Senioreiden talous ja taloudenhallinta Miksi taloudellinen varautuminen on tärkeätä? Kristiina Siikala Seniorit nettiajassa risteily 22.5-23.5.2018
Mikä on Finanssiala ry ja keitä se edustaa? KANNAN- MUODOSTUS- VERKOSTO 400 henkilöä FINANSSIALA RY 50 työntekijää Rakennamme finanssialalle kannattavaa liiketoimintaa edistävää toimintaympäristöä Pankit, vakuutus, työeläke, rahoitus, arvopaperinvälitys, sijoitusrahastot FINANSSIALAN TOIMIJAT 180 jäsentä, n. 26 000 työntekijää
Eläkkeelle siirtyvät voivat hyvin
Taloudellinen varautuminen vanhuuteen on tärkeä osatekijä hyvälle elämälle ja ikääntymiselle.
Mihin asioihin tai tarkoitukseen aikoo käyttää säästöjä tai sijoituksia Minkälaisiin asioihin tai tarkoitukseen aiotte käyttää säästöjänne tai sijoituksianne? Vararahastoksi tai pahanpäivän varalle Eläkeaikoja varten Erilaisten kulutustavaroiden hankkimiseksi Asunnon hankintaa varten Perinnöksi Lomamatkaan Remonttiin Opiskeluun % niistä, joilla säästöjä/sijoituksia tai jotka aikovat säästää/sijoittaa (n=1732 vuonna 2017) 55 56 57 59 57 20 21 26 24 28 25 23 24 22 22 18 19 20 20 22 9 12 9 10 6 5 4 6 3 4 1 0 20 40 60 80 Kevät 2012 Kevät 2013 Kevät 2014 Kevät 2015 Kevät 2017
Omaan talouteen liittyviin riskitekijöihin varautuminen Spontaanit maininnat luokiteltuina Miten olette varautunut näihin omaa talouttanne koskeviin mahdollisiin riskitekijöihin? Säästämällä / säästöillä Sijoituksilla Vakuutuksilla / lainaturvavakuutuksella Elämällä säästäväisesti Panostamalla työhön / työtä hakemalla Omaisuutta realisoimalla Vain tilannetta seuraamalla Luottamalla ammattiliittoon / työttömyyskassaan Sijoituksia hajauttamalla Luottamalla sukulaisten apuun Omasta terveydestähuolehtimalla % niistä, jotka kokevat riskien uhkaavan ja ovat varautuneet riskeihin jotenkin (n=842 v. 2017) 64 62 59 11 13 13 10 9 13 7 5 4 5 3 4 1 3 4 4 3 3 2 2 0 20 40 60 80 100 Kevät 2014 Kevät 2015 Kevät 2017
Säästäjät, sijoittajat ja lainanottajat ikäryhmittäin Onko teillä tällä hetkellä säästettynä/sijoitettuna varoja eri kohteisiin? Onko teillä tällä hetkellä jotain lainaa tai luottoa? 100 % vastaajista vuonna 2017 80 60 62 52 46 56 63 73 60 80 63 64 63 48 65 67 40 36 20 28 21 0 KAIKKI n=2500 1 15-17 v. n=92 18-24 v. n=272 25-34 v. n=410 35-44 v. n=381 45-54 v. n=428 55-64 v. n=426 65-74 v. n=376 75-79 v. n=115 On säästöjä tai sijoituksia On lainaa
Suomalaiset säästävät pahan päivän varalle Koska on paha päivä?
Senioreiden taloudellisen osaamisen taitoja on parannettava Yksilön ja kotitalouden arkipäivä on jatkuvaa valintojen tekemistä ja edellyttää suunnittelua. Ihmisiä on kannustettava varautumaan omaan tulevaisuuteensa. Senioriajan talouden suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin. Jauhiainen, S., Kaarakainen, M. ja Koistinen, K.: Näkökulmia ikääntyvien asumiseen ja sen rahoitukseen, PTT helmikuu 2017 http://www.ptt.fi/julkaisut-ja-hankkeet/kaikki-julkaisut/186.-jauhiainens.-kaarakainen-m.-ja-koistinen-k.-2017.-nakokulmia-ikaantyvienasumiseen-ja-sen-rahoitukseen.html
Ikääntyneiden ihmisten taloudenhallinta läheteworkshop pidettiin 13.12.2017 Mukana oli 32 ikääntymisasioiden asiantuntijaa 19 eri organisaatiosta. Pohdittiin, mitä kaikkea ikääntyneiden ihmisten taloudellinen varautuminen pitää sisällään ja mitä varautumisen keinoja meillä on tai tulisi olla käytettävissä. Teemat: Oman hyvinvoinnin edistäminen ja sen rahoitus Huoleton asuminen Digitalisaatio Palveluiden hankkiminen ja myyminen Miten turvallisuutta voitaisiin parantaa
Kiteytys workshopin pohjalta tehdystä raportista Tietoa tarvitaan lisää. Apua kaivataan monessa asiassa. Turvallisuudentunteen lisäämiseksi kaivataan toimenpiteitä. Ikääntyneet haluavat olla hyödyksi ja osallisena yhteiskunnan toimissa.
Suomi digitalisoituu ja ikääntyy Digitalisoituminen koskee koko yhteiskuntaa. Suomalaiset ikääntyvät Euroopan maista nopeimmin.? Miten taataan, että kaikki saavat tarvitsemansa palvelut toimintakyvyn heikentyessä?
Monilla ikääntyneillä finanssipalveluihin liittyviä huolia? Pankkikonttorien määrä vähenee paikallisesti, miten pääsen hoitamaan asioitani? Mistä saan käteistä rahaa? Miten maksan laskuni, minulla ei ole Internet-yhteyttä? Suomessa reilut puoli milj. yli 65 vuotiasta, joilla ei ole verkkopankkitunnuksia
Maksanko käteisellä vai kortilla? Miten hoidan laskuni?
% Millä tavalla maksatte tavallisimmin päivittäistavaraostoksenne? Käteistä käyttävien osuus ikäryhmittäin, % 80 70 60 50 40 30 15-74v.=kaikki 55-64v. 65-74v. 75-79v. 20 10 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2017 Lähde: Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat
Osuus vastaajista, % Tavallisin laskunmaksutapa: Verkkopankissa tai e-laskulla 100 90 80 70 60 50 40 30 Kaikki vastaajat 65-74-vuotiaat 20 10 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2017 Lähde: Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat
Tavallisin ja muut laskunmaksutavat yhteensä Mikä on tavallisin tapa, jolla maksatte laskunne? Mitä muita laskunmaksutapoja käytätte? Verkkopankissa tai e-laskulla* 2014 2015 2017 Suoramaksuna 2014 2015 2017 Maksupalveluna käyttäen maksupalvelukuorta 2014 2015 2017 Pankin laskunmaksuautomaatilla 2014 2015 2017 Pankin tiskillä 2014 2015 2017 *) e-laskulla lisätty vuonna 2014, aiemmin pelkästään verkkopankissa % vastaajista (n=2500 vuonna 2017) 2 4 4 5 21 3 2 2 4 2 2 4 2 2 4 11 2 11 2 1 3 4 1 3 4 12 3 7 8 10 12 14 87 87 90 4 3 91 90 2 92 0 20 40 60 80 100 Tavallisin laskunmaksutapa Muut kaytetyt laskunmaksutavat
Nordea ja DNA pilotoivat iäkkäille suunnattua tablettia kesän ajan viidellä paikkakunnalla.
Tunnistaudu verisuonillasi
Auta-hanke: Asiakkaita, tuen tarpeita monenlaisia
SeniorSurf digituen kartta käytettävissä Digituen kartta käytettävissä Digitukea tarjoavat monet tahot, esimerkiksi useiden viranomaisten yhteiset asiointipisteet, monet kirjastot, järjestöt ja kansalaisopistot sekä viranomaiset ja yritykset. Vanhustyön Keskusliiton SeniorSurf-toiminta on julkaissut karttasovelluksen, josta löytyy monia digiopastuksen paikkoja ympäri Suomen. Tutustu Opastuspaikkakarttaan.
Hoivapalveluiden tarve kasvaa kasvupaine terveydenhoito- ja hoivamenoihin. Yli 80 v suomalaisia nyt yli 280 000, vuonna 2040 670 000.
Voisiko omaa varallisuutta käyttää oman hyvinvointinsa edistämiseksi? Käytännössä tavallisen suomalaisen varautuminen ikääntymiseen hoituu lakisääteisen eläkkeen avulla. Kasvava hoiva- ja terveyspalveluiden tarve saattaa lisää ikääntyvien kotitalouksien menoja merkittävästikin Mistä vastaa yhteiskunta, mistä joudun itse maksamaan? Miten ikääntymisen myötä tarvittavat palvelut, asuminen ja ikääntyminen olisi etukäteen otettava huomioon? Olisiko omaa kertynyttä varallisuutta voitava hyödyntää senioriaikana muuttamalla sitä ostovoimaksi ja työeläkkeen täydentäjäksi? Tarvitaanko uusia työkaluja?
Tunnista ikääntyvien taloudellinen hyväksikäyttö Ikääntymiseen usein liittyvät sairaudet sekä riippuvaisuus toisten avusta lisäävät riskiä joutua taloudellisen hyväksikäytön kohteeksi. Yli 65-vuotiaisiin kohdistuvat petokset ovat huomattavasti lisääntyneet. Muistia heikentävistä sairauksista kärsii viidentoista vuoden kuluttua arviolta yli 200 000 ikääntynyttä. Ikääntyneiden taloudellinen hyväksikäyttö on ns. piilorikollisuutta. Rikollinen on usein uhrin lähipiiriin kuuluva henkilö, eivätkä väärinkäytökset päädy viranomaisten tietoon. Tikka Tunnista ikääntyneiden taloudellinen hyväksikäyttö -hanke ja opas ikääntyneeseen kohdistuvan taloudellisen hyväksikäytön tunnistamiseen ja torjuntaan. Opas rahalaitoksille ja maistraateille http://www.suvantory.fi/wp-content/uploads/2017/03/opasa4_valmis.pdf
Mitä paremmin on varautunut ikääntymisen mukanaan tuomiin muutoksiin, sitä huolettomammin voi viettää eläkepäiviä.
Finanssiala - uudistuvan alan ääni Kristiina Siikala Kehityspäällikkö, viestintä ja vastuullisuus Kristiina.siikala@finanssiala.fi +358 20 793 4273 @KSiikala WWW.FINANSSIALA.FI