SUOJAVYÖHYKEPÄIVÄ. Ahlman-instituutti Eeva Ylinen

Transkriptio

1 SUOJAVYÖHYKEPÄIVÄ Ahlman-instituutti

2 Päivän rakenne Pientareet, suojakaistat ja suojavyöhykkeet mihin viljelijä on sitoutunut? Mikä on suojavyöhyke? Suojavyöhykkeiden paikat Suojavyöhykkeen vaikutukset Suojavyöhykkeen hoito Erityistuen hakeminen Kustannuslaskenta

3 Uudet tukihakulomakkeet julkistetaan yleensä maaliskuun loppupuolella, joten tukea hakiessa on tarkistettava uudet hakemukset ja ajankohtaiset sitoumusehdot

4 SUOJAVYÖHYKKEET JA NIIDEN PAIKAT

5 Mikä on suojavyöhyke? Erityisympäristötuki, jota voidaan hakea vielä tänä keväänä Monivuotisen nurmikasvillisuuden peittämä alue Vähintään keskimäärin 15 m leveä vyöhyke valtaojan tai vesistön varrella olevalla pellolla, mitataan pellon ja luiskan taitteesta Pienin ala yhteensä vähintään 0,3 ha, yksittäisen peltoalan tai muun kuin peltoalan oltava vähintään 0,05 ha

6 Mihin suojavyöhyke voidaan perustaa? A- ja B-tukialueilla: Valtaojan tai sitä suuremman vesiuoman varrella sijaitsevalle peltolohkolle lammen, järven tai meren rannalla sijaitsevalle pellolle luokitellulla pohjavesialueella sijaitsevalle pellolle C-tukialueella: Suojavyöhykkeen tarve on todettu esim. yleissuunnitelmassa tai vastaavassa selvityksessä Kohteille, jotka sijaitsevat kaltevilla rantapelloilla, tulvaalueilla tai ovat esitetty vesipuitedirektiivin hoitosuunnitelmissa

7 Mihin suojavyöhyke erityisesti sopii? Suojavyöhykkeestä on vesiensuojelullista hyötyä jo silloin, kun kaltevuus ylittää 3 % Eroosiosta kärsivät, helposti sortuvat rantapellot Toistuvista tulvista kärsivät pellot Pahoista vettymishaitoista kärsivät pellot Voi olla myös pellon ulkopuolinen alue alle 20 m leveät pellon ja vesistön väliset luonnontilaiset alueet voidaan liittää suojavyöhykkeeseen (monimuotoisuushyödyt) Lohkokartat kertovat jonkin verran Eroosioriskimallit kertovat paljon, mutta eivät ole vielä käytettävissä ja vaativat kehittelyä

8 Suojavyöhykkeiden paikat Kuva: MMM/Mavi Martina Motzbäuchel

9 Suojavyöhykkeiden paikat Kuva: MMM/Mavi Martina Motzbäuchel

10 Suojavyöhykkeiden paikat Kuva: MMM/Mavi Martina Motzbäuchel

11 Siuntion Kirkkojoki kesäkuun ja elokuun alussa Suojavyöhykkeiden paikat Kuvat: MMM/Mavi Martina Motzbäuchel

12 Kuva: MMM/Mavi Martina Motzbäuchel Suojavyöhykkeiden paikat

13 SUOJAVYÖHYKKEIDEN HYÖDYT Ahlman-instituutti

14 Miksi suojavyöhykkeitä? Elävöittää ja monipuolistaa maisemaa Lisää asumisen viihtyvyyttä ja edistää virkistyskäyttöä Estää pintavaluntaa - Ravinteita sitovan kasvillisuuden ansiosta estää myös maaperässä ravinteitten kulkeutumista vesistöihin Maaperää sitova kasvillisuus estää tehokkaasti ojan reunojen eroosiota ja pysäyttää pelloilta kulkeutuvan maa-aineksen ennen vesistöön pääsyä Helpottaa ongelmallisten peltoalueiden viljelyä

15 Suojavyöhykkeen monimuotoisuushyödyt Suojavyöhyke lisää luonnon monimuotoisuutta erityisesti yksipuolisessa viljelyssä Parantaa kukkivien kasvien ja erityisesti harvinaistuvien niittykasvien elinoloja, lajimäärät runsaimmillaan 5-10 vuoden kuluttua Muodostaa lisääntymisalueita, kulkureittejä ja suojapaikkoja hyönteisille (perhoset, pölyttäjät), linnuille ja muille eläimille Parantaa riistaeläinten elinoloja Muodostaa vaihettumisvyöhykkeen vesistön, luonnontilaisen ranta-alueen ja pellon väliin Parantaa kalakantojen elinolosuhteita

16 Suojavyöhyke hyödyttää monimuotoisuutta Elinympäristö Pinta-ala Lajimäärä Pellot Pientareet + suojavyöhykkeet Niityt Niittyjen ja piennaralueitten määrät ovat edelleen laskussa Maatalous tehostuu, maalaismaisema yksipuolistuu edelleen, suojavyöhykkeiden merkitys korostuu

17 Monimuotoisuus - ekosysteemipalvelut Kasvien pölytys - pölyttävien hyönteisten elinolojen turvaaminen Biologinen torjunta Ravinteiden kierto, maan rakenne, lierot Yhteiskunta odottaa viljelijältä myös muita hyödykkeitä kuin maataloustuotteita Maisema, virkistyskäyttö jne. julkishyödykkeet

18 Työn helpottuminen ja seuraukset maaperässä Madaltaa peltomaan korkeaa P-pitoisuutta Peltomaan rakenteen parantuminen Rikkakasvien torjunta ja leviämisen estäminen varsinaiselle peltolohkolle Hankalan mallisten lohkojen suoristaminen ja järkevöittäminen Lisää tilaa koneiden kääntämiselle päisteissä Jo 3 metriä leveää piennarta/kaistaa/vyöhykettä voidaan käyttää ajourana viljelymaan tiivistymisen estäminen Lohkon ravinnetase ja sadon laatu voi parantua Ojien kaivuutarpeen väheneminen

19 Vesiensuojelulliset hyödyt I Vähentää vesistöjen ravinnekuormitusta ja hidastaa rehevöitymistä Vähentää valtaojien liettymistä ja kunnossapitotarvetta Vähentää purojen, jokien ja ranta-alueitten liettymistä ja rantojen ja vesistöjen kunnossapitotarvetta Vähentää vesien sameutta Parantaa vesien hygieenistä laatua Ehkäisee torjunta-aineiden kulkeutumista vesistöihin ja pohjavesiin Vähentää pohjaveden nitraattipitoisuutta

20 Vesiensuojelulliset hyödyt II MTT:ssä Jaana Uusi-kämppä tutkinut suojavyöhykkeiden ja -kaistojen valumia: Eroosio ja ravinnekuormitus vähenevät myös itse suojavyöhykkeeltä, koska sitä ei muokata eikä lannoiteta Pintavalunta vähenee, kun vettä imeytyy maahan ravinteita voi kuitenkin kulkeutua myös salaojaan/pohjaveteen Maa-ainesta ja ravinteita sedimentoituu suojavyöhykkeelle, liukoisia ravinteita sitoutuu maahan ja kasvit käyttävät niitä Ravinteita poistuu korjatun kasvuston mukana, osa päätyy vesistöön

21 Vesiensuojelulliset hyödyt III MTT:n tutkimus (Ympäristö ja terveys 5:2010): Eroosioaineksen poistuma On suojavyöhykkeellä huomattavasti pienempi kuin syysmuokatussa maassa (miltei puolet) Laitumella eroa ei juuri ole Suorakylvöön verrattuna hiukan pienempi Kokonaistypen poistuma Alle puolet syysmuokattuun maahan verrattuna Laitumella eroa ei juuri ole Suorakylvöön verrattuna hiukan pienempi

22 Vesiensuojelulliset hyödyt IV MTT:n tutkimus: Kokonaisfosforin poistuma On suojavyöhykkeellä pienempi kuin syysmuokatussa maassa (miltei puolet) Laitumella hiukan suurempi kuin suojavyöhykkeellä Suorakylvetyllä maalla hiukan suurempi kuin suojavyöhykkeellä Liukoisen fosforin poistuma Suojavyöhykkeellä miltei puolet suurempi kuin syysmuokatussa maassa (Kasvillisuutta ei ollut kerätty pois) Laitumella huomattavasti suurempi kuin suojavyöhykkeellä Suorakylvöön verrattuna hiukan pienempi

23 Vesiensuojelulliset hyödyt V Johtopäätökset suojavyöhykkeen vaikutuksesta valuntaan: Eroosion, kokonaistypen ja kokonaisfosforin poistumien kannalta suojavyöhykkeet ovat hyödyllisiä Liukoisen fosforin pintavalunnan ehkäisyssä erittäin olennaista on, että kasvillisuus on mahdollisimman vähäistä syksyllä ennen jäätymistä. Satoa korjattaessa maa ei saa kuitenkaan olla märkää = Optimaalinen korjuuaika? Suuri osa liukoisesta fosforista lähtee liikkeelle ensimmäisen jäätymisen jälkeen kasvuston sulaessa. Sulamiset ja jäätymiset ongelmallisia, kasvit eivät käytä ravinteita

24 Suojavyöhykkeiden taloudelliset vaikutukset Viljelijän näkökulmasta vaikutukset voidaan jakaa seuraavasti: 1. Vaikutukset peltolohkon tukikertymään ja katetuottoon 2. Vaikutuksen konetyön kustannuksiin ja työn menekkiin (perustaminen ja hoito) 3. Vaikutukset lohkon muuhun viljelyyn

25 Pientareitten ja suojakaistojen tukikertymän muutokset 1-3 m leveiden pientareiden ja monimuotoisuuspientareiden osalta koko lohkon tuet pysyvät ennallaan 3-10 m suojakaista, joka erotetaan omaksi kasvulohkoksi, saa normaalit hehtaarikohtaiset tuet, mutta tietyt kasvilajikohtaiset tukimuodot jäävät pois = tukikertymä hieman muuta lohkoa pienempi

26 Suojavyöhykkeiden kokonaistukimäärät

27 Suojavyöhykkeiden kokonaistukimäärät

28 Pientareiden, suojakaistojen ja -vyöhykkeiden taloudelliset vaikutukset Mikäli perustaminen ja hoito vaativat koneinvestointeja, erillisiä työvaiheita tai urakoitsijan käyttöä, kustannukset vaihtelevat suuresti Viljelyala pienenee, toisaalta Lohkojen muodot järkevöityvät, ajourat, koneiden kääntäminen, tiivistymisen haittojen estäminen = Työmenekki saattaa vähentyä, viljelytoimet nopeutua, satotasot ja laatu parantua Reunojen sato saattaisi varjostuksen takia valmistua myöhemmin = kuivatuskustannukset pienenevät

29 Pientareiden ja suojakaistojen katetuottolaskelmat Kevään 2010 hintatasoilla kaikkien peltoviljelykasvien katetuotto on negatiivinen = viljelijä ei saa sitä palkkaa, mikä työlle on määritelty, eikä pääomalle korkotuottoa Työmäärä pientareilla ja suojakaistoilla perustamisvuonna 4,3 h/ha ja seuraavina vuosina 3,3 h/ha Kevätviljoilla työmäärä 12 h/ha Pientareet ja suojakaistat ovat taloudellisesti kannattavia, kaikilla viljelykasveilla peruslohkon hehtaarituotto on pientareen ja suojakaistan osalta muuta lohkoa suurempi Peltojen viljely vesiuomaan asti ei ole taloudellisesti perusteltua

30 Konetyön kustannukset Olemassa oleva vanha ja toimiva konekanta mahdollistaa toiminnan hyvinkin pienillä kustannuksilla vähimmillään vain traktori- ja työkustannukset Uusien koneiden käyttökustannukset riippuvat suuresti vuotuisesta käyttömäärästä Tuntikustannus on riippuvainen palkkavaatimuksesta koska viljelykasvien katetuotto on negatiivinen, viljelijä tinkii käytännössä palkkavaatimuksestaan kaikessa viljelyksessä Pienten alojen hoitoa varten ei ole mielekästä hankkia uutta konekantaa, sillä vuotuiset käyttötunnit jäävät vähäisiksi Vanhat niittokoneet, sänki- ja vesakkomurskaimet ovat hyvin käyttökelpoisia

31 SUOJAVYÖHYKETUKI, TUKIHAKUPROSESSI TILALLA JA HOITOTOIMENPITEET

32 Suojavyöhyketuki I Erityisympäristötuki maksimissaan 450 /ha A- ja B-alueilla, C-alueella 350 /ha. Alueelta ei makseta ympäristötukea. Sopimuskausi 5 tai 10 vuotta, tai Hakijalla tulee olla voimassa ympäristötukisitoumus ja vähintään 3 ha ympäristötukikelpoista peltoa koko sopimuskauden ajan (paitsi rekisteröityneet yhdistykset) Hakijan oltava vuotias (ei julkisoikeudelliset yhteisöt)

33 Suojavyöhyketuki II Pellolle tehtävät erityistukisopimuslohkot on oltava ympäristötukikelpoisia Ei saa muokata muutoin kuin perustamisen yhteydessä Ei saa käyttää torjunta-aineita poikkeuksena juolavehnän pesäkekäsittely, josta on ilmoitettava etukäteen ELY-keskukselle Hukkakaura torjuttava, vesakoituminen estettävä

34 Tukiprosessi Paikan löytäminen Mikäli alueelle ei ole suojavyöhykesuositusta, kannattaa ELY-keskuksesta kysyä tuen mahdollisuutta Alueen merkitseminen kepein maastoon Tukihakemuksen ja liitteiden laatiminen

35 Tukihakemus I Lohkotiedot: Nimi, tunnus, pinta-ala, vuokrattu vai oma Pinta-alan laskeminen: paikkatietoikkuna.fi, vipu, ammattilaisen karttapaikka, pistepoletti Vesistöalueen nimi ja numero: Suomen vesistöalueet / OIVA Kartat Yleiskartta - kohteen sijaintikartta (1: tai 1:40 000) Lohkokartta, johon tehdään rajaus: vipu / paperiset lohkokartat Suunnitelmakarttaan merkitään pituudet, leveysmittoja useaan kohtaan etenkin jos leveys vaihtelee, jotta ELYssä voivat tarkastaa että rajat tulevat oikeille kohdille Muistettava hoitokäytävän merkitseminen molempiin! Kohteen kuvaus Miltä kohde näyttää, sijainti, vesistöt, kaltevuus, valokuvat

36 Tukihakemus II Hoitosuunnitelma Perustaminen ja vuosittaiset hoitotoimenpiteet Kustannukset ja katetuottolaskelma Suunnittelukustannukset Perustaminen ja hoitotoimet Hoitopäiväkirjan pitäminen Menetetyt hyödyt - Tulonmenetykset, tukimenetykset Rehuhyödyt vähennetään tuesta Sopimusalueen vuokrakuluja ei hyväksytä kustannuksiin Mahdolliset vuokrasopimukset voimassa sopimuksen ajan Allekirjoitukset ja sitoutuminen Sitoumusehdot eivät tule päätöksen mukana ne on luettava etukäteen ja viljelijän on ymmärrettävä mihin sitoutuu

37 Perustaminen Sopimuskausi alkaa 1.5. Jos alueella on edellisenä vuonna tai aiemmin perustettu nurmi Jos alue kuuluu yleissuunnittelualueeseen Perustetaan samana vuonna sopimuskausi alkaa Nurmen kylvö keväällä Siemenet suojaviljaan Nurmikasveilla - typensitojakasveja voidaan käyttää rajoitetusti, tarkoituksena vähentää maaperän ravinteita Voidaan istuttaa lehtipuita ja pensaita pieniin ryhmiin Hoitotoimenpiteiden suunnittelu Työleveydet huomioitava Tukipäätös tulee myöhään perustaminen tehtävä vaikkei tuen saanti olisi varmaa

38 Suojavyöhykkeen hoitotoimet Kasvillisuus on niitettävä vähintään kerran kasvukaudessa Niittojäte on kerättävä pois saa käyttää hyödyksi Ei saa niittää ennen 1.8., jollei käytetä hyödyksi muun lohkon kasvillisuuden kanssa tai torjuta rikkakasveja Aikaistetun niiton syy kirjattava viljelymuistiinpanoihin Voidaan laiduntaa suunnitelman mukaisesti, mikäli sille ei ole vesiensuojelullista estettä Mikäli kasvillisuus vaurioituu, tulee paikkauskylvö tehdä mahdollisimman pian ja ilmoittaa maaseutuelinkeinoviranomaiselle Kaikki hakemukseen kirjatut toimenpiteet tulee toteuttaa!

39 Mitä tehdä niittojätteelle? I Hyötykäyttö miltei välttämättömyys, jotta niittojätteen kanssa ei jouduta ongelmiin Laidunnus, mikäli vesiensuojelu ei vaarannu Suomenkarja, hevoset, ponit 1/ha, mikäli samalla alalla koko laidunkauden 4 kk lampaat, uuhet 3-4 uuhta + karitsat / ha koko laidunkauden Oman tilan eläimet Lainaeläimet Alueen vuokraus eläinten omistajalle Kuka maksaa kustannukset, kuka valvoo, kuka saa tuen? Sovittava etukäteen!

40 Mitä tehdä niittojätteelle? II Oman tilan rehuksi Myyntiin tai lahjoituksena esim. riistan rehuksi Naapurille niittoa vastaan Sopii polttoon ei raskasmetalleja tuhkassa Biokaasulaitokselle Kompostointi Kateviljely Tukihakemuksen kustannuksista vähennetään rehuhyöty

41 Erityistuen maksun hakeminen Päätukihaun lomakkeella 101B rasti ruutuun Hoitopäiväkirjaa ei tarvitse toimittaa, mutta se tulee olla olemassa mahdollista tarkastusta tai jatkohakemusta varten Tukea maksetaan, kun pinta-ala on vähintään 0,05 ha ja tuen määrä sopimusvuodelta on vähintään 100 euroa Maksetaan vuosittain aikaisintaan ei kuitenkaan ensimmäisenä vuonna, mikäli sitoumus alkaa vasta 1.10.

42 Sopimuksesta Sopimuksen toimenpiteitä voi tarkentaa tuen saajan tai ELYkeskuksen aloitteesta, jotta tavoitteet eivät vaarantuisi Sopimus voidaan vaihtaa toiseksi erityyppiseksi sopimukseksi, mikäli siitä koituu ympäristöhyötyjä Sopimus voidaan siirtää uudelle omistajalle Sopimuksesta voi luopua ennen sopimuskauden päättymistä, jolloin tuki pitää kokonaisuudessaan maksaa takaisin Jos tila lopettaa tai se myydään, ja 3/5 tai 6/10 vuotta sopimuksesta kulunut, sopimus puretaan eikä tukea tarvitse maksaa takaisin. Ylivoimainen este = ei takaisinmaksua ELY voi purkaa sopimuksen

43 Valvonta ja seuraamukset Tarkastus: Tila on useammassa otannassa mukana Jos tuen hakija on jättänyt noudattamatta ehtoja, tuki alenee tai jätetään maksamatta Sopimusehtojen rikkomisesta voi seurata lisäksi vähennyksiä ympäristötuen perustoimenpiteen tukeen Sanktio saattaa olla prosentuaalinen kaikilta pinta-aloilta! TEE NE TOIMENPITEET, MITÄ HAKEMUKSESSA LUPASIT! MIKÄLI OLET NEUVOJAN ROOLISSA, TÄHDENNÄ TÄTÄ VILJELIJÄLLE!!

44 KIITOS!