Opintomatka marjatiloille Hämeeseen ja Lepaan näyttelyyn

Samankaltaiset tiedostot
Matkakertomus. Norja, Tanska, Saksa

Tietoja ja kokemuksia koetilalla viljellyistä mansikkalajikkeista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

PEURANIEMEN TAIMITARHA OY

BerryGrow hanke: Koetilan tuloksia kesältä Uutta marjanviljelyyn marjatilaisuus Raija Kumpula

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

MATKARAPORTTI. Marjanviljelyn kehittäminen. Benchmarkkausmatka Itä-Suomi

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Herukka

Myytäessä taimia vähittäin ei ruukkukokoa tai silmulukua tarvitse ilmoittaa. Tukkumyynnissä nämä tiedot on kuitenkin aina ilmoitettava.

Terttuherukan viljely ja lajikkeet

SataVarMa. Mansikanviljelyn kilpailukyvyn parantaminen Lounais-Suomessa

Biologinen kasvinsuojelu

Mansikan viljely tunneleissa. Marjamaat-hanke Joensuu Arja Raatikainen ProAgria Etelä-Pohjanma

Mansikkapellot marjomaan. Marja-Suomen Taimituotanto Oy Mikkeli Jarmo Röppänen

Saskatoonin viljely Amelanchier alnifolia. Kainuun ammattiopisto, aikuiskoulutus

Raportti Uusien mansikkalajikkeiden kokeesta Raija Kumpula. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus RAPORTTI

Tietoja koetilalla viljellyistä Graminor -jalosteista Raija Kumpula Martta Laakkonen Olli Tuovinen

Viherympäristöliiton hyväksymät

Mansikan kausihuone- ja pöytäviljelykokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi 2010

Marja-Suomen Taimituotanto Oy Joensuu Jarmo Röppänen

Marjanviljely elinkeinona

Biokalvokoe -väliraportti. Marjanviljelyn koetila, Suonenjoki Raija Kumpula

TUHOOJIIN JA KASVILAJEIHIN LIITTYVIEN RISKIEN ARVIOINTI

BerryGrow ja EduBerry hankkeiden kuulumiset

Mikrolisättyjen valiotaimien tuotteistaminen taimistoille helppokäyttöisiksi pikkutaimiksi. Vanhempi tutkija Sanna Kukkonen

Herukkalajikkeet. Tutkija Kati Hoppula Vanhempi tutkija, asiakaspäällikkö Kalle Hoppula. MTT Sotkamo

Karviaisen viljely. Marjamaat -hanke. Erikoismarjojen viljely ja Marjamaat-hanke Elli Ruutiainen, Hanketyöntekijä

RAPORTTI. Raija Kumpula. VitiSun -valmisteen käytöstä härmäntorjuntaan tunnelimansikalla. Kehitysyhtiö SavoGrow Oy/Marjaosaamiskeskus

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki

23330 Pensaat ja köynnökset

Mansikan lajikekokeiden tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Marjanviljelyn edellytykset

Honeoye FinE. Jonsok FinE. Kaunotar FinE. Lumotar. Valotar FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET

Novarbo luomulannoitteet

MARJAOSAAMISKESKUKSEN SYKSYN MARJA- JA OMENARETKI ITÄ-SUOMEEN Yhteistyössä Savon ammatti- ja aikuisopisto Suonenjoen yksikkö

Herukkaviljelmän perustaminen

KOTIPIHAN ISTUTUSOHJE

KASVISTASE 2008 Kotimaiset Kasvikset ry:n arvio kasvisten kulutuksesta

Marjasinikuusama. Lonicera caerulea var. edulis. var. kamtschatica

SataVarMa-hankkeen Syyshoitokokeiden tuloksia Marja Rantanen. Luonnonvarakeskus

Prestop ja Prestop Mix -valmisteet biologiseen taudintorjuntaan mansikalla ja vadelmalla. Päivi Heino Verdera Oy/Lallemand Plant Care

MARJOJEN SÄILYVYYSKOE

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Karhunvadelman viljely

Toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin

Muskoka FinE. Ottawa FinE. Ville pensasvadelma. Fall Gold keltainen vadelma. Jatsi FinE AIKAISET LAJIKKEET KESKIKAUTISET LAJIKKEET I IV

Avomaan vihannesviljely

MARJAKIERTUE 2015 KASVINSUOJELUKUULUMISET

1917 Opettaja Olavi Leskinen istutti Suonenjoella ensimmäiset 12 mansikan tainta. Tästä sai alkunsa alueen kehittyminen mansikkapitäjäksi.

Hedelmän- ja marjanviljely

Pensasmustikkaa lisätään varmennetuista taimista

Myytäessä taimia vähittäin ei ruukkukokoa tai silmulukua tarvitse ilmoittaa. Tukkumyynnissä nämä tiedot on kuitenkin aina ilmoitettava.

Novarbo kasvualustatuotteet ammattiviljelyyn

Taimiaineistomerkinnät. NIMILAPPU -merkintä

Herukat: Taimet ja lajikkeet

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka

Kasvintuhoojien leviämisväylät. Salla Hannunen Riskinarvioinnin tutkimusyksikkö, Evira

LUSTI - Luonnonmarjojen. turvaaminen viljelytekniikoin. Henri Vanhanen

1 Mansikkalajikkeiden kukka aiheiden muodostus, satopotentiaali ja sadon ajoittuminen. 2 Uusia keinoja lajikevalintaan

Etelä-Savo ruokamaakuntana mitä täällä tuotetaan? Mikkelin Tiedepäivät Mikkelin kaupunginkirjasto

Laatujärjestelmät vihannestuottajan näkökulmasta Anne Piirainen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Vadelman lajikekokeet MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Tunnelimansikan viljely erilaisia kasvusäkkejä käyttäen

Vadelman tehotuotantokokeen tulokset vuodelta 2010 Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Onnistuneen marjaviljelmän perustamisen edellytyksiä Pihtipudas

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Vadelman lajikekokeiden tuloksia Sotkamo, Rovaniemi ja Ruukki 2010

AVOMAANKURKUN KASVATUS

Viherympäristöliiton hyväksymät Taimitarhakasvien lajitteluohjeet viherrakentamiseen

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET

Jäävuorisalaatin sekä kukka- ja parsakaalin viljely. Veikko Hintikainen Projektipäällikkö MTT Mikkeli

Marjakasvien vuotuisia hoitotöitä

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Luomusipulin tuotannossa ongelmista ratkaisuihin

Novarbo luomulannoitteet

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Vadelma

Jatkuvasatoisista mansikoista lisää tuottavuutta? Jari Känninen, marjatuotannon asiantuntija

Itsetuntemusta parhaimmillaan. Energiaa Enneagrammista Espanjassa !Tampere!

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Istutus , Tihkukasteluun liittyvät työt 10 15,9 159 Käytävien ruohonleikkuu 10 15,9 159

Marjanviljelyn vihreä linja! Suonenjoki Berner Oy Kasvinsuojelu ja puutarhanhoito Asmo Saarinen

Kangasmetsien uudistamisen ongelmat Lapissa kasvatetaanko kanervaa vai mäntyä. Pasi Rautio Metsäntutkimuslaitos Rovaniemi

Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich. Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry Kuvat: Mikko Rahtola

Gluteenittomalle tattarille on kysyntää!

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle

Sinivalkoinen jalanjälki

ALPPIRUUSUPUISTO SUONENJOKI

SISÄLLYS. N:o Laki. kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta

Kuvakimara yrityskierrokselta!

YaraVita -lehtilannoitteet. Huomio yksityiskohtiin

Luomu Suomessa Päivitetty

Puutarhainfopäivät Kuusamossa



Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry (SMMY ry) opintomatka Luxemburg-Belgia-Alankomaat

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

Ruokohelpi. Länsi-Suomi. Huhtikuu 2010

Transkriptio:

Raportti 1 (7) Opintomatka marjatiloille Hämeeseen ja Lepaan näyttelyyn ajankohta: 16.-17.8.2018 raportin laatijat: Sanni Hotti Leena Koponen Raija Kumpula

Raportti 2 (7) Opintomatkan ohjelma: torstai 16.8.2018 klo 7.00 klo 10.30 klo 12.30 klo 14.15 klo 16.30 klo 18.00 Lähtö Suonenjoelta Marjatila Tyrnikka, Sahalahti Marjatila Tyrnikka viljelee pensasmustikkaa, tyrniä ja mansikkaa. Marjoja ja niiden jalosteita on myynnissä tilamyymälässä. Lounas Kaivannon Keidas Kinnalan taimisto Taimitarhaviljelyä: koristepensaat, pensasruusut, marjapensaat, aitataimet, tertturuusut, rhododendronit, hedelmäpuut, lehtipuut, havukasvit ja köynnökset. Myös valiotaimimateriaalia valiotaimituottajille. Majoittuminen Sappeella Illallinen ravintola Huippu (omakustanne) perjantai 17.8.2018 klo 7.00 klo 9.00 klo 10.30 klo 14.30 klo 19.30 Aamiainen ravintola Huippu Niitty-Seppälän tila Niitty-Seppälä on monipuolinen, suoramyyntiin erikoistunut maatila. Viljelyssä on mm. mansikoita, perunaa, herneitä, kaaleja, salaatteja, tilliä, porkkanaa. Mansikkaa viljellään avomaalla ja kasvihuoneessa. Tilalla on kesätori, kotieläintarha ja muuta puuhaa perheille. Tutustuminen Lepaan puutarhanäyttelyyn Puutarha-, viher- ja kiinteistöalan ammattinäyttelyssä esitellään alan uutuuksia ja laitteita. Näyttelyn aikana tapaat muita alan toimijoita sekä yritysten edustajia. Lähtö Lepaalta Yrityspuisto Futuria

Raportti 3 (7) Matka järjestettiin edellä olleen ohjelman mukaisesti. Matkalle osallistui 8 henkilöä. Matkalla käytiin kolmella erilaisella marja tilalla sekä Lepaan puutarhanäyttelyssä. Matkan ensimmäinen kohde oli Marjatila Tyrnikka Koillis-Pirkanmaalla Sahalahdella. Tilan isäntä Veikko Yrjölä esitteli tilaa, jossa viljellään mansikkaa (4 ha), pensasmustikkaa, tyrniä ja vadelmaa. Mansikkaa viljellään 1- rivi-istutuksena pääosin Polka -lajikkeella. Myös Sonataa, Malwinaa, Vibrantia, Allegroa ja Rumbaa on ollut viljelyssä. Avomaalohkon läheisyydessä tutustuimme 3 yksikön kimalaispesään, missä PreStop -levitys. Kimalaiset ovat aktiivisia tässä pesässä 6 viikkoa. Pensasmustikasta viljelyssä olivat kotimaiset Aino ja Alvar -lajikkeet. Näistä Aino on aikaisempi kuin Alvar. North Blue -lajiketta on istutettu vuororivein. Myös Arto -lajike olisi toivottava parhaan makunsa puolesta, mutta on arka talvivaurioille ja tarvitsee tunnelin. Taimet on istutettu katekankaaseen 0,8 m välein, mutta sopiva taimiväli olisi 1-1,2 m. Tihkuletku oli aikaisemmin penkin sisällä, mutta myyrät söivät sen, joten se on nyt pinnassa. Yara Ferticare on pensasmustikan peruslannos. Leikkaus tehdään keväällä ja kasvusto pidetään harvana, muuten marjakoko jää pieneksi. Vanhat ja kuivat oksat leikataan sähkösakseilla pois. Mustikka on matalajuurinen, joten kastelu on välttämätöntä. Poiminta on ajoittunut tänä vuonna heinäkuun puolivälistä elokuun 20. pv. Aino ja Alvar kestävät pensaissa pitempään, North Blue pilaantuu nopeammin. Pensasmustikkakasvusto 17v.ikäistä, mutta voi olla 20 -vuotiastakin. Tilalla viljellään sekä venäläisiä että suomalaisia tyrnilajikkeita. Suomalaiset Tytti ja Terhi ovat suhteellisen varmoja. Maan ph saisi olla lähellä 7. Viljelyn alkuvaiheessa annetaan typpeä vain vähän. Joka 6. kasvi on koiraspuolinen. Poiminta tehdään traktorikäyttöisellä imurilla. Marja menee helposti rikki ja tulee mehua. Myös pakastusta käytetään. Tyrnistä valmistetaan rouhetta, hyytelöä, saippuaa, glögiä; myös kuivaus on mahdollista. Mehu teetätetään ulkopuolisilla. Tilalla oli viljelyssä myös suurimarjainen Eva, joka on suomalaisen ja venäläisen lajikkeen risteytys.

Raportti 4 (7) kuva 1. Tyrnikassa viljellään mm. suomalaisia Tytti- ja Terhi -lajikkeita. (kuva S.Hotti) kuva 2. Nuori istutus Eva -lajikkeella (kuva R.Kumpula)

Raportti 5 (7) kuva 3. 3-yksikön kimalaispesä, missä mahdollisuus PreStop -levitykseen (kuva RK) Kuva 4. Marjatila Tyrnikassa on tilamyymälä, jossa myydään marjojen lisäksi niiden jalosteita. (kuva SH) Toinen kohde oli Kinnalan taimisto Pälkäneellä, missä hortonomit Laura Keulas ja Reino Nikkanen esittelivät tilan historiaa ja tiloja. Kinnalan Taimisto Oy (ent. Saarioisten Taimistot Oy) on yksityisessä omistuksessa oleva taimitarhatuotantoon suuntautunut yritys. Nykyiseen omistukseen tila siirtyi 1997, jolloin Kaisu Avotie ja Pekka Keveri ostivat tilan. Kinnalan Taimisto Oy toimii Pälkäneellä, noin 30 km Tampereelta kaakkoon. Taimitarhaviljelyssä oleva alue on noin 45 hehtaaria. Tuotanto käsittää puuvartisen koriste-

Raportti 6 (7) ja hyötykasvien viljelyn puutarhakauppaan ja suurkuluttajille. Noin puolet taimista tehdään astiataimena ja puolet ns. paljasjuurisina taimina. Taimen keski-ikä taimistolla on 3-4 vuotta. Tuotevalikoimassa olevat tuoteryhmät ovat koristepensaat, pensasruusut, marjapensaat, aitataimet, tertturuusut, rhododendronit, hedelmäpuut, lehtipuut, havukasvit ja köynnökset. Myytävistä tuotteista noin 90 prosenttia on omaa tuotantoa ja 10 prosenttia tulee yhteistyökumppaneilta kotimaassa ja EU:n sisämarkkina-alueella. Lisäksi tuotetaan valiotaimimateriaalia valiotaimituottajille. Esiperusemokasvit tulevat Luonnonvarakeskuksen Haapastensyrjän toimipaikasta ja lisäys tapahtuu mikrolisäysmenetelmää käyttäen. Mansikantaimia tuotetaan vuosittain n.100 000 kpl (lajikkeet Bounty, Polka, Frida ja kotimaiset jalosteet). Lisäksi tuotetaan pensasmustikkaa, marjatuomipihlajaa, lakkaa Nyby, puolukkaa Otson karkki sekä alppiruusuja ja atsalean taimia n. 15 000 kpl. Taimiston koko tuotanto myydään tukkuun, eikä vähittäismyyntiä ole lainkaan. Kuva 5. Mikrolisäystä Kinnalassa. (SH) Kolmas kohde oli Niitty-Seppälän tila Pälkäneellä, jota tilan isäntä Jukka Kittilä esitteli. Viljelypinta-ala on 53 ha, josta 40 ha on omaa maata. Tilalla viljellään mansikkaa (15 ha), hernettä (5 ha), perunaa ( 1 ha) lisäksi on kaalia ja muita vihanneksia sekä vadelmaa. Tilan tuotanto myydään itsepoimintana tai myydään omissa myyntipisteessä. Oma suoramyyntipiste on perustettu 80-luvulla ja sitä laajennettiin 2009. Lisäksi tilalla on kotieläinpiha lapsiperheitä varten. Itsepoiminta on vilkastunut viime aikoina. Poimijoita on vuosittain n. 60 henkilöä. Tilalla ollaan tyytyväisiä Polka- lajikkeeseen, joka kestää talvet suhteellisen hyvin. Tilalle on istutettu 3 ha uutta Polkaa. Mansikka viljellään paririvissä 50 cm taimivälillä.

Raportti 7 (7) Viimeisenä vierailukohteena oli Lepaan puutarhanäyttely, missä on monipuolisesti puutarha-alan toimijoiden esittelyä. Näyttelyssä on helppo myös verkostoitua alan toimijoiden kanssa. kuva 6. Opintomatkalle osallistuneet Niitty-Seppälän tilalla (RK)