Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015



Samankaltaiset tiedostot
Teijon kansallispuistosta kasvun eväät

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät Kasvun eväät pe

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät Toteutusaika

Opastetilaisuus Kankirautavarasto, Mathildedal Yhteenveto

Kestävän matkailun periaatteet apuna matkailun edistämisessä Liisa Kajala Erikoissuunnittelija

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Aineiston keruu. Sähköinen kysely laajalla jakelulla. Puhelinhaastattelut. Kouvolan seudun matkailun Master Plan Tuloksia kyselystä ja haastatteluista

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Merelliset matkailupalvelut, niiden kysyntä ja kehittäminen Satakunnassa

Kansallispuistojen merkitys matkailun vetovoimatekijöinä

Selkämeren kansallispuiston arvot ja käyttö matkailutoimijoiden näkökulmasta Tuotteistamistyöpajat Rannikko- Satakunnan matkailuyrittäjille

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kyllä maalla on mukavaa!

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

Coastal Bootcamp -projekti. Kick viinitila, Parainen

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Matkailualan aamu

Outdoors Finland tavoitteet ja mitä on tehty

Kansallispuistot ja kestävä luontomatkailu

Kansallispuistot kasvavan matkailun vetovoimatekijöinä

VAIHTOEHTOISET KEHITYSMAHDOLLISUUDET

Miten saada valmiuksia kansainvälisten asiakkaiden vastaanottamiseen

INARIN RETKEILYALUEEN KEHITTÄMINEN Pirjo Seurujärvi

Kansallispuistojen käyttö yritystoiminnassa. Konnevesi Maija Mikkola

Matkailualan aamu

Matkailun kehittämishankkeen ajankohtaiskatsaus Kevät Kaisa Lappalainen Projektipäällikkö, Coastal Bootcamp-hanke

Maakuntaohjelma Matkailu yksi Keski-Suomen kehittämiskärjistä

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät

Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI Mika Niskanen

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Luontomatkailu ja kansallispuistot Suomen matkailun vetovoimatekijänä Harri Karjalainen Puistonjohtaja Metsähallitus/Rannikon Luontopalvelut

Polku luontoon. Liikuttava luonto, luontoliikunnan suunnittelutyökalu. Näkökulmia yhdenvertaisen luontoliikunnan edistämiseen

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta

Strategia Päivitetty

ParkM8 kummeiksi / (II hakukierros)

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori Kimmo Aalto

Vallisaaren ja Kuninkaansaari Elämä Helsingissä tulee jälleen piirun verran upeammaksi

FinRelax Akatemia

Neljä (+ yksi) strategista teemaa

LEIRINTÄMATKAILU LUO TULOJA JA TYÖPAIKKOJA!

Kansallispuistojen merkitys maaseutumatkailulle. SMMY seminaari

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ , Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

1 / 29. Vastattuja: 83 Ohitettuja: 0. Kesällä. Talvella

Matkailun kestävyyden arviointi kansallispuistoissa - esimerkkinä Hossa Heidi Lumijärvi Metsähallitus, Luontopalvelut

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella

Arkimetsän hyvinvointitarjonta

Vapaaehtoistoiminta Metsähallituksen luontopalveluiden strategioissa

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

Vetovoimaa kestävästä matkailusta

Pohjois-Satakunnan 1. tuotteistamistyöpaja Loma-Raiso, Karvia. Terttu Konttinen

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat

Mitä kulttuurimatkailu on?

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla

Kalevalasta kansainvälisyyteen

Kestävä matkailu suojelualueilla Matti Tapaninen

Kansallispuistojen matkailukäytön nykytila, haasteet ja tulevaisuuden mahdollisuudet

Metsähallituksen rooli virkistystoiminnoissa Keski-Suomessa. Raimo Itkonen

Tyky- ja virkistystoiminnan palveluvaatimuksia. Luonto-ja eläinavusteinen toiminta Sanna Peltola

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum Liisa Hentinen

Metsähallituksen yhteistyökumppanuus

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

VENÄJÄ-TYÖPAJA TUOTTEISTAMINEN ANTTI ISOKANGAS

Suomen Ladun Yhdessä-teema käyntiin vuonna 2009

Kehittämisstrategiat

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

POHJANMAA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Matkailustrategia Kari Turunen Momentti Oy

Ohjelmallinen mainonta ja kohdentaminen

Salon seudun maisemat

Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet

MATKAILUSATSAUKSET Benjamin Donner Maija Pirvola

KANSALLISPUISTOT LAPIN MATKAILUN KÄRKITUOTTEIKSI

Outdoors Finland III päätavoitteet

SATAKUNTA. Matkailun alueelliset tietovarannot. Aineistonkeruuraportti Itä-Suomen yliopisto, Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitos

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

Kansallispuistot Lapin matkailun kärkituotteiksi Aluekohtaiset kehittämissuunnitelmat

Haltian koulutus EV

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

PYÖRÄILY & MELONTA HYVINVOINTIA PAINOTTAVA AKTIVITEETTIKÄSIKIRJA # KESKI-SUOMEN RETKEILYREITIT MAAILMANKARTALLE

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

Maaseutumatkailusta elinvoimaa

Koputtamalla kaikki palvelut yhden oven takaa

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!!

KESKI-SUOMI Matkailun alueelliset tietovarannot

Ideoi Syöte matkamuistoksi - suunnittelukilpailun tiedotustilaisuus

Transkriptio:

Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015 Matkailualan aamu Benchmarkauksen kokemuksia Teijon kansallispuistosta kasvun eväät 2014-2015 -hankkeen toimenpiteitä rahoitetaan Varsinais-Suomen liiton maakunnan kehittämisrahasta. Hankkeen tavoitteena on parantaa Teijon kansallispuistossa ja sen vaikutusalueella olevien yritysten toimintaympäristöä ja toimintaedellytyksiä.hanketta toteutetaan yhdessä Yrityssalon, Metsähallituksen luontopalveluiden, Salon kaupungin sekä yrittäjien kanssa.

Benchmarkauksen tavoitteet Millainen on puistokävijä? Mitä yritysten tarjoamia palveluita käytetään? Kaivataan? Miten yritykset kokevat kp:n tuomat hyödyt alueelle? Miten muualla yhteistyössä toimitaan? Mitä voimme oppia muilta? Yhteistyömallit Kohderyhmät Saavutettavuus Palveluvalikoima Markkinointi Miten voimme erottua? Miten etenemme?

Benchmarkaus Vertailtavat kansallispuistot Selkämeri, Repovesi, Nuuksio, Sipoonkorpi Kävijä- ja yritysvaikutustutkimusten sekä eri verkkoportaalien benchmarkaus Teijon retkeilyalue, kt 2008, yt ei tehty Nuuksion kansallispuisto, kt 2009-2010, yt ei tehty Repoveden kansallispuisto, kt 2007, yt 2014 (valmistumassa, Mirja Nylander, esitys 21.10.2014) Sipoonkorven kansallispuisto kt 2009, yt ei tehty Selkämeren kansallispuisto yt 2013, kt 2013 valmistumassa (Minna Uusiniitty-Kivimäki, esitys 11.11.2014) Opinnäytetyö Teijon kansallispuiston vaikutukset alueen matkailuun sekä matkailualan yrityksiin, Raeniemi Siina, Haaga Helia Yrityskyselyt Sipoonkorven, Selkämeren, Repoveden sekä Leivonmäen kansallispuistojen alueilla vaikuttaviin matkailualan yrityksiin Benchmarkausmatkat Nuuksion kansallispuisto 1.10.2014 Repoveden kansallispuisto 21.10.2014 yhdessä yrittäjien kanssa Selkämeren kansallispuisto 11.11.2014 yhdessä yrittäjien kanssa

Tuhatta Kävijämäärät kasvavat 300 250 200 150 100 50 0 2011 2012 2013 Selkämeren 2014 käyntimäärä elokuun lopussa ennustaa 15% kasvua. Luontokeskus Haltia avautui 31.5.2013, jossa noin 150 000 kävijää 1 vuoden aikana

Mistä puistoon tullaan? 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Lähialue Pääkaupunkiseutu Ulkomaat Muut Ulkomaalaisten osuus kaikissa kansallispuistoissa n. 7%. Luontokeskus Haltiassa n. 10%.

Miksi puistoon tullaan? Luonnon kokeminen Maisemat Yhdessäolo oman seurueen kanssa Rentoutuminen Poissa melusta ja saasteista Henkinen hyvinvointi Kuntoilu.. Repovesi 95% omatoimisia retkeilijöitä Kulttuuriperintöön tutustuminen Jännityksen kokeminen Tutustuminen uusiin ihmisiin Opastetut retket

Miten vieraillaan? Pääasiassa saavutaan omalla autolla lähialueelta Tyypillinen 2-5 hengen ystäväporukka tai oma perhe Päiväkävijät pääosassa, ka 2-3 h/käynti Nuuksio ja Sipoonkorpi yli 80% Repovesi 58% Teijo 69% Selkämeri 37% Yöpyjät majoittuvat yleisemmin omatoimimajoituksessa (laavussa, teltassa) Yleensä kansallispuisto matkan ainoa tai tärkein kohde Repovesi 77% Selkämeri n. 50% Nuuksio 84% Sipoonkorpi 93% Teijo 66% Vierailun muina kohteina yhdistetään Mökkeily Sukulaisvierailu Lähialueen muut merkittävät kohteet

Mitä palveluita koetaan tarpeellisiksi? Tarpeellisiksi palveluiksi kävijät kokevat Saunapalvelut Tarpeellinen/tarpeeton paljon hajontaa Kahvila Lähiruuan ja tuotteiden myyntipiste Matkailuinfo Virkistys- ja työhyvinvointipäivät Mökkimajoitus Suurin osa kävijöistä kokee tarpeettomiksi Opastetut luontoretket, ohjelmapalvelut Välinevuokraus Ravintola/maastoruokailu Kurssit Taksipalvelut Aamiaismajoitus Hotellimajoitus

Yritysten päätoimialat Päätoimiala (1 tai useampi) Repovesi Selkämeri Ohjelmapalvelut 83 % 43 % Ravitsemuspalvelut 58 % 39 % Välinevuokraus 50 % 0 % Majoituspalvelu 42 % 39 % Tapahtumat 42 % 7 % Kokous- ja juhlapalvelut 33 % 35 % Kuljetuspalvelut 25 % 35 % Matkatoimisto, matkanjärjestäjäpalvelut 17 % 22 % Ostospaikat - 9 % Nähtävyydet ja käyntikohteet - 28 % Muu (kalastus, vierasvenesatama, rakentaminen ja kiinteistönhuolto, risteilytoiminta, saunapalvelut) - 46 %

Yritysten tarjoamat tärkeimmät aktiviteetit Repovedellä Selkämerellä Selkeästi tärkeimmät: Yritysten virkistys- ja koulutuspäivät Opastettu retki Maastoruokailu Lisäksi: Melontakaluston vuokraus ja melonta Tilausvene- tai tilauslaivaliikenne Välinevuokraus Luonnon tarkkailu Lumikenkäkävely Kalastus Veneilykaluston vuokraus Rettivene- tai reittilaivaliikenne Tilausvene- tai tilauslaivaliikenne Reittivene- tai reittilaivaliikenne Opastettu retki Ruoka- tai ravitsemispalvelut Luonnon tarkkailu Lintuharrastus Muu Haltia kävijäryhmät: Lähimatkailijat Kokousvieraat Matkailijat osana matkaa

Kansallispuiston vaikutus palveluiden kysyntään Opinnäytetyö, Siina Raenniemi. Sipoonkorven, Selkämeren, Repoveden sekä Leivonmäen kansallispuistojen alueen yritykset.

Yritysvaikutukset / Selkämeri Perustettu 2011 Vastaukset vuoden 2012 kokemusten perusteella Paljon suhteellisen uusia yrityksiä

Kansallispuiston yhteistyöyrityksen palveluita käyttävä henkilö on todennäköisesti ryhmässä matkustava suomalainen aikuinen vapaa-ajanmatkustaja, joka saapuu yrityksen lähikunnista eikä yövy matkallaan. Opinnäytetyö 2014

Benchmarkauksen oppeja

Erilaisia yhteistyömalleja Espoo, Kouvola, Pori ja Rauma panostavat suhteellisen paljon matkailuun Kaikki tarjoavat perusnäkyvyyden yrityksille Verkkosivustot Matkailuneuvontapalvelut Matkailuesite nostot maksullisia Messuorganisointi maksulliset yrityksille Espoossa yritysrahoitus n. 20% 37 yrityksen markkinointiryhmä Vuotuinen yritysmaksu Kouvola ja Rauma - tuotteistus, tuotepakettien koonti ja niiden myynti yritysten vastuulla Repovesikeskus.com 10 yrityksen yhteinen yhteenliittymä liittymismaksu ja provisio n. 10% Yritysten yhteistyössä haasteita Maisa.fi matkailupakettien tuotteistus ja myynti provisio 20%

Kaikkien alueiden yhteisiä haasteita Pieniä ja sivutoimisia yrityksiä Ympärivuotisten palveluiden puute Viipymän pidentäminen Majoituskapasiteetin riittämättömyys ja taso Julkiset kulkuyhteydet heikot Saavutettavuus osassa ei luontokeskusta Uskallus nostaa kärkikohteet esiin yhteinen markkinointinäkemys Tuotteistuksen puute Myyntikanavan puuttuminen asiakkaan polku katkeaa Kielitaito ja kieliversiot Yhteistyötä voisi lisätä Yhteistyötä yritykset tekivät eniten kuljetus- ja ruokailupalveluissa ja markkinoinnissa Vähinten yhteistyötä tehtiin tuotteisiin ja tuotekehitykseen liittyen

Salon olemassa olevat vahvuudet Monipuolisuus - luontomatkailun ohella mahdollisuus yhdistää Ruukkihistoria Paikallisuus Kauppapalvelut Entuudestaan paljon matkailualan toimijoita alueella Sijainnillinen saavutettavuus Paljon mökkiasukkaita potentiaalia lähimatkailun kehittämiseen Kansallispuistossa hyvä infra Luontotalon ja sisäänkäyntien selkeys Valmis ja toimiva infra puistossa Tunnettu kansallispuistobrändi

Mitä meidän tulisi tehdä yhdessä?

Tarttua uusiin matkailun mahdollisuuksiin Kulttuurin ja luonnon yhdistäminen Hiljaisuus Ruoka Puhtaus Elämäntapa, perinteet Aito elämänmeno Tarinat Uudenlaisia ohjelmapalveluyrityksiä Ruukkihistorian ja kylän tarinoiden tuotteistaminen

Hakea uusia kohderyhmiä Ei vain extreme luontoelämyksiä Hiljaisuus, hyvinvointi Uudet luontokokemukset Erilaiset harrastajaryhmät (bongarit, kalastajat, luontokuvaajat, ) Sukellus-, erä- ja eloonjäämistaitojen kurssit Lapsiperheet ja lapsiryhmät Ulkomaalaiset www.gcviherranta.com

www.tervarumpu.com

Case Kolovesi 30% ulkomaalaisia kävijöitä Selkeä kohderyhmä asiakkaan tarpeen ymmärrys. 22

Tuotteistaa palvelu- ja omatoimipaketteja Kotimaan matkailijalle omatoimiaktiviteetteja välinevuokraus, valmiit reitit ja ohjelmat Ulkomaalainen matkailija odottaa valmiita tuotteistettuja paketteja (majoitus + aktiviteetti) Uudenlaiset luonto ja kulttuuri matkat - Ruukkihistoria www.tervarumpu.fi Yhteistyö toimijoiden kesken Uudenlaisia ohjelmapalveluyrittäjiä

Pistää viestintä kuntoon Salon yhteinen matkailullinen profiili, yhteiset keihäänkärjet, iso kuva Kansallispuistobrändi näkyviin Yhteinen ja yritysten verkkonäkyvyys Resurssit hyötykäyttöön Luontokeskus Haltian hyödyntäminen www.meri-teijo.fi / www.visitteijo.fi www.meriteijo.fi www.teijo.fi www.ruukkikylä.fi www.teijo.com www.visitsalo.fi

Muistaa mobiliteetti Mobiiliratkaisujen hyödyntäminen Mobiilit sivustot Mobiilipalvelut Kartat ja reitti-infot selkeästi matkailijan saatavissa Varauspalvelut

Rakentaa myyntikanavat ja asiakkaan polku kuntoon www.repovesikeskus.com

Hyödyntää Salon sijainti : Painotus viestinnässä Kulkuyhteydet Kuljetuspalvelut Meren hyödyntäminen esim. vesikuljetuspalvelut Saaristomerelle Portti Saaristomerelle

Kehittää liiketoimintaa Uudenlaisten varaus- ja avainpalveluratkaisujen hyödyntäminen www.tervarumpu.com Uudenlaisten hyvinvointi- ja luontomatkailutuotteiden kehittäminen www.gcviherranta.com Kannattavuuden parantaminen Älykkäät ratkaisut

Ajankohtaista

Tulevia tilaisuuksia yrityksille 4.12.2014 Luontoaktiviteetit kansainvälisille markkinoille seminaari http://www.yrityssalo.fi/tapahtumat/6604.aspx 9.1.2015 Kasvun eväät tilaisuus http://www.yrityssalo.fi/tapahtumat/6603.aspx Millaisia vaikutuksia tulevalla kansallispuistolla on alueelle? Mitä kuluttaja haluaa kokea luonto- ja elämysmatkailussa? Millaisia mahdollisuuksia ja kehittämistarpeita nämä luovat yrityksille palveluiden tuotteistamiseen? Tammi-helmikuu Kevät Kestävän luontomatkailun ja tuotteistuksen koulutus Opasteiden kehittäminen i-opasteet Kirjakkala, Teijo, Mathildedal kyläyhdistys Moottoritiopasteen haku Metsähallitus luontopalvelut Kohdeopasteet 1/2015 Lisätiedot toimenpiteistä ja tilaisuuksista: www.yrityssalo.fi/kehittaminen/teijo

Ota yhteyttä: Riikka Nurmi 040 501 7510 riikka.nurmi@yrityssalo.fi