SOSIAALIPALVELUJEN OMAVALVONTASUUNNITELMA PALVELUNTUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT (4.1.1) Palveluntuottaja Yksityinen palvelujentuottaja Nimi: Attendo Mi-Hoiva Oy Palveluntuottajan Y-tunnus: 0784328-9 Kunnan nimi: Laukaa Kuntayhtymän nimi: Sote -alueen nimi: Keski-Suomi Toimintayksikön nimi Ruuhikoti Palveluyksikön sijaintikunta yhteystietoineen Ruuhimäentie 1, 41400 Lievestuore Palvelumuoto; asiakasryhmä, jolle palvelua tuotetaan; asiakaspaikkamäärä Asumispalvelut/Tehostettu palveluasuminen/tehostettu kuntouttava asumispalvelu- mielenterveys- ja päihdekuntoutujat 33 paikkaa Toimintayksikön katuosoite Ruuhimäentie 1 Postinumero 41400 Postitoimipaikka Lievestuore Toimintayksikön vastaava esimies Anu Mehto Puhelin 044 7800 598 Sähköposti anu.mehto@attendo.fi Toimintalupatiedot (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston/Valviran luvan myöntämisajankohta (yksityiset ympärivuorokautista toimintaa harjoittavat yksiköt) 26.4.2012 Palvelu, johon lupa on myönnetty Asumispalvelut/Tehostettu palveluasuminen/tehostettu kuntouttava asumispalvelu- mielenterveyskuntoutujat Kunnan päätös ilmoituksen vastaanottamisesta Ilmoituksenvarainen toiminta (yksityiset sosiaalipalvelut) Aluehallintoviraston rekisteröintipäätöksen ajankohta Kiinteistöhuolto : Lassila-Tikanoja Turvallisuus : Total Oy Alihankintana ostetut palvelut ja niiden tuottajat kirjaamo@valvira.fi PL 210, 00531 Helsinki Lintulahdenkuja 4, 00530 Helsinki Faksi 0295 209 700 Puhelin 0295 209 111 Koskenranta 3, 96100 Rovaniemi Faksi 0295 209 704 www.valvira.fi PDF processed with CutePDF evaluation edition www.cutepdf.com
TOIMINTA-AJATUS, ARVOT JA TOIMINTAPERIAATTEET (4.1.2) Toiminta-ajatus Toimintayksikkö perustetaan tuottamaan palvelua tietylle asiakasryhmälle tietyssä tarkoituksessa. Toiminta-ajatus ilmaisee, kenelle ja mitä palveluita yksikkö tuottaa. Toiminta-ajatus perustuu toimialaa koskeviin erityislakeihin kuten lastensuojelu-, vammaispalvelu-, kehitysvammahuolto- sekä mielenterveys- ja päihdehuoltolakeihin sekä vanhuspalvelulain säädöksiin. Mikä on yksikön toiminta-ajatus? Attendo Ruuhikoti on kodinomainen ja viihtyisä palvelukoti, jonka toiminta-ajatuksena on tuottaa yksilöllistä ja kuntouttavaa tehostettua, asumis-, hoiva- ja kuntoutuspalvelua ympärivuorokautisesti. Ruuhikoti tarjoaa turvallisen elinympäristön sekä mahdollisuudet hyvään ja virikkeelliseen elämään. Meillä huomioidaan asukkaan tarpeet ja se on lähtökohtana toiminnallemme. Asukkaan kuntoutuminen ja yhteisöllisyys ovat toiminnan kulmakiviä. Jokainen asukas kohdataan yksilönä, jolla on yksilöllinen elämäntarina. Ruuhikodissa luodaan mahdollisuuksia kokea onnistumisen tunteita ja kasvattaa itsetuntoa. Kodissa yhteisöllisyys tarkoittaa, että asioista päätetään yhdessä; henkilökunta sekä asukkaat ja että jokainen saa äänensä kuuluviin. Viikoittain Ruuhikodilla kokoonnutaan yhteiseen viikkopalaveriin. Kuntoutuminen tarkoittaa arjen toiminnoista suoriutumista. Hoito- ja kuntoutumissuunnitelma tehdään omaohjaajan, omaisen sekä sijoittajatahon kanssa ja sitä päivitetään jatkuvasti. Hoito- ja kuntoutumissuunnitelma luo raamit asukkaan kuntoutumiselle Ruuhikodilla. Asukkaita kannustetaan ja ohjataan omatoimisuuteen ja aktiivisuuteen oman elämän hallinnassa. Ratkaisuja etsitään asukkaan kanssa yhdessä. Arvot ja toimintaperiaatteet Yksikössämme toimintaa ohjaavat Attendon arvot, jotka näkyvät toiminnassamme kokonaisvaltaisesti, asukkaan ja kuntaasiakkaan kohtelussa sekä työyhteisöjen sisällä. Arvot avataan yksikössä yhdessä asukkaiden ja omaisten kanssa ja ne muodostuvat kodin arvoiksi. Attendon arvot: osaaminen, sitoutuminen ja välittäminen Osaaminen: Pyrimme aina ymmärtämään jokaisen ihmisen tarpeita ja toiveita Kuljemme ylpeinä alamme laatutyön eturintamassa ja jaamme työmme tulokset avoimesti Teemme oikeita asioita oikeaan aikaan Olemme perusteellisia ja kiinnitämme huomiota yksityiskohtiin Kehitymme ja kehitämme etsimällä ratkaisuja sieltä, missä muut näkevät ongelmia Sitoutuminen: Olemme ylpeitä siitä, mitä teemme ja siitä, että olemme osa Attendoa Olemme luotettavia ja pidämme lupauksemme Meillä on tekemisen meininki ja pyrimme aina ylittämään odotukset Saamme tyydytystä hyvin tehdystä työstä Välittäminen: Saamme ihmiset tuntemaan olonsa turvalliseksi Autamme ihmisiä auttamaan itseään Kohtelemme jokaista ihmistä kunnioittaen Kuuntelemme ihmistä ja mukautamme toimintaamme Työskentelemme tiiminä ja tuemme toinen toistamme Nämä kolme arvoamme osaaminen, sitoutuminen ja välittäminen ohjaavat kaikkea tekemistämme, miten suhtaudumme toinen toisiimme sekä asiakkaisiimme ja potilaisiimme. Yhdessä ne auttavat meitä toteuttamaan visiomme, joka on olemassaolomme ja toimintamme tarkoitus. Meille Vahvistamassa ihmistä tarkoittaa sitä, että jokainen ihminen tuntee, että häntä on kuunneltu ja osallistettu, että häntä on kohdeltu kunnioituksella ja lämmöllä, että häntä on kannustettu itsenäisyyteen, että hänen olonsa on turvallinen, että hänen elämänlaatunsa on parantunut. Kun asukkaalla on asiaa, hänen puoleensa käännytään, häntä kuunnellaan ja välitetään. Yksikkömme eettiset periaatteet ovat oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo, yksilöllisyys, ihmisarvon kunnioittaminen, yksityisyyden kunnioittaminen, itsemääräämisoikeus ja autonomia sekä hyvän tekeminen ja vahinkojen välttäminen. 2
Ruuhikodissa toimii nimetty arvovalmentaja, jonka tehtävänä on yhdessä esimiehen kanssa arvojen jalkauttaminen Ruuhikodin arkeen. Arvovalmentaja ohjaa työyhteisön jäseniä arvoihin liittyvissä keskusteluissa ja pohdinnoissa. Arvovalmentaja järjestää vähintään kaksi kertaa vuodessa arvovalmennuksen ja pitää kuukausittain yllä arvokeskustelua eri teemoihin liittyen. RISKINHALLINTA (4.1.3) Omavalvonta perustuu riskinhallintaan, jossa palveluun liittyviä riskejä ja mahdollisia epäkohtia huomioidaan monipuolisesti. Riskit voivat aiheutua esimerkiksi fyysisestä toimintaympäristöstä (kynnykset, vaikeakäyttöiset laitteet), toimintatavoista, asiakkaista tai henkilökunnasta. Usein riskit ovat monien virhetoimintojen summa. Riskinhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen ilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä epäkohtia? Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Palveluntuottajan vastuulla on, että riskinhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille. Riskinhallinnan työnjako Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa turvallisuuskysymyksiä kohtaan. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia myös muulta henkilöstöltä. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilöstö mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Riskinhallinnan järjestelmät ja menettelytavat Riskinhallinnassa laatua ja asiakasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskinhallintaan kuuluu myös suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi sekä toteutuneiden haittatapahtumien kirjaaminen, analysointi, raportointi ja jatkotoimien toteuttaminen. Palveluntuottajan vastuulla on, että riskinhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille. Riskinhallinnan työnjako Johdon tehtävänä on huolehtia omavalvonnan ohjeistamisesta ja järjestämisestä sekä siitä, että työntekijöillä on riittävästi tietoa turvallisuusasioista. Johto vastaa siitä, että toiminnan turvallisuuden varmistamiseen on osoitettu riittävästi voimavaroja. Heillä on myös päävastuu myönteisen asenneympäristön luomisessa epäkohtien ja turvallisuuskysymysten käsittelylle. Riskinhallinta vaatii aktiivisia toimia myös muulta henkilöstöltä. Työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Riskinhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Koko yksikön henkilökunnalta vaaditaan sitoutumista, kykyä oppia virheistä sekä muutoksessa elämistä, jotta turvallisten ja laadukkaiden palveluiden tarjoaminen on mahdollista. Eri ammattiryhmien asiantuntemus saadaan hyödynnetyksi ottamalla henkilöstö mukaan omavalvonnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Riskinhallinnan tavoitteena on tunnistaa ja dokumentoida sekä ehkäistä poikkeamat, määrittää ja toteuttaa niille korjaavat toimenpiteet ja toimenpiteiden vastuuhenkilöt. Strategisesta riskien hallinnasta vastaa johtoryhmä. Toiminnan riskejä arvioidaan mm. poistumisturvallisuusselvityksessä, pelastussuunnitelmassa, riskikartoituksessa sekä lääkehoitosuunnitelmassa. Yksikön palveluprosesseihin liittyvät riskikartoitukset sekä työturvallisuus- ja työterveysriskikartoitukset tehdään kerran vuodessa toiminnan vuosikellon mukaisesti ja ne käsitellään tiimipalaverissa, sekä alueellisissa työsuojelutoimikunnan kokouksissa. Palveluprosesseihin liittyvien riskien arvioitavat aihealueet ovat: asukkaan tuloprosessiin liittyvät riskit, asukkaan päivittäiseen elämään liittyvät riskit (palvelupoikkeamat), palvelun sisältöön liittyvät riskit sekä asukkaan lähtöprosessiin liittyvät riskit. Työturvallisuus- ja työterveysriskikartoituksen arvioitavat osa-alueet ovat: fyysinen työympäristö, fysikaaliset, kemialliset ja bio- 3
logiset vaaratekijät, fyysinen kuormittuminen sekä psykososiaalinen kuormittuminen. Yksikön riskikartoitusten kehittämissuunnitelmaan aikataulutetaan korjaukset, nimetään korjausten vastuuhenkilö sekä väli- ja loppuarvioinnit. Riskienhallinnassa hyödynnetään IMS:stä löytyvää Riskien arviointi työpaikalla työkirjaa. Pelastussuunnitelma, poistumisturvallisuusselvitys ja lääkehoitosuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja päivitetään tarpeen mukaan. Riskien tunnistaminen Riskinhallinnan prosessissa sovitaan toimintatavoista, joilla riskit ja kriittiset työvaiheet tunnistetaan. Miten henkilökunta tuo esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit? Jokaisella yksikön työntekijällä on velvollisuus tuoda esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit. Yksikössä on käytössä erillinen A&Q lomake, johon henkilökunta raportoi kirjallisesti poikkeamat. Järjestelmä mahdollistaa epäkohtien, laatupoikkeamien ja riskien kirjallisen esiintuomisen. Henkilökunnalta, asiakkailta, asukkailta ja omaisilta saatu suullinen palaute laatuun ja asukasturvallisuuden epäkohtiin liittyen kirjataan sähköiseen asiakastietojärjestelmään ja käsitellään tiimipalaverissa. Laatupoikkeamat käydään Attendo Ruuhikodin tiimipalaverissa läpi vähintään kerran kuukaudessa. Attendo Quality- laadunhallintajärjestelmän tavoitteena on laadun tason ylläpitäminen ennalta sovitulla tasolla. Riskien käsitteleminen Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelyyn kuuluu niiden kirjaaminen, analysointi ja raportointi. Vastuu riskinhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehitystyössä on palvelun tuottajalla, mutta työntekijöiden vastuulla on tiedon saattaminen johdon käyttöön. Haittatapahtumien käsittelyyn kuuluu myös niistä keskustelu työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asukasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta. Miten yksikössä käsitellään haittatapahtumat ja läheltä piti -tilanteet ja miten ne dokumentoidaan? Haittatapahtumat ja läheltä piti tilanteet kirjataan A&Q-järjestelmään. Yksikön esimies seuraa ajantasaisesti järjestelmää. Tarvittaessa korjaava toimenpide välittömästi tai mahdollisimman pian ja kirjaaminen. Haittatapahtumat ja läheltä piti-tilanteet käsitellään ja dokumentoidaan aina yksikön tiimipalavereissa henkilökunnan kanssa vähintään kuukausittain. Vakavat laatupoikkeamat vaativat nopean puuttumisen, käsitellään heti ja saatetaan aina tiedoksi sille tasolle ja niille yhteistyötahoille kuin se on tarpeen ja dokumentoidaan. Lisäksi poikkeamat raportoidaan kuukausittain eteenpäin yritystasolla käsiteltäväksi. Johtaja ylläpitää poikkeamista yhteenvetoa, joka raportoidaan vuosittain laatu- ja kehitysosastolle. Mikäli haittatapahtuma tai läheltä piti-tilanne liittyy asukkaan hoitoon tai muuhun asukkaaseen liittyvään, tehdään siitä kirjaukset lisäksi myös asukkaan päivittäisseurantateksteihin sähköiseen asiakastietojärjestelmään. Haittatapahtumien ja läheltä piti-tilanteiden koonti tiedotetaan yhteistyötahoille vuosittain myös yksikön toimintakertomuksessa. Korjaavat toimenpiteet Laatupoikkeamien, epäkohtien, läheltä piti -tilanteiden ja haittatapahtumien varalle määritellään korjaavat toimenpiteet, joilla estetään tilanteen toistuminen jatkossa. Tällaisia toimenpiteitä ovat muun muassa tilanteiden syiden selvittäminen ja tätä kautta menettelytapojen muuttaminen turvallisemmiksi. Myös korjaavista toimenpiteistä tehdään seurantakirjaukset ja -ilmoitukset. Miten yksikössänne reagoidaan esille tulleisiin laatupoikkeamiin, läheltä piti -tilanteisiin ja haittatapahtumiin? Laatupoikkeamat, läheltä piti-tilanteet ja haittatapahtumat vaativat aina korjaavan ja ennaltaehkäisevän toimenpiteen tarkastelun. Korjaavilla toimenpiteillä tarkoitetaan menettelyjä, joiden avulla laatupoikkeamien, läheltä piti-tilanteiden ja haittatapahtumien syyt ja seuraukset saadaan selvitettyä, puutteet korjattua ja niiden uusiutuminen voidaan ehkäistä. Havaitut laatupoikkeamat, läheltä piti-tilanteet ja haittatapahtumat käsitellään yksikön tiimipapalverissa henkilökunnan kanssa kerran kuukaudessa. Vakavat laatupoikkeamat ja reklamaatiot välittömästi, ja mietitään yhdessä korjaavat toimenpiteitä, jotka aikataulutetaan, vastuutetaan ja joita arvioidaan tulevissa tiimipalavereissa. Yhdessä sovitut toimenpiteet kirjataan tiimipalaverimuistioon ja jokaisella yksikön työntekijällä on velvollisuus lukea ja lukukuitata muistio. 4
Muutoksista tiedottaminen Miten muutoksista työskentelyssä (myös todetuista tai toteutuneista riskeistä ja niiden korjaamisesta) tiedotetaan henkilökunnalle ja muille yhteistyötahoille? Muutoksista tiedotetaan yksikön henkilökunnalle sähköpostitse, sähköisen asiakastietojärjestelmän kautta sekä yksikön tiimipalavereissa, jotka dokumentoidaan. Tiimipalaverit pidetään yksikössämme viikoittain. Tiimipalaveriin osallistuvat työvuorossa oleva työntekijät. Työntekijät, jotka eivät ole tiimipalaverissa paikalla lukevat palaverimuistion, allekirjoittavat sen, kun ovat lukeneet ja ymmärtäneet muistiossa läpikäydyt asiat. Asukkaiden tiedottaminen tapahtuu asukaspalaverissa ja/tai jakamalla erillinen tiedote. Tarvittaessa läheisille soitetaan muutoksista ja perustellaan uusi toimintatapamme. Yhteistyötahoille tiedotetaan puhelimitse, sähköpostitse tai kirjeitse tilanteen edellyttämällä tavalla. Yksikön johtajan vastuulla on tiedottaa ylempää johtoa, yhteistyötahoja sekä työsuojeluorganisaatiota. OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMINEN (3) Omavalvonnan suunnittelusta vastaava henkilö tai henkilöt Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön johdon ja henkilökunnan yhteistyönä. Omavalvonnan eri osa-alueilla voi olla myös omat vastuuhenkilöt. Ketkä ovat osallistuneet omavalvonnan suunnitteluun? Omavalvonnan suunnitteluun ovat osallistuneet yksikön johtaja sekä henkilökunta ja laatutyöryhmä. Suunnitelma käydään läpi ja sitä päivitetään työntekijöiden perehdytysvaiheessa yhdessä henkilöstön kanssa. Omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaavan henkilön yhteystiedot: Yksikön johtaja Anu Mehto, anu.mehto@attendo.fi, puh. 044 7800 598 Omavalvontasuunnitelman seuranta (määräyksen kohta 5) Omavalvontasuunnitelma päivitetään, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia. Miten yksikössä huolehditaan omavalvontasuunnitelman päivittämisestä? Omavalvontasuunnitelman tarkistaminen ja päivittäminen merkitään yksikön toiminnan vuosikelloon. Omavalvontasuunnitelma tarkistetaan palvelukodin johtajan johdolla yksikön henkilökunnan kanssa vähintään vuosittain ja päivitetään tarpeen mukaan sekä heti mahdollisten toiminnassa tapahtuneiden muutosten jälkeen. Suunnitelman päivittämisestä on vastuussa yksikön johtaja. Omavalvontasuunnitelman julkisuus Ajan tasalla oleva omavalvontasuunnitelman pitää olla julkisesti nähtävänä yksikössä siten, että asiakkaat, omaiset ja omavalvonnasta kiinnostuneet voivat helposti ja ilman erillistä pyyntöä tutustua siihen. Missä yksikön omavalvontasuunnitelma on nähtävillä? Omavalvontasuunnitelma on nähtävänä yksikössä, ylätalossa yleisissä tiloissa sisääntuloaulan ilmoitustaululla ja alatalolla yleisissä tiloissa oleskeluhuoneen käytävän ilmoitustaululla. ASIAKKAAN ASEMA JA OIKEUDET (4.2) Palvelutarpeen arviointi Hoidon ja palvelun tarvetta arvioidaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai laillisen edustajansa kanssa. Arvioinnin lähtökohtana on henkilön oma näkemys voimavaroistaan ja niiden vahvistamisesta. Palvelutarpeen selvittämisessä huomion kohteena ovat toimintakyvyn palauttaminen, ylläpitäminen ja edistäminen sekä kuntoutumisen mahdollisuudet. Palvelutarpeen arviointi kattaa kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi arvioinnissa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenemistä ennakoivat eri ulottuvuuksiin liittyvät riskitekijät kuten terveydentilan epävakaus, heikko ravitsemustila, turvattomuus, sosiaalisten kontaktien vähyys tai kipu. 5
Miten asiakkaan palvelun tarve arvioidaan mitä mittareita arvioinnissa käytetään? Uuden asukkaan palvelun tarpeen arviointi aloitetaan usein jo siinä vaiheessa kun palvelun ostaja on ollut yhteydessä Attendo Ruuhikotiin jonka jälkeen on sovittu tutustumiskäynti yksikköön tai palaveri esim. sairaalan osastolla. Tapaamisella kartoitetaan jo alustavasti asukkaan palveluntarvetta, elämäntilannetta ja toimintakykyä. Kun asukas on saapunut yksikköön omaohjaaja tapaa asukasta ja keskustellen edelleen tarkentaa mm. hänen elämäntilannettaan, toiveita, kyvykkyyksiä sekä kartoittaa ja arvioi asukkaan fyysiset, kognitiiviset, psyykkiset, sosiaaliset, kielelliset ja kulttuuriset tarpeet ja voimavarat sekä ympäristötekijät. Tietoa kerätään myös asukasta koskevista dokumenteista kuten sairauskertomuksista. Asukkaalle tehdään hoito- ja kuntoutussuunnitelma sekä RAI-arvio ensimmäisen kuukauden aikana. Palvelutoiminta on tavoitteellista ja sitä arvioidaan säännöllisesti havainnoimalla, keskustellen asukkaan kanssa, lukemalla päivittäiskirjauksia sekä RAI-arviointia käyttäen, se perustuu toimintakykyä ja kuntoutumista edistävään työotteeseen sekä toteutuu turvallisesti ja oikea-aikaisesti. Asukkaan palvelun tarpeen arvioinnissa käytetään seuraavia mittareita: RAI, MMSE, BDI Miten asiakas ja/tai hänen omaistensa ja läheisensä otetaan mukaan palvelutarpeen arviointiin? Palvelun tarpeen arviointiin voivat osallistua asukkaan ja omaohjaajan lisäksi asukkaan toiveiden mukaan tai hoidon / kuntoutuksen onnistumisen kannalta välttämättömät henkilöt esim. läheiset, kunnan edustaja, verkostot sekä tarvittaessa lääkäri. Omaohjaaja tiimi vastaa hoito- ja kuntoutussuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä sekä muutosten tiedottamisesta muulle tiimille. Hoito-, palvelu- tai kuntoutussuunnitelma Hoidon ja palvelun tarve kirjataan asiakkaan henkilökohtaiseen, päivittäistä hoitoa, palvelua tai kuntoutusta koskevaan suunnitelmaan. Suunnitelman tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan elämänlaadulleen ja kuntoutumiselle asetetut tavoitteet. Päivittäisen hoidon ja palvelun suunnitelma on asiakirja, joka täydentää asiakkaalle laadittua palvelu-/asiakassuunnitelmaa ja jolla viestitään palvelun järjestäjälle asiakkaan palvelutarpeessa tapahtuvista muutoksista. Miten hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan ja miten sen toteutumista seurataan? Jokaiselle asukkaalle laaditaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma kuukauden kuluessa yksikköön saapumisesta. Ensimmäisten viikkojen aikana omaohjaaja havainnoi asukasta keräten tietoa hoiva- ja avustushetkien yhteydessä, keskustellen hänen kanssaan ja päivittäiskirjauksia seuraamalla sekä huolehtii, että asukkaalla on hyvä ja turvallinen olo talossa. Tämän jälkeen tehdään sovitut mittaukset ja RAI-toimintakykyarviointi liittyen asukkaan kokonaisvaltaiseen toimintakykyyn ja toimijuuteen. Lisäksi laaditaan asukkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Se on käsikirja ihmislähtöisen elämäntavan käytännön toteuttamiseen. Asukaslähtöinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma sisältää tavoitteet ja keinot muun muassa asukkaan fyysisen toimintakyvyn ylläpitoon ja parantamiseen, hahmottamiskyvyn, muistamisen, puheen tuottamisen, kirjoittamisen, keskittymiskyvyn, aloitekyvyn ylläpitämiseen sekä asukkaan hengellisyyden, luovuuden, taiteellisen elämäntavan säilyttämiseen, itsenäisyyden ja riippumattomuuden huomioimiseen, perhesuhteiden vaalimiseen, esteettisten arvojen ylläpitoon asukkaan näköisesti. Hoitoa ja kuntoutusta toteutetaan yhteisöllisesti asukkaan henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti. Asukaslähtöinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma sisältää asukkaan elämänkaaritiedot, voimavarakartoituksen, suunnitelman yksilöllisestä ohjauksesta, neuvonnasta, toimintakyvyn ylläpitämisestä, kuntoutuksesta ja apuvälinetarpeesta. Suunnitelma kokoaa, rajaa ja tuo ilmi asukkaan kuntoutuksen tarpeet ja kuntoutumisen voimavarat, palvelujen, hoivan ja hoidon tarpeet sekä ehkäisevän työn mahdollisuudet. Suunnitelman tavoitteena on tukea ja edistää asukaslähtöistä ja kuntouttavaa työtä sekä palvelujen ja niiden arvioinnin kehittämistä koko palvelujärjestelmässä. Hoitoa ja kuntoutusta toteutetaan yhteisöllisesti asukkaan henkilökohtaisen suunnitelman mukaisesti. Suunnitelma päivitetään ja arvioidaan vähintään kaksi kertaa vuodessa tai tarpeen tai sopimuksen mukaan useammin. Suunnitelman toteutukseen sisältyy asukkaan tilanteen jatkuva seuranta päivittäiskirjaamisen yhteydessä. Asukkaan elämänlaatua edistävät tavoitteet ja tulokset kirjataan myönteistä kieltä käyttäen kertomaan heille sopivista avustamisen ja ohjaamisen tavoista. Suunnitelma laaditaan sähköisesti DomaCare- asiakastietojärjestelmään. Asukkaan omaohjaaja vastaa suunnitelman laadinnasta sekä ajantasaisuudesta. Asukkaasta tehdyt päivittäiskirjaukset tulee arvioida suunnitelmaan laadittuja tavoitteita. Miten varmistetaan, että henkilökunta tuntee hoito- ja palvelusuunnitelman sisällön ja toimii sen mukaisesti? Yksikön henkilökunta on velvollinen perehtymään kunkin asukkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan ja toimimaan sen mukaisesti. Omaohjaaja tiedottaa yksikön henkilökuntaa asukkaan hoito- ja kuntoutussuunnitelman päivittymisestä. Hoito- ja kuntoutussuunnitelmat ovat nähtävillä sähköisessä asiakastietojärjestelmässä. Asukkaan omaohjaajatiimi vastaa kuntoutussuunnitelman teosta. Asukkaan kanssa yhteistyössä tehty hoito- ja kuntoutussuunnitelman sisältö läpikäydään henkilöstön kanssa tiimipalaverissa ja se kirjataan sähköiseen asukastietojärjestelmään. Omaohjaaja tiimi vastaa asukkaan suunnitelman toteutuksen seurannasta ja tarvittaessa suunnitelman päivityksestä tilanteiden muuttuessa. Omaohjaajat huolehtivat siitä, että suunnitelmaa mukautetaan sairauden edetessä, tarpeiden ja toiveiden 6
muuttuessa. Omaohjaaja on yhteyshenkilö läheisiin päin ja tarvittaessa kutsuu läheiset asukaspalaveriin, missä päivitetään suunnitelmaa. Omaohjaaja vastaa muutosten tiedottamisesta kollegoille viikoittaisissa tiimin hoitopalavereissa. Yksikön johtaja seuraa ja johtaa suunnitelmien päivitysten toteutumista sovituissa aikatauluissa koko kodin tasolla. Asiakkaan kohtelu Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Sosiaalihuollon palveluissa henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja tukea hänen osallistumistaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Miten yksikössä vahvistetaan asiakkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita kuten yksityisyyttä, vapautta päättää itse omista jokapäiväisistä toimista ja mahdollisuutta yksilölliseen ja omannäköiseen elämään? Asukkaiden itsemääräämisoikeutta, yksityisyyttä ja intimiteettiä kunnioitetaan. Jokainen asukas on täysivaltainen ihminen, jolla on oikeus itsemääräämiseen, yksityisyyteen ja osallisuuteen. Jokaisen asukkaan itsemääräämisoikeutta voidaan edistää hänen voimavaroja tunnistamalla, vahvistamalla ja käyttämällä voimavaralähtöisyyden periaatteen mukaisesti. Jokaisen asukkaan yksilölliset tarpeet otetaan huomioon ja niihin vastataan. Asukkaan omaohjaajan tehtävänä on yhdessä omaisten kanssa tuoda esiin asukkaan yksilöllisyys. Yksikköön on laadittu Yksikön yleinen itsemääräämisoikeussuunnitelma, jossa on määritelty asukkaiden itsemääräämisoikeuteen liittyviä asioita. Attendo Ruuhikodilla asukkaiden itsemääräämisoikeutta pyritään vahvistamaan ennakoimalla: Asukkaan tullessa taloon, mutta myös asiakkuuden aikana pyritään asiakkaalle selvittämään yhteisöhoidollisia periaatteita, joihin kuuluu yhteisökokouksissa päätetyt säännöt / sopimukset. Asukkaille laaditaan tarvittaessa myös henkilökohtaisia itsemääräämisoikeussopimuksia, joiden tarkoituksena on avata asiakkaalle omaa olemistaan niin yksilönä, osana perhettään, asumisyhteisöään kuin yhteiskuntaakin. Henkilökohtaista suunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon asukkaan itsensä, myös omaisen, edunvalvojan, psykiatrin/lääkärin ja asumisyhteisön edustajan näkemyksiä. Itsemääräämisoikeussopimista laadittaessa on otettava huomioon asiakkaan yksilöllisiä elämävaiheita ja -historiaa sekä sairaudelle tai persoonallisuudelle tyypillisiä erityispiirteitä. Huom! Kaikille asiakkaille saatetaan tiedoksi, että yhteisöhoidollisuuteen ja sen onnistumiseen kuuluu Ruuhikodin omat säännöt ja sopimukset, jotka voivat rajoittaa asukkaiden toimintavapautta, mutta eivät varsinaisesti ole ihmisen perusoikeuksien rajoittamista. Säännöillä ja sopimuksilla edistetään kuntoutumista ja ovat osa hoitoa. Esimerkiksi päihteiden käyttöä tai aggressiivista käytöstä ei sallita. Ruuhikodilla on huolehdittava siitä, että asukkaat otetaan mukaan yhteisten sopimusten laadintaan ja että he ymmärtävät että Ruuhikodin-sopimukset ovat hoidon-, yhteistoiminnan ja turvallisuuden kannalta välttämättömiä. Ruuhikodilla pyritään vahvaan hoitomyönteisyyteen; *motivoidaan asukkaita yhteisöhoitomyönteisyyteen ja -yhteiseen päätöksen tekoon. Asiakkaita kuulemalla pyritään vahvistamaan osallisuutta ja osallistumista, jolloin talon säätöihin on helpompi sitoutua. Talon päivitetyt sopimukset ovat asukkaiden tarkistettavissa sovitussa paikassa ilmoitustaululla. *Yksilötasolla pidetään yllä vahvaa luottamuksellisuutta. Asukkaiden henkilökohtaisia asioita kunnioitetaan ja salassa pidetään; henkilökohtaista hoitoa koskevista asioista puhutaan asiakkaan kanssa häiriöttömässä tilassa esim. asukkaan huoneessa eikä yleisissä tiloissa toisten asukkaiden kuullen. Asukkaille annetaan tietoa kaikista hoitoaan koskevista asioista; kerrotaan lääkityksistä, annetaan tietoa sairauksien oireista ja tuetaan oireiden hallinnassa. Hoitoa koskevista asioista luovutetaan tietoa yhteistyötahoille ja omaisillekin vain kirjallisella luvalla. *Ruuhikodilla pyritään asiakkaita ohjaamaan selkokielisesti ja tarvittaessa puhetta tukevia kommunikaatiomenetelmiä käyttäen. Ohjaustyötä tehdään johdonmukaisesti hoito- ja kuntoutussuunnitelmaa ja henkilökohtaisia itsemääräämisoikeussopimuksia silmällä pitäen. Ohjaus- ja hoitotyötä tehdään kiireettömästi asiakasta herkällä korvalla kuullen. Päivittäisessä yhteistyössä asiakkaan kanssa keskusteluin pyritään siihen, että asiakkaalla on realistinen näkemys omasta terveydentilastaan ja hyvinvointinsa edistämisestä. *Ruuhikodin asukkaat pyritään sijoittamaan asumiseen niin, että liikkuminen on mahdollisimman esteetöntä. Itsenäiseen ulkoiluun ja omassa pihassa liikkumiseen kannustetaan. Liikkumista saa mielenterveyslain lain mukaan rajoittaa vain jos asiakas on todennäköisin syin vaaraksi itselleen tai muille. Jos asiakkaan vapaata liikkumista on turvallisuussyistä rajoitettava pyritään siitä tekemään asukkaan ja hänen hoitorinkinsä kanssa kirjallinen sopimus perusteluineen. Asukkaan vastustaessa sopimusta on oltava yhteydessä hoitavaa lääkäriin/-psykiatriin luvan saamiseksi. *Ruuhikodin työntekijöiden ammattitaitoa vahvistetaan koulutuksin. Päivitettyä koulutuksissa saatua tietoa jaetaan koko työyhteisölle. Toimintaa ja yhteisöhoidollisuutta sekä vuorovaikutustaitoja pyritään jatkuvasti kehittämään. Asiakkaita kohdellaan kunnioittavasti, palveluhenkisesti ja kohteliaasti kaikissa tilanteissa. *Jokaiselle asukkaalle tehtävä yksilöllinen, henkilökohtainen, hoito- ja kuntoutussuunnitelma toteutetaan asiakasta kuullen voimavaralähtöisesti. Uudelle asukkaalle luodaan hoito- ja kuntoutussuunnitelma kuukauden kuluttua Ruuhikodille tulosta. Suunnitelmaa aloitettaessa kuullaan asukasta siinä ketä hän suunnitelman laadintaan toivoo osallistuvan. *Laaditaan hoito- ja kuntoutussuunnitelmat niin, että päätavoitteet ovat asiakkaalle konkreettisia ja saavutettavissa olevia. Pyritään luomaan kuntoutuksellinen jatkumo. 7
*Käytetään hoito- ja kuntoutussuunnitelman teossa tukena menetelmiä esimerkiksi ASTA-lomakkeistoa, joka tekee asukkaalle oman toimintakyvyn ja omat voimavarat arviotavaksi ja tutuksi. Psyk. RAI arviointimenetelmä käytössä jokaisella asukkaalla. *Kannustetaan asukkaita ja omaisia antamaan palautetta kokemuksistaan ja hoidostaan. Käytetään palautetta Ruuhikodin kehittämisessä apuna. *Otetaan asukkaat mukaan Ruuhikodin toimintaa koskevaan päätöksen tekoon. Käytetään yhteisöpalaverien antia arjen suunnittelussa esimerkiksi kuullaan asukkaiden ruoka-, retki-, virike-, tapahtumatoiveita. *Tuetaan asukkaan liikkumisen vapautta. Jos asukas ei pärjää yksin järjestetään mahdollisuus ohjattuun liikkumiseen. *Suunnataan asukkaiden asiointia pois päin talosta yksilöllisesti, mahdollisuuksien mukaan. Tarjotaan mahdollisuuksia elämyksiä itsenäisestä selviytymisestä. Vahvistetaan voimavaroja ja käsitystä itsenäisyydestä kokemuksellisella oppimisella. (Suunnitellaan parturissa käynti, kerhotoimintaan osallistuminen yms.) *Tuetaan asukkaiden sosiaalisia suhteita tarjoamalla mahdollisuuksia yhteydenpitoon puhelimitse tai tapaamisin. *Autetaan asukasta luomaan omatila: Annetaan mahdollisuus oman huoneen sisustamiseen omilla henkilökohtaisilla tavaroilla, tekstiileillä ja huonekaluilla Itsemääräämisoikeuden rajoittamisen periaatteet Sosiaalihuollon asiakkaan hoito ja huolenpito perustuu ensisijaisesti vapaaehtoisuuteen, ja palveluja toteutetaan lähtökohtaisesti rajoittamatta henkilön itsemääräämisoikeutta. Rajoitustoimenpiteille on aina oltava laissa säädetty peruste ja sosiaalihuollossa itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua. Itsemääräämisoikeutta rajoittavista toimenpiteistä tehdään asianmukaiset kirjalliset päätökset. Rajoitustoimenpiteet on toteutettava lievimmän rajoittamisen periaatteen mukaisesti ja turvallisesti henkilön ihmisarvoa kunnioittaen. Lastensuojeluyksiköille lasten ja nuorten itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta on erityiset säännökset lastensuojelulaissa. Mistä rajoittamistoimenpiteisiin liittyvistä periaatteista yksikössä on sovittu? Asukkaan itsemääräämisoikeuden rajoittaminen on aina toissijainen vaihtoehto ja rajoitteita käytetään ainoastaan asukkaan turvallisuuden takaamiseksi ja perustellusti. Rajoitteiden tarve arvioidaan yhteistyössä asukkaan ja omaisen sekä henkilöstön ja lääkärin kanssa. Päätöksen on aina perustuttava asukkaan tilan tarkkaan ja yksilölliseen arviointiin monipuolisesti ja luotettavia arviointivälineitä käyttäen. Päätöksen rajoitteesta tekee aina lääkäri ja se kirjataan sähköiseen asiakastietojärjestelmään. Kirjaukset tulee tehdä asianmukaisesti ja ymmärrettävästi ja niistä pitää käydä ilmi rajoittamisen ajankohta, rajoittamiseen johtaneet syyt/peruste ja toimenpide, toimenpiteen kesto ja suorittaja sekä todettu vaikutus. Päätös voidaan myös tarvittaessa purkaa. Niissä tilanteissa, joissa rajoittamiseen on välttämätöntä turvautua, rajoitustoimenpiteet pitää toteuttaa mahdollisimman turvallisesti ja asukkaan yksityisyyttä ja ihmisarvoa kunnioittaen sekä perustuslaki, ihmisoikeudet ja eettiset periaatteet huomioiden. *Asukas saa käyttää omaa puhelinta ja tietokonetta. Muistetaan että käyttöä voidaan rajoittaa yhteisymmärryksessä, sopimuksin jotka kirjataan. Vain sellaisissa tapauksissa joissa asiakkaan yhteydenpito talon ulkopuolelle vaarantaa hänen omaa tai jonkun toisen henkilön turvallisuutta yhteyden pitoa voidaan rajoittaa lääkärin luvalla. *Asiakkaan liikkumisen rajoittamiseen kuten sitomiseen pyörätuolissa tai turvakaiteen käyttöön sängyssä on aina oltava lääkärin kirjallinen lupa. *Asukkaan huoneen oven voi lukita liikkumisen rajoittamiseksi turvallisuussyistä esimerkiksi siivouksen ajaksi (liukastumisvaara tai aggressiivisuus) asiakkaan kanssa yhteisymmärryksessä tehdyllä sopimuksella. *Kaikki asiakkaan ohjauksesta tai hoidosta kieltäytyminen kirjataan DomaCare-ohjelmaan. Hoidon- ja ohjauksen on tapahduttava yhteisymmärryksessä. (kynsien leikkaamiset, hiusten- ja ihon hoito, peseytymiset yms.) *Terveyden tilan kannalta välttämättömiä kieltäytymisiä/rajoittamisia esimerkiksi karkailu, vesijuoppous, paastoaminen, hoitotoimenpiteistä tai lääkkeistä kieltäytyminen, aggressiivinen tai muu yhteisön kannalta sopimaton käytös pyritään ennakoimaan ja yhteistyömenetelmät pyritään sopimaan ennakkoon asiakkaan henkilökohtaisessa itsemääräämisoikeussopimuksessa. Tarvittaessa otetaan yhteyttä hoitavaan lääkäriin/-psykiatriin rajoittamisluvan saamiseksi. *Riippuvuuksiin liittyviä rajoittamisia voidaan perustella talon säännöillä; alkoholin ja huumeiden käyttö päihteettömässä hoitoyksikössä on kiellettyä. Esimerkiksi psykoedukaatioryhmissä voi käsitellä riippuvuusasioita ja antaa tarvittavaa tietoa päihteettömyydestä. *Tupakointikäytänteet /-tottumukset otetaan huomioon asiakkaan henkilökohtaista itsemääräämisoikeussopimusta laadittaessa. Tupakointitottumuksissa pyritään ohjaamaan terveyttä edistävään suuntaan ja sopimukseen kirjattuja rajoituksia (esim. tuntitupakat) puretaan heti kun siihen on mahdollisuus. *Rahan käyttöä koskevissa asioissa pyritään henkilökohtaiseen itsemääräämisoikeussopimukseen kirjattuun suunnitelmaan niin asiakkaan kuin edunvalvojan tai/ja omaisen näkemystä kuullen. Asiakkaan kohtelu Suuri osa sosiaalipalveluista tehdyistä kanteluista koskee asiakkaan kokemaa epäasiallista kohtelua tai epäonnistunutta vuorovaikutustilannetta työntekijän kanssa. Asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle, mikäli hän on tyytymätön kohteluunsa. Palvelun perustuessa ostosopimukseen muistutus tehdään järjestämisvastuussa olevalle viranomaiselle. Yksikössä tulisi kuitenkin ilman muistutustakin kiinnittää huomiota ja tarvittaessa reagoida epäasialliseen tai loukkaavaan käytökseen asiakasta kohtaan. 8
Omavalvontasuunnitelmaan kirjataan, miten varmistetaan asiakkaiden asiallinen kohtelu ja miten menetellään, jos epäasiallista kohtelua havaitaan? Miten asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa tai läheisensä kanssa käsitellään asiakasta kohdannut haittatapahtuma tai vaaratilanne? Asukkaalla on oikeus saada hyvää hoitoa ja yksilöllistä, tasa-arvoista kohtelua. Kaikenlainen asukkaan epäasiallinen tai loukkaava kohtelu on ehdottomasti kielletty. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa viipymättä esimiehelleen, jos huomaa epäasiallista kohtelua. 1.1.2016 alkaen sosiaalihuoltolain 48 ja 49 velvoittavat sosiaalihuollon henkilökunnan ilmoittamaan viipymättä toiminnasta vastaavalle henkilölle, jos he huomaavat tehtävissään epäkohtia tai ilmeisiä epäkohdan uhkia asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Epäkohdalla tarkoitetaan esimerkiksi asukkaan epäasiallista kohtaamista, asukkaan loukkaamista sanoilla, asiakasturvallisuudessa ilmeneviä puutteita, asukkaan kaltoin kohtelua ja toimintakulttuurista johtuvia asukkaalle vahingollisia toimia. Kaltoin kohtelulla tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä tai kemiallista eli lääkkeillä aiheutettua kaltoin kohtelua. Esimerkiksi asukasta tönitään, lyödään tai uhkaillaan, käytetään hyväksi fyysisesti tai taloudellisesti, puhutellaan epäasiallisesti ja loukkaavasti tai palvelussa, asukkaan aseman ja oikeuksien toteuttamisessa, perushoivassa ja hoidossa on vakavia puutteita. Ilmoituslomake ja työohje ilmoitusvelvollisuuden toteuttamista löytyy ims:stä. Ilmoituksen vastaanottaneen henkilön on ilmoitettava asiasta kunnan sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. Ilmoitus voidaan tehdä salassapitosäännösten estämättä. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena. Mikäli epäkohtaa ei saada korjattua, on asiasta ilmoitettava aluehallintovirastolle. Asukkaan kohdatessa epäasiallista kohtelua, tilanteen vaatimalla tavalla otetaan asia viipymättä keskusteluun asianomaisten henkilöiden ja/tai asukkaan läheisen/ edustajan kanssa ja selvitetään tilanne mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen. Jos asukas/läheinen on tyytymätön saamaansa kohteluun, hänellä on asiakaslain 23 :n mukaan oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutus käsitellään yksikön esimiehen ja alueen palvelu- ja/tai aluejohtajan kanssa välittömästi. Vastaus muistutuksesta annetaan kirjallisesti 30 vrk sisällä.asukkaalle. Kirjallinen vastaus sisältää ratkaisun perustelut sekä selkeästi ne toimenpiteet, joihin muistutuksen johdosta ryhdytään. Tarvittaessa asukasta ja hänen läheistään ohjataan ottamaan yhteyttä sosiaali- ja potilasasiamieheen. Muistutuksen asiakirjat säilytetään yksikön arkistossa erillään asukasasiakirjoista. Muistutuksista kirjataan poikkeama. Poikkeamat käsitellään yksikössä henkilökunnan kanssa kuukausittain. Asiakkaan osallisuus Asiakkaiden ja omaisten osallistuminen yksikön laadun ja omavalvonnan kehittämiseen Eri-ikäisten asiakkaiden ja heidän perheidensä ja läheistensä huomioon ottaminen on olennainen osa palvelun sisällön, laadun, asiakasturvallisuuden ja omavalvonnan kehittämistä. Koska laatu ja hyvä hoito voivat tarkoittaa eri asioita henkilöstölle ja asiakkaalle, on systemaattisesti eritavoin kerätty palaute tärkeää saada käyttöön yksikön kehittämisessä. Palautteen kerääminen Miten asiakkaat ja heidän läheisensä osallistuvat yksikön toiminnan, laadun ja omavalvonnan kehittämiseen? Miten asiakaspalautetta kerätään? Miten asiakkaat ja heidän läheisensä osallistuvat yksikön toiminnan, laadun ja omavalvonnan kehittämiseen? Miten asiakaspalautetta kerätään? Jatkuva asiakaspalaute ja säännöllisesti tehtävät tyytyväisyysmittaukset ovat osa jatkuvaa parantamista ja ne auttavat suuntaamaan toiminnan kehittämistä ja annetun palvelun laatua. Palautetta voi antaa suoraan suullisesti asianomaiselle tai yleisesti asukaspalaverissa, puhelimitse/sähköpostitse, www-sivujen kautta. Asukkaat voivat antaa palautetta myös palautelaatikkoon, jonka sisältö käydään läpi viikoittaisessa yhteisökokouksessa. Asukkailta ja omaisilta/läheisiltä hankitaan asiakaspalautetta myös keskustelemalla aktiivisesti asukkaiden ja omaisten/läheisten kanssa. Omaisten/läheisten illat ovat myös oivallisia tilanteita palautteen ja kehittämisideoiden keräämiselle. Asukastyytyväisyyskyselyt tehdään 1 x vuodessa. Tulokset käsitellään henkilökunnan kanssa ja tiedotetaan tuloksista myös asukkaille yhteisöpalavereissa ja läheisille läheistapahtumissa. 9
Palautteen käsittely ja käyttö toiminnan kehittämisessä Miten asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä? Suulliset palautteet kirjataan asiakastietojärjestelmään Keskustelu-välilehdelle, jotka käsitellään yksikön tiimipalaverissa. Asiakaspalautetta hyödynnetään toiminnan laadun parantamisessa ja vahvistetaan palautteista tulleita toimivia käytänteitä. Yksikön esimies tiedottaa palautteista myös sähköpostitse ja tekee toimintasuunnitelman palautteeseen liittyen ja tiedottaa tästä henkilöstöä. Vuoden 2017 asukas- ja läheistyytyväisyyskyselyt suoritettiin toiminnan vuosikellon mukaisesti. Kyselyjen tulokset ja kehittämistoimenpiteet on käsitelty henkilökunnan kanssa yksikön tiimipalaverissa sekä asukkaiden kanssa yhteisökokouksessa. Tyytyväisyyskyselyjen tulosten pohjalta on laadittu kehittämis-/ylläpitosuunnitelma vuodelle 2018. Ruuhikodin asukas-, läheis- ja asiakastyytyväisyyskyselyjen painopistealueet vuodelle 2018. ASUKASTYYTYVÄISYYS 1. Yhteistyö omaohjaajan kanssa toimii hyvin 2. Palvelukodissa on riittävästi mielekästä toimintaa 3. Henkilöstö on ystävällistä ja helposti lähestyttävää LÄHEISTYYTYVÄISYYS 1. Saan halutessani riittävästi tietoa läheiseni voinnista 2. Koen, että läheiseni saama palvelu on hyvää 3. Läheiselläni on hyvä ja turvallinen olla palvelukodissa Kehittämistoimenpiteiden väliarviointi pidetään puolen vuoden kuluttua kehittämis-/ylläpitosuunnitelman laatimisesta. Loppuarviointi pidetään ennen seuraavia tyytyväisyyskyselyjä. Tyytyväisyyskyselyiden toteutumisesta sekä kehittämis-/ylläpitosuunnitelmien teosta on vastuussa yksikön johtaja. Asiakkaan oikeusturva Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioittaen. Tosiasialliseen hoitoon ja palveluun liittyvät päätökset tehdään ja toteutetaan asiakkaan ollessa palvelujen piirissä. Palvelun laatuun tai saamaansa kohteluun tyytymättömällä asiakkaalla on oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutuksen voi tehdä tarvittaessa myös hänen laillinen edustajansa, omainen tai läheinen. Muistutuksen vastaanottajan on käsiteltävä asia ja annettava siihen kirjallinen, perusteltu vastaus kohtuullisessa ajassa. a) Muistutuksen vastaanottaja Anu Mehto, puh. 044 7800598 b) Sosiaaliasiamiehen nimi ja yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista YHTEYSTIEDOT: Hankasalmi, Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Konnevesi, Kuhmoinen, Kyyjärvi, Laukaa, Luhanka, Muurame, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi, Toivakka, Uurainen, Viitasaari ja Äänekoski: Sosiaaliasiamies Eija Hiekka matkapuhelin 044 265 1080 puhelinaika ma to klo 9 11 sähköposti: sosiaaliasiamies@koske.fi Palokka, Puuppola, Tikkakoski, Vaajakoski (entisen Jyväskylän mlk:n alueet): Sosiaaliasiamies Tanja Hänninen matkapuhelin 044 265 1064 puhelinaika tiistaisin klo 9 11 sähköposti: sosiaaliasiamies@koske.fi Henkilökohtaista käyntiä varten aika varataan etukäteen. Käyntiosoite Jyväskylän Tourulassa: Matarankatu 4 tai tarvittaessa muu paikka sopimuskunnassa. Postiosoite: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Sosiaaliasiamies, Matarankatu 4, 40100 JYVÄSKYLÄ. Sosiaaliasiamiehen yhteystiedot ovat esillä myös yksikön ilmoitustaululla. 10
Sosiaaliasiamiehen tehtäviin kuuluu: - Neuvoa asiakkaita lain soveltamiseen liittyvissä asioissa - Avustaa asiakasta muistutuksen tekemisessä - Tiedottaa asiakkaan oikeuksista - Toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi - Seurata asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle. c) Kuluttajaneuvojan nimi, yhteystiedot sekä tiedot hänen tarjoamistaan palveluista Kuluttajaneuvoja puh:029553 6901 arkisin 9-15 sähköinen yhteydenotto: sähköiseen yhteydenottolomakkeeseen vastataan n.5 työpäivän kuluessa. Vastauksen saa pääsääntöisesti puhelimitse (lomakkeen saa www.kkv.fi) Kuluttajaneuvojan tehtävät: - avustaa ja sovittelee kuluttajan ja yrityksen välisissä riitatilanteissa - antaa tietoa kuluttajalle ja yritykselle kuluttajan oikeuksista ja velvollisuuksista d) Miten yksikön toimintaa koskevat muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään ja huomioidaan toiminnan kehittämisessä? Muistutukset ja kantelu- ja muut valvontapäätökset huomioidaan toiminnan kehittämisessä käymällä ne aina läpi yksikön tiimipalavereissa ja laatimalla niihin yhdessä henkilökunnan kanssa korjaavat toimenpiteet, josta dokumentointi asianmukaisesti tiimipalaverimuistioihin. Lisäksi muistutuksista, kantelu- ja muut valvontapäätöksistä vastaava ohjaaja informoi palveluja/tai aluejohtajaa. Palvelukodin johtaja antaa muistutuksen antajalle kirjallisen vastineen. Kaikista muistutuksista ja kanteluista kirjataan poikkeama. e) Tavoiteaika muistutusten käsittelylle Neljä viikkoa. PALVELUN SISÄLLÖN OMAVALVONTA (4.3) Hyvinvointia, kuntoutumista ja kasvua tukeva toiminta a) Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen Jokaiselle asukkaalle laaditaan yksilöllinen ja kokonaisvaltainen hoito- ja kuntoutussuunnitelma, jossa huomioidaan hänen voimavarat ja tarpeet, mieltymykset sekä hänelle tärkeät riitit ja rituaalit. Suunnitelma ohjaa fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseen ja ylläpitämiseen sekä asukkaan näköiseen hyvään elämään. Yksikön palvelutoiminta perustuu toimintakykyä ja kuntoutumista edistävään työotteeseen sekä toteutuu turvallisesti ja oikeaaikaisesti. Tavoitteena on asukkaan toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen sekä sairauksien hyvä hallinta. Omaohjaajatiimi suunnittelee asukkaan kanssa tavoitteiden mukaiset kuntoutumisen periaatteet ja toteutuksen. Siihen kuuluu yksilöllisiä toimia (omaohjaajatoimintaa yms.) ja huomioitavia seikkoja sekä yksikön järjestämää toimintaa (esim. virkistystoiminta, kuntouttavat ryhmät, työtoiminta). Fyysistä toimintakykyä voidaan tukea ja ylläpitää yksilöllisten harjoitteiden ja liikuntaryhmien avulla. Asukasta kannustetaan osallistumaan erilaisiin yhteisiin toimintoihin sekä mahdollisuuksiensa mukaan myös yksikön ulkopuoliseen toimintaan. Sosiaalista toimintakykyä vahvistetaan eri ryhmiin osallistumalla, itsenäistä asiointia tukemalla sekä yhteisöllisellä toiminnalla. Asukkaan psyykkisen toimintakyvyn tukemisessa on keskeistä, että työntekijä osaa huomioida asukkaan kognitiiviset toiminnot, joita ovat mm. kielelliset toiminnot, ajattelu, ongelmanratkaisu sekä päätöksenteko. Kaikessa arjen toiminnassamme tähdätään asukkaan persoonalähtöiseen hoivaan ja osallistamiseen sekä asukkaan kuulemiseen häntä koskevissa asioissa. Hyvä omaohjaajasuhde, yhteisöllisyys ja turvallinen arki edesauttavat tätä tavoitetta. Asukkaiden päivä- ja ryhmätoiminnot: Yksikön toimintaa ohjaavat viikko-ohjelma (LIITE 1) juhla/tapahtumakalenteri (LIITE 2), sekä normaaliin kalenterikiertoon liittyvät tapahtumat (esim. joulu, pääsiäinen jne.) Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmiin kirjataan tavoitteita, jotka liittyvät päivittäiseen liikkumiseen, ulkoiluun, kuntoutukseen ja kuntouttavaan toimintaan. Miten asiakkaiden toimintakykyä, hyvinvointia ja kuntouttavaa toimintaa koskevien tavoitteiden toteutumista seurataan? Asukkaan alkuvaiheen sopeutumista yksikköömme seuraa erityisesti omaohjaaja havainnoimalla ja keskustelemalla asukkaan (ja läheisten) kanssa heidän tuntemuksista ja ajatuksista. Ensimmäisen hoito- ja kuntoutussuunnitelman valmistuttua tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan keskustellen, havainnoiden ja päivittäiskirjausten kautta. Tarvittaessa päivitetään ja 11
muutetaan henkilökohtaista suunnitelmaa enemmän asukkaan toiveita ja tarpeita vastaavaksi. Jatkossa suunnitelmia päivitetään vähintään puolen vuoden välein ja aina tarvittaessa. Toimintakyvyn ja kuntoutuksen vaikuttavuuden arvioimisessa hyödynnetään RAI-toimintakykymittauksia (puolen vuoden välein), seurataan ravitsemusta ja painoa (vähintään kerran kuussa) Tarvittaessa seurataan myöskin mahdollisten lääkehoitojen ja lääkemuutosten vaikuttavuutta asukkaan hyvinvointiin. Saaduilla tiedoilla, tuloksilla ja muutoksilla ei ole merkitystä, jos niitä ei kommunikoida tiimin jäsenille, kirjata hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan ja viedä käytäntöön. Siksi omaohjaajan tärkeä tehtävä on huolehtia tiedon siirtämisestä tiimipalavereissa tiimilleen Omaohjaajat kirjaavat myös kuukausittain yhteenvedon asukkaan tavoitteiden edistymisestä ja yleensäkin koosteen viimeisestä kuukaudesta asukkaan elämässä. Yksi tärkeä asukkaan hyvän elämän seurantakeino on omaohjaajan antama oma aika omalle asukkaalle viikoittain. Tämä mahdollistaa omaohjaajalle ja asukkaalle yhteisen rauhallisen hetken jutusteluun, yhteiseen tekemiseen sekä asukkaan hyvinvoinnin seuraamiseen. Ravitsemus Miten yksikön omavalvonnassa seurataan asiakkaiden riittävää ravinnon ja nesteen saantia sekä ravitsemuksen tasoa? - Yksikön työntekijät valmistavat ruoan yksikössä. Jokaisella yksikössä työskentelevällä on hygieniapassi. - Aterialistat perustuvat valtion ravitsemusneuvottelukunnan suosituksiin. -Asukkaiden ravitsemustilaa seurataan MNA-testein sekä päivittäin ruokailutilanteissa. Dokumentointi asiakastietojärjestelmään. - Aterioita tarjotaan viisi kertaa päivässä ja asukkailla on mahdollisuus yöpalaan. - ruokailuajat: *aamupala 7.30-8.00 *lounas 10.45 11.30 *kahvi 13.30 *päivällinen 15.45-16.30 *iltapala 19.00 19.45 - Ruokailutilat * Lounas ja päivällinen ruokaillaan ylätalon ruokasalissa. Aamupala, päiväkahvi sekä iltapala kummassakin talossa erikseen. - ruokalista *kuuden viikon kiertävä ruokalista. Ruokalistat suunnitellaan kansallisten ravitsemussuositusten mukaisesti sekä huomioiden asukkaiden yksilölliset tarpeet ja makutottumukset. Paikallisen henkilökunnan tukena on Attendon oma ruokapalvelupäällikkö, joka seuraa, valvoo ja kehittää yksiköidemme ateriapalveluita. Ruokalistat tehdään monipuolisiksi ja terveellisiksi, asukkaita kuunnellaan suunnitteluvaiheessa ja heiltä kerätään säännöllisesti palautetta. - ruokailutilanteiden käytänteet *asukkaat tulevat ruokailuihin pääsääntöisesti omatoimisesti. Jos asukas ei muista / kykene hänet haetaan ruokailuihin. - erityisruokavalioiden huomioiminen *huomioidaan diagnoosit - asukkaiden osallistuminen ruoan valmistukseen *esim. voileipien päällystäminen - miten seurataan asukkaan riittävää ravinnon ja nesteen saantia ja ravitsemuksen tasoa? *päivittäinen havainnointi. Punnitukset min. 1 krt/kk. Vyötärönympärys mittaus. Nestelista. Laboratoriokokeet. -mihin kirjataan ja seurataan? *Doma Care Keittiön omavalvontasuunnitelma päivitetään kerran vuodessa. 12