Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet



Samankaltaiset tiedostot
PIENTAREET, SUOJAKAISTAT JA SUOJAVYÖHYKKEET

Kestävämpi maatalous Uudellemaalle Neuvontaa Kaisa Tolonen LRS/Järki-hanke

Valvonnan yleisimmät seuraamukset ja niiden välttäminen

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010

Täydentävien ehtojen valvonta. Mira Liiri Tampere

Maatalouden vesienhoito Etelä- Savossa. Suomen esitys uudelle ohjelmakaudelle (lopullinen päätös puuttuu)

Peltovalvonnan havaintoja 2016

Neuvontasarja 2005 H II - 1. Vesien suojelu. VL (vesilaki 264/61), YSL (ympäristön suojelulaki

Viljelijätuki-infot kevät 2019

Peltovalvonnan havaintoja 2015

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

Täydentävät ehdot. MYSP / Arto Valkonen

KUVATULKINNAT AVUKSI PELTOVALVONTAAN

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Leona Mattsoff VESISTÖSUOJAKAISTOJEN MUUTTAMINEN RISKIPERUSTEISIKSI

Puutarhatilojen EU-tukikoulutus Suonenjoki. TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016 Viljelijän lakisääteiset ehdot

Viljelijätuki-infot kevät Maaseutuyksikkö

Päijät-Hämeen Vesijärven valumaalueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma

TEHO:ssa tuumasta toimeen

Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta /2013 Valtioneuvoston asetus

Ympäristötuki ja LFA

Ajankohtaista tuki- ja valvontarintamalta 2019

Peltovalvonnan havaintoja 2015

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

MUISTA TEHDÄ YMPÄRISTÖKORVAUKSEN SYYSILMOITUS MENNESSÄ

Tukesin tilannekatsaus kasvinsuojeluun

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Täydentävät ehdot. Neuvo 2020 alkukoulutus

MAATALOUDEN MAISEMAN- JA LUONNONHOIDON AJANKOHTAISIA ERITYISTUKIASIOITA 2010

Täydentävät ehdot Tukikatsaukset Kalajoki Kannus Kaustinen Ylivieska

Mesikasviviljelmät ja tuet Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä)

VIPU SÄHKÖINEN TUKIHAKU 2013 KARTTALIITTYMÄN KÄYTTÖOHJE

Kyllä ennen oli paremmin (2015)

Kaiken maailman kaistat ja muut tukihakuun liittyvät asiat. MTK Pohjois-Savo Jari Kajan

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Tukiuudistus2015 alkaen Huittinen

Kasvinsuojeluainelainsäädännön ajankohtaiskuulumiset

Suojavyöhykkeen MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUET. perustaminen ja hoito

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Valtioneuvoston asetus

LUONNONHAITTA- KORVAUS

SUOJAVYÖHYKKEET. Raakaversio

MÄÄRÄYS. Pvm Dnro 3641/54/2014. Maaseutuviraston määräyskokoelma 43/14. Valtuutussäännökset:

Metsäpäivä Kirjavalan metsästysmaja

Tilatuki -Perustuki. Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotanto sidonnainen Peltokasvituki P Pethman Haikula Oy 1

ITÄMERIHAASTE TURUSSA Seminaari Turun kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille

SUOJAVYÖHYKEPÄIVÄ. Ahlman-instituutti Eeva Ylinen

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

PEFC metsäsertifiointi ja vesiensuojelu

JÄNGENOJAN PERUSKUIVATUS

Eu-tukien muutoksia marjatiloille Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija ProAgria

Maiseman- ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

Peltovalvonnan havaintoja 2017

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

Täydentävät ehdot Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Metsätalouden vesiensuojelu

EU-avustajat IsoValkeinen Tarkastusten näkökulma. Pohjois-Savon ELY-keskus, maaseutuyksikkö, tukihallinto- ja valvontaryhmä

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

Lannan käsittely ja varastointi. Hannu Miettinen, Kokkolan kaupunki EU-tukikoulutus, Kälviän opisto

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1

Ravinteet satoon Vesistöt kuntoon

Marja- ja puutarhatilojen tukitiedotus Suonenjoki Tarkastusten näkökulma

Lohkon tilanne valvontahetkellä: Nurmikasvusto (jossa jonkun verran rikkakasvia)

MAATALOUSLUONNON MONIMUOTOISUUDEN JA MAISEMAN HOITOSOPIMUS

Riistan kannalta merkittävät maataloustuet

100m vyöhykeaineiston käytettävyys. Jaakko Suikkanen SYKE/Tietokeskus/Paikkatietopalvelut

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa Vanhat ehdot

Maatalouden ympäristötukijärjestelmä OSA I. Markku Mäkelä AGROTAITO Oy

Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry

Maiseman-ja luonnonhoidon tuet viljelijöille ja yhdistyksille

Uudistuva ympäristötuki maatalouden monimuotoisuuden ohjauskeinona Ylitarkastaja Tarja Haaranen MMM

Tukitiedotus luomutilat Kuopio Valvonnan keskeiset huomiot. Pohjois-Savon ELY-keskus, maaseutuyksikkö, tukihallinto- ja valvontaryhmä

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Ravinteet satoon vesistöt kuntoon RAVI -hanke. Maaseuturahasto

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Ainutlaatuinen ja inspiroiva lippulaivaprojekti. Visio. Maatalouden vesiensuojeluseminaari, RAVI-hanke, Luumäki

Maaseutuhallinto. Ajankohtaista. Maatalouden vesiensuojelupäivä Nurmijärvellä

Maatalouden ympäristötuen erityistuen 2049 toisen erän maksaminen. Lisätietoja määräyksen sisältämistä asioista antaa:

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Nro 74/06 Dnro 3644/01/

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

Erityisympäristötuki Luomukasvituotannon sopimus Luomukotieläintuotannon sopimus

14341 Sivu- ja niskaojat

KASVINSUOJELUAINEIDEN KÄYTÖN RAJOITUKSET. Maaseutukonsultointi Jarmo Taatinen

MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUEN ERITYISTUET. Suojavyöhykkeiden perustaminen ja hoito

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Viljelijäkoulutus. Ympäristökorvaus, muutokset Valvonnassa esiin tullutta Täydentävät ehdot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta /2015 Valtioneuvoston asetus. täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista

SISÄLLYS. N:o 783. Laki. äitiysavustuslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2002

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle

Maataloustukien täydentävät ehdot. Viherryttämistuki. Neuvo2020 seminaari Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Vesilain muutokset ja lupatarpeet maanviljelijän kannalta

Ympäristösopimukset ja Ei-tuotannolliset investoinnit. Pohjanmaan Ely-keskus, Peter Björkmark

Vuoden 2015 ympäristösopimusten ( ) toisen erän maksaminen

Vantaanjoen vesistö. HAUSJÄRVI Erkylänjärvi Lallujärvi. RIIHIMÄKI Hirvijärvi. Ridasjärvi LOPPI HYVINKÄÄ MÄNTSÄLÄ. Kytäjärvi. Sääksjärvi JÄRVENPÄÄ

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

MUISTILISTA YMPÄRISTÖKORVAUKSEEN SITOUTUNEELLE

Transkriptio:

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Tämä kuvasarja erilaisista pientareista, suojakaistoista ja -vyöhykkeistä on koottu viljelijöiden toivomuksesta. Peltolohkoilla tarvittavista maataloustukien vaatimusten mukaisista pientareista ja kaistoista säädetään täydentävissä ehdoissa sekä ympäristötuen ehdoissa. Myös vesilaissa otetaan kantaa pientareisiin. Toivomme kuvien helpottavan omalta osaltaan säännösten mukaan toimimista. Pientareet, kaistat ja vyöhykkeet ovat tärkeitä sekä vesiensuojelullisesti että luonnon monimuotoisuuden kannalta. Kuvasarja vastaa 2.3.2009 tilannetta. Muista aina tarkistaa mahdollisesti muuttuneet säädökset esim. tukihakuoppaasta ja sitoumusehdoista. Kuvasarja on koottu Tehoa maatalouden vesiensuojeluun -hankkeessa, jota toteuttavat MTK-Varsinais-Suomi, MTK-Satakunta sekä Lounais-Suomen ympäristökeskus. Hanketta rahoittavat maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö. TEHO-hanke LOUNAIS-SUOMEN YMPÄRISTÖKESKUS Itsenäisyydenaukio 2, PL 47 20801 Turku www.ymparisto.fi/teho Puh. 020 610 102 Faksi 020 490 5309 etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Piennar valtaoja, vesistö Täydentävät ehdot min 60 cm Täydentävät ehdot/viljelytapa ja ympäristöehdot: Vesistöjen ja valtaojien varsilla oleville peltolohkoille on jätettävä vähintään 60 cm levyinen, muokkaamaton piennar, jolle ei levitetä lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita. Koskee kaikkia EU:n suoraan tai osittain rahoittamia tukia sekä LFA:n kansallista lisäosaa, pohjoista hehtaaritukea tai kotieläintilan hehtaaritukea hakevia viljelijöitä. Jos viljelijä on antanut ympäristötukisitoumuksen, pitää pientareiden leveydessä ja hoidossa noudattaa ympäristötuen ehtoja.

Piennar valtaoja 1-3 m - vähintään 1 metri, enintään 3 metriä - mitataan pellon ja luiskan taitteesta (ojan niskasta) Ojan niska = ojan ja pellon taitekohta Valtaojien varsilla sijaitseville peltolohkoille on jätettävä vähintään yhden metrin levyinen monivuotisen nurmikasvillisuuden peittämä piennar valtaojan varteen. Piennar saa olla yhtä metriä leveämpikin, ei kuitenkaan keskimäärin yli kolme metriä. Piennar kuuluu siihen kasvulohkoon, jonka vieressä se sijaitsee. Valtaojalla tarkoitetaan tässä kaivettua avouomaa, jonka tarkoituksena on kerätä kuivatusalueen piiri-, sarka- ja salaojista tulevat vedet sekä yläpuoliselta valumaalueelta tulevat vedet ja johtaa ne pois kuivatusalueelta.

Piennar valtaoja X - kun pelto viettää koko ajan ojaa kohti, aloitetaan pientareen mittaus kohdasta, jossa luiska jyrkkenee - jos mitään taitekohtaa ei voida havaita, niin tarkistetaan, että 1-3 m piennar on alueella, jota voi normaalisti viljellä X 1-3 m - luonnontilainen kaista pellon ja ojan välissä on vesiensuojelullisesti hyvä asia, mutta tätä kaistaa ei lasketa mukaan tukiehtojen edellyttämiin pientareisiin - mitataan pellon ja luiskan taitteesta (ojan niskasta) - piennar on pellon puolella eli alueella, jolla pystyisi suorittamaan normaalit viljelytoimet - valtaojaa ei voi erottaa muista vesiuomista koon perusteella

Piennar valtaoja 1-3 m X 1-3 m Jos pientareen tai suojakaistan kasvillisuus vaurioituu tai tuhoutuu esimerkiksi talven aikana tai ojien kunnostuksessa, uusi nurmikasvillisuus on kylvettävä pientareelle tai suojakaistalle heti olosuhteiden salliessa. X Huom. Pientareen tai suojakaistan vaurioitumisesta tai tuhoutumisesta ja uusimisesta on ilmoitettava kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle.

Suojakaista 3-10 m Valtaojaa suurempien vesiuomien varsilla oleville peltolohkoille sekä lampien, järvien ja talousvesikaivojen ympärillä ja meren rannalla sijaitseville peltolohkoille on perustettava vesiuoman varrelle vähintään keskimäärin kolme metriä leveä monivuotisen nurmi-, heinä- ja niittykasvillisuuden peittämä suojakaista. Suojakaista saa olla yli 3 metriä, ei kuitenkaan keskimäärin yli 10 metriä leveä, jos se vesiensuojelullisesti tai käytössä olevien hoitotoimien vuoksi on tarpeen. Keskimäärin yli kolme metriä leveästä suojakaistasta on tehtävä erillinen kasvulohko.

Suojakaista - valtaojaa suurempien vesiuomien varsilla - vähintään keskimäärin 3 metriä - enintään keskimäärin 10 metriä - mitataan pellon ja luiskan taitteesta - kaista on pellon puolella eli alueella, jolla pystyisi suorittamaan normaalit viljelytoimet X - pellon ulkopuolista aluetta ei lasketa mukaan 3-10 m

Suojakaista X 3-10 m 3-10 m

Luonnon monimuotoisuuspiennar max ka. 3 m - enintään keskimäärin 3 metriä - mitataan pellon ja luiskan taitteesta Luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi voidaan keskimäärin enintään kolme metriä leveä nurmikasvillisuuden peittämä piennar jättää myös peruslohkon muille reunoille kuin valtaojaan tai vesiuomaan rajoittuvalle sivulle. Pientareelle kylvettävä nurmi-, heinä tai niittykasvillisuus ellei pientareella kasva sellaista ennestään.

Poikkeukset piennar- ja suojakaistavaatimukseen min ka. 10 m Pellon ei katsota olevan valtaojan, vesiuoman, lammen, järven tai meren rannalla 1) pellon ja uoman välillä on metsää, tonttimaata, tiealuetta tai muuta aluetta vähintään keskimäärin 10 m eikä vesi tulvankaan aikana nouse pellolle 2) pellon ja uoman välillä on aina vähintään keskimäärin 10 m pensaikkoa, jouto- tai kitumaata tai vastaavaa eikä vesi tulvankaan aikana nouse pellolle 3) pelto sijaitsee tulvapenkereen takana ja kuivatusvedet johdetaan pois esimerkiksi pumppaamalla Jos pelto viettää joka paikasta poispäin uomasta, pellon ja uoman välille riittää yhden metrin piennar.

Suojavyöhyke Erityisympäristötuki min ka. 15 m - leveys vähintään keskimäärin 15 metriä - mitataan pellon ja luiskan taitteesta Vähintään 3 metrin suojakaista Suojavyöhyke on peltoalueelle valtaojan tai vesistön varteen perustettava vähintään keskimäärin 15 metriä leveä monivuotisen kasvillisuuden peittämä hoidettu alue, jolle ei levitetä lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita. Suojavyöhykettä koskevaa erityisympäristötukea haetaan TE-keskukselta ja siitä tehdään 5- tai 10-vuotinen sopimus. Suojavyöhykesuunnitelmassa kuvataan, millainen, mihin ja miten suojavyöhyke aiotaan perustaa ja hoitaa.

Piennar Vesilaki min 60 cm Vesilaki 6. luku, 4 : Ojaan katsotaan kuuluvan uoman kummallakin puolella 60 cm levyinen piennar, jollei sitä ole määrätty leveämmäksi tai maan laatu vaadi leveämpää piennarta. Kaikkien on noudatettava lakia. Laista poikkeaminen ei kuitenkaan aiheuta tukiseuraamuksia täydentävien ehtojen valvonnassa, koska vesilaki ei ole mukana täydentäviin ehtoihin kuuluvissa lakisääteisissä hoitovaatimuksissa.