ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2010

Transkriptio

1 ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2010 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Etelä Karjalan kalatalouskeskus ry - 0 -

2 Kansikuva: Kaukaan lähialueen (Laihianselkä) ennätyksellinen 350 kg:n muikkusaalis toukokuussa

3 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY Etelä Karjalan kalatalouskeskus ry Hietakallionkatu Lappeenranta ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU 2010 Aarno Karels ja Vesa Tiitinen Tarkkailun toimeksiantajat: UPM-Kymmene Oyj, Kaukas Metsä-Botnia Oy Ab, Joutseno Pulp Stora Enso Oyj, Imatraan tehtaat Tarkkailun ohjelma: Tarkkailun sisältö: Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen hyväksymä ohjelma Tietoa kalaston rakenteesta teollisuuden vaikutusalueilla ja kuormittamattomilla alueilla, koetroolaukset, muikku- ja siikapopulaatio seuranta, muikunpoikasnuottaukset,, verkkokirjanpitokalastus. Etelä Karjalan kalatalouskeskus ry, Hietakallionkatu 2, Lappeenranta, toiminnanjohtaja Aarno Karels, p , kalatalousneuvoja Vesa Tiitinen, p , etunimi.sukinimi@ekkalatalouskeskus.fi - 2 -

4 ETELÄ-SAIMAAN JA VUOKSEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU 2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO ETELÄ-SAIMAAN YLEISKUVAUS 5 3. KOETROOLAUKSET Aineisto, menetelmät ja tutkimusalueet Kalaston rakenne selkävesille koetroolausten saaliiden perusteella Troolisaaliiden kokonaissaalis Koetroolausten yksikkösaaliit ja saaliin koostumus alueittain Yksikkösaaliit lajeittain Tehtaiden lähialueiden koetroolaussaaliit Muikun populaatioseuranta Muikun yksikkösaaliit Hottamuikun (0+) yksikkösaaliit Muikun kasvu Muikkupopulaatioiden ikäjakauma Siian populaatioseuranta Siian yksikkösaaliit Siikapopulaatioiden ikäjakauma ja kasvu VASTAKUORIUTUNEIDEN MUIKUN- JA SIIANPOIKASTEN- NUOTTAUKSET Aineisto, menetelmät ja tutkimusalueet Muikunpoikasten esiintyminen Siianpoikasten esiintyminen KIRJANPITOKALASTUS Verkkokirjanpitokalastus Aineisto, menetelmät ja tutkimusalueet Pyyntipäivämäärät ja kokonaissaaliit Verkkosaaliin koostumus ja yksikkösaaliit YHTEENVETO. 35 KIITOKSET LÄHTEET LIITTEET I. Koetroolausten tulokset II. Poikasnuottausten tulokset - 3 -

5 1. JOHDANTO Vuonna 2001 aloitettiin Etelä-Saimaan ja Vuoksen kalataloudellinen tarkkailuohjelma. Ohjelman tarkoitus on kerätä nykyhetken tietoa kalaston rakenteesta ja kalastuksesta teollisuuden vaikutusalueilla ja kuormittamattomilla alueilla, varsinkin alueen tärkeimmistä saalislajeista muikusta ja siiasta. Vuonna 2008 aloitettiin myös koetroolauksia tehtaiden lähialueilla (Laihianselkä, Honkalahti ja Stora-Enson sataman edusta). Etelä-Saimaan vedenlaatu on parantunut merkittävästi teollisuuden vaikutusalueilla jätevesien puhdistamisen tehostuttua 1990-luvun alkupuolella. Etelä-Saimaalla on tehty Kaakkois- Suomen TE - keskuksen toimesta kalakantojen ja kalastuksen selvityksiä 1990-luvulla (Niemi 1999). Aikaisemmat tutkimukset osoittivat, että kalaston rakenne teollisuuden lähialueilla on särkikalavaltaistunut ja muikun ja siian esiintyminen ei ole toistaiseksi vertailukelpoinen kuormittamattomiin vertailualueisiin nähden. Toisaalta viime vuosina Etelä-Saimaan kalataloudellisen tarkkailuohjelman tulokset on havaittavissa selkeitä merkkejä muikkukannan vahvistumisesta tehtaiden vaikutusalueilla. Kalastusolot Etelä-Saimaalla ovat varsin hyvät, joka nähtiin kalastuksen runsastumisena etenkin Imatran ja Lappeenrannan lähivesillä (kalastustiedustelu 2006; Sundell, 2008) Etelä-Saimaan kalataloudellisen tarkkailuohjelman tavoite on antaa nykyhetken tietoa kalaston rakenteen muutoksista ja erityisesti alueen tärkeimpiin saalislajeihin muikun ja siian esiintymisestä kyseisillä alueilla. Ohjelmassa seurataan kalaston rakenteen ja kalatiheyksien muutoksia tehtaiden vaikutusalueilla ja vertailualueilla koetroolauksien sekä kirjanpitokalastuksen avulla. Lisäksi tutkitaan muikun ja siian eri ikäluokkien esiintymistä tehtaiden vaikutusalueilla ja vertailualueilla sekä seurataan niiden kasvua, kuntoa ja saaliin kehitystä alueittain, ja arvioidaan ennakkoon tulevan vuosiluokan vahvuutta tutkimalla vastakuoriutuneiden poikasten ja hottamuikun alueellista esiintymistä, kasvua ja kuolevaisuutta. Vuonna 2003 ja 2007 tutkittiin myös kalojen makuvirheitä. Hankkeen toteutuksesta on vastannut Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry. Hankkeen toimeksiantajat ovat olleet UPM-Kymmene Oyj Kaukas, Lappeenranta, Oy Metsä-Botnia Ab Joutseno-Pulpin tehtaat ja Stora-Enso Oyj, Imatra. Hanketta toteutetaan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vahvistaman suunnitelman mukaisesti. Hankkeen suunnittelusta, hallinnosta, kenttätöistä ja tiedotuksesta huolehtivat E-K Kalatalouskeskus ry:n toiminnanjohtaja Aarno Karels sekä kalatalousneuvoja Vesa Tiitinen. Tutkimustöistä sekä vuosiraportin kirjoittamista vastasi Aarno Karels. Koetroolaukset suoritti ammattikalastaja Markku Törrönen. Tässä tutkimusraportissa on esitetty vuoden 2010 Etelä-Saimaan kalataloudellisen tarkkailuohjelman koetroolausten, muikun ja siian populaatioseurannan, muikunpoikasnuottausten ja verkkokirjanpitokalastuksen tulokset. Etelä-Saimaan kalataloudellisen tarkkailuohjelman raportti vuonna 2010 on nähtävissä myös Etelä Karjalan Kalatalouskeskus ry:n nettisivuilla

6 2. ETELÄ-SAIMAAN YLEISKUVAUS Yleistä Etelä-Saimaa sijoittuu Salpausselkämuodostelmien väliin (Iso ja Pieni Salpausselkä). Vesialueen pinta-ala on 621 km 2, vesitilavuus 5,2 km 3 ja keskisyvyys 8,4 m (taso NN + 75,10). Suurin osa Etelä-Saimaalle tulevista vesistä kulkee Rastinvirran kautta. Tätä kautta virtaa suunnilleen sama vesimäärä, kuin mikä Vuoksen kautta purkautuu. Vuoksen keskivirtaama on 596 m 3 /s (vuosina ). Vain pieni osa vesistä tulee Etelä-Saimaan omalta valumaalueelta (Saimaan vesiensuojeluyhdistys 1995). Etelä-Saimaan virtaukset on esitetty kuvassa 1. Kutvele Kyläniemi Härskiänsaari Äitsaari Ruokolahti Rastinvirta Ilkonselkä Suuri Jänkäsalo Lamposaaren selkä 550 m 3 /s Mäntyselkä Karvasalo Kaidonselkä Mietinsaari Salonsaari IMATRA Hetonselkä Taipalsaari Kattelussaari Vuoksi 596 m 3 /s Vehkataipale Keskisen selkä LAPPEENRANTA Haukiselkä Pulpin selkä Joutseno Etelä-Saimaa, virtaussuunnat Saimaan kanava m 3 /s (Vesihallitus 1976) N S Kuva 1. Etelä-Saimaan virtaukset (Vesihallitus 1976). Etelä-Saimaan alue on yleispiirteeltään rikkonainen. Suurimmat selät ovat Ilkon-, Kaidon- ja Mäntysaaren selät. Läntinen osa on saaristoineen ja suuret selät puuttuvat. Myös Vuoksenniskan- ja Ruokolahden alueet ovat rikkonaisia, eikä suuria selkiä ole. Alueen eteläiselle rannalle oman erityispiirteensä antavat suuret avoimet lahdet. Vedenlaatu ja tehtaiden jätevedet Etelä-Saimaan vesi on luontaisesti lievästi humusväritteistä, niukasti elektrolyyttejä sisältävää ja niukkaravinteista. Suurimmat kuormittajat ovat Lappeenrannassa sijaitseva UPM- Kymmenen Kaukaan tehdas, Joutsenossa sijaitseva Metsä-Botnia Oy Ab Joutseno Pulpin tehdas ja Stora-Enso Oy Imatran tehdas. Tehtaiden jätevesien laimentuminen tutkimusalueella on esitetty kuvassa 2 (Karels, 2000). Tutkimusalueen osa-aluejako (kuva 5) perustuu tehtaiden jätevesien laimentumiseen Etelä-Saimaalla. Kaukaan lähialueella (alue 1-2) jätevesien pitoisuudet ovat suurimmat ja siellä on selvä jätevesien gradientti noin 15 km alavirtaan saakka. Joutsenon Pulpin lähialueella (alue 3) jätevesien pitoisuudet ovat suhteellisen pieniä ja vaihtelut jätevesien laimennuksessa ja levinneisyydessä ovat suuret. Stora-Enso Oyj:n vesistövaikutukset keskittyvät Vuoksensuun alueelle (alue 5) ja Vuokseen (alue 10). Jätevesien - 5 -

7 vaikutusten välialueet on määritetty osa-alueiksi 4, 6, 9 ja puhtaat vertailualueet Kyläniemen etelä- ja pohjoispuolella osa-alueiksi 7 ja 8. Eteläisellä Saimaalla ja Vuoksessa hajakuormituksen ja muiden pistekuormittajien vaikutus on paperiteollisuuslaitoksiin verrattuna vähäinen. Etelä-Saimaalla alueen länsi- ja itäosissa veden laatua muuttaa hajakuormitus (Saukkonen, 2000). Kuva 2. Tehtaiden jätevesien laimentuminen tutkimusalueella (Karels, 2000). Veden laatu on kehittynyt myönteisesti koko Etelä-Saimaalla 1990-luvulla. Suurimmat muutokset tapahtuivat uusien biologisten puhdistamoiden käyttöönoton jälkeen Kaukaalla vuonna 1992 sekä Stora-Ensolla vuoden 1992 lopulla. Myös Joutseno Pulpin aktiivilietelaitoksen laajentaminen vuonna 1997 vaikutti positiivisesti vedenlaatuun. Vedenlaatumuutokset ovat näkyneet natriumpitoisuutta ja sähkönjohtavuutta lukuun ottamatta kaikissa vedenlaatuparametreissa. Happitilanne on kohentunut ja rehevyyttä säätelevien ravinteiden eli fosforin ja typen pitoisuudet ovat vähentyneet. Vesi on myös kirkastunut väriluvun ja sameuden pienentymisen myötä (Saukkonen, 2000). Kalastus Etelä-Saimaa on historiallisesti merkittävä alue kalataloudellisesti katsottuna, josta on osoituksena alueen voimakas virkistyskalastus sekä ammattikalastuksen säilyminen elinkeinona. Suurimmat kalatiheydet ja kalabiomassat ovat Kaukaan tehtaiden ja Haukiselän välisellä alueella (Niemi, 1999; Sundell, 2003; Karels ja Niemi, 2002; Karels et al., ). Salakka, särki ja ahven muodostavat suurimman osan kalastosta tehtaiden jätevesien vaikutusalueella. Muikun ja siian osuudet ovat pienempiä kuin puhtailla alueilla. Lievemmin rehevöityneille ja puhtaille alueille mentäessä särkikalojen tiheydet pienenevät ja muun muassa muikun ja siian osuudet kasvavat. Etelä-Saimaalla kalasti vuonna 2006 viimeisen kalastustiedustelun mukaan yhteensä ruokakuntaa (23,3 ruokakuntaa/km 2 ), joista 22,6 % oli kotoisin Imatralta, 11,9 % Joutsenosta, 29,6 % Lappeenrannasta, 5,4 % Ruokolahdelta ja 3,0 % Taipalsaarelta. Näistä järvialueella - 6 -

8 kalasti (22,4 ruokakuntaa/km 2 ) ja Vuoksessa 441 ruokakuntaa (Sundell, 2008). Kalastus oli aktiivisimmalla kesällä. Virkistyskalastajiksi itsensä luokitteli 81,2 %, kotitarvekalastajiksi 18,2 % ja ammattikalastajiksi 0,6 % kalastusta harjoittaneista ruokakunnista. Verkot olivat yleisin pyydys. Niitä oli vuonna 2006 käytössä yhteensä kappaletta (121 kpl/ km 2 ). Muikkuverkkojen osuus oli 26 %. Myös vapakalastusvälineitä oli käytössä varsin paljon, joka kuvastaa alueen merkitystä virkistyskalastusalueena. Tutkimusalueen kokonaissaalis oli vuonna 2006 yhteensä kiloa (52 kg/rkk, 12,0 kg/ha). Tärkeimmät saalislajit olivat ahven (30 %), hauki (18 %), muikku (18 %) ja särki (11 %). Lohikaloja (muikku, siika, lohi, taimen) saalissa oli eniten vesipinta-alaa kohden Etelä-Saimaan eteläosassa (alue 6) ja särkikaloja Lappeenrannan lähivesillä (alue 1, Sundell, 2008). Etelä-Saimaalla oli vuonna 2010 kolme troolikalastajaa Jari Häkkinen ja Markku Törrönen Kyläniemestä ja Ari Liutu Mietinsaaresta. Kyläniemen troolikalastajille kalastus on pääelinkeino. Myös syksyn muikkuverkkokalastus (muikun mäti) ja talven verkkokalastus on tulonlähde Etelä-Saimaan ammattikalastajille ja sivuammattikalastajille. Etelä-Saimaalla muikkukantaan ovat vaikuttaneet sekä luontaiset kannanvaihtelut että jätevedet. Muikkusaalit alkoivat heikentyä 1980-luvun puolivälin jälkeen ja muikkusaaliiden aallonpohja oli vuonna Tämän jälkeen hyviä vuosiluokkia on syntynyt useana vuonna (Niemi, 1999; Karels ym., ). Varsinkin vuonna 2001 ja 2004 olivat hyviä ja 2007:n ja 2009:n vuosiluokat ovat olleet poikkeuksellisen vahvoja tarkkailuohjelman aikana. Kuva 3. Koetroolauksissa on melkein aina Kuva 4. Troolauksissa matalammilla osakaskuntien väki mukana. tehtaiden lähialueilla on aina olemassa Kuvassa troolinnosto Karhuselällä, mukana troolin rikkoontumisriski. Tässä trooliin Savilahden ja Mietinsaaren osakaskunnan joutunut uppotukki Laihianselällä. miehet

9 3. KOETROOLAUKSET 3.1. Aineisto, menetelmät ja tutkimusalueet Vuonna 2010 tehtiin 30 koetroolausta. Näytteet otettiin 3 kertaa 10 eri osa-alueelta. Lisäksi tehtiin 9 (3 x 3) koetroolauksia tehtaiden lähialueilla (Laihianselkä, Honkalahti ja Stora-Enson edustalla). Koetroolausalueet ja troolausreitit ja osa-aluejako ovat esitetty kuvassa 5. Vuoden 2010 koetroolauspäivät on esitelty taulukossa 1 ja 2. Vuonna 2010 kokonaisvetoaika (vakio- ja tehtaiden lähialueet) oli 1497 min / 25,0 tuntia. Kutvele Kyläniemi Härskiänsaari Äitsaari Ruokolahti Rastinvirta Karvasalo Salonsaari Suuri Jänkäsalo Mietinsaari IMATRA Taipalsaari Kattelussaari A B Vuoksi N Vehkataipale LAPPEENRANTA Joutseno Koetroolaukset 2010 S Kuva 5. Osa-alueet ja koetroolausreitit Etelä-Saimaalla vuonna Tehtaiden lähialueen koetroolausreitit on merkattu sinisellä viivalla. Kalastus suoritettiin paritroolauksena ja troolauksissa käytettiin sama trooliverkkoa. Vakituisten koetroolausalueiden trooliverkon vetosyvyys oli 7-15 m, vetoleveys 60 m, verkkopussi 8 mm, vetoaika min, paikasta riippuen, ja vetonopeus > 2 solmua, noin 4 km/tunti). Kalastetun alueen pinta-ala yhden tunnin koevedolla 60-metrisellä troolilla on siis noin 24 hehtaaria. Saaliin koosta ja koostumuksesta riippuen otettiin noin kilon satunnainen otosnäyte. Troolisaaliin kokonaispainon arvioi troolialusten kippari Markku Törrönen. Otoksen kalat punnittiin ja laskettiin lajeittain. Muikut ja siiat mitattiin ja punnittiin yksitellen ja kaloista otettiin suomunäytteet. Mikäli otoksessa oli reilusti yli 50 kpl/laji, tehtiin lopuista ainoastaan kokojakauma. Troolisaaliin otoksesta laskettiin myös muiden lajien kappalemäärät ja lajien kokonaisbiomassa saaliissa. Muikun ja siian suomunäytteistä määritettiin ikä ja tehtiin takautuva kasvun määritys (Leanin menetelmä). Kasvukäyrät tehtiin vertaamalla pituutta ikään. Siioista laskettiin siivilähampaan määrät siikamuodon selvittämiseksi. Tuppisiialla siivilähampaiden lukumäärä on noin 30 (Koli, 1990) ja planktonsiiaksi määritettiin yksilöt, joiden siivilähampaiden lukumäärä oli yli

10 Taulukko 1. Koetroolaukset Etelä-Saimaalla vuonna Päivämäärä ja vetoaika alueittain. Yhteensä 30 koetroolausta, 1313 min / 21,9 tuntia.. ALUE pvm vetoaika pvm vetoaika pvm vetoaika (min) (min) (min) 1. Keskisenselkä Haukiselkä Pulpinselkä A. Kätkytsaari-Muuttoluotto B. Tiurun/Hetonselkä Vuoksensuu Kaidonselkä Mänty/Lamposaarenselkä Petraselkä Karhuselkä Yhteensä (kerta, min) 10x x x 420 Taulukko 2. Tehtaiden lähialueiden koetroolaukset Etelä-Saimaalla vuonna Yhteensä 9 koetroolausta, 184 min / 3,1 tuntia. ALUE pvm vetoaika pvm vetoaika pvm vetoaika (min) (min) (min) Laihianselkä Honkalahti Stora-Enson edustalla Yhteensä (kerta, min) 3x 58 3x 63 3x

11 3.2. Kalaston rakenne selkävesillä koetroolausten saaliiden perusteilla Troolisaaliiden kokonaissaalis Etelä-Saimaalla vuonna 2010 tehtyjen koetroolausten kokonaissaaliit vakioalueilla (21,9 troolaustuntia) on esitetty taulukossa 3 ja liitteessä I. Alueen kokonaissaalis oli yhteensä noin 3526 kg, joka merkitsee keskimäärin 161,1 kg saalista vetotuntia ja 6,7 kg/hehtaari kohden. Muikku oli painon sekä lukumäärän perusteella troolisaaliiden tärkein laji (94 % saaliin painosta). Seuraavaksi eniten esiintyneet lajit olivat ahven (2,9 %), siika (1,4 %), kuha (1,1), särki, kuore, järvitaimen ja järvilohi. Verrattuna keskimäärin vuosiin , vuoden 2010 kokonaisyksikkösaalis oli samansuuruinen. Muikun saalis oli noin 1,5 kertaa suurempi kuin keskimäärin vuonna , hottamuikkujen saalis oli sama. Siian saalis oli noin puolet pienempi kuin keskimäärin vuonna Taulukko 3. Etelä-Saimaan koetroolausten saaliiden keskiarvot vuonna 2010 ja vuosina ; kokonaissaalis ja yksikkösaalis (kg/vetotunti) lajeittain. Etelä-Saimaan koetroolauksen saalis Laji kg kg/tunti % kg/ha kg/vuosi kg/tunti % Muikku (C. albula) ,3 87,1 5, ,6 102,1 66,0 Hottamuikku (0+) ,5 6,5 0,44 276,8 11,3 7,4 Siika (C. lavaretus) 48,3 2,2 1,4 0,09 171,1 5,7 4,6 Ahven (Perca fluviatilis) 101,9 4,7 2,9 0,19 208,1 7,5 5,5 Särki (Rutilus rutilus) 5,7 0,3 0,2 0,01 114,2 3,9 3,0 Salakka (Alb. alburnus) 4,4 0,2 0,1 0,01 280,3 9,7 7,5 Kuore (Osm. eperlanus) 6,3 0,3 0,2 0,01 155,0 6,6 4,1 Kuha (St. lucioperca) 37,4 1,7 1,1 0,07 22,0 0,9 0,6 Kiiski ( Gymn. cernuus) 0,25 0,0 0,0 0,00 1,0 0,0 0,0 Järvitaimen (Salmo trutta) 7,9 0,4 0,2 0,02 22,4 0,9 0,6 Lahna (Abramis brama) 0,6 0,0 0,0 0,00 7,7 0,3 0,2 Hauki (Esox lucius) 4 0,2 0,1 0,01 14,1 0,6 0,4 Järvilohi (Salmo salar) 5,5 0,3 0,2 0,01 4,5 0,2 0,1 Miekkasärki (P. cultratus) 2,8 0,1 0,1 0,01 1,2 0,0 0,0 Nieriä (Salvelinus alpinus) 1 0,0 0,0 0,00 0,5 0,0 0,0 Yhteensä ,1 100,0 6, ,8 149,7 100,0-10 -

12 Koetroolausten yksikkösaaliit ja saaliin koostumus alueittain Suurimmat kokonaisyksikkösaaliit (n. 290 kg/vetotunti) saatiin Keskisenselällä ja Pulpinselällä. Saaliit olivat välille kg/vetotunti Haukiselällä, Kätkytsaaren alueilla, Vuoksensuulla, Kaidonselällä, Mäntyselällä ja Petraselällä. Muilla alueilla kokonaisyksikkösaaliit olivat välillä kg/vetotunti. Vertailu- ja välialueella, muikku muodosti yli 95 % saaliista, seuraavaksi eniten saatiin ahventa, siikaa ja kuhaa. UPM-Kymmene Kaukaan vaikutusalueella, Keskisenselällä, muikku muodosti 94 % saaliista. Lisäksi saatiin ahventa, kuhaa, salakkaa, miekkasärkeä haukea, särkeä, kuoretta ja lahnaa. Haukiselällä muikku muodosti 97 % saaliista, lisäksi saatiin ahventa, kuhaa, siikaa ja järvitaimenta. Metsä-Botnian Joutseno Pulpin vaikutusalueella, Pulpinselällä ja Kätkytsaaren alueella muikku muodosti 98 % saaliista. Lisäksi saatiin ahventa, kuhaa, särkeä ja siika. Stora-Enson vaikutusalueella, Vuoksensuulla muikku muodosti 97 % saaliista. Lisäksi saatiin siikaa, ahventa, kuoretta, haukea ja salakkaa. Vuoden 2010 koetroolausten keskimääräiset yksikkösaaliit (kg/vetotunti) ja saaliin koostumus (% painosta) eri osa-alueilla on esitetty kuvissa 4 ja 5 ja liitteessä I. Vuoden koetroolausten keskimääräiset yksikkösaaliit ja saaliin koostumus eri osaalueilla on esitetty kuvissa 6 ja 7. Verrattuna vuosiin , kaikilla alueilla kokonaisyksikkösaaliit olivat vuonna 2010 samansuuruiset. Vuonna 2010 muikku muodosti kaikilla alueella yli 95 % saaliista. Vuosina muikun osuus saaliissa oli välillä 30 % - 97 % Yksikkösaaliit lajeittain Muikun ja siian yksikkösaaliit on esitetty kappaleissa 3.3. sekä 3.4. Muiden lajien keskimääräiset yksikkösaaliit vuonna 2010 ja on esitetty kuvassa 6 ja 7 ja taulukossa 4 (tehtaiden lähialueet). Ahventa esiintyi kaikilla alueilla. Ahvenen suurimmat yksikkösaaliit saatiin Keskisenselältä (24 kg/vetotunti) ja Laihianselältä (33 kg/t). Toisilla alueilla ahvenen yksikkösaaliit vaihtelivat 1-10 kg/vetotunti. Ahven saalis oli 40 % pienempi kuin keskimäärin vuonna Särjen osalta yksikkösaaliit olivat suurimmillaan Laihianselällä (202 kg/vetotunti). Muilla alueilla särjen yksikkösaaliit olivat alle 2 kg/vetotunti. Särjen saalis oli 95% pienempi kuin keskimäärin vuonna Salakkaa esiintyi rehevöityneellä alueella. Salakan suurimmat yksikkösaaliit saatiin Laihian- ja Keskisenselältä (6 ja 2 kg/vetotunti) Muilla alueilla salakan yksikkösaaliit olivat alle 1 kg/vetotunti. Kuoretta ja varsinkin kuoreenpoikasia esiintyi melkein kaikilla alueilla. Niiden todellisia määriä on vaikea arvioida, koska poikaset menevät trooliverkon läpi. Kuoreen suurimmat yksikkösaaliit saatiin Honkalahdelta ja Stora (4 kg/t). Muilla alueilla kuoreen yksikkösaaliit olivat alle 1,5 kg/vetotunti

13 kg/vetotunti Kaukas Lappeenranta KOETROOLAUKSEN SAALIS 2010 (kg / vetotunti) M-B Joutseno Stora Enso Imatra Vertailuja välialueet Muut Kuha Kuore Salakka Särki Ahven Siika Hotta* Muikku A 4B yht. ALUE Kuva 6. Etelä-Saimaalla vuonna 2010 tehtyjen koetroolauksien yksikkösaaliit (kg/ vetotunti) alueittain ja lajeittain. kg/vetotunti Kaukas Lappeenranta KOETROOLAUKSEN SAALIS (kg / vetotunti) M-B Joutseno Stora Enso Imatra Vertailuja välialueet Muut Kuha Kuore Salakka Särki Ahven Siika Hotta* Muikku A 4B yht. ALUE Kuva 7. Etelä-Saimaalla vuosina tehtyjen koetroolauksien keskimääräiset vuotuiset yksikkösaaliit (kg/ vetotunti) alueittain ja lajeittain

14 paino % 100 % 75 % 50 % 25 % Troolausten saaliin koostumus vuonna 2010 Muut Kuha Kuore Salakka Särki Ahven Siika Hotta* Muikku 0 % A 4B yht. ALUE Kuva 8. Koetroolausten saaliin koostumus (% painosta) eri osa-alueilla vuonna paino % 100 % 75 % 50 % 25 % Troolausten saaliin koostumus v Muut Kuha Kuore Salakka Särki Ahven Siika Hotta* Muikku 0 % A 4B yht. ALUE Kuva 9. Koetroolausten saaliin koostumus (% painosta) eri osa-alueilla vuonna

15 Kuhan suurimmat yksikkösaaliit saatiin Laihianselältä (18,1 kg/t Keskisenselältä (6,3 kg/vetotunti) ja Honkalahdelta (6,1 kg/vetotunti). Muilla alueilla kuhan yksikkösaaliit olivat alle 3,0 kg/vetotunti. Haukia esiintyi koetroolaussaaliissa Keskisenselällä (1,4 kg/t) ja Vuoksensuulla (1,0 kg/t). Muilla alueilla ei saatu haukea. Lahnaa esiintyi koetroolaussaaliissa Keskisenselällä (0,1 kg/t) ja Honkalahdelta (1,6 kg/vetotunti). Muilla alueilla ei saatu lahnaa. Kiiskiä esiintyi Keskisenselällä (0,6 kg/t). Muilla alueilla ei saatu kiiskeä. Järvitaimenta esiintyi koetroolaussaaliissa Haukiselällä (0,5 kg/t), Tiurunselällä (0,4 kg/t), Kaidonselällä (0,1 kg/t), Mäntyselällä (1,1 kg/t) ja Petranselällä (1,1 kg/t). Muilla alueilla ei saatu järvitaimenta. Nieriää esiintyi ainoastaan Kyläniemen pohjoispuolella (0,4 kg/t). Muilla alueilla ei saatu nieriää. Järvilohia esiintyi koetroolisaalissa Kyläniemen pohjoispuolella (1,1 kg/t), Mäntyselällä (0,8 kg/t)) ja Kätkytsaaren alueella (0,2 kg/t). Muilla alueilla ei saatu järvilohta. Miekkasärkeä esiintyi koetroolisaalissa ainoastaan Keskisenselällä (yhteensä 7 kpl ja 2,0 kg/vetotunti) Muilla alueilla ei saatu miekkasärkeä. Kuva 10. Seitsemän miekkasärkeä (yhteensä 2,8 kg) Keskisenselän troolisaaliissa. Kuva 11. Sinileväkukinta Joutsenon Likosenlahdella 23 kesäkuussa Erittäin kuuma kesä 2010 vaikutti myös muikkujen käyttäytymiseen. Muikut olivat siirtyneet kesän lämpimimpänä aikana syvemmille vesille

16 Tehtaiden lähialueiden koetroolaussaaliit Tehtaiden lähialueiden koetroolaussaaliit on esitetty taulukossa 4. Koetroolaus on tehty samalla troolilla (leveys 60 m, verkkopussi 8 mm) kuin vakioalueilla. Taulukko 4. Tehtaiden lähialueiden koetroolaussaaliit 2010 ja keskiarvo (kolmen troolivedon keskisaalis; kg/vetotunti). Laihianselkä Honkalahti Stora-Enson edusta Laji 2010 kg/tunti kg/tunti 2010 kg/tunti kg/tunti 2010 kg/tunti kg/tunti Muikku 338,8 21,0 207,1 89,4 52,6 96,5 Hottamuikku 0,0 0,3 0,2 21,4 0,2 12,4 Siika 0,0 0,1 0,2 0,7 1,3 0,8 Ahven 32,6 58,1 4,7 7,8 1,8 1,6 Särki 202,6 72,8 1,7 3,2 0,9 0,1 Salakka 6,2 9,3 0,1 0,2 0,1 3,5 Kuore 0,0 22,9 4,1 0,0 3,7 0,4 Kuha 18,1 7,6 6,1 0,1 0,0 0,0 Kiiski 0,0 0,7 0,0 0,2 0,0 0,0 Järvitaimen 0,0 0,9 0,0 0,0 0,0 0,3 Lahna 0,0 5,5 1,6 0,0 0,0 0,0 Hauki 0,0 0,3 0,0 0,2 0,0 0,0 Järvilohi 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 0,0 Miekkasärki 0,0 0,4 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä 598,4 200,1 225,7 123,1 60,9 115,7 Kaukaan lähialue (Laihianselkä, noin 3-4 km tehtaan purkupaikalta) Laihianselällä yksikkösaalis oli 598,4 kg/vetotunti. Muikku muodosti 57 %, särki 34%, ahven 5 %, kuha 3 % ja salakka 1 %. Muikun ja särjen yksikkösaaliit olivat vuoden 2010 koetroolauksen koko tutkimusalueen suurimmat. Metsä-Botnian lähialueella (Honkalahti, noin 0-1 km tehtaan purkupaikalta) Honkalahden yksikkösaalis oli 225,7 kg/vetotunti. Muikku muodosti 92 %, kuha 3 %, ahven 2,5 %, kuore 2 % ja särki 1 % saaliin painosta. Honkalahden muikun yksikkösaaliit olivat vuoden 2010 koetroolauksen koko tutkimusalueen neljänneksi suurimmat. Stora-Enson lähialueella (Sataman edustalla, noin 0,2 2 km purkupaikalta) Stora-Enson edustalla yksikkösaalis oli 157 kg/vetotunti. Muikku muodosti 86 % saaliin painosta. Lisäksi saatiin kuoretta, ahventa, siikaa, särkeä ja salakkaa

17 3.3. Muikun populaatioseuranta Muikun yksikkösaaliit vuonna 2010 ja Muikun eri osa-alueiden keskimääräiset yksikkösaaliit vuonna 2010 ja vuosina on esitetty taulukossa 5, kuvassa 12 ja liitteessä I. Vuoden 2010 muikun yksikkösaalis koko Etelä- Saimaalla (140 kg/vetotunti) oli noin 40 % suurempi kuin keskimäärin vuonna (102 kg/t). Suurimmat muikun yksikkösaaliit ( kg/vetotunti) saatiin Kaukaan ja Metsä-Botnian lähialueilla (Laihianselällä, Keskisenselällä, Pulpinselällä ja Honkalahdella). Muikkusaaliit olivat välille kg/vetotunti Keskisenselällä, Haukiselällä, Pulpinselällä ja Mäntyselällä. Muikkusaaliit olivat välille kg/vetotunti Haukiselällä, Kätkytsaaren alueilla, Kaidonselällä, Mäntyselällä ja Petraselällä. Muilla alueilla kokonaisyksikkösaaliit olivat välillä kg/vetotunti. Taulukko 5. Etelä-Saimaan vuonna 2010 ja vuosina tehtyjen koetroolausten muikun- ja siian yksikkösaaliit (kg/vetotunti) alueittain. Muikun- ja siian yksikkösaaliit (kg/vetotunti) 2010 ja Muikku Hottamuikku Siika Alue Keskisenselkä 254,5 64,7 0,1 42,1 0,1 0,3 2. Haukiselkä 148,8 74,5 1,5 7,3 0,4 2,6 3. Pulpinselkä 281,2 79,1 1,7 7,9 0,3 2,3 4A. Kätkytsaari 138,6 158,4 2,1 14,7 3,4 1,9 4B. Tiurun-Hetonselkä 63,5 66,5 22,0 4,5 4,3 9,9 5. Vuoksensuu 96,2 33,1 11,0 11,5 2,4 3,6 6. Kaidonselkä 102,4 221,1 24,1 24,9 4,8 8,5 7. Mäntyselkä 165,0 116,1 7,5 2,9 2,0 9,4 8. Petraselkä 129,5 143,0 23,4 9,4 1,7 6,2 9. Karhuselkä 77,8 43,2 0,1 0,1 0,7 9,0 Keskiarvo 140,3 102,1 10,5 11,3 2,2 5,7 Vuonna 2010 hottamuikkujen saaliit olivat samanlaiset kuin keskimäärin vuonna Vuoden 2010 suurimmat hottamuikun yksikkösaaliit saatiin Kaidonselällä, Tiurun-Heton- ja Petraselällä ja Kätkytsaarella (22-24 kg/vetotunti). Saaliit olivat välillä 7 12 kg/vetotunti Vuoksensuulla, ja Mäntyselällä. Muilla alueilla kokonaisyksikkösaaliit olivat välillä 0 2,1 kg/vetotunti. Syksyn hottamuikkujen yksikkösaaliiden perusteella, muikun 2010-vuosiluokka tulee olemaan keskinkertainen

18 kg / vetotunti MUIKKU KOETROOLAUSSAALIS Keskisenselkä 700 Haukiselkä Pulpinselkä 600 Kätkytsaari 500 Tiuru/Hetonselkä Vuoksensuu 400 Kaidonselkä Mäntyselkä 300 Petraselkä Karhuselkä 200 Yhteensä Kuva 12. Muikun yksikkösaalis eri osa-alueiden koetroolauksissa Etelä-Saimaalla vuosina Hottamuikun (0+) yksikkösaaliit Vuoden eri osa-alueiden hottamuikun yksikkösaaliit (kg/vetotunti) koetroolauksissa on esitetty taulukossa 5, kuvassa 13 ja liitteessä 1. kg / vetotunti MUIKKU 0+ KOETROOLAUSSAALIS Keskisenselkä Haukiselkä Pulpinselkä Kätkytsaari Tiuru/Hetonselkä Vuoksensuu Kaidonselkä Mäntyselkä Petraselkä Karhuselkä Yhteensä 303 kg/vetotunti Kuva 13. Etelä-Saimaan hottamuikkujen yksikkösaaliit (kg/vetotunti) koetroolauksissa eri osa-alueilla vuonna

19 Muikun kasvu Muikun pituuskasvu vuonna 2010 osa-alueittain on esitetty taulukossa 6. Niin kuin vuonna muikun kasvu on nopeinta Etelä-Saimaan eteläisimmillä alueilla ja hitainta Kyläniemen pohjoispuolella. Syynä siihen ovat muikkukantojen pienemmät tiheydet ja parempi ravintotilanne eteläisimmillä alueilla. Muikkukantojen ollessa tiheitä, kasvu on hitaampaa kuin pienten muikkukantojen aikana (Helminen ym. 1997; Karjalainen ym. 2001). Taulukko 6. Muikun keskimääräinen pituus (cm) ja paino(g) eri osa-alueilla syyskuussa ( ) Etelä-Saimaalla vuonna ikä (vuotta) Alue / ikäluokka 0+ (hotta) Keskisenselkä 10,0cm / 6,3g 14,6cm / 24g 16,8cm / 35g 19,6cm / 46g 2. Haukiselkä 10,1cm / 7,1g 13,7cm / 23g 15,2cm / 27g 16,5cm / 33g 3. Pulpinselkä 9,6cm / 6,0g 13,9cm / 21g 15,8cm / 29g 17,2cm / 35g 4A. Kätkytsaari 9,4cm / 5,4g 13,2cm / 17g 14,0cm / 30g 17,4cm / 39g 4B. Tiuru/Hetonselkä 8,8cm / 4,0g 12,8cm / 14g 15,0cm / 30g - 5. Vuoksensuu 9,3cm / 5,4g 12,5cm / 15g Kaidonselkä 8,6cm / 4,0g 12,2cm / 13g Mänty-Ilkonselkä 8,6cm / 3,9g 12,0cm / 12g 14,1cm / 19g 15,3cm / 26g 8. Petraselkä 7,8cm / 3,0g 10,0cm / 7g 12,8cm / 13g - 9. Karhuselkä 8,5cm / 4,2g 13,8cm / 21g 15,9cm / 30g 16,9cm / 37g Keskiarvo ,1cm / 4,9g 12,9cm / 16g 15,1cm / 27g 17,2cm / 36g Keskiarvo ,8cm / 4,8g 13,3cm / 15g 14,8cm / 24g 16,8cm / 38g Keskiarvo ,4cm / 5,5g 13,5cm / 19g 17,9cm / 37g 18,9cm / 45g Kuva 14. Petraselän muikkuja (alue 8) syys- Kuva 15. Vuoden suurin muikun yksikkökuussa Saalis koostui 20% 0+, 60% 1+ saalis 4. toukokuu Laihianselällä (20 min veto -ja 18% 2+vuotiaista. 0+ vuotiaat (hottamuik- yht. 350 kg muikku; 1050 kg/vetotunti). ku) 7-8 cm, 1+ v.10 cm ja 2+ v cm

20 Muikkupopulaatioiden ikäjakauma Koko Etelä-Saimaan muikkupopulaatioiden ikäjakauma troolisaaliissa (ilman hottamuikkua) vuonna 2010 on esitetty kuvassa 16. Muikun 1+ vuotiaiden osuus oli 65 % saaliista ja 2+ vuotiaiden osuus 28 %. Tämä osoittaa, että vahvan vuoden 2009 vuosiluokan vaikutus (1+ v) on hyvin nähtävissä vuoden 2010 saaliissa. 100,0 kpl % 75,0 50,0 64,8 KOKO TUTKIMUSALUE (n=2454) 25,0 0,0 28,1 6,7 0,3 0,1 0, ikä (vuosi) Kuva 16. Etelä-Saimaan muikkupopulaatioiden ikäjakauma vuonna Osa-alueittainen muikkupopulaatioiden ikäjakauma troolisaaliissa vuonna 2010 on esitetty kuvassa 19. Osuus vuoden 2009 vuosiluokka muikkusaalissa (eli 1-vuotiaita) oli yli 75 % alueella 4B (Tiuru/Hetonselkä), Vuoksensuulla, Kaidonselällä, Mäntyselällä ja Petranselällä. Muilla alueilla 1-vuotiaiden osuus oli välillä 30 % 66 %. Kuva 17. Laihianselän muikkuja (Kaukaan lähialue) toukokuussa Saalis koostui 4 % 1+, 86 % 2+ ja 10 % 3+ vuotiaista. 1+ vuotiaat ovat 13 cm, 2+ v 16 cm ja 3+ v 18 cm. Kuva 18. Kalojen iänmäärityslaitteet kalatalouskeskuksen toimistossa

21 KPL % Ikä (vuosi) Kuva 19. Etelä-Saimaan muikkupopulaatioiden ikäjakauma osa-alueittain vuonna

22 3.4. Siian populaatioseuranta Siian yksikkösaaliit Vuoden 2010 ja vuosien siian yksikkösaaliit (kg/vetotunti) eri osa-alueiden koetroolauksissa on esitetty taulukossa 5, kuvassa 20 ja liitteessä I. kg / vetotunti SIIKA KOETROOLAUSSAALIS Keskisenselkä Haukiselkä Pulpinselkä Kätkytsaari Tiuru/Hetonselkä Vuoksensuu Kaidonselkä Mäntyselkä Petraselkä Karhuselkä Yhteensä Kuva 20. Siian yksikkösaalis (kg/vetotunti) eri osa-alueiden koetroolauksissa Etelä- Saimaalla vuosina Vuoden 2010 siian saaliit olivat noin 2,5 kertaa pienemmät kuin keskimäärin vuosina Siikaa saatiin kaikilla osa-alueilla lukuun ottamatta Laihianselällä. Vuoden 2010 siian yksikkösaaliit olivat välillä 2,4 4,8 kg/vetotunti Vuoksensuulla, alueella 4 A ja 4B ja Kaidonselällä. Muilla alueilla saaliit olivat välillä 0,1 2,0 kg/vetotunti). Etelä Saimaalla ja Vuoksessa esiintyy useita siikamuotoja, joiden ravinnon käyttö voi erota toisistaan. Siikamuodot erotetaan rakenteellisesti toisistaan pääasiassa kiduskaaren siivilähampaiden lukumäärän perusteella (Kaukoranta ym. 1998). Tiheäsiivilähampaiset (siivilähampaita yli 40) siikamuodot syövät koko ikänsä eläinplanktonia. Harvasiivilähampaiset (alle 30) siirtyvät poikasvaiheen jälkeen pohjaeläinravintoon. Muut siikamuodot (30 40) syövät sekä eläinplanktonia että pohjaeläimiä. Etelä Saimaalla yleisin on ns. tuppisiika (pikkusiika), jolla on keskimäärin siivilähammasta / kiduskaari. Tuppisiika on hidaskasvuinen siikamuoto. Etelä Saimaalla ja Vuoksessa esiintyy myös jonkin verran istutettua planktonsiikaa

23 Taulukko 7. Siikamuodot siivilähampaiden perusteella (Kaukoranta ym. 1998). Siikamuoto Siivilähampaita Kutualue Pohjasiika Joki ja järvi Karisiika Järvi Vaellusiika Joki Tuppisiika Järvi Järvisiika Järvi Planktonsiika Joki Peledsiika Järvi Vuonna saatiin vuosittain myös aina muutamia siikoja, joiden kiduskaaren siivilähampaiden lukumäärä oli välillä Istutuksilla on paikoin sekoitettu keskenään siikamuotoja ja -kantoja sekä muutettu niiden levinneisyysalueita. Osa alkuperäisistä järvi- ja planktonsiikakannoista on uhanalaisia (Kaukoranta ym. 1998). Tuppisiika (pikkusiika)ja planktonsiika Vuonna tuppisiian osuus oli noin % kokonaissiikasaaliista. Noin 1-8 % oli planktonsiikaa. Planktonsiika (istutettu laji) esiintyi eniten Vuoksessa (20-50 %). Vuonna emme saaneet planktonsiikaa troolisaaliissa. Verkkokirjanpitokalastajat kyllä ovat saaneet silloin tällöin planktonsiikoja Siikapopulaatioiden ikäjakauma ja kasvu Taulukko 8. Tuppisiian keskimääräinen pituus (cm) elo-syyskuussa Etelä-Saimaalla Alue / ikäluokka Kyläniemen eteläpuolella Kyläniemen pohjoispuolella % Siian ikäjakauma Kyläniemen pohjoispuolella vuonna 2010 N = Ikä (vuosi) Kuva 21. Etelä-Saimaan siikapopulaatioiden ikäjakauma vuonna

24 4. VASTAKUORIUTUNEIDEN MUIKUN- JA SIIANPOIKASTEN NUOTTAUKSET 4.1. Aineisto, menetelmät ja tutkimusalueet Vuosien vastakuoriutuneiden muikun ja siianpoikasten alueellista esiintymistä, poikastiheyksiä, kasvua ja kuolleisuutta selvitettiin 25 näytealueella (kuva 22). 26 Rastinvirta Kyläniemi Suuri Jänkäsalo Kutvele Karvasalo Härskiänsaari Mietinsaari Äitsaari Salonsaari Ruokolahti IMATRA Taipalsaari Kattelussaari 9 8 Vehkataipale LAPPEENRANTA 7 6 Joutseno Vuoksi Poikasnuottausalueet vuonna N S Kuva 22. Muikun ja siian poikasnuottausalueet Etelä-Saimaalla keväällä Vuosittain nuotattiin yhteensä 150 kertaa (Taulukko 9). Ensimmäiset näytteet (75 vetoa) otettiin heti jäiden lähdön jälkeen. Seuraavat näytteet (75 vetoa) kerättiin samoilta alueilta toukokuun - kesäkuun vaiheessa. Nuottauksia tehtiin kullakin näytealueella 3 kohdassa. Näytteet otettiin avoperäisellä poikasnuotalla rantavyöhykkeiltä. Käytetty nuotta oli 1,5 m korkea ja sen siivet olivat 9,5 m pitkiä. Nuotan perä oli 3 mm:n havasta ja pussi oli tehty valoverhosta. Poikaset säilöttiin (etanoli 70 %) myöhempää käsittelyä varten. Muikunpoikaset eroteltiin siianpoikasista lihasjaokkeiden lukumäärän ja pigmentoitumisen perusteella (Karjalainen, 1992). Poikaset laskettiin lajeittain ja vedoittain. Poikasten pituus mitattiin. Jos näytemäärä oli suuri (>500 kpl), otettiin noin poikasen otos. Vuoden 2010 ensimmäiset näytteet otettiin heti jäiden lähdön jälkeen. Seuraavat näytteet kerättiin (Taulukko 8)

25 Taulukko 9. Poikasnuottausten nuottausalueet ja vetojen määrä Etelä-Saimaalla ( ja ) Alue / paikka vetoja vetoja Alue 1 1. Tuosansaari 3 3 Kaukaan lähialue 2. Riutansaari 3 3 (1-5 km) 3. Murheistenranta Kohusaari 3 3 Alue 2 5. Mustasaari 3 3 Kaukaan lähialue 8. Suur-Suomensalo 3 3 (5-15 km) 9. Päihänniemi 3 3 Alue 3 7. Kankainen 3 3 Pulpin lähialue (0-3 km) 25. Muukonsaari 3 3 Alue Laurinniemi 3 3 Stora-Enson lähialue 18. Vatavalkama 3 3 (0-5 km) 20. Suikkala Haukkasaari 3 3 Alueet 4,6,9 10. Satamosaari 3 3 Välialueet 11. Tiuruniemi Viitanen Mikon/Malonsaari Vepsä Vilkonmäki 3 3 Alue Pullikainen 3 3 Vertailualue 13. Ilkonsaaret Suuri Mäntysaari Pieni Lintusaari Huuhanhiekka Rastinvirta 3 3 Yhteensä Kuvat Kuvakooste muikunpoikasnuottauksista, nuotanvetoa, muikunpoikassaalis Rastinvirassa (ylhäällä oikea) ja otosnäytteen purkitus 70% ethanoliin

26 4.2. Muikunpoikasten esiintyminen Vuoden 2010 muikunpoikasten keskimääräinen saalis (kpl/veto ± keskivirhe) on esitetty kuvassa 27. Näytepistekohtaiset saaliit on esitetty liitteessä 2. Ensimmäisenä näytteenottokertana saatiin kaikilta osa-alueilta muikunpoikasia (alueittain keskimäärin kpl/veto). Kaukaan ja Metsä-Botnian lähialueella muikunpoikassaaliit olivat merkittävästi pienemmät (kpl/veto) verrattuna vertailu-alueeseen (kpl/veto). Toisella näytteenottokerralla kaikilla osa-alueilla poikassaaliit olivat merkittävästi pienemmät (0,2-20 kpl/veto) verrattuina vertailualue-alueeseen (3000 kpl/veto). Muikunpoikaset / veto Etelä-Saimaa kevät ,0 3000,0 2500,0 5-15/5/10 27/5-25/29/ ,0 1500,0 1000,0 500,0 0,0 * * * * * * * * alue 7 alueet 4,6,9 alue 1 alue 2 alue 3 alue 5 Vertailualue Välialue UPM-Kymmene M-B Stora-Enso Lappeenranta Joutseno Imatra Kuva 27. Muikunpoikasten keskimääräinen saalis (kpl/veto ± keskivirhe) osa-alueittain toukokuun alussa ja loppupuolella Etelä-Saimaalla vuonna 2010 (* = Kruskal-Wallis p<0.05, verrattuna vertailualue). Vuoden muikunpoikasten keskimääräinen saalis (1. ja 2. kierroksessa, kpl/nuotanveto) on esitetty kuvassa 28a ja 28b (pelkästään 2.kierrosten tulokset). Muikunpoikaset / veto Etelä-Saimaa kevät ,0 1000,0 750,0 1. kierros 2. kierros 500,0 250,0 0,0 alue 7 alueet 4,6,9 alue 1 alue 2 alue 3 alue 5 Vertailualue Välialue UPM-Kymmene M-B Stora-Enso Lappeenranta Joutseno Imatra Kuva 28a. Muikunpoikasten keskimääräinen saalis (kpl/veto) osa-alueittain (1. ja 2. kierros) vuonna

27 Vuosina saatiin ensimmäisellä näytteenottokerralla kaikilta osa-alueilta muikunpoikasia ( kpl/nuotanveto). Vertailualueella muikunpoikassaaliit olivat suuremmat ja Kaukaan vaikutusalueella (alueet 1 ja 2) poikassaaliit olivat merkittävästi pienemmät kuin muilla alueilla (kpl/veto). Koska kaikilla poikasilla Kaukaan vaikutusalueilla on vielä ruskuaispussi ensimmäisellä näytteenottokerralla, voidaan päätellä, että muikku kutee siellä ja myös mätimunat kuoriutuvat. Kuvassa 28b näkyy esim. hyvin, että vahvan vuoden 2007 muikunpoikasmäärät olivat jo toukokuun lopulla nähtävissä koko tutkimusalueen poikasnuottauksissa. Sama ilmiö näkyy vähemmissä määrissä myös vuonna 2009 (myös vahva vuosiluokka) tehtaiden vaikutusaluetta lukuun ottamatta. Vuonna 2010 poikassaalit olivat toukokuun lopulla vain erittäin suuri vertailu-alueella. kpl / veto Muikunpoikasnuottaukset Etelä-Saimaalle touko-kesäkuu alue 7 alueet 4,6,9 alue 1 alue 2 alue 3 alue Vuosi Kuva 28b. Muikunpoikasten keskimääräinen saalis (kpl/veto) osa-alueittain 2. kierroksessa, touko-kesäkuussa vuonna Syyskutuisen muikun keväällä kuoriutuvien poikasten määrät vaihtelevat voimakkaasti vuodesta toiseen. Tämä johtuu muikun korkeasta hedelmällisyydestä, lyhytikäisille kaloille ominaisesta suuresta kutukantojen vaihtelusta ja lopulta korkeasta pohjasedimentissä hautoutuvien mätimunien sekä kuoriutuneiden poikasten kuolleisuudesta. Yleensä vastakuoriutuneista poikasista kuolee ensimmäinen kesän aikana yli 90 % (kevätmyrskyt, alhainen vedenlämpötila, predaatio ym.). Ensimmäisten poikasviikkojen aikana kuolleisuus on suurinta, joten toisen näytteenottokerran (4. viikko jäiden lähdön jälkeen) perusteella pystytään jo suhteellisen luotettavasti arvioimaan syksyyn asti selviytyvien poikasten määrä. (Helminen ym. 1997; Karjalainen ym. 2001) Siianpoikasten esiintyminen Vuoden 2010 siianpoikasten keskimääräinen saalis (kpl/veto ± keskivirhe) on esitetty kuvassa 29. Näytepistekohtaiset saaliit on esitetty liitteessä II. Siianpoikaset eroteltiin muikunpoikasista lihasjaokkeiden lukumäärän koon ja pigmentoitumisen perusteella

28 Siianpoikaset / veto 5 Etelä-Saimaa kevät /5/10 27/5-25/29/ * alue 7 alueet 4,6,9 alue 1 alue 2 alue 3 alue 5 Vertailualue Välialue UPM-Kymmene M-B Stora-Enso Lappeenranta Joutseno Imatra * Kuva 29. Siianpoikasten keskimääräiset saaliit (kpl / veto ± keskivirhe) osa-alueittain toukokuun alussa ja loppupuolella vuonna 2010 (* = Kruskal-Wallis p<0.05, verrattuna vertailualue). Siianpoikaset / veto Etelä-Saimaa kevät ,0 15,0 10,0 1. kierros 2. kierros 5,0 0,0 alue 7 alueet 4,6,9 alue 1 alue 2 alue 3 alue 5 Vertailualue Välialue UPM-Kymmene M-B Stora-Enso Lappeenranta Joutseno Imatra Kuva 30. Siianpoikasten keskimääräinen saalis (kpl/veto) osa-alueittain toukokuun alussa (1. kierros) ja loppupuolella (2. kierros, mustat tolpat) vuonna

29 5. KIRJANPITOKALASTUS 5.1. Verkkokirjanpitokalastus Aineisto, menetelmät ja tutkimusalueet Suur-Saimaan alueella kirjanpitokalastus on käynnistynyt vuonna 1988 osana koko Etelä- Karjalan kalavesien kalastusaluekohtaista kalastoseurantaa, jonka toteuttamisesta on vastannut Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry. Kaakkois-Suomen TE - keskuksen kalatalous-yksikkö on ylläpitänyt erityisesti ammattikalastukseen kohdistunutta kirjanpitokalastusta ja Imatran alueen metsäteollisuudella on ollut kalatalousseurantaa, johon on liittynyt lähialueiden kalaston seuranta kirjanpitokalastuksen avulla. Lisäksi Vuoksella Imatran kaupungin toimesta on seurattu lähinnä vapaa-ajankalastajien saaliita. Etelä-Saimaan aineistot toimivat pohjana vuonna 2001 käynnistetylle kirjanpitokalastukselle, joka on osa Lappeenrannan, Joutsenon ja Imatran metsäteollisuuden yhteistä kalataloustarkkailua Etelä-Saimaalla. Etelä-Saimaan alueella kirjanpitokalastajia oli vuonna kalastajaa, vuonna kalastajaa, vuonna kalastajaa, vuonna 2004 ja kalastajaa, vuonna 2006, 2007 ja kalastajaa, vuonna kalastajaa ja vuonna kalastajaa. Tulosten tarkastelussa on keskitytty verkkokalastuksen yksikkösaaliissa (saalis (kg) / verkko / pyynti-vuorokausi) tapahtuvien muutosten osoittamiseen merkittävimpien saalis- ja istutuskalalajien (muikku, siika, kuha, taimen, järvilohi) osalta. Kuvat Verkkokalastusta avovesiaikana (kuvassa 31 Jyväskylän Yliopiston kalabiologi Olli Saari nostamassa elokuussa 2010 koekalastusverkkoja Etelä-Saimaalla) ja talviaikana (kuvassa 32 Muukkolan osakaskunnnan puheenjohtaja ja kirjanpitokalastaja Pekka Laamanen nostamassa Keskisenselällä talviverkkoja). Tulokset on toistaiseksi käsitelty koko Etelä-Saimaata kattavana, koska kalastajia osaalueittaista tarkastelua kohti on liian vähän. Koska kirjanpitokalastajat kalastavat pääsääntöisesti muikkuverkoilla ja verkoilla > 40 mm, tässä raportissa on esitetty ainoastaan yli 40 mm:n ja muikkuverkkojen tulokset. Nykyään suurin osa (> 95%) kirjanpitokalastajien käytetyistä harvaverkoista on jo 50 mm tai suurempia. Käytettyjen muikkuverkkojen koko on yleensä välillä mm, mikä on nykyiselle Etelä - Saimaan muikkukannalle liian harva koko

30 Pyyntipäivämäärät ja kokonaissaaliit Kirjanpitokalastajien kokonaissaaliit, kokonaispyyntipäivämäärät ja pyyntipäiväkohtaiset saaliit on esitetty taulukossa 10. Taulukko 10. Etelä-Saimaan kirjanpitokalastajien kokonaissaaliit (kg), kokonaispyyntipäivämäärät (ppv) ja pyyntipäiväkohtaiset saaliit (kg/verkko/pyyntipäivä) vuonna 2010, sekä niiden keskiarvot ja vaihtelut vuosina keskiarvo (vaihtelu) kg ppv kg/ppv kg ppv kg/ppv Muikkuverkot , ,412 ( ) ( ) (0,58-2,92) Verkot >40mm , ,247 ( ) ( ) (0,20-0,39) Verkkosaaliin koostumus ja yksikkösaaliit lajeittain Vuonna 2010 kirjanpitokalastajien verkkosaaliin koostumus (% painosta) on esitetty kuvassa 33. Muikkuverkkojen tärkein laji oli muikku (72 %). Verkoissa yli 40 mm:n tärkeimmät lajit olivat hauki, kuha, lahna, made ja ahven. Kuva 33. Vuonna 2010 kirjanpitokalastajien muikkuverkkojen ja yli 40mm:n saaliin lajien koostumus (% kokonaissaaliin painosta). Muikku Tarkkailujaksolla kirjanpitokalastuksen muikkuverkkojen yksikkösaaliit ovat vaihdelleet muikun osalta grammaa/verkko/vuorokausi välillä (kuva 34). Vuoden 2010 muikkuverkkosaalis oli samansuuruinen kuin vuonna Muikkuverkkojen yksikkösaaliissa on ollut nouseva trendi luvalla. Pari viime vuoden aikana muikkuverkon saaliit ovat lievästi laskeneet ja olivat suhteellisesti pienemmät kuin tutkimusalueen trooli- ja nuottasaaliit. Syy siihen on, että monien kalastajien muikkuverkot ovat >15 mm. Suositeltava muikkuverkkokoko on nykyä välillä mm, johtuen muikujen pienestä koosta. Tiheästä muikkukannasta johtuen muikun kasvu vuonna 2010 oli vielä huonompi kuin vuonna 2008 ja 2009 (katso taulukko 6)

31 g/v/vrk Etelä-Saimaan muikkuverkon yksikkösaaliit vuosina Vuosi Kuva 34. Kirjanpitokalastajien muikun yksikkösaaliit (gramma/verkkovuorokausi) Etelä- Saimaalla vuosina Siika Tarkkailujaksolla siian yksikkösaaliit yli 40mm:n verkoissa ovat vaihdelleet 2-26 g/verkko/vuorokausi välillä (kuva 35). Yli 40mm verkoissa siian yksikkösaaliissa on havaittavissa laskevaa trendiä. g/v/vrk 40 Etelä-Saimaan siian yksikkösaaliit verkot > 40 mm vuosina Vuosi Kuva 35. Kirjanpitokalastajien siian yksikkösaaliit (gramma/verkkovuorokausi) Etelä- Saimaalla vuosina Verkot yli 40mm. Avovesi- ja talvikausi. Muut lajit (verkot yli 40mm, kuva 36) Kirjanpitokalastajien yli 40 mm verkojen yksikkösaaliit vuosina on esitetty kuvassa

32 g/v/vrk 200 Verkot >40mm yksikkösaaliit vuosina Kuha Hauki Made Lahna Ahven Taimen Lohi Vuosi Kuva 36. Kirjanpitokalastajien yksikkösaaliit (gramma/verkko/vuorokausi) Etelä-Saimaalla vuosina Verkot yli 40mm. Avovesi- ja talvikausi. Kuha Kuhan yksikkösaaliit ovat vaihdelleet g/verkko/vuorokausi välillä Kuhan yksikkösaalis oli vuonna 2010 neljännes suurin tarkkailujakson aikana (79 g/ verkko/vuorokausi). Kuhan yksikkösaaliissa on ollut nähtävissä nouseva trendi luvalla. Hauki Hauen yksikkösaaliit yli 40 mm:n verkoissa ovat vaihdelleet välillä g/verkko/vuorokausi vuosina Hauen yksikkösaalis oli vuonna 2009 suurin ja vuonna 2010 seurantajakson toiseksi suurin (100 g/verkko/vuorokausi). Made Mateen yksikkösaaliit yli 40 mm:n verkoissa ovat vaihdelleet välillä g/verkko/vuorokausi vuosina Mateen yksikkösaaliit on pysynyt samansuuruiset luvun aikana. Lahna Lahnan yksikkösaaliit ovat vaihdelleet välillä g/verkko/vuorokausi vuosina Lahnan yksikkösaaliissa on havaittavissa laskeva trendi luvulla, Taimen Taimen yksikkösaaliit ovat vaihdelleet välillä 0-6 g/verkko/vuorokausi vuosina Vuonna 2010 oli verkkosaaliissa 11 kpl (yht. noin 19 kg) taimenta. Järvilohi Järvilohen yksikkösaaliit ovat vaihdelleet välillä 0-8 g/verkko/vuorokausi vuosina Vuonna 2010 ei ole verkkosaaliissa saatu järvilohta. Nieriä Vuonna 2010 oli verkkosaaliissa 1 kpl (1,7 kg) nieriöitä. Nieriäsaalis on 2 kpl vähemmän kuin vuonna 2009 ja 15 vähemmän kuin vuonna Miekkasärki Vuonna 2010 oli verkkosaaliissa 2 kpl miekkasärkeä (yht. 1,3 kg)

33 6. YHTEENVETO Niin kuin vuonna 2008 ja 2009, vuoden 2010 kalataloustarkkailun muikkusaaliit olivat hyviä. Erittäin kuuma kesä 2010 aiheutti, että muikut olivat siirtyneet kesän aikana syvemmille vesille. Tämä pienensi koetroolausten muikkusaaliita kesän aikana. Koetroolausten muikkusaaliit olivat 1,5 kertaa suuremmat kuin keskimäärin vuonna Syy siihen oli muutaman vuoden peräkkäiset vahvat vuosiluokat. Vuonna 2010 ammattimaista troolikalastusta harrastettiin ainoastaan Kyläniemen eteläpuolella. Kyläniemen pohjoispuolella muikkukanta on hyvää, mutta muikkujen koko on liian pieni markkinoille. Kolmen troolikalastajan muikkusaaliit Etelä-Saimaalla olivat vuonna 2010 arvioitu noin kg. Koetroolauksen tulokset Vuonna 2010 Etelä-Saimaan koetroolausten kokonaissaalis oli yhteensä 3526 kg, joka merkitsee keskimäärin 161 kg saalista vetotuntia ja 16,7 kg/hehtaaria kohden. Muikku oli troolisaaliiden tärkein laji (94 % saaliin painosta). Seuraavaksi eniten esiintyneet lajit olivat ahven, siika, kuha, särki, kuore, järvitaimen ja järvilohi. Suurin kokonaisyksikkösaalis (598 kg/vetotunti) saatiin Laihianselällä. Saaliit olivat välillä kg/vetotunti Keskisenselällä, Pulpinselällä ja Honkalahdella, välillä kg/vetotunti Haukiselällä, Kätkytsaaren alueilla, Vuoksensuulla, Kaidonselällä, Mäntyselällä ja Petraselällä. Muilla alueilla kokonaisyksikkösaaliit olivat välillä kg/vetotunti. Kokonaisyksikkösaaliit olivat samansuuruiset kuin keskimäärin Ero oli, että vuonna 2010 muikku muodosti yli 95 % saaliista kaikilla alueilla ja muikun osuus saaliissa oli välillä 30 % - 97 %. Vertailu- ja välialueella, muikku muodosti yli 95 % saaliista, seuraavaksi eniten saatiin ahventa, siikaa ja kuhaa. UPM-Kymmene Kaukaan vaikutusalueella, Laihianselällä, muikku muodosti 57 %, särki 34 %, ahven 5 % ja kuha 3 %. ja salakka 1 % saaliista. Keskisenselällä, muikku muodosti 94 % saaliista. Lisäksi saatiin ahventa, kuhaa, salakkaa, miekkasärkeä, haukea, särkeä, kuoretta ja lahnaa. Haukiselällä muikku muodosti 97 % saaliista, lisäksi saatiin ahventa, kuhaa, siikaa ja järvitaimenta. Metsä-Botnian Joutseno Pulpin vaikutusalueella, Honkalahdella, muikku muodosti 92 %, kuha 3 %, ahven 2,5 %, kuore 2 % ja särki 1 % saaliin painosta. Pulpinselällä ja Kätkytsaaren alueella muikku muodosti 98 % saaliista. Lisäksi saatiin ahventa, kuhaa, särkeä ja siikaa. Stora-Enson vaikutusalueella, Stora-Enson sataman edustalla, muikku muodosti 86 % saaliin painosta. Lisäksi saatiin kuoretta, ahventa, siikaa, särkeä ja salakkaa. Vuoksensuulla muikku muodosti 97 % saaliista. Lisäksi saatiin siikaa, ahventa, kuoretta, haukea ja salakkaa. Muikun ja siian populaatioseuranta Vuonna 2010 koetroolausten keskimääräinen muikkuyksikkösaalis oli 140 kg vetotuntia kohden. Muikun saalis oli noin 40 % suurempi kuin keskimäärin vuonna Suurimmat muikun yksikkösaaliit ( kg/vetotunti) saatiin Kaukaan ja Metsä-Botnian lähialueilla. Yksi-vuotiaiden ikäluokka (eli vuosiluokka 2009) muodosti 65 % ja 2-vuotiaat 28 % muikun kokonaissaaliista. Syksyllä 1-vuotiaiden pituus oli Kyläniemen pohjoispuolella 10 cm (7 g) ja Etelä-Saimaan eteläpuolella välillä cm (12-24 g)

34 Vuoden 2010 hottamuikkujen kokonaisyksikkösaalis oli 10,5 kg/vetotunti ja samansuuruinen kuin keskimäärin vuosina Syksyllä hottamuikun pituus oli suurin eteläisillä alueilla (8-10 cm; 4 7 g) ja pienin Kyläniemen pohjoispuolella (8 cm; 3 g). Siian saalis (2,2 kg/vetotunti) oli noin 2,5 kertaa pienempi kuin keskimäärin vuonna Muikunpoikasnuottaukset Vuosina tehdyt muikunpoikasnuottaukset osoittivat, että muikku kutee ja poikaset kuoriutuvat myös tehtaiden lähialueella. Vuonna 2010, vain UPM-Kaukaan lähialueiden poikastiheydet olivat toukokuun alussa pienemmät kuin vertailualueilla. Toukokuun loppupuolella muikunpoikassaaliit olivat erittäin hyvät vertailualueella. Muilla alueilla poikastiheydet olivat merkittävästi pienemmät. Kirjanpitokalastus Verkkokirjanpitokalastus Etelä-Saimaan alueella verkkokirjanpitokalastajia oli vuonna kalastajaa. Kokonaispyyntipäivämäärät olivat muikkuverkoilla 481 pyyntipäivää ja verkoilla >40 mm 6244 pyyntipäivää. Muikkuverkkojen tärkein laji oli muikku (72 %). Yli 40 mm:n verkoissa tärkeimmät lajit olivat hauki (35%), kuha (28%), lahna (14%), made (11%) ja ahven (9%). Vuoden 2010 muikkuverkkosaalis (1,3 kg/verkko/ vuorokausi) oli samansuuruinen kuin vuonna Muikkuverkkojen yksikkösaaliissa on ollut nouseva trendi luvulla. Parin viime vuoden aikana muikkuverkon saaliit ovat lievästi laskeneet, vaikka muikkukanta on hyvä. Syy siihen on, että monien kalastajien muikkuverkot ovat >15 mm. Suositeltava muikkuverkkokoko on nykyään välillä mm, johtuen muikkujen pienestä koosta. Kuhan yksikkösaaliit ovat vaihdelleet g/verkko/vuorokausi välillä Kuhan yksikkösaalis oli vuonna 2010 neljänneksi suurin tarkkailujakson aikana (79 g/ verkko/vuorokausi). Kuhan yksikkösaaliissa on ollut nähtävissä nouseva trendi luvulla. Hauen yksikkösaalis oli vuonna 2010 seurantajakson toiseksi suurin (100 g/verkko/vuorokausi)

35 KIITOKSET Kiitokset alueen osakaskunnille ja troolikalastaja Markku Törröselle ja apuvoimille hyvästä yhteistyöstä. Kiitos myös Saimaan Vesiensuojeluyhdistykselle vetokaappien ja tilojen käytöstä, Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen kalayksikölle poikasnuotan käytöstä ja kaikille kirjanpitokalastajille aineiston keräämisestä. LÄHTEET Helminen, H., Sarvala, J., Karjalainen, J., Patterns in vendace recruitment in Lake Pyhäjärvi south-west Finland. Journal of Fish Biology 51 (Suppl A), Karels, A. ja Tiitinen, V. 2004, 2005, 2006, 2008, 2009, Etelä-Saimaan ja Vuoksen kalataloudellisen tarkkailuohjelma 2003, 2004, 2005, 2006, 2007,2008 ja Etelä- Karjalan kalatalouskeskus. Lappeenranta. Karels, A., Kuukka, H., Tiitinen, V. ja Parkkonen, J Etelä-Saimaan ja Vuoksen kalataloudellisen tarkkailuohjelma Etelä-Karjalan kalatalouskeskus. Lappeenranta. Karels, A., Tiitinen, V. ja Parkkonen, J Etelä-Saimaan ja Vuoksen kalataloudellisen tarkkailuohjelma Etelä-Karjalan kalatalouskeskus. Lappeenranta. Karels, A. and Niemi, A Fish community responses to pulp and paper mill effluents at the southern lake Saimaa, Finland. Environmental Pollution 116: Karels, A Ecotoxicity of pulp and paper mill effluents in fish: Responses at biochemical, individual, population and community Levels. Sellu- ja paperiteollisuuden jätevesien ekotoksisuus kaloille. Tutkimus kalojen biokemialisista, fysiologisista sekä populaatio- ja yhteisövasteista. 68 p. (177p.) Yhteenveto 1p. Samenvatting 1p. Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science 83, University of Jyväskylä, Finland. Karels, A UPM-Kymmene OYJ:n Kaukaan tehtaiden vuoden 2003 kesä-heinäkuun vaihteen jätevesipäästöjen vaikutukset kalaston määrään ja rakenteeseen Etelä-Saimaalla. Saimaan vesiensuojeluyhdistys. Moniste No 1201/03. Karjalainen, J., Auvinen, H., Helminen, H., Marjomäki, T., Niva, T., Sarvala, J., M. Viljanen, M., Unpredictability of fish recruitment: interannual variation in young-of-the-year abundance. Journal of Fish Biology. Karjalainen, J., Helminen, H., Hirvonen, A., Sarvala, J. ja Viljanen, M Identification of vendace (Coregonus albula (L.)) and whitefish (Coregonus lavaretus) larvae by the counts of myomeres. Arch. Hydrobiol. 152: Koli, L Suomen Kalat. WSOY, Porvoo. Niemi, A Etelä-Saimaan kalakantoja ja kalastusta koskevat selvitykset 1990-luvulla. Maa- ja metsätalousministeriö. Kala- ja riistahallinnon julkaisuja 40/1999. Parkkonen, J Muikku- ja siikakantojen kasvun seuranta Etelä-Saimaalla. Kaukaan ja Joutsenon Pulpin tehtaiden kalataloudellinen velvoitetarkkailu Etelä- Karjalan kalatalouskeskus. Lappeenranta

36 Parkkonen, J., Yläoutinen, H Muikku- ja siikakantojen kasvun seuranta Etelä- Saimaalla Kaukaan ja Joutsenon Pulpin tehtaiden kalataloudellinen velvoitetarkkailu Etelä-Karjalan kalatalouskeskus. Lappeenranta. Parkkonen, J., Kuukka, H Muikku- ja siikakantojen kasvun seuranta Etelä- Saimaalla Kaukaan ja Joutsenon Pulpin tehtaiden kalataloudellinen velvoitetarkkailu Etelä-Karjalan kalatalouskeskus. Lappeenranta. Pulkkinen, K., Haukimadon (trianophorus crassus) siirtyminen hankajalkaisista siikakaloihin ja loisen vaikutukset väli-isäntiin.. Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science 76, University of Jyväskylä, Finland. Ricker, W.E Computation and interpretation of biological statistics of fish populations. Bulletin of the Fisheries Research Board of Canada No Environment Canada, fisheries and marine Service. 382 pp. Sundell, P Etelä-Saimaan kalasto ja kalastus vuonna. Jyväskylän Yliopisto, Ympäristötutkimuskeskus. Tutkimusraportti nro. 53/1998. Sundell, P Etelä-Saimaan eteläosan kalasto vuonna Jyväskylän Yliopisto. Ympäristötutkimuskeskus. Raportti 156/2003. Saukkonen, P Etelä-Saimaan velvoitetarkkailun yhteenveto vuodelta Saimaan vesiensuojeluyhdistys. Moniste No 603/00. Saukkonen, P UPM-Kymmene OYJ:n Kaukaan tehtaiden vuoden 2003 kesä-heinäkuun vaihteen jätevesipäästöjen vaikutukset Etelä-Saimaalla. Saimaan vesiensuojeluyhdistys. Moniste No 1086/03. LIITTEET I. Koetroolausten tulokset II. Poikasnuottausten tulokset

37 ETELÄ-SAIMAAN KOETROOLAUSTEN SAALIIT (KG) VUONNA 2010 LIITE I, sivu 1 Veto- Trooli Kok. Kokonais saalis / laji aika koko saalis Muikku Hotta* Siika Ahven Särki Salakka Kuore Kuha Kiiski J.taimen Lahna Hauki J.lohi M.särki Nieriä ALUE pvm (min) (m/mm) (kg) (kg) (kg) (kg) (kg) (kg) (kg) (kg) (kg) (kg) (kg) (kg) (kg) (kg) (kg) (kg) 1. KESKISENSELKÄ /8 355,2 350,0 0,0 0,0 0,1 0,1 0,0 0,0 3,0 0,0 0,0 0,0 2,0 0,0 0,0 0, /8 33,8 0,0 0,1 0,0 23,0 1,0 2,6 0,0 3,7 0,1 0,0 0,5 0,0 0,0 2,8 0, /8 15,5 2,0 0,1 0,1 10,0 0,1 0,1 1,0 2,0 0,1 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Kesk.saalis/vetotunti 292,4 254,5 0,1 0,1 23,9 0,9 2,0 0,7 6,3 0,1 0,0 0,4 1,4 0,0 2,0 0,0 2. HAUKISELKÄ /8 151,1 150,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, /8 117,5 110,0 0,0 1,0 5,0 0,0 0,0 0,0 1,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, /8 53,9 45,0 3,0 0,3 3,0 0,0 0,0 0,1 2,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kesk.saalis/vetotunti 157,3 148,8 1,5 0,7 3,9 0,0 0,0 0,0 2,0 0,0 0,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 3. PULPINSELKÄ /8 502,0 500,0 0,0 0,0 2,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, /8 64,2 57,0 0,0 0,1 1,0 3,0 0,1 0,0 3,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, /8 22,3 10,0 3,5 0,5 8,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kesk.saalis/vetotunti 291,8 281,2 1,7 0,3 5,6 1,5 0,0 0,0 1,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 4A /8 171,0 170,0 0,0 0,3 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,6 0,0 0,0 KÄTKYTSAARI /8 58,6 45,0 0,0 5,6 5,0 0,0 0,0 0,0 3,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 MUUTTOLUOTTO /8 130,1 120,0 5,0 2,0 2,0 0,0 0,0 1,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kesk.saalis/vetotunti 148,8 138,6 2,1 3,3 2,9 0,0 0,0 0,4 1,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0 4B /8 33,5 30,0 0,0 0,5 2,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 TIURUNSELKÄ /8 23,2 2,5 0,5 8,0 5,2 1,0 0,0 0,0 6,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 HETONSELKÄ /8 179,0 122,0 53,0 2,0 2,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kesk.saalis/vetotunti 96,9 63,5 22,0 4,3 3,8 0,4 0,0 0,0 2,5 0,0 0,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 5. VUOKSENSUU /8 204,0 200,0 0,0 0,0 0,5 0,0 1,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,0 0,0 0,0 0, /8 5,8 0,1 0,1 4,0 1,5 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, /8 30,5 2,0 23,0 1,0 0,5 0,0 0,0 4,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kesk.saalis/vetotunti 114,4 96,2 11,0 2,4 1,2 0,0 0,8 1,9 0,0 0,0 0,0 0,0 1,0 0,0 0,0 0,0 6. KAIDONSELKÄ /8 17,2 15,0 0,0 2,0 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, /8 17,3 1,0 0,2 10,0 1,5 0,0 0,0 0,0 4,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, /8 305,3 240,0 60,0 0,0 5,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kesk.saalis/vetotunti 135,9 102,4 24,1 4,8 2,7 0,0 0,0 0,0 1,8 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 7. MÄNTYSELKA /8 153,7 150,0 0,0 1,2 0,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,5 0,0 0,0 1,5 0,0 0, /8 75,1 60,0 0,0 4,0 4,2 0,5 0,0 0,1 6,0 0,0 0,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0, /8 253,1 230,0 20,0 0,1 0,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,0 0,0 0,0 0,5 0,0 0,0 Kesk.saalis/vetotunti 180,7 165,0 7,5 2,0 2,0 0,2 0,0 0,0 2,3 0,0 1,1 0,0 0,0 0,8 0,0 0,0 8. PETRANSELKÄ /8 101,3 100,0 0,0 0,0 0,2 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 1, /8 10,2 1,0 1,5 2,5 2,5 0,0 0,0 0,0 2,0 0,0 0,3 0,0 0,0 0,4 0,0 0, /8 309,0 240,0 60,0 2,0 2,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,5 0,0 0,0 2,5 0,0 0,0 Kesk.saalis/vetotunti 159,7 129,5 23,4 1,7 1,8 0,0 0,0 0,0 0,8 0,0 1,1 0,0 0,0 1,1 0,0 0,4 9. KARHUSELKÄ /8 54,0 50,0 0,0 0,5 3,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, /8 50,6 40,0 0,0 0,0 10,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, /8 28,7 28,0 0,1 0,5 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kesk.saalis/vetotunti 87,9 77,8 0,1 0,7 9,4 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Yhteensä ,6 230,1 48,3 101,9 5,7 4,4 6,3 37,4 0,3 7,9 0,6 4,0 5,5 2,8 1,0 Yhteensä (kg/vetotunti) 161,2 140,3 10,5 2,2 4,7 0,3 0,2 0,3 1,7 0,0 0,4 0,0 0,2 0,3 0,1 0,0 36

38 ETELÄ-SAIMAAN KOETROOLAUSTEN SAALIIT (KG) VUONNA 2010 LIITE I, sivu 2 Veto- Trooli Kok. Kokonais saalis / laji aika koko saalis Muikku Hotta* Siika Ahven Särki Salakka Kuore Kuha Kiiski J.taimen Lahna Hauki J.lohi M.särki Nieriä ALUE pvm (min) (m/mm) (kg) (kg) (kg) (kg) (kg) (kg) (kg) (kg) (kg) (kg) (kg) (kg) (kg) (kg) (kg) (kg) Laihianselkä /8 364,0 350,0 0,0 0,0 0,5 0,5 0,5 0,0 12,5 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, /8 206,2 0,0 0,0 0,0 28,0 170,0 2,0 0,0 6,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, /8 48,1 0,1 0,0 0,0 5,2 38,9 3,9 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kesk.saalis/vetotunti 598,4 338,8 0,0 0,0 32,6 202,6 6,2 0,0 18,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Honkalahti /8 206,5 200,0 0,0 0,0 0,0 0,1 0,0 0,0 4,9 0,0 0,0 1,5 0,0 0,0 0,0 0, /8 3,8 0,1 0,1 0,0 1,0 1,5 0,1 0,0 1,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, /8 7,9 0,1 0,1 0,2 3,5 0,0 0,0 4,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kesk.saalis/vetotunti 225,7 207,1 0,2 0,2 4,7 1,7 0,1 4,1 6,1 0,0 0,0 1,6 0,0 0,0 0,0 0,0 Enson edusta /8 40,4 40,0 0,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 0,0 0, /8 3,6 0,1 0,1 1,3 1,0 1,0 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0, /8 22,0 16,9 0,1 0,0 1,0 0,0 0,0 4,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Kesk.saalis/vetotunti 60,9 52,6 0,2 1,3 1,8 0,9 0,1 3,7 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,3 0,0 0,0 37

39 MUIKUN POIKASNUOTTAUKSET ETELÄ-SAIMAA KEVÄT 2010 Toukokuun alku (heti jäiden lähdon jälkeen) Toukokuun loppu Liite 2, sivu1 ALUE No. Paikka Aika Veto 1 Veto 2 Veto 3 Kpl / ruskuais- Aika Veto 1 Veto 2 Veto 3 Kpl / kpl kpl kpl veto pussi (%) kpl kpl kpl veto Alue 1 1 Tuosansaari ,3 75, ,0 2 Riutansaari ,0 75, ,0 3 Murheistenranta ,7 75, ,0 4 Kohusaari ,0 75, ,0 K-arvo 10,8 75,0 K-arvo 0,0 Alue 2 5 Mustasaari ,0 95, ,7 8 Suur-Suomensalo ,0 95, ,7 9 Päihänniemi ,3 95, ,0 K-arvo 223,8 95,0 K-arvo 1,8 Alue 3 7 Kankainen ,0 95, ,3 25 Muukonsaari ,3 95, ,7 K-arvo 451,7 95,0 K-arvo 53,5 Alue 5 17 Laurinniemi ,0 90, ,3 18 Vatavalkama ,3 90, ,0 20 Suikkala ,7 80, ,0 22 Haukkasaari ,0 90, ,7 K-arvo 949,5 87,5 K-arvo 75,8 Alue4,6,9 10 Satamosaari ,3 95, ,0 11 Tiuruniemi ,7 95, ,0 19 Viitanen ,7 90, ,3 21 Mikonsaari ,3 95, ,7 23 Vepsä ,0 80, ,0 24 Vilkonmäki ,7 80, ,3 K-arvo 104,6 89,2 K-arvo 21,4 Alue 7 12 Pullikainen ,3 90, ,0 13 Ilkonsaaret ,3 90, ,3 14 Suuri Mäntysaari ,3 90, ,3 15 Pieni Lintusaari ,7 90, ,7 16 Huuhanhiekka ,7 90, ,0 26 Rastiniemi ,0 90, ,0 K-arvo 1039,7 90,0 K-arvo 3014,1 38

40 SIIAN POIKASNUOTTAUKSET ETELÄ-SAIMAA KEVÄT 2010 Toukokuun alku (heti jäiden lähdon jälkeen) Toukokuun loppu Liite 2, sivu2 ALUE No. Paikka Aika Veto 1 Veto 2 Veto 3 Kpl / Aika Veto 1 Veto 2 Veto 3 Kpl / kpl kpl kpl veto kpl kpl kpl veto Alue 1 1 Tuosansaari , ,0 2 Riutansaari , ,0 3 Murheistenranta , ,0 4 Kohusaari , ,3 K-arvo 0,0 K-arvo 0,1 Alue 2 5 Mustasaari , ,0 8 Suur-Suomensalo , ,3 9 Päihänniemi , ,3 K-arvo 1,7 - K-arvo 0,2 Alue 3 7 Kankainen , ,0 25 Muukonsaari , ,0 K-arvo 1,2 K-arvo 1,0 Alue 5 17 Laurinniemi , ,0 18 Vatavalkama , ,0 20 Suikkala , ,7 22 Haukkasaari , ,0 K-arvo 0,0 K-arvo 0,7 Alue4,6,9 10 Satamosaari , ,0 11 Tiuruniemi , ,0 19 Viitanen , ,0 21 Mikonsaari , ,0 23 Vepsä , ,7 24 Vilkonmäki , ,3 K-arvo 1,0 K-arvo 0,8 Alue 7 12 Pullikainen , ,7 13 Ilkonsaaret , ,0 14 Suuri Mäntysaari , ,0 15 Pieni Lintusaari , ,0 16 Huuhanhiekka , ,0 26 Rastiniemi , ,3 K-arvo 1,7 K-arvo 0,3 39

41 40

42 ETELÄ - KARJALAN KALATALOUSKESKUS RY 41