No 78/8 ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 7 Lappeenrannassa 8 päivänä huhtikuuta 8 Aarno Karels Tutkija FT
Tarkkailun toimeksiantajat: Tarkkailun ohjelma: Tarkkailun toteuttajat: Tarkkailun sisältö: UPM-Kymmene Oyj, Kaukas Metsä Fibre Oy Joutsenon tehdas Stora Enso Oyj, Imatraan tehtaat Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hyväksymä ohjelma Saimaan Vesi ja Ympäristötutkimus Oy Karels Oy, Kalatalous ja Ympäristö Tietoa kalaston rakenteesta teollisuuden vaikutusalueilla ja kuormittamattomilla alueilla, koetroolaukset, muikku- ja siikapopulaatioseuranta, muikun- ja siianpoikasnuottaukset, verkkokalastussaaliskirjanpito, harjus- ja kuhatutkimukset, istutuksen merkintätutkimus. - -
SISÄLTÖ. JOHDANTO...... ETELÄ-SAIMAAN YLEISKUVAUS... KOETROOLAUKSET... 7.. Aineisto, menetelmät ja tutkimusalueet... 7.. Kalaston rakenne selkävesillä koetroolausten saaliiden perusteilla... 8... Troolisaaliiden kokonaissaalis..... 8... Koetroolausten yksikkösaaliit ja saaliin koostumus alueittain... 9... Tehtaiden lähialueiden koetroolaussaaliit.... Muikun populaatioseuranta...... Muikun yksikkösaaliit (kutukanta ja hottamuikku)....... Muikun kasvu... 5... Muikun kutukannan ikäjakauma.... 5.. Siian populaatioseuranta.. 7... Siian yksikkösaaliit 7... Siikapopulaatioiden ikäjakauma ja kasvu.. 8... Haukimadon esiintyminen siiassa 9.5. Muiden lajien yksikkösaaliit...5.. Lohikalat...5.. Ahven ja kuha.5.. Särki ja salakka......5.. Muut kalalajit.. 5. VASTAKUORIUTUNEIDEN MUIKUN- JA SIIANPOIKASTEN NUOTTAUKSET... 6.. Aineisto, menetelmät ja tutkimusalueet..... 6.. Muikunpoikasten esiintyminen..... 8.. Siianpoikasten esiintyminen.... 5. KIRJANPITOKALASTAJIEN SAALISTUTKIMUS.. 5.. Aineisto, menetelmät ja tutkimusalueet. 5.. Pyyntipäivämäärät ja kokonaissaaliit. 5.. Verkkosaaliin koostumus ja yksikkösaaliit lajeittain 6. HARJUSTUTKIMUS.. 5 6.. Harjuskantojen tilan seuranta. 5 6.. Vastakuoriutuneiden harjuspoikasten nuottaukset 6 6.. Harjuskannan DNA tutkimus 9 7. KUHATUTKIMUS.. 7.. Kuhakantojen tilan seuranta 7.. Tulokset.. 8. LOHIKALOJENISTUTUKSEN SEURANTA 8.. Etelä-Saimaan istutettujen lohikalojen merkintätutkimukset v. 5-7.. 8.. Istutuserojen merkkipalautusmäärät ja istutuksien tuotto 8.. Merkkipalautusten ajallinen jakautuminen ja istukkaiden koko.. 5 8.. Merkkipalautuksen saaliin jakautuminen pyydyksittäin 8 8.5. Merkkipalautustutkimuksen tulosten tarkastelu.5 9. YHTEENVETO... 5 KIITOKSET LÄHTEET LIITTEET I. Koetroolausten tulokset II. Muikunpoikasnuottauksen tulokset - -
. JOHDANTO Etelä-Saimaalla on kolme toiminnanharjoittajaa, jotka on velvoitettu kalataloustarkkailuun; UPM- Kymmene Oyj Kaukas (ympäristölupa ISY-5-5-,..5), Metsä-Fibre Oyj Joutseno (ISY- -Y-,..6) ja Stora-Enso Oyj Imatra (ISY--Y-7, 7..7). Etelä-Saimaan ja Vuoksen kalataloudellinen tarkkailuohjelman tarkoitus on kerätä nykyhetken tietoa kalaston rakenteesta ja kalastuksesta, teollisuuden vaikutusalueilla ja kuormittamattomilla alueilla, varsinkin alueen tärkeimmistä saalislajeista muikusta ja siiasta. Vuosina - 6 kalataloudellinen tarkkailua on toteutettu yhteistarkkailuna, jota on koordinoinut Etelä-Karjalan kalatalouskeskus, Kaakkois-Suomen / Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vahvistaman suunnitelman mukaisesti. Varsinais-Suomen ELY-keskus on hyväksynyt 7.5.7 uusi vuoden 7 kalataloudellinen tarkkailuohjelman (Karels, 7) annetulla päätöksellä (Dnro 5/57/7). Tarkkailuohjelman sisältöä vuonna 7 on esitetty taulukossa. Taulukko. Etelä Saimaan ja Vuoksen kalataloudellinen ohjelma vuonna 7 -.. MUIKKU- JA SIIKAKANTOJEN SEURANTA 7 8 9.. Vastakuoriutuneiden muikun- ja siianpoikasten tutkimukset x x x x x.. Koetroolaukset / muikku- ja siikapopulaatioiden tutkimus x x x x x... Yksikesäisten poikasten (hottamuikkujen) seuranta x x x x x... Muikku- ja siikasaaliiden kehitys alueittain x x x x x... Muikun ja siian ikäluokkien, kasvun ja kunnon seuranta x x x x x... Siian haukimatotarkkailu x x. MUU KALASTON SEURANTA.. Koetroolaukset / muu kalaston seuranta x x x x x.. Harjuskannan tutkimus x x x x x.. Kuhakannan tutkimus x x x x x.. Kivikkorantojen sähkökoekalastustutkimus x x.5. Kalatiheyksien arviointi alueittain x. KALASTUKSEN SEURANTA.. Verkkokalastajien kirjanpitokalastus x x x x x.. Ammattikalastajien kirjanpitokalastus x x x x x.. Kalastuksen, saaliin ja kalastajien määrien muutos alueittain x. KALA-ISTUTUKSEN SEURANTA.. Raportointi lohikalojen istutuksen seurannasta x x x x x.. Vuoksen lohikalojen istutuksen seuranta radiotelemetrialla x 5. KALOJEN AISTINVARAINEN JA VIERASAINEIDEN TUTKIMUKSET 5.. Kalojen aistinvarainen tutkimus x 5.. Kalojen vierasaineiden tutkimus (biomarkkerit) x 6. RAPORTOINTI JA TIEDOTUS 6.. Vuosikatsaukset x x x x x 6.. Loppuraportti x 7. KALATALOUDELLISEN KOMPENSAATIOTARPEEN SELVITYS x Tarkkailu sisältää siika- ja muikkututkimuksia, muita kalastotutkimuksia mm. koetroolaukset, harjus-, kuha-, kivikkoranta- ja kalatiheystutkimukset, kalastuksen ja kalaistutusten seurannan, kalojen aistinvaraiset ja vierasainetutkimukset, kalataloudellisen kompensaatiotarpeen selvityksen (v. ) sekä tulosten raportoinnin. Tarkkailuohjelman raportointi tehdään vuosittain, joista viimeinen raportti on yhteenvetoraportti. Yhteenvetoraporteissa käsitellään Etelä-Saimaan ja Vuoksen kalaston kehitystä laajemmin. Vuoden 7 kalataloudellinen yhteistarkkailun toteutuksesta vastasi Saimaan Vesi ja Ympäristötutkimus Oy ja Karels Oy, Kalatalous ja Ympäristö. Tässä kalataloudellisessa yhteistarkkailuraportissa esitetään Etelä-Saimaan tarkkailutulokset vuodelta 7. - -
Yhteistarkkailun toimeksiantajat ovat olleet UPM-Kymmene Oyj Kaukas, Lappeenranta, Oy Metsä- Fibre Oy Joutseno ja Stora-Enso Oyj, Imatra. Tarkkailu on toteutettu Varsinais - Suomen ELY-keskuksen vahvistaman suunnitelman mukaisesti. Hankkeen suunnittelusta, hallinnosta, kenttätöistä ja tiedotuksesta huolehtivat tutkija FT Aarno Karels ja limnologi Matti Vaittinen. Tutkimustöistä sekä vuosiraportin kirjoittamisesta vastasi Aarno Karels. Koetroolaukset suoritti ammattikalastaja Markku Törrönen apuvoimineen, harjusten DNA-näytteitä saatiin Imatran Seudun Perhokalastat ry:n avulla ja kuhatutkimusten näytteitä ammattikalastaja Markku Pesoselta. Istutuskalojen merkintä- ja palautustiedot olivat peräisin Luonnonvarakeskuksen (Luke, ent. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos) ylläpitämästä kalamerkintärekisteristä. Tässä tutkimusraportissa on esitetty vuoden 7 Etelä-Saimaan kalataloudellisen tarkkailuohjelman koetroolausten, muikun ja siian populaatioseurannan, muikunpoikasnuottausten, kirjanpitokalastuksen, harjus- ja kuhakantojen ja lohikalaistutuksien merkintätutkimuksen tulokset. Etelä-Saimaan kalataloudellisen tarkkailuohjelman raportti vuonna 7 on nähtävissä Saimaan Vesija Ympäristötutkimus Oy:n nettisivuilla www.svsy.fi. - -
. ETELÄ-SAIMAAN YLEISKUVAUS Yleistä Etelä-Saimaa sijoittuu Salpausselkämuodostelmien väliin (Iso ja Pieni Salpausselkä). Vesialueen pintaala on 6 km, vesitilavuus 5, km ja keskisyvyys 8, m (taso NN + 75,). Suurin osa Etelä-Saimaalle tulevista vesistä kulkee Rastinvirran kautta. Vuoksen keskivirtaama on 596 m /s (vuosina 96-99). Vain pieni osa vesistä tulee Etelä-Saimaan omalta valuma-alueelta (Saimaan vesiensuojeluyhdistys 995). Etelä-Saimaan virtaukset on esitetty kuvassa. Kutvele Kyläniemi Härskiänsaari Äitsaari Ruokolahti Rastinvirta Ilkonselkä Suuri Jänkäsalo Lamposaaren selkä 55 m /s Mäntyselkä Karvasalo Kaidonselkä Mietinsaari Salonsaari IMATRA Hetonselkä Taipalsaari Kattelussaari Vuoksi 596 m /s Vehkataipale Keskisen selkä LAPPEENRANTA Haukiselkä Pulpin selkä Joutseno Etelä-Saimaa, virtaussuunnat Saimaan kanava.- m /s (Vesihallitus 976) N S Kuva. Etelä-Saimaan virtaukset (Vesihallitus 976). Etelä-Saimaan alue on yleispiirteeltään rikkonainen. Suurimmat selät ovat Ilkon-, Kaidon- ja Mäntysaaren selät. Läntinen osa on saaristoinen ja suuret selät puuttuvat. Myös Vuoksenniskan ja Ruokolahden alueet ovat rikkonaisia, eikä suuria selkiä ole. Alueen eteläiselle rannalle oman erityispiirteensä antavat suuret avoimet lahdet. Vedenlaatu ja tehtaiden jätevedet Etelä-Saimaan vesi on luontaisesti lievästi humusväritteistä, niukasti elektrolyyttejä sisältävää ja niukkaravinteista. Suurimmat kuormittajat ovat Lappeenrannassa sijaitseva UPM-Kymmenen Kaukaan tehdas, Joutsenossa sijaitseva Metsä-Fibre Oy Ab Joutseno Pulpin tehdas ja Stora-Enso Oy Imatran tehdas. Tehtaiden jätevesien laimentuminen tutkimusalueella on esitetty kuvassa (Karels, ). Tutkimusalueen osa-aluejako (kuva 5) perustuu tehtaiden jätevesien laimentumiseen Etelä-Saimaalla. Kaukaan lähialueella (alue -) jätevesien pitoisuudet ovat suurimmat ja siellä on selvä jätevesien gradientti noin 5 km alavirtaan saakka. Joutsenon Pulpin lähialueella (alue ) jätevesien pitoisuudet ovat suhteellisen pieniä ja vaihtelut jätevesien laimennuksessa ja levinneisyydessä ovat suuret. Stora- Enso Oyj:n vesistövaikutukset keskittyvät Vuoksensuun alueelle (alue 5) ja Vuokseen (alue ). Jätevesien vaikutusten välialueet on määritetty osa-alueiksi, 6, 9 ja puhtaat vertailualueet Kyläniemen etelä- ja pohjoispuolella osa-alueiksi 7 ja 8. Eteläisellä Saimaalla ja Vuoksessa hajakuormituksen ja muiden pistekuormittajien vaikutus on paperiteollisuuslaitoksiin verrattuna vähäinen. Etelä-Saimaalla alueen länsi- ja itäosissa veden laatua muuttaa hajakuormitus (Saukkonen, ). - -
Kuva. Tehtaiden jätevesien laimentuminen tutkimusalueella (Karels, ). Veden laatu on kehittynyt myönteisesti koko Etelä-Saimaalla 99-luvulla. Suurimmat muutokset tapahtuivat uusien biologisten puhdistamoiden käyttöönoton jälkeen Kaukaalla vuonna 99 sekä Stora-Ensolla vuoden 99 lopulla. Myös Joutseno Pulpin aktiivilietelaitoksen laajentaminen vuonna 997 vaikutti positiivisesti vedenlaatuun. Vedenlaatumuutokset ovat näkyneet natriumpitoisuutta ja sähkönjohtavuutta lukuun ottamatta kaikissa vedenlaatuparametreissa. Happitilanne on kohentunut ja rehevyyttä säätelevien ravinteiden eli fosforin ja typen pitoisuudet ovat vähentyneet. Vesi on myös kirkastunut väriluvun ja sameuden pienentymisen myötä (Saukkonen, ). -5-
Kalastus Etelä-Saimaa on historiallisesti merkittävä alue kalataloudellisesti katsottuna, josta on osoituksena alueen voimakas virkistyskalastus sekä ammattikalastuksen säilyminen elinkeinona. Suurimmat kalatiheydet ja kalabiomassat ovat Kaukaan tehtaiden ja Haukiselän välisellä alueella (Niemi, 999; Sundell, ; Karels ja Niemi, ; Karels ym., - 6). Salakka, särki ja ahven muodostavat suurimman osan kalastosta tehtaiden jätevesien vaikutusalueella. Muikun ja siian osuudet ovat pienempiä kuin puhtailla alueilla. Lievemmin rehevöityneille ja puhtaille alueille mentäessä särkikalojen tiheydet pienenevät ja muun muassa muikun ja siian osuudet kasvavat. Etelä-Saimaalla kalasti vuonna viimeisen kalastustiedustelun mukaan yhteensä.58 ruokakuntaa, joista 7,8 % oli kotoisin Imatralta,, % Joutsenosta, 8 % Lappeenrannasta, 5,6 % Ruokolahdelta ja 6, % Taipalsaarelta. Näistä järvialueella kalasti 9.7 (,8 ruokakuntaa/km ) ja Vuoksella 86 ruokakuntaa (Tiitinen, 7). Kalastus oli aktiivisinta kesällä. Virkistyskalastajiksi itsensä luokitteli 8,8 %, kotitarvekalastajiksi 6, % harjoittaneista ruokakunnista. Verkot olivat yleisin pyydys. Niitä oli vuonna käytössä yhteensä 56799 kappaletta (käytössä olevien verkkojen määrät ovat puolittuneet edelliseen tutkimukseen (6) nähden. Verkot olivat kuitenkin edelleen yleisin pyydys. Niitä oli vuonna käytössä yhteensä 76 kappaletta (5,6 kpl/km²). Muikkuverkkojen osuus oli 8 %. Katiskoita oli käytössä 555 (.8 kpl/km²), rysiä 8 (. kpl(km²), pitkäsiimoja (.6 kpl/km ²) ja syöttikoukkuja 8 (7 kpl/km²) kappaletta. Myös käytössä olevien vapavälineiden määrät ovat laskeneet. Uisteluvapoja oli alueella käytössä 755 (8 kpl/km²), pilkkionkia 8 ( kpl/m²) ja onkia 65 ( kpl/km²) kappaletta. Tutkimusalueen kokonaissaalis oli vuonna yhteensä 65 kiloa (, kg/rkk, 9. kg/ha). Tärkeimmät saaliskalalajit olivat ahven (7 %), hauki (9 %), muikku ( %), kuha (9 %) ja särki (7 %). Edelliseen tutkimukseen (6) verrattuna mateen, kuhan ja säyneen kokonaissaaliit olivat kasvussa ja muikun, siian, isojen lohikalojen ja särjen saaliit laskussa. Pyydyskohtaiset saaliit olivat pysyneet samalla tasolla tai jopa nousseet edelliseen tutkimukseen verrattuna. Lohikaloja saaliissa oli eniten vesipinta - alaa kohden (kg/ha) Etelä - Saimaan eteläosassa (alue 7) ja särki- ja ahvenkaloja Lappeenrannan lähivesillä (alue ). Muikun yksikkösaaliit muikkuverkoilla alueilla ja 9 olivat. -.8 kiloon vuorokautta kohden. Suurimmillaan yksikkösaalis oli alueilla ja 7. Siian yksikkösaaliit olivat selvästi pienempiä. Suurimmillaan keskimääräinen saalis oli alueella 9. Taimenen yksikkösaalis oli suurimmillaan alueella 8, järvilohen myös alueella, särjen alueella 9, lahnan alueella 5, hauen myös alueella 5, ahvenen alueella ja kuhan alueella 6 (Tiitinen, ). Etelä-Saimaalla oli vuonna 7 kaksi ammattimaista muikunkalastajaa Jari Häkkinen ja Markku Törrönen, jotka kalastavat Kyläniemen eteläpuolella troolilla ja talvinuotalla sekä trooli- ja nuottakalastajat Jussi Karhu ja Markku Turtiainen, jotka kalastivat syksyllä Munaluodonselän alueella Rastinvirran luoteispuolella. Myös syksyn muikkuverkkokalastus (muikun mäti) ja talven verkkokalastus on tulonlähde Etelä-Saimaan kalastajille. Etelä-Saimaalla muikkukantaan ovat vaikuttaneet sekä luontaiset kannanvaihtelut että jätevedet. Muikkusaalit alkoivat heikentyä 98- luvun puolivälin jälkeen ja muikkusaaliiden aallonpohja oli vuonna 99. Tämän jälkeen hyviä vuosiluokkia on syntynyt useana vuonna (Niemi, 999; Karels ym., - 7). Varsinkin vuonna ja olivat hyviä ja 7, 9, ja vuosiluokat ovat olleet poikkeuksellisen vahvoja tarkkailuohjelman aikana. - 6 -
. KOETROOLAUKSET.. Aineisto, menetelmät ja tutkimusalueet Vuonna 7 tehtiin 9 koetroolausta. Näytteet otettiin kertaa eri osa-alueelta. Koetroolausalueet ja troolausreitit ja osa-aluejako ovat esitetty kuvassa. Vuoden 7 koetroolauspäivät on esitelty taulukossa. Vuonna 7 kokonaisvetoaika (vakio- ja tehtaiden lähialueet) oli 69 min / 8, tuntia. Koetroolauksessa ovat aina osakaskuntien edustajat mukana. Kutvele Kyläniemi Härskiänsaari Äitsaari Ruokolahti Rastinvirta Karvasalo Salonsaari Suuri Jänkäsalo Mietinsaari IMATRA Taipalsaari Kattelussaari A B Vuoksi N Vehkataipale LAPPEENRANTA Joutseno Etelä-Saimaan tarkkailun koetroolausalueet S Kuva. Osa-alueet ja koetroolausreitit Etelä-Saimaalla vuonna 7. Tehtaiden lähialueen koetroolausreitit on merkattu sinisellä viivalla. Kalastus suoritettiin paritroolauksena ja koetroolauksissa käytettiin aina sama trooliverkkoa. Koetroolaus-alueiden trooliverkon vetosyvyys oli 5-7 m, vetoleveys 6 m, verkkopussi 8 mm, vetoaika - 7 min, paikasta riippuen, ja vetonopeus noin solmua, noin km/tunti. Kalastetun alueen pinta-ala yhden tunnin koevedolla 6-metrisellä troolilla on siis noin hehtaari. Saaliin koosta ja koostumuksesta riippuen otettiin noin - 5 kilon satunnainen otosnäyte. Troolisaaliin kokonaispaino mitattiin nosturissa kiinni olevalla digitaalivaa alla. Otoksen kalat punnittiin ja laskettiin lajeittain. Alamittaiset kalat ja rasvaevälliset lohikalat palautettiin järveen. Muikut ja siiat mitattiin ja punnittiin yksitellen ja kaloista otettiin suomunäytteet. Mikäli otoksessa oli reilusti yli 5 kpl/laji, tehtiin lopuista ainoastaan kokojakauma. Troolisaaliin otoksesta laskettiin myös muiden lajien kappalemäärät ja lajien kokonaisbiomassa saaliissa. Muikun ja siian suomunäytteistä määritettiin ikä ja tehtiin takautuva kasvun määritys (Leanin menetelmä). Siioista laskettiin siivilähampaan määrät siikamuodon selvittämiseksi. Tuppisiialla siivilähampaiden lukumäärä on noin (Koli, 99) ja planktonsiiaksi määritettiin yksilöt, joiden siivilähampaiden lukumäärä oli yli. - 7 -
Taulukko. Koetroolaukset Etelä-Saimaalla vuonna 7. Päivämäärä ja vetoaika alueittain. Yhteensä 9 koetroolausta, 69 min / 8, tuntia. ALUE pvm vetoaika pvm vetoaika pvm vetoaika (min) (min) (min) A. Laihianselkä 8.6..8. 7 9.9. 9. Keskisenselkä 8.6. 6.8. 9 9.9. 6. Haukiselkä 8.6. 6.8. 5 9.9. 5 A. Honkalahti 8.6. 8.8. 9.9.. Pulpinselkä 8.6..8. 9.9. 5 A. Kätkytsaari-Muuttoluotto 6.6. 6.8. 6 6.9. 57 B. Tiurun/Hetonselkä 7.6. 6.8. 59.9. 6 5A. Enson edusta 7.6..8. 7.9. 6 5. Vuoksensuu 7.6. 8.8. 9.9. 6 6. Kaidonselkä 6.6..8. 8 6.9. 77 7. Mänty/Lamposaarenselkä 6.6. 6.8. 58 6.9. 6 8. Petraselkä 6.6. 6.8. 57 6.9. 6 9. Karhuselkä 7.6..8..9. 5 Yhteensä (kerta, min) x 565 x 58 x 6..Kalaston rakenne selkävesillä koetroolausten saaliiden perusteilla... Troolisaaliiden kokonaissaalis Etelä-Saimaalla vuonna 7 tehtyjen koetroolausten kokonaissaaliit vakioalueilla on esitetty taulukossa ja liitteessä I. Alueen kokonaissaalis oli yhteensä noin 6 kg, joka merkitsee keskimäärin 88 kg saalista vetotuntia ja 7,85 kg/hehtaari kohden. Muikku oli painon sekä lukumäärän perusteella troolisaaliiden tärkein laji (95, % saaliin painosta). Seuraavaksi eniten esiintyneet lajit olivat ahven (,8 %), kuha (,6 %), siika (,5 %), särki, hauki, järvitaimen, salakka, järvilohi, lahna ja kuore. Verrattuna keskimäärin vuosiin 6, vuoden 7 kokonaisyksikkösaalis oli % suurempi. Muikun kutukannan kokonaissaalis oli noin 9 % suurempi kuin keskimäärin vuonna 6, hottamuikkujen saalis oli noin 9 % pienempi kuin keskimäärin vuonna - 6. Siian saalis oli noin 8 % pienempi kuin keskimäärin vuonna - 6. - 8 -
Taulukko. Etelä-Saimaan koetroolausten saaliiden keskiarvot vuonna 7 ja vuosina 6; kokonaissaalis ja yksikkösaalis (kg/vetotunti) lajeittain. Etelä-Saimaan koetroolauksen saalis 7 6 Laji kg kg/tunti % kg/ha kg/vuosi kg/tunti % Muikku (C. albula) 59 78, 9,5 7, 85 95, 6, Hottamuikku (+ vuotta),,77,9 7 5,8, Siika (C. lavaretus),8,85,5 5,, Ahven (Perca fluviatilis) 8, 5,,78, 5 5,6, Särki (Rutilus rutilus), 9 5 87,, Salakka (Alb. alburnus),6, 6 57 9,6 7, Kuore (Osm. eperlanus),8,9, 9,,9,5 Kuha (St. lucioperca) 6,,6,56 8,9,,8 Kiiski ( Gymn. cernuus),,6 Järvitaimen (Salmo trutta) 7,,,6,,8,6 Lahna (Abramis brama) 6,6,, Hauki (Esox lucius) 6,5,67,6,,5, Järvilohi (Salmo salar),9 8 5,5,, Miekkasärki (P. cultratus),8 Nieriä (Salvelinus alpinus),5 Yhteensä 6 88, 7,85 57 6,... Koetroolausten yksikkösaaliit ja saaliin koostumus alueittain Suurin kokonaisyksikkösaalis (59 kg/vetotunti) saatiin Kätkytsaarella. Kokonaisyksikkösaaliit olivat välillä - 7 kg/vetotunti Pulpinselällä ja Kaidonselällä. Kokonaisyksikkösaaliit olivat välillä 77 57 kg/vetotunti Keskisenselällä, Haukiselällä, Tiurun/Hetonselällä, Karhuselällä, Mäntyselällä ja Petraselällä. Vuoksensuulla kokonaisyksikkösaalis oli 5 kg/vetotunti. Vertailualueella, muikku muodosti yli 95 % saaliista, seuraavaksi eniten saatiin siikaa, kuhaa ja järvitaimenta. Välialueella, muikku muodosti 9-99 % saaliista, seuraavaksi eniten saatiin ahventa, siikaa ja järvitaimenta. UPM-Kymmene Kaukaan vaikutusalueella, Keskisenselällä, muikku muodosti 8 % saaliista. Lisäksi saatiin ahventa ( %), kuhaa ( %), kuoretta (%), salakkaa, särkeä, ja haukea. Haukiselällä muikku muodosti 98 % saaliista, lisäksi saatiin kuhaa ( %) ja ahventa ( %). Metsä-Fibre Joutsenon vaikutusalueella, Pulpinselällä muikku muodosti 98 % saaliista, lisäksi saatiin haukea ( %), ahventa ja salakkaa. Kätkytsaaren alueella muikku muodosti 99 % saaliista. Lisäksi saatiin kuhaa, siikaa, ahventa ja järvitaimenta. Stora-Enson vaikutusalueella, Vuoksensuulla muikku muodosti 9 % saaliista. Lisäksi saatiin ahventa (%), siikaa ja järvitaimenta. Vuoden 7 koetroolausten keskimääräiset yksikkösaaliit (kg/vetotunti) ja saaliin koostumus (% painosta) eri osa-alueilla on esitetty kuvissa ja 6 ja liitteessä I. Vuoden 6 koetroolausten keskimääräiset yksikkösaaliit ja saaliin koostumus eri osa-alueilla on esitetty kuvissa 5 ja 7. - 9 -
kg/vetotunti 7 6 5 UPM-Kaukas Lappeenranta M-Fibre Joutseno KOETROOLAUKSEN SAALIS 7 (kg / vetotunti) Stora Enso Vertailuja välialueet Muut Kuha Kuore Salakka Särki Ahven Siika Hotta* Muikku A B 5 6 7 8 9 yht. ALUE Kuva. Etelä-Saimaalla vuonna 7 tehtyjen koetroolauksien yksikkösaaliit (kg/ vetotunti) alueittain ja lajeittain. UPM-Kaukas Lappeenranta Vertailuja välialueet M-Fibre Joutseno Stora Enso Imatra Kuva 5. Etelä-Saimaalla vuosina - 6 tehtyjen koetroolauksien keskimääräiset vuotuiset yksikkösaaliit (kg/ vetotunti) alueittain ja lajeittain. - -
Kuva 6. Koetroolausten saaliin koostumus (% painosta) eri osa-alueilla vuonna 7. Kuva 7. Koetroolausten saaliin koostumus (% painosta) eri osa-alueilla vuonna - 6. - -
... Tehtaiden lähialueiden koetroolaussaaliit Tehtaiden lähialueiden koetroolaussaaliit on esitetty taulukossa. Koetroolaus on tehty samalla troolilla (leveys 6 m, verkkopussi 8 mm) kuin vakioalueilla. Taulukko. Tehtaiden lähialueiden koetroolaussaaliit 7 ja keskiarvo 7-6 (kolmen troolivedon keskisaalis; kg/vetotunti). Laihianselkä Honkalahti Stora-Enson edusta Laji 7 kg/tunti 7-6 kg/tunti 7 kg/tunti 7-6 kg/tunti 7 kg/tunti 7-6 kg/tunti Muikku 8,5 65, 68, 5, 7, 5, Hottamuikku, 5,5,8 9, Siika,,,7 Ahven 8,6 9,,5 5,9,5,5 Särki 8, 98,8 5,, Salakka,,5,,7, Kuore,9 7,,,7 Kuha, 8,,5,9,8 Kiiski,, Järvitaimen,,, Lahna,7,,,, Hauki,8,5, Järvilohi Miekkasärki, Yhteensä 6,9,6 7, 86,6 7, 76, Kaukaan lähialue (Laihianselkä, noin - km tehtaan purkupaikalta) Laihianselällä yksikkösaalis oli 6,9 kg/vetotunti. Muikku muodosti %, salakka 9 %, ahven %, särki %, kuha 6 %, hauki % ja kuore ja lahna % saaliin painosta. Metsä - Fibren lähialueella (Honkalahti, noin - km tehtaan purkupaikalta) Honkalahden yksikkösaalis oli 7, kg/vetotunti. Muikku muodosti 9 %, lahna 6 %, kuha % ja ahven % saaliin painosta. Stora - Enson lähialueella (Sataman edustalla, noin, km purkupaikalta) Stora-Enson edustalla yksikkösaalis oli 7, kg/vetotunti. Muikku muodosti 99 %, ja ahven ja salakka yhteensä alle % saaliin painosta. - -
.. Muikun populaatioseuranta... Muikun yksikkösaaliit (kutukanta ja hottamuikku) vuonna 7 ja - 6 Muikun eri osa-alueiden keskimääräiset yksikkösaaliit vuonna 7 ja vuosina - 6 on esitetty taulukossa 5, kuvassa 8 ja 9 ja liitteessä I. Muikun kutukanta Vuoden 7 muikun kutukannan yksikkösaalis koko Etelä-Saimaalla (78, kg/vetotunti) oli noin 77 % suurempi kuin keskimäärin vuonna 6 ( kg/vetotunti). Suurimman kokonaisyksikkösaalis (585 kg/vetotunti) saatiin Kätkytsaarella. Muilla alueilla saaliit olivat välillä 6-9 kg/vetotunti. Kutukannan yksikkösaalis on kalataloustarkkailun ajan ( 7) kolmanneksi suurin (katso kuva 8). Taulukko 5. Etelä-Saimaan vuonna 7 ja vuosina 6 tehtyjen koetroolausten muikun- ja siian yksikkösaaliit (kg/vetotunti) alueittain. Muikun- ja siian yksikkösaaliit (kg/vetotunti) 7 ja 6 Muikku kutukanta Hottamuikku Siika Alue 7-6 7-6 7-6. Keskisenselkä 66,6 97,,,. Haukiselkä 5,9 7, 6,6,,8. Pulpinselkä 9, 86,7,,5 A. Kätkytsaari 585,,6, 5,6,9,9 B. Tiurun-Hetonselkä,7 8,5, 8,5, 8, 5. Vuoksensuu 6,5,, 5,6,,8 6. Kaidonselkä 8,9 8,,8 9,9,7 6, 7. Mäntyselkä 9,9 6,5 5,,, 6, 8. Petraselkä 7, 5,, 7,7,,9 9. Karhuselkä 95,9 55,7,,, 6, Keskiarvo 78,,,8,,8, Hottamuikku Vuonna 7 hottamuikkujen saaliit (,8 kg/vetotunti) olivat noin kertaa pienemmät kuin keskimäärin vuonna 6. Vuoden 7 suurimmat hottamuikun yksikkösaaliit saatiin Mäntyselältä, Tiurun-Hetonselältä, ja Petraselältä ( - 5 kg/vetotunti). Muilla alueilla kokonaisyksikkösaaliit olivat alle kg/vetotunti. Syksyn hottamuikkujen yksikkösaaliiden perusteella, muikun 7-vuosiluokka on kalataloustarkkailun ajan ( 7) yksi heikoimmasta vuosiluokasta (katso kuva 9). - -
kg / vetotunti MUIKUN KUTUKANTA KOETROOLAUSSAALIS - 7 8 Keskisenselkä 7 Haukiselkä Pulpinselkä 6 Kätkytsaari Tiuru/Hetonselkä 5 Vuoksensuu Kaidonselkä Mäntyselkä Petraselkä Karhuselkä Yhteensä 5 6 7 8 9 5 6 7 Kuva 8. Muikun kutukannan yksikkösaalis eri osa-alueiden koetroolauksissa Etelä-Saimaalla vuosina - 7. kg/vetotunti 5 5 75 HOTTAMUIKUN (+ VUOTTA) KOETROOLAUSSAALIS - 7 Keskisenselkä Haukiselkä Pulpinselkä Kätkytsaari Tiuru/Hetonselkä Vuoksensuu Kaidonselkä Mäntyselkä 5 Petraselkä Karhuselkä 5 Yhteensä 5 6 7 8 9 5 6 7 Kuva 9. Etelä-Saimaan hottamuikkujen yksikkösaaliit (kg/vetotunti) koetroolauksissa eri osa-alueilla vuonna - 7. - -
... Muikun kasvu Muikun pituuskasvu vuonna 7 osa-alueittain on esitetty taulukossa 6. Niin kuin vuonna - 6 muikun kasvu on nopeinta Etelä-Saimaan eteläisimmillä alueilla ja hitainta Kyläniemen pohjoispuolella. Syynä siihen ovat todennäköisesti muikkukantojen pienemmät tiheydet ja parempi ravintotilanne eteläisimmillä alueilla. Muikkukantojen ollessa tiheitä, kasvu on hitaampaa kuin pienten muikkukantojen aikana (Helminen ym. 997; Karjalainen ym. ). Taulukko 6. Muikun keskimääräinen pituus (cm) ja paino(g) eri osa-alueilla syyskuussa (6.9.-9.9.) Etelä-Saimaalla vuonna 7. ikä (vuotta) Alue / ikäluokka + (hotta) + + +. Keskisenselkä 9,6 cm / 7, g 5, cm 8,7 cm -. Haukiselkä -,5 cm 7, cm -. Pulpinselkä 9,7 cm / 6, g, cm 8, cm - A. Kätkytsaari 9, cm / 5, g, cm,7 cm - B. Tiuru/Hetonselkä 8,9 cm /, g, cm,6 cm - 5. Vuoksensuu 9, cm / 6, g,6 cm - - 6. Kaidonselkä 9,6 cm /,5 g, cm,9 cm 9,5 cm 7. Mänty-Ilkonselkä 8, cm /,5 g, cm,6 cm - 8. Hietas.-Petraselkä 8, cm /,5 g, cm - - 9. Karhuselkä, cm / 8, g,5 cm 5, cm 8, cm Keskiarvo 7 9, cm / 5, g,7 cm 5,8 cm 8,9 cm Keskiarvo 6 9, cm / 5, g, cm 6, cm 7,8 cm Keskiarvo 5, cm,6 cm 6,5 cm 8, cm Keskiarvo 9,7 cm, cm 6, cm 9,cm Keskiarvo 9, cm, cm 7, cm 9, cm Keskiarvo,6 cm / 8, g, cm / g 5,8 cm / g 7, cm / 9 g Keskiarvo 9,5 cm / 6, g, cm / 8 g 5, cm / 8 g 6,9 cm / 8 g Keskiarvo 9, cm /,9 g,9 cm / 6 g 5, cm / 7 g 7, cm / 6 g Keskiarvo 9 8,8 cm /,8 g, cm / 5 g,8 cm / g 6,8 cm / 8 g Keskiarvo 8 9, cm / 5,5 g,5 cm / 9 g 7,9 cm / 7 g 8,9 cm / 5 g... Muikun kutukannan ikäjakauma Koko Etelä-Saimaan ja alueittainen muikun kutukannan ikäjakaumat vuonna 7 ovat esitetty kuvassa. Muikun + vuotiaiden osuus oli 97,8 % saaliista, + vuotiaiden osuus,8 % ja + vuotiaiden osuus, %. Erittäin vahva vuoden 6 vuosiluokka (+ v) on hyvin nähtävissä saaliissa. - 5 -
kpl % 75, 5 97,8 KOKO TUTKIMUSALUE (n=97) 5, 75, 5 5, 5 6 ikä (vuosi) ALUE 75, 5 5, ALUE (Keskisenselkä, n=9),8,, (Haukiselkä, n=9) 75, 5 5 6 ALUE (Pulpinselkä, n=9) 75, 5 5 6 99, ALUE A (Kätkytsaari/ Muuttoluotto,n=) 5, 5, 5 6,6 5 6 KPL % 75, 5 5, 75, 5 ALUE B (Tiuru/Hetonselkä, n=) 5 6 ALUE 6 (Kaidonselkä, n=) 75, 5 5, 75, 5 ALUE 5 (Vuoksensuu, n=8) 5 6 ALUE 7 (Mäntyselkä, n=9) 5, 5, 75, 5 5 6 ALUE 8 (Petraselkä, n=) 75, 5 5 6 ALUE 9 (Karhuselkä, n=7) 5, 5, 5 6 Ikä (vuosi) 5 6 Kuva. Etelä-Saimaan muikun kutukannan ikäjakaumat alueittain vuonna 7. - 6 -
.. Siian populaatioseuranta... Siian yksikkösaaliit Vuoden 7 ja vuosien - 6 siian yksikkösaaliit (kg/vetotunti) eri osa-alueiden koetroolauksissa on esitetty taulukossa 5, kuvassa ja liitteessä I. kg / vetotunti SIIKA KOETROOLAUSSAALIS - 7 6 Keskisenselkä Haukiselkä Pulpinselkä Kätkytsaari Tiuru/Hetonselkä Vuoksensuu Kaidonselkä Mäntyselkä Petraselkä Karhuselkä Yhteensä 5 6 7 8 9 5 6 7 Kuva. Siian yksikkösaalis (kg/vetotunti) eri osa-alueiden koetroolauksissa Etelä-Saimaalla vuosina - 7. Vuoden 7 siian saaliit (,8 kg/vetotunti) olivat 8 % pienempi kuin keskimäärin vuonna - 6. Siikaa saatiin kaikilla osa-alueilla lukuun ottamatta Honkalahdella, Laihian- Pulpin- ja Keskisenselällä. Vuoden 7 siian yksikkösaaliit olivat välillä, kg/vetotunti. Etelä Saimaalla ja Vuoksessa esiintyy useita siikamuotoja, joiden ravinnon käyttö voi erota toisistaan. Siikamuodot erotetaan rakenteellisesti toisistaan pääasiassa kiduskaaren siivilähampaiden lukumäärän perusteella (Kaukoranta ym. 998). Tiheäsiivilähampaiset (siivilähampaita yli ) siikamuodot syövät koko ikänsä eläinplanktonia. Harvasiivilähampaiset (alle ) siirtyvät poikasvaiheen jälkeen pohjaeläinravintoon. Muut siikamuodot ( ) syövät sekä eläinplanktonia että pohjaeläimiä. Etelä Saimaalla yleisin on ns. tuppisiika (pikkusiika), jolla on keskimäärin 9 7 siivilähammasta / kiduskaari. Tuppisiika on hidaskasvuinen siikamuoto. Etelä Saimaalla ja Vuoksessa esiintyy myös jonkin verran istutettua planktonsiikaa. - 7 -
Taulukko 7. Siikamuodot siivilähampaiden perusteella (Kaukoranta ym. 998). Siikamuoto Siivilähampaita Kutualue Pohjasiika 8 Joki ja järvi Karisiika Järvi Vaellusiika 7 - Joki Tuppisiika 9-7 Järvi Järvisiika - 5 Järvi Planktonsiika 5-56 Joki Peledsiika 5-65 Järvi Vuonna 5 saatiin vuosittain myös aina muutamia siikoja, joiden kiduskaaren siivilähampaiden lukumäärä oli välillä 5. Istutuksilla on paikoin sekoitettu keskenään siikamuotoja ja -kantoja sekä muutettu niiden levinneisyysalueita. Osa alkuperäisistä järvi- ja planktonsiikakannoista on uhanalaisia (Kaukoranta ym. 998). Tuppisiika (pikkusiika)ja planktonsiika Vuonna 6 tuppisiian osuus oli noin 9-99 % kokonaissiikasaaliista. Noin - 8 % oli planktonsiikaa. Planktonsiika (istutettu laji) esiintyi eniten Vuoksessa ( - 5 %). Vuonna 8-7 emme saaneet planktonsiikaa troolisaaliissa. Verkkokirjanpitokalastajat kyllä ovat saaneet planktonsiikoja itäisen Pien-Saimaan alueelle.... Siikapopulaatioiden ikäjakauma ja kasvu Taulukko 8. Tuppisiian keskimääräinen pituus (cm) elo-syyskuussa Etelä-Saimaalla 7. Alue / ikäluokka + + + + 5+ 6+ 7+ 9,, 6,7 8,6 9,6,, kpl % 75 5 5 Siian ikäjakauma 7 (n = ) 5 7 5 6 7 8 9 ikä (vuosi) Kuva. Etelä-Saimaan siikapopulaation ikäjakauma vuonna 7. - 8 -
... Haukimadon esiintyminen siiassa Haukimato (Triaenophorus-crassus) kuuluu heisimatoihin ja sen elinkiertoon sisältyy neljä eri toukkavaihetta ja kolme eri isäntää. Loisen munat vapautuvat veteen pääisännän, hauen, suolesta sen saapuessa kutemaan ranta-alueille keväällä jäiden lähdön jälkeen. Munista kuoriutuneet toukat joutuvat hankajalkaisten ravinnoksi ja kehittyvät niiden ruumiinontelossa. Loisitut hankajalkaiset joutuvat puolestaan siikojen ja muikkujen saaliiksi. Haukimatoja esiintyy usein lohisukuisten kalojen lihaksessa, varsinkin siialla. Toukat ovat sykkyrällä, usein selkäevän juuressa. Haukimadot ovat ihmiselle vaarattomia. Haukimatoa esiintyi siialla kaikkialla Saimaalla. Muikusta loista tavattiin vain satunnaisesti (Pulkkinen, 999). Vuonna 6, 7,, 5, 6 ja 7 selvitimme haukimadon esiintymistä Etelä-Saimaan siiassa. Haukimadon loisella ei yleensä ole vaikutusta kalan terveyteen, mutta ne muodostavat elintarvike-hygieenisen ongelman, koska elintarvikkeiksi käytettävässä kalassa ei saisi esiintyä näkyviä loisia. Haukimadon esiintyminen siiassa Etelä-Saimaalla v. 6-7 ovat esitetty taulukossa 8. Taulukko 8. Haukimato siiassa Etelä-Saimaalla vuonna 7, 6, 5,, 7 ja 6. haukimato-positiivi (%) Alue 7 6 5 7 6 (n=) pos(kpl) pos % (n=) (n=88) (n = 98) (n = 5) (n = ). Keskisenselkä - - - 6 -. Haukiselkä 5 -. Pulpinselkä - - 89 A. Kätkytsaari-Muuttoluotto 7 88 9 B. Tiurun/Hetonselkä 55 55 57 8 96 5. Vuoksensuu 9 8 9 6. Kaidonselkä 9 8 9 9 7. Mänty/Lamposaarenselkä 8 7 9 9 58 8 89 8. Petraselkä 5 5 67 7 86 9. Karhuselkä 59 68 7 79 8 9 Yhteensä 6 5 6,9 5, 8,9 9 9,7-9 -
.5. Muiden lajien yksikkösaaliit.5.. Lohikalat Järvitaimen Järvitaimenta esiintyi koetroolaussaaliissa Kätkytsaarella ( kpl;, kg/vetotunti), Vuoksensuulla ( kpl;, kg/vetotunti), Kaidonselällä ( kpl;,5 kg/vetotunti) Mäntyselällä ( kpl;,kg/vetotunti), ja Petraselällä ( kpl;,5 kg/t). Muilla alueilla ei saatu järvitaimenta vuonna 7. Saaliit olivat vuonna 7 välillä, kg/vetotunti. Yhteensä saatiin vuonna 7 9 kpl järvitaimenta josta kaikki olivat rasvaeväleikattu ja 7 kpl alamittaisia (< 5 cm). Kuvassa ja taulukossa 9 on esitetty järvitaimenen koetroolauksen yksikkösaaliit (kg ja kpl / vetotunti) alueittain vuosina 7. Kaikki järvitaimenet palautettiin takaisin järveen. KG / vetotunti JÄRVITAIMEN KOETROOLAUSYKSIKKÖSAALIIT - 7 8 6 Keskisenselkä Pulpinselkä Tiuru/Hetonselkä Kaidonselkä Hietasaaren/Petraselkä Yhteensä Haukiselkä Kätkytsaari Vuoksensuu Lamposaaren/Mäntyselkä Karhuselkä 5 6 7 8 9 5 6 7 KPL / vetotunti JÄRVITAIMEN KOETROOLAUSYKSIKKÖSAALIIT - 7 8 6 Keskisenselkä Pulpinselkä Tiuru/Hetonselkä Kaidonselkä Hietasaaren/Petraselkä Yhteensä Haukiselkä Kätkytsaari Vuoksensuu Lamposaaren/Mäntyselkä Karhuselkä 5 6 7 8 9 5 6 7 Kuvat. Järvitaimenen koetroolauksen yksikkösaaliit (kg ja kpl / vetotunti) alueittain vuosina 7. - -
Taulukko 9. Järvitaimenen koetroolauksen kokonais- ja yksikkösaaliit (kpl) vuosina 7 (yhteensä 5 koevetoa / 5 vetotuntia) vetoaiksaalis saalis kokonais- yksikkö pituus pituus alamitta Alue tunti kpl kpl/tunti mittakala alamitta %. Keskisenselkä 5,, 67. Haukiselkä,9,5 6 8. Pulpinselkä 6,, 9 9 A. Kätkytsaari,5 5, 5 8 7 B. Tiuru/Hetonselkä 5,7 9,8 9 7 79 5. Vuoksensuu 9,, 86 6. Kaidonselkä 7,7 6, 86 8 7. Lampos./Mäntyselkä 6,7 7,8 8 89 8 8. Hietas./Petraselkä 59,,7 9 9 9 9. Karhuselkä,, Yhteensä 5, 58, 89 9 8 Järvilohi Vuonna 7 järvilohia esiintyi koetroolisaalissa Kaidonselällä ( kpl;, kg/vetotunti) ja Petraselällä ( kpl;, kg/t). Muilla alueilla ei saatu järvilohta vuonna 7. Vuonna 7 saatiin yhteensä kpl järvilohta josta kaikki olivat alamittaisia (< 6 cm) ja rasvaeväleikattuja. Kuvassa 5 6 ja taulukossa on esitetty järvilohen koetroolauksen yksikkösaaliit (kg ja kpl / vetotunti) alueittain vuosina 7. Kaikki järvilohet palautettiin takaisin järveen. KG / vetotunti JÄRVILOHI KOETROOLAUSYKSIKKÖSAALIIT - 7 Keskisenselkä Pulpinselkä Tiuru/Hetonselkä Kaidonselkä Hietasaaren/Petraselkä Yhteensä Haukiselkä Kätkytsaari Vuoksensuu Lamposaaren/Mäntyselkä Karhuselkä 5 6 7 8 9 5 6 7 Kuva 5. Järvilohen koetroolauksen yksikkösaaliit (kg / vetotunti) alueittain vuosina 7. - -
KPL / vetotunti JÄRVILOHI KOETROOLAUSYKSIKKÖSAALIIT - 7 Keskisenselkä Haukiselkä Pulpinselkä Tiuru/Hetonselkä Kätkytsaari Vuoksensuu Kaidonselkä Lamposaaren/Mäntyselkä Hietasaaren/Petraselkä Yhteensä Karhuselkä 5 6 7 8 9 5 6 7 Kuva 6. Järvilohen koetroolauksen yksikkösaaliit (kpl / vetotunti) alueittain vuosina 7. Taulukko. Järvilohen koetroolauksen kokonais- ja yksikkösaaliit (kpl) vuosina 7 (yhteensä 5 koevetoa / 5 vetotuntia) vetoaiksaalis saalis kokonais- yksikkö pituus pituus alamitta Alue tunti kpl kpl/tunti mitta alamitta %. Keskisenselkä 5, -. Haukiselkä,9. Pulpinselkä 6,, 67 A. Kätkytsaari,5, B. Tiuru/Hetonselkä 5,7, 67 5. Vuoksensuu 9, 6. Kaidonselkä 7,7, 9 7. Lampos./Mäntyselkä 6,7 5, 9 8. Hietas./Petraselkä 59, 6, 6 5 9 9. Karhuselkä, - Yhteensä 5, 7, 96 9 - -
Nieriä Nieriää ei saatu vuonna 7:n koetroolauksissa. Taulukossa on esitetty nieriän koetroolauksen yksikkösaaliit (kpl / vetotunti) alueittain vuosina 7. Taulukko. Nieriän koetroolauksen kokonais- ja yksikkösaaliit (kpl) vuosina 7 (yhteensä 5 koevetoa / 5 vetotuntia) vetoaiksaalis saalis kokonais- yksikkö pituus pituus alamitta Alue tunti kpl kpl/tunti mitta alamitta %. Keskisenselkä 5, -. Haukiselkä,9. Pulpinselkä 6, - A. Kätkytsaari,5 - B. Tiuru/Hetonselkä 5,7-5. Vuoksensuu 9, 6. Kaidonselkä 7,7 8 7. Lampos./Mäntyselkä 6,7 8. Hietas./Petraselkä 59, 7 9. Karhuselkä, - Yhteensä 5,.5.. Ahven ja kuha Ahven Ahventa esiintyi kaikilla alueilla. Ahvenen suurin yksikkösaalis saatiin Keskisenselällä (6 kg/vetotunti). Toisilla alueilla ahvenen yksikkösaaliit vaihtelivat, 5, kg/vetotunti. Ahven kokonaisyksikkösaalis (5, kg/vetotunti) oli noin 7% pienempi kuin keskimäärin vuonna 6 (5,6 kg/vetotunti). KG / vetotunti AHVEN KOETROOLAUSYKSIKKÖSAALIIT - 7 8 Keskisenselkä Haukiselkä 6 Pulpinselkä Tiuru/Hetonselkä Kaidonselkä Hietasaaren/Petraselkä Yhteensä Kätkytsaari Vuoksensuu Lamposaaren/Mäntyselkä Karhuselkä 5 6 7 8 9 5 6 7 Kuva 7. Ahvenen koetroolauksen yksikkösaaliit (kg / vetotunti) alueittain vuosina 7. - -
Kuha Kuhan suurimmat yksikkösaaliit saatiin Laihianselällä, Keskisenselällä ja Kätkytsaarella (, 5, kg/vetotunti). Honkalahdella, Haukiselällä, Karhuselällä ja Petraselällä kuhan yksikkösaalis olivat välillä,5,9 kg/vetotunti. Muilla alueilla ei saatu kuhia koetroolissa vuonna 7. Kuhan kokonaisyksikkösaalis (6, kg/vetotunti) oli noin 9 % pienempi kuin keskimäärin vuonna 6 (8,9 kg/vetotunti). KG / vetotunti KUHA KOETROOLAUSYKSIKKÖSAALIIT - 7 6 8 Keskisenselkä Haukiselkä Pulpinselkä Kätkytsaari Tiuru/Hetonselkä Vuoksensuu Kaidonselkä Lamposaaren/Mäntyselkä Hietasaaren/Petraselkä Karhuselkä Yhteensä 5 6 7 8 9 5 6 7 Kuva 8. Kuhan koetroolauksen yksikkösaaliit (kg / vetotunti) alueittain vuosina 7..5.. Särki ja salakka Särki Särjen osalta yksikkösaaliit olivat suurimmat Laihianselällä (8 kg/vetotunti) ja Keskisenselällä (, kg/vetotunti). Muilla alueilla ei saatu särkeä vuonna 7. KG / vetotunti SÄRKI KOETROOLAUSYKSIKKÖSAALIIT - 7 5 Keskisenselkä Haukiselkä 5 75 Pulpinselkä Tiuru/Hetonselkä Kaidonselkä Hietasaaren/Petraselkä Yhteensä Kätkytsaari Vuoksensuu Lamposaaren/Mäntyselkä Karhuselkä 5 5 5 6 7 8 9 5 6 7 Kuva 9. Särjen koetroolauksen yksikkösaaliit (kg / vetotunti) alueittain vuosina 7. - -
Salakka Salakkaa esiintyi rehevöityneellä alueella. Vuonna 7 salakka esiintyi koetroolisaalissa Laihianselällä (, kg/vetotunti), Keskisenselällä (, kg/vetotunti), Pulpinselällä ja (,-, kg/t). Muilla alueilla ei saatu salakka vuonna 7. KG / vetotunti SALAKKA KOETROOLAUSYKSIKKÖSAALIIT - 7 Keskisenselkä Haukiselkä 5 Pulpinselkä Tiuru/Hetonselkä Kaidonselkä Hietasaaren/Petraselkä Yhteensä Kätkytsaari Vuoksensuu Lamposaaren/Mäntyselkä Karhuselkä 5 5 6 7 8 9 5 6 7 Kuva. Salakan koetroolauksen yksikkösaaliit (kg / vetotunti) alueittain vuosina 7..5.. Muut kalalajit Lahna Lahnaa esiintyi vuonna 7 koetroolaussaaliissa ainoastaan Kaukaan ja Metsä-Fibren lähialueella (Laihianselkä ja Honkalahti,7, kg/vetotunti). Muilla alueilla ei saatu lahnaa. Kuore Kuoretta ja varsinkin kuoreenpoikasia esiintyi melkein kaikilla alueilla. Niiden todellisia määriä on vaikea arvioida, koska poikaset menevät trooliverkon läpi. Kuoreen yksikkösaaliit olivat välillä, kg/vetotunti. Hauki Haukia esiintyi vuonna 7 koetroolaussaaliissa Laihia-, Keskisen-, Pulpin- ja Karhuselällä (,7 kg/vetotunti). Muilla alueilla ei saatu haukea. - 5 -
. VASTAKUORIUTUNEIDEN MUIKUN- JA SIIANPOIKASTEN NUOTTAUKSET.. Aineisto, menetelmät ja tutkimusalueet Vuosien - 7 vastakuoriutuneiden muikun ja siianpoikasten alueellista esiintymistä, poikastiheyksiä, kasvua ja kuolleisuutta selvitettiin näytealueella (kuva ). 6 7 8 5 Rastinvirta Kyläniemi Suuri Jänkäsalo 9 Kutvele 6 5 Karvasalo Härskiänsaari Mietinsaari Äitsaari 9 Salonsaari 8 7 IMATRA Ruokolahti Taipalsaari Vehkataipale Kattelussaari 9 5 8 7 6 Vuoksi N LAPPEENRANTA Joutseno Etelä.Saimaan tarkkailun muikunpoikasnuottausalueet S Kuva. Muikun ja siian poikasnuottausalueet Etelä-Saimaalla keväällä - 7. Vuonna 7 nuotattiin yhteensä 8 kertaa (Taulukko ). Ensimmäiset näytteet (9 vetoa) otettiin heti jäiden lähdön jälkeen. Seuraavat näytteet (9 vetoa) kerättiin samoilta alueilta toukokuun - kesäkuun vaiheessa. Nuottauksia tehtiin kullakin näytealueella kohdassa. Näytteet otettiin avoperäisellä poikasnuotalla rantavyöhykkeiltä. Käytetty nuotta oli,5 m korkea ja sen siivet olivat 9,5 m pitkiä. Nuotan perä oli mm:n havasta ja pussi oli tehty valoverhosta. Poikaset säilöttiin (etanoli 7 %) myöhempää käsittelyä varten. Muikunpoikaset eroteltiin siianpoikasista lihasjaokkeiden lukumäärän ja pigmentoitumisen perusteella (Karjalainen, 99). Poikaset laskettiin lajeittain ja vedoittain. Jos näytemäärä oli suuri (>5 kpl), otettiin otosnäyte. Vuoden 7 ensimmäiset näytteet otettiin. - 8.5.7 heti jäiden lähdön jälkeen. Seuraavat näytteet kerättiin 7.5..6.7. - 6 -
Taulukko. Poikasnuottausten nuottausalueet ja vetojen määrä Etelä-Saimaalla (.-8.5.7 ja 7.5..6.7)..-8.5.7 7.5..6.7 Alue / paikka vetoja vetoja Alue. Tuosansaari Kaukaan lähialue. Riutansaari (-5 km). Murheistenranta. Kohusaari Alue 5. Mustasaari Kaukaan lähialue 8. Suur-Suomensalo (5-5 km) 9. Päihänniemi Alue 7. Kankainen Pulpin lähialue (- km) 5. Muukonsaari Alue 5 7. Laurinniemi Stora-Enson lähialue 8. Vatavalkama (-5 km). Suikkala. Haukkasaari Alueet,6,9. Satamosaari Välialueet. Tiuruniemi 9. Viitanen. Mikon/Malonsaari. Vepsä. Vilkonmäki Alue 7. Pullikainen Vertailualue. Ilkonsaaret. Suuri Mäntysaari 5. Pieni Lintusaari 6. Huuhanhiekka 6. Rastinvirta Alue 8 7. Hietasaari Vertailualue 8. Pajusaari 9. Petrasaari. Myhkiö. Kutvele Yhteensä 9 9 Kuvat 5. Kuvakooste muikunpoikasnuottauksista, nuotanvetoa, muikunpoikassaalis ja otosnäytteen purkitus 7 % ethanoliin. - 7 -
.. Muikunpoikasten esiintyminen Vuoden 7 muikunpoikasten keskimääräinen saalis (kpl/veto ± keskivirhe) on esitetty kuvassa 6. Näytepistekohtaiset saaliit on esitetty liitteessä. Ensimmäisenä näytteenottokertana saatiin kaikilta osa-alueilta muikunpoikasia (keskimäärin kpl/veto). Tehtaiden vaikutusalueilla ja välialueilla muikunpoikassaaliit ( 7 kpl/veto) olivat merkittävästi pienemmät verrattuna vertailualueisiin (9 - kpl/veto). Toisella näytteenottokerralla UPM-Kymmene ja Stora-Enson tehtaiden vaikutusalueiden (, kpl/veto) ja välialueen ( kpl/veto) poikassaaliit olivat merkittävästi pienemmät verrattuna vertailualueisiin jossa poikassaaliit olivat 5 5 kpl / veto. Metsä-Fibren vaikutusalueen poikassaaliit eivät olleet merkittävästi erilaiset kuin vertailualueilla. Etelä-Saimaa kevät 7 Muikunpoikaset / veto -9.5.7 7.5-.6.7 5 5 * alue 8 alue 7 Vertailualueet * * * alueet,6,9 * * * alue alue Välialue UPM-Kymmene Lappeenranta * * alue alue 5 M-F Stora- Enso Joutseno Imatra Kuva 6. Muikunpoikasten keskimääräinen saalis (kpl/veto ± keskivirhe) osa-alueittain toukokuun alussa ja loppupuolella Etelä-Saimaalla vuonna 7 (* = Kruskal-Wallis p<.5, verrattuna vertailualue). Vuoden - 6 muikunpoikasten keskimääräinen saalis (. ja. kierroksessa, kpl/nuotanveto) on esitetty kuvassa 7 ja 8 (pelkästään.kierrosten tulokset). Muikunpoikaset / veto Etelä-Saimaa kevät - 6 5. kierros. kierros 75 5 5 alue 7 alueet,6,9 Vertailualue Välialue alue alue UPM-Kymmene Lappeenranta alue alue 5 M-B Stora- Enso Joutseno Imatra Kuva 7. Muikunpoikasten keskimääräinen saalis (kpl/veto) osa-alueittain (. ja. kierros) vuonna 6. - 8 -
Vuosina 6 saatiin ensimmäisellä näytteenottokerralla kaikilta osa-alueilta muikunpoikasia ( - kpl/nuotanveto). Vertailualueella muikunpoikassaaliit olivat suuremmat ja Kaukaan vaikutusalueella (alueet ja ) poikassaaliit olivat merkittävästi pienemmät kuin muilla alueilla. Koska kaikilla poikasilla Kaukaan vaikutusalueilla oli useina vuosina vielä ruskuaispussi ensimmäisellä näytteenottokerralla, voidaan päätellä, että muikku kutee siellä ja myös mätimunat kuoriutuvat. Kuvassa 8 näkyy hyvin, että vahvojen vuosien 7, 9,,, ja 6 muikunpoikasmäärät olivat jo nähtävissä vertailualueen poikasnuottauksissa. Verrattuna vuosiin - 6 vuoden 7 poikassaaliit olivat kalataloustarkkailun ajanjakson pienemmät. kpl / veto 5 5 Muikunpoikasnuottaukset Etelä-Saimaalle -7 keskiarvo. ja. kierros alue 8 (vertailualue, uusi v. 7) alue 7 (vertailualue) alueet,6,9 (välialue) alue (UPM-Kymmene, Kaukas) alue (UPM-Kymmene, Kaukas) alue (Metsä-Fibre, Joutseno) alue 5 (Stora-Enso, Imatra) 5 5 5 6 7 8 9 5 6 7 Vuosi Kuva 8. Muikunpoikasten keskimääräinen saalis (kpl/veto) osa-alueittain keskiarvo ja. kierroksessa vuonna 7. Syyskutuisen muikun keväällä kuoriutuvien poikasten määrä vaihtelee voimakkaasti vuodesta toiseen. Tämä johtuu muikun korkeasta hedelmällisyydestä, lyhytikäisille kaloille ominaisesta suuresta kutukantojen vaihtelusta ja lopulta korkeasta pohjasedimentissä hautoutuvien mätimunien sekä kuoriutuneiden poikasten kuolleisuudesta. Yleensä vastakuoriutuneista poikasista kuolee ensimmäinen kesän aikana yli 95 % (kevätmyrskyt, alhainen vedenlämpötila, predaatio ym.). Ensimmäisten poikasviikkojen aikana kuolleisuus on suurinta, joten toisen näytteenottokerran (. viikkoa jäiden lähdön jälkeen) perusteella pystytään jo suhteellisen luotettavasti arvioimaan syksyyn asti selviytyvien poikasten määrä. (Helminen ym. 997; Karjalainen ym. ). - 9 -
..Siianpoikasten esiintyminen Vuoden 7 siianpoikasten keskimääräinen saalis (kpl/veto ± keskivirhe) on esitetty kuvassa 9. Näytepistekohtaiset saaliit on esitetty liitteessä II. Siianpoikaset eroteltiin muikunpoikasista lihasjaokkeiden lukumäärän, koon ja pigmentoitumisen perusteella. Etelä-Saimaa kevät 7 Siianpoikaset / veto 5-9.5.7 7.5-.6.7 * alue 8 alue 7 Vertailualueet alueet,6,9 * * alue Välialue * * * * alue alue alue 5 UPM-Kymmene Lappeenranta M-F Stora- Enso Joutseno Imatra Kuva 9. Siianpoikasten keskimääräiset saaliit (kpl / veto ± keskivirhe) osa-alueittain toukokuun alussa ja loppupuolella vuonna 7 (* = Kruskal-Wallis p<.5, verrattuna vertailualue). Etelä-Saimaa kevät - 6 Siianpoikaset / veto. k ierros 5,. k ierros 5, alue 7 alueet,6,9 Vertailualue Välialue alue alue UPM-Kymmene Lappeenranta alue alue 5 M-B Stora- Enso Joutseno Imatra Kuva. Siianpoikasten keskimääräinen saalis (kpl/veto) osa-alueittain toukokuun alussa (. kierros) ja loppupuolella (. kierros, mustat tolpat) vuonna 6. - -
5. VERKKOKALASTAJIEN KIRJANPITOKALASTUS 5.. Aineisto, menetelmät ja tutkimusalueet Suur-Saimaan alueella kirjanpitokalastus on käynnistynyt vuonna 988 osana koko Etelä-Karjalan kalavesien kalastusaluekohtaista kalastoseurantaa, jonka toteuttamisesta on vastannut Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry. Kaakkois-Suomen TE - keskuksen kalatalousyksikkö on ylläpitänyt erityisesti ammattikalastukseen kohdistunutta kirjanpitokalastusta ja Imatran alueen metsäteollisuudella on ollut kalatalousseurantaa, johon on liittynyt lähialueiden kalaston seuranta kirjanpitokalastuksen avulla. Lisäksi Vuoksella Imatran kaupungin toimesta on seurattu lähinnä vapaa-ajankalastajien saaliita. Etelä-Saimaan aineistot toimivat pohjana vuonna käynnistetylle kirjanpitokalastukselle, joka on osa Lappeenrannan, Joutsenon ja Imatran metsäteollisuuden yhteistä kalataloustarkkailua EteläSaimaalla. Etelä-Saimaan alueella kirjanpitokalastajia oli vuonna kalastajaa, vuonna kalastajaa, vuonna kalastajaa, vuonna ja 5 kalastajaa, vuonna 6, 7 ja 8 kalastajaa, vuonna 9 kalastajaa, vuonna kalastajaa, vuonna,,,, ja 5, 7 kalastajaa, vuonna 6 ja 7, 5 kaupalliset kalastajat. Tulosten tarkastelussa on keskitytty verkkokalastuksen yksikkösaaliissa (saalis / verkko / pyyntivuorokausi) tapahtuvien muutosten osoittamiseen merkittävimpien saalis- ja istutuskalalajien (muikku, siika, kuha, taimen, järvilohi) osalta. Tulokset on toistaiseksi käsitelty koko Etelä-Saimaata kattavana, koska kalastajia osa-alueittaista tarkastelua kohti on liian vähän. Koska kirjanpitokalastajat kalastavat pääsääntöisesti verkoilla > mm ja muikkuverkoilla, tässä raportissa on esitetty ainoastaan yli mm:n ja muikkuverkkojen tulokset. Nykyään suurin osa (> 95 %) kirjanpitokalastajien käytetyistä harvaverkoista on jo 5 mm tai suurempia. Käytettyjen muikkuverkkojen koko on yleensä ollut välillä 5 - mm, mikä on nykyiselle Etelä - Saimaan muikkukannalle usein liian harva koko (katso taulukko 6). 5.. Pyyntipäivämäärät ja kokonaissaaliit Kirjanpitokalastajien kokonaissaaliit, kokonaispyyntipäivämäärät ja pyyntipäiväkohtaiset saaliit on esitetty taulukossa. Taulukko. Etelä-Saimaan kirjanpitokalastajien kokonaissaaliit, kokonaispyynti-päivämäärät (ppv) ja pyyntipäiväkohtaiset saaliit (kg/verkko/pyyntipäivä) vuonna 7, sekä niiden keskiarvot ja vaihtelut vuosina - 6. 7 kg ppv kg/ppv Muikkuverkot 5,6 Verkot >mm 56 75,8 kg 5 (66-78) 8 (858-8) - - - 6 keskiarvo (vaihtelu) ppv 869 (86-6) 587 (5998-) kg/ppv,5 (,6-,9),6 (,-,9)
5.. Verkkosaaliin koostumus ja yksikkösaaliit lajeittain Vuonna 7 kirjanpitokalastajien yli mm verkkosaaliin koostumus (% painosta) on esitetty kuvassa. Tärkeimmät lajit olivat kuha, hauki, lahna, ahven ja made. Verkot yli mm Made,6 % Järvitaimen Siika, %, % Ahven, % Kuha 57, % Lahna,9 % Hauki, % Kuva. Vuonna 7 kirjanpitokalastajien yli mm:n saaliin lajien koostumus (% kokonaissaaliin painosta). Muikku Tarkkailujaksolla 99-7 kirjanpitokalastuksen muikkuverkkojen yksikkösaaliit ovat vaihdelleet muikun osalta - 88 grammaa/verkko/vuorokausi välillä (kuva ). Vuoden 7 muikkuverkkosaalis (6 g/verkko/ vuorokausi) oli noin 8 % suurempi kuin keskimäärin vuonna 6. Muikkuverkkojen yksikkösaaliissa on ollut vuonna asti nouseva trendi 99 luvulla. Viime kymmenen vuoden aikana muikkuverkon saaliit ovat laskeneet ja olivat suhteellisesti pienemmät kuin tutkimusalueen trooli- ja nuottasaaliit. Syy siihen on, että monien kalastajien muikkuverkot ovat suuremmat kuin 5 mm. Suositeltava muikkuverkkokoko oli vuonna 7 välillä - 5 mm, johtuen - ja - vuotiaiden muikkujen pienestä koosta (katso taulukko 6). g/v/vrk Etelä-Saimaan muikkuverkon yksikkösaaliit vuosina 99-7 9 9 9 95 96 97 98 99 5 6 7 8 9 5 6 7 Vuosi Kuva. Kirjanpitokalastajien muikun yksikkösaaliit (gramma/verkkovuorokausi) Etelä-Saimaalla vuosina 99-7. - -
Siika Tarkkailujaksolla 99-7 siian yksikkösaaliit yli mm:n verkoissa ovat vaihdelleet -6 g/verkko/vuorokausi välillä (kuva 5). Vuonna 7 siian yksikkösaaliit olivat tarkkailujakson pienin (,7 kg/verkkovuorokausi). Yli mm verkoissa siian yksikkösaaliissa on havaittavissa laskevaa trendiä. Etelä-Saimaan siian yksikkösaaliit verkot > mm vuosina 99-7 g/v/vrk 88 89 9 9 9 9 9 95 96 97 98 99 5 6 7 8 9 5 6 7 Vuosi Kuva. Kirjanpitokalastajien siian yksikkösaaliit (gramma/verkkovuorokausi) Etelä-Saimaalla vuosina 99-7. Verkot yli mm. Avovesi- ja talvikausi. Muut lajit (verkot yli mm, kuva 6) Kirjanpitokalastajien yli mm verkojen yksikkösaaliit vuosina 99 7 on esitetty kuvassa 6. g/v/vrk Verkot >mm yksikkösaaliit vuosina 99-7 5 Kuha Hauki Made Lahna Ahven Taimen Lohi 5 5 88 89 9 9 9 9 9 95 96 97 98 99 5 6 7 8 9 5 6 7 Vuosi Kuva. Kirjanpitokalastajien yksikkösaaliit (gramma/verkko/vuorokausi) Etelä-Saimaalla vuosina 99-7. Verkot yli mm. Avovesi- ja talvikausi. - -
Kuha Kuhan yksikkösaaliit ovat vaihdelleet - 8 g/verkko/vuorokausi välillä 99-7. Vuonna 7 kuhan yksikkösaalis oli seurantajakson suurin (8 g/verkko/vuorokausi). Kuhan yksikkösaaliissa on ollut nähtävissä nouseva trendi 99 luvulla. Hauki Hauen yksikkösaaliit yli mm:n verkoissa ovat vaihdelleet välillä 5 - g/verkko/vuorokausi vuosina 99-7. Hauen yksikkösaalis oli vuonna 7 viidenneksi pienin (9 g/verkko/vuorokausi). Made Mateen yksikkösaaliit yli mm:n verkoissa ovat vaihdelleet välillä - 5 g/verkko/vuorokausi vuosina 99-7. Mateen yksikkösaaliit on pysynyt saman suuruisena 99 - luvun aikana. Mateen yksikkösaalis oli vuonna 7 seurantajakson kolmanneksi pienin ( g/verkko/vuorokausi). Lahna Lahnan yksikkösaaliit ovat vaihdelleet välillä - 8 g/verkko/vuorokausi vuosina 99-7. Lahnan yksikkösaalis (5 g/verkko/vuorokausi) oli vuonna 7 seurantajakson neljänneksi pienin. Ahven Ahvenen yksikkösaaliit ovat vaihdelleet välillä - 9 g/verkko/vuorokausi vuosina 99-7. Ahvenen yksikkösaalis oli vuonna 7 seurantajakson suurin (9 g/verkko/vuorokausi). Taimen Taimen yksikkösaaliit ovat vaihdelleet välillä - 6 g/verkko/vuorokausi vuosina 99-7. Vuonna 7 oli kirjanpitokalastajien verkkosaaliissa kpl (yhteensä,5 kg) taimenta. Taimenen yksikkösaalis oli vuonna 7 g/verkko/vuorokausi. Järvilohi Järvilohen yksikkösaaliit ovat vaihdelleet välillä - 8 g/verkko/vuorokausi vuosina 99-7. Vuonna 7 ei ole kirjanpitokalastajien verkkosaaliissa saatu järvilohta. Nieriä Vuonna 7 ei ole kirjanpitokalastajien verkkosaaliissa saatu nieriöitä. Säynävä Vuonna 7 ei ole kirjanpitokalastajien verkkosaaliissa säynettä. Miekkasärki Vuonna 7 ei ole kirjanpitokalastajien verkkosaaliissa saatu miekkasärkeä. - -
6. HARJUSKANNAN TUTKIMUS 6.. Harjuskantojen tilan seuranta Järvikutuinen harjus on kuulunut eteläisen Saimaan luontaiseen kalastoon pienimpiä reunavesiä ja selkiä lukuun ottamatta. Sen kanta on 9-luvulta lähtien kuitenkin jatkuvasti heikentynyt siihen kohdistuneesta voimakkaasta kalastuksesta sekä puunjalostusteollisuuden aiheuttaman kuormituksen lisääntymisestä järven eteläosissa. Kuormitus heikensi harjuksen elinalueiden laatua tehtaiden lähialueilla. Nykyisin harjusta tavataan vielä monin paikoin Etelä-Saimaan suurten selkien alueilla. Kanta on kuitenkin kaikkialla heikko tai jopa erittäin heikko. Istutuksilla oli vielä vuonna 8 (Sundell 9) merkittävä vaikutus kutevan kannan kokoon. Vuoden 9 jälkeen Etelä- Saimaan kantaa olevia istukkaita ei ole kuitenkaan enää ollut saatavissa. Suur - Saimaan alueella on kuusi harjusaluetta: Satamosaaren, Mäntysaarten, ja Rastinvirran / Munaluodonselän alueet (-luokkaan alueet) ja kolme -luokan alueet: Metsäluotojen, Lintusaarten ja Liittokivenselän alueet (Sundell 6). Harjuskantojen tämänhetkisestä tilasta näillä alueilla ei ole tietoa (Sundell 6). Harjuksen paikallisuus tuo mahdollisuuden keskittää harjuskantojen seurantaa näillä tunnetuilla harjusalueilla. Sundell (6) ehdottaa Etelä-Saimaalla seuraavia harjuskannan seurantamenetelmiä: Koekalastukset jossa käytetään kalastusseurojen (perhokalastajat) apua. Koekalastukset tehdään vuosittain kesä/syysaikana Etelä-Saimaan harjusalueella, Saaliiksi saaduista kaloista voidaan tehdä suomu-, DNA- ja merkintätutkimukset. Poikasnuottaukset; Etelä-Saimaan harjusalueella tehdään poikasnuottaukset vuosittain juhannusviikolla. Nuottausten ajankohta on osunut oikeaan, jos saaliiksi saadut harjukset ovat kooltaan keskimäärin - mm:n pituisia. Kalastustiedustelut/kyselyt; Osakaskunnille, joiden alueella on harjusalueita, lähetetään viiden vuoden välein harjuskantojen tilaa koskeva kysely. Kysely voidaan samalla lähettää vapaaajanasunnon omistajille. Kyselyn yhteydessä osakaskunnille ja alueiden ranta-asukkaille voidaan kertoa harjuskantojen hoidon ja suojelun tavoitteista. Seurannalla on oltava vastuutaho, jonka tehtävänä on eri toimijatahojen välisen yhteistyön organisointi, seurannan toteutus, tulosten raportointi sekä informaation ja tiedon kulun järjestäminen eri toimijatahojen välillä. Sundellin ehdotetut harjuskantojen toimenpideohjelman mainitut seurantamenetelmät on otettu mukaan Etelä-Saimaan ja Vuoksen kalataloudellinen tarkkailuohjelmassa 7-. Tavoite on saada tietoa harjuskannan nykytilanteesta Etelä Saimaalla. Vuonna 7 aloitettiin kevään harjuspoikasnuottaukset, sekä koekalastukset jossa käytetään kalastusseurojen (perhokalastajat) apua (saalistiedot ja DNA tutkimukset). - 5 -
6.. Vastakuoriutuneiden harjuspoikasten nuottaukset Harjuksen luontaista lisääntymistä on seurattu Etelä-Saimaalla harjuspoikasnuottausten avulla melkein vuosittain vuodesta 985 lähtien Jyväskylän yliopiston tutkimuslaitoksen, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Kaukopään kalamiehet ry:n yhteistyövoimin (Sundell 8). Poikasnuottauksen tavoitteena on ollut selvittää harjuksen luontaisia poikastiheyksiä harjuksen kutualueilla. Nuottauksen avulla saadaan tietoa myös -vuotiaiden harjusten määrän vaihtelusta. Nuottauksia tehdään rantavyöhykkeillä ja käytetään samanlaista avoperäistä poikasnuottaa kuin muikun- ja siianpoikasnuottauksilla. Vuonna 7 poikasnuottaukset tehtiin 9. 6. - ja 5.7. välisenä aikana. Nuottaukset on tehty pääasiassa harjuksen tunnetuilla kutualueilla Kyläniemen eteläpuolella. Poikasnuottaukset tehtiin 7 nuottausalueella (katso kuva 5). Kutvele Kyläniemi 8 6 5 Härskiänsaari 7 8 9 9 7 6 5 Rastinvirta Karvasalo Suuri 9 8 Jänkäsalo 7 6 7 8 6 5 Kattelussaari Taipalsaari Äitsaari Ruokolahti Salonsaari Mietinsaari 5 9 IMATRA Vuoksi N Vehkataipale Joutseno LAPPEENRANTA S Harjuspoikasnuottausalueet vuonna 7 Kuva 5. Harjuksen poikasnuottausalueet Etelä-Saimaalla keväällä 7. Nuotanvetoja vedettiin yhteensä 8 kpl ja niiden yhteen laskettu pinta-ala oli 96 aari. Saaliiksi saatiin yhteensä 58 pientä (+) ja 76 -vuotiasta harjusta. Kaikkien alueiden yhteen laskettu poikastiheyden keskiarvo oli,6 harjusta/ m (katso taulukko ). Tämä oli suurin yksikkösaalis vuoden 9 7 tarkkailujakson aikana (katso taulukko 5) ja toiseksi suurin vuoden 985 7 tarkkailujakson aikana (katso kuva 6). Saaliksi saatujen harjuspoikasten (+ v) keskikoko oli, mm. -vuotiaiden yksikkösaalis oli,66 harjusta/ m. Poikaset ja osa + vuotaista säilötään (etanoli 7 %) myöhempää käsittelyä ja DNA tutkimusta varten. Nuottausajankohdan oikea valinta on erittäin tärkeää. Parhaiten poikaset ovat tavoitettavissa aikana, jolloin ne ovat juuri aloittaneet ulkoisen ravinnon käytön ja liikkuvat ruokailemassa ranta-alueella lähellä pintaa. Poikaset ovat tässä vaiheessa 6-7 mm:n pituisia. Jos poikasnuottaukset tehdään liian aikaisin tai liian myöhään, on saatu tulos aliarvio todellisuuteen nähden. Sopiva aika nuottauksille on noin kuukausi kudun huippuvaiheen jälkeen. Se, ollaanko liikkeellä sopivaan aikaan, on helposti nähtävissä saaliiksi saatujen harjusten koosta. Jos poikasten keskikoko on - mm:ä, ollaan liikkeellä oikeaan aikaan (Sundell 8). - 6 -
Taulukko. Etelä-Saimaan harjuksen poikasnuottausten vetojen määrä (kpl), nuotattu pinta-alue ( m), harjussaalis + ja +v (kpl), sekä poikastiheys (kpl/ m) alueittain vuonna 7. NUOTTAUSALUE.Päihäniemi.Kätkytsaari.Halkosaari.Lassinsaari 5.Ruissaari 6.Myllärisen Marjo 7.Kaito 8.Pitkä-Kaito 9.Ylä Lyly.Keski Lyly.Ala Lyly.Satamosaari.Leutu.Suni 5.Kenkäsaari 6.Pullikainen 7.Pieni Metsäluoto 8.Kesk. Metsäluoto 9.Suuri Metsäluoto.Kännäri.Hirsiharju.Ilkonsaari.Pieni Vitsai.Iso Vitsai 5.Myhkiönluoto 6.Talsionsaari 7.Rastinvirta 8.Lamposaari 9.Lokmus.Pieni Mäntysaari.Suuri Mäntysaari.Rokkaluoto.Kuokkuluoto.Kaitasaari 5.Koirasaari 6.Pieni Lintusaari 7.Tapiosaari 8.Rajaluoto 9.Suuri Lintusaari Yhteensä / keskiarvo vetoja (kpl) 8 pinta-ala (m) 96 harjus + kpl 8 8 6 5 7 5 8 6 65 75 58-7 - kpl/m,5,5,,5,5 8,5,,5,,5,,5 7,5,5,5,5,5, 5,5,5,5,5,,5,5 8,75,6 harjus + kpl 8 76 kpl/m 9,,75,5 6, 5,5,66
Taulukko 5. Etelä-Saimaan harjuksen poikasnuottausten poikastiheydet + v (kpl/ m) alueittain vuosina 9-7. Etelä-Saimaan harjuspoikasnuottaukset 9-7 harjus + kpl/m ALUE.Päihäniemi.Kätkytsaari.Halkosaari.Lassinsaari 5.Ruissaari 6.Myllärisen Marjo 7.Kaito 8.Pitkä-Kaito 9.Ylä Lyly.Keski Lyly.Ala Lyly.Satamosaari.Leutu.Suni 5.Kenkäsaari 6.Pullikainen 7.Pieni Metsäluoto 8.Kesk. Metsäluoto 9.Suuri Metsäluoto.Kännäri.Hirsiharju.Ilkonsaari.Pieni Vitsai.Iso Vitsai 5.Myhkiönluoto 6.Talsionsaari 7.Rastinvirta 8.Lamposaari 9.Lokmus.Pieni Mäntysaari.Suuri Mäntysaari.Rokkaluoto.Kuokkuluoto.Kaitasaari 5.Koirasaari 6.Pieni Lintusaari 7.Tapiosaari 8.Rajaluoto 9.Suuri Lintusaari Keskiarvo 9 5,,7,7 5,7,7,5,7,,7 8,7,7,,7,8,,,5 6,5,5,7,5,5 7,,5,5,,5,5,7,7,5,75,5,8 5,,5,8,9-8 - 7 +,5,5,,5,5 8,5,,5,,5,,5 7,5,5,5,5,5, 5,5,5,5,5,,5,5 8,75,6
+ (kpl/m) 6 Etelä-Saimaa harjuspoikasnuottaukset v. 985-7,6 5 85 86 87 88 89 9 9 9 9 9 95 96 97 98 99 5 6 7 8 9 5 6 7 Kuva 6. Etelä-Saimaan harjuksen poikastiheydet (kpl/ m) kutualueilla vuosina 985-7 poikasnuottausten mukaan. 6.. Harjuskannan DNA-tutkimus DNA-analyysin avulla pyritään selvittää Etelä-Saimaan harjuskannan alkuperää ja geneettistä suhdetta eri istutus- ja luonnonkantoihin. Vuonna 7 DNA-tutkimuksen aineisto on kerätty kevään harjuspoikasnuottauksen yhteydessä sekä Imatran Seudun Perhokalastajat ry:n koekalastuksien avulla. Molemmissa koekalastuksissa tavoite oli kerätä vähintään kpl näytteitä DNA-analyysia varten. Poikasnuottauksen DNA-näytteet Poikasnuottauksen yhteydessä otettiin kpl + harjuspoikasten DNA-näytteitä ja 5 kpl + v harjusnäytteitä. Perhokalastajien DNA-näytteet Imatran Seudun Perhokalastajat ry:n jäsen Pasi Sormunen keräsi 8 kpl harjus DNA-näytteitä (taulukko 6). Taulukko 6. Imatran Seudun Perhokalastajat ry:n jäsen Pasi Sormusen harjusnäytteitä. DNA-näytenro pvm pituus Paikka ESH..7 cm Satamosaari, itäranta ESH8..7 cm Satamosaari, lounaisranta ESH55.9.7 cm Masteensaari, eteläranta ESH56.9.7 9 cm Masteensaari, eteläranta ESH9 6.9.7 9.5 cm Pullikainen, eteläkärki ESH5 6.9.7 9 cm Pullikainen, eteläkärki ESH5 6.9.7 9 cm Hietapakka, länsiranta ESH5 6.9.7 7 cm Hietapakka, eteläranta Perhokalastajan seuran yhteiset reissut epäonnistuivat huonojen kelien takia. Pasi Sormunen on vuonna 7 kokeillut muita perhokalastajien tunnettuja harjuspaikkoja Etelä-Saimaalla. Vuoksen suulta Haapasaareen alueen rannoilta ja luodoilta hän ei saanut harjusta parin päivän yrityksellä. Samoin Leutu, Ylä-lyly sekä Ala- ja Keski-Lyly olivat useammilla kerroilla hänen käydessään tyhjiä. Aikaisempina vuosina Ylä-Lyly on ollut perhoskalastajille varmimpia harjuspaikkoja. Imatran Seudun Perhokalastajat ry:n tarkoitus on jatkaa vuonna 8 DNA-näytteiden keräämistä. - 9 -
7. KUHAKANNAN TUTKIMUS 7.. Kuhakantojen tilan seuranta Kuha on tullut -luvulla merkittäväksi saaliskalaksi Etelä-Saimaan ammatti- ja virkistyskalastajille. Etelä Saimaan ja Vuoksen Kalataloustarkkailun yhteydessä seurataan Eteläisen Saimaan kuhakannan kasvua, kuntoa, ravintoa sekä eri ikäluokkien osuutta saaliissa. Kuhan kasvua on aikaisemmin selvitetty Etelä-Saimaalla vuosina 988 997 (Niemi 999). Lisäksi tutkitaan, että kohdistuuko EteläSaimaan kuhan verkkopyynti tällä hetkellä kannan parhaimman mahdollisen tuoton kannalta oikean ikäisin yksilöihin. Tutkimusalue on jaettu kahteen alueen; alueet, (Kaukaan ja Joutsenon tehtaiden vaikutusalue; Keskisen- ja Haukiselkä) ja alue 7 (vertailualue, Ilkon- ja Mäntyselkä). Lisäksi alue 7 kuuluu Saimaan norpan kevään verkkokalastus- rajoitussopimusalueeseen. Kuhan seurannan tiedot hankitaan ammattikalastajien verkkosaaliin yhteydessä avovesi- ja talvikalastuksen aikana. Tavoite on noin näytekalaa vuosittain. Näytekaloista otetaan suomunäytteitä iänmääritystä varten. Näytekaloista mitataan pituus ja paino sekä tehdään ravintotutkimusta. 7.. Tulokset Tutkimuksen aineisto kerättiin kalastusalueen saaliskirjanpitäjiltä. Näytekaloja aloitetiin pyytää talvikaudella 7-8. Alueilla ja (Keskisen- ja Haukiselkä) sekä alueella 7 (Ilkon- ja Mäntyselkä) kuhat pyydettiin 5-55 mm:n silmäkokoisilla verkoilla. Kaikkiaan näytekaloja saatiin 75 kpl (Keskisenja Haukiselällä 6 kpl ja Ilkon- ja Mäntyselällä 9 kpl). Tarkoitus on kerätä vuonna 8 lisää näytekuhia, että saadaan riittävästi aineistoa kasaan kuhan populaatiotutkimuksia varten. kpl Etelä-Saimaa (alue 7, Ilkon- ja Mäntyselkä) 5 naaras koiras raaka 5 5 Pituusluokka (cm) Kuva 8. Sukukypsien ja raakojen kuhien osuudet verkkosaalissa (5 55 mm) Ilkonselän ja Mäntyselän alueilla talvella 7 8 (n= 9 kpl). - -
kpl 9 8 7 6 5 Etelä-Saimaa (alueet ja, Keskisen-Haukiselkä) naaras koiras raaka Pituusluokka (cm) Kuva 7. Sukukypsien ja raakojen kuhien osuudet verkkosaalissa (5 55 mm) Keskisenselän ja Haukiselän alueilla talvella 7 8 (n = 6 kpl). - -
8. LOHIKALOJEN ISTUTUSSEURANTA 8.. Etelä-Saimaan istutettujen lohikalojen merkintätutkimukset v. 5-7 Kalataloudellinen tarkkailuohjelma 7 - sisältää arviointi Etelä-Saimaan alueen vuosina 5 7 tehtyjen lohikala-istutusten tuloksellisuudesta. Tarkoituksena on antaa tietoa suoritettujen istutusten onnistumisesta ja taloudellisuudesta. Merkintä- ja palautustiedot ovat peräisin Luonnonvarakeskuksen (Luke, ent. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos) ylläpitämästä kalamerkintärekisteristä saatuihin tietoihin vuositta 5-7. Aineiston perusteella tarkasteltiin merkkipalautusten määriä, palautusten ajallista jakautumista, istutusten tuottamaa saalista sekä saaliin jakautumista pyydyksittäin. Merkintä- ja palautustiedot ovat usein puutteellisia, eikä kaikkien saaliiksi saatujen yksilöiden kohdalla tiedetä esim. pyyntiajankohtaa, pyyntivälinettä tai kalan kokoa. Tämän takia yksilömäärät saattavat vaihdella tuloksissa aihekohtaisesti. Aineiston analysoinnissa on kuitenkin pyritty hyödyntämään aina kaikki käytettävissä oleva tieto, ja esim. saalismäärän arvioinnissa puuttuvat painotiedot on korvattu saaliskalojen ryhmäkeskiarvolla. Vuosina 5-7 Etelä Saimaan merkintätutkimusten lohikalojen (järvilohi, järvitaimen, nieriä ja kirjolohi) istutustiedot ovat esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. Etelä-Saimaalla merkittyjen lohikalojen istutuspaikat, erän numero, tag-merkki (C = Carlin-merkki ja T = T- ankkurimerkki), istutusajankohta, lukumäärä, istutuserän kokonaispaino, keskipituus ja -paino sekä kalanviljelylaitos ( HT = Hankataimen Oy, KJ = Keskijärven kalanviljelylaitos, ST = Siikataimen Oy). Järvitaimen -v Joutseno-Tiuruniemi Joutseno-Honkalahti Haapavesi-Kaljaniemi Kattelussaari-Kurpanlahti Imatra-Hosseinlahti Kyläniemi kalasatama Yhteensä Järvitaimen -v Joutseno-Honkalahti Härskiänsaari Yhteensä Järvilohi -v Jousteno-Tiuruniemi Kattelussaari Kyläniemen lossi Petraselkä-Luukkosenniemi Sarviniemi Joutseno-Tiuruniemi Yhteensä Nieriä -v Kyläniemi-Ilkonselkä Kirjolohi -v Joutseno-Tiuruniemi erä nro 8 7 8 tagistutus merkki pvm. C..7 C..8 T 9.. T.. T.5.6 T.6.7 kpl 98 998 798 59 paino kg 8 6 8 96 886 pituus mm 6 58 paino viljely g laitos 8 HT HT 7 KJ 85 KJ 5 KJ 96 KJ 6 C T..8 8.5.6 8 8 8 5 78 5 8 9 HT KJ 8 5 6 T T T T T T.5. 6.5. 9.... 8.5.7 8.5.7 997 9 997 998 595 79 78 5 8 5 9 5 79 78 5 6 HT KJ KJ KJ HT HT T 9.. 999 9 9 9 KJ C 9.6.5 ST - -
8.. Istutuserojen merkkipalautusmäärät ja istutuksien tuotto Järvitaimen -v Palautusprosentit Istutetuista merkityistä -v järvitaimenista (59 kpl) kertyi merkkipalautuksia kaikkiaan 57 yksilöä. Keskimääräinen palautusprosentti oli, % ja vaihteli välillä, 7,8 % (Taulukko 8). Eniten merkkipalautuksia (, - 7,8 %) saatiin Joutsenon-Tiuruniemen, Honkalahden ja Kattelussaaren Kurpanlahdella istutetuista kaloista (erät, ja 7). Huonoimmat palautusprosentit (,,5 %) olivat Kyläniemen kalasatamassa, Haapavedella ja Imatran Hosseinlahdella vapautetuilla kaloilla (erät 8, ja 8). Saalistuotto Järvitaimen -v -istutusten keskimääräinen kokonaispaino istutushetkellä oli 6 kg/ istukasta ja palautussaalis oli 6 kg/ istukasta. Eli nettosaalis jäi negatiiviseksi, keskimäärin 8 kg / istukasta. Paras saalistuotto oli Joutseno-Honkalahdessa istutettu erä nro (-6 kg/ istukasta) ja huonoin oli Kyläniemen kalasatamassa istutettu erä nro 8 (-96 kg/ istukasta). Taulukko 8. Järvitaimen -v eräkohtaiset merkkipalautusmäärät ja -osuudet, Lisäksi istukasta kohti muunnettuna istutuserän kokonaispaino, saatu saalismäärä ja nettosaalis. Istutuserän Saalis Netto paino/ paino/ paino/ Järvitaimen -v Palautus erä aika istukasta istukasta istukasta nro kk/v kpl kpl % Istutuspaikka Joutseno-Tiuruniemi Joutseno-Honkalahti Haapavesi-Kaljaniemi Kattelussaari-Kurpanlahti Imatra-Hosseinlahti Kyläniemi kalasatama Yhteensä ka. 8 7 8.7.8. 98. 998 5.6 798 6.7 59 78 57,,, 7,8,5, 8 7 85 5 96 8 65 57-6 -6 - -8-5 -96, 6 6-8 Järvitaimen -v Palautusprosentit Istutetuista merkityistä -v järvitaimenista (8 kpl) kertyi merkkipalautuksia kaikkiaan 5 yksilöstä. Keskimääräinen palautusprosentti oli 6,9 % ja vaihteli välillä,9, %. Eniten merkkipalautuksia (, %) saatiin Joutseno-Honkalahdella istutetuista kaloista (erä ). Huonoin palautusprosentti (,9 %) oli Härskiänsaarella vapautetuilla kaloilla (erä ). Saalistuotto Järvitaimen -v -istutusten keskimääräinen kokonaispaino istutushetkellä oli kg/ istukasta ja palautussaalis oli kg/ istukasta. Eli nettosaalis jäi negatiiviseksi, keskimäärin kg / istukasta. Saalistuotto vaihteli välillä -75 kg ja -89 kg/ istukasta. - -
Taulukko 9. Järvitaimen -v eräkohtaiset merkkipalautusmäärät ja -osuudet. Lisäksi istukasta kohti muunnettuna istutuserän kokonaispaino, saatu saalismäärä ja nettosaalis. Istutuserän Saalis Netto paino/ paino/ paino/ Järvitaimen -v Palautus erä aika istukasta istukasta istukasta nro kk/v kpl kpl % Istutuspaikka Joutseno-Honkalahti Härskiänsaari Yhteensä ka.8 5.6 8 8 5 5,,9 8 9 7-75 -89 6,9 - Järvilohi -v Palautusprosentit Istutetuista merkityistä -v järvilohesta (595 kpl) kertyi merkkipalautuksia kaikkiaan 6 yksilöä. Keskimääräinen palautusprosentti oli, % ja vaihteli välillä,,7 %. Eniten merkkipalautuksia (,7,8 %) saatiin Joutseno-Tiuruniemella ja Kattelussaarella istutetuista kaloista (erät 8 ja ). Huonoin palautusprosentti (, %) oli Kyläniemen lossilla vapautetuilla kaloilla (erä ). Saalistuotto Järvilohen -v -istutusten keskimääräinen kokonaispaino istutushetkellä oli 6 kg/ istukasta ja palautussaalis oli kg/ istukasta. Eli nettosaalis jäi negatiiviseksi, keskimäärin 9 kg / istukasta. Saalistuotto vaihteli välillä -7 kg ja + 8 kg/ istukasta. Taulukko. Järvilohi -v eräkohtaiset merkkipalautusmäärät ja -osuudet. Lisäksi istukasta kohti muunnettuna istutuserän kokonaispaino, saatu saalismäärä ja nettosaalis. Istutuserän Saalis Netto paino/ paino/ paino/ Järvilohi -v Palautus erä aika istukasta istukasta istukasta nro kk/v kpl kpl % Istutuspaikka Joutseno-Tiuruniemi Kattelussaari Kyläniemen lossi Petraselkä-Luukkosenniemi Sarviniemi Joutseno-Tiuruniemi Yhteensä ka 8 5 6.5. 997 6.5. 9 9.. 997.. 8.5.7 8.5.7 998 595 - - 7 6 5 6,7,8,,5,, 79 78 5 6 87 9 5-59 8-9 -7-9 -8, 6-9
Nieriä -v Palautusprosentit Istutetuista merkityistä -v nieriästä (999 kpl) kertyi merkkipalautuksia kaikkiaan 6 yksilöä. Palautusprosentti oli,6 %. Saalistuotto Nieriän -v -istutusten keskimääräinen kokonaispaino istutushetkellä oli 9 kg/ istukasta ja palautussaalis oli kg/ istukasta. Eli nettosaalis jäi negatiiviseksi, keskimäärin 9 kg / istukasta. Taulukko. Nieriä -v eräkohtaiset merkkipalautusmäärät ja -osuudet. Lisäksi istukasta kohti muunnettuna istutuserän kokonaispaino, saatu saalismäärä ja nettosaalis. Istutuserän Saalis Netto paino/ paino/ paino/ Nieriä -v istutus Palautus erä aika istukasta istukasta istukasta nro kk/v kpl kpl % Istutuspaikka Kyläniemi-Ilkonselkä. 999 6,6 9-9 Kirjolohi Palautusprosentit Istutetuista merkityistä -v kirjolohesta ( kpl) kertyi merkkipalautuksia kaikkiaan yksilöä. Eli palautusprosentti oli %. Saalistuotto Kirjolohen -v -istutusten keskimääräinen kokonaispaino istutushetkellä oli kg/ istukasta ja palautussaalis oli kg/ istukasta. Eli nettosaalis jäi kg / istukasta. Taulukko. Kirjolohi -v eräkohtaiset merkkipalautusmäärät ja -osuudet. Lisäksi istukasta kohti muunnettuna istutuserän kokonaispaino, saatu saalismäärä ja nettosaalis. Istutuserän Saalis Netto paino/ paino/ paino/ Kirjolohi -v istutus Palautus erä aika istukasta istukasta istukasta nro kk/v kpl kpl % Istutuspaikka Joutseno-Tiuruniemi.6.5-5 - -
8.. Merkkipalautusten ajallinen jakautuminen ja istukkaiden koko Järvitaimen -v Ajallinen jakautuminen Ensimmäinen vuoden aikana saatiin % (5 kpl) merkkipalautetuista kaloista. Toisena vuonna 8 %, kolmantena vuonna 98 % ja kuudentena vuonna kaikki palautukset olivat jääneet saaliiksi (taulukko ). Merkkipalautusten -v järvitaimenen istukkaiden koko Merkkipalautusten -v järvitaimenen pituus oli mainittu 6 kpl palautetuista istutuskaloista, joista 67 % olivat alamittaisia kaloja (< 5 cm) ja % mittakaloja (> 5 cm). Taulukko. Ajallinen jakautuminen palautushetkellä. istutus Järvitaimen -v Merkkipalautuksien vuosi aika erä määrä :v :v :v :v 5:v 6:v kk/v Istutuspaikka nro kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Joutseno-Tiuruniemi.7 9 9 Joutseno-Honkalahti.8 7 6 6 Haapavesi Kaljaniemi 8. 98 Kattelussaari-Kurpanlahti 7. 998 9 7 Imatra Hosseinlahti 5.6 798 Kyläniemi kalasatama 8 6.7 Yhteensä 59 5 75 7 Palautus kpl% 8 7,,6 palautus yht yht kpl %,,, 78 7,8,5, 57, Järvitaimen -v Ajallinen jakautuminen Ensimmäinen vuoden aikana saatiin 6 % (78 kpl) merkkipalautetuista kaloista. Toisena vuonna 9 %, kolmantena vuonna 97 % ja neljäntenä vuonna kaikki palautukset olivat jääneet saaliiksi. Merkkipalautusten -v järvitaimenen istukkaiden koko Merkkipalautusten -v järvitaimenen pituus oli mainittu kpl palautetuista istutuskaloista, joista 55 % olivat alamittaisia kaloja (< 5 cm) ja 5 % mittakaloja (> 5 cm) 7 kpl. Taulukko. Ajallinen jakautuminen palautushetkellä. istutus Järvitaimen -v Merkkipalautuksien vuosi palautus aika erä määrä :v :v :v :v 5:v 6:v yht yht kk/v Istutuspaikka nro kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl % Joutseno-Honkalahti.8 69 6, Härskiänsaari 5.6 8 9 6 5,9 Yhteensä 8 78 7 6 5 6,9 palautus kpl% 6 5-6 -
Järvilohi -v Ajallinen jakautuminen Ensimmäinen vuoden aikana saatiin 5 % (68 kpl) merkkipalautetuista kaloista. Toisena vuonna 85 %, kolmantena vuonna 98 % ja viidenteenä vuonna kaikki palautukset olivat jääneet saaliiksi. Merkkipalautusten -v järvilohien istukkaiden koko Merkkipalautusten -v järvilohien pituus oli mainittu 69 kpl palautetuista istutuskaloista, joista 59 % olivat alamittaisia kaloja (< 6 cm) ja % mittakaloja (> 6 cm). Taulukko 5. Ajallinen jakautuminen palautushetkellä. istutus Järvilohi -v Merkkipalautuksien vuosi palautus aika erä määrä :v :v :v :v 5:v 6:v yht yht kk/v Istutuspaikka nro kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl % Jousteno-Tiuruniemi 8 5. 997 7 8 7,7 Kattelussaari- Kurpanlahti 5. 9 5 7 6,8 Kyläniemen lossi. 997 7, Sarviniemi 5 5.7, Joutseno-Tiuruniemi 6 5.7 998, Petraselkä-Luukkosenniemi. 5 5,5 595 Yhteensä 68 9 6 6, Palautus kpl% 5 Nieriä -v Ajallinen jakautuminen Ensimmäinen vuoden aikana saatiin 75% ( kpl) merkkipalautetuista kaloista. Toisena vuonna 8 % ( kpl), kolmantena vuonna 9 % (5 kpl) ja neljäntenä vuonna kaikki merkkipalautukset olivat jääneet saaliiksi. Merkkipalautusten -v nieriöiden istukkaiden koko Kaikki merkkipalautusten ilmoitetut -v nieriät olivat alamittaisia (< 6 cm). Taulukko 6. Ajallinen jakautuminen palautushetkellä. istutus Nieriä -v aika erä määrä kk/v Istutuspaikka nro kpl Kyläniemi-Ilkonselkä. 999 Palautus kpl% Merkkipalautuksien vuosi :v :v :v :v 5:v kpl kpl kpl kpl kpl 75 6 6 palautus 6:v yht yht kpl kpl % 6,6 Kirjolohi -v Istutetuista merkityistä -v kirjolohesta ( kpl) ei ole tullut yhtään merkkipalautusta. - 7 -
8.. Merkkipalautuksen saaliin jakautuminen pyydyksittäin Järvitaimen -v:n merkkipalautukset Saaliiksi saaduista -v järvitaimenista saatiin verkoilla %, heittouistimella 7 %, vetouistimella 9 %, troolilla %, katiskalla % ja % ei ollut ilmoitettu pyydyksen muotoa (Kuva 9). Kuva 9. Järvitaimen -v istukkaiden merkkipalautuksen saalis pyydyksittäin n = 57 kpl. Järvitaimen -v:n merkkipalautukset Saaliiksi saaduista -v järvitaimenista saatiin verkoilla 59 %, heittouistimella %, vetouistimella 7 %, troolilla %, perholla %, ongella % ja 5 % ei ollut ilmoitettu pyydyksen muotoa (Kuva ). Kuva. Järvitaimen -v istukkaiden merkkipalautuksen saalis pyydyksittäin n = 5kpl. - 8 -
Järvilohen -v:n merkkipalautukset Saaliiksi saaduista -v järvilohesta saatiin verkoilla %, vetouistimella %, heittouistimella 7 %, troolilla %, perholla %, lipolla % ja 8 % ei ollut ilmoitettu pyydyksen muotoa (Kuva ). Kuva. Järvilohen -v istukkaiden merkkipalautuksen saalis pyydyksittäin n = 6 kpl. Nieriöiden -v:n merkkipalautukset Saaliiksi saaduista -v nieriät saatiin verkoilla 9 %, 7 % ei ollut ilmoitettu pyydyksen muotoa (Kuva ). Kuva. Nieriöiden -v istukkaiden merkkipalautuksen saalis pyydyksittäin n = 6 kpl. - 9 -
8.5. Merkkipalautustutkimuksen tulosten tarkastelu Kalojen merkintään ja sen avulla saatavaan merkkipalautusaineistoon sisältyy useita virhelähteitä. Niistä eniten tuloksiin vaikuttavat merkkien raportoimattomuus ja merkkien irtoaminen. Suomalaisten selvitysten mukaan raportointiaste on vaihdellut välillä 5 6 %, ja merkeistä irtoaa 9 % (Friman ym. 999; Karppinen ). Saadut saalismäärät sekä takaisinpyyntiosuudet ovat siten todellisuudessa olleet todennäköisesti selvästi suuremmat, kuin mitä tuloksista on pääteltävissä. Saaliin painoa ja etenkin kalojen kasvua tarkasteltaessa tulee myös ottaa huomioon, että istukkaiden ja saaliskalojen painon arviointiin liittyy paljon epävarmuutta. Kaikista istukkaista ja saaliskaloista ei ollut painotietoja, ja saaliskalojen paino oli usein pelkästään kalastajan ilmoittama arvio. 6. YHTEENVETO Tässä raportissa on esitetty koetroolausten, muikunpoikasnuottausten, kirjanpitokalastuksen, harjusja kuhatutkimuksen sekä lohikalojen merkintäpalautustutkimuksen tuloksia. Koetroolauksen tulokset Vuonna 7 Etelä-Saimaan koetroolausten kokonaissaalis oli yhteensä noin 6 kg, joka merkitsee keskimäärin 88 kg saalista vetotuntia ja 7,85 kg/hehtaari kohden. Muikku oli troolisaaliiden tärkein laji (95 % saaliin painosta). Seuraavaksi eniten esiintyneet lajit olivat ahven, kuha, siika, särki, hauki, järvitaimen, salakka, järvilohi, lahna ja kuore. Suurin kokonaisyksikkösaalis (59 kg/vetotunti) saatiin Kätkytsaarella. Kokonaisyksikkösaaliit olivat välillä - 7 kg/vetotunti Pulpinselällä ja Kaidonselällä. Kokonaisyksikkösaaliit olivat välillä 77 57 kg/vetotunti Keskisenselällä, Haukiselällä, Tiurun/Hetonselällä, Karhuselällä, Mäntyselällä ja Petraselällä. Vuoksensuulla kokonaisyksikkösaalis oli 5 kg/vetotunti. Vertailualueella, muikku muodosti yli 95 % saaliista, seuraavaksi eniten saatiin siikaa, kuhaa ja järvitaimenta. Välialueella, muikku muodosti 9-99 % saaliista, seuraavaksi eniten saatiin ahventa, siikaa ja järvitaimenta. UPM-Kymmene Kaukaan vaikutusalueella, Laihianselällä muikku muodosti %, salakka 9 %, ahven %, särki %, kuha 6 %, hauki % ja kuore ja lahna % saaliin painosta. Keskisenselällä, muikku muodosti 8 % saaliista. Lisäksi saatiin ahventa ( %), kuhaa ( %), kuoretta (%), salakkaa, särkeä, ja haukea. Haukiselällä muikku muodosti 98 % saaliista, lisäksi saatiin kuhaa ( %) ja ahventa ( %). Metsä-Fibre Joutsenon vaikutusalueella, Honkalahdella muikku muodosti 9 %, lahna 6 %, kuha % ja ahven % saaliin painosta. Pulpinselällä muikku muodosti 98 % saaliista, lisäksi saatiin haukea ( %), ahventa ja salakkaa. Kätkytsaaren alueella muikku muodosti 99 % saaliista. Lisäksi saatiin kuhaa, siikaa, ahventa ja järvitaimenta. Stora-Enson vaikutusalueella, Stora-Enson edustalla muikku muodosti 99 % saaliin painosta. Vuoksensuulla muikku muodosti 9 % saaliista. Lisäksi saatiin ahventa (%), siikaa ja järvitaimenta. Muikun ja siian populaatioseuranta Vuonna 7 kalataloustarkkailun muikun kutukannan yksikkösaalis oli 77 % suurempi ja hottamuikun (+v) yksikkösaalis oli noin 9 % pienempi kuin keskimäärin vuonna - 6. Vuoden 7 muikun kutukannan yksikkösaalis koko Etelä-Saimaalla (78, kg/vetotunti) oli noin 77 % suurempi kuin keskimäärin vuonna 6 ( kg/vetotunti). Suurin kokonaisyksikkösaalis (585 kg/vetotunti) saatiin Kätkytsaarella. Muilla alueilla saaliit olivat välillä 6-9 kg/vetotunti. - 5 -
Yksi-vuotiaiden ikäluokka (eli vuosiluokka 6) muodosti 98 %, -vuotiaat,8 % ja -vuotiaat, % kutukannan muikun kokonaissaaliista. Syksyllä -vuotiaiden pituus oli Kyläniemen pohjoispuolella, cm. Kyläniemen eteläpuolella -vuotiaiden pituus oli välillä, 5, cm, -vuotiaiden välillä,6 8,7 cm ja -vuotiaiden välillä 8, 9,5 cm. Vuoden 7 hottamuikkujen kokonaisyksikkösaalis oli,8 kg/vetotunti mikä oli 9 % pienempi kuin keskimäärin vuonna 6. Vuoden 7 suurimmat hottamuikun yksikkösaaliit saatiin TiurunHetonselällä ja Mäntyselällä ( - 5 kg/vetotunti). Muilla alueilla kokonaisyksikkösaaliit olivat välillä kg/vetotunti. Syksyn koetroolauksen perusteella, muikun 7-vuosiluokka on heikko vuosiluokka. Hottamuikun pituus oli syksyllä eteläisillä alueilla välillä 8,, cm ja Kyläniemen pohjoispuolella 8, cm. Vuoden 7 siian saaliit (,8 kg/vetotunti) olivat noin 8 % pienempi kuin keskimäärin vuonna 6. Siikaa saatiin kaikilla osa-alueilla lukuun ottamatta Keskisenselällä ja Pulpinselällä. Vuoden 7 siian yksikkösaaliit olivat välillä, kg/vetotunti. Tutkituista kaloista ( kpl), Kyläniemen yläpuolella 5 % kaloista ja Kyläniemen alapuolella 5 % kaloista löytyivät haukimatoja lihaksessa. Koetroolausten lohikalojen saaliit Järvitaimenta esiintyi koetroolaussaaliissa vuonna 7 Kätkytsaarella ( kpl), Vuoksensuulla ( kpl), Kaidonselällä ( kpl) Mäntyselällä ( kpl), ja Petraselällä ( kpl). Muilla alueilla ei saatu järvitaimenta. Saaliit olivat välillä, kg/vetotunti. Yhteensä saatiin 9 kpl järvitaimenta josta kaikki olivat rasvaeväleikattu ja 7 kpl alamittaisia (< 5 cm). Järvilohia esiintyi koetroolisaalissa Kaidonselällä ( kpl) ja Petraselällä ( kpl). Muilla alueilla ei saatu järvilohta. Yhteensä saatiin kpl järvilohta josta kaikki olivat alamittaisia (< 6 cm) ja rasvaeväleikattuja. Nieriää ei saatu vuoden 7 koetroolauksissa. Muikunpoikasnuottaukset Ensimmäisenä näytteenottokertana saatiin kaikilta osa-alueilta muikunpoikasia (keskimäärin kpl/veto). Tehtaiden vaikutusalueilla ja välialueilla muikunpoikassaaliit ( 7 kpl/veto) olivat merkittävästi pienemmät verrattuna vertailualueisiin (9 - kpl/veto). Toisella näytteenottokerralla UPM-Kymmene ja Stora-Enson tehtaiden vaikutusalueiden (, kpl/veto) ja välialueen ( kpl/veto) poikassaaliit olivat merkittävästi pienemmät verrattuna vertailualueisiin jossa poikassaaliit olivat 5 5 kpl / veto. Metsä-Fibren vaikutusalueen poikassaaliit eivät olleet merkittävästi erilaiset kuin vertailualueilla. Vuosina 7 tehdyt muikunpoikasnuottaukset osoittivat, että muikku kutee ja poikaset kuoriutuvat tehtaiden lähialueella, mutta kuolevuus on suurempi siellä kevään aikana. Verkkokirjanpitokalastus Vuonna 7 Etelä-Saimaan alueella verkkokirjanpitokalastajia oli 5 kaupallista kalastajaa. Kokonaispyyntipäivämäärät olivat muikkuverkoilla pyyntipäivää ja verkoilla > mm 75 pyyntipäivää. Muikkuverkkojen tärkein laji oli muikku. Yli mm:n verkoissa tärkeimmät lajit olivat kuha (57 %), ahven ( %), hauki ( %), lahna ( %), made ( %), järvitaimen (, %) ja siika (, %). Muikun yksikkösaalis (6 g/verkko/ vuorokausi) oli noin 8 % suurempi kuin keskimäärin vuonna 6. Kuhan yksikkösaaliit ovat vaihdelleet - 8 g/verkko/vuorokausi välillä 99-7. Kuhan yksikkösaalis oli seurantajakson suurin (8 g/verkko/vuorokausi). Kuhan yksikkösaaliissa on ollut nähtävissä nouseva trendi 99 luvulla. Hauen yksikkösaalis oli vuonna 7 viidenneksi pienin (9 g/verkko/vuorokausi). Mateen yksikkösaalis oli vuonna 7 seurantajakson kolmanneksi pienin ( g/verkko/vuorokausi). Lahnan yksikkösaalis (5 g/verkko/vuorokausi) oli vuonna 7 neljänneksi pienin kuin keskimäärin. Ahvenen yksikkösaalis oli vuonna 7 seurantajakson suurin (9 g/verkko/vuorokausi). Verkkokirjanpitokalastajat saivat kpl järvitaimenta. Järvilohta ja nieriää ei saatu vuonna 7. - 5 -
Harjuskannan tutkimus Harjuspoikasnuotanvetoja tehtiin vuonna 7 yhteensä 8 kpl (yht. 96 aari). Saaliiksi saatiin yhteensä 58 kpl (+) ja 76 kpl -vuotiasta harjusta. Kaikkien alueiden yhteen laskettu poikastiheyden keskiarvo oli,6 +v harjusta/ m. Tämä oli suurin yksikkösaalis vuoden 9 7 tarkkailujakson aikana ja toiseksi suurin vuoden 985 7 tarkkailujakson aikana. Saaliksi saatujen harjuspoikasten keskikoko oli, mm. -vuotiaiden yksikkösaalis oli,66 harjusta/ m. Harjuskannan DNA-tutkimusta varten on kerätty harjuspoikasnuottauksen yhteydessä 5 kpl DNAnäytteitä. Imatran Seudun Perhokalastajat keräsivät 8 kpl DNA-näytteitä. Harjusten DNAnäytteenottoa jatketaan vuonna 8. Kuhakannan tutkimus Kalataloustarkkailun yhteydessä seurataan Eteläisen Saimaan kuhakannan ikäjakauma, kasvua, kuntoa ja ravintoa. Näytekaloja aloitettiin pyytämään talvikaudella 7-8 ammattikalastajien verkkosaaliin yhteydessä. Kaikkiaan näytekaloja saatiin 75 kpl (alueet ja ; Keskisenselkä ja Haukiselkä 6 kpl ja alue 7; Ilkonselkä ja Mäntyselkä 9 kpl). Tarkoitus on kerätä vuonna 8 lisää näytekaloja, jotta saadaan riittävästi aineistoa kasaan kuhan populaatiotutkimuksia varten. Etelä-Saimaan istutettujen lohikalojen merkintätutkimukset Vuosina 5 7 istutettiin Etelä Saimaalla merkintätutkimusta varten 6 erää -vuotiaita järvitaimenia (yht. 59 kpl ja 886 kg), erää -v järvitaimenta (yht. 8 kpl, 78 kg), 6 erää -v järvilohia (yht. 595 kpl, 8 kg), erä nieriää (999 kpl, 8 kg) ja erä kirjolohia ( kpl, kg). Järvitaimen -v merkkipalautukset Palautusprosentit: Istutetuista -v järvitaimenista (59 kpl) merkkipalautuksia saatiin yhteensä 57 kpl (palautusprosentti, %; erien vaihtelu, 7,8 %). Saalistuotto: Istutusten keskimääräinen kokonaispaino istutushetkellä oli 6 kg/ istukasta ja palautussaalis oli 6 kg/ istukasta. Eli nettosaalis jäi negatiiviseksi, keskimäärin 8 kg / istukasta (erien vaihtelu -6 ja -96 kg/ istukasta). Ajallinen jakautuminen: Ensimmäinen vuoden aikana saatiin % (5 kpl) merkkipalautetuista kaloista. Toisena vuonna 8 %, kolmantena vuonna 98 % ja kuudentena vuonna kaikki palautukset olivat jääneet saaliiksi. Merkkipalautusten kalojen koko: 67 % alamittaisia (< 5 cm) ja % mittakaloja (> 5 cm). Merkkipalautuksen saalis pyydyksittäin: Verkoilla saatiin %, heittouistimella 7 %, vetouistimella 9 %, troolilla %, katiskalla % ja % ei ollut ilmoitettu pyydyksen muotoa. Järvitaimen -v merkkipalautukset Palautusprosentit: Istutetuista -v järvitaimenista (8 kpl) merkkipalautuksia saatiin yhteensä 5 kpl (palautusprosentti 6,9 %; erien vaihtelu,9, %). Saalistuotto: Istutusten keskimääräinen kokonaispaino istutushetkellä oli kg/ istukasta ja palautussaalis oli kg/ istukasta. Eli nettosaalis oli negatiivinen, keskimäärin kg / istukasta (erien vaihtelu -75 kg ja -89 kg/ istukasta). Ajallinen jakautuminen: Ensimmäinen vuoden aikana saatiin 6 % (78 kpl) merkkipalautetuista kaloista. Toisena vuonna 9 %, kolmantena vuonna 97 % ja neljäntenä vuonna kaikki palautukset olivat jääneet saaliiksi. Merkkipalautusten kalojen koko: 55 % alamittaisia ja 5 % mittakaloja. Merkkipalautuksen saalis pyydyksittäin: Verkoilla saatiin 59 %, heittouistimella %, vetouistimella 7 %, troolilla % perholla %, ongella % ja 5 % ei ollut ilmoitettu pyydyksen muotoa. - 5 -
Järvilohi -v merkkipalautukset Palautusprosentit: Istutetuista -v järvilohesta (595 kpl) merkkipalautuksia saatiin yhteensä 6 kpl (palautusprosentti, %; erien vaihtelu,,7 %. Saalistuotto: Istutusten keskimääräinen kokonaispaino istutushetkellä oli 6 kg/ istukasta ja palautussaalis oli kg/ istukasta. Eli nettosaalis oli negatiivinen, keskimäärin 9 kg / istukasta (erien vaihtelu -7 kg ja + 8 kg/ istukasta). Ajallinen jakautuminen: Ensimmäinen vuoden aikana saatiin 5 % (68 kpl) merkkipalautetuista kaloista. Toisena vuonna 85 %, kolmantena vuonna 98 % ja viidenteenä vuonna kaikki palautukset olivat jääneet saaliiksi. Merkkipalautusten kalojen koko: 59 % alamittaisia (< 6 cm) ja % mittakaloja (> 6 cm). Merkkipalautuksen saalis pyydyksittäin: Verkoilla saatiin %, vetouistimella %, heittouistimella 7 %, troolilla %, perholla %, lipolla % ja 8 % ei ollut ilmoitettu pyydyksen muotoa. Nieriä -v merkkipalautukset Palautusprosentti: Istutetuista -v nieriästä (999 kpl) palautuksia oli 6 kpl (palautusprosentti,6 %). Saalistuotto: Istutusten keskimääräinen kokonaispaino istutushetkellä oli 9 kg/ istukasta ja palautussaalis oli kg/ istukasta. Eli nettosaalis jäi negatiiviseksi, keskimäärin 9 kg / istukasta. Ajallinen jakautuminen: Ensimmäinen vuoden aikana saatiin 75% ( kpl) merkkipalautetuista kaloista. Toisena vuonna 8 % ( kpl), kolmantena vuonna 9 % (5 kpl) ja neljäntenä vuonna kaikki merkkipalautukset olivat jääneet saaliiksi. Merkkipalautusten kalojen koko: Kaikki olivat alamittaisia (< 6 cm). Merkkipalautuksen saalis pyydyksittäin: Verkoilla saatiin 9 % ja 7 % ei ollut ilmoitettu pyydyksen muotoa. Kirjolohen merkkipalautukset Palautusprosentti: Istutetuista -v kirjolohesta ( kpl) palautuksia oli kpl (palautusprosentti %). Saalistuotto: Kirjolohen -v -istutusten keskimääräinen kokonaispaino istutushetkellä oli kg/ istukasta ja palautussaalis oli kg/ istukasta. Eli nettosaalis jäi kg / istukasta. KIITOKSET Kiitokset alueen osakaskunnille ja troolikalastaja Markku Törröselle ja apuvoimille hyvästä yhteistyöstä. Kiitokset Imatran Seudun Perhokalastat ry:n kalastajille harjusten näytteenotosta ja ammattikalastaja Markku Pesoselle kuhanäytteistä. Kiitokset LUKE:n (Luonnonvarakeskus) Ari Sauralle ja Lili Porspakalle kalamerkintärekisterin tiedoista ja avusta. Kiitokset Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kalayksikölle poikasnuotan käytöstä ja kaikille kirjanpitokalastajille aineiston keräämisestä. - 5 -
LÄHTEET Bagge, P. ja Hakkari, L. 99. Effects of pulp and paper mill effluents on the fish fauna of stony shores of Lake Päijänne. Hydrobiologia /: -, 99. Friman, T., Koljonen, M.-L., Nyberg, K. & Saura, A. 999. Kalojen merkintätutkimukset. Teoksessa: Böhling, P. ja Rahikainen, M., (toim.), Kalataloustarkkailu. Periaatteet ja menetelmät, s. 5. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Helsinki. Helminen, H., Sarvala, J., Karjalainen, J., 997. Patterns in vendace recruitment in Lake Pyhäjärvi south-west Finland. Journal of Fish Biology 5 (Suppl A), -6. Karels, A. ja Tiitinen, V. - 6. Etelä-Saimaan ja Vuoksen kalataloudellisen tarkkailuohjelma - 5. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus. Lappeenranta. Karels, A., Kuukka, H., Tiitinen, V. ja Parkkonen, J.. Etelä-Saimaan ja Vuoksen kalataloudellisen tarkkailuohjelma. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus. Lappeenranta. Karels, A., Tiitinen, V. ja Parkkonen, J.. Etelä-Saimaan ja Vuoksen kalataloudellisen tarkkailuohjelma. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus. Lappeenranta. Karels, A. and Niemi, A.. Fish community responses to pulp and paper mill effluents at the southern lake Saimaa, Finland. Environmental Pollution 6:9-7. Karels, A.. Ecotoxicity of pulp and paper mill effluents in fish: Responses at biochemical, individual, population and community Levels. Sellu- ja paperiteollisuuden jätevesien ekotoksisuus kaloille. Tutkimus kalojen biokemialisista, fysiologisista sekä populaatio- ja yhteisövasteista. 68 p. (77p.) Yhteenveto p. Samenvatting p. Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science 8, University of Jyväskylä, Finland. Karels, A.. UPM-Kymmene OYJ:n Kaukaan tehtaiden vuoden kesä-heinäkuun vaihteen jätevesipäästöjen vaikutukset kalaston määrään ja rakenteeseen Etelä-Saimaalla. Saimaan vesiensuojeluyhdistys. Moniste No /. Karjalainen, J., Auvinen, H., Helminen, H., Marjomäki, T., Niva, T., Sarvala, J., M. Viljanen, M.,. Unpredictability of fish recruitment: interannual variation in young-of-the-year abundance. Journal of Fish Biology. Karjalainen, J., Helminen, H., Hirvonen, A., Sarvala, J. ja Viljanen, M. 99. Identification of vendace (Coregonus albula (L.)) and whitefish (Coregonus lavaretus) larvae by the counts of myomeres. Arch. Hydrobiol. 5: 67-7. Karppinen, P.. Kirjolohi-istutusten tuloksellisuus Kokemäenjoen vesistössä vuonna. Kala- ja vesijulkaisuja nro 8. Koli, L. 99. Suomen Kalat. WSOY, Porvoo. Niemi, A. 999. Etelä-Saimaan kalakantoja ja kalastusta koskevat selvitykset 99-luvulla. Maa- ja metsätalousministeriö. Kala- ja riistahallinnon julkaisuja /999. Parkkonen, J.99-996. Muikku- ja siikakantojen kasvun seuranta Etelä-Saimaalla. Kaukaan ja Joutsenon Pulpin tehtaiden kalataloudellinen velvoitetarkkailu 99-995. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus. Lappeenranta. - 5 -
Parkkonen, J., Yläoutinen, H.997-999. Muikku- ja siikakantojen kasvun seuranta Etelä-Saimaalla 998. Kaukaan ja Joutsenon Pulpin tehtaiden kalataloudellinen velvoitetarkkailu 996-998. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus. Lappeenranta. Parkkonen, J., Kuukka, H. -. Muikku- ja siikakantojen kasvun seuranta Etelä-Saimaalla 998. Kaukaan ja Joutsenon Pulpin tehtaiden kalataloudellinen velvoitetarkkailu 999-. EteläKarjalan kalatalouskeskus. Lappeenranta. Pulkkinen, K., 999. Haukimadon (trianophorus crassus) siirtyminen hankajalkaisista siikakaloihin ja loisen vaikutukset väli-isäntiin.. Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science 76, University of Jyväskylä, Finland. Ricker, W.E. 975. Computation and interpretation of biological statistics of fish populations. Bulletin of the Fisheries Research Board of Canada No. 9. Environment Canada, fisheries and marine Service. 8 pp. Sundell, P. 8. Etelä-Saimaan eteläosan kalasto vuonna 6. Jyväskylän Yliopisto. Ympäristötutkimuskeskus. Raportti 56/. Tiitinen, V. 6. Etelä-Saimaan eteläosan kalasto vuonna. Etelä Karjalan kalatalouskeskus ry, Lappeenranta. Saukkonen, P.. Etelä-Saimaan velvoitetarkkailun yhteenveto vuodelta 999. Saimaan vesiensuojeluyhdistys. Moniste No 6/. Saukkonen, P.. UPM-Kymmene OYJ:n Kaukaan tehtaiden vuoden kesä-heinäkuun vaihteen jätevesipäästöjen vaikutukset Etelä-Saimaalla. Saimaan vesiensuojeluyhdistys. Moniste No 86/. LIITTEET I. Koetroolausten tulokset II. Poikasnuottausten tulokset - 55 -
ETELÄ-SAIMAAN KOETROOLAUSTEN SAALIIT (KG) VUONNA 7 Vetoaika ALUE pvm (min). KESKISENSELKÄ 8.6. 6.8. 9 9.9. 6 Kesk.saalis/vetotunti. HAUKISELKÄ 8.6. 6.8. 5 9.9. 5 Kesk.saalis/vetotunti. PULPINSELKÄ 8.6..8. 9.9. 8 Kesk.saalis/vetotunti A. 6.6. 6 KÄTKYTSAARI.8. 6 MUUTTOLUOTTO 6.9. 57 Kesk.saalis/vetotunti B. 7.6. 6 TIURUNSELKÄ.8. 59 HETONSELKÄ.9. 6 Kesk.saalis/vetotunti 5B. VUOKSENSUU 7.6. 8.8. 9.9. 6 Kesk.saalis/vetotunti 6. KAIDONSELKÄ 6.6..8. 8 6.9. 77 Kesk.saalis/vetotunti 7. LAMPOSAAREN/ 6.6. 6 MÄNTYSELKA.8. 58 6.9. 6 Kesk.saalis/vetotunti 8. HIETASAAREN/ 6.6. 6 PETRANSELKÄ.8. 57 6.9. 6 Kesk.saalis/vetotunti 9. KARHUSELKÄ 7.6..8..9. 5 Kesk.saalis/vetotunti Yhteensä 69, Yhteensä (kg/vetotunti) Trooli koko (m/mm) 6/8 6/8 6/8 6/8 6/8 6/8 6/8 6/8 6/8 6/8 6/8 6/8 6/8 6/8 6/8 6/8 6/8 6/8 6/8 6/8 6/8 6/8 6/8 6/8 6/8 6/8 6/8 6/8 6/8 6/8 Kok. saalis,6 97,, 9,, 7,7 5,7 56,5 68,5 67,5 7,6 6,8 6, 8,, 59, 7, 8,,,,8 8,8 5, 7,5 97,5 67,,6, 99, 6,,8, 5, 7,8 77,8 6, 5,, 95,9 6, 88, Kokonais saalis / laji Muikku Hotta* 95, 6,, 66,6 5 5,9 6 6 7 9, 6 8 5,, 585,,, 7, 9,7,,5 6,, 6,5, 7, 95, 6 5, 8,9,8 95, 5, 5, 9,9 5, 5, 5, 7, 7,, 9, 5,, 86,, 58,5, 78,,8 LIITE I, sivu Siika,,,,,,,9,,,,,8,,,7,,,,,5,,,5,,,,8,8 Ahven,5 9,5 6,7,,5,,5,,,,7,,,5, 5,,,,5,,8,,5,5,,5,,,5,, 5,5,, 5, 8, 5, Särki,,,,,,, -- Salakka,,,,5,,,6, Kuore,5,,,,,,,8, Kuha 6,,5, 5, 5,,9,, 5,,,,,,6 6,, Kiiski,,,, J.taimen,,,,,5,5,6,,,,5,5 7,, Lahna Hauki,5, 5,5 5,5,9,,9 6,5,7 J.lohi,6,,,,9, M.särki Nieriä
ETELÄ-SAIMAAN KOETROOLAUSTEN SAALIIT (KG) VUONNA 7 ALUE Laihianselkä Honkalahti Enson edusta Vetoaika pvm (min) 8.6..8. 7 9.9. 9 Kesk.saalis/vetotunti 8.6. 8.8. 9.9. Kesk.saalis/vetotunti 7.6..8. 7.9. 6 Kesk.saalis/vetotunti Yhteensä 7, Yhteensä (kg/vetotunti) Trooli koko (m/mm) 6/8 6/8 6/8 6/8 6/8 6/8 6/8 6/8 6/8 Kok. saalis 57,7 7,,6 6,9 5 6, 9, 7, 9, 5,5 7, 7, 9,, Kokonais saalis / laji Muikku Hotta*, 8,5 5,5 9, 68, 9 5, 5,, 7,,8,8, 87,7, LIITE I, sivu Siika,,, Ahven,7,, 8,6,5,,5,,5,,5,,7 Särki 7,,8 8,,,9, -- Salakka 8,,,,,9,7 9, 5, Kuore,,9,,5, Kuha,5,5,,5,5 6,5,7 Kiiski,, J.taimen Lahna,5,5,7,5, 5,5,5 Hauki,7,8,7,7 J.lohi M.särki Nieriä
MUIKUN POIKASNUOTTAUKSET ETELÄ-SAIMAA KEVÄT 7 ALUE No. Paikka Alue Tuosansaari Riutansaari Murheistenranta Kohusaari Alue 5 8 9 Mustasaari Suur-Suomensalo Päihänniemi Alue 7 5 Kankainen Muukonsaari Alue 5 7 8 Laurinniemi Vatavalkama Suikkala Haukkasaari Alue,6,9 9 Satamosaari Tiuruniemi Viitanen Mikonsaari Vepsä Vilkonmäki Alue 7 5 6 6 Pullikainen Ilkonsaaret Suuri Mäntysaari Pieni Lintusaari Huuhanhiekka Rastiniemi Alue 8 7 8 9 Hietasaari Pajusaari Petrasaari Myhkiö Kutvele Toukokuun alku (heti jäiden lähdon jälkeen) Aika Veto Veto Veto Kpl / kpl kpl kpl veto.5. 6 9,.5. 9,.5. 9 9,7.5. 5,7 K-arvo,.5. 8 7 5,7.5.,.5. 8, K-arvo 7, 5.5. 9 9 6 6, 5.5. 9 65 5 68, K-arvo 7, 8.5. 9 6 8, 5.5. 8 8,7 5.5. 5,7 5.5. 9 8 9 95, K-arvo 7, 5.5. 9, 8.5. 7 6 7,7 5.5. 7 6,7 8.5. 6, 8.5. 8 5 75,7 8.5. 7 9, K-arvo 6, 8.5. 56 7 7,7 9.5. 9 96,7 9.5. 95 8 6,7 8.5. 8 8.5. 9,7 9.5., K-arvo, 9.5. 8 5 7,7 9.5. 6 85 9,7 9.5. 5 66, 9.5. 6 9,7 9.5. 8 5 K-arvo 9,9 -- Toukokuun loppu Aika Veto kpl 7.5. 7.5. 7.5. 7.5. Liite, sivu Veto kpl.5..5..5. 5.5..5..5..5..5..5..5..5..5..5..5..5..5..5..5..5..5..6. 5 8 8 76 8 6 56.6..6..6..6..6. 5 6 8 7 5 5 Veto kpl K-arvo 56 K-arvo K-arvo K-arvo 5 K-arvo 7 5 K-arvo 5 5 8 K-arvo Kpl / veto,,8 7,,7 67,5 8,,,,7,,7,7 5,7,7, 5, 6,7 5,7 675, 86,7,7 6, 69, 5,9
SIIAN POIKASNUOTTAUKSET ETELÄ-SAIMAA KEVÄT 7 ALUE No. Paikka Alue Tuosansaari Riutansaari Murheistenranta Kohusaari Alue 5 8 9 Mustasaari Suur-Suomensalo Päihänniemi Alue 7 5 Kankainen Muukonsaari Alue 5 7 8 Laurinniemi Vatavalkama Suikkala Haukkasaari Alue,6,9 9 Satamosaari Tiuruniemi Viitanen Mikonsaari Vepsä Vilkonmäki Alue 7 5 6 6 Pullikainen Ilkonsaaret Suuri Mäntysaari Pieni Lintusaari Huuhanhiekka Rastiniemi Alue 8 7 8 9 Hietasaari Pajusaari Petrasaari Myhkiö Kutvele Toukokuun alku (heti jäiden lähdon jälkeen) Aika Veto Veto Veto Kpl / kpl kpl kpl veto.5..5..5..5. K-arvo.5.,7.5..5., K-arvo, 5.5.,7 5.5. 6,7 K-arvo,7 8.5. 5.5., 5.5., 5.5., K-arvo,7 5.5., 8.5. 5.5., 8.5., 8.5.,7 8.5., K-arvo,9 8.5., 9.5. 6 8 5, 9.5., 8.5.,7 8.5., 9.5. K-arvo, 9.5.,7 9.5. 6,7 9.5. 5, 9.5.,7 9.5. K-arvo,7 -- Toukokuun loppu Aika Veto kpl 7.5. 7.5. 7.5. 7.5. Liite, sivu Veto kpl.5..5..5..5..5..5..5..5..5..5..5..5..5..5..5..5..5..5..5..5..6..6..6..6..6..6. Veto kpl K-arvo K-arvo K-arvo K-arvo K-arvo K-arvo K-arvo Kpl / veto,,,,7,,,7,
SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY Hietakallionkatu, 585 LAPPEENRANTA PL 7, 585 LAPPEENRANTA