS JA TAVOITTEET Pelkosenniemen- Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymän ja Pelkosenniemen ja Savukoskien kuntien päihdeohjelma antaa puitteet päihdehaittojen käsittelemiseksi työpaikalla. Päihdeohjelmalla luodaan selkeät pelisäännöt, joiden mukaan päihdehaittoja ehkäistään ja ongelmiin voidaan jämäkästi tarttua riittävän ajoissa. Päihdeohjelma sisältää ohjeita ongelmatilanteisiin puuttumisesta, hoitoonohjausmallin alkoholin osalta sekä huumausainetestauksen periaatteet joten se on käyttökelpoinen myös kuntien pienyrityksissä tarpeen ja sopimuksen mukaan. Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (13.8.2004/759) tuli voimaan 1.10.2004. Laissa määritellään, millä edellytyksillä ja missä tilanteessa työnantaja voi käyttää huumetestejä ja käsitellä testitulosten tietoja. Samassa yhteydessä muuttui työterveyshuoltolaki, joka edellyttää työnantajalta kirjallista päihdeohjelmaa, jotta huumetestejä voidaan käyttää. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja päihdeohjelma (13.8.2004/760) Jos työnhakijalle tai työntekijälle on tarkoitus tehdä 3 :n 1 momentin 6 a kohdassa tarkoitettu huumausainetesti, työnantajalla on oltava kirjallinen päihdeohjelma, jonka tulee sisältää työpaikan yleiset tavoitteet ja noudatettavat käytännöt päihteiden käytön ehkäisemiseksi ja päihdeongelmaisten hoitoon ohjaamiseksi. Ohjelma voi olla osa työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa. Ennen ohjelman hyväksymistä tehtävät on käsitel-
4 tävä yhteistoimintamenettelyssä siten kuin yhteistoiminnasta yrityksissä annetussa laissa (334/2007), yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/1988) sekä työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetussa laissa (449/2007), säädetään. Muissa kuin yhteistoimintalainsäädännön piiriin kuuluvissa yrityksissä ja julkisoikeudellisissa yhteisöissä työnantajan on ennen päätöksentekoa varattava työntekijöille tai heidän edustajilleen tilaisuus tulla kuulluksi huumausainetestien tehtäväkohtaisista perusteista. (13.4.2007/456) 19 (13.8.2004/760) Huumausainetesti ja sitä koskeva todistus Työnhakijalle tai työntekijälle suoritetun huumausainetestin perusteella saatu positiivinen testitulos on varmistettava laatuvalvotussa laboratoriossa. Testattavalla on sen estämättä, mitä muualla laissa säädetään, aina oikeus saada testitulos kirjallisena. Huumausainetestiä koskevan todistuksen sisällöstä säädetään yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa (759/2004). Todistus on annettava testatulle itselleen työnantajalle toimitettavaksi. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä huumausainetestien laadunvalvonnasta ja testien toteuttamiseen liittyvästä näytteiden ottamisesta, analysoinnista ja tulkinnasta hyvän työterveyshuoltokäytännön ja laboratorioiden laatustandardien mukaisella tavalla. Päihdetyö on osa työpaikan johtamista, työturvallisuutta, työterveyshuoltoa ja yhteistoimintaa. Tavoitteena on havahduttaa työyhteisö pohtimaan päihteiden käyttöä, tiedostamaan mahdolliset ongelmat sekä kannustamaan ongelmakäyttäjiä hakeutumaan ajoissa hoitoon. Päihdeohjelma on jokaisen työpaikan perehdytyskansioon kuuluva dokumentti ja se käydään läpi kaikkien uusien työntekijöiden kanssa heidän aloittaessaan työt. Alkoholi- ja muu päihderiippuvuus on sairaudenkaltainen tila, joka usein kehittyy vuosien kuluessa suurkulutukseen ja ongelmakäytön kautta varsinaiseksi sairaudeksi. Varhainen ja omatoiminen hoitoon hakeutuminen johtaa parhaaseen tulokseen. Työyhteisössä on
5 tärkeää, että ongelma tunnistetaan varhain ja että siihen suhtaudutaan aktiivisesti ja tasapuolisesti. Väärinkäyttö tapahtuu usein vuosia piilevänä ja siihen suhtaudutaan väärin suojellen. Ennen pitkää hoitamaton päihdeongelma työpaikalla johtaa lähes aina hankaliin työyhteisöongelmiin ja ilmapiirin huononemiseen. Työpaikoilla suhtautuminen päihteisiin ja päihdeongelmiin on vuosien aikana muotoutunut taloudellisten ja tuotannollisten tekijöiden määrääminä. Päihteiden ongelmakäyttö on huomattava terveydellinen, sosiaalinen ja taloudellinen ongelma, joka työelämässä aiheuttaa mm. tapaturmia, sairauksia, lisääntyneitä poissaoloja ja työtehon vähenemistä. Alkoholi ja huumeet vaikuttavat sinänsä samalla tavoin työsuoritukseen ja työyhteisöön, mutta huumeiden vaikutukset ovat vielä alkoholiakin vaikeammin ennakoitavissa ja aineen yhteisvaikutusten mukaan voivat aiheuttaa yllättäviä reaktioita vielä pitkään akuutin käytön jälkeen. Pelkosenniemen- Savukosken ktt:n ky:n ja Pelkosenniemen ja Savukosken kuntien tavoitteena on turvata henkilöstölleen päihteetön, turvallinen työyhteisö. Päihdeongelmiin puuttumalla vähennetään päihteiden väärinkäytöstä johtuvia terveyshaittoja ja vaikutetaan palvelujen laatuun, työn tuottavuuteen, työturvallisuuteen sekä työyhteisön työilmapiiriin. Olisi suositeltavaa, ettei kuntien ja kuntayhtymän tilaisuuksissa tarjottaisi alkoholipitoisia juomia.
6 3. PÄIHDETYÖ, SEN ORGANISOINTI, KESKEISET KÄSITTEET JA VASTUUT Päihdetyön tulisi olla mukana kaikessa työpaikan hyvinvoinnin kehittämisessä ja normaalina osana työpaikan johtamistoimintaa. Päihdeasiat ovat osa työkykyä ylläpitävää toimintaa, työn ja työyhteisön kehittämistä ja yleissopimuksen mukaista yhteistoimintamenettelyä, työhön opastusta, henkilökoulutusta ja työnohjausta, työsuojelua ja työterveyshuollon palveluja. 3.1 Päihdetyön organisointi Päihdetyön toteuttajana toimii koko henkilöstö: esimiehet, työntekijät, työsuojeluorganisaatio (työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut, varavaltuutetut sekä työsuojeluasiamiehet ja työsuojelutoimikunnan jäsenet) sekä työterveyshuolto. 3.2 Päihdeohjelman keskeiset käsitteet Päihteet Päihteillä tarkoitetaan kaikkia päihtymistarkoituksessa käytettyjä aineita, joita ovat alkoholi, huumeet, päihdyttävät lääkkeet, anaboliset steroidit, liuottimet sekä muut laissa kielletyt päihdyttävät aineet. Näitä aineita ei työaikana ja työtehtävissä saa käyttää, pitää hallussa eikä jakaa tai myydä. Työpaikalla ei myöskään saa olla tai työskennellä päihtyneenä. Päihdehaittatilanne Päihdehaittatilanne on tilanne, jossa alkoholin tai muun päihteen vaikutus uhkaa tai haittaa yksilön omaa tai toisen työntekijän työtä, työkykyä, työturvallisuutta, asiakkaan turvallisuutta, työpaikan ilmapiiriä, työtuloksia tai työyhteisön tai työnantajan mainetta.
7 Päihdeongelma Päihdeongelmalla tarkoitetaan alkoholin, huumeiden, lääkkeiden tai liuotinten päihdekäyttöä tai niiden yhdistelmiä. Lääkkeiden päihdekäyttö on huumausainelaissa määriteltyjen lääkkeiden käyttöä ilman asianmukaista lääkärin määräystä tai sen ohjeista poikkeavaa käyttöä. Sekakäyttö Sekakäytöksi kutsutaan käyttöä, jossa käytetään vuorotellen tai sekaisin eri päihteitä. Tupakointi Tupakoinnin suhteen noudatetaan tupakkalakia ja kuntien alueella sovittuja käytäntöjä. Pelkosenniemen kunta on ollut savuton kunta 9.10.2012 alkaen ja Savukosken kunta 1.7.2007 alkaen. Savuton työpaikka määritellään seuraavasti: Tupakointi on kielletty kaikkialla työpaikan sisätiloissa tupakkalain edellyttämillä tavoilla. Työpaikan sisätiloissa ei ole tupakointitiloja ja mahdolliset tupakointipaikat on sijoitettu vähemmän näkyvästi ulos, riittävän kauas rakennuksesta siten, ettei tupakansavu pääse kulkeutumaan ulkoa savuttomiin sisätiloihin. Tupakointi on kielletty työaikana eikä työaikana tapahtuvaa virallisten taukojen ulkopuolista tupakointia lasketa työajaksi. Uusia tupakointitiloja ei rakenneta eikä niitä ole yrityksen omistamissa tai hallinnoimissa rakennuksissa ja työtiloissa. Työpaikan edustus ja muut tilaisuudet ovat savuttomia. Tupakkatuotteita ei myydä työpaikoilla. Tupakoivaa henkilökuntaa tuetaan tupakoinnin lopettamisessa. Ilmoitus työpaikan savuttomuudesta on ilmoitettu asianmukaisin kyltein esimerkiksi ulko-ovilla. Työnhakuilmoituksissa kerrotaan työpaikan olevan savuton.
8 Tupakkavieroitustuotteisiin liittyvistä käytänteistä (esimerkiksi nikotiinipurukumin maksuton saanti terveyskeskuksesta) noudatetaan sitä, mitä kunnassa on erikseen sovittu. Työntekijä Tässä päihdeohjelmassa työntekijällä tarkoitetaan virka- tai työsuhteessa olevaa palkansaajaa. Hoitoon hakeutuminen Esimiehen velvollisuus on puuttua päihdeongelmaan heti kun se haittaa työntekoa. Päihdeongelman ilmetessä esimiehen tulee selvittää päihdeongelman laajuus ja luonne puheeksiottokeskustelussa. Puheeksiottolomake täytetään ja siitä toimitetaan kopio työterveyshuoltoon. Hoitoonohjaus Niissä tapauksissa, joissa työnantaja joutuu harkitsemaan työntekijän virka- tai työsuhteeseen kohdistuvia toimenpiteitä työntekijän päihdeongelman vuoksi, tekee työnantaja aloitteen hoitoon ohjauksesta. Huumausainetesti Huumausainetestillä tarkoitetaan näytettä, jolla arvioidaan onko työntekijä lääkkeitä tai huumaavia aineita muuhun kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin. Alkometritutkimus/puhalluskoe Alkometritutkimusta eli puhalluskoetta käytetään silloin kun työnantajalla on perusteltu epäily työntekijän päihtymyksestä. Työntekijä voi alkometriin puhaltamalla osoittaa, ettei ole päihtynyt. Mikäli työntekijä kieltäytyy osallistumasta puhalluskokeeseen, esimies ratkaisee jatkotoimenpiteet ulkoisten havaintojen perusteella. Työntekijä voidaan lähettää työterveyshuoltoon työkykyisyyden toteamiseksi. Tällöin työterveyshuollon ammattihen-
9 kilö käyttää alkometritutkimusta terveydentilan tutkimiseen ja näiden tulosten perusteella antaa kokonaisarvion siitä, onko työntekijä sillä hetkellä työkykyinen. 3.3 Vastuut ja velvollisuudet päihdetyössä Jokaisella työntekijällä on ensisijainen vastuu omasta käyttäytymisestään, terveydestään ja työkyvystään. Päihdetyön tulisi olla luonteva osa muuta henkilöstötyötä turvallisessa ja välittävässä ilmapiirissä. Työpaikan johto ja esimiehet ovat avainasemassa ja heidän asenteellaan on ratkaiseva merkitys päihdetyötä kehitettäessä ja erityisesti päihdetyön käytännön toteutumisessa. Myös työtoverit ovat velvollisia puuttumaan päihteiden käyttöön ottamalla asian puheeksi asianomaisen ja/tai esimiehen kanssa. Esimies vastaa päihdeohjelman mukaisesta puheeksiotosta, hoitoonohjauksesta ja palvelussuhdeasioiden käsittelystä sekä niistä laadittavista asiakirjoista. Päättäjätaso huolehtii ja varmistaa riittävän resursoinnin. Työsuojeluhenkilöstön ja työterveyshenkilöstön tulee asiantuntijoina edistää päihdeasioista puhumista osana työpaikan arkea ja antaa oikeaa tietoa päihteistä ja päihdeongelmista. Työterveyshuolto toimii mini-interventiotoimintamallin mukaisesti päihdehaittojen ehkäisemiseksi ja tunnistamiseksi, ohjaa hoitoon, tukee ja seuraa hoidon toteutumista ja antaa tai järjestää jatkohoitoa.
10 4. PÄIHDEHAITTOJEN EHKÄISY Työpaikan päihdehaittoja voidaan ehkäistä, vähentää ja lieventää ennaltaehkäisevällä toiminnalla, joka kohdistetaan koko työyhteisöön. Päihteistä tiedottaminen, opastus ja koulutus ovat osa työkykyä ylläpitävää toimintaa, jonka pyrkimyksenä on vaikuttaa työpaikan asenteisiin ja päihdeilmastoon sekä jokaisen työntekijän terveyskäyttäytymiseen. Päihdetyön painopisteen tulee olla ennaltaehkäisevässä toiminnassa, joka tarjoaa työyhteisölle laajimmat keinot ja vaikuttamisen mahdollisuudet päihdeasioissa. Tieto päihteiden terveyshaitoista, päihdeongelman tunnistamisesta sekä erilaisista hoitomahdollisuuksista on osa ennaltaehkäisevää toimintaa. Keinot: tiedotus päihdeohjelman läpikäynti koko henkilökunnan kanssa koulutus työterveyshuollon terveystarkastukset: Audit- testi, mini-interventio työsuojelutoimikunta hoidon järjestämiseen osallistuminen työntekijöiden jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen Tavoitteet: vaikuttaa yleiseen suhtautumistapaan alkoholin käytössä ja käytön hallinnassa antaa valmiuksia omaehtoiseen tarkkailuun ja muutokseen rohkaista oma-aloitteisesti hakeutumaan tarvittaessa palvelujen piiriin
11 5. PÄIHDEONGELMIEN TUNNISTAMINEN JA VARHAINEN PUUTTUMINEN Työpaikalla yksilön päihdeongelma ei ole yksityinen asia. Se voi näkyä mm.: - lyhyinä usein toistuvina sairauspoissaoloina - myöhästymisinä - luvattomina poissaoloina - työvuorojen yllättävinä vaihtamisina - työtehon heikkenemisenä tai sen epätasaisuutena - virhesuorituksina ja/tai lisääntyneinä tapaturmina Päihteiden väärinkäyttö näkyy usein yksilön: - ulkoisen olemuksen muutoksina - luonteen ja käytöksen muutoksina: hermostuneisuutena, riidanhaluisuutena, hyökkäävyytenä, selittelynä, valehteluna, väsymyksenä, ylivilkkautena, alakuloisuutena, masentuneisuutena - suorituskyvyn heikkenemisenä, työtehon heikkenemisenä - työtehtävien laiminlyöntinä - eristäytymisenä työyhteisöstä - ongelmien kieltämisenä Töihin tullaan krapulassa tai päihtyneenä: - alkoholin haju - huonovointisuus - hikoilu - tärinä - päihteiden nauttiminen salaa työpaikalla työaikana Usein sekä päihteiden käyttäjä että työyhteisö pyrkivät salaamaan ongelman. Mitä varhaisemmin päihdeongelma havaitaan, otetaan puheeksi ja hoidetaan, sitä vähäisemmät ovat yleensä sen aiheuttamat haitat niin yksilölle kuin työyhteisöllekin. Tästä varhaisesta puheeksi ottamisesta ei laadita asiakirjoja.
12 6. PÄIHDEHAITTOIHIN PUUTTUMISEN MENETTELYTAVAT 6.1 Puheeksiottomenettely Aloitteen puheeksiottamiseen voi tehdä kuka tahansa, esim. työtoveri, esimies tai työterveyshuollon toimihenkilö. Puheeksiottotilanteeseen esimiehen kanssa asianomainen henkilö voi pyytää mukaansa luottamushenkilön tai työsuojeluvaltuutetun. Keskustelusta tehdään kirjallinen muistio. Puheeksiottomenettelyyn liittyvät asiakirjat liitteinä (Liite 2 ja Liite 3). Työntekemistä haittaavien tilanteiden ilmaantuessa esimiehen tulee puuttua asiaan. Lievissäkin tapauksissa tulee asiaan kiinnittää huomiota ja asettaa tavoitteeksi päihdetietouden lisääminen. Keskustelun perusteella arvioidaan tukitoimien ja mahdollisen hoidon tarve. Jos tarve hoitoon ilmenee, esimies ohjaa henkilön joko työterveyshuoltoon tai sairaala Lapponian Perhe- ja mielenterveysklinikalle päihdesairaanhoitajalle hoidon suunnittelua varten. Mikäli hoidontarvetta ei ole, esimies ja työntekijä sopivat seurantakeskustelusta 2-3 kuukauden kuluttua. Tämä kirjataan myös muistioon. Jos seurantakeskustelun perusteella ei päihdeongelmaa todeta, asia on siltä osin loppuun käsitelty. Jos päihdeongelma ilmenee uudestaan, esim. vuoden kuluessa puheeksiotosta, pidetään hoitoonohjaus-neuvottelu.
13 6.2 Työntekijän työkunnon arviointi ja poistaminen työpaikalta Epäiltäessä, että työvuorossa oleva työntekijä ei ole työkuntoinen tulee asiasta tiedottaa aina esimiehelle tai esimiesvastuussa olevalle työntekijälle, jonka tulee työkyky arvioida. Esimies/esimiesvastuussa oleva keskustelee ao. henkilön kanssa ja tekee aina päätöksistään pöytäkirjan, johon kuvataan mahdollisimman tarkkaan työntekijän työkunnon arviointitilanne ja sen aikana tehdyt ratkaisut. Mikäli vahvistuu epäily päihteiden väärinkäytöstä, työntekijää pyydetään puhaltamaan alkometriin. Työntekijä voi alkometriin puhaltamalla osoittaa, ettei ole päihtynyt. Mikäli työntekijä kieltäytyy osallistumasta puhalluskokeeseen, esimies ratkaisee jatkotoimenpiteet ulkoisten havaintojen perusteella. Työntekijä voidaan lähettää terveyshuoltoon työkykyisyyden toteamiseksi. Läsnä puhallutustilanteessa tulee olla puhalluttajan lisäksi yksi todistaja, jotka allekirjoittavat mittaustuloksen. Myös alkometriin puhaltaja allekirjoittaa sen. Puhalluttaminen kirjataan aina, oli tulos mikä tahansa. Mikäli työntekijä kieltäytyy puhaltamasta alkometriin, seuraa palkaton virka- tai työvapaa. Jos alkometrin lukema on muuta kuin 0,00 promillea, työntekijää pyydetään poistumaan työpaikalta välittömästi. Mikäli henkilö vaikuttaa päihtyneeltä, mutta alkometrilukema on 0 promillea, tutkitaan terveydenhuollossa muiden päihteiden vaikutus. Jos alkometrin lukema on 0,00 promillea, mutta arvio työntekijän työkunnosta tutkimushetkellä ei puolla työtehtävistä selviytymistä, häntä pyydetään poistumaan työpaikalta välittömästi. Jatkotoimenpiteenä esimies ottaa yhteyden työterveyshuoltoon ja lähettää sinne myös kopiot em. pöytäkirjasta ja mittaustuloksesta.
14 Työntekijän poistaminen työpaikalta Jos kyseessä on epäily päihtyneenä työssä olemisesta tai päihteiden käytöstä työaikana, on epäilty poistettava välittömästi työpaikalta. Mikäli epäily osoittautuu aiheelliseksi, ei hänelle makseta palkkaetuja poissaolon ajalta. Poistamisen suorittaa esimies tai kyseisessä työvuorossa esimiesvastuussa oleva henkilö esimerkiksi vuodeosaston sairaanhoitaja. Tapahtuneesta tehdään aina pöytäkirja, joka toimitetaan esimiehelle. Kuitenkin on muistettava, että jokainen työvuorossa oleva on vastuussa siitä, ettei työvuorossa ole henkilökuntaa, joka on alkoholin vaikutuksen alainen. Pöytäkirja työkunnon arviointitilanteesta on liitteenä (Liite 1). Jos henkilö ei vapaaehtoisesti suostu poistumaan, kutsutaan paikalle tarvittaessa lisäapua. Kun henkilö on poistettu työpaikalta, on esimiehen työntekijän toivomuksesta ilmoitettava asiasta luottamusmiehelle tai järjestäytymättömän henkilön ollessa kyseessä työsuojeluvaltuutetulle. 6.3 Kurinpidolliset toimenpiteet Mikäli päihdeongelman katsotaan toistuvan luonteensa vuoksi vaarantavan työ- ja virkavelvollisuuksien täyttämisen, johtavan huolimattomuuteen tai jos henkilö työssä ollessaan käyttäytyy sopimattomasti päihteiden väärinkäytön vuoksi, noudatetaan työnantajan hallintosääntöä, työsopimuslakia ja/tai lakia kunnallisesta viranhaltijasta, joiden mukaan kurinpidollisista toimenpiteistä päätetään. 6.4 Hoitoonohjausmenettely Henkilö, jolle on kehittymässä tai kehittynyt ongelma päihteiden väärinkäytöstä, voi hakeutua oma-aloitteisesti hoitoon joko työterveyshuoltoon tai päihdehuoltoa antavaan erikoisyksikköön. Omaehtoinen ongelman tunnistaminen ja hoitoon hakeutuminen parantavat yleensä hoitotuloksia. Kun päihdeongelmainen itse hakeutuu hoitoon, asia on
15 luottamuksellinen henkilön niin halutessa. Hoidon jälkeinen seuranta voidaan sopia työterveyshuollon tehtäväksi. Hoitoonohjausmenettelyn tavoitteena on kuntoutuminen päihdeongelmasta ja sitä kautta paluu työyhteisöön sen täysivaltaisena ja työkykyisenä jäsenenä. Vastuu hoitoonohjauksesta kuuluu ensisijaisesti työnantajalle ja sitä kautta lähimmälle esimiehelle. Työterveyshuolto on mukana hoidon tarpeen ja tarvittavien tukitoimien arvioimisessa. Hoitoonohjauksessa kaikkia työntekijöitä kohdellaan samalla tavalla heidän työtehtävästään tai asemastaan riippumatta. Ellei puheeksiotto ole ollut riittävä toimenpide, pidetään hoitoonohjausneuvottelu, jossa ovat läsnä asiaosaisen ja toimivaltaisen esimiehen lisäksi työterveyshoitaja ja tarvittaessa työterveyslääkäri sekä työsuojeluvaltuutettu tai luottamushenkilö. Neuvottelussa käsitellään asianomaisen päihdeongelmaa ja sovitaan kuntoutustoimenpiteistä sekä tehdään kirjallinen kuntoutumissopimus (Liite 4. Kuntoutumissopimus). Asianomainen ja työterveyshuollon henkilöt tekevät kuntoutussuunnitelman (liite 5), josta ilmenevät hoito- ja seuranta-ajat ja hoitopaikka. Hoidettavan on todistettava käyvänsä säännöllisesti hoitopaikassa ja toimitettava esimiehelle tietoja hoidon edistymisestä niiltä osin kuin ne liittyvät työjärjestelyihin. Työterveyshuolto seuraa kuntoutettavan työkykyä. Asianomaisen noudattaessa kuntoutussuunnitelmaa (Liite 5 Kuntoutumissuunnitelma), ja mikäli päihteiden käyttöä tai ongelmakäyttäytymistä ei esiinny sovitun määräajan puitteissa, voidaan ongelma katsoa työpaikan taholta selvitetyksi. Hoidon loputtua pidetään loppupalaveri, jossa sovitaan mahdollisesta jatkoseurannasta työterveyshuollossa. Mikäli päihteiden käyttäjä kieltäytyy hoitoonohjauksesta, esimies voi antaa asianomaiselle kirjallisen varoituksen tai ryhtyä työsuhteen irtisanomis - tai purkumenettelyyn.
16 Mikäli tilanne toistuu hoidon tai varoituksen jälkeen tai henkilö jättää työvelvoitteensa päihteiden takia täyttämättä, voidaan työsuhde purkaa tai irtisanoa. 6.6 Hoitoyksiköt ja ohjelmat Kuntoutus ja hoito järjestetään ongelman vakavuuden ja luonteen mukaan joko avo- tai laitoskuntoutuksena. Työterveyshuollon rooli päihdeasioissa on hoitoon ohjaava, ei hoitava. Varsinainen hoito tapahtuu päihdeongelmiin erikoistuneissa hoitopaikoissa. Hoito pyritään toteuttamaan ensisijaisesti avohoitona työssäkäynnin ohella. Hoitoonohjauksen yhteydessä sovitaan työyksikössä mahdollisista työajan ja työn järjestelyistä sekä tietojen saannista esimiehelle hoidon ja kuntoutuksen edistymisestä suunnitellulla tavalla. Avohoitona toteutettavassa hoitoonohjauksessa tehdään kuntoutussopimus 12-24 kuukaudeksi ja kuntoutussuunnitelma, jotka sisältävät sovitun hoidon sekä jatkoseurannan työterveyshuollossa. Laitoshoito (katkaisu- ja kuntoutushoito) lääkärin lähetteellä kestää yleensä 1-6 viikkoa. Hoito toteutetaan moniammatillisen hoitoryhmän toimesta. Laitoshoito on tarkoitettu henkilölle, jolle avohoidon palvelut eivät riitä. Laitoshoidossa oleva on oikeutettu sairauspäivärahaan, mikäli lääkäri arvioi hoidettavan työkyvyttömäksi. Vaihtoehtoisesti voidaan hakea Kelan kuntoutusrahaa (vuosiloma tai palkaton virkavapaa). 6.7 Seuranta ja jatkohoito Hoitoonohjatun seurantaa tekevät sekä esimies että työterveyshuolto kuntoutussopimuksen ja kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Seurannan kesto määritellään riittävän pitkäksi tapauskohtaisesti kuntoutussuunnitelman tekotilanteessa ja sen tarkoitus on tukea sekä hoitoonohjattua että työyhteisöä.
17 Mikäli päihdeongelma eli sairaus uusiutuu, on hoitoon ohjanneella esimiehellä mahdollisuus harkita uusintahoitoon ohjaamista. Uusintahoidosta kieltäytyminen voidaan katsoa työ- tai virkasuhteen päättämisperusteeksi. 6.8 Työyhteisön tuki Hoitoonohjaustapahtumaan liittyen työtoverit saavat tarvittaessa tukea esimieheltä, luottamusmieheltä, työsuojeluvaltuutetulta. Tukea tarvitaan myös hoitoonohjatun työhönpaluuseen liittyvissä kysymyksissä sekä toipumisen tukemisessa.
18 7. PALVELUSSUHDEASIAT 7.1 Hoidon ja kuntoutumisen aikana Hoitokäynnit työterveyshuollossa toteutetaan säännöllisenä työaikana, jolloin se katsotaan palkkaan oikeuttavaksi ajaksi. Muu avohoito, esim. päihdeyksikössä toteutetaan ensisijaisesti muulloin kuin työaikana, jolloin hoitoonohjatulle myönnetään tarvittaessa palkatonta virka- tai työvapaata hoitokäyntejä varten. Kuntoutuskurssien ja laitoskuntoutuksen ajaksi on mahdollisuus anoa vuosilomaa tai palkatonta virkavapautta tai työlomaa (Kelan kuntoutusraha). Mikäli päihdehoidossa oleva on sairauden vuoksi työkyvytön, sovelletaan sairausajan palkkausta koskevia säännöksiä ja määräyksiä. 7.2 Varoitukset ja työsuhteen päättäminen Ellei puheeksiotto ole ollut riittävä toimenpide ja ongelma on toistunut tai puheeksiotto on ongelman vakavuusasteeseen nähden riittämätön toimenpide tai henkilö on kieltäytynyt hoitoonohjauksesta, esimiehen tulee antaa työntekijälle varoitus päihtyneenä esiintymisestä työaikana. Varoitukset annetaan kirjallisena. Varoituksia annetaan enintään kaksi kertaa. Varoitusmallit ovat päihdeohjelman lopussa liitteinä ( Liite 6A 1. varoitus, Liite 6B 2. varoitus). Mikäli kahden varoituksen jälkeen ongelma jatkuu, käynnistetään työ- tai virkasuhteen päättämismenettely työnantajan menettelytapojen mukaisesti. Työsuhteen päättäminen/kuuleminen (Liite 6 C).
19 Työsuhde voidaan purkaa tai päättää ilman varoitusmenettelyä silloin kun kyse on vakavasta laiminlyönnistä työtehtävien hoidossa. Vakava laiminlyönti voi olla esimerkiksi ajoneuvon kuljettaminen päihtyneenä tai, terveydenhuoltoalalla, asiakkaan tai potilaan hoitaminen päihtyneenä.
20 8. HUUMAUSAINETESTAUKSET Laissa yksityisyyden suojasta työelämässä (13.8.2004 /759) määritellään, millä edellytyksillä ja missä työtilanteessa työnantaja voi käyttää huumetestejä ja käsitellä testitulosten tietoja. Huumausaineen käyttäjällä tarkoitetaan henkilöä, joka käyttää huumausainelaissa (17.12.1993/1289) määriteltyjä aineita muussa kuin lääkinnällisessä tarkoituksessa virkistyäkseen, rentoutuakseen, päihtyäkseen tai lievittääkseen vieroitusoireita. Työnantajan on ilmoitettava työnhakijalle hakumenettelyn yhteydessä ennen työsopimuksen tekemistä tai työntekijälle ennen työehtojen muuttamista siitä, että kysymys on työtehtävästä, jonka perusteella työnantajalla on tarkoitus tehtävään valitun työntekijän suostumuksella yksityisyyden suojasta annetun lain 7 :n mukaisesti käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja tai jonka perusteella työnantajalla on tarkoitus 8 :n 2 momentin mukaisesti velvoittaa työntekijä esittämään huumausainetestiä koskeva todistus. Työnantaja voi pyytää huumausainetestiä koskevaa todistusta, jos työnhakijan on tarkoitus toimia sellaisissa työtehtävissä, jotka edellyttävät tarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä tai hyvää reagointikykyä. Tietojenkäsittelyn edellytykseksi liitetään myös ne vaikutukset, jotka voivat seurata työtehtävien hoitamisesta huumausaineiden vaikutusten alaisena tai huumeista riippuvaisena (7 1 momentin 1-6 kohdat). Oikeus käsitellä huumausainetestiä koskevaan todistukseen merkittyjä tietoja kohdistuu vain tehtävään valittuun henkilöön. Valinta voidaan tehdä ehdollisena siihen asti, kunnes työtehtävään valittu on toimittanut todistuksen työnantajalle. Työnhakijalla ei ole velvollisuutta toimittaa todistusta. Työnantaja voi kuitenkin jättää ottamatta huomioon työnhakijan, joka ei toimita todistusta työnantajalle. Virkaan otettava henkilö voidaan velvoittaa esittämään huumausainetestiä koskeva todistus virkaan nimittämisen edellytyksenä (laki kunnallisesta viranhaltijasta 304/2003 7).
21 Työsuhteen aikana työnantaja voi velvoittaa työntekijän esittämään todistuksen huumausainetestistä työnhakijaa koskevia kriteerejä tiukemmin edellytyksin. Huumausainetestit voidaan tarvittaessa toteuttaa osana työterveyshuollon suorittamia terveystarkastuksia. Näytteitä voivat siten ottaa terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 2 :ssä tarkoitetut henkilöt. Laboratorioiden tulee huolehtia siitä, että näytteitä ottavat henkilöt saavat asianmukaisen perehdytyksen huumausainetestaukseen. Kunnissa ja kuntayhtymässä ei toistaiseksi ole vahvistettu työtehtäviä, joiden työntekijöiltä edellytetään huumetestiä työhön otettaessa tai työsuhteen aikana.
22 9. SALASSAPITOVELVOLLISUUS Työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijää koskevia tietoja, jos tiedot on kerätty työntekijältä itseltään tai hänen kirjallisella suostumuksellaan muualta. Tietojen käsittely on tarpeen sairausajan palkan tai siihen rinnastettavan terveydentilaan liittyvän etuuden suorittamiseksi tai sen selvittämiseksi, onko työstä poissaoloon perusteltu syy. Tietoja voidaan myös käsitellä, jos työntekijä nimenomaan haluaa, että hänen työkykynsä selvitetään terveydentilaa koskevien tietojen perusteella. Työnantajan on käsiteltävä hallussaan olevat työntekijän terveydentilaa koskevat tiedot erillään muista henkilötiedoista. Tietoja saavat käsitellä vain rajatut henkilöt, jotka tekevät henkilön työsuhdetta koskevia päätöksiä tai toimeenpanevat niitä. Tietoja käsittelevät henkilöt eivät saa ilmaista em. tietoja sivulliselle työsuhteen aikana eivätkä sen päättymisen jälkeen. Työterveyshuollon salassapitovelvollisuus koskee kaikkia asiakaskäyntejä. Vaitiolovelvollisuuden purku tehdään hoitosopimuksessa (alkoholiriippuvuus), jolloin työntekijä antaa hoitopaikalle ja työterveyshuollolle luvan luovuttaa tietyt hoidon noudattamista ja sen onnistumista koskevat tiedot työnantajalle. Omaehtoisessa hoitoon hakeutumisessa luottamuksellisuus ja salassapito ovat itsestäänselvyys.
23 10. PÄIHDEOHJELMAN HYVÄKSYMINEN, KÄYTTÖÖNOTTO JA SEURANTA Tämä päihdeohjelma on liitteineen käsitelty kuntien ja kuntayhtymän johtoryhmissä, kuntien työsuojelu- ja yhteistoimintaelimissä sekä hyväksytty kuntien ja kuntayhtymän hallituksissa. Päihdeohjelma on nähtävillä jokaisessa työyksikössä ja kuntien internet-sivuilla. Ohjelma on osa työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa. Päihdeohjelman hyväksyvien toimielimien on huolehdittava tämän päihdeohjelman riittävästä jakelusta ja tiedottamisesta siten, että kaikki esimiehet ja henkilöstö ovat tietoisia päihdetapausten hoitoon liittyvistä menettelytavoista. Päihdeohjelman käyttöönottoa tuetaan esimiehiin ja työyhteisöihin kohdistuvalla koulutuksella. Koulutuksen tavoitteena on, että päihdeongelmat työpaikalla tunnistetaan ja niihin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä tuetaan omaehtoista päihteidenkäytön hallintaa ja parannetaan työyhteisön kykyä käsitellä asioita. Päihdeohjelma ja sen liitteet päivitetään tarpeen mukaan. Päihdeohjelman toteutumista ja koulutustarvetta seurataan vuosittain. Tätä menettelytapaa sovelletaan..2014 alkaen.