Toiminta alueen ulkopuoliset pintavedet purkautuvat mereen.

1(24) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Dnro KAS 2007 Y 408 111 Annettu julkipanon jälkeen 30.5.2008 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain (86/2000) 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Päätös anomuksesta aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. LUVAN HAKIJA Kymen Vesi Oy, PL 5, 48201 KOTKA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Mussalon kompostointi ja varastoalue, Jänskäntie, 48310 Kotka. Toiminta alue sijaitsee kiinteistöillä, kiinteistötunnukset rn:o 19, 24, 3:262. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Kotkan kaupungin ympäristölautakunnan lausunnon mukaan Kompostikentän vaikutusalueella Ristniemessä on noin 70 asuinkiinteistöä. Lähimmät asuintalot sijaitsevat arviolta 200 metrin etäisyydellä kompostointialueen rajasta. Toiminta alue ei sijaitse pohjavesialueella. Toiminta alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole sellaisia erityisiä kohteita, jotka olisivat luontotyypin, eliö tai kasvilajiston, muinaismuisto, kulttuuri tai maisemaarvon vuoksi suojeltavia kohteita. Toiminta alueen ulkopuoliset pintavedet purkautuvat mereen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Jätteen laitos tai ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn on oltava ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 :ssä tarkoitettu ympäristölupa. Kauppamiehenkatu 4, 45100 Kouvola PL 1023, 45101 Kouvola www.ymparisto.fi/kas Kauppamiehenkatu 4 PB 1023, FI 45101 Kouvola, Finland www.miljo.fi/kas Laserkatu 6 53850 Lappeenranta www.ymparisto.fi/kas Laserkatu 6 FI 53850 Villmanstrand, Finland www.miljo.fi/kas

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 30.5.2008 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Kaakkois Suomen ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on saapunut Kaakkois Suomen ympäristökeskukseen 20.12.2007. Lupahakemusta on täydennetty 28.4.2008. Hakija pyytää ympäristönsuojelulain 101 :n mukaan päätöksen täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, ALUEEN KAAVOITUSTILANNE JA YMPÄRISTÖ VAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY Kotkan kaupungin sosiaali ja terveyslautakunta on myöntänyt sijoitusluvat kompostointi ja varastoalueelle 17.5.1984 ja laajennukselle 18.2.1986. Kaakkois Suomen ympäristökeskus on myöntänyt kompostoinnille sekä koivusulpun ja kompostimullan varastoinnille ympäristöluvan 21.4.1997. Kaakkois Suomen ympäristökeskus on myöntänyt kompostointitoiminnalle jatkoluvat 15.12.1999 ja 31.12.2002 sekä 21.12.2004. Hakemuksen mukaan kompostointialue on asemakaava alueen ulkopuolella. Toimintaalue on osayleiskaavassa kaavoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET) ja teollisuusalueeksi (T). Ympäristökeskuksen selvityksen mukaan aluetta koskeva asemakaavaluonnos on laadittavana ja vireillä. Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen YVA yhteysviranomainen on antanut lausunnon YVA menettelyn soveltamisesta Kymen Vesi Oy:n ympäristölupahakemuksen mukaiseen Mussalon avoaumakompostointitoimintaan. Lausunnossa on mm. todettu seuraavaa: Kymen Vesi Oy on tehnyt Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen lupahakemuksen Kotkan kaupungissa, Mussalon alueella, kiinteistöillä RN:o 19:24 ja 3:262 (Jänskäntie, 48310 Kotka) sijaitsevasta, olemassa olevasta jätevesilietteiden avoaumakompostointi ja varastotoiminnan jatkamisesta 31.12.2011 asti. Voimassa olevan ympäristöluvan lupaehtojen mukaisesti puhdistamolietteen tuonti kompostointialueelle tulee nykyisessä muodossa lopettaa 31.12.2008 mennessä. Toiminta alueella kompostoidaan puhdistamolietteitä yhteensä noin 18 000 m 3 /a. YVA menettelyä sovelletaan YVA asetuksen 6 :n hankeluettelon hankkeisiin, ympäristövaikutuksiltaan niihin rinnastettaviin hankkeisiin ja olemassa olevien hankkeiden merkittäviin laajennuksiin. Kompostointilupahakemus koskee olemassa olevan hankkeen määräaikaista jatkamista, kunnes lietteiden asianmukainen käsittely on ratkaistu. Kaakkois Suomen ympäristökeskus katsoo, että nykyinen jätevesilietteiden kompostointi alueella tai hakemuksen mukainen mahdollinen lyhyt määräaikainen jatko ei edellytä ympäristövaikutusten arviointi

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 30.5.2008 3 menettelystä annetun lain (468/1994, muutettu 267/199, 458/2006) mukaista arviointimenettelyä. Kompostoinnista lähialueen asutukselle aiheutuvien haitallisten vaikutusten poistamiseen tai lieventämiseen (hajuhaitat) liittyviin kysymyksiin tulee luparatkaisua ja lupaehtoja harkittaessa kiinnittää erityistä huomiota ja nämä kysymykset tulee ratkaista hankkeen ympäristölupakäsittelyssä. Lupaharkinnassa tulee huomioida IPPC direktiivin ja kansallisen lainsäädännön edellyttämät vaatimukset ja reunaehdot (luvan myöntämisen edellytykset / BAT periaatteen vaatimukset). Hankkeen jatkosuunnittelu ja uusi lietteidenkäsittelylaitos YVA asetuksen hankeluettelon (2 luku, 6 ) kohdan 11 b mukaan YVA menettelyä tulee soveltaa muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden polttolaitoksiin tai fysikaaliskemiallisiin käsittelylaitoksiin, joiden mitoitus on enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa, sekä biologisiin käsittelylaitoksiin, jotka on mitoitettu vähintään 20 000 tonnin vuotuiselle jätemäärälle. Uuden lietteidenkäsittelylaitoksen suunnittelussa hankkeesta vastaavan on otettava huomioon, että edellä esitettyjen raja arvojen ylittyessä hankkeeseen tulee soveltaa YVAlain mukaista arviointimenettelyä suoraan hankeluettelon perusteella. Muussa tapauksessa kyse on YVA menettelyn soveltamistarpeesta yksittäistapauksessa, jolloin ympäristökeskus tekee päätöksen YVA menettelyn tarpeesta (YVA laki, 4, 6 ). LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Kotkan kaupungin puistotoimisto hoitaa yhteistyössä Kymen Vesi Oy:n kanssa Mussalon, Sunilan, Halkoniemen ja Huhdanniemen jätevedenpuhdistamoiden yhdyskuntalietteiden kompostoinnin. Lietettä syntyy vuodessa yhteensä n. 18 000 m 3. Vuoden 2011 alussa myös Haminan jätevedet johdetaan Mussalon jätevedenpuhdistamolle. Voimassa olevan ympäristöluvan (KAS 2004 Y 183 121) mukaan jätevesilietteiden tuominen Mussaloon nykyisessä muodossa tulee lopettaa 31.12.2008 mennessä. Kymen Vesi Oy on kilpailuttanut keväällä 2007 palvelu urakkaperiaatteella lietteen jatkokäsittelyn. Kilpailu lietteen jatkokäsittelystä on jouduttu hakemuksen mukaan keskeyttämään. Kymen Vesi Oy on tutkinut vaihtoehtoisia tapoja puhdistamolietteidensä jatkokäsittelylle ja loppusijoitukselle. Kymen Vesi Oy:n hallitus on päättänyt, että se investoi uuteen lietteenkuivauslaitteistoon ja hankkii mahdollisesti lietteen hygienisoinnin ulkopuoliselta tarjoajalta. Lietteen kunnostus/hygienisointi tullaan toteuttamaan Mussalon jätevedenpuhdistamon laajennuksen yhteydessä vuonna 2009. Mussalon jätevedenpuhdistamon laajennuksen yhteydessä vuoden 2009 aikana toteutetaan lietteen kunnostus /hygienisointi. Tällöin aumakompostoinnin hajuhaitat vähenevät ja kompostoitava liete täyttää lannoitevalmistelain 4 kohdan 9 vaatimukset. Kompostointi tapahtuu aumakompostointina. Tuore liete sekoitetaan seosaineeseen ja turpeeseen hallin sisällä. Sekoitussuhde on yksi osa lietettä, yksi osa turvetta ja yksi osa haketta. Saatu kompostiseos on tasalaatuista.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 30.5.2008 4 Kompostiaumat käännetään neljän viikon välein aumankääntäjällä (Allu 38). Ennen aumojen kääntöä aumojen pinnalle levitetään Nordkalk Veloxia nopeuttamaan kompostointia sekä poistamaan kääntövaiheessa syntyviä hajuja. Jokainen auma käännetään vähintään neljä kertaa. Viimeisen käännön yhteydessä aumoihin lisätään 25 % hiekkaa ja aumat siirretään jälkikypsytykseen kasoille. Jokaisen käännön jälkeen aumat peitetään turpeella. Aumojen käännöt ilmoitetaan Kymen Sanomissa. Kompostoinnista on tehty erillinen toiminta ohje, jossa on eritelty mitkä toimet ovat Kymen Vesi Oy:n ja mitkä puistotoimiston vastuulla. Kompostikentän pinta ala on n. 8,5 ha. Käsiteltävät jätteet ja raaka aineet: Puhdistamoliete n. 18 000 m 3 /a Hake n. 18 000 m 3 /a hiekka n. 9 000 m 3 /a turve n. 18 000 m 3 /a. Liikennöinti Lieteautot ajavat kompostointialueelle sisään suoraan Jänskäntieltä. Varastointi ja jälkikypsytys Toiminta alueella varastoidaan toiminnasta muodostuvaa kompostimultaa ja kompostointiin tarvittavia (turve, hiekka, kanto ja risuhake, kuori) seosaineita. Varastointi ja jälkikypsytys tapahtuu asfaltoimattomalla alueella. RAKENTEET Kompostointi suoritetaan asfaltoidulla alueella. Kompostikentälle on rakennettu kevytrakenteinen halli ja lietteensekoitusruuvi vuonna 2003. Vesien keräily ja käsittely Kaikki valumavedet kompostointialueelta johdetaan Mussalon jätevedenpuhdistamolle puhdistettaviksi. SELVITYS PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN (BAT) KÄYTÖSTÄ Hakijan mukaan kompostointialuetta hoidetaan parhaan käytössä olevan menetelmän mukaisesti. Kompostointi tapahtuu aumakompostointina. Kompostointi suoritetaan asfaltoidulla alueella. Mussalon kompostointialueelle on rakennettu kevytrakenteinen halli ja lietteensekoitusruuvi vuonna 2003. Tuore liete sekoitetaan seosaineeseen ja turpeeseen hallin sisällä. Sekoitussuhde on yksi osa lietettä, yksi osa turvetta ja yksi osa haketta. Saatu kompostituote on tasalaatuista. Kompostiaumat käännetään neljän viikon välein aumankääntäjällä (Allu 38). Viimeisen käännön yhteydessä aumoihin lisätään 25 % hiekkaa. Käännön jälkeen aumat peitetään

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 30.5.2008 5 turpeella. Aumojen käännöt ilmoitetaan Kymen Sanomissa. Myyntiin menevä multa on vähintään 1,5 vuotta vanhaa. Myyntiin menevästä mullasta on laadittu tuoteseloste. Kompostointiprosessin lämpötilaa, kosteutta ja ph:ta seurataan säännöllisin mittauksin. Aktiivivaiheessa olevien aumojen lämpötilaa mitataan viikoittain. Kosteus ja ph määritetään kuukausittain otettavasta viljavuusnäytteestä. Lisäksi elokuusta 2007 alkaen kompostiaumoista otetuista viljavuusnäytteistä määritetään salmonella joka näytteenoton yhteydessä. Jätevedenpuhdistamoiden lietteet analysoidaan puhdistamokohtaisesti kuusi kertaa vuodessa. Vuoden 2006 näytteiden raskasmetallipitoisuudet eivät ylittäneet VNp 282/14.4.1994 asetettuja raja arvoja. Toiminta on lannoitevalmistelain 539/2006 mukaista. Mussalon laajennetun jätevedenpuhdistamon lietteenkuivauksen esisuunnitelma on valmis 26.10.2007. Suunnitelmaan sisältyy lietteen esikäsittely (hygienisointi), kuivaus, varastointi ja lietteen poiskuljetus jatkokäsittelyä varten. Suunnitelmassa varmistetaan se, että uuden jätevedenpuhdistamon kuivattu liete täyttää lannoitevalmistelain 4 kohdan 9 vaatimukset. Tällöin myös lietteen hajuhaitat vähenevät. Toimenpiteet hajuhaittojen ehkäisemiseksi: Kompostiseos liete, turve ja seosaine suhteessa 1:1:1 sekoitetaan ruuvisekoittimella kevytrakenteisen hallin sisällä. Puhdistamoilta kuljettava tuore kuivattu liete kipataan hallin sisään. Tällöin ympäristöön leviävän tuoreen lietteen haju saadaan eliminoitua mahdollisimman pieneksi. Saatu kompostiseos on tasalaatuista, jolloin kompostoituminen alkaa välittömästi. Hajuhaittoja poistetaan lisäämällä aumojen tekovaiheessa turvetta samassa suhteessa lietteen ja hakkeen kanssa. Lisäksi jokaisen käännön yhteydessä käytetään Nordkalk Veloxia. Velox annostellaan kompostiaumojen pinnalle peltokalkituksessa käytettävällä kuivan kalkin levityskalustolla, minkä jälkeen aumat käännetään aumankääntökoneella ja Velox sekoittuu kompostiin. Veloxin teho perustuu kalsiumperoksidiin, joka kosteissa olosuhteissa hajoaa ja vapauttaa reaktiivistä happea. Nordkalk Veloxista vapautuva happi auttaa säilyttämään aerobiset olosuhteet ja estää hajujen muodostumista. Samalla happi toimii kompostiprosessin käynnistäjänä ja nopeuttaa sitä. Kompostoinnin onnistumiseksi ja kompostin jatkokäsittelyn helpottamiseksi termofiilisen vaiheen nopea käynnistyminen on tärkeää, sillä hapettomassa kompostissa muodostuu kasveille myrkyllisiä kemiallisia yhdisteitä kuten haihtuvia rasvahappoja. Nordkalk Veloxin käyttö voidaan lopettaa uuden puhdistamon valmistuttua, mikäli lietteen hajuhaitat saadaan eliminoitua jo ennen lietteen kuivausta. Nordkalk Veloxin käyttöä jatketaan, mikäli kääntövaiheessa esiintyy edelleen hajuhaittoja. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Pintavedet, pohjavedet Kenttä pidetään puhtaana. Keväällä veden sulamisaikana ja sateella kentälle tulevat suotovedet imeytetään turpeeseen tai kalkitaan. Muina aikoina aumoista ei valu suotovesiä, koska aumojen tekovaiheessa käytetään turvetta. Kompostointi tapahtuu asfaltoidulla alueella. Pohjaveden pilaantumisvaaraa vaikutusalueella ei ole.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 30.5.2008 6 Jätevedet Alue on viemäröity, valumavedet johdetaan Mussalon jätevedenpuhdistamolle. Melu, haju Meluhaitat ovat vähäiset ja alle ohjearvojen. Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus on tehnyt 29.10.2007 päivätyn Mussalon kompostointikentän ilmanlaatuselvityksen. Selvityksessä on mm. todettu, että kokonaishajupäästön Mussalon kompostointikentällä havaitaan olevan normaalitilanteessa alle puolet verrattuna käännön aikaiseen tilanteeseen. Käännön aikainen huomattava hajuhaitta kestää ajallisesti n. 3 h kuukaudessa. Vastaavilla laitoksilla sekä jätevedenpuhdistamoilla hajupäästöt normaalitilanteessa ovat olleet yleensä korkeampia kuin Mussalon kompostointikentällä. Hakemuksen mukaan Mussalon uudelle puhdistamolle tulee lietteen kunnostus (hygienisointi). Tällöin kompostin hajuhaitat vähenevät, koska hygienisoidun lietteen hajuhaitat ovat vähäiset. Ympäristöön leviävät hajut on pyritty eliminoimaan mahdollisimman hyvin. Vuoden 2006 käännöistä Nordkalk Oy on tehnyt yhteenvedon. Lietteiden kompostoinnissa on käytetty Nordkalk Veloxia hajuntorjuntaan ja kompostoinnin tehostamiseen Mussalon kompostointialueella jo vuodesta 2002 asti. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Kompostointialueella ei synny jätettä. Valmiista kompostimullasta osa myydään ja osa käytetään Kotkan kaupungin omaan viherrakentamiseen. Eviralle on tehty 24.1.2007 lannoitevalmisteiden elinkeinoilmoitus. Lannoitevalmisteiden vuosi ilmoitus tehdään Eviralle vuosittain maaliskuun puoliväliin mennessä. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Mahdollisia hajuhaittoja esiintyy ainoastaan aumojen kääntövaiheessa sekä siinä vaiheessa, kun komposti siirretään jälkikypsytykseen. Aumojen kääntövaiheessa esiintyy eniten hajuhaittoja. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ, ONNETTOMUUKSIEN ESTÄMISEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA SEKÄ TOIMINTA HÄIRIÖTILANTEISSA Jätevedenpuhdistamolle tulee ajoittain teollisuuspäästöjä, jotka aiheuttavat puhdistamolle prosessihäiriön. Päästöjen aikana kuivatussa lietteessä saattaa olla esim. liiman hajua. Ennen jokaista kääntöä käydään läpi mahdolliset puhdistamon prosessihäiriöt. Tällöin päästön aikana kuivatusta lietteestä tehdyn auman kääntövaiheessa käytetään normaalia enemmän Veloxia poistamaan hajuhaittoja. Mikäli auman kääntövaiheessa esiintyy hajuhaittoja, auman numero merkitään ylös ja seuraavassa käännössä annostellaan Veloxia enemmän ko. aumaan. Uuden lietteenkuivauksen valmistuttua liete hygienisoidaan, kompostoinnin aikana ympäristöön leviävä haju saadaan minimoitua. TOIMINNAN TARKKAILU Kompostiaumojen lämpötilaa, ph:ta ja kosteutta seurataan säännöllisin mittauksin. Aktiivivaiheessa olevien aumojen lämpötilaa seurataan viikoittain. Kosteus ja ph määrite

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 30.5.2008 7 Raportointi tään kuukausittain, samoin salmonellat elokuusta 2007 lähtien. Viljavuustutkimukset teetetään kuukauden välein. Jätevedenpuhdistamojen tuoreet lietteet analysoidaan puolestaan kuusi kertaa vuodessa. Vuonna 2006 lietteiden raskasmetallipitoisuudet alittivat VnP 282/1994 asetetut raja arvot. Laitoksen toiminnasta laaditaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä lyhyt yhteenveto suoritetusta tarkkailusta ja kirjanpidosta. Yhteenvetoraportti toimitetaan tiedoksi Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja Kotkan ympäristölupaviranomaisille. TOIMINNAN ALOITTAMINEN Hakija pyytää ympäristönsuojelulain 101 :n mukaan päätöksen täytäntöönpanoa muutoksenhausta huolimatta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen ja Kotkan kaupungin ilmoitustauluilla 28.1. 29.2.2008. Kuulutus on julkaistu Kymen Sanomat nimisessä lehdessä 28.1.2008. Lisäksi ympäristölupahakemuksen vireille tulosta on kirjallisesti ilmoitettu lähikiinteistöjen haltijoille ja tiedossa olleille asianosaisille. Tarkastukset ja neuvottelut Lausunnot Neuvottelu hakemuksesta on pidetty 22.4.2008. Kotkan kaupungin ympäristölautakunta (19.3.2008) Jätevesilietteiden hyödyntämis ja käsittelymenetelmät ovat valtakunnallisestikin katsoen varsin kirjavia eikä niiden vaikutuksista olla täysin yksimielisiä. Aumakompostointi on luokiteltu usein ns. matalan tekniikan käsittelymenetelmiin, joka aiheuttaa usein hajuhaittoja ympäristössä. Toisaalta ympäristöhaitat eivät ole aina täysin poissuljettuja BATtekniikankaan mukaan toimivissa kompostointilaitoksissa. Lietehuollon tulevaisuus on tällä hetkellä yksi Etelä Suomeen laadittavan jätesuunnitelman painopistealueista ja pohdittavana samanaikaisesti useissa Kymenlaakson ja Etelä Karjalan kunnissa. Kymen Vesi Oy on harjoittanut jätevesilietteiden aumakompostointia Mussalossa jo vuodesta 1984 lähtien. Kaakkois Suomen ympäristökeskus on myöntänyt kompostoinnille sekä koivusulpun ja kompostimullan varastoinnille ympäristöluvan vuonna 1997. Sen

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 30.5.2008 8 jälkeen, vuosina 1999, 2002 ja 2004 on avokompostoinnille myönnetty eripituisia jatkoaikoja, joiden aikana luvanhakijalla on ollut mahdollisuus selvittää lietteiden muita toteuttamiskelpoisia käsittelyvaihtoehtoja. Jätevesilietteiden kompostoinnille myönnetyn voimassa olevan ympäristöluvan perustana on ollut ensisijaisesti Kotkan omien, Mussalon ja Sunilan puhdistamoiden jätevesilietteiden käsittely (alle 20 000 m 3 /a). Muualta tuleville lietteille on luvan mukaan tullut pyytää hyväksyntä Kaakkois Suomen ympäristökeskukselta. Kompostointialueelle on kuitenkin vuoden 2007 alusta lähtien otettu vastaan myös Anjalankosken lietteet, vuonna 2007 noin 2220 m 3, jotka aiemmin on kompostoitu Anjalankoskella Kymenlaakson Jäte Oy:n toimesta. Siellä toteutetusta aumakompostoinnista on aiheutunut ympäristön asukkaille huomattavia hajuhaittoja. Ympäristölupaviranomaisen hyväksyntää Anjalankosken puhdistamolietteiden käsittelylle Mussalossa ei ole tarvittu. On katsottu, että Anjalankosken puhdistamojen jätevesiliete voidaan käsitellä Mussalossa, koska Anjalankoski kuuluu nykyään Kymen Veden toiminta alueeseen. Anjalankosken lietteet mukaan lukien laitoksen nykyinen vuotuinen jätevesilietteiden käsittelymäärä on noin 18 000 m 3 /a. Haminan jätevesien käsittelyn aloittaminen Mussalon uudistetulla puhdistamolla lisännee lietteen määrää noin 3000 m 3 /a. Mussalossa toteutettu lietteiden aumakompostointi on aiheuttanut hajuhaittoja sekä välittömästi kompostialueen lähiympäristössä että Ristniemen asuinalueella. Vuoden 2007 alusta lähtien hajuhaitat tuntuvat jälleen runsastuneen, minkä on epäilty aiheutuneen muun muassa Anjalankoskelta Mussaloon tuoduista, osin teollisuusjätevesiä sisältäneistä lietteistä. Häiriötilanteissa hajuhaitat ovat olleet laajalle levinneitä. Muun muassa 13.12. 06, 20.9. 07 ja 6.2. 08 erittäin voimakkaan ja epämiellyttävän hajun vaikutusalue on ulottunut Kotkansaarelle ja Hovinsaarelle, 6.2. 08 Sunilaankin saakka. Vähintään 20 000 t vuotuiselle jätemäärälle mitoitetut biologiset käsittelylaitokset kuuluvat ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevassa asetuksessa (268/1999) tarkoitetun YVA menettelyn piiriin. Harkinnanvara mahdollistaa kuitenkin arviointimenettelyn soveltamisen pienempiinkin hankkeisiin, mikäli niistä on haittaa ympäristölle. Hajuhaittojen ja jätevesilietteiden vuotuisen käsittelymäärän takia ympäristölautakunta esittää, että hakija velvoitetaan laatimaan hankkeesta ympäristövaikutusten arviointi siitäkin huolimatta, ettei arviointia ole edellytetty Mussalon jätevedenpuhdistamon laajennushankkeen yhteydessä. Selvityksen tulisi kattaa ainakin seuraavat lietteen käsittelyvaihtoehdot: Nykyinen käsittelytekniikka; jätevesilietteiden hyödyntäminen materiaalina, tehostettuna lietteen kuivauksella. Jätevesilietteen hyödyntäminen biokaasun tuottamiseen. Jätevesilietteiden hyödyntäminen energiana. Edellisten yhdistelmät. Käsittelyvaihtoehtoja tulisi yvassa selvittää laajempana, seudullisena kysymyksenä. Muun ohella tulevien käsittelymenetelmien valintakriteerinä tulisi pitää hajuttomuutta.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 30.5.2008 9 Nykyisessä sijoituspaikassaan Mussalossa lietteiden aumakompostointi ei ole parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa muutoin kuin suotovesien käsittelyn osalta. Nykytilanteessa, vaihtoehtoisten menetelmien puuttuessa jatkolupa aumakompostoinnille olisi hyväksyttävissä edellytyksellä, että Kymen Vesi Oy tekee riittävät ja perusteelliset, BAT:iin perustuvat ja pitkälle tulevaisuuteen tähtäävät selvitykset vaihtoehtoisista lietteenkäsittelymenetelmistä ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä. Kompostikentän vaikutusalueella Ristniemessä on noin 70 asuinkiinteistöä, poikkeuksellisten hajupäästöjen aikana vaikutusalue on laajentunut jopa useisiin kilometreihin. Lähimmät asuintalot sijaitsevat arviolta 200 metrin etäisyydellä kompostointialueen rajasta. Tämän vuoksi hajuhaitan kokemista tulisi selvittää hajupaneelien lisäksi myös hajukyselyjen, hajupäiväkirjojen tai hajuraatien avulla. Niihin tulisi valita pysyvät osallistujat/vastaajat sekä Ristniemen asutusalueelta että kauempaa Mussalosta ja Kotkansaarelta. Nykyisiä hajun koostumusta koskevia tutkimuksia tulisi sen lisäksi laajentaa hajupäästöjen mikrobiologisilla tutkimuksilla. Muuta huomioitavaa: Lietteiden käsittely ja kuljetuskalustolle on järjestettävä pesuvalmiudet kompostointialueelta. Tartuntavaarallisten taudinaiheuttajien varalta on valmistauduttava myös lietteen ja kompostiaumojen siirrossa ja käsittelyssä käytetyn kaluston desinfiointiin. Pesuvedet on johdettava viemäriin. Myös aumojen alle, ulottuen myös hieman niiden ulkopuolelle, on levitettävä turvetta. Kompostointialustan tiiveyttä ja kestävyyttä tulee seurata säännöllisesti ja mahdolliset vauriot ja halkeamat on paikattava viipymättä. Seosaineiden puhtaudelle on laadittava kriteerit. Laitoksen toiminnasta laadittavaan vuosiraporttiin on liitettävä myös tiedot alueelle tuotujen seosaineiden alkuperästä ja laadusta. Kompostoinnista vastaavat työntekijät ja heidän sijaisensa tulee perehdyttää tarkoin kompostiaumojen asianmukaiseen sijoitteluun ja käsittelytekniikoihin. Heidän yhteystietonsa on ilmoitettava valvontaviranomaisille. Muistutukset Kotkan kaupunki, kaupunginhallitus (31.3.2008) Kaupunginhallitus päättää antaa lausuntonaan Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle Kymen Vesi Oy:n Mussalon jätevesilietteiden aumakompostointitoiminnan jatkamista vuoden 2011 loppuun asti koskevasta ympäristölupahakemuksesta ympäristölautakunnan lausunnosta ilmenevän. Hakemuksesta ovat tehneet muistutuksen toiminta alueen naapurit (muistutus 1. ja muistutus 2.) sekä Ristiniemen Asukasyhdistys ry.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 30.5.2008 10 Muistutus 1. (10.2.2008, liite muistutukseen 7.3.2008) Muistutuksessa on mm. esitetty seuraavaa: Kotkan kaupungin sosiaali ja terveyslautakunta on myöntänyt sijoitusluvat kompostointi ja varastoinnille 17.5.1984 ja laajennukselle 18.2.1986. Kaakkois Suomen ympäristökeskus on myöntänyt kompostoinnille sekä koivusulpun ja kompostimullan varastoinnille 21.4.1997. Kaakkois Suomen ympäristökeskus on myöntänyt kompostointitoiminnalle jatkoluvat 15.12.1999 ja 31.12.2002. Kaakkois Suomen ympäristökeskus on 21.12.2004 myöntänyt kompostointitoiminnalle jatkoluvan vuoden 2008 loppuun asti. Kymen Vesi Oy hakee lupaa jatkaa jätevesilietteiden avoaumakompostointi ja varastointitoiminnan jatkamista 31.12.2011 asti. Edellisestä ilmenee, että jatkoajan hakeminen avokompostoinnille on ollut systemaattista ja luvan saaminen on noudattanut samaa systemaattisuutta lupaehtoja myöten. Vuoden 2007 alussa on kompostointialueen ympäristö kokenut oleellisen fyysisen muutoksen. Jänskäntien eteläpuolella oleva tuuhea kuusimetsä on kaadettu viimeistä puuta myöten. Kuusikon alla oleva kallio on louhittu lähes kokonaan ja louhiminen jatkuu edelleen kohti Jänskäntietä. Alueella vallitsee pääasiassa etelän ja lounaan välinen ilmavirtaus. Kuusikko ja kallioalue ovat toimineet luonnollisena tuulen suojana kompostointialueelle ja nykyiselle jäteveden puhdistamolle. Nyt tuo tuulisuoja on poistettu ja tuuli käy yli avokompostin estettä Viron rannikolta saakka. Kompostialueen ja Ristiniemen kylän välissä on kapea metsäalue, joka on kaavassa merkitty LV tarkoittaen lähivirkistysaluetta. Kylän tuulisuojana toimiva kapea metsäalue on itäpäässä/itä rannalla pystylahokasta ja siinä kulkee avonaiseksi hakattu sähkölinja kohti lähimpiä taloja. Näin avokompostista vapautuvat hajuyhdisteet levittäytyvät vallitsevien tuulien myötä entistä voimakkaammin Ristiniemen kylään ja Katariinan niemeen. Kotkan kaupunki on 31.01.2008 lähettänyt kirjeen Ristiniemen kylän asukkaille asemakaava muutosehdotuksesta. Tämä asemakaavan muutos on vaikutukseltaan merkityksellinen Ristiniemen asukkaille. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on laajentaa lähivirkistysalueena toimiva kylää suojaava metsä alueen koillisreunassa teollisuus alueeksi jolloin se yhdistyy teollisuusalueena toimivaan ranta alueeseen. Ehdotuksen mukaan rantaviivaa tullaan täyttämään. Toteutuessaan aumakompostista vapautuvat hajuyhdisteet pääsevät täysin vapaasti levittäytymään itärannalla olevaan Ristiniemen kylään ja vastakkaiselle Katariinan niemelle. Mussalon Etukylä junaradan länsipuolella on asemakaavamuutoksen jälkeen myös entistä alttiimpi avokompostista vapautuville hajuyhdisteille, sillä Ristiniementien länsipuolen metsä kaadetaan.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 30.5.2008 11 Lupa anomuksesta ilmenee, että Kymen Vesi Oy ei voinut tehdä sopimusta Biovakka Oy:n kanssa, koska Biovakalla ei ole lupaa käsitellä yhdyskuntalietettä Vehmaalla eikä Nastolan laitoksella ole ympäristölupaa. Nämä tosiseikat olivat käytettävissä Kymen Vesi Oy:llä tarjouksen tekohetkellä. Kymen Vesi Oy on tehnyt hankinnan jatkokäsittelyn keskeytyspäätöksen 12.12.2007, koska Biovakka Oy ei pysty käsittelemään hyväksyttävästi Mussalon puhdistamon jätevesilietteitä. Kymen Vesi Oy on valinnut neljä muuta tarjoajaa jätevesilietteen käsittelijäksi. Kymen Vesi Oy ei kumminkaan ole lupa anomuksen mukaan jatkanut neuvotteluja neljän muun tarjoajan kanssa. Hankintapäätös on poistettu, koska alustavien viranomaistietojen mukaan lietteen käsittelyn nykyinen toimintatapa on hyväksyttävää nykyisessä paikassa, kunhan siihen lisätään alkuun lietteen hygienisointi, suora lainaus hankinnan keskeytyspäätösasiakirjasta 12.12.2007. Tämä kirjattu toteamus antaa johtoa ajatukselle, että viranomainen tulee myöntämään jatkoaikaa avokompostoinnille Mussalossa. Näin ollen neuvottelut Ekokem Oy:n, Kemira Oyj:n, Vapo Ympäristö:n ja Kotkan Energian Oy:n kanssa on voitu keskeyttää. Keskeytyspäätöstä tehdessään Kymen Vesi Oy ei välittänyt siitä, että tuulen alapuolella oleva Ristiniemen kylä joutuu muuttuvien olosuhteiden takia entistä enemmän hengittämään avokompostista vapautuvia hajupäästöjä. Jyväskylän Yliopiston Ympäristöntutkimuskeskus on tehnyt ilman laadun tutkimuksia aumakompostoinnista kesällä 2007. Tutkimuksen ajankohdat ovat 13.8.2007 ja 5.9.2007. Tutkimusraportti 140/2007 mukaan aumojen pinta ala oli 6700 m 2. Tämä on silloiseen ajankohtaan ja raportissa oleviin aumojen asemointikuviin ylimitoitettu pinta ala. Ko. ala sijaitsi kompostointivalmistushallin ja laajenevan jätevedenpuhdistamon välissä. Asfaltoidun kompostialueen koko pinta ala on 85000 m 2. Valtaosa kompostikentästä, n. 92%, oli tyhjää tutkimuksen tekohetkellä. Jälkikypsytettävänä oleva komposti oli siirretty tutkimuksen ajankohtana kalliokielekkeen (leikkaus) taakse alueelle, jossa ei ollut eikä ole asvalttia eikä viemäröintiä. Totuudenmukainen kuva alueesta olisi saatu, jos ilmanäytteet olisi otettu esimerkiksi 06.02.2008 allekirjoittaneen pihalta Santaniemenkuja 16. Lannan haju oli levittäytynyt laajalle alueelle. Lannanhajusta tehtiin ilmoitus viranomaisille Kouvolaan ja Kymen Vesi Oy:lle. Jänskäntien eteläpuolella olevaa kalliota ei tutkimusajankohtana vielä oltu louhittu nykyiseen muotoon. Tutkimusajankohtana kallion yhtenäinen seinämä oli ehyt ja kauempana avokompostista ja sen reuna oli jyrkkä sekä korkea muodostaen paremman tuulisuojan vallitseville tuulille etelän ja lounaan välistä, kts. raportin kuva no. 4. Nyt ko. kallio on madallettu ja rikottu niin, että tuulet tulevat estoitta yli kompostin kohti Ristiniemen kylää. Oleellinen fyysinen muutos on tapahtunut aumakompostin ympäristössä, joka ei vastaa tutkimusajankohdan olosuhteita. Tutkimustulokset ovat ehkä sinä ajankohtana olleet mittausteknisesti relevantteja? Kompostiaumojen käsittely ennen mittauksia perustuu yksinomaan Kymen Vesi Oy:n ilmoittamiin tietoihin. On syytä palauttaa mieleen, että kesällä 2002 asuntomessujen aikana kompostialueelta ei tullut minkäänlaisia hajuja ympäristöön. Kun messut olivat ohi, niin palattiin normaaliin päiväjärjestykseen hajuineen.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 30.5.2008 12 Lupahakemuksen liitteessä 25.1 edellytetään, että vireillä olevat lupahakemukset liitetään käsiteltävään ympäristöluvan jatkohakemukseen. Kymen Vesi Oy ei ole maininnut, että Mussalon jätevesipuhdistamolle Itä Suomen ympäristölupaviraston myöntämä lupa nro 137/05/01 ei ole saanut lainvoimaa. Myönnetystä luvasta on valitettu Vaasan hovioikeuteen. Lupahakemuksen alussa mainitaan niin ikään, että Haminan jätevedet tullaan johtamaan Mussaloon. Ympäristölupaviranomaisen myöntämä lupa käsittää ainoastaan Kotkan, Anjalankosken ja Pyhtään. Ympäristöluvan vaikutusten ulottaminen Haminaan Kymen Vesi Oy:n ilmoitusasiana on vailla katetta. Uusi lupa edellyttää uutta lupahakemusta. Valvontavastuu uudesta lupahakemuksesta on Kaakkois Suomen ympäristökeskuksella. Kun ja jos Haminan jätevedet johdetaan Mussalon jätevesipuhdistamoon se itse asiassa tarkoittaa Haminan, Virolahden ja Miehikkälän liittymisestä suunnitteilla olevaan jätevesipuhdistamoon. Laskelmien mukaan ihmisvasteluku teollisuuden jätevedet mukaan lukien tulee olemaan 220000. Jos vanha lupakäytäntö avokompostoinnin osalta jatkuu entisellään, niin Ristiniemen kylä ei enää ole ihmisiä varten ja Katariinan niemen alue puistona voidaan unohtaa. Ympäristöluvan jatkohakemuksessa 18.12.2007 Kymen Vesi Oy perustelee kompostoinnille jatkohakemusta sillä, että lietteenkäsittelyratkaisusta olisi valitettu markkinaoikeuteen. Tällainen olettamus on subjektiivinen väite. Väitteellä halutaan luoda mielikuva, että jatkoneuvottelut muiden neljän tarjoajan kanssa olisivat olleet epätarkoituksenmukaisia. Kymen Vesi Oy ei ole oikea taho arvioida muiden tarjoajien mahdollista käyttäytymistä tai markkinaoikeuden ratkaisua. Tällaisen johdattelevan lausuman liittäminen jatkolupahakemukseen on eettisesti kyseenalaista. Lausunnolla saattaa olla merkitystä ainakin paikallistason poliittisiin päättäjiin, sillä heidän tietämyksensä aiheesta on ehkä vajavaista? Jatkohakemuksen liite nro 25.2 määrittelee, että siinä pitää olla ajan tasalla oleva peruskartta toiminnan sijoittumisesta tai muu mittakaavaltaan riittävän tarkka kartta, josta ilmenee toiminnan sijainti, mahdolliset päästölähteet sekä toiminnan haitallisten vaikutusten arvioimiseksi olennaiset kohteet ja asianosaisten kiinteistöt. Liitteenä oleva kartta, Mussalon osayleiskaava ei ole ajan tasalla. Siihen ei ole merkitty esim. avokompostia. Tämä puute on omiaan johtamaan harhaan muistutusten tekijöitä. Siinä on myös muita paikkansa pitämättömiä kohtia. Karttaa ei ole päivitetty. Liitteenä oleva kartta, ote Kotkan kaupungin yleiskaavasta ei ole ajan tasalla. Vastakkainen ranta Katariinan niemessä on merkitty kartassa olevan satama, laituri, varasto ja terminaalialuetta. Kyseinen alue on Katariinan puistoaluetta, jonne avokompostista vapautuvat hajuyhdisteet leviävät vallitsevien tuulien myötä. Nämä kartat eivät avaudu puutteellisen tiedon ja väärän informaation takia maallikolle jota suuri osa Ristiniemen asukkaista ja kesäasukkaista edustaa. Ei riitä se, että päättävä viranomainen tulkitsee ehkä kartan oikein. Epäselvää on se, onko puutteellinen ja väärä informaatio laadittu tarkoitushakuisesti? Kotkan Vesi Oy ilmoittaa lupahakemuksessa, että haju leviää vain kun kompostia käännetään. Tämä ei pidä paikkaansa. Se on totuuden vastainen väite. Varsinkin sateen jälkeen matalapaineen aikana haju levittäytyy laajalle alueelle. Kesäiltaisin haju estää usein terasseilla oleskelemisen. Lupahakemuksessa ilmoitetaan, että valituksia tulee erittäin harvoin. Ihmiset ovat väsyneitä ja lannistettuja valituksien tekoon, kun valituksista huolimatta olosuhteet eivät ole muuttuneet siedettävimmiksi. Neljännes vuosisataa kylä on joutunut kokemaan hajupäästöjä avokompostialueelta. Tämä on ollut Kotkan kaupungin virkamiesten ja poliittisten päättäjien tietoista toimintaa.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 30.5.2008 13 Kompostikenttää on laajennettu 5,5 hehtaarista 8,5 hehtaariin. Kompostialueen laajennus viittaa nykyisen tilanteen vakiinnuttamiseen. Avokompostikenttää on jatkettu länteen päin. Siirto ja tuulisuojan totaalinen poisto on lisännyt hajuhaittoja Ristiniemen kylän läntisissä osissa. Alan ammattilaisille on selvää, että hakemuksessa mainitut keinot eivät tee avokompostia hajuttomaksi. Osana jäteveden kompostilietteen saamiseksi avokompostikelpoiseksi on noin kolmeviikkoinen mädätys suljetussa systeemissä, lämpötila noin 37 degc, jonka aikana lietteestä purkautuva metaani kaasu johdetaan poltettavaksi tai se hyöty käytetään esim. lämmöksi tai sähkö energiaksi. Ei edes näin käsitelty jätevesiliete sovellu kompostoitavaksi Ristiniemeen. Käytettävissä olevan tiedon mukaan saneerattavaan jätevesipuhdistamoon ei sisälly edellä mainittua edistyksellistä tekniikkaa tai hyötykäyttöä. Luodut mielikuvat ratkaisujen toimivuudesta ja vihjailut viranomaisten myötämielisyydestä ehdotettuihin ratkaisuihin ovat tarkoituksenhakuisesti laadittuja. Näin ohjataan päätöksentekoa vajavaisin tiedoin haluttuun suuntaan ja Ristiniemen kylän vahingoksi. Näin on jatkunut jo neljännesvuosisataa. Kymen Vesi Oy:n ympäristölupahakemus sisältää epätarkkuuksia, oletuksia, huomiotta jääneitä oleellisia muutoksia fyysisessä ympäristössä. Huomiota on kiinnitettävä myös siihen, että Kymen Vesi Oy on keskeyttänyt hankintapäätöksen vedoten saamiinsa viranomaisen ennakkoilmoitukseen nykyisen toimintatavan hyväksyttävyydestä. Kymen Vesi Oy ei vaivautunut jatkaa tarjousten käsittelyä jäljellä olevien tarjoajien kanssa, saatuaan edellä mainitun tiedon viranomaiselta. Tämä käy kiistattomasti ilmi hankinnan keskeyttämispäätös asiakirjasta päivätty 12.12.2007. Kymen Vesi Oy ei mainitse viranomaistahoa johon se vetoaa. Lupa anomuksen liitteenä oleva Jyväskylän Yliopiston ympäristötutkimuskeskuksen ilmanlaadun tutkimusraportti nro 140/2007 sisältää muistutuksen kannalta oleellista tietoa. Osa tutkimuksen sisällöstä on siinä määrin vaikeaselkoista ja tieteellisesti laadittu, että sen analysoiminen Kotkan ympäristökeskuksen yleisöaulassa on mahdotonta. Osa datasta on numeerisena taulukkotietona tuhannesosan tarkkuudella ja lyhenteinä. Lisäksi datatiedon tulkitseminen edellyttää tukeutumista raportissa olevaan kirjallisiin selityksiin. On kohtuutonta edellyttää, että kukaan pystyisi aulan hälinässä käsin kopioida raporttia ja tulkita raportin sisältöä muistutukseen liitettäväksi. Tämän takia allekirjoittanut pyysi maksua vasten kopiota kuulutuksen liitteenä olevasta raportista. Ympäristökeskuksen ympäristöjohtaja kieltäytyi antamasta tutkimusraportin kopiota allekirjoittaneelle. Kieltäytymistä osoittava asiakirja on tämän muistutuksen liitteenä ympäristökeskuksen johtajan allekirjoittama. Raporttia ei ole merkitty salaiseksi eikä siinä ole Copy Right merkintää. Kotkan ympäristökeskuksen johtajan toimenpiteet ovat asiakirjojen julkisuudesta annetun lain vastaisia ja rajoittivat allekirjoittaneen oikeutta puolustaa kuulutuksessa mainittua omaa oikeutta tai etua. Kyläyhteisöön kohdistuvat uhkakuvat ovat todellisia. Kaavamuutosehdotus avokompostin pohjoisen puolelle antaa viitteen, että kylää ollaan poistamassa kartalta. Tämä käsitys vahvistuu entisestään, jos jatkolupa myönnetään avokompostoinnille. Allekirjoittanut ehdottaa, että Kaakkois Suomen ympäristökeskus ei myönnä jatkolupaa avokompostoinnille.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 30.5.2008 14 Jos Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen päätös on osittainkin myönteinen luvan hakijalle allekirjoittanut asettaa päätöksen tuomioistuimen arvioitavaksi menettelytavan, tarkoituksenmukaisuuden ja laillisuuden osalta. Liitteitä: Kotkan ympäristökeskuksen johtajan kieltoa osoittava asiakirja, 1 sivu. Asemakaava muutosehdotus, 4 sivua. Valokuva Jänskäntien eteläpuolelta, 7 kuvaa. Ankkuri lehden kuva 30.01.2008 louhitusta alueesta, taustalla metsää vielä jäljellä. Suojavyöhykkeen länsireuna, Jänskäntien eteläpuoli. Jatkuu itään päin, värjätty osa. Lisäys muistutukseen, 1 sivu Kotkan ympäristökeskuksen johtajan kielto antaa kopio maksua vastaan tutkimusraportista nro 140/2007 on allekirjoittaneen mielestä vakava virhe virkamieheltä. Ajatellaan tilannetta, että esim. vanhus ei pääse tulemaan tutustumaan kuulutuksen liitteenä olevaan aineistoon, niin tilanne on hallintoalamaisen kannalta kestämätön. On mahdollista, että myös toisella paikkakunnalla oleva henkilö haluaa tutustua aineistoon. Kielto loukkaa myös tällaisen henkilön perustuslaillista oikeutta. Muistutus 2. (27.2.2008) Vastustan Kymen Vesi Oy:n jatkolupahakemusta Mussalon avoaumakompostointiin. Ympäristökeskus on jo antanut jatkoluvan kompostointiin 2008 loppuun saakka ja edellyttänyt samalla suunnitelman pysyvän ratkaisun saamiseen avokompostoinnin sijaan Kymen Vesi Oy pitää pellenään ympäristökeskusta suunnittelemalla näennäisratkaisuja voidakseen vitkutella ja anomalla aina uudelleen jatkolupia. Ristiniemen Asukasyhdistys ry (25.3.2008) Muistutus koskien Kymen Veden ympäristölupahakemusta puhdistamolietteen avoaumakompostointi ja varastointitoiminnan jatkamisesta Mussalon alueella, kiinteistöillä RN:o 19,24 ja 3:262 Jänskäntie 31.12.2011 asti. Mussalon jätevedenpuhdistamon viereisellä kentällä on jätevesilietettä kompostoitu avoaumoissa vuodesta 1984. Toiminnalle on haettu vuosien aikana laajennuslupia ja useampia toiminnan jatkolupia. Nykyisen 21.12.2004 myönnetyn jatkoluvan mukaan toiminnan tulee päättyä 31.12.2008. Jo vuoden 2002 jatkoluvassa Kaakkois Suomen ympäristökeskus on edellyttänyt, että toiminnanharjoittaja tekee toteuttamisvalmiin suunnitelman jätevesilietteen vaihtoehtoisesta käsittelystä. Nyt voimassa olevassa ympäristöluvassa on toiminnanharjoittajalle annettu tiukka aikaraja esittää toteuttamiskelpoinen ratkaisu jätevesilietteen käsittelyn järjestämiseksi ja esittämään suunnitelma ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 30.5.2008 15 Lupahakemuksen KAS 2007 Y 408 111 mukaan Kymen Vesi on 12.12.2007 kokouksessaan päättänyt keskeyttää jätevesilietteen jatkokäsittelijän hankintamenettelyn. Syykin on annettu hakemuksessa: Saamiemme alustavien viranomaistietojen mukaan lietteenkäsittelyn nykyinen toimintatapa on hyväksyttävä kunhan siihen lisätään alkuun lietteen hygienisointi. Keskeytyspäätöksen ja sen kirjaamisen hakemukseen voi tulkita ainoastaan niin että hakija pitää varmana että lupa myönnetään automaattisesti ja ympäristöluvan hakeminen on pelkkä muodollisuus. Avokompostointitoiminta on aiheuttanut jatkuvaa hajuhaittaa Ristiniemen asukkaille niin aumojen kääntämisen aikana kuin myös muina aikoina. Vallitsevat kaakkois ja länsituulet kuljettavat hajun viereiselle asuinalueelle esteettä varsinkin kun alueelta on kaadettu puustoa sataman laajennuksen alta. Hakemuksen maininta aumojen kääntämisestä aiheutuvasta 3h hajuhaitasta ei todellakaan pidä paikkaansa. Pikemminkin hajuhaittoja on nyt voimakkaampana ja laajemmalla alueella asuinaluetta kuin aiemmin. Hakemuksessa olisi pitänyt olla mukana ajantasakartta, sillä mikään hakemuksen kartoista; Mussalon osayleiskaava 92, Kotkan yleiskaava 86 tai kaupungin kartta 99 eivät vastaa nykyistä tilannetta. Hakemuksen liitteenä olevan Jyväskylän yliopiston johtaman hajupaneelin tulosten luokitusten mukaan asuinalueella oli 5.9.2007, 2 viikkoa aumojen kääntämisen jälkeen huomattava määrä hajurasteja joissa on ei hajua merkintä. Puheenjohtajamme oli mukana maallikkojäsenenä paneelissa ja hänen käsityksensä tuloksista on erilainen. Ehkä oikeamman kuvan antaakin hakemuksen liitteessä oleva sanallinen tulkinta eikä numeerinen arvo tai väriympyrä. Vastustamme ympäristöluvan myöntämistä jätevesilietteen avokompostointi ja varastointitoiminnan jatkamiseksi. Hakijan kuuleminen ja vastine Ympäristökeskus on varannut hakijalle mahdollisuuden tutustua lupahakemuksen käsittelyn aikana tulleisiin muistutuksiin ja lausuntoihin sekä tulla kuulluksi. Vastineessaan muistutuksiin ja lausuntoihin on Kymen Vesi Oy esittänyt mm. seuraavaa: Muistutus 1. On totta, että metsikkö ja kallioalue ovat toimineet luonnollisena tuulen ja kompostointialueelta vapautuvien hajuyhdisteiden suojana Ristiniemen asutusalueelle päin. Kymen Vesi Oy kehittää jatkuvasti toimintaansa, jotta kompostin kääntövaiheessa vapautuvat hajukaasut saadaan minimoitua: Puhdistamon prosessihäiriötilanteessa syntyneeseen lieteaumaan lisätään ylimäärä Veloxia kääntövaiheessa.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 30.5.2008 16 Kompostin seosaineena käytetään metsähaketta tai puunkuorta, jotta kompostoituminen tapahtuisi nopeammin. 29.4.2008 tapahtuvassa käännössä käännön jälkeen aumojen päälle ruiskutetaan OdorOffin hajunpoistokemikaalia, joka sitoo aumoista lähtevät hajukaasut. Lietteen ph:ta nostetaan puhdistamolla, jotta kompostoinnin alkuvaiheessa tapahtuva ph:n lasku ei laske ph:ta niin alas, että hajukaasut vapautuvat. Tarjouskilpailussa Kymen Vesi Oy sai ainoastaan kolme tarjouskilpailun ehdot täyttävää tarjousta. Kymen Vesi Oy ei voinut tehdä palvelusopimusta kilpailun voittaneen yrityksen kanssa, koska yrityksen toiminta ei ollut ympäristöluvan mukaista. Koska tarjouksen voittaneen yrityksen ympäristölupakysymysten selvittely kesti joulukuulle 2007 asti, niin Kymen Vesi Oy ei nähnyt järkeväksi jatkaa neuvotteluja muidenkaan tarjoajien kanssa. Jokaista kääntöä ennen arvioidaan samalla periaatteella käännettävän kompostimullan määrä. 6.2.2008 aumojen käännössä oli ongelmia, joten hajuyhdisteet levisivät laajalle ympäristöön. 2.4.2008 aumojen käännössä mukana olleet Kaakkois Suomen ympäristökeskuksen ja Kotkan ympäristökeskuksen virkailijat eivät havainneet enää pistävänhajuisten hajukaasujen leviämistä ympäristöön. Kymen Vesi Oy on saanut selville syyn 6.2.2008 käännössä syntyneeseen voimakkaaseen hajuun ja ryhtynyt toimenpiteisiin hajun poistamiseksi. Asuntomessujen aikaan vuonna 2002 ei oltu vielä kaadettu kompostialueen ja Ristiniemen välistä metsikköä, eikä louhittu kalliota eikä myöskään tehty yhtään aumojen kääntöä varsinaisena messuaikana. Lupahakemuksessa on ilmoitettu, että hajua esiintyy myös siinä vaiheessa, kun aumat siirretään jälkikypsytykseen. Hakemuksen liitteenä olevat osayleiskaava ja yleiskaava ovat voimassaolevia karttoja. Kaupungin uusi opaskartta sekä vuokrasopimuksen karttaliite lähetään tämän vastineen liitteenä. Muistutus 2. Hakija pyytää lupaa hakemuksensa mukaisesti. Ristiniemen Asukasyhdistys ry:n muistutus Kotkan Vesi on antanut 20.6.2006 Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle selvityksen jätevesilietteen jatkokäsittelyvaihtoehdoista vuoden 2008 jälkeen.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 30.5.2008 17 Kymen Vesi Oy ei voinut tehdä palvelusopimusta kilpailun voittaneen yrityksen kanssa, koska yrityksen toiminta ei ollut ympäristöluvan mukaista. Kymen Vesi Oy:llä on edelleen tavoitteena kilpailuttaa lietteenkäsittely eli ulkoistaa palvelu lietteen mekaanisen kuivauksen jälkeen. Kilpailutus on tarkoitus käynnistää keväällä 2008. Koska kilpailutus ja potentiaalisten toimijoiden ympäristöluvan saanti ja mahdollinen YVA menettely vaativat useamman vuoden ennen operoinnin aloittamista on Kymen Vesi Oy:n turvattava lietteenkäsittelyn tilapäinen hoitaminen siihen asti ns. omana työnä. Kääntöjen aikana syntyneiden voimakkaan ja pistävän hajun lähde on saatu selvitettyä. Nämä lietteet kompostoidaan omassa aumassa ja ensimmäisessä käännössä lisätään aumaan kaksinkertainen määrä Veloxia. Tämä auma käsitellään Veloxilla myös toisessa ja kolmannessa käännössä. Lisäksi ennen kesää nostetaan puhdistamolla lietteen ph:ta. Kompostoinnin alkuvaiheessa ph laskee. PH:n lasku saattaa aiheuttaa hajujen vapautumisen kääntövaiheessa. Kymen Vesi Oy kehittää jatkuvasti toimintaansa, jotta kompostin kääntövaiheessa vapautuvat hajukaasut saadaan minimoitua: Puhdistamon prosessihäiriötilanteessa syntyneeseen lieteaumaan lisätään kääntövaiheessa ylimäärä Veloxia. Kompostin seosaineena käytetään metsähaketta tai puunkuorta, jotta kompostoituminen tapahtuisi nopeammin. 29.4.2008 tapahtuvassa käännössä käännön jälkeen aumojen päälle ruiskutetaan OdorOffin hajunpoistokemikaalia, joka sitoo aumoja lähtevät hajukaasut. Lietteen ph:ta nostetaan puhdistamolla, jotta kompostoinnin alkuvaiheessa tapahtuva ph:n lasku ei laske ph:ta niin alas, että hajukaasut vapautuvat kompostin kääntövaiheessa. Hakemuksen liitteenä olevat osayleiskaava ja yleiskaava ovat voimassaolevia karttoja. Kaupungin uusi opaskartta sekä vuokrasopimuksen karttaliite lähetään tämän vastineen liitteenä. Ympäristölupahakemuksen liitteenä olleesta raportin taulukosta näkyy kunkin hajupaneelin osallistuvan henkilön vastaukset kustakin havaintopisteestä sekä viereisellä rivillä on luonnehdittu hajun laatua. Ristiniemen asukasyhdistyksen puheenjohtaja vastasi yhdellä rastilla hajun voimakkuudeksi 2, kun muut raadin jäsenet merkitsivät hajun voimakkuudeksi 0. Tässä havaintopisteessä oli puhdistamohaju ei kompostihaju. Useassa pisteessä haisi kompostin seosaine. Kotkan kaupungin ja Kotkan ympäristökeskuksen lausunto Kompostointilupahakemus koskee olemassa olevan hankkeen määräaikaista jatkamista, kunnes lietteiden asianmukainen käsittely on ratkaistu.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 30.5.2008 18 Kääntöjen aikana syntyneiden voimakkaan ja pistävän hajun lähde on saatu selvitettyä. Nämä lietteet kompostoidaan omassa aumassa ja ensimmäisessä käännössä lisätään aumaan kaksinkertainen määrä Veloxia. Tämä auma käsitellään Veloxilla myös toisessa ja kolmannessa käännössä. Lisäksi ennen kesää nostetaan puhdistamolla lietteen ph:ta. Kompostoinnin alkuvaiheessa ph laskee. PH:n lasku saattaa aiheuttaa hajujen vapautumisen kääntövaiheessa. Kymen Vesi Oy kehittää jatkuvasti toimintaansa, jotta kompostin kääntövaiheessa vapautuvat hajukaasut saadaan minimoitua: Puhdistamon prosessihäiriötilanteessa syntyneeseen lieteaumaan lisätään kääntövaiheessa ylimäärä Veloxia. Kompostin seosaineena käytetään metsähaketta tai puunkuorta, jotta kompostoituminen tapahtuisi nopeammin. 29.4.2008 tapahtuvassa käännössä käännön jälkeen aumojen päälle ruiskutetaan OdorOffin hajunpoistokemikaalia, joka sitoo aumoja lähtevät hajukaasut. Lietteen ph:ta nostetaan puhdistamolla, jotta kompostoinnin alkuvaiheessa tapahtuva ph:n lasku ei laske ph:ta niin alas, että hajukaasut vapautuvat kompostin kääntövaiheessa. Hajupaneeli ei poista kompostoinnista ympäristöön leviäviä hajuja eikä hajupaneelin tulosten perusteella voi poistaa kompostoinnin hajuhaittoja. Kymen Vesi Oy ei pidä tarpeellisena hajukyselyä hajupäiväkirjaa eikä hajuraatia, vaan Kymen Vesi Oy pyrkii edelleen etsimään hajulähteitä ja poistamaan ne. Kompostimullasta tehdään e coli ja salmonellamääritys, joten Kymen Vesi Oy ei pidä tarpeellisena laajentaa hajupäästöjen mittausta mikrobiologisilla tutkimuksilla. Käsittely ja kuljetuskalusto pestään Mussalon puhdistamon viemäröidyllä piha alueella. Aumojen alle laitetaan haketta tai turvetta. Aumojen ulkopuolelle laitetaan turvetta, mikäli aumasta tulee valumavesiä. Aumojen väli pidetään puhtaana, jotta sadeaikana sadevesi pääsee menemään viemäriin ja siitä edelleen Mussalon jätevedenpuhdistamolle puhdistettavaksi. Uusi auma tehdään aina eri paikkaan missä edellinen auma on ollut, joten mahdolliset asfaltin halkeamat näkyy heti. Tähän mennessä asfaltti ei ole halkeillut, mutta jos halkeamia tulee, se korjataan välittömästi. Seosaineelle on annettu tarkat laatuvaatimukset. Asiasta pidetyn palaverin muistio on vastineen liitteenä.

KAAKKOIS SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupapäätös 30.5.2008 19 Mussalon kompostikentän toiminnasta on vastannut koko ajan puistotoimiston vastaava työnjohtaja ja pyöräkoneen kuljettajana on ollut koko toiminnan ajan sama konekeskuksen työntekijä. Nimet ilmoitetaan valvontaviranomaisille. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT Kaakkois Suomen ympäristökeskus myöntää Kymen Vesi Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Kotkan Mussalon puhdistamolietteiden kompostointitoimintaa varten. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: Lupamääräykset 1. Mussalon kompostointialueella saa vastaanottaa ja kompostoida Kymen Vesi Oy:n jätevesien puhdistamolietteitä alle 20 000 m³ vuodessa ja varastoida toimintaan tarvittavia seosaineita. 2. Puhdistamolietteen ja seosaineiden sekoittaminen tulee tehdä hakemuksen mukaisesti käyttäen hallissa sijaitsevaa sekoitusruuvia ja kompostoinnin tulee tapahtua asfaltoidulla alueella. Kompostin jälkikypsytys tulee myös mahdollisuuksien mukaan tehdä asfaltoidulla alueella. Asfaltin kuntoa on seurattava säännöllisesti ja korjattavat mahdolliset vauriot välittömästi. 3. Kompostointialueen ja kompostimullan varastoalueiden suoto ja valumavedet on johdettava Mussalon jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. 4. Toiminnanharjoittajan tulee kerran vuodessa vuoden 2011 loppuun asti tarkkailla yhden lähiasukkaan talouskaivon vedenlaatua. Vedestä tulee analysoida ph, sähkönjohtokyky, COD, kok N, kok P ja fekaaliset kolimuotoiset bakteerit. Tarkkailun tulokset tulee toimittaa Kaakkois Suomen ympäristökeskukselle ja Kotkan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 5. Puhdistamolietteen kompostointi kompostointikentällä on tehtävä hyvää kompostointitapaa noudattaen siten, että kompostoinnista aiheutuvat haju ja pölyhaitat ovat mahdollisimman vähäiset. Kompostointi on toteutettava hakemuksen mukaisesti käyttäen Nordkalk Veloxia tai muuta vastaavanlaisesti toimivaa kemikaalia hajuhaittojen minimoimiseksi. 6. Kompostoitavaksi toimitettavan puhdistamolietteen kuiva ainepitoisuutta sekä kompostointiprosessin aktiivivaiheessa olevaa kompostin lämpötilaa, kosteutta ja ph:ta tulee seurata säännöllisesti mittauksin hakemuksen mukaisesti. 7. Kompostoitu tuote on riittävän jälkikypsytyksen jälkeen mahdollisuuksien mukaan hyötykäytettävä. Valmiin tuotteen laatua, mm. sen hygieenisyyttä tulee seurata hakemuksen mukaisesti ennen tuotteen edelleen toimittamista. 8. Toiminnanharjoittajan on huolehdittava alueen yleisestä siisteydestä. Laitoksen toiminta on hoidettava ja järjestettävä siten, ettei alueelle lammikoidu suoto ja valumavesiä eikä aiheudu roskaantumista tai muuta haittaa ympäristölle. Kuljetuskaluston puhtaudesta tulee huolehtia siten, etteivät epäpuhtaudet pääse leviämään alueen ulkopuolelle. 9. Jätteitä ei saa sekoittaa toisiinsa siten, että jätteiden hyötykäyttö vaikeutuu.