Suunnitelmaselostus. Matinmetsän (Matinkylän vanha ostoskeskus) asemakaava-alueen kunnallistekninen yleissuunnitelma KAU

Suunnitelmaselostus Matinmetsän (Matinkylän vanha ostoskeskus) asemakaava-alueen kunnallistekninen yleissuunnitelma KAU 42598 6.2.2018 Prosito

1 (20) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 1.1 Suunnittelualue... 2 1.2 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 3 1.3 Aikaisemmat selvitykset ja suunnitelmat sekä lisäselvitykset... 4 2 MATINMETSÄ... 5 2.1 Nykytilanne... 5 2.2 Suunnitelman kuvaus... 7 2.2.1 Maankäyttö ja kaupunkikuva... 7 2.3 Liikenneratkaisut... 8 2.4 Katutilat... 9 2.5 Katuympäristö... 10 2.6 Vesihuolto... 12 2.6.1 Nykytila ja uuden rakentamisen vaatimat johtosiirrot... 12 2.6.2 Liittyvät suunnitelmat... 13 2.6.3 Vesihuollon mitoitus... 13 2.7 Hulevedet ja tulvareitit... 13 2.8 Muut verkot... 14 2.9 Valaistus... 15 2.10 Taitorakenteet... 16 2.11 Maaperä ja pohjavahvistukset... 18 3 KUSTANNUKSET... 20

2 (20) 1 JOHDANTO Kunnallistekninen yleissuunnitelma laadittiin Matinmetsän asemakaava-alueelle. Työn tilaajana oli Pohjola Rakennus Uusimaa Oy yhdyshenkilönään Janne Marttinen. Espoon kaupungilta suunnittelutyön ohjaamisesta vastasivat aluearkkitehti Sirpa Sivonen ja arkkitehti Outi Ruski sekä alueinsinööri Minna Viitanen. Ohjausryhmään kuuluivat lisäksi liikennesuunnittelijat Salla Karvinen ja Kari Tyrylahti, maisema-arkkitehdit Katarina Peltola ja Sari Knuuti, siltainsinööri Vesa Rönty, geoteknikko Matti Kaurila ja valaistusinsinööri Reijo Vuosalmi. Asemakaava-alueen muutossuunnittelun vastuuhenkilöinä Matinkatu 22:n osalta olivat arkkitehdit Antti-Matti Siikala ja Annukka Pietilä Sarc Oy:stä. Pihasuunnittelijana toimi maisemaarkkitehti Ria Ruokonen Byman & Ruokonen Oy:stä. Rakennesuunnittelijana Matinkatu 22:n osalta on toiminut DI Pekka Ahola Ramboll Finland Oy:stä. Kunnallisteknisen yleissuunnitelman on laatinut Sito Oy. Projektipäällikkönä ja työn vastuuhenkilönä toimi maisema-arkkitehti Marja Oittinen, katu- ja kunnallistekniikan suunnittelijana Ins. AMK Satu Korander, liikennesuunnittelijana Ins. AMK Tiina Tuomola, DI Seppo Karppinen ja DI Juha Järvinen, maisema- ja katuympäristösuunnittelijana maisema-arkkitehti Hanna-Maria Piipponen, vesihuollon suunnittelijana DI Milla Nappa ja DI Lauri Harilainen, geoteknisinä suunnittelijoina DI Esa Patjas ja DI Jukka Elomaa sekä valaistuksen suunnittelijana DI Saara Peltonen. Meluselvityksen laati Ins. AMK Tiina Kumpula. Rakenne- ja siltasuunnittelusta vastasi DI Pekka Mantere. Työn laadunvarmistajana toimi ins. Jyrki Soukiala. 1.1 Suunnittelualue Suunnittelualueeseen kuuluu Matinmetsän asemakaava-alue 310216. Tämä kunnallistekninen yleissuunnitelma käsittää suunnittelualueella sijaitsevat yleiset alueet. Suunnittelualue sijaitsee Espoossa Matinkylän suuralueella Länsiväylän, Ison Omenan kauppakeskuksen ja tulevan metroaseman välittömässä läheisyydessä. Alue rajautuu lännessä Tiistiläntiehen, pohjoisessa Kalapuistoon, idässä Matinkyläntiehen sekä etelässä Satukujaan, Kaisankujaan ja Anjankujaan. Suunnittelualueelle sijoittuu Matinkylän vanha ostoskeskus ympäristöineen. Matinkatu sisältyy suunnittelualueeseen Tiistiläntien ja Matinkyläntien välisellä alueella. Matinkadun pohjoispuolella suunnittelualueeseen kuuluu osa Kalapuistoa korttelin 23122 pohjois-, itä- ja länsipuolella. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 2,3 ha. Sen sijainti on esitetty suurpiirteisesti seuraavalla sivulla.

3 (20) Kuva 1. Matinmetsän asemakaava-alueen sijainti ja karkea rajaus. 1.2 Työn lähtökohdat ja tavoitteet Tehtävänä oli laatia kunnallistekninen yleissuunnitelma asemakaavan muutosalueelle. Suunnittelun pohjana oli v. 2015 laadittu maankäyttöluonnos kaava-alueesta. Kunnallisteknisen yleissuunnitelman tavoitteena on määrittää suunnittelualueeseen kuuluvien katujen sekä jalankulku- ja pyöräteiden tilantarve, mitoitus ja laatutaso. Lisäksi suunnitelmassa tarkastellaan kunnallisteknisten verkostojen toimivuutta ja kapasiteettia. Yleissuunnitelmassa on lisäksi laskettu kunnallistekniikan kokonaiskustannukset ja arvioitu alueen rakentamisedellytykset. Kaupunkikuvallisena tavoitteena on parantaa nykyistä katuympäristöä, mutta samalla liittää aiheita vanhan Matinkylän hengestä perusparannettaville alueille. Matinkylän hengen luovat vihreys ja väljyys, mikä korostuu erityisesti Kala-Matin raitilla ja Kala-Maijan polulla kaavamuutosalueiden eteläpuolella. Ison Omenan ja Länsimetron myötä kaupunkirakenne ja kaupunkikuva ovat jo muuttuneet, ja tulevat edelleen sitä tekemään. Katuympäristön laatutasoksi määriteltiin ohjausryhmässä perustaso. Kaupunkikuvallisen ilmeen tulee parantua nykyisestä selkeästi, mutta ei olla liian hienoa. Uudisrakennukset parantavat ja raikastavat kaupunkikuvaa selkeästi ja luovat alueelle uutta ajallista kerrostumaa. Tonttien pihat ovat niin ikään moderneja ja raikkaita, mikä lisää asukkaiden viihtyisyyttä ja tuo uutta ilmettä Työssä noudatettiin Espoon kaupungin Kaupunkitekniikan keskuksen ohjeistusta. Suunnitelmat laadittiin uuteen koordinaatistoon (G25) ja korkeusjärjestelmään (N2000).

4 (20) 1.3 Aikaisemmat selvitykset ja suunnitelmat sekä lisäselvitykset Matinkylän maankäyttö ja liikennejärjestelyt kehittyvät voimakkaasti metron rakentamisen myötä. Matinkylä on Länsimetron ensimmäisen vaiheen päätepysäkki, jossa metrokeskus yhdessä Ison Omenan ja sen laajennushankkeen myötä toimii vahvana kaupallisena aluekeskuksena ja liikenteellisenä solmukohtana. Keskeisimpiä kehittämissuunnitelmia alueella ovat Suomenlahdentien järjestelyt, Matinkadun-Matinkartanontien kiertoliittymä (Matinympyrä) sekä Matinkartanontien ja Nelikkotien liittymäjärjestelyt. Suunnittelun lähtötietoina ja viiteaineistoina on käytetty mm. seuraavia suunnitelmia ja selvityksiä: Piispanportti (Kalapuisto), kunnallistekninen yleissuunnitelma, Espoon kaupunki/ WSP Oy, 2015 Matinkylän joukkoliikenteen poikkeusliikennetilanteen päivitys, WSP Oy, 2017 Matinkadun tulvimisen arviointi, Espoon kaupunki/ Henry Lindgren, 2010 Rakennushistoriallinen selvitys, Matinkylän ostoskeskus, Matinkylän Liikekiinteistö Oy, Edelman Group Oy (30.11.2011) Matinkylän vanhan ostoskeskusalueen kehittämissuunnitelma, Edelman Group Oy (17.6.2011) Espoon metroasemien ympäristöstä pyöräilykaupunkeja, Case Matinkylä, Työn tulokset 23.11.2010, Strafica Oy Matinkatu 22, Korttelisuunnitelma, 2017, SARC Oy Tuulisuusselvitys, Tkt Risto Kiviluoma/WSP Finland Oy, 2017 Matinkylän Elä ja asu seniorikeskuksen lähiympäristösuunnitelma, Näkymä Oy, 2015 Kunnallisteknisen yleissuunnitelman aikana tehtiin lisämittauksia Matinkadun, Kala-Matin raitin, Kala-Maijan polun ja Kaisankujan alueilla korkomaailman tarkistamiseksi. Mittaukset suoritti Geotek Oy kesäkuussa 2017. Matinmetsän kaavamuutosalueelle on laadittu meluselvitys syksyllä 2016 (Sito Oy). Sen päivitys sisältyi tähän työhön. Työn aikana käynnistettiin myös hulevesiselvitys (Sito Oy), josta laadittiin erillisraportti. Molemmat selvitykset ovat kunnallisteknisen yleissuunnitelman liiteaineistoissa.

5 (20) Kuva 2. Suunnittelualueen ympäristössä on paljon avokallioita. 2 MATINMETSÄ 2.1 Nykytilanne Matinkylän vanha ostoskeskus otetiin käyttöön 1976, rakennuttajana toimi Haka. Se syntyi aikanaan Matinkylän palvelukeskukseksi tiiviillä rakentamisaikataululla. Ostoskeskusta ympäröivä rakennuskanta on samalta aikakaudelta kuin ostoskeskus. Alueen pohjoispuolen rakennuskanta on tätä uudempaa, ja se on rakentunut pääosin 1990- ja 2000-luvulla. Simo Järvisen laatimassa asemakaavassa korostuivat selkeä koordinaatisto ja selkeä rajaus puistoalueisiin sekä aluetta halkovien raittien keskeinen merkitys. Alueen pysäköintijärjestelyillä ratkaistiin myös osa naapurikiinteistöjen pysäköintitarpeista rasiteratkaisujen avulla. Ison Omenan ostoskeskus sekä sen keväällä 2017 valmistunut laajennusosa ja Länsimetron asema sijaitsevat noin 500 metrin päässä Länsiväylän varrella. Matinkylän vanhan ostoskeskuksen itäpuolella kulkeva Kala-Maijan polku yhdistää vanhan ostoskeskuksen Isoon Omenaan. Raitti ylittää Matinkadun 1990-luvulla rakennetulla sillalla, joka on nykytilassa huonokuntoinen. Ostoskeskuksen länsipuolella kulkeva Kala-Matin raitti päättyy Matinkatuun. Sekä Kala-Maijan polku, että Kala-Matin raitti muuttavat vanhalta ostoskeskukselta etelään päin kuljettaessa huomattavasti ostoskeskuksen ympäristöä vehreimmiksi alueiksi. Ostoskeskuksen eteläpuolella kulkeva itä-länsisuuntainen Kaisankuja on kapea raitti, jonka molemmissa päissä on kookasta puustoa. Suunnittelualueella olevat katutilat ilmentävät omaa aikakauttaan pinnoitteiden, kasvivalintojen ja tonttirajausten osalta. Vanha ostoskeskus sijoittuu pääosin kansirakenteelle. Alueen kulkupinnat ja rakenteet ovat huonokuntoisia. Rakennuksissa suuret perusparannukset ovat antaneet odottaa itseään jo vuosia. Ostoskeskuksen palvelut kuvaavat taantuvan alueen toimintoja: sieltä löytyvät lähikauppa, kirpputoreja, baareja ja pienpalveluita.

6 (20) Matinkatu on alueen kokoojakatu, joka rajoittuu suunnittelualueella Tiistiläntiehen ja Matinkyläntiehen (alueen pääkatu). Matinkadulla on sallittu moottoriajoneuvo- ja jalankulkuliikenne. Kadun itäpäässä on kaksi joukkoliikenteen läpiajoliikenteen pysäkkiä kadun pohjois- ja eteläreunalla. Eteläreunan pysäkit ovat ajoratapysäkkejä. Matinkadulla on myös yleisen pysäköinnin kadunvarsipaikkoja 24 kpl, jotka sijoittuvat kadun pohjoisreunalle. Matinkylän vanhan ostoskeskuksen (kortteli 23017) alla on kiinteistön pysäköinti ja liiketilan huolto. Ajo pysäköintiin ja huoltotiloihin tapahtuu Matinkadulta. Korttelin 23018 kannen alaisen pysäköinnin ajo sijoittuu Matinkadun itäpäähän. Kortteleiden 23122 ja 23123 ajoyhteydet pysäköintiin ja piha-alueelle sijoitsevat Matinkadun pohjoisreunalle. Matinkadulla on kortteleiden 23122, 23018 ja 23016 pelastuslaitoksen nostopaikat (esitetty pelastuskaaviossa). Kaava-alueen kortteiden 23016, 23017 ja 23018 huolto- ja pelastus järjestelyt on esitetty pelastus- ja huoltokaavioissa. Kaavioissa on myös varsinaisen kaava-alueen ulkopuolelle jäävän, mutta siihen rajautuvan korttelin 23122 pelastus- ja huoltoajo. Kuva 3. Kala-Matin raitti suunnittelualueen eteläpuolella on vehreä ja sitä rajaavat kallioalueet ja isot puut.

7 (20) Kuva 4. Kala-Majanpolku on ilmeeltään Kala-Matin raittia puistomaisempi ja modernimpi. 2.2 Suunnitelman kuvaus Seuraavissa kappaleissa on selostettu Matinmetsän asemakaava-alueelle laaditun kunnallisteknisen yleissuunnitelman periaatteet. Asemakaavaehdotuksessa suunnittelualueen vanha korttelinumero 23017 vaihtuu korttelinumeroksi 23036. Uusi korttelinumero on huomioitu alla olevissa kappaleissa. 2.2.1 Maankäyttö ja kaupunkikuva Korttelin 23036 tontin 1 kaavallisia tavoitteita ja sisältöä on avattu enemmän korttelisuunnitelmassa. Asemakaavoitusta varten on laadittu erillisselvityksiä tämän kunnallisteknisen yleissuunnitelman lisäksi. Näitä ovat hulevesiselvitys (Sito Oy), melutarkastelu ja sen päivitys (Sito Oy) sekä tuulisuusselvitys (WSP Group Oy). Asemakaavan muutos mahdollistaa nykyisen liikekiinteistön purkamisen Matinkatu 22:n osalta. Muutosten yhteydessä pysäköintijärjestelyt, jalankulku- ja pyöräyhteydet sekä julkisen liikenteen reitit muuttuvat hieman nykyisestä. Matinkatu 22:n purettavan liikerakennuksen tilalle tulee kolme erillistä asuin- ja liikerakennusta, joista yksi on 16-kerroksinen ja kaksi muuta 7-kerroksista kansitasosta laskien. Matinkadun tasoon matalampien asuinkerrostalojen alle suunnitellaan liiketilaa. Itäisempään rakennukseen tulee myös pienempi liiketila Kala-Maijan polun tasolle. Pysäköinti sijaitsee molempien tonttien osalta rakennusten alla. Matinkatu 22:n kerrosala on noin 13 820 k-m2.

8 (20) Kuva 5. Havainnekuva Matinkatu 22:n korttelisuunnitelmasta (arkkitehtitoimisto SARC Oy). 2.3 Liikenneratkaisut Katutilan mitoitus ja järjestelyt Matinkadulle osoitetaan kaksi joukkoliikenteen pysäkkiä, ajantasauspysäkki ja poikkeustilanteen pikapysäköintipaikat ajoratapysäköintinä. Normaalitilanteen pysäkit ovat pysäkkitaskuja kadun eteläreunalla. Matinkadun kadunvarsipysäköinti vähenee nykytilasta kuuteen autopaikkaan. Matinkadulle osoitetaan jäsennelty pyöräliikenteenreitti. Matinkadun mitoitus ja järjestelyt on esitetty tarkemmin kohdassa 3.4 katutilat, Matinkatu. Huolto ja pelastus Matinkadulla on kadun eteläreunalla huoltotasku, joka palvelee Matinkadun tasossa olevan korttelin 23036 myymälän huoltoa ja asuinkiinteistöjen jätehuoltoa. Kaava-alueen muiden kortteleiden huoltoliikenteen järjestelyt eivät muutu nykytilanteesta (esitetty huoltoliikennekaaviossa). Kortteliin 23036 on huoltoajoa kansitasolle Kala- Maijan polun pohjoispäähän. Korttelin 23036 piha-aluetta hyödynnetään osittain Kala-Matin raitilla ja Kala-Maijan polulla sijaitsevien muiden kiinteistöjen huoltoajoon. Korttelin 23036 asuinkiinteistöjen pelastus on osoitettu korttelin kansipihan ja Matinkadun nostopaikoilta, sekä poistumistieportailta. Pelastusajo kannelle läntiseen kiinteistöön kulkee reittiä Matinkyläntie Anjankuja Kala-Maijan polku Kaisankuja ja Kala-Matin raitti. Pelastusajoneuvo peruuttaa nostopaikalle Kala-Matin raitin osuuden (osoitettu pelastuskaaviossa). Kaisankujalla on portti, joka on varustettu pelastuslaitoksen hyväksymä. Ajo kannelle itäiseen kiinteistöön kulkee olemassa olevaa reittiä Matinkyläntie Anjankuja Kala-Maijan polku. Kaava-alueen muiden kortteleiden pelastusjärjestelyt eivät muutu nykytilanteesta (esitetty pelastuskaaviossa). Korttelin 23016 pelastusjärjestelyt/ nostopaikat eivät täytä pelastuslaitoksen vaatimuksia. Pelastusajoneuvon ajo korttelin itäisen kiinteistön nostopaikoille on esteellinen pihajärjestelyjen vuoksi. Läntisen kiinteistön ajoväylä nostopaikoille (Tiistiläntien itäreunan jk/pp mitoitus) ei vastaa pelastusajoneuvon tarpeita. Jk/pp leveys tulee vähintään 3.5m. Korttelin 23018 itäisen kiinteistön kansitason pelastuspaikoille ajo on esteellinen pihajärjestelyjen vuoksi.

9 (20) Korttelin 23036 rakennustyömaan aikana, ympäröivien korttelien pelastustusjärjestelyt ovat osittain poikkeukselliset. Poikkeusjärjestelyt on osoitettu kaaviossa (Pelastuskaavio_työnaikaiset). Jalankulku ja pyöräily Liikennesuunnittelun tarkoituksena on sujuvoittaa ja parantaa jalankulun ja pyöräilyn reittejä paitsi alueen sisällä, myös Matinkylän metrokeskukseen ja Isoon Omenaan. Matinkadun etelälaidalle on suunniteltu yhdistetty jalankulun- ja pyöräilynreitti, ja pohjoislaidalle ainoastaan jalankulunreitti. Matinkadun pohjoispuolelle sijoittuvat jalankulku- ja pyöräyhteydet Kalapolulle (raitti 1 ja 2) parantavat nykyisiä poikittaisyhteyksiä. Kortteleiden 23016 ja 23018 pohjoispuolella (tontilla) olevat nykyiset jalankulunreitit poistuvat yleisestä käytöstä asemakaavamuutoksen yhteydessä. Yleinen kulku Matinkadulle ja siitä edelleen Tiistiläntielle ja Matinkyläntielle tapahtuu jatkossa Kala-Matin raitin ja Kala-Maijan polun uusien porrasyhteyksien kautta. Kala-Maijan polku ja Kala-Matin raitti ovat tärkeitä alueellisia etelä-pohjoissuuntaisia yhteyksiä, näillä raiteilla sekä korttelin 23036 eteläpuoleisella Kaisankujalla on sallittu huolto- ja pelastusajo. Suunnittelualueen pohjoisosassa oleva Kalapolku säilyy nykyisellään. 2.4 Katutilat Suunnittelualue sisältää seuraavat kadut ja aukiot: Matinkatu Kaisankuja Kala-Matin raitti Kala-Maijan polku Kalapolku Puistoraitti 1 Puistoraitti 2 Matinkatu on olemassa oleva Tiistiläntien ja Matinkyläntien välinen kokoojakatu, jonka tasaus ja mitoitus muuttuvat nykyisestä. Kadun alin kohta on tällä hetkellä tasossa +10.1, ja se alenee tasoon + 9.9. Kadun länsi- ja itäpäässä korkotaso säilyy lähes nykyisellään. Matinkadulla uuden korttelin kohdalla kadun tasaus laskee 10-20 cm. Ajoradan leveys on 7,0 metriä ja ajokaistojen leveys on 3,5 metriä. Kadun varteen tulee kaksi bussipysäkkiä, bussien ajantasauspaikat, poikkeustilanteen pikapysäköintipaikat sekä yleisen pysäköinnin kadunvarsipaikkoja. Bussipysäkit sijoittuvat kadun eteläreunaan, kadun länsipäähän ja kadun itäpäähän. Kadulta on kaksi pysäköinnin sisäänajoyhteyttä korttelin 23036 asuinkiinteistöjen pysäköintiin. Matinkadun eteläpuolelle rakennetaan yhdistetty jalankulku- ja pyörätie ja pohjoispuolelle jalankulkutie. Niiden leveydet ovat 4,0 metriä ja 2,5 metriä. Tontin 23122 länsipuolelle sijoittuva puistoraitti 2 sijoitetaan rakennettavan hulevesikaivannon päälle. Tontin itäpuolinen puistoraitti 1 linjataan myös uudelleen. Kalapolku säilyy nykyisellään. Katutilojen mitoitus on esitetty tyyppipoikkileikkauksissa.

10 (20) 2.5 Katuympäristö Nykytilanne Suunnittelualueen pintamateriaalina on asfaltti sekä betonikivi ja laatta. Päävärisävynä on harmaa, alueelta löytyy myös punaista betonikiveä ja materiaalimaailma on kirjavaa. Kansirakenteen kohdalla aluetta on vihreytetty istutusaltaiden avulla, niissä kasvit ovat kuitenkin huonokuntoisia tai jo kokonaan hävinneet. Vihreys alueelle tulee suunnittelualueen ulkopuolisilta viheralueilta ja tonteilta. Ostoskeskus on oman aikakautensa tuote, missä näkyy sen ikä ja kuluminen niin rakennuskannassa kuin yleisillä alueilla. Kuluminen on tuonut mukanaan myös ilkivaltaa, mikä omalta osaltaan voimistaa alueen epämääräistä ilmettä ja lisää turvattomuutta. Matinkylän ostoskeskuksen liittyvät alueet ovat ilmeeltään vihreitä ja väljiä. Kookasta sekapuustoa, ja myös jalopuita, on paljon. Kallioalueet sekä tietty kulmikkuus ja väljät puustoiset piha-alueet ovat alueelle ominaisia. Alueen kaksi kävelyraittia: Kala-Matin raitti ja Kala-Maijan polku ovat nykyisen ostoskeskuksen aluetta lukuunottamatta mitoitukseltaan leveitä ja ilmeeltään vihreitä. Matinkadun vihreys tulee tonteilta. Nykyinen ostoskeskus sisäänajoineen sekä kadun painannemainen ilme ovat kaupunkikuvallinen epäkohta. Matinkadun pohjoispuolella kasvillisuutta on eteläpuolta enemmän. Kuva 6. Näkymä Kala-Maijan sillalta Matinkadulle kohti Matinkyläntietä.

11 (20) Kuva 7. Matinkadun pohjoispuolen niittyaluetta. Suunnitelmassa on ehdotettu uutta puistopolkua Matinkadulta Kalapolulle. Suunnitelmaratkaisu Yleisten alueiden ilme on sovitettu tonttipihoihin mahdollisimman hyvin. Kala-Maijan silta on tärkeä kaupunkikuvallinen aihe, ja Kala-Maijan polun asema metroon ja Isoon Omenaan johtavana reittinä korostuu suunnitelmassa entisestään. Raittien pinnoitteena käytetään betonilaattaa, vaihtoehtoina ovat isokokoiset neliölaatat (60x60 tai 70x70 cm) tai suorakaidelaatta (415x15 cm). Värisävynä on harmaa ja murrettu ruskea. Matinkadun jalankulkualueella liikkeiden edustalla pinnoitteen väri voi poiketa muusta ympäristöstä ja korreloida rakennusten värityksen kanssa. Myös siltakannella pinnoite on omaleimainen. Materiaalien kirjoa vältetään ja myös kalusteissa ja varusteissa pyritään selkeään ja aikaa kestävään ilmeeseen. Katualueilla ja saarekkeissa reunakivenä käytetään luonnonkiveä. Suunnittelualueeseen rajautuva kasvillisuus tonteilla säilytetään, erityisesti silloin, kun kyseessä ovat kookkaat puut. Matinkadulle istutetaan uusia katupuita mahdollisimman kookkaina. Kasvillisuus valitaan Matinkylään luontaisista lajeista, joskaan suuria katupuita ei ahtaisiin tiloihin ole mahdollista sijoittaa etenkään kannen päällä olevilla raiteilla. Kala-Matin raittia ja Kala-Maijan polkua elävöitetään mataliin altaisiin tulevilla istutuksilla. Istutusten sijoittamisessa tulee huomioida kansirakenne, pelastus- ja huoltoyhteydet sekä varjoisuus, jotka rajoittavat kasvillisuuden käyttöä raiteilla. Suunnittelun tässä vaiheessa tieto kannen alle jäävästä kasvualustan kerrospaksuudesta on 115 cm. Nykyinen rakenne sisältää mahdollisia yllätyksiä mm. alla kulkevien johtojen osalta, jotka on jatkosuunnittelussa otettava huomioon. Kala-Matin raitin istutusaltaiden paasimuureilla voi istuskella. Muureja ja kasviryhmiä voi myös erityisvalaista korostamaan vuodenaikojen vaihtelua ja lisäämään katutilojen mielenkiintoisuutta.

12 (20) Raitteja voidaan elävöittää lisäksi taiteen ja valaistuksen keinoin. Näistä asioista on maininta myös kaavamääräyksissä. Matinkadun pohjoispuolen katualue muuttuu asemakaavassa puistoksi. Rinteillä kasvavaa isoa puustoa säilytetään mahdollisimman paljon. Nurmipinnoista osa perustetaan niityiksi. Kuva 8. Ideakuvia istutusaltaiden ja reunuksien rajauksista Matinkatu 22 korttelisuunnitelmasta (Sarc & Ruokonen). Kuva 9. Esimerkki alueelle sopivasta penkkimallista, johon on mahdollista integroida myös valaistus. 2.6 Vesihuolto 2.6.1 Nykytila ja uuden rakentamisen vaatimat johtosiirrot Suunnittelualueella on Matinkadulla nykyinen hulevesiviemäri 300 B (1972) sekä vesijohto 200 SG (1972). Hulevesiviemäri purkaa pohjoiseen korttelin 23122 läpi (nykyisen rakennuksen ali) ja siitä edelleen puistoalueen ja korttelin 23285 kautta Suomenlahdentielle. Vesijohto 200 SG liittyy idässä Matinkyläntielle rakennettuun 300 SG vesijohtoon. Lännessä vesijohto liittyy Matinkadulta nykyiseen 300 SG johtoon Tiistiläntiellä. Suunnittelualueen kaakkoiskulmasta Kala- Maijan polulta alkaa nykyinen 250 pvc (1971) jätevesiviemäri ja vesijohto 150 SG, jotka kulkevat Kala-Maijan polkua etelään. Matinkadulla nykyiset vesijohto 200 SG ja hulevesiviemäri 300B jäävät osin liian lähelle tulevan rakennuksen seinälinjaa. Vesijohto on esitetty uusittavaksi koko kadun matkalta HSY:n saneeraustarvearvion perusteella. Hulevesiviemäriä voi olla tarpeen uusia Matinkadulta esitettyä pidemmältä matkalta katupoikkileikkauksen ja reunakivilinjojen uudelleenrakentamisen yhteydessä ja kuivatusratkaisujen täydentyessä. Kala-Matin raitin, Kaisankujan ja Kala-Maijan polun kuivatus tarkentuu jatkosuunnittelun yhteydessä. Kansirakenteiden päälle ei tule huleveden runkolinjoja, vaan hulevedet otetaan kiinni joko kouruilla tai yksittäisillä hulevesikaivoilla. Nykyiset ja suunnitellut vesihuoltolinjat on esitetty piirustuksessa 7106/300.

13 (20) 2.6.2 Liittyvät suunnitelmat WSP on laatinut suunnittelualueen pohjoispuolelle Piispanportin (Kalapuiston) kunnallisteknisen yleissuunnitelman 4.3.2015. Suunnitelmassa on esitetty Kalapuiston nykyisen hulevesiviemärin siirtoa ja kasvattamista kokoon DN500 heti Kalapuiston etelälaidalta Kalapolulta Suomenlahdentielle asti. Lisäksi WSP:n suunnittelualueella on esitetty hulevesiviemärin rinnalle myös jätevesiviemärin siirtoa. Alueella on myös nykyinen vesijohto, joka viemärisiirtojen yhteydessä jouduttaneen myös uusimaan. Piispanportin vesihuoltosuunnitelma näkyy taustalla piirustuksessa 7106/300. 2.6.3 Vesihuollon mitoitus Vedenkulutusmitoituksen lähtökohtana on käytetty alueelle sijoittuvan uuden rakentamisen määrää yhteensä n. 14 500 k- m². Alueen asukasmäärän kasvu on arvioitu kriteerin 40 k-m²/as perusteella. Kasvu asukasmäärässä on arvion perusteella noin 330 as. Asukkaiden ominaiskulutuksena on käytetty 140 l/as/vrk. Alueelle sijoittuvan liike- ja palvelurakentamisen vedenkulutus on arvioitu 4l/k-m²/d. perusteella. Alueen keskimääräinen vedenkulutus lisääntyy n. 50 m³/vrk (0,6 l/s). Vedenkulutukselle tyypillisen tunti- ja vuorokausivaihtelun perusteella maksimivirtaaman lisäys on 1,5 l/s. Rakentuvan korttelin kohdalla olevien nykyisten liikekiinteistöjen poistumisesta johtuvaa vedenkulutuksen vähenemistä ei ole tässä huomioitu. Vedenkulutuksen lisäys ei ole niin merkittävä, että se aiheuttaisi muutostarpeita alueen nykyiseen vedenjakeluverkostoon. Matinkatu 22 kiinteistön vesijohtoliitos voidaan ottaa Matinkadun 200 SG linjaan. Jätevesiviemäröinnin osalta muodostuva mitoittava jätevesivirtaama on 1,5 l/s. Korttelin 23036 kiinteistöt on esitetty liitettäväksi Kala-Maijan polun nykyiseen jätevesiviemäriin 250 pvc 1973 Kaisankujan risteyksessä. 2.7 Hulevedet ja tulvareitit Alueen tulvareitit ja nykyiset ja suunnitellut hulevesiviemärit on esitetty vesihuollon yleissuunnitelmapiirustuksessa 7601/300. Matinkatua lukuun ottamatta suunnittelualueen tulvareitit ovat maanpäällisiä ja noudattavat katujen ja raittien linjauksia. Matinmetsän asemakaava ei muuta alueen maankäyttötyyppiä, joten hulevesivirtaamat suunnittelualueella pysyvät ennallaan tai jopa pienenevät, koska uusilta kiinteistöiltä vaaditaan hulevesien viivyttämistä. Matinkadulta ei ole maanpäällistä tulvareittiä, vaan tulvavedet kerääntyvät kadun notkokohtaan noin paalulle 145. Tästä eteenpäin tulvareittinä toimii nykyisin hulevesiviemäri 300B/400B (1990), josta vedet johtuvat asuinkorttelin 23122 alitse pohjoiseen puistoalueen ja korttelin 23285 kautta Suomenlahdentien hulevesiviemäriin DN1000. Nykyistä hulevesiviemäriä Matinkadulta ei ole mitoitettu tulvaviemäriksi.

14 (20) Tämän tarkastelun yhteydessä laadittiin erillinen hulevesiselvitys (Matinkadun hulevesiselvitys 8.5.2017), jossa tarkasteltiin uutta tulvareittiä (VH-linja 1, HV DN500/600 noin 220 m) Matinkadulta pl 116 pohjoiseen puistoalueen kautta Suomenlahdentielle. VH-linja 1 linjaus noudattaa WSP:n Kalapuiston suunnitelmassa esitettyä hulevesiviemärilinjausta Kalapolulta pohjoiseen. VH-linja 1 pituusleikkaus on esitetty piirustuksessa 7106/301 ja tyyppipoikkileikkaus piirustuksessa 7106/011. Vesihuoltolinjan kustannukset on laskettu suunnittelualueen rajalle (Kalapuisto etelälaidalle) asti. Vesihuolto linja sijaitsee kaupungin katu/puistoalueella myös Kalapuiston kaava-alueen kohdalla. Tavoitteena oli mitoittaa tulvareitti niin, ettei Matinkadulla esiinny hulevesitulvaa edes kerran sadassa vuodessa toistuvalla rankkasateella. Matinkatu 22 kiinteistöön on suunniteltu pysäköintihallia tasolle noin +8.5. Matinkadun suunniteltu tasaus on alimmillaan noin tasolla +9,9. Jatkosuunnittelussa on varmistettava, etteivät hulevedet pääse kadulta suunniteltuun pysäköintihalliin. Hulevesiselvityksen johtopäätöksenä oli, että uusi hulevesiviemäri (HV 500B/600B) Matinkadulta Suomenlahdentielle nykyiseen HV 1000 viemäriin on kapasiteetiltaan riittävä ohjaamaan hulevedet hallitusti Matinkadulta Suomenlahdentien nykyiseen DN1000 hulevesiviemäriin myös kerran 100 vuodessa toistuvalla 10 min mitoitussateella (300 l/s). Uuden tulvareitin koko on Matinkadulla DN500, mutta Piispanportin korttelin 23285 kohdalla ennen liitosta nykyiseen Suomenlahdentien hulevesiviemäriin uuden viemärin koko olisi syytä kasvattaa kokoon DN600. Jotta hulevedet Matinkadulta ohjautuvat uuteen tulvaviemäriin, on Matinkadun alimpaan kohtaan jatkossa suunniteltava esim. kadun molemmin puolin reunakivilinjalle tuplakitakaivot. Uuden hulevesireitin myötä vanha nykyisen rakennuksen alle jäävä hulevesiviemäri jää tarpeettomaksi ja voidaan poistaa käytöstä. Matinkadun hulevesiviemäriin mahdollisesti tulevat tonttiliitokset on jatkosuunnittelun yhteydessä tarkemitattava ja huomioitava suunnittelussa. Hulevesiselvityksessä on oletettu Matinkadun varressa olevien tonttien hulevesien johtuvan Matinkadun hulevesiviemäriin. 2.8 Muut verkot Suunnittelualueella on nykyistä kaukolämpöverkostoa Matinkadulla (KL DN300/DN150) sekä Kala-Matin raitilla (KL EMV350) ja suunnittelualueeseen rajautuvalla Tiistiläntiellä (KL DN150). Kala-Matin raitti jää Matinkatu 22 kohdalla tulevan kansirakenteen päälle, joten kaukolämpöyhteys DN350 Kala-Matin raitilta Matinkadulle katkeaa. Korvaava uusi reitti KL DN400 on esitetty Matinkadulta Tiistiläntien ja Kaisankujan kautta Kala-Matin raitille (180 m). Lisäksi alueella on kiinteistöjen puolella kiinteistöille kulkevia kaukolämpöjohtoja. Kiinteistöille menevät linjat otetaan kiinni Kaisankujalle suunniteltuun DN400 linjaan. Korttelin 23016 itäisimmän kiinteistön nykyinen kaukolämpöliitos jää suunnitellun kansirakenteen alle. Kaukolämpöyhteyden kiinteistöön on oltava käytössä koko rakennustyön ajan. Suunnittelualueella on nykyisistä sähkönjakeluverkostoa sekä telekaapeleita ja katuvalaistuksen kaapeleita. Tiistiläntiellä ja Kaisankujalla on nykyinen 20 kv sähkökaapeli. Nykyiset ja suunnitellut kaukolämpölinjat sekä nykyiset ja operaattoreiden ilmoittamat putkitustarpeet on esitetty johtosiirtopiirustuksessa 7106/700. Alustava paikka Carunan kiinteistömuuntamolle on varattu uuteen rakennukseen Matinkadulle katutasoon.

15 (20) 2.9 Valaistus Valaistus uusitaan suunnitelma-alueen niillä katuosuuksilla, joissa valaistusta ei ole jo saneerattu, ja joihin kohdistuu lisäksi muita kadun parantamiseen liittyviä toimenpiteitä. Valaistus uusitaan käyttämällä metallipylväitä ja maakaapeleita. Katu-, raitti- ja aluekohtaiset pylvässijoittelut on esitetty asemapiirustuksessa. Valaistusluokat on suunnittelualueella valittu Espoon ulkovalaistuksen tarveselvityksen 2016 mukaisesti. Matinkadun nykyinen valaistus uusitaan suunnitelma-alueella käyttäen valaistustyyppinä poikkileikkauksesta riippuen joko 2-rivistäkeskisijoitusta- tai 1-rivistä reunasijoitusta. Matinkadun valaistusluokka on M4(AL4b). Pylväät ovat tyypiltään mallia Soukanranta, ja valaisimen asennuskorkeus on 10 metriä. Valolajina on led. Kadun rinnakkaiset kevyen liikenteen väylät valaistaan tarvittaessa, ja valolajina niillä on led ja valaisimen asennuskorkeus on 5 metriä. Pylväs- ja valaisinmallit valitaan siten, että ne ovat yhtenevät alueella lähiaikoina saneeratun valaistuksen pylväs- ja valaisinmallien kanssa. Pylväät ja valaisimet maalataan samalla värillä kuin jo saneeratuilla kadunosilla. Kaisankujalla, Kala-Matin raitilla, Kala-Maijan polulla ja Kalapolulla käytetään puistovalaisinta mallia Albertslund Orbiter Mini, asennuskorkeutena 5m ja valolajina led. Valaistusluokkana on P5(K5). Valolajina koko suunnittelualueella käytetään lediä, jonka säteilemän valon värilämpötila on 3000 K ja valon värintoistoindeksin Ra-arvo >70. Kaikki pylväät ja valaisimet maalataan RAL7024 värisävyllä. Kala-Maijan siltaan tulee korostusvalaistusta, joka toteutetaan kaiteeseen integroituna ledi valaistuksena. Lisäksi Kala-Maijan polulta ja Kala-Matin raitilta laskeutuvat portaat Matinkadulle tulee valaista riittävällä valaistustasolla, joko muuriin kiinnitettävillä valaisimilla tai kaiteeseen integroitavalla valaistuksella. Korostusvalaistusta voidaan käyttää myös kalusteissa, esimerkiksi penkeissä ja istutusaltaissa. Katutilojen elävöittäminen on mahdollista myös valaisinpylväisiin sijoitettavilla goboilla. Kuva 10. Esimerkki valopenkistä.

16 (20) Kuva 11. Esimerkkikuvia goboista. 2.10 Taitorakenteet Nykyinen Matinkadun ylittävä Kala-Maijan silta puretaan ja korvataan uudella sillalla. Silta on tyypiltään jännitetty betoninen palkkisilta. Jännemitta on 18 metriä ja hyötyleveys 4,5 metriä. Kala-Maijan polulta rakennetaan katettu porrasyhteys kansitasolta alas Matinkadulle. Myös Kala-Matin raitilta on esitetty porrasyhteys alas Matinkadulle. Sekä sillan että portaiden muotokieli tulee sovittaa alueen henkeen, mutta modernilla tavalla huomioiden kunnossapito- ja turvallisuusnäkökohdat. Sillan muotokieltä tulee hioa seuraavassa suunnitteluvaiheessa. Tavoitteena on, että, että silta on ilmeeltään kevyt, raikas ja sävyltään vaalea. Sillan kanteen liittyvä muotokieli voi toistua portaikossa ja portaiden katteessa. Korttelisuunnitelmassa on esitetty alustavia ideoita näistä. Siltakannen pinnoite ja sillan kaide ovat keskeisiä teemoja sillan jatkosuunnittelussa. Seuraavalla sivulla on esitetty ideakuvia Kala-Maijan sillasta sekä porrasyhteydestä Matinkadulle.

17 (20) Kuva 12. Ideoita portaiden katteen ilmeestä. Ylhäällä vasemmalla kuvioitu perforoitu levy, mistä valo piirtää kuvion esiin, oikealla värilasin käyttö. Alhaalla kuvioitu valaistu lasi, mistä valo piirtää kuvion esiin. Kuva 13. Ideoita portaiden katteen ilmeestä, erikoismuotoiltu runkorakenne.

18 (20) 2.11 Maaperä ja pohjavahvistukset Alueen maaperä Alueelta on hankittu Espoon kaupungin tietokannassa olevat nykyiset pohjatutkimustiedot ja maaperäkartta. Alueen luonnontilainen pohjamaa on pohjatutkimustietojen ja Espoon kaupungin maaperäkartan mukaan pääosin hiekka- tai soramoreenia tai kalliota. Matinkadun paaluvälillä 130-170 ja siitä pohjoiseen leikkipuiston suuntaan on enimmillään 4 m paksu savipainanne. Matinkatu on tällä osuudella perustettu maanvaraisesti ja putkijohdot hirsiarinalla. Maaperäkartta on esitetty kuvassa 17. Kuva 17. Alueen maaperäkartta. Suunnittelualueella ei sijaitse pohjavesiputkia. Pohjaveden voidaan arvioida olevan tasolla noin +7,5 +8,0 (putkijohtojen alin perustamistaso Matinkadulla). Alueen maanpinta on pääosin asfalttia, kivettyä pintaa tai kalliota, missä veden imeytyminen pohjamaahan on erittäin vähäistä. Olemassa olevat täyttöalueet ja rakennukset Alue on rakennettua ympäristöä, jossa ainoa tiedossa oleva täyttö on Kalapolulla ja siitä leikkipuiston suuntaan pohjoiseen. Täytön paksuus kevyen liikenteen väylällä vaihtelee 1-2 metriin. Puistoraitti 2 vieressä itäpuolella oleva kiinteistö (23122/1) on rakennuslupakuvien perusteella perustettu polkua lähimmiltä osiltaan kallion varaisesti tasolle noin +9 ja pohjoispuolella oleva (23121/2 lähinnä polkua olevilta osiltaan mahdollisesti maanvaraisesti tasolle noin +10.

19 (20) Perustaminen ja rakennettavuus Kadut, raitit ja uudet vesihuoltolinjat voidaan perustaa joko maan- tai kallionvaraisesti. Matinkadulla paaluvälillä 130-170 uusi hulevesijohto ja Kalapolulle pehmeikköalueelle tulevat vesihuoltolinjat perustetaan joko pelti- tai teräsbetoniarinan varaisesti. Alueen rakennettavuuteen vaikuttaa nykyinen tiivis yhdyskuntarakenne, mikä vaikuttaa rakentamisen ja louhinnan kustannuksiin. Matinkadulta lähtevä uusi kevyenliikenteen väylä, puistoraitti 2 vaatii paikalla olevan kallion osittaista louhimista. Matinkadulta lähtevä uusi hulevesiviemäri sijoittuu samaan käytävään puistoraitti 2 kanssa. Putken perustamistaso on 5-6 m nykyisen maanpinnan alapuolella. Putken rakentaminen edellyttää alkuosaltaan syvän louhitun kanaalin ja loppuosaltaan syvän tuetun kanaalin rakentamista lähelle rakennusta (23122/1). Puistoraitin 2 osalta uuden hulevesiviemärin vaihtoehtoisena rakentamistapana tutkittiin syvällä louhintaosuudella putken rakentamista suuntaporaamalla kallioon. Suuntaporaus edellyttää 3x12 m2 kaivannon tekemistä porauskalustoa varten. Vastaanottokaivannon mitat ovat 2x2 m2. Porauskaivantoa ei voida sijoittaa Matinkadulle sen vaatiman tilan vuoksi. Raitti 2 pohjoispäässä kallion pinnan voidaan arvioida olevan lähellä putken perustamistasoa, joten lähtökaivanto tulisi sijoittumaan, ainakin osittain, talojen väliin. Lähtökaivannon sijoittumista haittaa lisäksi olemassa olevat vesihuoltolinjat uuden linjan pohjoispäässä. Enimmillään porausmatkaksi voidaan arvioida noin 30 m. Kallioporauksen D700 metrihinta suojaputkineen on noin 1000 /m ja avolouhintana tehtävän kaivannon metrihinnan arvioidaan olevan noin 1500 /m. Suuntaporauksen sisältämien suurempien epävarmuustekijöiden vuoksi tässä on päädytty arvioimaan kustannukset louhitun kanaalin perusteella. Suuntaporauksen merkittävin haittatekijä on porauksen aiheuttama runkomelu viereisiin rakennuksiin. Eräissä mittauksissa melun voimakkuudeksi on mitattu 82 db. Kala-Maijan uusittava silta ja siihen liittyvät tukimuurit perustetaan maanvaraisesti tiiviin moreenikerroksen varaan. Matinkadun eteläpuolella voidaan mahdollisesti perustaa anturat kallion varaisesti.

20 (20) 3 KUSTANNUKSET Matinmetsän asemakaavamuutosalueen kunnallisteknisen yleissuunnitelman kustannusarvio perustuu hankeosatasoiseen laskentaan. Laskenta on tehty Fore-kustannushallintaohjelmalla. Asemakaava-alueen kunnallistekniikan rakentamisen kokonaiskustannukset ovat noin 2,7 miljoonaa euroa (alv 0%).

KUSTANNUSARVIO RYHMITTÄIN Projekti: 02 Konsulttilaskenta > Sito > Matinmetsän KTYS Laskelma: Matinmetsä_KTYS Työnumero: Hankkeen tyyppi: Dokumentin luoja: Investointi Milla Nappa Vastuuhenkilö: Viimeinen muokkaaja: Raportoija: Asiakas: Milla Nappa Milla Nappa Sito Oy Asiakkaan projektipäällikkö: Aluekerroin: 1,1 Kustannusindeksi: 110,60 (2010=100) Päivämäärä: 11.12.2017 Koko hanke yhteensä: 2 755 398 Suodatus: Matinkatu, Matinkatu vesihuolto, Kala-Matin raitti, Kaisankuja plv 90-200, Kala-Maijan polku + silta, Kalapolku, Tulvareitti Matinkadulta, Puistoraitti 1, Puistoraitti 2, Johtosiirrot Matinmetsä Hankeosat ja muut kustannukset Tunniste Hankeosa tai muu kustannus Toimenpide Yks. Määrä Yks. hinta Yhteensä Matinkatu 290 1 790 519 170 211.21211 Pysäköintikaista U m2 105 142,84 211.281 Pääkatuväylä U m 100 2 677,55 puut, välikaista 225.1 Suojatie U kpl 4 1 188,47 236.21 Linja-autopysäkki, katu U kpl 1 8 903,60 ajoratapysäkki 14 998 211.281 Pääkatuväylä U m 90 1 628,67 146 580 267 755 4 754 236.21 Linja-autopysäkki, katu U kpl 1 29 436,95 29 437 8 904 236.21 Linja-autopysäkki, katu U kpl 1 16 666,99 ajantasauspysäkki 16 667 441.2 Katuvalaistus U m 280 107,41 30 075 Matinkatu vesihuolto 141 1 675 236 219 414.2 Yhdistelmärunkolinja (vesihuolto) U m 141 696,71 98 236 VJ 200 HV 315 414.2 Yhdistelmärunkolinja (vesihuolto) U m 210 657,07 VJ 200 137 984 Kala-Matin raitti 65 5 102 331 649 215.2 Kevyen liikenteen väylä U m2 740 131,55 97 348 plv 0-65 252.1 Istutusalue U m2 143 238,06 34 042 441.3 Muu väylävalaistus U m 62 107,41 6 660 913 katetut portaat U kpl 1 193 600,00 193 600 Kaisankuja plv 90-200 110 593 65 275 Sivu 1 / 2

215.2 Kevyen liikenteen väylä U m2 435 131,54 plv90-200 57 220 441.3 Muu väylävalaistus U m 75 107,41 8 056 Kala-Maijan polku + silta 160 4 524 723 900 215.1 Kevyen liikenteen väylä U m 85 359,39 30 549 215.2 Kevyen liikenteen väylä U m2 600 131,73 79 040 252.1 Istutusalue U m2 65 213,75 13 894 441.3 Muu väylävalaistus U m 70 107,41 7 519 913 Silta U kpl 1 314 600,00 314 600 913 Tukimuurit U kpl 1 84 700,00 84 700 913 katetut portaat U kpl 1 193 600,00 193 600 Kalapolku 70 427 29 887 215.1 Kevyen liikenteen väylä U m 70 342,56 23 979 441.3 Muu väylävalaistus U m 55 107,41 5 908 Tulvareitti Matinkadulta 80 1 398 111 871 414.2 Yhdistelmärunkolinja (vesihuolto) U m 80 536,26 42 901 HV 500 kaava-alueen rajalle 913 Muu kohdeosa U kpl 1 68 970,00 68 970 kalliokanaali/täytöt yms plv28-64 osuus 34 m Puistoraitti 1 35 503 17 601 215.1 Kevyen liikenteen väylä U m 35 410,81 14 378 441.3 Muu väylävalaistus U m 30 107,41 3 222 Puistoraitti 2 30 535 16 037 215.1 Kevyen liikenteen väylä U m 30 427,15 12 815 441.3 Muu väylävalaistus U m 30 107,41 3 222 Johtosiirrot Matinmetsä 0 269 311 421.1 Kaukolämpöverkosto U m 180 1 392,65 250 677 KLDN400, Tiistiläntie, Kaisankuja 911 Muu linjaosa U m 220 84,70 Caruna putkivaraukset 18 634 100-900 Hankeosat ja muut kustannukset yhteensä 2 320 921 Laskelman tilaajatehtävät 5600 Suunnittelutehtävät 278 511 5700 Rakennuttamis- ja omistajatehtävät 155 966 Tilaajatehtävät yhteensä 18,7 % 434 476 100-5700 Hankeosat, muut kustannukset ja tilaajatehtävät yhteensä 2 755 398 Koko hanke yhteensä (Alv. 0%) 2 755 398 (Alv. 24%) 661 300 Koko hanke yhteensä (Alv. 24%) 3 416 700 Sivu 2 / 2