ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009"

Transkriptio

1 ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Etelä Karjalan kalatalouskeskus ry - 0 -

2 Raportin valokuvat: Aarno Karels, Matti Hiltunen ja KKL - 1 -

3 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Etelä Karjalan kalatalouskeskus ry Hietakallionkatu Lappeenranta ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU 2009 Aarno Karels ja Vesa Tiitinen Tarkkailun toimeksiantajat: UPM-Kymmene Oyj, Kaukas Metsä-Botnia Oy Ab, Joutseno Pulp Stora Enso Oyj, Imatraan tehtaat Tarkkailun ohjelma: Tarkkailun sisältö: Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hyväksymä ohjelma Tietoa kalaston rakenteesta teollisuuden vaikutusalueilla ja kuormittamattomilla alueilla, koetroolaukset, muikku- ja siikapopulaatio seuranta, muikunpoikasnuottaukset, kalojen hajuja makuvirheet, verkko- ja uistelukirjanpitokalastus. Etelä Karjalan kalatalouskeskus ry, Hietakallionkatu 2, Lappeenranta, toiminnanjohtaja Aarno Karels, puhelin: , kalatalousneuvoja Vesa Tiitinen, puhelin: ; - 2 -

4 - 3 -

5 ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU 2009 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO ETELÄ-SAIMAAN YLEISKUVAUS 6 3. KOETROOLAUKSET Aineisto, menetelmät ja tutkimusalueet Kalaston rakenne selkävesille koetroolausten saaliiden perusteella Troolisaaliiden kokonaissaalis Koetroolausten yksikkösaaliit ja saaliin koostumus alueittain Yksikkösaaliit lajeittain Tehtaiden lähialueiden koetroolaussaaliit Muikun populaatioseuranta Muikun yksikkösaaliit Hottamuikun (0+) yksikkösaaliit Muikun kasvu Muikkupopulaatioiden ikäjakauma Siian populaatioseuranta Siian yksikkösaaliit Siikapopulaatioiden ikäjakauma ja kasvu VASTAKUORIUTUNEIDEN MUIKUN- JA SIIANPOIKASTEN- NUOTTAUKSET Aineisto, menetelmät ja tutkimusalueet Muikunpoikasten esiintyminen Siianpoikasten esiintyminen KIRJANPITOKALASTUS Verkkokirjanpitokalastus Aineisto, menetelmät ja tutkimusalueet Pyyntipäivämäärät ja kokonaissaaliit Verkkosaaliin koostumus ja yksikkösaaliit Uistelukirjanpitokalastus Aineisto, menetelmät ja tutkimusalueet Kokonais- ja yksikkösaaliit Lohikalojen uistelusaalisjakaumat YHTEENVETO. 36 KIITOKSET LÄHTEET LIITTEET I. Koetroolausten tulokset II. Poikasnuottausten tulokset - 4 -

6 1. JOHDANTO Vuonna 2001 aloitettiin Etelä-Saimaan ja Vuoksen kalataloudellinen tarkkailuohjelma. Ohjelman tarkoitus on kerätä nykyhetken tietoa kalaston rakenteesta ja kalastuksesta teollisuuden vaikutusalueilla ja kuormittamattomilla alueilla, varsinkin alueen tärkeimmistä saalislajeista muikusta ja siiasta. Vuonna 2008 aloitettiin myös koetroolauksia tehtaiden lähialueilla (Laihianselkä, Honkalahti ja Stora-Enson sataman edusta). Etelä-Saimaan vedenlaatu on parantunut merkittävästi teollisuuden vaikutusalueilla jätevesien puhdistamisen tehostuttua 1990-luvun alkupuolella. Etelä-Saimaalla on tehty Kaakkois- Suomen TE - keskuksen toimesta kalakantojen ja kalastuksen selvityksiä 1990-luvulla (Niemi 1999). Aikaisemmat tutkimukset ja vuonna tehdyt Etelä-Saimaan kalataloudellisen tarkkailuohjelman tulokset osoittivat, että kalaston rakenne teollisuuden lähialueilla on särkikalavaltaistunut ja muikun ja siian esiintyminen ei ole toistaiseksi vertailukelpoinen kuormittamattomiin vertailualueisiin nähden. Toisaalta viime vuosina on ollut havaittavissa selkeitä merkkejä muikkukannan vahvistumisesta tehtaiden vaikutusalueilla. Kalastusolot Etelä-Saimaalla ovat varsin hyvät, joka nähtiin kalastuksen runsastumisena etenkin Imatran ja Lappeenrannan lähivesillä (kalastustiedustelu 2006; Sundell, 2008) Etelä-Saimaan kalataloudellisen tarkkailuohjelman tavoite on antaa nykyhetken tietoa kalaston rakenteen muutoksista ja erityisesti alueen tärkeimpiin saalislajeihin muikun ja siian esiintymisestä kyseisillä alueilla. Ohjelmassa seurataan kalaston rakenteen ja kalatiheyksien muutoksia tehtaiden vaikutusalueilla ja vertailualueilla koetroolauksien sekä kirjanpitokalastuksen avulla. Lisäksi tutkitaan muikun ja siian eri ikäluokkien esiintymistä tehtaiden vaikutusalueilla ja vertailualueilla sekä seurataan niiden kasvua, kuntoa ja saaliin kehitystä alueittain, ja arvioidaan ennakkoon tulevan vuosiluokan vahvuutta tutkimalla vastakuoriutuneiden poikasten ja hottamuikun alueellista esiintymistä, kasvua ja kuolevaisuutta. Vuonna 2003 ja 2007 tutkittiin myös kalojen makuvirheitä. Hankkeen toteutuksesta on vastannut Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry. Hankkeen toimeksiantajat ovat olleet UPM-Kymmene Oyj Kaukas, Lappeenranta, Oy Metsä-Botnia Ab Joutseno-Pulpin tehtaat ja Stora-Enso Oyj, Imatra. Hanketta toteutetaan Kaakkois- Suomen TE-keskuksen vahvistaman suunnitelman mukaisesti. Hankkeen suunnittelusta, hallinnosta, kenttätöistä ja tiedotuksesta huolehtivat E-K Kalatalouskeskus ry:n toiminnanjohtaja Aarno Karels sekä kalatalousneuvoja Vesa Tiitinen. Tutkimustöistä sekä vuosiraportin kirjoittamista vastasi Aarno Karels. Apuna kenttätöissä oli Matti Hiltunen. Koetroolaukset suoritti ammattikalastaja Markku Törrönen. Tässä tutkimusraportissa on esitetty vuoden 2009 Etelä-Saimaan kalataloudellisen tarkkailuohjelman tulokset. Raportti koostuu kalaston rakenteen, muikku- ja siikapopulaatioseurannan, vastakuoriutuneiden muikun- ja siianpoikasten tutkimuksien, sekä verkko- ja uistelukirjanpitokalastuksen tuloksista. Etelä-Saimaan kalataloudellisen tarkkailuohjelman raportti vuonna 2009 on nähtävissä myös Etelä Karjalan Kalatalouskeskus ry:n nettisivuilla

7 2. ETELÄ-SAIMAAN YLEISKUVAUS Etelä-Saimaa sijoittuu Salpausselkämuodostelmien väliin (Iso ja Pieni Salpausselkä). Vesialueen pinta-ala on 621 km 2, vesitilavuus 5,2 km 3 ja keskisyvyys 8,4 m (taso NN + 75,10). Suurin osa Etelä-Saimaalle tulevista vesistä kulkee Rastinvirran kautta. Tätä kautta virtaa suunnilleen sama vesimäärä, kuin mikä Vuoksen kautta purkautuu. Vuoksen keskivirtaama on 596 m 3 /s (vuosina ). Vain pieni osa vesistä tulee Etelä-Saimaan omalta valumaalueelta (Saimaan vesiensuojeluyhdistys 1995). Etelä-Saimaan virtaukset on esitetty kuvassa 1. Kutvele Kyläniemi Härskiänsaari Äitsaari Ruokolahti Rastinvirta Ilkonselkä Suuri Jänkäsalo Lamposaaren selkä 550 m 3 /s Mäntyselkä Karvasalo Kaidonselkä Mietinsaari Salonsaari IMATRA Hetonselkä Taipalsaari Kattelussaari Vuoksi 596 m 3 /s Vehkataipale Keskisen selkä LAPPEENRANTA Haukiselkä Pulpin selkä Joutseno Etelä-Saimaa, virtaussuunnat Saimaan kanava m 3 /s (Vesihallitus 1976) N S Kuva 1. Etelä-Saimaan virtaukset (Vesihallitus 1976). Etelä-Saimaan alue on yleispiirteeltään rikkonainen. Suurimmat selät ovat Ilkon-, Kaidon- ja Mäntysaaren selät. Läntinen osa on saaristoineen ja suuret selät puuttuvat. Myös Vuoksenniskan- ja Ruokolahden alueet ovat rikkonaisia, eikä suuria selkiä ole. Alueen eteläiselle rannalle oman erityispiirteensä antavat suuret avoimet lahdet. Etelä-Saimaan vesi on luontaisesti lievästi humusväritteistä, niukasti elektrolyyttejä sisältävää ja niukkaravinteista. Suurimmat kuormittajat ovat Lappeenrannassa sijaitseva UPM- Kymmenen Kaukaan tehdas, Joutsenossa sijaitseva Metsä-Botnia Oy Ab Joutseno Pulpin tehdas ja Stora-Enso Oy Imatran tehdas. Tehtaiden jätevesien laimentuminen tutkimusalueella on esitetty kuvassa 2 (Karels, 2000). Tutkimusalueen osa-aluejako (kuva 5) perustuu tehtaiden jätevesien laimentumiseen Etelä-Saimaalla. Kaukaan lähialueella (alue 1-2) jätevesien pitoisuudet ovat suurimmat ja siellä on selvä jätevesien gradientti noin 15 km alavirtaan saakka. Joutsenon Pulpin lähialueella (alue 3) jätevesien pitoisuudet ovat suhteellisen pieniä ja vaihtelut jätevesien laimennuksessa ja levinneisyydessä ovat suuret. Stora-Enso Oyj:n vesistövaikutukset keskittyvät Vuoksensuun alueelle (alue 5) ja Vuokseen (alue 10). Jätevesien vaikutusten välialueet on määritetty osa-alueiksi 4, 6, 9 ja puhtaat vertailualueet Kyläniemen etelä- ja pohjoispuolella osa-alueiksi 7 ja

8 Eteläisellä Saimaalla ja Vuoksessa hajakuormituksen ja muiden pistekuormittajien vaikutus on paperiteollisuuslaitoksiin verrattuna vähäinen. Etelä-Saimaalla alueen länsi- ja itäosissa veden laatua muuttaa hajakuormitus (Saukkonen, 2000). Kuva 2. Tehtaiden jätevesien laimentuminen tutkimusalueella (Karels, 2000). Veden laatu on kehittynyt myönteisesti koko Etelä-Saimaalla 1990-luvulla. Suurimmat muutokset tapahtuivat uusien biologisten puhdistamoiden käyttöönoton jälkeen Kaukaalla vuonna 1992 sekä Stora-Ensolla vuoden 1992 lopulla. Myös Joutseno Pulpin aktiivilietelaitoksen laajentaminen vuonna 1997 vaikutti positiivisesti vedenlaatuun. Vedenlaatumuutokset ovat näkyneet natriumpitoisuutta ja sähkönjohtavuutta lukuun ottamatta kaikissa vedenlaatuparametreissa. Happitilanne on kohentunut ja rehevyyttä säätelevien ravinteiden eli fosforin ja typen pitoisuudet ovat vähentyneet. Vesi on myös kirkastunut väriluvun ja sameuden pienentymisen myötä (Saukkonen, 2000). Etelä-Saimaa on historiallisesti merkittävä alue kalataloudellisesti katsottuna, josta on osoituksena alueen voimakas virkistyskalastus sekä ammattikalastuksen säilyminen elinkeinona. Suurimmat kalatiheydet ja kalabiomassat ovat Kaukaan tehtaiden ja Haukiselän välisellä alueella (Niemi, 1999; Sundell, 2003; Karels ja Niemi, 2002; Karels et al., ). Salakka, särki ja ahven muodostavat suurimman osan kalastosta tehtaiden jätevesien vaikutusalueella. Muikun ja siian osuudet ovat pienempiä kuin puhtailla alueilla. Lievemmin rehevöityneille ja puhtaille alueille mentäessä särkikalojen tiheydet pienenevät ja muun muassa muikun ja siian osuudet kasvavat. Viime vuosina on ollut havaittavissa merkkejä muikkukannan vahvistumisesta tehtaiden vaikutusalueilla. Etelä-Saimaalla kalasti vuonna 2006 viimeisen kalastustiedustelun mukaan yhteensä ruokakuntaa (23,3 ruokakuntaa/km 2 ), joista 22,6 % oli kotoisin Imatralta, 11,9 % Joutsenosta, 29,6 % Lappeenrannasta, 5,4 % Ruokolahdelta ja 3,0 % Taipalsaarelta. Näistä järvialueella kalasti (22,4 ruokakuntaa/km 2 ) ja Vuoksessa 441 ruokakuntaa (Sundell, 2008). Kalastus oli aktiivisimmalla kesällä. Virkistyskalastajiksi itsensä luokitteli 81,2 %, kotitarvekalastajiksi - 7 -

9 18,2 % ja ammattikalastajiksi 0,6 % kalastusta harjoittaneista ruokakunnista. Verkot olivat yleisin pyydys. Niitä oli vuonna 2006 käytössä yhteensä kappaletta (121 kpl/ km 2 ). Muikkuverkkojen osuus oli 26 %. Myös vapakalastusvälineitä oli käytössä varsin paljon, joka kuvastaa alueen merkitystä virkistyskalastusalueena. Tutkimusalueen kokonaissaalis oli vuonna 2006 yhteensä kiloa (52 kg/rkk, 12,0 kg/ha). Tärkeimmät saalislajit olivat ahven (30 %), hauki (18 %), muikku (18 %) ja särki (11 %). Lohikaloja (muikku, siika, lohi, taimen) saalissa oli eniten vesipinta-alaa kohden Etelä-Saimaan eteläosassa (alue 6) ja särkikaloja Lappeenrannan lähivesillä (alue 1, Sundell, 2008). Etelä-Saimaalla oli vuonna 2009 kaksi troolikalastajaa Jari Häkkinen ja Markku Törrönen Kyläniemestä. Kyläniemen troolikalastajille kalastus on pääelinkeino. Myös syksyn muikkuverkkokalastus (muikun mäti) ja talven verkkokalastus on tulonlähde Etelä-Saimaan ammattikalastajille ja sivuammattikalastajille. Etelä-Saimaalla muikkukantaan ovat vaikuttaneet sekä luontaiset kannanvaihtelut että jätevedet. Muikkusaalit alkoivat heikentyä 1980-luvun puolivälin jälkeen ja muikkusaaliiden aallonpohja oli vuonna Tämän jälkeen hyviä vuosiluokkia on syntynyt useana vuonna (Niemi, 1999; Karels ym., ). Varsinkin vuonna 2001 ja 2004 olivat hyviä ja 2007:n vuosiluokka on ollut poikkeuksellisen vahva tarkkailuohjelman aikana. Kuva 3. Koetroolauksissa on melkein aina Kuva 4. Troolauksissa matalammilla osakaskuntien väki mukana. tehtaiden lähialueilla on aina olemassa Kuvassa troolinnosto Vuoksensuulla, mukana troolin rikkoontumisriski. Tässä trooliin Savilahden ja Mietinsaaren osakaskunnan joutunut uppotukki Laihianselällä. miehet

10 3. KOETROOLAUKSET 3.1. Aineisto, menetelmät ja tutkimusalueet Vuonna 2009 tehtiin 30 koetroolausta. Näytteet otettiin 3 kertaa 10 eri osa-alueelta. Lisäksi tehtiin 9 (3 x 3) koetroolauksia tehtaiden lähialueilla (Laihianselkä, Honkalahti ja Stora-Enson edustalla). Koetroolausalueet ja troolausreitit ja osa-aluejako ovat esitetty kuvassa 5. Vuoden 2009 koetroolauspäivät on esitelty taulukossa 1 ja 2. Vuonna 2009 kokonaisvetoaika oli 1432 min / 23,9 tuntia. Kutvele Kyläniemi Härskiänsaari Äitsaari Ruokolahti Rastinvirta Karvasalo Salonsaari Suuri Jänkäsalo Mietinsaari IMATRA Taipalsaari Kattelussaari A B Vuoksi N Vehkataipale LAPPEENRANTA Joutseno Koetroolaukset 2009 S Kuva 5. Osa-alueet ja koetroolausreitit Etelä-Saimaalla vuonna Tehtaiden lähialueen koetroolausreitit on merkattu sinisellä viivalla. Kalastus suoritettiin paritroolauksena ja troolauksissa käytettiin sama trooliverkkoa. Vakituisten koetroolausalueiden trooliverkon vetosyvyys oli 7-15 m, vetoleveys 60 m, verkkopussi 8 mm, vetoaika min, paikasta riippuen, ja vetonopeus > 2 solmua, noin 4 km/tunti). Kalastetun alueen pinta-ala yhden tunnin koevedolla 60-metrisellä troolilla on siis noin 24 hehtaaria. Saaliin koosta ja koostumuksesta riippuen otettiin noin kilon satunnainen otosnäyte. Troolisaaliin kokonaispainon arvioi troolialusten kippari Markku Törrönen. Otoksen kalat punnittiin ja laskettiin lajeittain. Muikut ja siiat mitattiin ja punnittiin yksitellen ja kaloista otettiin suomunäytteet. Mikäli otoksessa oli reilusti yli 50 kpl/laji, tehtiin lopuista ainoastaan kokojakauma. Troolisaaliin otoksesta laskettiin myös muiden lajien kappalemäärät ja lajien kokonaisbiomassa saaliissa. Muikun ja siian suomunäytteistä määritettiin ikä ja tehtiin takautuva kasvun määritys (Leanin menetelmä). Kasvukäyrät tehtiin vertaamalla pituutta ikään. Siioista laskettiin siivilähampaan määrät siikamuodon selvittämiseksi. Tuppisiialla siivilähampaiden lukumäärä on noin 30 (Koli, 1990) ja planktonsiiaksi määritettiin yksilöt, joiden siivilähampaiden lukumäärä oli yli

11 Taulukko 1. Koetroolaukset Etelä-Saimaalla vuonna Päivämäärä ja vetoaika alueittain. ALUE pvm vetoaika pvm vetoaika pvm vetoaika (min) (min) (min) 1. Keskisenselkä Haukiselkä Pulpinselkä A. Kätkytsaari-Muuttoluotto B. Tiurun/Hetonselkä Vuoksensuu Kaidonselkä Mänty/Lamposaarenselkä Petraselkä Karhuselkä Yhteensä (kerta, min) 10x x x 372 Taulukko 2. Tehtaiden lähialueiden koetroolaukset Etelä-Saimaalla vuonna ALUE pvm vetoaika pvm vetoaika pvm vetoaika (min) (min) (min) Laihianselkä Honkalahti Stora-Enson edustalla Yhteensä (kerta, min) 3x 70 3x 71 3x

12 3.2. Kalaston rakenne selkävesille koetroolausten saaliiden perusteilla Troolisaaliiden kokonaissaalis Etelä-Saimaalla vuonna 2009 tehtyjen koetroolausten kokonaissaaliit vakioalueilla (20,6 troolaustuntia) on esitetty taulukossa 3 ja liitteessä I. Alueen kokonaissaalis oli yhteensä noin 6777 kg, joka merkitsee keskimäärin 330,9 kg saalista vetotuntia ja 13,8 kg/hehtaari kohden. Muikku oli painon sekä lukumäärän perusteella troolisaaliiden tärkein laji (94 % saaliin painosta). Seuraavaksi eniten esiintyneet lajit olivat kuore (2,1 %), ahven (1,4 %), salakka, siika, kuha ja järvitaimen. Verrattuna keskimäärin vuosiin , vuoden 2009 kokonaisyksikkösaalis oli noin 2 kertaa suurempi. Muikun ja hottamuikun (0- vuotiaita) saalis oli noin 4 kertaa suurempi kuin keskimäärin vuonna Siian saalis oli noin kolme kertaa pienempi kuin keskimäärin vuonna Taulukko 3. Etelä-Saimaan koetroolausten saaliiden keskiarvot vuonna 2009 ja vuosina ; kokonaissaalis ja yksikkösaalis (kg/vetotunti) lajeittain. Etelä-Saimaan koetroolauksen saalis Laji kg kg/tunti % kg/ha kg/vuosi kg/tunti % Muikku (C. albula) 5495,8 268,3 81,1 11,2 2100,3 76,1 62,2 Hottamuikku (0+) 843,7 41,2 12,4 1,7 205,9 10,5 6,1 Siika (C. lavaretus) 41,2 2,0 0,6 0,1 187,3 7,3 5,5 Ahven (Perca fluviatilis) 91,7 4,5 1,4 0,2 222,7 7,9 6,6 Särki (Rutilus rutilus) 4,3 0,2 0,1 0,0 128,0 9,2 3,8 Salakka (Alb. alburnus) 53,0 2,6 0,8 0,1 308,8 13,1 9,1 Kuore (Osm. eperlanus) 140,0 6,8 2,1 0,3 156,9 11,1 4,6 Kuha (St. lucioperca) 45,3 2,2 0,7 0,1 19,1 0,7 0,6 Kiiski ( Gymn. cernuus) 0,8 0,0 0,0 0,0 1,1 5,8 0,0 Järvitaimen (Salmo trutta) 36,8 1,8 0,5 0,1 20,6 7,3 0,6 Lahna (Abramis brama) 6,5 0,3 0,1 0,0 7,9 5,1 0,2 Hauki (Esox lucius) 11,9 0,6 0,2 0,0 14,4 0,6 0,4 Järvilohi (Salmo salar) 4,2 0,2 0,1 0,0 4,6 7,0 0,1 Miekkasärki (P. cultratus) 1,2 0,1 0,0 0,0 1,2 7,2 0,0 Nieriä (Salvelinus alpinus) 2,0 0,1 0,0 0,0 0,3 6,5 0,0 Yhteensä ,9 100,0 13,8 3379,1 175,4 100,0-11 -

13 Koetroolausten yksikkösaaliit ja saaliin koostumus alueittain Suurimmat kokonaisyksikkösaaliit ( kg/vetotunti) saatiin Kätkytsaaren alueilla ja Kaidonselällä. Saaliit olivat välille kg/vetotunti Keskisenselällä, Haukiselällä, Pulpinselällä ja Mäntyselällä. Muilla alueilla kokonaisyksikkösaaliit olivat välillä kg/vetotunti. Vertailu- ja välialueella, muikku muodosti yli 95 % saaliista, seuraavaksi eniten saatiin ahventa ja siikaa. UPM-Kymmene Kaukaan vaikutusalueella, Keskisenselällä, muikku muodosti 65 % saaliista. Lisäksi saatiin kuoretta (13%), salakkaa (9%), ahventa (6%), kuhaa (3%), särkeä, haukea, lahnaa, miekkasärkeä ja kiiskeä. Haukiselällä muikku muodosti 95 % saaliista, lisäksi saatiin kuhaa, ahventa, kuoretta, salakkaa, siikaa, haukea ja lahnaa. Metsä-Botnian Joutseno Pulpin vaikutusalueella, Pulpinselällä muikku muodosti 95 % saaliista. Lisäksi saatiin ahventa, kuhaa, lahnaa, järvilohi, särkeä ja siika. Stora-Enson vaikutusalueella, Vuoksensuulla muikku muodosti 98 % saaliista. Lisäksi saatiin järvitaimenta, siikaa, ahventa ja kuoretta. Vuoden 2009 koetroolausten keskimääräiset yksikkösaaliit (kg/vetotunti) ja saaliin koostumus (% painosta) eri osa-alueilla on esitetty kuvissa 4 ja 5 ja liitteessä I. Vuoden koetroolausten keskimääräiset yksikkösaaliit ja saaliin koostumus eri osaalueilla on esitetty kuvissa 6 ja 7. Verrattuna vuosiin , kaikilla alueilla kokonaisyksikkösaaliit olivat vuonna 2009 merkittävästi suuremmat, johtuen edelleen vahvasta vuoden 2007 muikkuluokasta Yksikkösaaliit lajeittain Muikun ja siian yksikkösaaliit on esitetty kappaleissa 3.3. sekä 3.4. Muiden lajien keskimääräiset yksikkösaaliit vuonna 2009 ja on esitetty kuvassa 6 ja 7 ja taulukossa 4 (tehtaiden lähialueet). Ahventa esiintyi kaikilla alueilla. Ahvenen suurimmat yksikkösaaliit saatiin Keskisenselältä (28 kg/vetotunti) ja Laihianselältä (48 kg/t). Toisilla alueilla ahvenen yksikkösaaliit vaihtelivat 1-5 kg/vetotunti. Ahven saalis oli 50 % pienempi kuin keskimäärin vuonna Särjen osalta yksikkösaaliit olivat suurimmillaan Laihianselällä (103 kg/vetotunti). Muilla alueilla särjen yksikkösaaliit olivat alle 3 kg/vetotunti. Särjen saalis oli 96% pienempi kuin keskimäärin vuonna Salakkaa esiintyi rehevöityneellä alueella. Salakan suurimmat yksikkösaaliit saatiin Keskisenselältä (41 kg/vetotunti) Muilla alueilla salakan yksikkösaaliit olivat alle 1 kg/vetotunti. Kuoretta ja varsinkin kuoreenpoikasia esiintyi melkein kaikilla alueilla. Niiden todellisia määriä on vaikea arvioida, koska poikaset menevät trooliverkon läpi. Kuoreen suurimmat yksikkösaaliit saatiin Keskisenselältä (59 kg/t), Laihianselältä (8 kg/t) ja Kätkytsaarelta (27 kg/t). Muilla alueilla kuoreen yksikkösaaliit olivat alle 1,5 kg/vetotunti

14 kg/vetotunti Kaukas Lappeenranta M-B Joutseno KOETROOLAUKSEN SAALIS 2009 (kg / vetotunti) Stora Enso Imatra Vertailuja välialueet Muut Kuha Kuore Salakka Särki Ahven Siika Hotta* Muikku A 4B yht. ALUE Kuva 6. Etelä-Saimaalla vuonna 2009 tehtyjen koetroolauksien yksikkösaaliit (kg/ vetotunti) alueittain ja lajeittain (Huom!! y-akseli on kaksi kertaa suurempi kuin kuva 6). kg/vetotunti Kaukas Lappeenranta KOETROOLAUKSEN SAALIS (kg / vetotunti) M-B Joutseno Stora Enso Imatra Vertailuja välialueet Muut Kuha Kuore Salakka Särki Ahven Siika Hotta* Muikku A 4B yht. ALUE Kuva 7. Etelä-Saimaalla vuosina tehtyjen koetroolauksien keskimääräiset vuotuiset yksikkösaaliit (kg/ vetotunti) alueittain ja lajeittain

15 paino % 100 % 75 % 50 % 25 % Troolausten saaliin koostumus vuonna 2009 Muut Kuha Kuore Salakka Särki Ahven Siika Hotta* Muikku 0 % A 4B yht. ALUE Kuva 8. Koetroolausten saaliin koostumus (% painosta) eri osa-alueilla vuonna paino % 100 % 75 % 50 % 25 % Troolausten saaliin koostumus v Muut Kuha Kuore Salakka Särki Ahven Siika Hotta* Muikku 0 % A 4B yht. ALUE Kuva 9. Koetroolausten saaliin koostumus (% painosta) eri osa-alueilla vuonna

16 Kuhan suurimmat yksikkösaaliit saatiin Keskisenselältä (17 kg/vetotunti) ja Pulpinselältä (3,6 kg/vetotunti), Laihianselältä (10,9 kg/t), Haukiselältä (4,3 kg/t) ja Kaidonselkä (3,3 kg/vetotunti). ( Laihian-, Keskisen- ja Haukiselältä saatiin loppukesällä myös kuhanpoikasia (noin kpl/veto; pituus 6-12 cm). Muilla alueilla kuhan yksikkösaaliit olivat alle 1,0 kg/vetotunti. Haukia esiintyi koetroolaussaaliissa Keskisenselällä (5,9 kg/t), Laihianselällä (0,8 kg/t), Haukiselällä (2,2 kg/t), Honkalahdella, Kätkytsaarella ja Karhuselällä (0,2 kg/t). Muilla alueilla ei saatu haukea. Lahnaa esiintyi koetroolaussaaliissa Keskisenselällä (3,6 kg/t), Laihianselällä (2,5 kg/t), Haukiselällä (2,2 kg/t) ja Pulpinselällä (0,8 kg/vetotunti). Muilla alueilla ei saatu lahnaa. Kiiskiä esiintyi Laihianselällä (0,3 kg/t) Keskisenselällä (0,6 kg/t) ja Haukiselällä (0,1 kg/t). Muilla alueilla ei saatu kiiskeä. Järvitaimenta esiintyi koetroolaussaaliissa Tiurunselällä (3,7 kg/t), Vuoksensuulla (1,4 kg/t), Kaidonselällä (5,5 kg/t), Mäntyselällä (1,7 kg/t), Petranselällä (1,7 kg/t), Kätkytsaarella (1,4 kg/t), Karhuselällä (0,3 kg/t) ja Enson edustalla (0.8 kg/t). Muilla alueilla ei saatu järvitaimenta. Nieriää esiintyi ainoastaan Kyläniemen pohjoispuolella (0,3 kg/t), Mäntyselällä (0,2 kg/t) ja Haukiselällä (0,3 kg/t). Muilla alueilla ei saatu nieriää. Järvilohia esiintyi troolisaalissa ainoastaan Kyläniemen pohjoispuolella (0,7 kg/t), Kaidonselällä (0,3 kg/t) ja Pulpinselällä (0,8 kg/t). Muilla alueilla ei saatu järvilohta. Miekkasärkeä esiintyi ainoastaan Keskisenselällä (0,9 kg/t) ja Laihianselällä (0,8 kg/t). Muilla alueilla ei saatu miekkasärkeä. Kuva 10. Kaksi kuhaa, 3 miekkasärkeä ja yksi lahna Laihianselän troolisaaliissa. Kuva 11. Myös haukea esiintyy troolisaalissa. Tässä Paavo Törrönen ja 4 kg:n hauki Keskisenselällä kesäkuussa Takana Heikki-Jussi Kupiainen ja 350 kg:n muikkusaalis samalta alueelta

17 Tehtaiden lähialueiden koetroolaussaaliit Tehtaiden lähialueiden koetroolaussaaliit on esitetty taulukossa 4. Koetroolaus on tehty samalla troolilla (leveys 60 m, verkkopussi 8 mm) kuin vakioalueilla. Taulukko 4. Tehtaiden lähialueiden koetroolaussaaliit 2009 ja keskiarvo (kolmen troolivedon keskisaalis; kg/vetotunti). Laihianselkä Honkalahti Stora-Enson edusta Laji kg/tunti kg/tunti kg/tunti kg/tunti kg/tunti kg/tunti Muikku 62,6 0,2 28,1 120,0 135,3 77,2 Hottamuikku 0,2 0,4 60,0 2,2 17,7 9,8 Siika 0,0 0,2 0,2 1,0 1,7 0,4 Ahven 47,5 63,5 2,1 10,7 1,2 1,8 Särki 102,9 57,7 0,6 4,5 0,0 0,2 Salakka 0,3 13,8 0,0 0,3 0,2 5,1 Kuore 8,3 30,3 0,0 0,0 0,2 0,4 Kuha 10,9 6,0 0,2 0,0 0,0 0,0 Kiiski 0,3 0,9 0,0 0,3 0,0 0,0 Järvitaimen 0,0 1,4 0,0 0,0 0,8 0,0 Lahna 2,5 7,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Hauki 0,8 0,0 0,2 0,2 0,0 0,0 Miekkasärki 0,8 0,3 0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 237,1 264,00 91,4 29,6 157,2 28,3 Kaukaan lähialue (Laihianselkä, noin 3-4 km tehtaan purkupaikalta) Laihianselällä yksikkösaalis oli 237,1 kg/vetotunti. Särki muodosti 43%, muikku 26%, ahven 20 %, kuha 5% ja kuore 4 %. Lisäksi saatiin lahnaa, haukea, miekkasärkeä ja kiiskeä. Muikun ja särjen saaliit olivat suuremmat ja salakan ja kuoren saaliit pienemmät kuin vuonna Metsä-Botnian lähialueella (Honkalahti, noin 0-1 km tehtaan purkupaikalta) Honkalahden yksikkösaalis oli 91,4 kg/vetotunti. Muikku muodosti 96 % ja ahven 2,3 % saaliin painosta. Stora-Enson lähialueella (Sataman edustalla, noin 0,2 2 km purkupaikalta) Stora-Enson edustalla yksikkösaalis oli 157 kg/vetotunti. Muikku muodosti 97 % saaliin painosta. Lisäksi saatiin ahventa, siikaa, järvitaimenta, salakkaa ja kuoretta

18 3.3. Muikun populaatioseuranta Muikun yksikkösaaliit vuonna 2009 ja Muikun eri osa-alueiden keskimääräiset yksikkösaaliit vuonna 2009 ja vuosina on esitetty taulukossa 5, kuvassa 12 ja liitteessä I. Vuoden 2009 muikun yksikkösaalis koko Etelä- Saimaalla (270 kg/vetotunti) oli noin 3-4 kertaa suurempi kuin keskimäärin vuonna (79 kg/t). Suurimmat muikun yksikkösaaliit ( kg/vetotunti) saatiin Kätkytsaaren alueilla ja Kaidonselällä. Muikkusaaliit olivat välille kg/vetotunti Keskisenselällä, Haukiselällä, Pulpinselällä ja Mäntyselällä. Muilla alueilla yksikkösaaliit olivat välillä kg/vetotunti. Taulukko 5. Etelä-Saimaan vuonna 2009 ja vuosina tehtyjen koetroolausten muikun- ja siian yksikkösaaliit (kg/vetotunti) alueittain. Muikun- ja siian yksikkösaaliit (kg/vetotunti) 2009 ja Muikku Hottamuikku Siika Alue Keskisenselkä 276,6 38,2 23,8 44,4 0,1 0,3 2. Haukiselkä 183,0 60,9 24,0 5,2 0,1 2,9 3. Pulpinselkä 318,1 49,3 41,1 3,7 0,2 2,5 4A. Kätkytsaari 789,5 79,6 67,7 8,1 0,7 2,1 4B. Tiurun-Hetonselkä 59,7 67,3 18,6 2,7 6,2 10,3 5. Vuoksensuu 91,8 25,8 35,4 8,5 1,3 3,9 6. Kaidonselkä 576,6 176,7 141,1 10,4 2,2 9,3 7. Mäntyselkä 242,3 100,3 0,8 3,1 1,0 10,5 8. Petraselkä 50,6 154,5 47,2 4,7 3,0 6,6 9. Karhuselkä 107,4 35,2 0,1 0,1 3,0 9,7 Keskiarvo 269,5 78,8 40,0 9,1 1,8 5,8 Vuonna 2009 hottamuikkujen saaliit olivat noin 4 kertaa suuremmat kuin keskimäärin vuonna Vuoden 2009 suurimmat hottamuikun yksikkösaaliit saatiin Kaidonselällä (141 kg/vetotunti) ja Kätkytsaarella (68 kg/vetotunti) ja Pulpinselällä. Saaliit olivat välillä 1 7,5 kg/vetotunti Vuoksensuulla, Hauki-, Kaidon-, Mänty-, Tiurun-Heton-, ja Petraselällä. Karhuselällä ei saatu hottamuikkuja. Syksyn hottamuikkujen yksikkösaaliiden perusteella, muikun 2009-vuosiluokka tulee olemaan hyvä

19 kg / vetotunti MUIKKU KOETROOLAUSSAALIS Keskisenselkä 700 Haukiselkä Pulpinselkä 600 Kätkytsaari 500 Tiuru/Hetonselkä Vuoksensuu 400 Kaidonselkä Mäntyselkä 300 Petraselkä Karhuselkä 200 Yhteensä Kuva 12. Muikun yksikkösaalis eri osa-alueiden koetroolauksissa Etelä-Saimaalla vuosina Hottamuikun (0+) yksikkösaaliit Vuoden eri osa-alueiden hottamuikun yksikkösaaliit (kg/vetotunti) koetroolauksissa on esitetty taulukossa 5, kuvassa 13 ja liitteessä 1. kg / vetotunti MUIKKU 0+ KOETROOLAUSSAALIS Keskisenselkä 303 kg/vetotunti Haukiselkä 80 Pulpinselkä Kätkytsaari 60 Tiuru/Hetonselkä Vuoksensuu Kaidonselkä 40 Mäntyselkä Petraselkä Karhuselkä 20 Yhteensä Kuva 13. Etelä-Saimaan hottamuikkujen yksikkösaaliit (kg/vetotunti) koetroolauksissa eri osa-alueilla vuonna

20 Muikun kasvu Muikun pituuskasvu vuonna 2009 osa-alueittain on esitetty taulukossa 6. Niin kuin vuonna muikun kasvu on nopeinta Etelä-Saimaan eteläisimmillä alueilla ja hitainta Kyläniemen pohjoispuolella. Syynä siihen ovat muikkukantojen pienemmät tiheydet ja parempi ravintotilanne eteläisimmillä alueilla. Muikkukantojen ollessa tiheitä, kasvu on hitaampaa kuin pienten muikkukantojen aikana (Helminen ym. 1997; Karjalainen ym. 2001). Taulukko 6. Muikun keskimääräinen pituus (cm) ja paino(g) eri osa-alueilla syyskuussa ( ) Etelä-Saimaalla vuonna ikä (vuotta) Alue / ikäluokka 0+ (hotta) Keskisenselkä 11,0cm / 9,7g 16,4cm / 33g Haukiselkä 9,2cm / 5,4g 13,4cm / 16g 15,2cm / 25g 17,2cm / 37g 3. Pulpinselkä 8,9cm / 4,6g 13,0cm / 20g 16,5cm / 28g - 4A. Kätkytsaari 8,9cm / 5,3g 13,9cm / 21g 16,5cm / 30g 19,4cm / 47g 4B. Tiuru/Hetonselkä 8,3cm / 3,7g 13,1cm / 16g Vuoksensuu 8,6cm / 4,4g Kaidonselkä 8,3cm / 3,7g 12,3cm / 12g 14,1cm / 20g 16,0cm / 34g 7. Mänty-Ilkonselkä 8,0cm / 3,2g 12,1cm / 12g 13,9cm / 19g 16,3cm / 55g 8. Petraselkä 7,0cm / 2,0g 10,9cm / 10g 12,2cm / 12g 15,0cm / 18g 9. Karhuselkä 9,3cm / 5,5g 14,9cm / 25g 16,6cm / 33g - Keskiarvo 8,8cm / 4,8g 13,3cm / 15g 14,8cm / 24g 16,8cm / 38g Kuva 14. Petraselän muikkuja (alue 8) touko- Kuva 15. Laihianselällä toukokuussa 2009 kuussa Saalis koostui 98% 1-ja 2- vuoti- saadun muikun suomu (ikäarvio 7+ v: pituus aista. 1-vuotiaat on 8-9 cm ja 2-v cm. 21,7 cm; 55 grammaa)

21 Muikkupopulaatioiden ikäjakauma Koko Etelä-Saimaan muikkupopulaatioiden ikäjakauma troolisaaliissa (ilman hottamuikkua) vuonna 2009 on esitetty kuvassa 16. Muikun 1+ vuotiaiden osuus oli 43 % saaliista ja 2+ vuotiaiden osuus 56 %. Tämä osoittaa, että vahvan vuoden 2007 vuosiluokan vaikutus (2+ v) on vielä hyvin nähtävissä vuoden 2009 saaliissa. 100,0 kpl% 75,0 50,0 42,7 55,9 KOKO TUTKIMUSALUE (n=2689) 25,0 0,0 1,3 0,1 0,0 0, Ikä (vuosi) Kuva 16. Etelä-Saimaan muikkupopulaatioiden ikäjakauma vuonna Osa-alueittainen muikkupopulaatioiden ikäjakauma troolisaaliissa vuonna 2009 on esitetty kuvassa 19. Osuus vuoden 2008 vuosiluokka muikkusaalissa (eli 1-vuotiaita) oli yli 75 % alueella 4A (Kätkytsaari-Muuttoluoto), Vuoksensuulla (alue 5), alueella 6 (Kaidonselkä) ja vertailualueella 7 (Mäntyselkä). Muilla alueilla 1-vuotiaiden osuus oli välillä % (lukuun ottamatta Keskisenselkä 28 % 1-vuotiaita). Kuva 17. Muikun pituus- ja painomittaukset veneen hytissä. Kuva 18. Kalojen iänmäärityslaitteet kalatalouskeskuksen toimistossa

22 100,0 75,0 50,0 76,1 ALUE 1 (Keskisenselkä, n=113) 100,0 75,0 50,0 74,1 ALUE 2 (Haukiselkä, n=336) 25,0 0,0 20,4 3,5 0,0 0,0 0, ,0 0,0 24,1 1,5 0,3 0,0 0, ,0 75,0 50,0 81,7 ALUE 3 (Pulpinselkä, n= ,0 75,0 50,0 47,8 (Kätkytsaari/Muuttoluotto,n=345) 51,0 ALUE 4A 25,0 15,8 25,0 0,0 2,5 0,0 0,0 0, ,0 1,2 0,0 0,0 0, KPL % 100,0 75,0 50,0 75,6 ALUE 4B (Tiuru/Hetonselkä, n=234) 100,0 75,0 50,0 89,5 ALUE 5 (Vuoksensuu, n=190) 25,0 0,0 24,4 0,0 0,0 0,0 0, ,0 0,0 10,0 0,5 0,0 0,0 0, ,0 75,0 50,0 25,0 32,7 66,5 ALUE 6 (Kaidonselkä, n=346) 100,0 75,0 50,0 25,0 22,4 76,1 ALUE 7 (Mäntyselkä, n=339) 0,0 0,9 0,0 0,0 0, ,0 0,9 0,6 0,0 0, ,0 75,0 50,0 47,9 50,0 ALUE 8 (Petraselkä, n=236) 100,0 75,0 50,0 62,1 36,6 ALUE 9 (Karhuselkä, n=309) 25,0 25,0 0,0 2,1 0,0 0,0 0,0 1,3 0,0 0,0 0,0 0, Ikä (vuosi) Kuva 19. Etelä-Saimaan muikkupopulaatioiden ikäjakauma osa-alueittain vuonna

23 3.4. Siian populaatioseuranta Siian yksikkösaaliit Vuoden 2009 ja vuosien siian yksikkösaaliit (kg/vetotunti) eri osa-alueiden koetroolauksissa on esitetty taulukossa 5, kuvassa 20 ja liitteessä I. kg / vetotunti SIIKA KOETROOLAUSSAALIS Keskisenselkä Haukiselkä Pulpinselkä Kätkytsaari Tiuru/Hetonselkä Vuoksensuu Kaidonselkä Mäntyselkä Petraselkä Karhuselkä Yhteensä Kuva 20. Siian yksikkösaalis (kg/vetotunti) eri osa-alueiden koetroolauksissa Etelä- Saimaalla vuosina Vuoden 2009 siian saaliit olivat noin kolme kertaa pienemmät kuin keskimäärin vuosina Siikaa saatiin kaikilla osa-alueilla lukuun ottamatta Keskisenselkä ja Kätkytsaari- Muuttoluodon alueille. Vuoden 2009 suurimmat siian yksikkösaaliit (15,2 kg/vetotunti) saatiin Kyläniemen pohjoispuolella (Petraselkä, alue 8). Muilla alueilla saaliit olivat välillä 0,9 4,0 kg/vetotunti). Keskisenselälle ja Kätkytsaari-Muuttoluodon alueilla ei ole saatu siikaa koetroolaussaaliissa. Etelä Saimaalla ja Vuoksessa esiintyy useita siikamuotoja, joiden ravinnon käyttö voi erota toisistaan. Siikamuodot erotetaan rakenteellisesti toisistaan pääasiassa kiduskaaren siivilähampaiden lukumäärän perusteella (Kaukoranta ym. 1998). Tiheäsiivilähampaiset (siivilähampaita yli 40) siikamuodot syövät koko ikänsä eläinplanktonia. Harvasiivilähampaiset (alle 30) siirtyvät poikasvaiheen jälkeen pohjaeläinravintoon. Muut siikamuodot (30 40) syövät sekä eläinplanktonia että pohjaeläimiä. Etelä Saimaalla yleisin on ns. tuppisiika (pikkusiika), jolla on keskimäärin siivilähammasta / kiduskaari. Tuppisiika on hidaskasvuinen siikamuoto. Etelä Saimaalla ja Vuoksessa esiintyy myös jonkin verran istutettua planktonsiikaa

24 Taulukko 7. Siikamuodot siivilähampaiden perusteella (Kaukoranta ym. 1998). Siikamuoto Siivilähampaita Kutualue Pohjasiika Joki ja järvi Karisiika Järvi Vaellusiika Joki Tuppisiika Järvi Järvisiika Järvi Planktonsiika Joki Peledsiika Järvi Vuonna saatiin vuosittain myös aina muutamia siikoja, joiden kiduskaaren siivilähampaiden lukumäärä oli välillä Istutuksilla on paikoin sekoitettu keskenään siikamuotoja ja -kantoja sekä muutettu niiden levinneisyysalueita. Osa alkuperäisistä järvi- ja planktonsiikakannoista on uhanalaisia (Kaukoranta ym. 1998). Tuppisiika (pikkusiika)ja planktonsiika Vuonna tuppisiian osuus oli noin % kokonaissiikasaaliista. Noin 1-8 % oli planktonsiikaa. Planktonsiika (istutettu laji) esiintyi eniten Vuoksessa (20-50 %). Vuonna emme saaneet planktonsiikaa troolisaaliissa Siikapopulaatioiden ikäjakauma ja kasvu Taulukko 8. Tuppisiian keskimääräinen pituus (cm) elo-syyskuussa Etelä-Saimaalla Alue / ikäluokka Kyläniemen eteläpuolella Kyläniemen pohjoispuolella % % 75 Siian ikäjakauma Kyläniemen eteläpuolella vuonna 2009 N = Siian ikäjakauma Kyläniemen pohjoispuolella vuonna 2009 N = Ikä (vuosi) Kuva 21. Etelä-Saimaan siikapopulaatioiden ikäjakauma vuonna

25 4. VASTAKUORIUTUNEIDEN MUIKUN- JA SIIANPOIKASTEN NUOTTAUKSET 4.1. Aineisto, menetelmät ja tutkimusalueet Vuosien vastakuoriutuneiden muikun ja siianpoikasten alueellista esiintymistä, poikastiheyksiä, kasvua ja kuolleisuutta selvitettiin 25 näytealueella (kuva 22). Kutvele 26 Rastinvirta Kyläniemi Suuri Jänkäsalo Karvasalo Härskiänsaari Äitsaari Mietinsaari Ruokolahti 20 Salonsaari IMATRA Taipalsaari Kattelussaari 9 8 Vehkataipale LAPPEENRANTA 7 6 Joutseno Vuoksi Poikasnuottausalueet vuonna N S Kuva 22. Muikun ja siian poikasnuottausalueet Etelä-Saimaalla keväällä Vuosittain nuotattiin yhteensä 150 kertaa (Taulukko 9). Ensimmäiset näytteet (75 vetoa) otettiin heti jäiden lähdön jälkeen. Seuraavat näytteet (75 vetoa) kerättiin samoilta alueilta toukokuun - kesäkuun vaiheessa. Nuottauksia tehtiin kullakin näytealueella 3 kohdassa. Näytteet otettiin avoperäisellä poikasnuotalla rantavyöhykkeiltä. Käytetty nuotta oli 1,5 m korkea ja sen siivet olivat 9,5 m pitkiä. Nuotan perä oli 3 mm:n havasta ja pussi oli tehty valoverhosta. Poikaset säilöttiin (etanoli 70 %) myöhempää käsittelyä varten. Muikunpoikaset eroteltiin siianpoikasista lihasjaokkeiden lukumäärän ja pigmentoitumisen perusteella (Karjalainen, 1992). Poikaset laskettiin lajeittain ja vedoittain. Poikasten pituus mitattiin. Jos näytemäärä oli suuri (>500 kpl), otettiin noin poikasen otos. Vuoden 2009 ensimmäiset näytteet otettiin heti jäiden lähdön jälkeen. Seuraavat näytteet kerättiin (Taulukko 8)

26 Taulukko 9. Poikasnuottausten nuottausalueet ja vetojen määrä Etelä-Saimaalla ( ja ) Alue / paikka vetoja vetoja Alue 1 1. Tuosansaari 3 3 Kaukaan lähialue 2. Riutansaari 3 3 (1-5 km) 3. Murheistenranta Kohusaari 3 3 Alue 2 5. Mustasaari 3 3 Kaukaan lähialue 8. Suur-Suomensalo 3 3 (5-15 km) 9. Päihänniemi 3 3 Alue 3 7. Kankainen 3 3 Pulpin lähialue (0-3 km) 25. Muukonsaari 3 3 Alue Laurinniemi 3 3 Stora-Enson lähialue 18. Vatavalkama 3 3 (0-5 km) 20. Suikkala Haukkasaari 3 3 Alueet 4,6,9 10. Satamosaari 3 3 Välialueet 11. Tiuruniemi Viitanen Mikon/Malonsaari Vepsä Vilkonmäki 3 3 Alue Pullikainen 3 3 Vertailualue 13. Ilkonsaaret Suuri Mäntysaari Pieni Lintusaari Huuhanhiekka Rastinvirta 3 3 Yhteensä Kuvat Kuvakooste muikunpoikasnuottauksista, nuotanvetoa, muikunpoikassaalis Pien-Lintusaaressa toukokuun lopulla (tuhansia poikasia) ja otosnäytteen purkitus 70% ethanoliin

27 4.2. Muikunpoikasten esiintyminen Vuoden 2009 muikunpoikasten keskimääräinen saalis (kpl/veto ± keskivirhe) on esitetty kuvassa 27. Näytepistekohtaiset saaliit on esitetty liitteessä 2. Ensimmäisenä näytteenottokertana saatiin kaikilta osa-alueilta muikunpoikasia (alueittain keskimäärin kpl/veto). Kaukaan ja Metsä-Botnian lähialueella muikunpoikassaaliit olivat merkittävästi pienemmät (kpl/veto) verrattuna vertailu (kpl/veto). Toisella näytteenottokerralla kaikilla osa-alueilla (lukuun ottamatta välialue) poikassaaliit olivat merkittävästi pienemmät (0,2-20 kpl/veto) verrattuina vertailualue (204 kpl/veto). Muikunpoikaset / veto Etelä-Saimaa kevät /5/09 27/5-2/6/ * * 2,2 * 4,3 * * * * alue 7 alueet 4,6,9 alue 1 alue 2 alue 3 alue 5 Vertailualue Välialue UPM-Kymmene M-B Stora-Enso Lappeenranta Joutseno Imatra * Kuva 27. Muikunpoikasten keskimääräinen saalis (kpl/veto ± keskivirhe) osa-alueittain toukokuun alussa ja loppupuolella Etelä-Saimaalla vuonna 2009 (* = Kruskal-Wallis p<0.05, verrattuna vertailualue). Vuoden muikunpoikasten keskimääräinen saalis (kpl/nuotanveto) on esitetty kuvassa 28. Muikunpoikaset / veto Etelä-Saimaa kevät ,0 400,0 300,0 1. kierros 2. kierros 200,0 100,0 0,0 * alue 7 alueet 4,6,9 alue 1 alue 2 alue 3 alue 5 Vertailualue Välialue UPM-Kymmene M-B Stora-Enso Lappeenranta Joutseno Imatra * Kuva 28. Muikunpoikasten keskimääräinen saalis (kpl/veto) osa-alueittain toukokuun alussa (1. kierros) ja loppupuolella (2. kierros, mustat tolpat) vuonna

28 Vuosina saatiin ensimmäisellä näytteenottokerralla kaikilta osa-alueilta muikunpoikasia ( kpl/nuotanveto). Vertailualueella muikunpoikassaaliit olivat suuremmat ja Kaukaan vaikutusalueella (alueet 1 ja 2) poikassaaliit olivat merkittävästi pienemmät kuin muilla alueilla (kpl/veto). Kaukaan vaikutusalueilla on havaittavissa selkeä nouseva trendi muikunpoikassaaliissa. Tämä viittaa siihen, että muikkukanta on vahvistanut ja kutee hyvin todennäköisesti myös Kaukaan lähialueilla. Koska kaikilla poikasilla Kaukaan vaikutusalueilla on vielä ruskuaispussi ensimmäisellä näytteenottokerralla, voidaan päätellä, että muikku kutee siellä ja myös mätimunat kuoriutuvat. Lukuun ottamatta vuonna 2008, toisella näytteenottokerralla muikunpoikassaaliit olivat yleensä merkittävästi pienemmät kaikkien tehtaiden vaikutusalueilla verrattuna vertailu- ja välialueisiin. Syyskutuisen muikun keväällä kuoriutuvien poikasten määrät vaihtelevat voimakkaasti vuodesta toiseen. Tämä johtuu muikun korkeasta hedelmällisyydestä, lyhytikäisille kaloille ominaisesta suuresta kutukantojen vaihtelusta ja lopulta korkeasta pohjasedimentissä hautoutuvien mätimunien sekä kuoriutuneiden poikasten kuolleisuudesta. Yleensä vastakuoriutuneista poikasista kuolee ensimmäinen kesän aikana yli 90 % (kevätmyrskyt, alhainen vedenlämpötila, predaatio ym.). Ensimmäisten poikasviikkojen aikana kuolleisuus on suurinta, joten toisen näytteenottokerran (4. viikko jäiden lähdön jälkeen) perusteella pystytään jo suhteellisen luotettavasti arvioimaan syksyyn asti selviytyvien poikasten määrä. (Helminen ym. 1997; Karjalainen ym. 2001) Siianpoikasten esiintyminen Vuoden 2008 siianpoikasten keskimääräinen saalis (kpl/veto ± keskivirhe) on esitetty kuvassa 29. Näytepistekohtaiset saaliit on esitetty liitteessä II. Siianpoikaset eroteltiin muikunpoikasista lihasjaokkeiden lukumäärän koon ja pigmentoitumisen perusteella. Keväällä 2008 saatiin ensimmäisenä näytteenottokertana kaikilta osa-alueilta siianpoikasia. Kaukaan lähialueella 1 siianpoikassaaliit olivat merkittävästi pienemmät (kpl/veto) verrattuna muihin alueisiin (kpl/veto). Toisella näytteenottokerralla Kaukaan ja Stora-Enson lähialueella siianpoikassaaliit olivat merkittävästi pienemmät (kpl/veto) verrattuna vertailu- ja välialue (kpl/veto Vuosina saatiin ensimmäisellä näytteenottokerralla kaikilta osa-alueilta kpl siianpoikasia /nuotanveto (kuva 30). Toisella näytteenottokerralla siianpoikassaaliit olivat merkittävästi pienempiä kaikkien tehtaiden vaikutusalueilla (kpl/veto) verrattuna vertailu- ja välialueisiin (kpl/veto)

29 Siianpoikaset / veto Etelä-Saimaa kevät /5/ /5/ alue 7 alueet 4,6,9 alue 1 alue 2 alue 3 alue 5 Vertailualue Välialue UPM-Kymmene M-B Stora-Enso Lappeenranta Joutseno Imatra * Kuva 29. Siianpoikasten keskimääräiset saaliit (kpl / veto ± keskivirhe) osa-alueittain toukokuun alussa ja loppupuolella vuonna 2009 (* = Kruskal-Wallis p<0.05, verrattuna vertailualue). Siianpoikaset / veto Etelä-Saimaa kevät ,0 15,0 10,0 1. kierros 2. kierros 5,0 0,0 alue 7 alueet 4,6,9 alue 1 alue 2 alue 3 alue 5 26 Vertailualue Välialue UPM-Kymmene M-B Stora-Enso Lappeenranta Joutseno Imatra Kuva 30. Siianpoikasten keskimääräinen saalis (kpl/veto) osa-alueittain toukokuun alussa (1. kierros) ja loppupuolella (2. kierros, mustat tolpat) vuonna

30 5. KIRJANPITOKALASTUS 5.1. Verkkokirjanpitokalastus Aineisto, menetelmät ja tutkimusalueet Suur-Saimaan alueella kirjanpitokalastus on käynnistynyt vuonna 1988 osana koko Etelä- Karjalan kalavesien kalastusaluekohtaista kalastoseurantaa, jonka toteuttamisesta on vastannut Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry. Kaakkois-Suomen TE - keskuksen kalatalous-yksikkö on ylläpitänyt erityisesti ammattikalastukseen kohdistunutta kirjanpitokalastusta ja Imatran alueen metsäteollisuudella on ollut kalatalousseurantaa, johon on liittynyt lähialueiden kalaston seuranta kirjanpitokalastuksen avulla. Lisäksi Vuoksella Imatran kaupungin toimesta on seurattu lähinnä vapaa-ajankalastajien saaliita. Etelä-Saimaan aineistot toimivat pohjana vuonna 2001 käynnistetylle kirjanpitokalastukselle, joka on osa Lappeenrannan, Joutsenon ja Imatran metsäteollisuuden yhteistä kalataloustarkkailua Etelä-Saimaalla. Etelä-Saimaan alueella kirjanpitokalastajia oli vuonna kalastajaa, vuonna kalastajaa, vuonna kalastajaa, vuonna 2004 ja kalastajaa, vuonna 2006, 2007 ja kalastajaa ja kalastajaa. Tulosten tarkastelussa on keskitytty verkkokalastuksen yksikkösaaliissa (saalis (kg) / verkko / pyynti-vuorokausi) tapahtuvien muutosten osoittamiseen merkittävimpien saalis- ja istutuskalalajien (muikku, siika, kuha, taimen, järvilohi) osalta. Kuvat Verkkokalastusta avovesiaikana (kuvassa 31 kalatalouskeskuksen puheenjohtaja Raimo Haakana) ja talviaikana (kuvassa 32 Muukkolan osakaskunnnan puheenjohtaja ja kirjanpitokalastaja Pekka Laamanen). Tulokset on toistaiseksi käsitelty koko Etelä-Saimaata kattavana, koska kalastajia osaalueittaista tarkastelua kohti on liian vähän. Koska kirjanpitokalastajat kalastavat pääsääntöisesti muikkuverkoilla ja verkoilla > 40 mm, tässä raportissa on esitetty ainoastaan yli 40 mm:n ja muikkuverkkojen tulokset. Nykyään suurin osa (> 95%) kirjanpitokalastajien käytetyistä harvaverkoista on jo 50 mm tai suurempia. Käytettyjen muikkuverkkojen koko on yleensä välillä mm, mikä on nykyiselle Etelä - Saimaan muikkukannalle liian harva koko

31 Pyyntipäivämäärät ja kokonaissaaliit Kirjanpitokalastajien kokonaissaaliit, kokonaispyyntipäivämäärät ja pyyntipäiväkohtaiset saaliit on esitetty taulukossa 10. Taulukko 10. Etelä-Saimaan kirjanpitokalastajien kokonaissaaliit (kg), kokonaispyyntipäivämäärät (ppv) ja pyyntipäiväkohtaiset saaliit (kg/verkko/pyyntipäivä) vuonna 2009, sekä niiden keskiarvot ja vaihtelut vuosina keskiarvo (vaihtelu) kg ppv kg/ppv kg ppv kg/ppv Muikkuverkot , ,531 ( ) ( ) (0,58-2,92) Verkot >40mm , ,234 ( ) ( ) (0,20-0,39) Verkkosaaliin koostumus ja yksikkösaaliit lajeittain Vuonna 2009 kirjanpitokalastajien verkkosaaliin koostumus (% painosta) on esitetty kuvassa 33. Muikkuverkkojen tärkein laji oli muikku (91 %). Verkoissa yli 40 mm:n tärkeimmät lajit olivat hauki, kuha, made, lahna ja ahven. Kuva 33. Vuonna 2009 kirjanpitokalastajien muikkuverkkojen ja yli 40mm:n saaliin lajien koostumus (% kokonaissaaliin painosta). Muikku Tarkkailujaksolla kirjanpitokalastuksen muikkuverkkojen yksikkösaaliit ovat vaihdelleet muikun osalta grammaa/verkko/vuorokausi välillä (kuva 34). Vuoden 2006 saaliit olivat selvästi jakson suurimmat (2,89 kg/verkko/vuorokausi), johtuen vuoden 2004 vahvasta vuosiluokasta. Vuoden 2009 muikkusaaliit olivat samansuuruiset kuin vuonna 2007 ja Muikkuverkon saaliit olivat suhteellisesti pienemmät kuin troolisaaliit. Syy siihen oli, että monien kalastajien muikkuverkot ovat >15 mm. Suositeltava muikkuverkkokoko oli vuonna 2009 välillä mm, johtuen muikun pienestä koosta. Tiheästä muikkukannasta johtuen muikun kasvu oli vielä huonompi kuin vuonna

32 g/v/vrk 3000 Etelä-Saimaan muikkuverkon yksikkösaaliit vuosina Vuosi Kuva 34. Kirjanpitokalastajien muikun yksikkösaaliit (gramma/verkkovuorokausi) Etelä- Saimaalla vuosina Siika Tarkkailujaksolla siian yksikkösaaliit yli 40mm:n verkoissa ovat vaihdelleet 2-26 g/verkko/vuorokausi välillä (kuva 35). Yli 40mm verkoissa siian yksikkösaaliissa on havaittavissa laskevaa trendiä. g/v/vrk 40 Etelä-Saimaan siian yksikkösaaliit verkot > 40 mm vuosina Vuosi Kuva 35. Kirjanpitokalastajien siian yksikkösaaliit (gramma/verkkovuorokausi) Etelä- Saimaalla vuosina Verkot yli 40mm. Avovesi- ja talvikausi. Muut lajit (verkot yli 40mm, kuva 36) Kirjanpitokalastajien yli 40 mm verkojen yksikkösaaliit vuosina on esitetty kuvassa

33 g/v/vrk 200 Verkot >40mm yksikkösaaliit vuosina Kuha Hauki Made Lahna Ahven Taimen Lohi Vuosi Kuva 36. Kirjanpitokalastajien yksikkösaaliit (gramma/verkko/vuorokausi) Etelä-Saimaalla vuosina Verkot yli 40mm. Avovesi- ja talvikausi. Kuha Kuhan yksikkösaaliit ovat vaihdelleet g/verkko/vuorokausi välillä Kuhan yksikkösaalis oli vuonna 2007 tarkkailujakson suurin (171 g/ gramma/verkko/vuorokausi). Sen jälkeen kuhan yksikkösaaliit ovat laskeneet samalla tasolle kuin 2000-luvan alussa. Hauki Hauen yksikkösaaliit yli 40 mm:n verkoissa ovat vaihdelleet välillä g/verkko/vuorokausi vuosina Hauen yksikkösaalis oli vuonna 2009 seurantajakson suurin (133 g/verkko/vuorokausi). Made Mateen yksikkösaaliit yli 40 mm:n verkoissa ovat vaihdelleet välillä g/verkko/vuorokausi vuosina Mateen yksikkösaaliissa on havaittavissa hieman nouseva trendi 2000-luvulla. Lahna Lahnan yksikkösaaliit ovat vaihdelleet välillä g/verkko/vuorokausi vuosina Lahnan yksikkösaaliissa on havaittavissa laskeva trendi luvulla. Taimen Taimen yksikkösaaliit ovat vaihdelleet välillä 0-6 g/verkko/vuorokausi vuosina Vuonna 2009 oli verkkosaaliissa 31 kpl (yht. noin 67 kg) taimenta. Järvilohi Järvilohen yksikkösaaliit ovat vaihdelleet välillä 0-8 g/verkko/vuorokausi vuosina Vuonna 2009 oli verkkosaaliissa 6 kpl (yht. noin 17 kg) järvilohta. Nieriä Vuonna 2009 oli verkkosaaliissa 2 kpl (yht. noin 2 kg) nieriöitä. Nieriäsaalis on 13 kpl vähemmän kuin vuonna Miekkasärki Vuonna 2009 oli verkkosaaliissa 3 kpl miekkasärkeä

34 5.2. Uistinkirjanpitokalastus Aineisto, menetelmät ja tutkimusalueet Suur Saimaan kalastusalueen vieheluvan lunastivat vuonna kalastajaa. Uistelukalastustiedustelu lähetettiin 294 kalastusalueen luvan lunastaneille kalastajille. Loppujen osalta ei tiedetty osoitetta. Tiedustelussa kysyttiin kalastuskertoja, saaliista ja uistelukalastajien mielipidettä. Edellisen kerran uistelukalastustiedustelu tehtiin vuonna Kokonais- ja yksikkösaaliit Tiedustelun palauttivat 61 kalastajaa. Niiden pyyntipäivien lukumäärä oli 1163 päivää. Keskimääräinen uistelupäivän lukumäärä oli 19,1 uistelupäivää / kalastaja. Keskimäärin kalastaja uisteli 5 tuntia / kalastuspäivä. Uistinpyyntiä harrastetaan eniten vertailualueella (Kyläniemen pohjoispuolella ja Ilkon- ja Mäntyselällä (> 70 %). Seuraavaksi eniten välialueella, alue 4 ja 6 (noin 20 %). Muilla alueilla uistinpyyntiä on vähemmän. Suur - Saimaan kalastusalueen uistelukirjanpitokalastajien kokonaissaaliit yksikkösaaliit ja uistelukalastuksen kokonaissaalisarvio on esitetty taulukossa 11. Uistelukirjanpitokalastajien kokonaissaalis oli vuonna 2008 yhteensä 1670 kg (1,43 kg/pyyntikerta, 6 vavalla). Suur-Saimaan kalastusalueen uistelukalastajien kokonaissaalisarvio vuonna 2008 oli kg (kaikilla 540 vieheluvan lunastaneilla). Taulukko 11. Suur - Saimaan kalastusalueen uistelukirjanpitokalastajien kokonaissaaliit (kg), ja yksikkösaaliit (kg/kalastaja/vuosi; kg/pyyntipäivä, 6 vavalla; g/vapa/pyyntipäivä), sekä uistelukalastuksen kokonaissaalisarvio vuonna Suur - Saimaan kalastusalueen uistelusaaliit (kg) vuonna 2008 Kokonais- ja yksikkösaaliit (kirjanpitokalastajat 61 kpl) Kokonaissaalisarvio (kaikille luvan lunastuneille (540 kpl) kg/ kg/ g/ Laji kg kalastaja päivä vapa kg kg % Järvilohi 513 8,4 0, Järvitaimen 475 7,8 0, Nieriä 33 0,5 0, Kuha 29 0,5 0, Hauki 346 5,7 0, Ahven 274 4,5 0, Yhteensä ,4 1, Saalis koostui pääosin järvilohesta (31 %), taimenesta (28 %), hauesta (21 %), ahvenesta (17 %), nieriästä (2 %) ja kuhasta (2 %). Verrattuna vuonna 2001, vuoden 2008 järvilohen, järvitaimenen, nieriän, hauen ja ahventen yksikkösaaliit ovat selvästi suurempi (katso kuva 37)

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2010

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2010 ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2010 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Etelä Karjalan kalatalouskeskus ry - 0 - Kansikuva: Kaukaan lähialueen (Laihianselkä) ennätyksellinen

Lisätiedot

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2015

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2015 ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2015 Etelä Karjalan kalatalouskeskus ry Lappeenranta 2016 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY - 0 - Kansikuva: Poikasnuottauksessa saatu vastakuoriutuneita

Lisätiedot

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011

ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUOSINA 2001-2011 Aarno Karels Etelä - Karjalan kalatalouskeskus ry Troolikalastus Saimaalla Puumala 5.11.2012 ETELÄ SAIMAAN ja VUOKSEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Etelä Karjalan kalatalouskeskus ry Lappeenranta 2013 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY -0- - 1 - ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY

Lisätiedot

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2011

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2011 ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2011 Etelä Karjalan kalatalouskeskus ry Lappeenranta 2012 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY - 0 - Kansikuva: Koetroolaus Pulpinselällä - 1

Lisätiedot

No 748/18 ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA Lappeenrannassa 18 päivänä huhtikuuta Aarno Karels Tutkija FT

No 748/18 ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA Lappeenrannassa 18 päivänä huhtikuuta Aarno Karels Tutkija FT No 78/8 ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 7 Lappeenrannassa 8 päivänä huhtikuuta 8 Aarno Karels Tutkija FT Tarkkailun toimeksiantajat: Tarkkailun ohjelma: Tarkkailun toteuttajat:

Lisätiedot

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Etelä Karjalan kalatalouskeskus ry Lappeenranta 2014 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY - 0 - Kansikuva: Muikkuja talvinuotassa Etelä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry

Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2012 Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden

Lisätiedot

TIEDONANTO TARKKAILUSUUNNITELMAPÄÄTÖKSESTÄ

TIEDONANTO TARKKAILUSUUNNITELMAPÄÄTÖKSESTÄ 6/5 TIEDONANTO TARKKAILUSUUNNITELMAPÄÄTÖKSESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kalatalouspalvelut antaa 17.5.2017 päätöksen ympäristönsuojelulain 62, 64 ja 65 mukaisesta asiasta.

Lisätiedot

LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 2009

LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 2009 LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 2009 Aarno Karels ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry - 0 - Raportin valokuvat: Matti Hiltunen ja Aarno Karels - 1 - PIEN-SAIMAAN

Lisätiedot

Suonteen siioista 2016

Suonteen siioista 2016 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY/SUONTEEN KALASTUSALUE T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 1 7 Suonteen siioista 216 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Saku Salonen Jyväskylä

Lisätiedot

Ehnkeino-Jnkenne- ja. Asia. Etelä-Saimaan ja Vuoksen kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman hyväksyminen.

Ehnkeino-Jnkenne- ja. Asia. Etelä-Saimaan ja Vuoksen kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman hyväksyminen. Ehnkeino-Jnkenne- ja KUULUTUS 50/5723/2017 6.3.2017 Asia Etelä-Saimaan ja Vuoksen kalataloudellisen yhteistarkkailuohjelman hyväksyminen. Ohjelmaesitys on toimitettu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalousryhmälle

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 234/2013 Markku Kuisma ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012

Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Kalasto ja kalastus Etelä - Saimaalla vuonna 2012 Vesa Tiitinen ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Lappeenranta 2014 ETELÄ - SAIMAAN KALATALOUSTARKKAILU VUONNA 2012 Tarkkailun toimeksiantajat: UPM -

Lisätiedot

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011

Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6

Lisätiedot

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa

Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

Pienten järvien siikaseuranta

Pienten järvien siikaseuranta Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue Pienten järvien siikaseuranta 5-7 Marko Puranen & Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 9/7 Sisällys. Johdanto.... Aineisto ja menetelmät.... Tulokset

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-2012 Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina 1996-212 Jukka Ruuhijärvi, Sami Vesala ja Martti Rask Riistan- ja kalantutkimus, Evo Tuusulanjärven tila paremmaksi seminaari Gustavelund,

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI

Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Muikulle tilaa Pyhäjärveen - hanke Hankkeen numero: 7264 Toteuttaja yhteystietoineen: Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue, Arvo Soikkeli, Melkoniementie 1453,

Lisätiedot

Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta

Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys 217 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 1/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...

Lisätiedot

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset Tapio Sutela, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Joensuu 6.6. 2013 1. Taustatietoa Pielisjoesta ja järvilohesta Pielisjoki oli ennen

Lisätiedot

FORTUM POWER AND HEAT OY

FORTUM POWER AND HEAT OY KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen

Lisätiedot

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999

Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 239 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Kalastus Karjalan Pyhäjärvellä vuonna 1999 Enonkoski 2001 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika Joulukuu

Lisätiedot

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25

Lisätiedot

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014

POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2014 POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 182 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 214 8.6.215 Simo Paksuniemi, iktyonomi Sisällysluettelo:

Lisätiedot

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010 Jorma Valjus Länsi-Uudenmaan VESI ja YMPÄRISTÖ ry Västra Nylands vatten och miljö rf Julkaisu 223/2011 LÄNSI-UUDENMAAN

Lisätiedot

KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA

KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA SAVO-KARJALAN YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY B 4114 KUOPION KAUPUNKI SAVON SELLU OY KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILUOHJELMA KUOPIO 12.5.2011 PÄIVITETTY 7.2.2012 JUKKA HARTIKAINEN KALLAVEDEN KALATALOUDELLINEN

Lisätiedot

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007

Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 2007 Hiidenveden verkkokoekalastukset vuonna 7 Sami Vesala, Jukka Ruuhijärvi ja Samuli Sairanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon kalantutkimusasema 97, Evo. Johdanto Hiidenveden verkkokoekalastusten

Lisätiedot

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007

LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) Terhi Sulonen 6.8.2007 LOUNAIS-SUOMEN KALASTUSALUE KOEKALASTUSRAPORTTI 1 (8) UUDENKAUPUNGIN HAAVAISTEN LAHTIEN KOEKALASTUS 2007 Haavaisten vesialue on n. 10 km 2 suuruinen merenlahti Uudessakaupungissa. Koekelastus on osa Haavaisten

Lisätiedot

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto Hiidenveden kalasto 100 vuotta sitten Hellevaaran ja Jääskeläisen aineistot 1913-1928 Kuhakanta runsas, tehokkaan

Lisätiedot

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy

16WWE0037 16.6.2011. Fortum Power and Heat Oy 16.6.211 Fortum Power and Heat Oy Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta 27-21 Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu Yhteenvetoraportti vuosilta

Lisätiedot

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013

Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013 POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 21-213 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Marko Puranen & Matti Havumäki Jyväskylä 214 Sisältö Tiivistelmä 1 1. Johdanto

Lisätiedot

Heinolan kalastusalue. Ruotsalaisen, Konniveden ja Ala-Räävelin kalataloudellisten selvitysten yhteenveto

Heinolan kalastusalue. Ruotsalaisen, Konniveden ja Ala-Räävelin kalataloudellisten selvitysten yhteenveto Heinolan kalastusalue Ruotsalaisen, Konniveden ja Ala-Räävelin kalataloudellisten selvitysten yhteenveto Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 12/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Ruotsalainen... 4

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

Kalastustiedustelu 2016

Kalastustiedustelu 2016 Kuoksenjärven kalastusyhdistys Kalastustiedustelu 2016 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 3/2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tiedustelu... 3 2.1. Otanta ja postitus...

Lisätiedot

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Esimerkkinä: Kulo- ja Rautavesi sekä Kokemäenjoki ja sen suualue 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Tarkkailualue Pihlavanlahti ja Ahlaisten

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Pälkäneveden Jouttesselän

Pälkäneveden Jouttesselän Pälkäneveden Jouttesselän kalataloudellinen velvoitetarkkailuohjelma vuodesta 2019 alkaen Ari Westermark RAPORTTI 2019 nro 377/19 Pälkäneveden Jouttesselän kalataloudellinen velvoitetarkkailuohjelma vuodesta

Lisätiedot

Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta

Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys 8 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro /8 Sisällys. Johdanto.... Aineisto ja menetelmät.... Tulokset.... Siian siivilähampaat

Lisätiedot

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa

2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014. 1. Taustaa 2(11) TORSAN KOEVERKKOKALASTUS VUONNA 2014 1. Taustaa Torsa on toinen keskusjärvi Hiitolanjoen vesistössä Simpelejärven ohella. Torsan pinta-ala on 1375 ha, järven suurin syvyys on 53 m ja keskisyvyys

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008

POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU Ympäristöteknologian koulutusohjelma AYNS07 POLVIJÄRVEN KALASTORAKENTEEN TUTKIMUS SYKSYLLÄ 2008 Heiskanen Tuulia, Kempas Anita, Räsänen Riika ja Tossavainen Tarmo SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ? Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon 1996-218? Jukka Ruuhijärvi (Luke), Tommi Malinen (HY) ja Martti Rask (HY)

Lisätiedot

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008 Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2006 ja 2007

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2006 ja 2007 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2006 ja 2007 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n julkaisu no 172/2008 Janne Raunio & Jussi Mäntynen ISSN 1458-8064

Lisätiedot

Ruotsalaisen muikkuseuranta Marko Puranen ja Tomi Ranta

Ruotsalaisen muikkuseuranta Marko Puranen ja Tomi Ranta Ruotsalaisen muikkuseuranta 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 1/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 3.1 Muikun ikäjakauma

Lisätiedot

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.

Liite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv. 1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku

Lisätiedot

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella

Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007

Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 2006 huhtikuu 2007 Etelä-Kallaveden kalastusalue Etelä-Kallaveden kalastustiedustelu toukokuu 26 huhtikuu 27 Vapaa-ajan kalastajien saalis pyydyksittäin ja lajeittain omistajan luvalla 1.5.26-3.4.27 Etelä- Kallavedellä,

Lisätiedot

Karhijärven kalaston nykytila

Karhijärven kalaston nykytila Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät

Lisätiedot

Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta

Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Kalavesi tuottavaksi Pien Saimaalla - hanke Hankkeen numero: 15700 Toteuttaja yhteystietoineen: Läntisen Pien Saimaan kalastusalue, Jussi Salo, Willimiehenkatu 1,

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Päijänteen Tehinselän yleisveden siika- ja muikkuseuranta Marko Puranen ja Tomi Ranta

Päijänteen Tehinselän yleisveden siika- ja muikkuseuranta Marko Puranen ja Tomi Ranta Päijänteen Tehinselän yleisveden siika- ja muikkuseuranta 211-216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 11/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3.

Lisätiedot

POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011

POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011 POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Päijänteen kalastustiedustelu 2011 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Hämeen Kalatalouskeskus Tomi Ranta Sisältö 1.

Lisätiedot

Liesjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen

Liesjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Liesjärven verkkokoekalastus 218 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 15/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1.

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Kuopion Vesi/ B 4114 Kirsi Laamanen (email) Jarmo Hiltunen (email) Savon Sellu Oy/ Kari Koistinen (email) 7.2.2012 Tiedoksi: Pohjois-Savon

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Heinolan kalastusalueen siikanäytteet vuosilta Marko Puranen

Heinolan kalastusalueen siikanäytteet vuosilta Marko Puranen Heinolan kalastusalueen siikanäytteet vuosilta 11-1 Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 1/1 Sisällys 1. Johdanto... 3. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset ja tulosten tarkastelu...

Lisätiedot

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020

Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 Suur Saimaan kalastusalueen käyttö- ja hoitosuunnitelma vuosille 2010-2020 VESA TIITINEN ETELÄ KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA 4 2. KALASTUSALUEEN

Lisätiedot

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014. Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto 25.11.2014 Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke Kysely toteutettiin syksyn 2014 aikana Kohderyhmänä olivat aktiiviset vapakalastuksen harrastajat Metsähallituksen

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015

KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015 KISKON KIRKKOJÄRVEN VERKKOKOEKALASTUS VUONNA 2015 Olli Ylönen L-S Kalatalouskeskus ry 2015 Puutarhakatu 19 A 20100 Turku 1 1. Johdanto Kirkkojärvi on Kiskonjoen vesistön toiseksi suurin järvi, 717 hehtaaria.

Lisätiedot

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012

proj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012 proj 2479/213 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 Copyright Ahma ympäristö Oy 31.1.213

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014

Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten

Lisätiedot

Järvitaimen ja lohi troolisaaliissa. Timo Turunen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Järvitaimen ja lohi troolisaaliissa. Timo Turunen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus Järvitaimen ja lohi troolisaaliissa Timo Turunen, Pohjois-Karjalan ELY-keskus 5.11.2012 2 Järvitaimenen ja -lohen määrä troolisaaliissa (1/2) Pielinen v. 1988: 3,5 kpl /vetotunti (JT ja JL yhteensä) Höytiäinen,

Lisätiedot

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012

Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012 Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedellä sekä Kokemäenjoella ja Loimijoella

Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedellä sekä Kokemäenjoella ja Loimijoella Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedellä sekä Kokemäenjoella ja Loimijoella - Vuoden 2013 tulokset xxx.xx.2012 Kokemäki Heikki 8.4.2014 Holsti Sastamala Anna Väisänen Taustaa Toutaimen

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2008-2010 Janne Raunio Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tarkkailuohjelma 2.2.2010 1 TIIVISTELMÄ Tämä julkaisu

Lisätiedot

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko

Enäjärven kalasto - vuoden 2003 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven kalasto - vuoden 23 koekalastusten tulokset Petri Rannikko Enäjärven hoitokalastushankkeen tulosten arvioimiseksi järven kalaston nykytila selvitettiin koeverkkokalastuksella elokuun alussa 23.

Lisätiedot

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Raportti KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010 Kimmo Puosi ja Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät

Lisätiedot

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009

Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2009 Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 9 Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena

Lisätiedot

LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 2018

LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 2018 LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 18 Karels Oy Kalatalous ja ympäristö Aarno Karels tutkija / FT Lappeenranta 14.12.18 - - LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KALASTON SELVITYS VUONNA 18 1. JOHDANTO.. 2

Lisätiedot

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014

IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA 2014 VAPO OY, TURVERUUKKI OY, KUIVA-TURVE OY, LATVASUON TURVE KY, PUDASJÄRVEN TURVETYÖ OY, RASEPI OY, TURVETUOTE PEAT-BOG OY IIJOEN JA SIURUANJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUS- TARKKAILUN RAPORTTI VUODELTA

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017

Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017 Suuren ja Pienen Raudanveden koekalastukset vuonna 2017 Katja Kulo Luonnonvarakeskus, huhtikuu 2018 Johdanto Luonnonvarakeskus (LUKE) koekalasti Rantasalmella sijaitsevat Suuren ja Pienen Raudanveden kesällä

Lisätiedot

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia? 8. Miten järvessä voi elää monta kalalajia? Sisällysluettelo Eri kalalajit viihtyvät järven erilaisissa ympäristöissä. (54A) Suun muoto ja rakenne paljastavat

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013 aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen

Lisätiedot

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet

Kalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen

Lisätiedot

Isojärven kalastustiedustelu 2017 & vuosien kirjanpitokalastukset

Isojärven kalastustiedustelu 2017 & vuosien kirjanpitokalastukset Isojärven kalastustiedustelu 217 & vuosien 211-217 kirjanpitokalastukset Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 2/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tiedustelu... 3 2.1. Otanta

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

Muikkua runsaasti lännessä ja Lapissa, niukemmin idässä ja Oulun alueella

Muikkua runsaasti lännessä ja Lapissa, niukemmin idässä ja Oulun alueella Yhteenveto muikkukantojen tilasta Muikku 2016/2017 Muikkua runsaasti lännessä ja Lapissa, niukemmin idässä ja Oulun alueella Muikkusaaliit tulevat olemaan keskimääräisiä koko maata ajatellen. Alueittain

Lisätiedot

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit

Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit Kuhasaalis kg/vvrk Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven 55-6-65 mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit 21 215 K-S Kalatalouskeskus ry, Matti Havumäki Leppäveden kalastusalueen kalastonseuranata

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Liite 4 Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Sähkökoekalastusraportti 29.1.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: 1. Johdanto... 2 2. Pyynnin toteutus... 3 3. Kerätty aineisto... 3 4. Kartta:

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014

Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Tyystiö Nordic verkkokoekalastus 2014 Jomiset Oy Miska Etholén Johdanto Tyystiö on noin 14 hehtaaria suuri järvi joka sijaitsee Salon kaupungissa, Lounais Suomessa. Salmijärvi-Tyystiö-Kaituri-seura teetti

Lisätiedot

Kalastustiedustelu 2015

Kalastustiedustelu 2015 Heinolan kalastusalue Kalastustiedustelu 05 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/06 Sisällys. Johdanto... 4. Tiedustelu... 4.. Otanta ja postitus... 4.. Aineiston käsittely...

Lisätiedot