Nuorison energiajuomien käyttö ja kofeiiniin liittyvät oireet



Samankaltaiset tiedostot
Energiajuomat, kofeiini ja nuorten terveys. Heini Huhtinen Tampereen yliopisto Terveystieteiden yksikkö

Nuorten kahvin ja energiajuomien käyttö sekä kofeiiniin liittyvät oireet

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:

TILT vastuullisempi energiajuoma. Mediainfo

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Nuorten tupakointi. Suomalaisnuorten tupakoinnin yleisyyden seuranta:

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Nuorten tupakointitilanne ja uudet haasteet

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

Sampsa Puttonen, vanhempi tutkijatkij Hämeenlinna

Nuorten terveys ja hyvinvointi tutkimustuloksia - tulkintoja. Tuloksia seuraavista tutkimuksista. Mitä on hyvinvointi?

Tupakoinnin ja lopettamisen tuen haasteelliset taustatekijät. Patrick Sandström Erityisasiantuntija, Filha ry Oulu

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Tupakkapoliittisten toimenpiteiden vaikutus. Satu Helakorpi Terveyden edistämisen ja kroonisten tautien ehkäisyn osasto Terveyden edistämisen yksikkö

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

NUORET, MIKSI ON NUKUTTAVA?

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorten tupakointi. Suomalaisnuorten tupakoinnin yleisyyden seuranta:

Jukka Halme Mielenterveys ja päihdepalvelut osasto (MIPO) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Lahti

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Koululaisten terveys, liikunta, ja hyvinvointi.

Nuorten tupakointi. Suomalaisnuorten tupakoinnin yleisyyden seuranta:

SISÄILMAAN LIITETTY OIREILU JA LÄÄKÄRISSÄKÄYNNIT SUOMESSA

1. Energiajuomat. hyvinvointi -tutkimuksen (Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 30/2008) mukaan 2 % tytöistä

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Valintakoe klo Liikuntalääketiede/Itä-Suomen yliopisto

Sosioekonomiset erot nuorten alkoholinkäytössä

Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo

Nuuska ja nuoret käytön yleisyys ja haitat

Hirsitaloasukkaiden terveys ja

Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use in Finland in the light of the TDI data

Nuoret ja nuuska. Muoti-ilmiö nimeltä nuuska

Hyvinvointia työstä. Mikael Sallinen. Työterveyslaitos

Valaistuksen parantaminen tuotantotiloissa muutos työntekijöiden kokemana Annu Haapakangas, Työterveyslaitos

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

Naisnäkökulma sijoittamiseen Vesa Puttonen

,6 % 44,6 % 0,0 % 20,0 % 40,0 % 60,0 % 80,0 % 100,0 % Kaikki (KA:3.18, Hajonta:2.43) (Vastauksia:606)

Mitä tehdä? Solja Niemelä. Työelämäprofessori (psykiatria ja päihdelääketiede) Oulun yliopisto

Uni ja ikääntyminen. Timo Partonen psykiatrian dosentti (Helsingin yliopisto) tutkimusprofessori (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

* for more information. Sakari Nurmela

NUORTEN TUPAKKATUOTTEIDEN JA PÄIHTEIDEN KÄYTTÖ

Duodecimin ratkaisut terveyden ylläpitoon. Osmo Saarelma Päätoimittaja, yleislääketieteen erikoislääkäri

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Oppilaiden sisäilmakyselyt mahdollisuudet ja haasteet

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

Suomen Potilasturvallisuusyhdistys SPTY ry

Suomalaisten tupakointi (15-64v)

Kieliryhmien väliset työkyvyttömyysriskin ja koetun terveyden erot. Sakari Suominen, LT, dosentti Turun Yliopisto Folkhälsanin tutkimuskeskus

Terveydenhuollon tasaarvotavoitteeseen

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Yksi elämä -hanke. Kuluttajakysely Yksi elämä -hankkeesta Marraskuu 2016

Lähijohtajuus ja työntekijän työuupumusja depressio-oireet selittävätkö johtajuuden piirteet myöhempää oireilua?

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

YLI 50-VUOTIAAT VAPAA-AJAN KULUTTAJINA VAPAA-AJAN KULUTUS JA HYVINVOINTI

Oman elämänsä ekspertit

Paikkatiedon mahdollisuudet kouluterveyskyselyaineiston esittämisessä Case: Nuorten hyvinvointierot Helsingissä

Koululaisten lepo ja uni

(b) Vedonlyöntikertoimet syytetyn ihonvärin eri luokissa

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN


RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

Oppilaiden sisäilmakysely

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

ENERGIAJUOMIEN KÄYT- TÖMÄÄRÄ LUOKKALAISTEN KESKUUDESSA

Nuorten mielenterveys ja mielenterveyspalvelujen saatavuus opiskeluhuollossa 2015

VIIDESLUOKKALAISTEN HYVINVOINTISELVITYS VUONNA 2014

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Capacity Utilization

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Missä mennään Kouluterveyskyselyn valossa? Hanna Ollila THL

Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria?

Aktiivista ikääntymistä tukevat elinympäristöt Ikäystävällisten asuinalueiden kehittäminen- seminaari Tiina Laatikainen Tohtorikoulutettava

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

DUODECIM. Pekka Mustonen

Other approaches to restrict multipliers

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Tutkielman rakenne. Tellervo Korhonen. Tutki Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen ( ) valossa

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017

Oppilaitosten tupakointikieltojen toteutuminen

Digitaalisten pelit hyvinvoinnin edistämisessä

Rahapelaamisen riskirajoilla. Mirka Smolej, Salla Karjalainen, Tapio Jaakkola

9 Hyvinvoinnin kehitys seitsemänneltä yhdeksännelle luokalle

Nuoret Pohjoisessa - nuorten miesten palveluskelpoisuuden edistäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja viranomaisyhteistyön kehittäminen

Nuoret ja rahapelaaminen - saatavuuden näkökulma

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Örebro vaikutteiset vanhempainillat

Pricing policy: The Finnish experience

Transkriptio:

Terveydenhuoltotutkimus tieteessä Heini Huhtinen TtK, tutkija Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö heini.huhtinen@uta.fi Arja Rimpelä LT, M.Sc. (epidemiologia), hall. maist., kansanterveystieteen professori Tampereen yliopisto, terveystieteiden yksikkö TAYS, nuorisopsykiatrian yksikkö Nuorison energiajuomien käyttö ja kofeiiniin liittyvät oireet Lähtökohdat Nuorison energiajuomien käytöstä ja niiden mahdollisista haitoista on viime aikoina keskusteltu runsaasti. Tietoa haitoista on kuitenkin ollut vähän. Energiajuomat ovat uudehkoja tuotteita, jotka sisältävät runsaasti kofeiinia. Kofeiinin tiedetään aiheuttavan useita oireita, kuten päänsärkyä ja univaikeuksia. Puolen litran pullo energiajuomaa sisältää noin 165 mg kofeiinia, joka on yli puolet enemmän kuin isossa kahvikupillisessa. Tutkimme energiajuomien käytön yleisyyttä nuorilla ja sen yhteyttä kofeiiniin liittyviin oireisiin. Menetelmät Nuorten terveystapatutkimuksen posti- ja internetkyselyissä selvitettiin energiajuomien käyttöä ja stressioireiden esiintymistä 12 18-vuotiaita edustavalla otoksella vuonna 2007 (n = 5 840, vastausprosentti 61) ja vuonna 2011 (4 566, 47 ). Aineistot yhdistettiin analyyseissä. Energiajuomien yhteyttä kofeiinin käyttöön liittyviin oireisiin (päänsärky, univaikeudet, ärtyneisyys, väsymys tai heikotus) tutkittiin logistisella regressiomallilla. Tulokset Nuorista lähes puolet (44 ) käytti energiajuomia ainakin joskus. Tytöistä 2 ja pojista 4 käytti niitä päivittäin, 0,5 useita kertoja päivässä. Päivittäinen käyttö oli voimakkaassa yhteydessä oireisiin. Useita kertoja päivässä energiajuomia käyttävien oireet olivat moninkertaiset verrattuna juomia käyttämättömiin: päänsärky (OR = 4,5; 95 :n LV = 2,0 10,1), univaikeudet (3,5; 1,7 7,1), ärtyneisyys (2,4; 5,4) ja väsymys tai heikotus (3,4; 1,7 7,0). Päätelmät Lähes puolet nuorista käyttää energiajuomia, mutta päivittäinen käyttö on odotettua vähäisempää. Päivittäinen käyttö lisää merkittävästi nuorten riskiä saada kofeiiniin liittyviä oireita. Vertaisarvioitu VV Energiajuomat ovat uudehkoja tuotteita, joiden myyntiä ja markkinointia alaikäisille ei ole lainsäädännössä rajoitettu. Kansalaisjärjestöt ovat kiinnittäneet huomiota niiden nuorille mahdollisesti aiheuttamiin haittoihin ja asia on noussut myös julkisessa keskustelussa useaan otteeseen esille. Mahdollisista haitoista on kuitenkin ollut vähän tietoa. Energiajuomien tärkein vaikuttava aine on kofeiini, mutta ne sisältävät myös muita aineita, kuten tauriinia. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto pitää kofeiinia energiajuomien haitallisimpana aineena (1). Kofeiini eli 1,3,7-trimetyyliksantiini on laillinen piriste, joka vaikuttaa muun muassa keskushermostoon (2,3). Kofeiinille ei ole saantisuositusrajaa. Yksi 0,33 litran tölkki energiajuomaa sisältää noin 105 mg kofeiinia ja 0,5 litran tölkki 165 mg (kuvio 1). Kofeiini vaikuttaa nuoriin vahvemmin kuin aikuisiin, sillä nuorilla kofeiinin määrä suhteessa kehon painoon on suurempi. Kofeiini vaikuttaa ihmisen vireystilaan adenosiinin avulla. Adenosiini on aivojen välittäjäaine, jonka on havaittu säätelevän unta ja valvetta (6). Kofeiini salpaa adenosiinireseptoreita ja vahvistaa näin valvetilaa eli virkistää, mutta toisaalta myös häiritsee unta (6,7). Illalla ennen nukkumista saatu kofeiini huonontaa unen laatua ja lisää heräilyä kesken unen (8). Paljon kofeiinia saavat nuoret ovat todennäköisemmin väsyneitä aamulla ja heillä on enemmän ongelmia nukkumisessa kuin vain vähän kofeiinia saavilla nuorilla (9). Säännöllisesti kofeiinipitoisia juomia nauttivat nuoret heräävät muita todennäköisemmin aikaisin kouluaamuina ja ovat väsyneitä päivällä (10). Kofeiini aiheuttaa riippuvuutta jo 100 mg:n päiväannoksena. Kofeiinin puutteesta seuraa 2451

Terveydenhuoltotutkimus Tulokset Energiajuomia käytti lähes puolet (44 ) vastanneista. Käyttäjien osuus pysyi samana vuokuvio 1. Kofeiinin määrä milligrammoina juoman ja annoskoon mukaan (4,5). Tee 0,2 l Kahvi 0,125 l Kolajuoma 0,5 l Energiajuoma 0,25 l Kahvi 0,2 l Energiajuoma 0,33 l Energiajuoma 0,5 l Kolajuoma 1,5 l Kirjallisuutta 1 EFSA. EFSA adopts opinion on two ingredients commonly used in some energy drinks (päivitetty 12.2.2009). www.efsa.europa.eu/ en/press/news/ans090212.htm 2 Hirvonen L. Kahvi ja terveys. Duodecim 1992;108:1667 73. 3 Temple JL. Caffeine use in children: what we know, what we have left to learn, and why we should worry. Neurosci Biobehav Rev 2009;33:793 806. 4 Meltzer HM, Fotland TØ, Alexander J ym. Risk assessment of caffeine among children and adolescents in the Nordic countries. Nordic Council of Ministers, TemaNord 551, 2008;60 1. 5 Evira. Energiajuomien piristävät yhdisteet (päivitetty 21.9.2010). www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/tietoa_elintarvikkeista/ elintarvikeryhmat/energiajuomat/ energiajuomien_piristavat_ yhdisteet/ 6 Porkka-Heiskanen T, Stenberg D. Adenosiini väsymyksen välittäjäaineena. Suom Lääkäril 1998;53:1893 6. 7 Phillis JW, Edstrom JP, Kostopoulos GK, Kirkpatrick JR. Effects of adenosine and adenine nucleotides on synaptic transmission in the cerebral cortex. Can J Physiol Pharmacol 1979;57:1289 312. 8 Drapeau C, Hamel-Hébert I, Robillard R, Selmaoui B, Filipini D, Carrier J. Challenging sleep in aging: the effects of 200 mg of caffeine during the evening in young and middle-aged moderate caffeine consumers. J Sleep Res 2006;15:133 41. 9 Orbeta RL, Overpeck MD, Ramcharran D, Kogan MD, Ledsky R. High caffeine intake in adolescents: associations with difficulty sleeping and feeling tired in the morning. J Adolesc Health 2006;38:451 3. 0 50 100 150 200 250 Milligrammaa vieroitusoireita, kuten päänsärky, hermostuneisuus, uneliaisuus ja uupumus (3,11). Tavanomaisin vieroitusoire on päänsärky (12). Kofeiininsaannin on raportoitu myös vaikuttavan negatiivisesti koulumenestykseen sekä olevan yhteydessä alkoholin käyttöön ja tupakointiin (13). Lisäksi kofeiinin on esitetty toimivan porttina tupakkaan, alkoholiin ja huumeisiin (3). Tässä tutkimuksessa selvitetään energiajuomien käytön yleisyyttä ja käytön yhteyttä kofeiiniin liittyviin oireisiin 12 18-vuotiailla nuorilla. Aineisto ja menetelmät Nuorten terveystapatutkimuksen posti- ja internetkysely tehdään joka toinen vuosi Väestörekisterikeskuksesta saadulle edustavalle otokselle, joka koostuu 12-, 14-, 16- ja 18-vuotiaista nuorista. Kysely kartoittaa laajasti nuorten terveyttä ja terveystottumuksia. Aiheina ovat muun muassa liikunta, päihteet ja koettu terveys (14). Kysely lähetetään tammikuun lopussa ja 2 4 uusintakyselyä noin kuukauden välein. Tässä tutkimuksessa käytetään vuosien 2007 ja 2011 kyselyjä (vastanneita yhteensä 10 406). Vuonna 2007 vastasi 5 840 (vastausprosentti 61) ja vuonna 2011 vastaavasti 4 566 nuorta (47 ). Analyyseissä aineistot yhdistettiin, koska molemmat antoivat samat tulokset. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin eettinen toimikunta antoi myönteisen lausunnon tutkimukselle vuonna 2007 ja Tampereen alueen ihmistieteiden eettinen toimikunta vuonna 2011. Energiajuomien käyttöä kysyttiin: Kuinka usein juot energiajuomia? (Battery, Red Bull, TEHO, ED ym.). Vastausvaihtoehdot olivat: useita kertoja päivässä, noin kerran päivässä, noin 3 4 kertaa viikossa, noin kerran viikossa tai harvemmin ja en lainkaan. Vastaajien oireista kysyttiin: Onko sinulla viimeksi kuluneen puolen vuoden aikana ollut jotakin seuraavista oireista ja kuinka usein? Vastausvaihtoehdot olivat: harvoin tai ei lainkaan, noin kerran kuussa, noin kerran viikossa ja lähes joka päivä. Oireita oli kymmenen, joista päänsärky, ärtyneisyys, univaikeudet sekä väsymys tai heikotus valittiin tutkittavaksi, koska ne liittyivät aiempien kansainvälisten tutkimusten perusteella selkeimmin kofeiinin saantiin. Analyyseissa oiremuuttujat dikotomisoitiin päivittäin ja ei-päivittäin esiintyviin. Analyyseinä käytettiin ristiintaulukointia ja logistista regressiota. Tilastollista merkitsevyyttä testattiin Khiin neliö -testeillä. Tuloksissa käytettiin 95 :n luottamusväliä (LV). Analyysit tehtiin SPSS 20.0 -ohjelmistolla. Logistisella regressiomallilla analysoitiin energiajuomien käytön ja oireiden suhdetta. Ristitulosuhde (OR) laskettiin jokaiselle oireelle erikseen. Ensimmäinen malli oli vakioimaton. Toisessa mallissa vakioitiin ikä, sukupuoli, koulumenestys, perherakenne ja kahvin juominen. Näitä muuttujia käsiteltiin kovariaatteina, sillä aikaisemman tiedon perusteella ne ovat yhteyden mahdollisia sekoittavia tekijöitä. Kyselyssä vastaajat arvioivat koulumenestystään luokan keskitasoon nähden (parempi, keskitasoa vai huonompi). Perherakenne kuvattiin ydinperhe vs. muu. Päivittäisten kahvikupillisten määrä kysyttiin avoimella kysymyksellä, joka luokiteltiin kolmeen luokkaan (ei lainkaan, 1 2 kupillista, vähintään 3 kupillista päivässä). Vastaajien valikoitumista selvitettiin vertaamalla energiajuomien käyttöä ja oireita kolmessa ryhmässä sen mukaan, millä postituskerralla (1., 2. vai 3. 4.) vastaus oli saatu. Oletuksena oli, että mitä myöhemmin nuori vastasi kyselyyn, sitä enemmän hänen vastauksensa muistuttivat katoa. Vastaajien oireilu ja energiajuomien käyttö eivät eronneet systemaattisesti postituskertojen välillä, eli voidaan olettaa, että valikoitumista ei tapahtunut ja tulokset todella heijastavat vallitsevaa tilannetta. 2452

tieteessä Taulukko 1. Energiajuomien käytön useus () iän mukaan pojilla ja tytöillä. Pojat ikävuosittain, v Tytöt ikävuosittain, v Energiajuomien käyttö 12 n = 609 14 n = 1 519 16 n = 1 231 18 n = 963 12 n = 663 14 n = 1 885 16 n = 1 854 18 n = 1 599 Useita kertoja päivässä 0,2 0,5 1,0 0,5 0,2 0,6 0,3 0,4 Kerran päivässä 1,3 3,2 3,7 2,8 0,0 0,8 1,2 1,8 3 4 kertaa viikossa 3,6 9,2 12,8 10,2 1,4 3,4 2,6 3,3 Noin kerran viikossa tai harvemmin 33,7 48,1 50,2 51,6 17,0 28,3 30,7 27,6 Ei lainkaan 61,2 39,0 32,3 34,9 81,4 66,8 65,2 67,0 Yhteensä 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 10 Bryant Ludden A, Wolfson AR. Understanding adolescent caffeine use: connecting use patterns with expectancies, reasons, and sleep. Health Educ Behav 2010;37:330 42. 11 Reissig CJ, Strain EC, Griffiths RR. Caffeinated energy drinks A growing problem. Drug Alcohol Depend 2009;99:1 10. 12 Juliano LM, Griffiths RR. A critical review of caffeine withdrawal: empirical validation of symptoms and signs, incidence, severity, and associated features. Psychopharmacology (Berl) 2004;176:1 29. 13 James JE, Kristjánsson ÁL, Sigfúsdóttir ID. Adolescent substance use, sleep, and academic achievement: Evidence of harm due to caffeine. J Adolesc 2011;34:665 73. 14 Raisamo S, Pere L, Lindfors P, Tiirikainen M, Rimpelä A. Nuorten terveystapatutkimus 2011. Tupakkatuotteiden ja päihteiden käyttö 1977 2011. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2011:10. 15 Seifert SM, Schaechter JL, Hershorin ER, Lipshultz SE. Health effects of energy drinks on children, adolescents, and young adults. Pediatrics 2011;127:511 28. 16 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Kouluterveyskyselyn tulokset. www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tilastot/ vaestotutkimukset/kouluterveyskysely/tulokset 17 Dunwiddie TV, Masino SA. The role and regulation of adenosine in the central nervous system. Annu Rev Neurosci 2001;24:31 55. Sidonnaisuudet Kirjoittajat ovat ilmoittaneet sidonnaisuutensa seuraavasti (ICMJE:n lomake): ei sidonnaisuuksia. Taulukko 2. desta 2007 vuoteen 2011. Pojat käyttivät juomia selvästi tyttöjä useammin, ja 12-vuotiaat muita ikäryhmiä harvemmin (taulukko 1). Useita kertoja päivässä niitä joi vain noin 0,5. Tytöt oireilivat enemmän kuin pojat. Kukin neljästä tutkitusta oireesta (päänsärky, univaikeudet, ärtyneisyys, väsymys tai heikotus) yleistyi molemmilla sukupuolilla energiajuomien käyttökertojen kasvaessa (taulukko 2). Etenkin pojilla juomia useita kertoja päivässä käyttävät poikkesivat selvästi muista ryhmistä. Ristitulosuhde (OR) kertoo, kuinka paljon energiajuomien käyttäjien todennäköisyys oireilla eroaa juomia käyttämättömien todennäköisyydestä. Viimeksi mainittu on merkitty OR = 1,0. Taulukossa 3 esitetään vakioimattomat ja vakioidut ristitulosuhteet ja niiden 95 :n luottamusvälit. Useita kertoja ja kerran päivässä energiajuomia käyttävien oireilun todennäköisyydet erosivat tilastollisesti merkitsevästi juomia käyttämättömien todennäköisyydestä (p < 0,05). Harvemmin kuin kerran päivässä juomia käyttävien oireilun ero verrattuna niitä käyttämättömiin ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Päivittäisiä oireita ilmoittaneiden osuus () energiajuomien käytön mukaan Päivittäiset oireet, Energiajuomien käyttö Päänsärkyä Univaikeuksia Ärtyneisyyttä Väsymystä tai heikotusta Pojat Useita kertoja päivässä, n = 24 12,5 29,2 16,7 29,2 Kerran päivässä, n = 124 5,6 7,3 8,1 8,1 3 4 kertaa viikossa, n = 399 2,0 6,8 5,5 5,3 Noin kerran viikossa tai harvemmin, n = 1 952 1,9 5,4 4,5 4,9 Ei lainkaan, n = 4 139 1,7 5,4 4,8 4,4 Tytöt Useita kertoja päivässä, n = 25 28,0 32,0 28,0 20,0 Kerran päivässä, n = 65 13,8 29,2 26,2 26,2 3 4 kertaa viikossa, n = 166 12,7 18,1 16,9 16,9 Noin kerran viikossa tai harvemmin, n = 1 621 9,1 12,9 11,7 14,2 Ei lainkaan, n = 3 966 5,9 10,4 9,6 1 2453

terveydenhuoltotutkimus Taulukko 3. Energiajuomien käytön ja kofeiiniin liittyvien oireiden välinen yhteys. Logistisen regressiomallin ristitulosuhteet (OR) ja 95 :n luottamusvälit (LV) vakioimattomassa ja vakioidussa 1 mallissa. Energia juomien käyttö Oireet Päänsärky Univaikeudet Ärtyneisyys Väsymys tai heikotus Vakioimaton Vakioitu Vakioimaton Vakioitu Vakioimaton Vakioitu Vakioimaton Vakioitu OR OR OR OR OR OR OR OR (95 :n LV) (95 :n LV) (95 :n LV) (95 :n LV) (95 :n LV) (95 :n LV) (95 :n LV) (95 :n LV) Useita kertoja päivässä, n = 44 5,2 (2,6 10,6) 4,5 (2,0 10,1) 4,5 (2,4 8,3) 3,5 (1,7 7,1) 3,3 (1,7 6,4) 2,4 ( 5,4) 3,2 (1,7 6,2) 3,4 (1,7 7,0) Kerran päivässä, n = 178 1,9 ( 3,2) 2,4 (1,4 4,3) 1,8 (1,2 2,7) 1,8 ( 2,8) 1,9 (1,2 2,8) 1,8 ( 2,9) 1,7 ( 2,5) 2,0 (1,3 3,2) 3 4 kertaa viikossa, n = 535 (0,7 1,6) 1,4 (0,9 2,2) (0,9 1,5) 1,3 (1,0 1,8) (0,8 1,5) 1,3 (0,9 1,8) 0,9 (0,7 1,3) (0,8 1,5) Vähemmän kuin kerran viikossa, n = 3 416 (0,9 1,4) 1,3 (1,0 1,6) 1,0 (0,9 ) (0,9 1,3) 0,9 (0,8 ) 1,0 (0,9 1,2) 1,0 (0,9 1,2) (1,0 1,3) Ei lainkaan, n = 5 419 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1 Vakioitu ikä, sukupuoli, koulumenestys, perherakenne ja päivittäisten kahvikupillisten määrä. Kofeiini on laillinen piriste, joka vaikuttaa mm. keskushermostoon. Pohdinta Nuorista vajaa puolet käytti energiajuomia ainakin joskus, mutta useita kertoja päivässä juovia oli vain noin puoli prosenttia. Runsas energiajuomien käyttö (kerran päivässä tai useammin) lisäsi selvästi kofeiiniin liittyvien oireiden esiintyvyyttä: kaikki tutkitut oireet (päänsärky, univaikeudet, ärtymys sekä väsymys tai heikotus) olivat 2 4 kertaa yleisempiä päivittäin käyttävillä verrattuna juomia käyttämättömiin. Suomalaisten nuorten energiajuomien käyttö näyttää olevan melko samalla tasolla kuin Yhdysvalloissa. Seifert ym. arvioivat katsausartikkelissaan vuonna 2011, että yhdysvaltalaisista nuorista 30 50 käyttää energiajuomia (15). Myös muut suomalaiset tutkimukset antavat samansuuntaisia tuloksia: vuoden 2011 kouluterveyskyselyssä kouluaikana energiajuomia käytti 49 peruskoululaisista, 53 lukiolaisista ja 62 ammattikoululaisista (16). Kofeiiniin liittyvien oireiden ilmaantumisen kannalta tärkeäksi osoittautui energiajuomien käyttö vähintään kerran päivässä. Vaikka kyseessä olivat isot väestöaineistot, jäivät useita kertoja päivässä juomia käyttävien lukumäärät sen verran pieniksi, että kerran ja useita kertoja päivässä juovien välille ei annos-vastesuhdetta pystytty osoittamaan. Aiemman tutkimustiedon perusteella syysuhde on kuitenkin todennäköisin vaihtoehto; etenkin, kun kahvin juontiin liittyvä kofeiinin saanti pyrittiin malleissa sulkemaan pois. On myös mahdollista, että oireiden ja energiajuomien välinen yhteys ei ole lineaarinen, vaan nimenomaan päivittäinen käyttö voisi olla se kynnysarvo, jonka jälkeen kofeiiniin liittyvät oireet lisääntyvät. Toisaalta oma tutkimuksemme on poikkileikkaustutkimus, jonka perusteella ei voi tehdä päätelmiä oireiden ja energiajuomien välisestä syy-seuraussuhteesta. Energiajuomien käyttäjillä väsymys tai heikotus ja univaikeudet olivat yleisiä. Kofeiinin unta häiritsevä vaikutus on yleisesti tunnettu (ks. esim. 17). Juomien käytön taustalta löytyy useita tekijöitä. Kun sosiaalinen media ja internetissä pelaaminen valvottavat myöhään, pyritään energiajuomien avulla pysymään hereillä yli elimistön normaalin nukkumaanmenoajan. Tästä aiheutuva unen häiriintyminen voi näkyä sekä oirevastauksissa päänsärkynä, väsymyksenä tai ärtyneisyytenä että lisääntyneenä energiajuo mien käyttönä, jolla paikataan syntynyttä uni vajetta. 2454

tieteessä Tämä asiasta tiedettiin Kofeiini aiheuttaa vieroitusoireita jo 100 mg:n päiväannoksena. Vieroitusoireiden voimakkuus on yhteydessä saatuun kofeiinimäärään. Yleisimpiä kofeiinin käyttöön liittyviä oireita ovat päänsärky, univaikeudet, ärtymys, väsymys, aktiivisuustason lasku, alakuloisuus, keskittymishäiriöt ja sekavuus. Kofeiinia voi saada myös muista lähteistä, kuten kahvista ja kolajuomista. Kahvista saatavan kofeiinin vaikutus häivytettiin vakioimalla kahvin juonti analyyseissä. Tutkimuksessa ei kysytty kolajuomien käyttöä. Kuitenkin on epätodennäköistä, että nuoret käyttäisivät virvoitusjuomia energiajuomien lisäksi jo nestemääränkin vuoksi. Todennäköisempää on, että energiajuomat korvaavat muiden virvoitusjuomien käyttöä. Kyselytutkimuksiin liittyy aina virhelähteitä, kuten vastausten epätarkkuus kysyttäessä arvionvaraisia tosiasioita. Energiajuomien käyttö ja oireiden esiintyminen vaihtelevat todennäköisesti useimmilla ainakin jonkin verran ajassa. Tästä seuraa satunnaisvirhettä, joka useimmiten heikentää havaittuja yhteyksiä. Ei ole kuitenkaan syytä olettaa, että nuoret olisivat systemaattisesti antaneet virheellistä tietoa oireista tai energiajuomien käytöstä. Epäsuora katoanalyysi ei myöskään viitannut siihen, että vastaajat olisivat systemaattisesti valikoituneet juomien käytön tai oireisuuden suhteen. n Kiitokset Tutkimusta tukivat sosiaali- ja terveysministeriö terveyden edistämisen määrärahasta ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri valtion tutkimusrahasta (hanke 9M090). Kiitämme Lasse Pereä aineiston käsittelyyn liittyvästä avusta. Tämä tutkimus opetti Lähes puolet nuorista käyttää energiajuomia, mutta vain 2 4 päivittäin. Juomia käyttävillä on kofeiiniin liittyviä oireita enemmän kuin muilla nuorilla. Energiajuomien päivittäinen käyttö lisää kofeiiniin liittyviä oireita merkitsevästi. English summary www.laakarilehti.fi > in english Energy drink consumption and caffeine-induced health complaints in adolescents 2455

english summary Heini Huhtinen B.H.Sc.(Public Health), Researcher University of Tampere, School of Health Sciences heini.huhtinen@uta.fi Arja Rimpelä Energy drink consumption and caffeineinduced health complaints in adolescents Background The use of energy drinks and its possible negative effects on children s and adolescents health and wellbeing have been discussed lately while little research has been available. Energy drinks are reasonably new products that contain large amounts of caffeine. Caffeine ingestion is known to cause a variety of health complaints such as headache and sleeping problems. A 0.5-litre bottle of energy drink contains approximately 165mg of caffeine which is more than 1.5 times the amount contained in a cup of coffee. We studied energy drink consumption among adolescents and its association to caffeine induced health complaints. Methods The Adolescent Health and Lifestyle Survey is a postal mail and internet survey which studied energy drink consumption and health complaints among a representative sample of Finns aged 12 18 in 2007 (n = 5 840, response rate 61) and 2011 (4 566, 47). The data were pooled in the analysis. The association between energy drinks and caffeine induced health complaints (headache, sleeping problems, irritability, tiredness/fatigue) was analyzed by logistic regression. Results Nearly half (44) of the adolescents used energy drinks at least sometimes. Two percent of the girls and 4 of the boys used them daily, 0.5 several times a day. Daily use of energy drinks was strongly associated with the four health complaints. Health complaints among adolescents using energy drinks several times a day were considerably more frequent than in the non-users: headache (OR = 4.5, 95 CI = 2.0 10.1), sleeping problems (3.5, 1.7 7.1), irritability (2.4, 1.1 5.4) and tiredness/fatigue (3.4, 1.7 7.0). Conclusions Nearly half of the adolescents used energy drinks but their daily use was less common than expected. In adolescents, daily use of energy drinks significantly increases caffeine induced health complaints. 2455a