NUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP
Kognitiivisen psykoterapian keskeiset painopisteet ahdistuneisuuden hoidossa Kognitiivisen psykoterapian kentällä on olemassa erilaisia hoitomalleja, joissa on paljonkin eroja siinä, mitä niissä painotetaan Tämän voi myös nähdä mahdollisuutena: kentällä on tarjolla myös suuri määrä erilaisia menetelmiä, mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja, joita käyttää Nuorten hoidossa on tärkeä on löytää hoitomallit joustavasti nuoren omien tarpeiden pohjalta Kaikissa ahdistuneisuuden kognitiivisissa hoitomalleissa yhteistä/keskeistä kuitenkin on psykoedukaation antaminen, oireilun käsitteellistäminen, käytännönläheisten tavoitteiden löytäminen, työskentelysuunnitelman laatiminen ja tavoitteiden seuranta. Myös vanhempien rooli ja työskentely vanhempien kanssa nähdään keskeisenä
Terapeuttisen työskentelyn aloittaminen ja käsitteellistäminen Yksilöllisen käsitteellistämisen pohjalta sovitaan käytännönläheiset hoidon tavoitteet ja työskentelysuunnitelma (Ahdistus aisoihin, 2017) Käsitteellistämisen avulla luodaan kokonaiskuva siitä, mitkä tekijät ovat saattaneet vaikuttaa oireilun syntyyn ja mitkä tekijät ylläpitävät oireilua Mahdollista on myös tehdä nuoren kanssa pelkistetty minikäsitteellistäminen tietyistä arjen tilanteista, siinä heräävistä ajatuksista, tunteista, kehollisista reaktioista ja käyttäytymisestä. Erotusdiagnostiikka voi auttaa käsitteellistämistä tehtäessä
1. Ahdistava sosiaalinen tilanne: Kouluruokailu A. Wells (1997) 7. Taustalla vaikuttavat uskomukset itsestä/ muista: Muut nauravat minulle. 3. Välittömät ajatukset: Muut näkevät, että mä ahdistun 4. Turvakäyttäytyminen: Vältän katsomasta muita 6. Välttämiskäyttäytyminen Lähden pois paikalta 5. Itsehavannointi: Näytän ihan kamalalta 2. Tunteet ja keholliset reaktiot: Ahdistus, käsien vapina, jalkojen tärinä, punastuminen
1. Paniikkikohtaus: Mikä oli ensimmäinen asia, jonka huomasit(tunne/ajatus/kehontuntemus) 2. Välittömät ajatukset 7. Ajatuksista heräävä paniikki 3. Ajatuksesta heräävät tunteet 5. Kehontuntemusten herättämät ajatukset: 6. Ajatuksiin liittyvä varmuus 4. Tunteista heräävät kehontuntemukset 8. Turva-/ Välttämiskäyttäytyminen: 9. Huomionkiinnittyminen: A. Wells (1997)
Psykoedukaatio Keskeinen osa hoitoa, joka myös sitouttaa nuorta ja nuoren vanhempia työskentelyyn Tiedon avulla vahvistuu tunne yhdessä tutkimisesta, omasta toimijuudesta, siitä, että voi vaikuttaa asioihin (Ahdistus aisoihin, 2017) Tärkeä osa psykoedukaatiota on ahdistuneisuuden normalisointi: Ahdistus ja pelot ovat yleisiä ja kuuluvat lähes jokaisen ihmisen elämään. Ahdistusherkkyys sen sijaan vaihtelee, siihen voi vaikuttaa mm. geneettinen perimä, aivojen hermostolliset rakenteet, elämänkokemukset, mallioppiminen, suojaavien tekijöiden esim. psyykkisten voimavarojen puute. Herkästi huolestuva ja ahdistuva vanhempi saattaa tahtomattaankin antaa lapselle kuvan vaarallisesta maailmasta, jossa on syytä olla varuillaan ja valmiudessa suojautumaan. Psykoedukaatiota on hyvä antaa myös aivojen toiminnasta, ahdistuneisuuden kehollisuudesta ja biologiasta, esim. pelon tehtävästä eloonjäämisen kannalta
Ajatteluaivot Tunneaivot TAISTELE PAKENE TAI JÄHMETY!! Kehoaivot
Vaara Havainnointi kapeutuu Muut huomaa!! YLIVALPPAUS!!!! POIS!!!! En selviä! Maailma on vaarallinen paikka!! Välttäminen Kehon reaktiot VAARA!
Hoidon mahdollisia osa-alueita (Ahdistus aisoihin, 2017) Kognitiivisessa työskentelyssä keskitytään haitallisten ajatusten ja mielikuvien tunnistamiseen ja työstämiseen sekä myönteisen sisäisen puheen ja tukea-antavien mielikuvien rakentamiseen. Lisäksi saatetaan opetella esim. tarkkaavuuden suuntaamista uudella tavalla. Tunnetyöskentelyssä kiinnitetään huomiota tunteiden nimeämiseen, kykyyn kestää ja säädellä hankalia tunteita sekä tunteiden kehollisuuden huomioimiseen Toiminnan osa-alueella työskentelyssä keskeistä on saada aikaan muutos tavassa toimia ahdistusta herättävissä tilanteissa ja niiden ennakoinnissa. Esim. välttämis- ja turvakäyttäytymisen purkamisena, altistamisena pelottaville asioille ja selviytymiskeinojen harjoitteluna Tiedon jakaminen sekä oirekuvasta ja hoidosta ja vanhempien kanssa työskentely on keskeinen osa hoitoa Nettiterapioita ja verkkointerventioita kehitetty jo paljon, esim. www.oivamieli.fi Mielen hyvinvoinnin taitojen harjoitusohjelma netissä ja kännykässä
Epätodellista oloa.. Rohkeus on pettää.. Tuuletusta onnistuneesta suorituksesta!! Kainalot hikoilevat.. Kauhun tunnelmia! Tatun ja Patun rohkeustesti: Joulupukin kadonneen lakin palautus Kädet vapisevat..
Kirjallisuutta: Eskonen, Inkeri, Levander, Mari ja Roine Minna (2017): Ahdistus aisoihin. Lasten ahdistuneisuuden fokusoitu kognitiivinen hoito Stallard Paul (2010): Ajattelemalla iloa. Kognitiivista käyttäytymisterapiaa lapsille ja nuorille. Työntekijän opas. Stallard Paul (2010): Ajattelemalla iloa. Kognitiivista käyttäytymisterapiaa lapsille ja nuorille. Työkirja Stallard Paul (2010): Anxiety. Cognitive Behaviour Therapy with Children and Young People. Friedberg R D, McClure JM (2002): Clinical Practice of Cognitive Therapy with Children and Adolescents Wells A (1997): Cognitive Therapy of Anxiety Disorders