Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta
|
|
- Tyyne Manninen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys 8 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro /8
2 Sisällys. Johdanto.... Aineisto ja menetelmät.... Tulokset.... Siian siivilähampaat ja siikamuodot.... Siikojen ikäjakauma ja kasvu Muikun ikäjakauma ja kasvu Asikkalanselällä.... Tulosten tarkastelu ja suositukset.... Viitteet... 7
3 Paino (g). Johdanto Asikkalan- ja Hinttolanselältä on kerätty siika-aineistoa vuosina -7 sekä muikun saalisnäytteet Asikkalanselältä vuosina -7. Aineiston avulla on tarkoitus seurata siian ja muikun kasvua ja ikäjakaumia, eri siikamuotojen osuuksia ja osuuksien kehitystä sekä istutusten tuottavuutta alueella. Istutukset on tehty järvi- ja planktonsiialla. Lisäksi alueella on luontaisesti lisääntyvää pikkusiikaa, joka on ollut Päijänteellä vallitseva siikamuoto Tehinselän pitkäaikaisessa siikaseurannassa (Valkeajärvi ym ). Tässä raportissa esitetään vuoden 7 tulokset yhdistettynä vuosien -6 aineistoihin (Puranen & Ranta 7). Siika on ollut alueella merkittävä kohdelaji sekä ammatti- että vapaa-ajankalastajille. Viime vuosina saaliit ovat kuitenkin vähentyneet ja istutusten tuottavuus on vaikuttanut heikolta. Yhtenä tekijänä istutusten heikkoon tuottoon on varmasti vaikuttanut viime vuosien varsin vahvat muikkukannat. Muikku- ja siikaseurannat on kirjattu suosituksena Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueen Päijänteen käyttö- ja hoitosuunnitelmaan tehtäväksi vuosittain (Ranta ). Hankkeen avulla kerätään tietoa tulevien kalatalousalueiden käyttö- ja hoitosuunnitelmia varten. Hankkeeseen on saatu avustusta Pohjois-Savon ELYkeskukselta kalatalouden edistämismäärärahoista.. Aineisto ja menetelmät Kaikki Hinttolanselän vuoden 7 siiat on pyydetty troolilla. Asikkalanselältä näytesiikoja saatiin verkoista ja nuotasta. Näytteeksi otettiin joko kokonainen kala tai pelkkä pää ja suomunäyte. Kaikilta siioilta määritettiin kokonaispituus mm ja tuorepaino g tarkkuudella. Asikkalanselältä näytteitä saatiin yhteensä kpl (Kuva ) ja Hinttolanselältä näytteitä kertyi kpl (Kuva ). y =,8e,x R² =,97688 Kuva. Asikkalanselältä vuonna 7 pyydettyjen näytesiikojen pituus-paino riippuvuus (n=)
4 Paino (g) y =,8e,x R² =,97688 Kuva. Hinttolanselältä vuonna 7 pyydettyjen näytesiikojen pituus-paino riippuvuus (n=99). Siikamuotojen tunnistamiseksi kaikilta kaloilta leikattiin kidukset irti ja ensimmäinen kiduskaari levitettiin nuppineulojen avulla siivilähampaiden erottamiseksi (Kuva ). Siikamuotoja vastaavina siivilähammasmäärinä pidettiin seuraavia (Pentti Valkeajärvi, suullinen tiedonanto): Pikkusiika Järvisiika - Planktonsiika 6. Lukumäärärajat ovat jossain määrin epävarmoja, mutta näillä arvoilla kunkin lukumäärän kohdalla suurimman osan yksilöistä voidaan olettaa kuuluvan määritettyyn siikamuotoon. Näytteenoton ja määritykset ovat tehneet Tomi Ranta ja Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksesta. Kuva. Siian ensimmäinen kiduskaari levitettynä. Vasemmassa kuvassa pikkusiian harvat siivilähampaat ja oikeassa kuvassa planktonsiian tiheämpi hammasrivi. Kaikilta siioilta otettiin myös suomunäyte vatsapuolelta peräevien ja peräaukon väliseltä alueelta. Suomuista tehtiin jäljenteet polykarbonaattilevyille. Iän- ja kasvunmääritykset tehtiin mikrokortinlukulaitteella. Kasvun takautuva määritys tehtiin Monastyrskyn menetelmällä: L i = (S i/s) b * L, missä
5 Paino (g) L i = kalan pituus iässä i, S i = vuosirenkaan etäisyys suomun keskiöstä, S = etäisyys suomun keskiöstä suomun reunaan ja L = kalan pituus pyyntihetkellä. Vakion arvona käytettiin b =,9 (Valkeajärvi ym. ). Asikkalanselältä otettiin myös muikun saalisnäyte. Näyte otettiin syksyllä troolisaaliista otettuna kpl satunnaisotoksena (Kuva ). Kaikki muikut mitattiin, ja kokoluokittain sopiva määrä (yht. kpl) punnittiin ja niiltä otettiin suomunäytteet iän ja kasvun määrittämiseksi. Myös muikulle käytettiin Monastyrskyn menetelmää b:n arvolla,6 (Valkeajärvi ym. ). Iso osa muikuista määritettiin kuuluvaksi + - ikäryhmään pituusjakauman perusteella. Toisinsanottuna näyte-erien pienimpien, n.- cm muikkujen suomunäytteistä käytiin läpi vain osa ja loput luokiteltiin + ikäluokkaan pituutensa perusteella. y =,7e,x R² =, Kuva. Asikkalanselän vuoden 7 aineiston punnittujen muikkujen pituus-paino -riippuvuus (n=).. Tulokset. Siian siivilähampaat ja siikamuodot Asikkalanselän siikanäytteen yksilöillä oli siivilähampaita 8- (Kuva ) ja Hinttolanselän näytteessä 7-8 (Kuva 6). Molempien selkien jakaumissa erottuu kolme huippua: pikku-, järvi- ja planktonsiika. Pikkusiiaksi on luokiteltu kaikki siiat, joilla hampaita oli tai vähemmän, järvisiiaksi - hammasta ja planktonsiiaksi 6 hammasta tai enemmän. Hinttolanselällä jakaumat eivät ole kovin selvät, vaan ainakin järvi- ja planktonsiian kohdalla silmämääräisesti näyttää siltä, kuin järvisiikojen jakauma jatkuisi ainakin 6 hampaaseen asti.
6 Lukumäärä (kpl) Lukumäärä (kpl) 6,,, Pikkusiika Järvisiika Planktonsiika, Siivilähampaiden lukumäärä (kpl) Kuva. Siivilähampaiden lukumäärän jakauma Asikkalanselän vuoden 7 siikanäytteissä (n = ). Eri värit kuvaavat eri siikamuotoja. 8 6 Pikkusiika Järvisiika Planktonsiika Siivilähampaiden lukumäärä (kpl) Kuva 6. Siivilähampaiden lukumäärän jakauma Hinttolanselän vuoden 6 näytteissä (n = ). Eri värit kuvaavat eri siikamuotoja. Jakaumassa on mahdollisesti päällekkäisyyttä erityisesti järvi- ja planktonsiian välillä siivilähammaslukumäärän 6 kohdalla. Pikkusiikojen osuus on -luvulla tyypillisesti ollut Asikkalanselällä 6-8 % (Kuva 7) ja Hinttolanselällä - 8 % (Kuva 8). Vuonna 7 pikkusiikojen osuus oli kuitenkin aikaisempaa alhaisempi. Istutuksissa pääasiassa käytetyn planktonsiian osuus ammattikalastajien saaliissa oli poikkeuksellisen suuri. Lisäksi Hinttolanselällä myös järvisiian osuus oli merkittävä. Osana vuosista erityisesti Asikkalanselällä näytteiden määrä on jäänyt melko alhaiseksi, mikä lisää sattuman merkitystä siikamuotojen osuuksissa.
7 %-osuus %-osuus 7 Pikkusiikojen alhainen osuus vuonna 7 on todennäköisesti seurausta pikkusiikakannan hiipumisesta, ei niinkään plakton- tai järvisiikakannan lisääntymisestä. Tätä kuvaa kaupallisten kalastajien havainnot siikojen vähenemisestä troolisaaliissa. % 9 % 8 % 7 % 6 % % % % % % % pikkusiika järvisiika planktonsiika Kuva 7. Eri siikamuotojen osuudet Asikkalanselän vuosien -7 aineistoissa. Kuvaajan pylväiden numerot ovat havaintomääriä (ei prosentteja). % 9 % 8 % 7 % 6 % % % % % % % pikkusiika järvisiika planktonsiika Kuva 8. Eri siikamuotojen osuudet Hinttolanselän vuosien -7 aineistoissa. Kuvaajan pylväiden numerot ovat havaintomääriä (ei prosentteja).. Siikojen ikäjakauma ja kasvu Asikkalanselän vuoden 7 aineiston pikkusiiat olivat pääosin -vuotiaita (Kuva 9). Sama vuosiluokka () oli vahva myös kahden aikaisemman vuoden saaliissa, eli todennäköisesti vuonna on syntynyt melko vahva pikkusiian vuosiluokka. Näytemäärät ovat olleet välillä hyvin alhaisia, minkä vuoksi aineiston ikäjakauma ei välttämättä vastaa kovin hyvin todellista jakaumaa.
8 %-osuus 8 % 9 % 8 % 7 % 6 % % % % % % % v -v -v -v -v -v 6-v 7-v 8-v Kuva 9. Pikkusiian ikäjakaumat Asikkalanselän vuosien -7 näytteissä. Luvut pylväiden päällä ovat havaintomääriä. Muiden siikamuotojen näytemäärät ovat liian alhaisia ikäjakaumien tarkastelemiseksi. Hinttolanselällä pikkusiikakanta, tai ainakin selkävesillä troolikalastuksen saaliiksi tuleva osa siitä, on ollut suurimmilta osin - -vuotiasta (Kuva A). Joinakin vuosina näiden ikäryhmien osuus on ollut lähes %. Vuonna 7 nuorten pikkusiikojen määrä kuitenkin romahti ja aineisto koostui lähinnä - ja 6-vuotiaista yksilöistä. Nuorten yksilöiden määrä on vähentynyt vuodesta alkaen, mutta erityisesti muutos vuodesta 6 vuoteen 7 on huomattava. Todennäköisesti vuosina -6 on syntynyt useampia heikkoja vuosiluokkia. Tämä käy yhteen kaupallisten kalastajien havaintojen (siikasaalis vähentyi 7) kanssa, koska tyypillisesti saalis on koostunut pääasiassa juuri pikkusiiasta. Järvisiikasaaliissa tyypillisesti hallitsevia ikäryhmiä ovat Hinttolanselällä olleet - -vuotiaat (Kuva B). Vuoden 7 aineistossa -vuotaita oli poikkeuksellisen paljon. Aineiston näytemäärät ovat kuitenkin olleet melko alhaisia, joten ikäjakaumia tulee tarkastella varauksella. Sama pätee myös planktonsiialla, jonka hallitsevat vuosiluokat vuosina - olivat - ja -vuotiaat (Kuva C). Tämän jälkeen ikäryhmien osuudet ovat eläneet melko paljon. Myös planktonsiialla vuonna 7 aineistossa oli poikkeuksellisen suuri määrä -vuotiaita yksilöitä.
9 %-osuus %-osuus %-osuus 9 A % 9 % 8 % 7 % 6 % % % % % % % v -v -v -v 6-v 7-v 8-v B % 9 % 8 % 7 % 6 % % % % % % % v -v -v -v -v 6-v 7-v C % 9 % 8 % 7 % 6 % % % % % % % v -v -v -v -v 6-v 7-v 8-v Kuva. A) Pikkusiian, B) Järvisiian ja C) Planktonsiian ikäjakaumat Hinttolanselän vuosien -7 näytteissä. Luvut pylväiden päällä ovat havaintomääriä.
10 Kaikki siikamuodot kasvavat molemmilla alueilla ensimmäiset vuotta kutakuinkin samaa vauhtia (Kuva ). Tämän jälkeen pikkusiian kasvu on selvästi hitaampaa kuin muulla siikamuodolla. Hinttolanselällä ero näkyy jo vuoden jälkeen, mutta siellä järvi- ja planktonsiian kasvu näyttää olevan hieman hitaampaa kuin Asikkalanselällä, minkä vuoksi ero ei myöhempinä kasvukausina kasva yhtä suureksi (Kuva ). Pikkusiika Järvisiika Planktonsiika 6 7 Ikä (vuotta) Kuva. Eri siikamuotojen takautuvasti määritetty kasvu Asikkalanselän vuosien -7 näytteissä. Havaintopisteet ovat ikäryhmäkohtaisia keskipituuksia ± keskiarvon keskivirhe. Pikkusiika Järvisiika Planktonsiika 6 7 Ikä (vuotta) Kuva. Eri siikamuotojen takautuvasti määritetty kasvu Hinttolanselän vuosien -7 näytteissä. Havaintopisteet ovat ikäryhmäkohtaisia keskipituuksia ± keskiarvon keskivirhe.
11 Asikkalanselän näytteiden vuosiluokkien kasvu on ollut erittäin tasaista (Kuva ). Erityisesti pituus. kasvukauden lopussa on ollut käytännössä muuttumaton vuoden aikana. Vain vuosiluokka 6 näyttää kasvaneen selvästi muita vuosiluokkia hitaammin. kasvukaudesta alkaen. Muilta siikamuodoilta ei Asikkalanselältä saatu tarpeeksi näytteitä vuosiluokkakohtaiseen kasvun tarkasteluun. 6, n=6 7, n=6 8, n= 9, n=, n=, n=7, n=, n=8, n=9, n= Kuva. Pikkusiian vuosiluokkien 6- kasvu Asikkalanselällä ensimmäisen kasvukauden aikana. Havaintopisteet ovat ikäryhmäkohtaisia keskipituuksia ± keskiarvon keskivirhe. Hinttolanselällä pikkusiian kasvunvaihtelut ovat olleet myöskin melko pieniä (Kuva A). Vuosiluokat 6 ja näyttäisivät siellä kasvaneen muita nopeammin, mutta vuoden 6 näytemäärä jäi pieneksi, mikä lisää sattuman vaikutusta. Järvisiialla vuosiluokka näyttää Hinttolanselällä muita nopeakasvuisemmalta, mutta varsinkin. ja. kasvukauden kohdalla havaintomäärä on hyvin alhainen (Kuva B). Voi olla, että aineistoon sattuneet yksilöt ovat keskimääräistä nopeammin kasvaneita, eivätkä siten vastaa vuosiluokan keskiarvoa. Planktonsiialla kasvussa on muita siikamuotoja enemmän vaihtelua (Kuva C). Viimeisimmät vuosiluokkaa ovat olleet aikaisempia nopeakasvuisempia. Kuten järvisiialla myös planktonsiialla monien vuosiluokkien havaintomäärät jäivät alhaisiksi, mikä rajoittaa arvioiden luotettavuutta. Keskeinen havainto kaikkien siikamuotojen pidemmän aikavälin kasvutarkastelussa on se, että mitään trendiä kohti hitaampaa tai nopeampaa kasvua ei ole nähtävissä. Erityisesti luonnollisesti Päijänteellä lisääntyvän pikkusiian, jota ei siis istuteta ollenkaan, kasvu on ensimmäisellä kasvukaudella ollut erittäin tasaista 9- vuoden tarkasteluvälillä. Todennäköisesti esimerkiksi suuret vaihtelut muikkukannassa tai syntyvän siikavuosiluokan vahvuudessa vaikuttaisivat siian kasvuun, joten näyttää siltä, että olosuhteet ovat eteläisellä Päijänteellä olleet vakaat jo pidempään. Järvi- ja planktonsiian kohdalla ensimmäisen kasvukauden lopun pituus riippuu jo paljolti istukkaiden ja luonnonpoikasten suhteellisista määristä sekä istukkaiden koosta.
12 A , n=8 7, n= 8, n= 9, n=69, n=9, n=6, n=, n=, n=6 B , n= 7, n=7 8, n= 9, n=, n=, n=, n=7, n=6, n=7 C , n= 8, n= 9, n=, n=, n=7, n=, n=, n= Kuva. A) Pikkusiian, B) Järvisiian ja C) Planktonsiian vuosiluokkien 6- kasvu Hinttolanselällä ensimmäisen kasvukauden aikana. Havaintopisteet ovat ikäryhmäkohtaisia keskipituuksia ± keskiarvon keskivirhe.
13 %-osuus. Muikun ikäjakauma ja kasvu Asikkalanselällä Asikkalanselän vuoden 7 saalisnäytteessä oli vain kesänvanhaa (+) ja -kesäistä (+) muikkua (Kuva ). Pituusjakaumasta voidaan erottaa + -ikäryhmä eli kaikki alle mm muikut. Vuoden 6 näyte otettiin talvinuotalla, joka pyytää pienempää muikkua tehokkaammin (tiheämpi perä) ja siksi hotan määrä oli tuolloin erityisen suuri. Valtaosa näistä muikuista määritettiin kuuluvaksi + ikäryhmään pituusjakauman perusteella. Näistä suurimmat (yli mm) ja osa pienemmistä varmistettiin suomunäytteistä. Suurempien muikkujen ikää ei ole mahdollista määrittää pituusjakauman perusteella, koska kasvussa on niin paljon vaihtelua sekä vuosiluokkien että kunkin vuosiluokan yksilöiden välillä, että vanhempien ikäryhmien pituusjakaumat ovat paljolti päällekkäiset. Huomattavaa on, että -vuotiaita vanhempia muikkuja saadaan erittäin vähän. Suurimmat muikut ovat olleet n. mm pituisia ja - -vuotiaita. Näitä on kuitenkin vuoden aikana saatu vain yksittäisiä. Lisäksi vuosiluokka näyttää olleen erittäin heikko, koska sitä ei ole saatu vuosina -7 juuri lainkaan. % 9 % 8 % 7 % 6 % % % % % % % Kuva. Asikkalanselän vuosien -7 aineistojen muikkujen ikäjakaumat. Kesänvanhan (-ikäryhmä, hotta) muikun osuus on vuosina ja todellisuudessa huomattavasti suurempi, koska valtaosa niistä painuu pyynnin yhteydessä troolin perän läpi. Vuoden 6 näyte on puolestaan otettu talvinuottasaaliista, minkä vuoksi näytteessä on huomattavasti enemmän hottaa. Koko vuosien -7 aineistossa muikut ovat olleet ensimmäisen kasvukauden jälkeen Asikkalanselällä keskimäärin n. 9 mm ja -vuotiaana n. 8 mm pituisia (Kuva 6). Tämän jälkeen vuosittainen kasvu on tyypillisesti alle mm luokkaa.
14 Ikä (Vuotta) Kuva 6. Muikun takautuvasti määritetty kasvu Asikkalanselän vuosien -7 näytteissä (n=6). Havaintopisteet ovat ikäryhmäkohtaiset keskipituudet ± keskiarvon keskivirhe. Luvut havaintopisteiden yläpuolella ovat ikäryhmäkohtaiset havaintomäärät. Kasvu on ollut samaa tasoa vuosiluokilla - ja 6 (Kuva 7). Ensimmäisen kasvukauden kasvu on ehkä hieman nopeutunut vuoden jälkeen. Asikkalanselällä hotta näyttää jäävän hieman pienemmäksi kuin Tehinselällä, missä muikku on ollut 9-6 ensimmäisen kasvukauden jälkeen yli mm, enimmillään jopa n. mm (Puranen & Ranta 7 a). Vuosiluokkan muikkuja saatiin vuosina 6-7 vain, joten sen vuosiluokan kasvua ei voitu arvioida , n=6, n=87, n=, n= 6, n= Kuva 7. Asikkalanselän vuosien -6 suomunäytteiden perusteella määritetty vuosiluokkien - muikkujen kasvu. Havaintopisteet ovat ikäryhmäkohtaiset keskipituudet ± keskiarvon keskivirhe. Vuosiluokan 6 keskipituus. kasvukauden lopussa on määritetty suoraan vuoden 6 aineiston + -vuosiluokan keskipituudesta, koska näytteet saatiin kevättalvella 7 (hotta oli kasvanut kokonaisen kasvukauden).. Tulosten tarkastelu ja suositukset Aiemmista vuosista poiketen pikkusiian osuus oli sekä Asikkalan- että Hinttolanselän alueella alhainen. Alueelle istutettujen järvi- ja planktonsiikojen osuudet ovat aiemmin olleet pääasiassa erittäin vähäisiä, mutta vuonna 7 ne muodostivat valtaosan troolien siikasaaliista. Tämä johtuu kuitenkin selvästi
15 enemmän pikkusiikojen vähenemisestä kuin muiden siikamuotojen runsastumisesta. Tämä näkyy varsinkin Hinttolanselällä nuorempien pikkusiikojen määrän vähenemisenä vuodesta eteenpäin. Aiemmin jopa yli 9 % saaliista muodostaneet - -vuotiaan pikkusiiat antoivat vuonna 7 enää n. % siian kokonaissaaliista lukumääräisesti. Viimeisen -6 vuoden aikana on siis todennäköisesti syntynyt useampikin heikko vuosiluokka. Järvi- ja planktonsiikaistutusten tuotto ja realisoituminen kalastajien saaliiksi on näyttänyt heikolta (Ranta ). On kuitenkin otettava huomioon, että nopeampikasvuiset ja suuremman koon saavuttavat järvi- ja planktonsiika ovat tyypillisempiä saaliskaloja verkkokalastajilla, jotka käyttävät solmuväliltään vähintään mm verkkoja. Tämä tarkoittaa myös sitä, että vaikka ammattikalastuksessa suurin osa siioista on pikkusiikoja, kaikki muu kalastus huomioon ottaen muiden siikamuotojen merkitys korostuu. Päijänteen vuoden kalastustiedustelun perusteella Asikkalanselällä n. % verkkopyynnin siikasaaliista saadaan mm tai sitä harvemmilla verkoilla (Havumäki ym. 7). Hinttolanselällä harvojen verkkojen osuus on pienempi. Kaikkiaan Asikkalan- ja Hinttolanselän alueiden siikasaalis verkoilla oli vuonna n. 8 kg. Suurikokoisesta siiasta valtaosa lienee nykyään planktonsiikaa, koska järvisiian istutukset ovat Asikkalan- ja Hinttolanselän alueella olleet vähäisiä (Kuvat 8 ja 9). Järvisiika Planktonsiika Kuva 8. Siikaistutukset Asikkalan- ja Kinisselälle 8-7.
16 6 Järvisiika Planktonsiika Kuva 9. Siikaistutukset Pulkkilanharjun ja Virmailanselän väliselle alueelle 8-7. Siian kasvu on Asikkalan- ja Hinttolanselällä melko hidasta. Tässäkin on otettava kuitenkin huomioon se, että troolareiden selkävesiltä saamat siiat ovat pääasiassa pienikokoisia, eikä joukkoon siten ole ilmeisesti sattunut nopeakasvuisempia järvi- ja planktonsiikoja kovinkaan merkittävästi. Mikäli aineistoa kerättäisiin myös verkkokalastajilta, jotka pyytävät siikaa vähintään mm verkoilla, voitaisiin kasvun vaihtelusta saada parempi kokonaiskuva. Selvästi nopeampaa kasvua planktonsiialla on havaittu mm. Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueen pienemmillä järvillä (Puranen & Ranta 7 b). Asikkalanselän muikkusaalis koostuin vain kesänvanhoista ja -kesäisistä muikuista (+ ja +). Näyttää siltä, että vuosiluokka on ollut alueella erittäin heikko, sillä sitä ei ole käytännössä saatu juuri lainkaan vuosina -7. Mielenkiintoista on se, että pikkusiian vuosiluokka vaikuttaa puolestaan melko vahvalta. Onkin mahdollista, että muikun vähäisyys on mahdollistanut pikkusiian vuosiluokan selviytymisen runsaslukuisena, koska lajit kilpailevat pitkälti samoista resursseista. Muikun kasvu on kohtalaisen nopeaa, mutta hieman hitaampaa kuin Tehinselällä (Puranen & Ranta 7 a). Kasvu ei juurikaan ole vaihdellut vuosiluokkien välillä. Aineistosta puuttuu käytännössä vuosiluokka, joka on jäänyt poikkeuksellisen heikoksi. Vuoden 6 aineiston ainut vuosiluokan yksilö oli -vuotiaana 8 mm pituinen, eli erittäin kookas ja syksyllä saadut kesänvanhaa poikasta keskipituudeltaan n. mm, eli todennäköisesti ne olivat kasvaneet muita vuosiluokkia nopeammin. Koska muikun kasvu ja lisääntyminen ovat voimakkaasti tiheysriippuvaisia, se pystyy kompensoimaan voimakkaankin kalastuspaineen tai luontaisen kuolevuuden aiheuttamaa kannan harvenemista. Asikkalan- ja Hinttolanselän seurantoja kannattaa jatkaa vuosittain, koska kertyvät aikasarjat yhdessä Eteläja Keski-Päijänteen muiden seurantojen kanssa antavat hyvän kokonaiskuvan kalakantojen ja kalastuksen kehityksestä. Tämänkin seurannan tulokset ovat osa vuonna 8 toteutettua Päijänteen seurantojen yhteenvetoa, joka puolestaan toimii vuonna 9 toimintansa aloittavan kalatalousalueen käyttö- ja hoitosuunnitelun tukena. Selkeimpänä kehitystarpeena on siikanäytteenoton laajentaminen myös verkkokalastukseen, jotta mahdollisesti nopeakasvuisemmat järvi- ja planktonsiiat saadaan aineistoon mukaan ja sen myötä voitaisiin paremmin tarkastella verkkokalastuksen solmuvälirajoituksia.
17 7. Viitteet Havumäki, M., Ranta, T. & Puranen, M. 7. Päijänteen kalastustiedustelu. Keski-Suomen kalatalouskeskus ry ja Hämeen kalatalouskeskus. Puranen, M. & Ranta, T. 6. Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkunäytteet vuosilta -. Hämeen kalatalouskeskus /6. Puranen, M. & Ranta, T. 7 a. Päijänteen Tehinselän yleisveden kalataloudellinen seuranta -6. Hämeen kalatalouskeskus /7 Puranen, M & Ranta, T. 7 b. Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueen pienten järvien siikaseuranta - 7. Hämeen kalatalouskeskus 9/7. Ranta, T.. Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalueen Päijänteen käyttö- ja hoitosuunnitelma v Hämeen kalatalouskeskus Valkeajärvi, P., Marjomäki, T. J. & Raatikainen, M.. Päijänteen Tehinselän muikku- ja siikakannat 98-. Riista- ja kalatalous Tutkimuksia ja selvityksiä /. s.
Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta
Asikkalan- ja Hinttolanselän siika- ja muikkuselvitys 217 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 1/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...
LisätiedotPienten järvien siikaseuranta
Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue Pienten järvien siikaseuranta 5-7 Marko Puranen & Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 9/7 Sisällys. Johdanto.... Aineisto ja menetelmät.... Tulokset
LisätiedotHeinolan kalastusalueen siikanäytteet vuosilta Marko Puranen
Heinolan kalastusalueen siikanäytteet vuosilta 11-1 Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 1/1 Sisällys 1. Johdanto... 3. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset ja tulosten tarkastelu...
LisätiedotRuotsalaisen muikkuseuranta Marko Puranen ja Tomi Ranta
Ruotsalaisen muikkuseuranta 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 1/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 3.1 Muikun ikäjakauma
LisätiedotSuonteen siioista 2016
KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS RY/SUONTEEN KALASTUSALUE T U T K I M U K S I A / t i e d o n a n t o j a 2 1 7 Suonteen siioista 216 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Saku Salonen Jyväskylä
LisätiedotPäijänteen Tehinselän yleisveden siika- ja muikkuseuranta Marko Puranen ja Tomi Ranta
Päijänteen Tehinselän yleisveden siika- ja muikkuseuranta 211-216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 11/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3.
LisätiedotEtelä- ja Keski-Päijänteen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta
Etelä- ja Keski-Päijänteen kuhien iän- ja kasvunmääritykset 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 8/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...
LisätiedotRuotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset Marko Puranen ja Tomi Ranta
Ruotsalaisen kuhien iän- ja kasvunmääritykset 216 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 9/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 3 4.
LisätiedotKuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä Marko Puranen ja Tomi Ranta
Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Tehinselällä 28 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 5/28 2 Sisällys. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 3
LisätiedotTaimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä
Taimenen ja järvilohen kasvu Etelä- ja Keski-Päijänteellä Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...
LisätiedotHeinolan kalastusalue. Kuhan kasvu Konnivedessä ja Ala-Rievelissä Marko Puranen ja Tomi Ranta
Heinolan kalastusalue Kuhan kasvu Konnivedessä ja Ala-Rievelissä 217 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 7/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3
LisätiedotVanajanselän kuha- ja siikaselvitys Marko Puranen ja Tomi Ranta
Vanajanselän kuha- ja siikaselvitys 218 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 1/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 2. Aineisto ja menetelmät... 2.1. Kuha... 2.2. Siika... 4. Tulokset...
LisätiedotNäsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen
212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...
LisätiedotHeinolan kalastusalue. Ruotsalaisen, Konniveden ja Ala-Räävelin kalataloudellisten selvitysten yhteenveto
Heinolan kalastusalue Ruotsalaisen, Konniveden ja Ala-Räävelin kalataloudellisten selvitysten yhteenveto Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 12/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Ruotsalainen... 4
LisätiedotEtelä- ja Keski-Päijänteen ja Pohjois-Päijänteen kalastusalueet. Päijänteen kalaston- ja kalastuksenseuranta
Etelä- ja Keski-Päijänteen ja Pohjois-Päijänteen kalastusalueet Päijänteen kalaston- ja kalastuksenseuranta 21-218 Marko Puranen, Matti Havumäki & Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalatalouskeskus
LisätiedotKuhan kasvu ja sukukypsyys Lummenteella ja Nuoramoisjärvellä
Kuhan kasvu ja sukukypsyys Lummenteella ja Nuoramoisjärvellä Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 4/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset...
LisätiedotNäsijärven muikkututkimus
1 Näsijärven muikkututkimus Markku Nieminen iktyonomi 1.1.1 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA MUIKKUTUTKIMUS VUONNA 1 1. Johdanto Näsijärven muikkukannan tilaa on seurattu kalastusalueen saaliskirjanpitäjien
LisätiedotRaportti Etelä-Kallaveden siikaselvitys hankkeesta
1 Raportti Etelä-Kallaveden siikaselvitys 2016-2017-hankkeesta Etelä-Kallavedeltä alettiin sekä kaupallisilta että vapaa-ajankalastajilta tulleiden viestien mukaan saada 2010-luvun alkupuolella saaliiksi
LisätiedotLuonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat
Luonnonvaraisesti lisääntyvät siikakannat Ari Leskelä ja Teuvo Niva RKTL Onko meillä uhanalaisia siikakantoja? Siika on yleisimpiä kalalajejamme ja hyvin monimuotoinen samassa vesistössä voi elää useita
LisätiedotLiesjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Liesjärven verkkokoekalastus 218 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 15/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1.
LisätiedotKuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Hauhon- ja Ilmoilanselällä Marko Puranen ja Tomi Ranta
Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Hauhon- ja Ilmoilanselällä 27 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro /27 2 Sisällys. Johdanto... 2. Aineisto ja menetelmät.... Tulokset.....
LisätiedotSIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?
SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa
LisätiedotLeppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit
Kuhasaalis kg/vvrk Leppäveden, Saraaveden ja Lievestuoreenjärven 55-6-65 mm verkkojen kalastuskirjanpidon saaliit 21 215 K-S Kalatalouskeskus ry, Matti Havumäki Leppäveden kalastusalueen kalastonseuranata
LisätiedotKuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Rutajärvellä Marko Puranen ja Tomi Ranta
Kuhan kasvun ja sukukypsyyden selvitys Rutajärvellä 8 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro X/8 Sisällys. Johdanto.... Aineisto ja menetelmät.... Tulokset... 4.. Ikä ja kasvu...
LisätiedotIso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011
Iso-Lumperoisen verkkokoekalastus 2011 Juha Piilola Saarijärven osakaskunta 2011 Sisältö 1. Aineistot ja menetelmät...3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu saaliista ja lajeittain...4 Ahven...5 Särki...6
LisätiedotKokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät
Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät Hannu Harjunpää & Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 15.3. 2012 Nakkila Värimerkintä Kehitetty USA:ssa 1959, Suomessa ensimmäiset kokeilut
LisätiedotTaimenen ja järvilohen merkintätutkimukset Ruotsalaisella
Taimenen ja järvilohen merkintätutkimukset Ruotsalaisella 2013-2018 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 11/2018 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tulokset ja tulosten tarkastelu...
LisätiedotVARESJÄRVI KOEKALASTUS
Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö
LisätiedotKalakantojen muutokset Saaristomerellä. Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet
Kalakantojen muutokset Saaristomerellä Fiskebeståndens förändringar i Skärgårdshavet Skärgårdshavets biosfärområdets vinterträff 2010 28. 1. 2010 Ari Leskelä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalakantojen
LisätiedotKÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA PÄIJÄNTEELLE v. 2014 2017
KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA PÄIJÄNTEELLE v. 2014 2017 ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 22.4.2014 Tomi Ranta Hämeen Kalatalouskeskus Perustieto-osa... 5 1. Johdanto...
LisätiedotEtelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011
ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY RY Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry LÄNTISEN PIEN-SAIMAAN KOETROOLAUKSET SYKSYLLÄ 2011 1. Johdanto Läntisen Pien - Saimaan koetroolausten tarkoitus on selvittää selkä-alueiden
LisätiedotMANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012
MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 209/2013 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee
LisätiedotKalaston tilan ja kalastuksen seuranta katsaus menetelmiin
KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Kalaston tilan ja kalastuksen seuranta katsaus menetelmiin Matti Havumäki Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä 2014 Miksi
LisätiedotKarhijärven kalaston nykytila
Karhijärven kalaston nykytila Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari 21.11.212 Kankaanpää Samuli Sairanen RK, Evon riistan- ja kalantutkimus Tutkimuksen taustaa Koekalastukset liittyvät
LisätiedotPielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä
ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.
LisätiedotNÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008
NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika
LisätiedotNäsijärven siikaselvitys v. 2010
2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää
LisätiedotIstutussuositus. Kuha
Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,
LisätiedotKuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä
Kuhan kalastus, kasvu ja sukukypsyys Saaristomerellä Kuhaseminaari 2017 Tampere 18.5.2017 Heikki Auvinen, Luke 1 Teppo TutkijaHHeikki Auvinen Heikki Kalastus 2 Heikki Auvinen Kuhaseminaari Tampere 18.5.2017
LisätiedotPohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 2010-2013
POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Pohjois-Päijänteen kalastusalueen kalastonseuranta 21-213 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Marko Puranen & Matti Havumäki Jyväskylä 214 Sisältö Tiivistelmä 1 1. Johdanto
LisätiedotTyösuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE
TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille
LisätiedotKalastustiedustelu 2016
Kuoksenjärven kalastusyhdistys Kalastustiedustelu 2016 Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 3/2017 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tiedustelu... 3 2.1. Otanta ja postitus...
LisätiedotPuulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista
Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Taimenseminaari Läsäkoski 3.11.2010 (päivitys 4.11.2010) Sisältö Villit
LisätiedotSiikaistutukset merialueella Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Siikaistutukset merialueella Ari Leskelä, RKTL 12.11.2013 1. Vaellussiian velvoiteistutusten tuloksellisuus 2. Selkämeren vaellussiikamerkinnät 3. Vastakuoriutuneiden istutus Vaellussiian velvoiteistutusten
LisätiedotLEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki
LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...
LisätiedotSalmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta
Salmijärven ja Kaidan verkkokoekalastukset 216 Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 4/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Salmijärvi...
LisätiedotLapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena
Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu
LisätiedotNäsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13
Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue
LisätiedotPäijänteen Tehinselän muikku- ja siikakannat 1985 2010. Pentti Valkeajärvi, Timo J. Marjomäki ja Markku Raatikainen
Päijänteen Tehinselän muikku- ja siikakannat 1985 2010 Pentti Valkeajärvi, Timo J. Marjomäki ja Markku Raatikainen R I I S T A - J A K A L A T A L O U S T U T K I M U K S I A J A S E L V I T Y K S I Ä
LisätiedotPerämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL
Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi ProSiika Tornio 4.12.2013 Erkki Jokikokko RKTL Siian merkitys Suomessa Siian tarjonta Suomessa 2010: 3 329 tn Tärkeä kala ammatti- ja vapaa-ajan kalastajille,
LisätiedotIsojärven kalastustiedustelu 2017 & vuosien kirjanpitokalastukset
Isojärven kalastustiedustelu 217 & vuosien 211-217 kirjanpitokalastukset Marko Puranen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 2/218 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Tiedustelu... 3 2.1. Otanta
LisätiedotPohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry Rekkatie 11 A JOENSUU
LIITE 10.3 1 (6 s.) Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry Rekkatie 11 A 1 80100 JOENSUU 1 (2) SUUNNITELMA 18.11.2010 Joensuu Pohjois-Karjalan Ely-keskus/kalatalous Kauppakatu 40 B PL 69 80101 JOENSUU Viite:
LisätiedotInarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja. Inarijärven seurantaryhmä LUKE / Inari / Erno Salonen
Inarijärven kalataloustarkkailun kalastus- ja saalistietoja Inarijärven seurantaryhmä 17.9.2015 LUKE / Inari / Erno Salonen RKTL:stä Luke:ksi 2015 MTT+ Metla+ RKTL+ Tike = yht. liki 1 700 työntekijää /
LisätiedotVapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa
PUHTI-tilastomylly 7/2019 PUHTI Muuttuvat yritystoiminnan muodot Pohjois-Karjalan maaseudulla -hanke Kuva: Mikko Kela Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Itä-Suomessa Vapaa-ajankalastuksella on useita tärkeitä
Lisätiedot28.2.2002 Drno --/---/2002
28.2.2002 Drno --/---/2002 Puulan kalastusalue Isännöitsijä Harri Liikanen Mikkelin kalatalouskeskus Viite puhelu 21.2.2002 Lausunto verkkokalastuksen järjestämisestä Puulalla Puulan kalastusalue on käyttö-
LisätiedotSäkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa
Säkylän Pyhäjärven kalataloudellinen kannattavuus tulevaisuudessa EMMI NIEMINEN, TOHTORIKOULUTETTAVA EMMI.E.NIEMINEN@HELSINKI.FI TALOUSTIETEEN LAITOS, MAATALOUS-METSÄTIETEELLINEN TIEDEKUNTA HELSINGIN YLIOPISTO
LisätiedotKUHAKANNAT & Niiden kalastus ja kalastuksensäätely Hämeessä
KUHAKANNAT & Niiden kalastus ja kalastuksensäätely Hämeessä Päivän ohjelma: 8:3 Kahvi Yleiset tiedotukset 9: Kalatalousalueiden toiminnan käynnistys 9:3 Muuta ajankohtaista Kuha, osa I 9:45 Taustaa ja
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishankkeen kalojen iän- ja kasvunmääritykset
Tutkimusraportti Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishankkeen kalojen iän- ja kasvunmääritykset 2012-2014 Marko Puranen Ympäristötekniikan insinööritoimisto Jami Aho Tuoremassa (g) 2 1. JOHDANTO
LisätiedotSelkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.2012 Reposaari
Selkämeren silakka ja silakkakannan tila Jari Raitaniemi 25.9.212 Reposaari Kuva: Gösta Sundman Kuvat työvaiheista ja Selkämeren silakan kanta-arvioinnin koordinointi : Jukka Pönni Silakan kanta-arvioissa
LisätiedotMerikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä
Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä Jyrki Oikarinen Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liitto ry ProSiika Symposium Tornio 17.4.2012 PKL ry Kalatalouden neuvontajärjestö,
LisätiedotNuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014
Nuutajärven koeverkkokalastus vuonna 2014 Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen 2014 Hämeen kalatalouskeskus Raportti nro 19/2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 3 2. Menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 4. Tulosten
LisätiedotTaimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015
POHJOIS-,ETELÄ JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUEET Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 Tomi Ranta 1, Olli Urpanen 2, Timo Meronen 2 & Jukka Syrjänen 3 Hämeen Kalatalouskeskus
LisätiedotKUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ
KUHAN KASVUNOPEUS JA SUKUKYPSYYS ETELÄ- KALLAVEDELLÄ Tapio Keskinen Etelä Kallaveden kalastusalue 25.5 26 1 1. Johdanto Kuhasta on tullut 199-luvun aikana kalataloudellisesti merkittävä kalalaji Etelä-Kallavedellä.
LisätiedotInarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys
Inarijärven kalatalousvelvoitteen muutostarpeiden selvitys Maare Marttila Inarijärven seurantaryhmän kokous 2/2018 20.09.2018 Veskoniemi SISÄLTÖ Taustaa Vahinkoarvio Istutusten tavoitteet ja tuloksellisuus
LisätiedotSaaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta
Saaristomeren kuhankalastuksen säätely tuoreimmat havainnot saaliiden koko- ja ikärakenteesta Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus TIEDOTUS- ja KOULUTUSRISTEILY AMMATTIKALASTAJILLE 218 7-8.2. 218 Ammattikalastuksen
LisätiedotToutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedellä sekä Kokemäenjoella ja Loimijoella
Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedellä sekä Kokemäenjoella ja Loimijoella - Vuoden 2013 tulokset xxx.xx.2012 Kokemäki Heikki 8.4.2014 Holsti Sastamala Anna Väisänen Taustaa Toutaimen
LisätiedotJudinsalon osakaskunta, istutukset 2013
aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen
LisätiedotVeden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto
Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula
LisätiedotKyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella
Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki Etelä-Savon ELY Mikkeli 16.11.2010 Kyyveden Suovunselän hoitotarve koekalastus- ja vesianalyysitietojen perusteella Yleistä Kyyvesi kuntoon hankkeen tarkoituksena
LisätiedotSisävesikalastuksen alueellinen seuranta- ja ohjausjärjestelmä. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto
Sisävesikalastuksen alueellinen seuranta- ja ohjausjärjestelmä Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Lähtökohtia: uusi laki (luonnos) Tavoitteena kalavarojen käytön kestävyys Biologinen lisääntymiskykyiset
LisätiedotPuulan kalastustiedustelu 2015
26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,
LisätiedotTutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä
Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis
LisätiedotOulujärven kuha. Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari Tampere. Luonnonvarakeskus Eräluvat
Oulujärven kuha Pasi Korhonen, Metsähallitus Kuhaseminaari 217 18.5.217 Tampere 1 217 Eräluvat Esitelmä/ aineistot Pekka Hyvärinen Erikoistutkija Kainuun kalantutkimusasema, Paltamo Luonnonvarakeskus Oulujärven
LisätiedotKuhan alamitan nosto Saaristomerellä
Kuhan alamitan nosto Saaristomerellä Jari Raitaniemi Luonnonvarakeskus Tiedotus- ja koulutusristeily kaupallisille kalastajille 3 4.2.216, Viking Gabriella Uusi kalastusasetus ja kuhan alamitta kuhan yleinen
LisätiedotKERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE
KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Heinolan kalastusalue ja sen kotipaikka on Heinolan kaupunki. Kalastusalue käsittää yleispiirteittään
LisätiedotKuhakantoja ja kuhan kalastusta koskeva sidosryhmätilaisuus
WWF Lintulahdenkatu 10 00500 HELSINKI Puh: (09) 7740 100 Faksi: (09) 7740 2139 www.wwf.fi, www.panda.org Maa- ja metsätalousministeriö Kuhakantoja ja kuhan kalastusta koskeva sidosryhmätilaisuus 19.6.2018
LisätiedotKalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa
Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa Esimerkkinä: Kulo- ja Rautavesi sekä Kokemäenjoki ja sen suualue 15.3.2012 Nakkila Heikki Holsti Tarkkailualue Pihlavanlahti ja Ahlaisten
LisätiedotFORTUM POWER AND HEAT OY
KALATALOUSTARKKAILU 16X147918 2.4.215 FORTUM POWER AND HEAT OY Sotkamon ja Hyrynsalmen reittien kalataloustarkkailu v. 212-214 Kalastuskirjanpito, kalastustiedustelu ja kalakantanäytteet Sotkamon ja Hyrynsalmen
LisätiedotSiika liikennevaloissa Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin
Siika liikennevaloissa Ari Leskelä ja Jari Setälä RKTL Suomen vaellussiikakannoilla ei mene hyvin Kutujokien patoaminen, säännöstely, perkaaminen, veden laadun heikkeneminen Runsaiden siikaistutusten mahdollistama
LisätiedotIso Soukkajärven verkkokoekalastus 2012
Iso Soukkajärven verkkokoekalastus 212 Marko Paloniemi 3.8.212 2 1. Johdanto Etelä-Pohjanmaan Kalatalouskeskus suoritti verkkokoekalastuksen Alavuden Iso Soukkajärvessä heinäkuussa 212. Koekalastus tehtiin
LisätiedotTuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna 2008
Tuusulanjärven verkkokoekalastukset vuonna Jukka Ruuhijärvi ja Sami Vesala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Evon riistan- ja kalantutkimus, 197, Evo 1. Johdanto Verkkokoekalastusten tavoitteena
LisätiedotVUODEN 2015 TARKKAILUN TULOKSET
KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU VUODEN 2015 TARKKAILUN TULOKSET AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10650 KEMIJÄRVEN MAKSUVELVOITETARKKAILU VUODEN 2015 TARKKAILUN TULOKSET 12.8.2016 Simo Paksuniemi, iktyonomi
LisätiedotKERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2016 HEINOLAN KALASTUSALUE
KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2016 HEINOLAN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Heinolan kalastusalue ja sen kotipaikka on Heinolan kaupunki. Kalastusalue käsittää yleispiirteittään
LisätiedotParikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA HANKKEEN LOPPURAPORTTI
HANKKEEN LOPPURAPORTTI Hankkeen nimi: Muikulle tilaa Pyhäjärveen - hanke Hankkeen numero: 7264 Toteuttaja yhteystietoineen: Parikkala Saari - Uukuniemen kalastusalue, Arvo Soikkeli, Melkoniementie 1453,
LisätiedotKylänjärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta
Kylänjärven verkkokoekalastus 216 Marko Puranen, Petri Mäkinen ja Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 2/216 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotTaimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä. Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus Rautalammin reitillä Pentti Valkeajärvi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuopio19.4.2011 Rautalammin reitti Keski-Suomen taimenkantojen hoitostrategiaa
LisätiedotLiite 1. Kalojen istutukset Näsijärvellä vv. 1989-2005 Liite 2. Eri lajien yksikkösaaliit Koljonselällä ja Vankavedellä vv.
1 KIRJANPITOKALASTUS 1.1. Menetelmät 1.2. Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 1.3. Kalastus 1.4. Yksikkösaaliit 1.4.1. Siika 1.4.2. Taimen 1.4.3. Hauki 1.4.4. Made 1.4.5. Lahna 1.4.6. Kuha 1.4.7. Muikku
LisätiedotROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56
ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25
LisätiedotKestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014
Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.
LisätiedotPOHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE. Päijänteen kalastustiedustelu 2011
POHJOIS-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Päijänteen kalastustiedustelu 2011 Keski-Suomen Kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Hämeen Kalatalouskeskus Tomi Ranta Sisältö 1.
LisätiedotToutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedessä sekä Kokemäenjoen ylä- ja keskiosalla tutkimussuunnitelma
Toutaimen luontaisen lisääntymisen seuranta Kulo- ja Rautavedessä sekä Kokemäenjoen ylä- ja keskiosalla tutkimussuunnitelma Jussi T. Pennanen, Matti Salminen ja Ari Saura Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
LisätiedotRutajärven verkkokoekalastus Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen
Rutajärven verkkokoekalastus 217 Marko Puranen, Petri Mäkinen, Tomi Ranta ja Atte Mutanen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 6/217 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 2.1. Tutkimusjärvi...
LisätiedotPaimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen
Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v. 2016 Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 12/2016 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 1. JOHDANTO... 3 2. TYÖRYHMÄ JA KÄYTETYT
LisätiedotKESKI-SUOMEN 14.5.2012 KALATALOUSKESKUS RY PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Puh 0400 735 286 E-mail: timo.meronen@ahven.net
KESKI-SUOMEN 14.5.2012 KALATALOUSKESKUS RY PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Puh 0400 735 286 E-mail: timo.meronen@ahven.net Maa- ja metsätalousministeriö PL 30 00023 VALTIONEUVOSTO MMM:n lausuntopyyntö kalastuslain
LisätiedotInarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat
Inarijärven kalanviljely- ja istutukset ja kalataloustarkkailu Inarijärven kalastus, saaliit ja kalakannat Muikkukanta ja kalastus Inarijärvellä Lapin kalastusaluepäivät 2012 Saariselkä 15.-16.11. 2012
LisätiedotKalastuksen muutokset Koitereella
KALA- JA RIISTARAPORTTEJA nro 296 Heikki Auvinen Tauno Nurmio Maija Hyttinen Kalastuksen muutokset Koitereella 1998-2002 Enonkoski 2003 Julkaisija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos KUVAILULEHTI Julkaisuaika
LisätiedotPyhäjärven siian (Coregonus lavaretus) kasvu ja ikäjakauma rysäpyynnissä kalastuksen säätelyn perustana
Pro gradu -tutkielma Pyhäjärven siian (Coregonus lavaretus) kasvu ja ikäjakauma rysäpyynnissä kalastuksen säätelyn perustana Tero Forsman Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Kalabiologia
LisätiedotMitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään?
Mitä tiedetään Oulujärven kuhasta tänään? Kaukametsän kongressi ja kulttuurikeskus, Kajaani 15.4.215 Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskus, Kainuun kalantutkimusasema www.luke.fi www.kfrs.fi Oulujärven kuhan
LisätiedotHEINOLAN KALASTUSALUEEN. KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2014 2018
HEINOLAN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2014 2018 Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 22.4.2014 Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskus Sisältö PERUSTIETO-OSA A... 4 1. JOHDANTO... 4 2. KALASTUSALUEEN
Lisätiedotproj 20479/2013 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 2009-2012
proj 2479/213 POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 PVO-VESIVOIMA OY POSION SUOLIJÄRVIEN KALATALOUSVELVOITTEEN TARKKAILUTULOKSET 29-212 Copyright Ahma ympäristö Oy 31.1.213
Lisätiedot