FITS-julkaisuja 23/2003. Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut

FITS-julkaisuja 23/2003 Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut

FITS-julkaisuja 23/2003 Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut

ISBN 951-723-884-3 FITS-julkaisuja Helsinki 2003

Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Ari Jaatinen, Suunnittelukymppi Oy Jyrki Rautkivi, Mopasol Oy Lasse Salonen, Sysopen Oyj Julkaisun laji Toimeksiantaja Liikenne- ja viestintäministeriö Toimielimen asettamispäivämäärä Julkaisun nimi Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut. Tiivistelmä Matkapuhelin päätelaitteena mahdollistaa monenlaisen informaation välittämisen. Erilaiset informaatiopalvelut ovatkin kehittyneet voimakkaasti. Pysäköinnin informaatiopalvelut on osa-alue, joka soveltuu mobiiliin tiedonjakeluun. Henkilöautolla tehtävään matkaan liittyy olennaisesti pysäköinti määränpäässä. Mikäli pysäköintipaikasta ei ole varmuutta, on tästä kertovalle informaatiolle kysyntää. Tässä selvityksessä informaatiopalvelut määritellään koskemaan sellaista tietoa, joka on tarkoitettu matkapuhelimenhaltijalle tai autoilijalle itselleen lähinnä pysäköinnin helpottamiseksi ja jouduttamiseksi ja siten myös liikenteen sujuvuuden parantamiseksi. Tällä hetkellä ei tällaisia palveluja ole laajemmassa mitassa käytössä. Joissakin maksujärjestelmissä on informaatiotoiminto, joka varoittaa maksetun pysäköintiajan päättymisestä, mutta muunlaisia informaatiopalveluja ei ole käytössä. Vuonna 2001 tehdyssä tutkimuksessa on tullut esille, että matkapuhelinpohjaisille pysäköinnin informaatiopalveluille on olemassa selvää tarvetta. Kolmasosa autoilijoista olisi tutkimuksen mukaan valmis käyttämään tällaista palvelua ja maksamaan siitä. Tutkimuksessa kävi ilmi, että nykyisin käytettävissä oleva tekniikka ja matkapuhelimet eivät ole esteenä pysäköinnin informaatiopalveluiden tuottamiselle. Esteenä onkin pysäköintipalveluntuottajien kannalta yksinkertaisen, helposti toimivan, teknisen, taloudellisen ja hallinnollisen mallin puuttuminen. Toimijoiden omat resurssit tai kiinnostus eivät ole riittäneet sellaisen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Kadunvarsipysäköinnin kohdalla esteenä on tietojen saaminen pysäköintipaikkojen käytöstä. Maksullisilla kadunvarsipysäköintipaikoilla tieto voitaisiin kerätä lippuautomaateista ja matkapuhelinpohjaisista maksujärjestelmistä. Mahdollisia informaatiojärjestelmiä kartoitettaessa todettiin, että kehitettäessä pysäköinnin maksujärjestelmiä ja uusittaessa pysäköintilippuautomaatteja, pitää tiedon keruu ja sen edelleen lähettäminen esim. GSM- tai WLANtekniikalla ottaa huomioon laitteistovalinnoissa. Ilman kattavaa ja ajantasaista tiedon keruuta ei ole mahdollista luoda toimivaa informaatiopalvelua. Matkapuhelinpohjainen pysäköinnin informaatiojärjestelmä voitaisiin toteuttaa varsin vähäisin ponnistuksin niissä kohteissa, joissa nykyisin on näyttötauluihin perustuva ajantasainen pysäköinti-informaatiojärjestelmä, kuten esim. Helsingissä ja Tampereella olevat laitosjärjestelmät. Näissä tapahtuu tiedon keräys ja edelleen käsittely jo nyt. Tarvitaan vain jakelujärjestelmä, jolla tieto voidaan jakaa matkapuhelimilla hyödynnettävällä tavalla. Tiedot autoilijoille voitaisiin toimittaa joko tekstiviestinä (kuvaviestinä) tai mieluummin puhepostina (IVR). Lopullisena tavoitteena on liikenteen ja pysäköinnin kokonaisvaltainen hallinta, joka käsittää sekä maksamisen että informoinnin. Kaavailut tällaisesta järjestelmästä ovat vielä tässä vaiheessa niin luonnosasteella, että mitään mallia puhumattakaan tekniikkaa ei vielä voida suositella. Varautuminen mahdollisiin hallintajärjestelmiin perustelee kuitenkin tätä palvelevan tunnistus- ja paikannusmenettelyjen kehittämistä. Avainsanat (asiasanat) Matkapuhelimet; tietoliikennetekniikka; telematiikka; pysäköinti; maksut Muut tiedot Sarjan nimi ja numero FITS-julkaisuja 23/2003 Kokonaissivumäärä 61 Kieli suomi Jakaja VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka ISSN Hinta Kustantaja Liikenne- ja viestintäministeriö ISBN ISBN 951-723-884-3 Luottamuksellisuus julkinen

The publisher DESCRIPTION Date of publication Authors (from body, name, chairman and secretary of the body) Ari Jaatinen, Suunnittelukymppi Oy Jyrki Rautkivi, Mopasol Oy Lasse Salonen, Sysopen Oyj Type of publication Assigned by Ministry of Transport and Communications Date when body appointed Name of the publication Mobile Phone Based Information Services for Parking Abstract Mobile phone as a data terminal enables the distribution of several kinds of information. and therefore different kinds of information services have recently been under a remarkable development. Parking information services is an area, which is suitable for mobile distribution. Parking at the destination, is an essential part of the journey made by car. In the case when there is no certainty concerning the available parking place, there is demand for the information concerning it. In this report, the information services have been defined to cover the parking information targeted to the driving mobile phone users in order to ease their parking thus improving the efficiency and fluency of the traffic. At the moment mobile phone based parking information services are not used in a wide scale, only three different concepts have been identified. Some mobile phone based parking payment systems have a feature to alarm about running out of paid parking time. In a study, conducted in 2001 in Helsinki, Finland, a clear need for a mobile phone based parking information service was found. One third of the interviewed drivers announced their readiness to use this kind of service and to pay for it. Based on this survey it became apparent that the now available technique and mobile phones are not obstacles for providing the mobile phone based parking information service. From the parking operators point of view there is a lack of an operating model which is simple, well functioning and which works in an economical way. So far actors in the parking industry haven t had enough resources or interest in developing and implementing such a model. The problem concerning street parking is also to gather information of the occupancy of the parking places. On chargeable on street parking, this information could be collected through ticket machines and mobile phone based payment systems. When the potential information services were surveyed and drafted it was understood that when the payment systems will be developed and the ticket machines renewed, the collection and forwarding of the parking data should be taken into consideration as part of choosing the equipment. It is not possible to create a working parking information service without having a comprehensive and real time data collection system as well. A mobile phone based parking information system could be implemented with quite minor exertions in such parking lots where a real time parking information system already exists. In Helsinki and Tampere there are parking house systems where the data collection and processing are already implemented. The only required component is the distribution to mobile phones. The parking information could be delivered to motorists mobile phones either as a SMS or through voice mail (IVR). The final objective is a comprehensive and integrated management for traffic and parking including both parking payment and information services. At this stage the outlines of this kind of systems and services are still on a sketch degree, thus no model nor technique cannot be recommended. However, the preparations for possible management systems justify the development of the identification technique and location techniques that serve the above mentioned management system. Keywords Mobile phone; telematics; parking; costs Miscellaneous Serial name and number FITS publications 23/2003 Pages, total 61 Distributed by VTT Building and Transport Lanquage Finnish ISSN Price ISBN ISBN 951-723-884-3 Confidence status Public Published by Ministry of Transport and Communications

ESIPUHE Matkapuhelinpohjainen pysäköinnin informaatiopalvelu on kokonaan uusi palvelumuoto. Sen tarpeellisuutta ja autoilijoiden siihen kohdistamaa käyttöhalukkuutta on tämän takia vaikea ennakoida. Tilanne on siten päinvastainen kuin matkapuhelinpohjaisten pysäköinnin maksupalvelussa, joka pohjimmiltaan on vanhan toiminnan pysäköintimittarimaksun IT-aikaan sovitettu vastine. Matkapuhelinpohjaisen pysäköinnin informaatiopalvelun käyttöhalukkuus on paljolti sidoksissa palvelun tuottamaan hyötyyn. Hyöty on suurimmillaan silloin, kun pysäköintipaikan löytäminen on osa matkaketjua, jossa yhden lenkin pettäminen aiheuttaa suuren haitan matkan tekijälle. Tässä mielessä erilaiset liityntä- ja terminaalipysäköintialueet todennäköisesti saattavat olla ensimmäisiä vakavasti otettavia kohteita, joissa pysäköinti-informaatiolla on aitoa kysyntää Matkapuhelinpohjaisten pysäköinnin informaatiopalveluihin ei ole olemassa vakiintuneita sovelluksia, joten niitä kuvaavat mallit on luotava tai haettava analogioina vastaavantyyppisistä muista palveluista. Eräillä laitevalmistajilla on ratkaisuja, jotka hoitavat osan palvelusta, mutta kattavat sovellukset näyttävät olevan vielä vuosien takana. Nyt käsillä oleva selvitys tarkastelee pysäköinti-informaation keskeisiä toimintoja: tiedon tuottamista ja sen jakamista. Tarkastelukulma on puuttuvien käytännön ratkaisujen takia vielä varsin yleinen. Selvityksessä on kuitenkin pitäydytty käyttötapoihin ja tekniikkaan, joka periaatteessa olisi jo nyt toteutettavissa, mutta joka useimmissa tapauksissa edellyttäisi nykyistä tiiviimpää yhteistyötä pysäköinti- ja teleoperaattorien kuten myös pysäköinnistä vastaavien viranomaisten kesken. Selvityksen perusteella ei ole nähtävissä selkeää etenemissuuntaa matkapuhelinpohjaisten pysäköinti-informaatiojärjestelmien kehittämiseksi. Käytännön kokeilut tulevat tästä syystä osoittamaan parhaiten paitsi erilaisten teknillisten ratkaisujen käyttökelpoisuuden niin myös ennen kaikkea käyttäjien halukkuuden ja valmiuden uusien palvelujen vastaanottamiseen. Selvityksessä onkin esitetty useita mielenkiintoisia kohteita, joissa matkapuhelinpohjaisten informaatiopalvelujen kehittäminen antaisi parhaiten viitteitä tämän uuden palvelumuodon kehittämiseksi. Selvityksen on laatinut diplomi-insinööri Ari Jaatinen Suunnittelukymppi Oy:stä, MBA Jyrki Rautkivi Mopasol Oy:stä sekä ins. Lasse Salonen Sysopen Oyj:sta. Työn esitarkastajina tomivat Anna Schirokoff VTT:sta ja Armi Vilkman-Vartia liikenne- ja viestintäministeriöstä. Työ sisältyy Liikenne- ja viestintäministeriön liikennetekniikan rakenteiden ja palvelujen kehittämisohjelmaan (FITS) 2001 2004 kuuluvan osaprojektin FITS-6 Älykäs liikenteen ohjaus -hankkeeseen. Kannelmäessä 2.5.2003 Kari Sane FITS-6 Älykäs liikenteenohjaus -hankkeen johtoryhmän puheenjohtaja

SISÄLTÖ ESIPUHE... 5 1 JOHDANTO... 9 1.1 Tausta ja tavoitteet... 9 1.2 Työmenetelmät ja rajaukset... 10 2 YLEISTÄ PYSÄKÖINNISTÄ... 11 2.1 Matkapuhelinpohjaisten palvelujen käyttöhalukkuus... 11 2.2 Autoilijat ja pysäköinti... 12 2.3 Pysäköinnin nykytila... 13 2.3.1 Pysäköintipaikat... 13 2.3.2 Nykyiset informaatiojärjestelmät... 14 2.3.3 Ajantasainen opastus... 15 2.3.4 Pysäköinnille asetettuja tavoitteita... 15 2.3.5 Tietoyhteiskunnan tavoitteita... 17 3 MAHDOLLISIA INFORMAATIOSOVELLUTUKSIA... 19 3.1 Informaatiojärjestelmälle asetettuja tavoitteita... 19 3.2 Informaatiojärjestelmän edellytyksistä... 19 3.2.1 Pysäköintipaikkojen käyttötilanne (vapaa/käytössä)... 19 3.2.2 Tiedonsiirto järjestelmään... 25 3.3 Informaatiojärjestelmän toiminta... 26 3.3.1 Aktiivinen palvelu... 26 3.3.2 Passiivinen palvelu... 26 3.4 Paikannus... 27 3.5 Tunnistus... 28 3.6 Informaatiopalveluoperaattori Matkapuhelinoperaattori... 29 3.7 Kokonaisjärjestelmä... 30 3.7.1 Yleiskuva pysäköinnin informaatiopalvelujärjestelmään liittyvistä osista... 30 3.7.2 Pysäköinti-informaatiopalvelujärjestelmän palveluiden sijoittuminen toimitus- ja arvoketjuun... 31 3.8 Informaatiojärjestelmän liittäminen muuta tarkoitusta varten tehtävään paikannukseen... 33 4 EHDOTUS INFORMAATIOJÄRJESTELMÄN LUOMISEKSI... 34 4.1 Yleiset edellytykset... 34 4.2 Informaation prosessointi ja välitys... 36 4.3 Hallinto ja juridiikka... 37 7

4.4 Loppukäyttäjän laitteisto ja käytön edellyttämät toimenpiteet...38 4.5 Tulevaisuuden visio...38 4.6 Ehdotuksia kokeilukohteiksi...39 4.6.1 Helsingin pysäköintilaitokset...39 4.6.2 Kadunvarsipysäköinti rajatulla alueella...40 4.6.3 Liityntäpysäköinti...40 4.6.4 Tampereen pysäköintilaitokset...40 4.6.5 Oulu / Uusi laitos...41 4.6.6 Kadunvarsipysäköinnin kameratunnistus...41 4.6.7 Helsingin satama / ennustava informaatiojärjestelmä...42 4.6.8 Helsinki Vantaan lentoasema...42 5 JOHTOPÄÄTELMÄT...44 LÄHTEET...48 HENKILÖLÄHTEET...49 LIITE 1 Määrittelyt ja rajaukset LIITE 2 Ehdotuksia kokeilukohteiksi 8

1 JOHDANTO 1.1 Tausta ja tavoitteet Matkapuhelimeen perustuvat mobiilit palvelut ovat kiivaassa kehitysvaiheessa. Pysäköintiin liittyvien palveluiden, kuten maksujärjestelmien, pysäköinnin opastuksen sekä informaatiojärjestelmien ennakoidaan muuttuvan lähivuosina yhä enemmän matkapuhelinpohjaisiksi 1. Matkapuhelin tulee oletettavasti vahvistamaan asemaansa monipuolisena liikennetelematiikan päätelaitteena. Matkapuhelin ei itsestään riitä, vaan taustalle tarvitaan järjestelmiä, joiden tulee liittyä muihin informaatiopalvelua tukeviin järjestelmiin. Pysäköinnin ajantasaiseen informaatiopalveluun soveltuville ratkaisuille on olemassa tarvetta. Toisaalta jo olemassa olevat tekniset ja ohjelmalliset valmiudet antaisivat hyvän pohjan käytännön sovellutuksille. Tämän työn yhtenä tarkoituksena on hahmotella kehikkoa tai tietojärjestelmää pysäköinnin informaatiojärjestelmän pohjaksi. Järjestelmän monimuotoisuuden vuoksi on selvitettävä, minkälaisia palveluja tulevaisuudessa tällaisen järjestelmän tulisi pystyä hoitamaan. Lisäksi järjestelmiä ja toimijoita on tulevaisuudessa yhä enemmän. Pysäköinnin ja informaation hallintaan tarvitaan järjestelmä, jonka puitteissa tiedon kerääminen ja jakelu loppukäyttäjille on mahdollista.. Työn tavoitteena oli selvittää käyttäjien tarpeita ja niiden kehittymistä, käytännön kokemuksia Suomesta, Ruotsista ja Norjasta, olemassa olevan tekniikan hyödyntämismahdollisuuksia ja tietämystä ajantasaisen pysäköinnin hallinnan ja pysäköintiopastuksen kehittämiseksi. Lisäksi tavoitteena oli hahmottaa selvästi näkyvissä olevia uusia mobiileja mahdollisuuksia, jotka voitaisiin toteuttaa nykytekniikalla. Tavoitteena oli lisäksi laatia lähtötietojen analyysin pohjalta arvio todennäköisistä mahdollisista kehityspoluista ja niiden vaikutuksista pysäköintiopastuksen ja maksujärjestelmien kehittymiseen ottaen huomioon uudet tekniikat ja sovellutukset ja niiden käyttöönotossa tarvittavat toimenpiteet käyttäjien, infrastruktuurin ja hallinnoinnin osalta. Pyrkimyksenä oli laatia arvio realistisista vaihtoehdoista, ottaen huomioon jo tehdyt tutkimukset matkapuhelimen käyttämisestä, opastuksesta sekä tutkimukset pysäköintikäyttäytymisestä. Lisäksi pyrittiin arvioimaan palveluiden todellinen käytettävyys. 1 Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin maksupalvelut, FITS julkaisu 12/2002 9

1.2 Työmenetelmät ja rajaukset Käytössä olevia ja toimivia tavanomaiseen matkapuhelimeen perustuvia pysäköinnin informaatiojärjestelmiä ei ollut tekijöiden tiedossa. Näin ollen selvityksessä ei voitu tukeutua käytännön kokemuksiin, vaan selvityksen pohjaksi jouduttiin sekä mallintamaan palvelu että haarukoimaan erilaisia toteuttamismahdollisuuksia ja niiden edellytyksiä. Työssä kartoitettiin ajantasaisen ja todelliseen pysäköintikäyttäytymiseen pohjautuvan keskitetyn pysäköintitietojärjestelmän käyttöönottoon liittyviä hallinnollisia, juridisia, taloudellisia, teknisiä kysymyksiä ympäristössä, jossa järjestelmää hyödyntää useampi pysäköintipalveluntuottaja (kaupunki) ja järjestelmän ytimeen kerätään tietoa useammista eri lähteistä. Työn aikana haastateltiin pysäköintipalvelujen tuottajia Heille esiteltiin alustavia konsepteja pysäköinti-informaatiojärjestelmän kehittämiseksi. Saatu palaute hyödynnettiin esitetyissä kehittämissuosituksissa. Matkapuhelinpohjaiseen pysäköinnin informaatiopalveluihin liittyviä käsitteitä, määritelmiä ja lyhenteitä on esitetty tarkemmin liitteessä 1. Tässä selvityksessä tarkastelunäkökulma oli lähinnä autoilijan eli palvelujen loppukäyttäjän näkökulma. Lisäksi työssä keskityttiin ajantasaiseen informaatioon. Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin informaatiopalvelut ovat vasta kehitysvaiheessa. Tästä syystä tutkimuksessa paneuduttiin myös tiedon hankinnassa, siirrossa ja jakelussa tarvittavaan tekniikkaan, jotta pystyttäisiin arvioimaan esitettävien palvelukonseptien realistisuutta. Tiedon siirto loppukäyttäjälle eli autoilijalle ei myöskään ole yksinkertaista. Työssä pyrittiinkin selvittämään kaikki informaatioketjussa esiintyvät toimijat. Selvityksen tulosten pohjalta laadittiin suositukset siitä, mitä jatkoselvityksiä on tehtävä, jotta uudet mobiilit palvelut saataisiin käyttöön. Lisäksi luonnosteltiin mahdollisten kokeilujen järjestämistä. Kokeilukohteiden kuvauksella pyrittiin myös havainnollistamaan pysäköinnin informaatiopalvelun toimintaa käytännössä. 10

2 YLEISTÄ PYSÄKÖINNISTÄ 2.1 Matkapuhelinpohjaisten palvelujen käyttöhalukkuus Matkapuhelinpohjaisten pysäköinnin informaatiopalveluiden kysyntää selvitettiin Helsingin keskustan ajantasaisen pysäköintiopastuksen tutkimuksessa vuonna 2001 2. Järjestelmä on ollut käytössä jo kymmenkunta vuotta. Opastus tapahtuu kadun varressa olevilla muuttuvilla opasteilla. Tutkimuksella selvitettiin, kuinka hyvin järjestelmä tunnetaan, miten sitä noudatetaan ja miten ajantasainen pysäköintiopastus toimii. Lisäksi etsittiin mahdollisuuksia kehittää järjestelmää tulevaisuudessa. Yhtenä kiinnostuksen kohteena oli matkapuhelinpohjaisten palvelujen soveltaminen pysäköintiin. Suhtautumista matkapuhelimen käyttöön pysäköinti-informaation välityksessä selvitettiin kysymällä haastateltavilta: Jos olisi mahdollista saada tieto matkapuhelimeen vapaista pysäköintipaikoista, uskoisitteko käyttävänne tällaista palvelua? Jatkossa kysyttiin, kuinka paljon haastateltava olisi valmis maksamaan tästä palvelusta. Matkapuhelinpalvelun käytännön toteuttamista ei haastateltaville sen enempää kuvailtu. Haastateltuja oli yhteensä parituhatta. Tutkimuksen mukaan noin puolet henkilökohtaisesti haastatelluista uskoi käyttävänsä matkapuhelimeen perustuvaa palvelua ainakin jossain määrin (kuva 1). Ne, jotka olivat myös valmiit maksamaan pysäköinti-informaatiosta, pitivät sopivana 0,2 0,5 euron kertamaksua (kuva 2). Tosin kolmannes niistä, jotka olisivat palvelua käyttäneet, eivät olleet halukkaita maksamaan siitä yhtään mitään (ei edes yhtä senttiä). 60 50 40 30 20 10 0 Käyttö Aina Joskus Harvoin En koskaan Ei osaa sanoa Kuva 1. Informaatiopalvelun käyttöhalukkuus 50 40 30 20 10 0 10 penniä Maksu 1 mk 3 mk 10 mk Ei Ei osaa mitään sanoa Kuva 2. Informaatiopalvelun maksuhalukkuus 2 Keskustan ajantasaisen pysäköintiopastuksen tutkimus, Suunnittelukymppi Oy Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto, Liikennesuunnitteluosasto 11

Tutkimus ei tuonut esille mitään erityistä taustatekijää, joka olisi selittänyt halukkuutta käyttää matkapuhelinpohjaisia palveluja. 2.2 Autoilijat ja pysäköinti Autoilijoiden pysäköintikäyttäytymisestä ei ole tiedossa koko maata kattavaa, kvalitatiivista tai kvantitatiivista tutkimusta. Suomessa on arviolta 4,2 miljoonaa matkapuhelinliittymää. Suomessa on n. 3 miljoonaa henkilöauton kuljettamiseen oikeuttavaa ajokorttia. Mopasol Oy:n vuonna 2001 Suomen Gallupilla teettämän, 18 70-vuotiaita suomalaisia koskevan tutkimuksen 3 perusteella Suomessa on n. 2 800 000 vähintäänkin toisinaan autoilevaa henkilöä, joista n. 2 600 000:lla on käytössään matkapuhelin. Noin 2 300 000 autoilijaa pysäköi ainakin joskus maksullisesti kadunvarteen. Maksullisesti pysäköintitalossa tai -hallissa ainakin joskus pysäköivien autoilijoiden määräksi arvioitiin noin 1 800 000. Tätä joukkoa voidaan pitää pysäköinnin informaatiopalveluiden potentiaalisena käyttäjänä. Yllä mainitun selvityksen mukaan pääsääntöisesti useita kertoja päivittäin pysäköivät kokevat pysäköintiin liittyvät asiat eri tavalla kuin ne, jotka pysäköivät harvemmin. Helsingin keskustassa tehdyn pysäköintiselvityksen 4 mukaan noin puolet haastatelluista ilmoitti pysäköintiin liittyvän matkansa olevan työmatkan ja 30 % ilmoitti matkan liittyvän ostosten tekoon tai asiointiin. Suunniteltaessa autoilijoille pysäköintiin liittyviä palveluita, on pohjaksi syytä selvittää ja mallintaa pysäköintikäyttäytymiseltään erilaisten autoilijaryhmien pysäköintirutiinia koskien sekä valmistautumista, että suhtautumista pysäköintitapahtumiin. Hypoteettisena viitekehyksenä on pidetty seuraavaa mallia, joka samalla kuvaa, minkälaiseen soveltamisympäristöön pysäköinti-informaatiota tarvitaan: 1. Pysäköinti on käytännössä aina toissijainen toimenpide ja toimii vain välineenä tärkeämmäksi koetun, ensisijaisen päämäärän saavuttamiseksi 2. Lähestyessään pysäköintitilannetta autoilija ei mieti pysäköintiin liittyviä kysymyksiä, eikä valmistaudu siihen, vaan keskittyy ensisijaiseen päämääräänsä liittyviin kysymyksiin ja odotuksiin, koska kokee ne tärkeämmiksi ja kiinnostavammiksi. 3. Ensimmäisessä pysäköintiä edeltävässä vaiheessa autoilija vain summittaisesti suunnittelee, mihin aikoo pysäköidä, mutta jättää lopullisen päätöksen tehtäväksi kun ao. alueen todellinen pysäköintitilanne on selvillä. 3 Pysäköintitutkimus 2001, Mopasol Oy/Suomen Gallup Elintarviketieto Oy, ei julkaistu. 4 Keskustan ajantasaisen pysäköintiopastuksen tutkimus, Suunnittelukymppi Oy Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto, Liikennesuunnitteluosasto 12

4. Kun ensisijainen kohde lähestyy ja pysäköinti tulee todella ajankohtaiseksi, on autoilijan ensimmäiseksi ratkaistava sopivan pysäköintipaikan löytäminen. Tämä on ensimmäinen, varsinaisesti pysäköintiin liittyvä mahdollinen turhautumisen aihe ja toisaalta haaste sujuvalle ja tehokkaalle liikenteelle. Tässä tilanteessa autoilija keskittyy vapaan pysäköintipaikan etsimiseen ja ensisijainenkin tavoite jää taka-alalle. Autoilija ei myöskään vielä tässä tilanteessa ajattele aktiivisesti pysäköinnin maksutapaa, vaan kuten edellä on todettu, keskittyy nyt pysäköintipaikan löytämiseen ja siihen pysäköintiin. 5. Kun pysäköintipaikka on löytynyt ja pysäköinti on onnistuneesti suoritettu, nousee tärkeimmäksi kysymykseksi maksun suorittaminen ja siihen liittyvät ongelmat. Tämä on erityisen tärkeää, jos paikka on ns. ennakkomaksupaikka, jossa maksu suoritetaan ennalta määrättävästä ajasta. Tilanne muodostaa toisen pysäköintitapahtumaan liittyvän turhautumisen ja hermostumisen mahdollisuuden. Jos autoilijalla ei ole käytettävissään sopivaa maksumenetelmää tai maksuvälinettä, joutuu hän näkemään vaivaa ja käyttämään aikaa ongelman ratkaisemiseksi. Mikäli pysäköintipaikalla sovelletaan ns. jälkikäteen maksumenettelyä, siirtyy maksumenetelmä- ja -välinekysymys ratkaistavaksi pysäköinnin jälkeen. 6. Kun myös maksuun liittyvät kysymykset on ratkaistu, siirtyy autoilijan huomio jälleen nopeasti ensisijaisen kohteen pariin ja pysäköintiin liittyvät, hetkellisesti hyvinkin negatiiviset kokemukset jäävät aiheen toissijaisesta luonteen vuoksi takaalalle. Edellä kuvattua varsin yksityiskohtaista kuusivaiheista pysäköintitapahtumaa voidaan pitää eräänlaisena pysäköintitapahtuman perusmallina, josta on eri pysäköintikäyttäytymisryhmillä ja ihmisillä eri tilanteissa omat sovellutuksensa. Useita kertoja työasioissa pysäköivällä on erilainen rutiini ja toimintatapa kuin satunnaisesti ostoksilla vapaaaikanaan käyvällä tai vaikka nähtävyyksiin tutustuvalla matkailijalla. Tästä syystä eri käyttäjät ja eri käyttötilanteet asettavat pysäköinnin informaatiopalveluille erilaisia odotuksia ja tavoitteita. 2.3 Pysäköinnin nykytila 2.3.1 Pysäköintipaikat Pysäköinnin informaatiopalvelujen toimintaympäristön kuvaamiseksi on seuraavassa suppea katsaus pysäköintiin. Pysäköintipaikat Suomen kaupunkien keskustoissa on inventoitu Suomen Kuntaliiton ja Ympäristöministeriön teettämässä tutkimuksessa. 5. Tutkimuksen mukaan Suomen kaupunkien keskustoissa on pysäköintilaitoksissa noin 14 000 maksullista pysäköintipaikkaa sekä katujen varsilla ja avopysäköintialueilla 5 Kysely kaupunkien keskustojen pysäköinnistä 2001, Suomen kuntaliitto, Ympäristöministeriö. 13

36 000 maksullista paikkaa. Näistä paikoista on periaatteessa mahdollista saada kuormitustieto informaatiosovellutusten pohjaksi. 2.3.2 Nykyiset informaatiojärjestelmät Varsinaisia tavanomaiseen matkapuhelimeen perustuvia laajamittaisia informaatiojärjestelmiä ei ole. Eräisiin maksujärjestelmiin liittyy lisäpalvelu, joka varoittaa esimerkiksi tekstiviestillä, kun pysäköintiaika on loppumassa. Tällaisia ovat mm. NextPark Oulussa, Eesti Mobil Telefon Companyn M-Parking, Dublinin Mobile2Meter ja Easy- Park Norjassa. Hollannissa käyttöönotettavassa TelePayssa lähetetään asiakkaalle keskiyöllä tekstiviesti, mikäli pysäköinti on kestänyt yli 24 tuntia. Telepay-Finland Oy:n järjestelmässä on muistutus ja varoitus. Saksassa on BMW:n toimesta tehty Parkinfo-niminen internet-palvelu 6, joka kattaa kaikki huomattavimmat kaupungit ja niiden pysäköintilaitokset. Järjestelmässä on mukana 84 kaupunkia ja 10 lentoasemaa, joissa on yhteensä 2 300 pysäköintilaitosta. Parkinfon sivuilta löytyy tiedot pysäköintilaitoksista, ajo-ohjeet, aukioloajat, valokuvia sekä tieto vapaista paikoista. Myös pysäköinnin hinta on mainittu. Järjestelmään kuuluu myös WAP-palvelu, joten sitä voi käyttää WAP-puhelimella. Tavallisella matkapuhelimella palvelu ei toimi. WAP-sovellutus on ollut käytössä vuoden 2002 alusta alkaen. Selaus tapahtuu periaatteella: valitse kaupunki, valitse alue, valitse pysäköintilaitos (kuva 3): Kuva 3. Parkinfon informaatiopalvelusta WAP-puhelimiin saatavaa tietoa. 6 http://www.parkinfo.com 14

Kansainväliset yritykset Schlumberger ja Webraska ovat solmineet yhteistyösopimuksen hankkeesta, jonka tarkoituksena on kehittää WAP-puhelinpohjainen pysäköinnin informaatiojärjestelmä 7. Schlumberger on yksi huomattavimmista pysäköintijärjestelmien toimittajista ja Webraska on keskittynyt reaaliaikaisen liikenneinformaation tuottamiseen. Webraskan tavoitteena on mm. korvata CD-levyihin pohjautuva autonavigointi internet-matkapuhelinsovellutuksella. Yhteistyöhankkeen tavoitteena on saada aikaan järjestelmä, jonka avulla autoilija saisi tietoa vapaista pysäköintipaikoista pysäköintilaitoksissa ja katujen varsilla. Järjestelmään kuuluisi karttatietoa, ajo-ohjeita ja edullisimman reitin määrittely pysäköintipaikalle. Hanke on kehitysvaiheessa, eikä sitä ole vielä päästy soveltamaan käytäntöön. Peek ja Schlumberger ilmoittivat 1.4.2003 uudesta yhteistyöhankkeesta 8, jonka tarkoituksena on tarjota pysäköinnin opastukseen, maksamiseen ja hallintaan liittyviä ratkaisuja Skandinaviaan. Ratkaisut soveltuvat sekä laitos- että kadunvarsipysäköintiin. Järjestelmässä on mukana myös matkapuhelinpohjaisia palveluja, joita toteutetaan tekstiviesteillä ja automaattisella puhepostilla. Pysäköinnin maksamiseen liittyviä asioita on tarkemmin käsitelty selvityksessä: Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin maksupalvelut. 9 2.3.3 Ajantasainen opastus Kadunvarsiopasteisiin perustuvia ajantasaisia pysäköintiopastusjärjestelmiä on toteutettu Suomessa muutamissa kaupungeissa. Opastus kertoo, onko järjestelmään kuuluvissa pysäköintilaitoksissa tilaa. Tällaisia opastusjärjestelmiä on Helsingissä keskustassa, Pasilassa ja Ruoholahdessa. Joissakin järjestelmissä, kuten Tampereella ja Turussa ilmoitetaan täynnä- tai tilaa-tiedon lisäksi, montako vapaata paikkaa laitoksessa on. Usean pysäköintipalveluja tarjoavan toimijan internet-sivuilta löytyy tietoja pysäköintipaikoista, ajo-ohjeista, pysäköintimaksuista ja mahdollisista oheispalveluista. Toistaiseksi internetissä olevia tietoja ei päivitetä sitä mukaa kun pysäköintitilanne muuttuu. 2.3.4 Pysäköinnille asetettuja tavoitteita Suomessa pysäköintipolitiikka vaihtelee paikkakunnittain. Helsingin kaupungissa keskustapysäköinti nähdään osana liikennejärjestelmää siten, että pysäköintipaikkojen määrää säätelemällä tuetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Seuraavassa on esitetty Suomen kuntaliiton ja Ympäristöministeriön toimesta suoritettu kartoitus pysäköintipolitiikasta Suomen eri kaupungeissa. 7 http://www.antal.com/what/docs/webrschlum.html 8 http://www.peek.se, http://www.slb.com 9 Matkapuhelinpohjaiset pysäköinnin maksupalvelut. FITS-julkaisuja 12/2002 15

Tavoitteet keskustapysäköinnille 10 Helsinki Tampere On asetettu tavoitteet. Pysäköintipaikkojen määrää säätelemällä tuetaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Asukkaille taataan riittävät ja palvelutasoltaan kohtuulliset pysäköintimahdollisuudet. Keskustan osayleiskaavassa on todettu, että määritellään pysäköintiperiaatteet sekä osoitetaan keskustatoimintojen alueelle jalankulkuverkoston tuntumaan pysäköintikeskittymiä. Vantaa Turku Oulu Lahti Kuopio Pori Lappeenranta Vaasa Joensuu Rauma Kajaani Järvenpää Kokkola Valtuusto on 1997 hyväksynyt periaatteen, että keskustan kadunvarsipaikkojen osuus vähenee ja pysäköintilaitospaikkojen osuus kasvaa vastaavasti. Tavoitteiden uusiminen ei ole ajankohtaista. Tavoitteena keskittäminen maan alle ja aikarajoitetut maksulliseksi Ei ole. Keskustan pysäköintiselvitys on vireillä tai käynnistymässä. Ei ole. Asiointipysäköintiin on oltava riittävästi lyhytaikaisia paikkoja. Työmatkapysäköintiä ei sallita. Lyhytaikainen pysäköinti taataan porrastamalla maksu vyöhykkeittäin. Tavoitteiden asettelu tulossa ajankohtaiseksi Ei ole asetettu, olisi tarvetta ainakin kävelykeskustaan. Keskustan kehittämistyön yhteydessä on asetettu keskustan pysäköinnille tavoitteet, joiden toteuttaminen on aloitettu. Käynnistymässä olevassa ydinkeskustan kaavan tarkistamisessa tullaan käsittelemään myös pysäköintiä. Yleistavoitteena on varmistaa riittävästi autopaikkoja kävelykadun läheisyyteen. Koko keskustan pysäköintipolitiikka tullaan miettimään yhtenä kokonaisuutena. Ei ole 10 Kysely kaupunkien keskustojen pysäköinnistä 2001. Suomen Kuntaliitto, Ympäristöministeriö 16

Rovaniemi Varmistetaan nykyisen pysäköintitarjonnan riittävyys myös tulevaisuudessa. Pysäköintilaitoksiin pääsy ja niiden käyttö mahdollisimman sujuviksi, kadunvarsipysäköinti häiriöttömäksi muulle liikenteelle, asiointipysäköintiä kehitetään, työmatkapysäköintiä ei suosita ja asukaspysäköintinormia tarkistetaan niin, ettei se rajoita lisärakentamista eikä heikennä autottomien olosuhteita. Lohja Kouvola Imatra Riihimäki On osayleiskaavan yhteydessä. Jatkuva seuranta Pohditaan On asetettu tavoitteeksi keskustasuunnitelman mukainen maanalainen keskitetty pysäköintilaitos. Ylläesitetyistä tavoitteista voi päätellä, että laitospysäköintiä on tarkoitus suosia ja kadunvarsipysäköinti varataan lyhytaikaiselle asiointipysäköinnille. Pysäköintilaitoksiin pääsy ja niiden käyttö tulee tehdä mahdollisimman sujuvaksi. Pysäköinti-informaatiolla on tässä oma merkityksensä. 2.3.5 Tietoyhteiskunnan tavoitteita Valtioneuvoston julkistamissa tietoyhteiskunnan tavoitteissa on todettu, että koska telematiikkahankkeisiin liittyy merkittävä informaatioteknologian kehittämiseen liittyvä näkökulma, telematiikkahankkeita tulee tarkastella liikennepoliittisten näkökulmien lisäksi myös tietoyhteiskunnan kehittämisen näkökulmasta (taulukko 1). Asetetut tavoitteet perustelevat omalta osaltaan matkapuhelinpohjaisten pysäköintiinformaatiopalvelujen kaltaisten telematiikkasovellutusten aikaansaamista ja kehittämistä. 17

Taulukko 1. Tietoyhteiskunnan tavoitteet (Valtioneuvosto 1999, Liikenne- ja viestintäministeriö 2000) Tavoitteet Tietoyhteiskunta Suomesta rakennetaan tietoyhteiskunta, jossa tieto ja osaaminen ovat osa sivistystä ja keskeisin tuotannontekijä. Suomen on oltava teknologiapolitiikassaan eturivin kansakunta. Suomi haluaa olla edelläkävijä ihmisystävällisen ja kestävän tietoyhteiskunnan toteuttamisessa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sähköisten palvelujen sekä kulttuuri- ja tietosisältöjen kehittämistä helppokäyttöisiksi ja turvallisiksi kaikkien ihmisten käyttöön yhtälailla mikrotietokoneen, digitaalisen television ja matkaviestimen avulla. Liikenteen käyttäjät, palvelujärjestelmät, ajoneuvot ja infrastruktuuri hyödyntävät älykkään teknologian mahdollisuudet. 18

3 MAHDOLLISIA INFORMAATIOSOVELLUTUKSIA 3.1 Informaatiojärjestelmälle asetettuja tavoitteita Matkapuhelinpohjaisen pysäköinti-informaatiojärjestelmän ensisijaisena tavoitteena on helpottaa autoilijan pysäköintiä. Jos matkan päätepisteen pysäköintitilanteesta saadaan tieto etukäteen, ei matkan tekemiseen tarvitse varata ylimääräistä aikaa ja ennen kaikkea pysäköintipaikan etsimiseen käytettävä turha ajelu vähenee. Tämä kaikki parantaa liikenteen sujuvuutta ja vähentää liikenteestä aiheutuvia haittoja, kuten pakokaasupäästöjä. Pysäköinti-informaatio on matkapuhelinten lisäarvopalvelu, jonka tarkoituksena on helpottaa käyttäjänsä arkipäiväistä elämää (kuva 4). Kuva 4. Informaatiota matkapuhelimessa 3.2 Informaatiojärjestelmän edellytyksistä Informaatiojärjestelmän edellytyksenä on, että käytettävissä on informaatiota, jota voidaan työstää ja jakaa käyttäjille. Pysäköinnin kohdalla informaatio voidaan jakaa kahteen ryhmään, hitaasti muuttuvaan ja nopeasti muuttuvaan, lähes ajantasaiseen informaatioon. Hitaasti muuttuvaa informaatiota on pysäköintipaikkojen sijainti, lukumäärä, ajallinen käytettävyys, hinnoittelu, opastus, sopivuus eri ajoneuvotyypeille, erityisryhmien huomioonottaminen, oheispalvelut jne. Nopeasti muuttuvaa informaatiota on pysäköintipaikkojen kuormitus. Tietojärjestelmän yhtenä osana on staattinen perustietovarasto, jota päivitetään tarpeen mukaan. Informaation tuottaminen vapaista pysäköintipaikoista edellyttää, että on käytettävissä kattava, ajantasainen ja luotettava tieto pysäköintipaikkojen kuormituksesta tai vapaista pysäköintipaikoista. Toinen edellytys on järjestelmä, jolla tieto prosessoidaan ja saatetaan loppukäyttäjien tietoon. Pysäköinnin informaatiojärjestelmässä on pullonkaulana tiedon kerääminen. Tiedon käsittelyssä ja jakelussa tarvittava perustekniikka on jo käytössä. 3.2.1 Pysäköintipaikkojen käyttötilanne (vapaa tai käytössä) Informaatiopalvelun toiminnan kannalta pysäköintipaikkojen kuormitus on keskeinen tieto. Pysäköinnin informaatiojärjestelmän pitää pystyä tuottamaan riittävän luotettava ajantasainen tieto pysäköintipaikkojen käyttötilanteesta. Kerättävä pysäköintiinformaation tietorakenne ja sisältö on hyvin kirjava, koska laitteet ja tekniikat ovat erilaisia standardien puutteen vuoksi. Tämän vuoksi järjestelmän tulee pystyä käsittele- 19

mään erilaisista laitteista saatavaa dataa ja yhdistämään se yhtenäiseksi tiedoksi, joka voidaan tallentaa järjestelmän tietovarastoihin. Paras olisi tilanne, jossa kunkin pysäköintipaikan käyttötilanne olisi tiedossa. Tämä edellyttäisi mittavia investointeja vanhoihin pysäköintipaikkoihin. Uusia pysäköintipaikkoja toteutettaessa asia olisi mahdollista toteuttaa varustamalla pysäköintipaikat tunnistimella kuten esimerkiksi Espoon Iso Omena -kauppakeskuksessa. Kulunvalvonnalla varustetut pysäköintilaitokset ja -alueet Pysäköintilaitoksilla ja -alueilla on yleensä toimiva ja ajantasainen informaatiojärjestelmä. Kulunvalvonta estää pysäköijän pääsyn alueelle ilman havaintoa. Tietojen keruu onnistuu helposti, sillä pysäköintilaitoksella on jo käytössä jonkinlainen kulunvalvontajärjestelmä. Järjestelmä voi lähettää tiedon suoraan pysäköinti-informaatiopalveluoperaattorille. Muutamissa kaupungeissa on informaatiojärjestelmiä, jotka näyttävät kadunvarsiopasteissa pysäköintilaitosten kuormituksen. Esimerkiksi Helsingissä on tällaisia järjestelmiä keskustassa, Pasilassa. ja Ruoholahdessa. Järjestelmässä eri pysäköintilaitosten kuormitustieto kerätään sisään- ja ulosajopuomeilta ja käsitellään laitoksen alakeskuksessa. Tieto saadaan joko käyttöasteprosenttina tai absoluuttisina kuormituslukuina. Kuormitustieto siirretään keskusjärjestelmään, joka ohjaa katujen varsilla olevia opastintauluja. Näiden näyttö päivitetään minuutin välein. Tiedon kulkua pysäköintilaitoksista keskusjärjestelmään, informaation jakeluun ja edelleen loppukäyttäjälle havainnollistaa kuva 5. Kuvassa on katkoviivalla rajattu ne osat, jotka jo nyt ovat olemassa Helsingin keskustan ajantasaisessa pysäköintiopastuksessa sekä osat, jotka tarvitaan pysäköintitiedon jakamiseksi autoilijoille. Pysäköintilaitokset sijaitsevat taajamissa ja niihin saadaan helposti toteutettua kiinteät tietoliikenneyhteydet. Vaatimuksena on että yhteydet ovat reaaliaikaisia ja kustannustehokkaita. Tietoliikenneyhteyden valinta on aina tapauskohtainen. Yhteydet voidaan toteuttaa kiinteinä yhteyksinä ottamatta kantaa langallisuuteen tai langattomuuteen. 20

- Laitospysäköinnin informaatiopalvelut PYSÄKÖINTILAITOS - Sisäänajot - Ulosajot Operaattori: Esim. liikenteenohjauskeskus TIETOJEN KOKOAMINEN PYSÄKÖINTILAITOS JA YHDISTÄMINEN PYSÄKÖINTILAITOS - Pysäköintitilanne laitoksissa PYSÄKÖINTILAITOS - Tilastointia pysäköinnistä Olemassa olevaa - Sisäänajot - Ulosajot Uutta Operaattori: PYSÄKÖINTI-INFON JAKELU - Infoa asiakkaan pyytäessä - Infoa etukäteissopimuksella Soitto Info Tunnistus Info Asiakas (tyyppi 1) Asiakas (tyyppi 2) PYYTÄÄ INFOA SOPIMUS INFOSTA - Soittaa ja saa infoa - Saapuu vaikutusalueelle ja saa infoa Kuva 5. Laitospysäköintiin liittyvä informaatiopalvelu Liityntäpysäköinti Liityntäpysäköinnin erityispiirteenä on se, että pysäköinti on maksutonta ja tarkoitettu vain joukkoliikennevälineiden käyttäjille. Tulevaisuudessa lienee tarkoitus säädellä pysäköintiä esim. matkakortin avulla. Pääkaupunkiseudulla on juna-asemien ja metroasemien yhteydessä melko kattava liityntäpysäköintipaikkojen järjestelmä Juna-asemien yhteydessä on noin 2 700 liityntäpysäköintipaikkaa ja metroasemien yhteydessä noin 1 400 paikkaa. Tehtyjen selvitysten 11 mukaan liityntäpysäköintipaikkojen kysyntä olisi vuonna 2025 noin 9 000. Liityntäpysäköintipaikkoihin liittyvän opastuksen kehittämisessä oletetaan, että telematiikan merkitys tulee lisääntymään liityntäpysäköinnin käytössä. Jos liityntäpysäköintipaikkojen käyttöä ryhdytään säätelemään esim. matkakortin avulla, luodaan samalla hyvät edellytykset pysäköintitiedon keräämiselle. Samalla on myös mahdollista tuottaa pysäköinti-informaatiota. Liityntäpysäköintiin liittyy yleensä huoli siitä, ehtiikö 11 Liityntäpysäköintiennuste vuodelle 2025, YTV B2002:6 21

käyttäjä aikomaansa bussi- tai junavuoroon. Tieto vapaasta pysäköintipaikasta on siten autoilijalle tärkeä. Lippuautomaatin vaikutuksen alainen pysäköintialue (kadunvarsipysäköinti) Lippuautomaatin vaikutusalueelta voidaan kerätä pysäköinti-informaatiota, mutta ei yhtä luotettavasti kuin pysäköintialueelta, joka on varustettu kulunvalvonnalla. Eräät lippuautomaatit, joissa on mahdollisuus maksaa luotto- tai pankkikorteilla, on varustettu tietoliikenneyhteyksillä. Suurin osa lippuautomaateista on vailla yhteyksiä. Helsingissä kokeillaan järjestelmää, jossa autoilija ostaa pysäköintilipun matkapuhelimella. Tätä varten lippuautomaatti varustetaan puhelinmodeemilla, jota voi myös käyttää pysäköintitiedon siirtämiseen informaatiojärjestelmään. Tietoliikenneyhteydet voidaan toteuttaa samoin keinoin kuin pysäköintilaitoksissa. Jos valmista kaapelointia ei kyseiseen laitteeseen ole kytketty, voidaan käyttää vaihtoehtoisesti datasähköä tai toteuttaa yhteydet langattomasti. Suositeltavinta on käyttää WLANtekniikkaa, jolloin kyseisen pysäköintialueen tiedot saadaan reaaliajassa. Matkapuhelimella tapahtuva maksaminen (esim. Parkit) tulisi myös muuttaa sellaiseksi, että järjestelmään saadaan tieto pysäköintitapahtuman sijainnista. Nykyisin tämä ei ole mahdollista. Kuvassa 6 on hahmoteltu kadunvarsipysäköintiin liittyvää informaatiojärjestelmää. Nykytilannetta edustavat lippuautomaatit. Kaikki muu kuvassa esitetty olisi uutta. 22

GSM/ LIPPUAUTOMAATTI GPRS Operaattori: Operaattori: - Lipun myyntihetki TIETOJEN KOKOAMINEN - mobiilit - Maksettu P-aika JA YHDISTÄMINEN maksujär- - Alueellinen pysäköintitilanne jestelmät LIPPUAUTOMAATTI - Tilastointia pysäköinnistä LIPPUAUTOMAATTI LIPPUAUTOMAATTI - Lipun myyntihetki - Maksettu P-aika Operaattori: PYSÄKÖINTI-INFON JAKELU - Infoa asiakkaan pyytäessä - Infoa etukäteissopimuksella Soitto Info Tunnistus Info Asiakas (tyyppi 1) Asiakas (tyyppi 2) PYYTÄÄ INFOA SOPIMUS INFOSTA - Soittaa ja saa infoa - Saapuu vaikutusalueelle ja saa infoa Kuva 6. Kadunvarsipysäköintiin liittyvä informaatiojärjestelmä Informaation tuottaminen vapaista pysäköintipaikoista katujen varsilla edellyttää osaaluejaon käyttöä. Koska pysäköijät hakevat lipun todennäköisesti lähimmältä automaatilta, on osa-alueiden muodostaminen luontevaa pysäköintilippuautomaattien vaikutuspiirin mukaan. Eräs tapa lähestyä aluejakoon liittyviä kysymyksiä on esitetty kuvassa 7. Jako perustuu suuralueisiin, jotka on edelleen jaettu pienempiin alueisiin. Alueet on merkitty kirjaimella ja numerolla. Kuvassa on lisäksi hahmoteltu eräs tapa esittää pysäköintiinformaatiota matkapuhelimen näytöllä. 23

Kuva 7. Esimerkki informaatiojärjestelmään liittyvästä osa-aluejaosta Avoin maksuton pysäköintialue Maksuttomista kadunvarsipaikoista pysäköintitiedon kerääminen nykytilanteessa on mahdotonta. Avoimet maksuttomat pysäköintialueet tulisi varustaa sellaisella tekniikalla, että pysäköintipaikkojen käyttötilanne on jatkuvasti tiedossa. Kulunvalvonta voidaan toteuttaa esimerkiksi puomeilla tai sisäänajo- ja ulosajorampeille asetetuilla antureilla tai tunnistimilla, joilla havaitaan sisään- ja ulosajavat ajoneuvot. 24

Toinen vaihtoehto on valvoa jokaista pysäköintipaikkaa anturein. Tulevaisuudessa aluevalvontaan voidaan käyttää myös kameravalvontaa, joka pystyy valvomaan jokaisen pysäköintipaikan erikseen. Eräs mahdollisuus on kameravalvontaan perustuva tunnistus. Tapa, jossa ihmiset rekisteröisivät itse pysäköintinsä matkapuhelimella ei todennäköisesti toimi, elleivät pysäköijät saisi siitä itselleen jotain hyötyä. 3.2.2 Tiedonsiirto järjestelmään Tiedonsiirto järjestelmään voidaan hoitaa monilla eri tavoilla. Tiedonsiirtotekniikka tulee valita käytettävän laitteen tukemien tapojen ja mahdollisien käytössä olevien yhteystapojen mukaan. Oikean tiedonsiirtotekniikan valintaa ohjaavat monet asiat, kuten alueen tarjoamat tietoliikennepalvelut, vasteaikavaatimukset, käyttökohde, kustannukset, tiedonsiirtomäärät ja nopeus. Yleisesti ottaen kaikkia perinteisiä langallisia ja langattomia tapoja voidaan käyttää. Langalliset tekniikat Langallisista tekniikoista soveliaimmat ovat kiinteät yhteydet, xdsl-tekniikat. Vähemmän käytettyjä, mutta samalla myös varteenotettavia ovat kaapelimodeemi ja datasähkö. Kaapelimodeemiteknologialla toteutetussa tiedonsiirtoyhteys toteutetaan kaapelitelevisioverkossa ja siinä käytetään hyödyksi kaapelitelevisioverkon vapaana olevaa tiedonsiirtokapasiteettia. Kaapelimodeemitekniikalla saadaan kohteeseen kiinteä, aina avoinna oleva yhteys. Kaapelitelevision kaapelit sijaitsevat taajamissa, usein samoilla alueilla kuin pysäköintialueet. Datasähköllä tarkoitetaan tiedonsiirtoa sähköverkossa. Sähköverkon käyttäminen pysäköintijärjestelmien tiedonsiirtotienä on yksi mahdollisuus muiden joukossa. Koska jokainen pysäköintijärjestelmä saa käyttöenergiansa sähköverkosta, on myös verkon käyttäminen tiedonsiirtotienä käytännöllisintä, sillä verkko on jo valmiina. Sähköverkko soveltuu 12 erinomaisesti tällaisten järjestelmien tiedonsiirtoon. Sillä saadaan toteutettua järjestelmän reaaliaikainen tiedonsiirto ja lisäksi tiedonsiirto-ominaisuutta on mahdollista käyttää hyödyksi myös huolto- ja ohjaustehtäviin. Ongelmana on standardien puute ja se, että järjestelmä vaatii lisälaitteen, jolla tieto siirretään verkkoon. Langattomat tekniikat Langattomista tekniikoista soveliaimmat ovat WLAN (Wireles Local Area Network) ja GPRS (General Packet Radio Service). WLAN:n käyttö on todennäköisesti käytettävin ratkaisu, mikäli langallisten kiinteiden linjojen käyttö ei ole mahdollista. Lisäksi kyseisellä ratkaisulla on mahdollista käyttää vapaata tietoliikennekapasiteettia muuhun tar- 12 (http://www.jenergia.fi esitys Risto Ryymin 15.5.2001 ja http://www.turkuenergia.fi ) 25

koitukseen. GPRS soveltuu erinomaisesti tarkoituksiin, missä siirrettävät tietomäärät ovat pieniä, eikä tietoliikenneyhteyttä käytetä pääsääntöisesti muihin tarkoituksiin. 3.3 Informaatiojärjestelmän toiminta 3.3.1 Aktiivinen palvelu Pysäköinti-informaatiopalvelut voidaan jakaa kahteen ryhmään sen mukaan, millä tavalla halutaan palvelun toimivan. Järjestelmän näkökulmasta katsottuna palvelut voidaan jaotella aktiivisiksi ja passiivisiksi palveluiksi. Aktiivisessa pysäköinti-informaatiopalvelussa järjestelmä lähettää autoilijan puhelimeen informaatiota automaattisesti, kun hän saapuu tietylle alueelle. Autoilijalle lähetettävä informaatio voi olla puhetta, tekstiä, kuvia tai näiden yhdistelmiä. Aktiivisessa palvelussa matkapuhelinoperaattorin on pystyttävä paikallistamaan matkapuhelin autoilijan puolesta. Kaikilla suomalaisilla verkko-operaattoreilla on valmiudet paikallistaa matkapuhelin. Aktiivisen järjestelmän toteuttaminen lähitulevaisuudessa on epätodennäköistä, koska järjestelmässä tulisi olla erittäin paljon älykkyyttä, jopa enemmän kuin mitä pystytään toteuttamaan. Järjestelmä ei voi tietää, mihin asiakas on menossa, mistä paikasta asiakas haluaa etsiä pysäköintipaikkaa tai milloin hän haluaa informaatiota. Asiakas voi käynnistää aktiivisen palvelun silloin, kun hän sitä haluaa. Aktiiviseen järjestelmään jää silti paljon epäkäytännöllisiä piirteitä, joita ei saada ratkaistuksi lisäämällä järjestelmän älyä. Aktiivinen järjestelmä voi myös lähettää pysäköintiin liittyviä varoitusviestejä tai muita tiedotteita. Järjestelmä ei saa lähettää turhia informaatioviestejä asiakkaalle, mutta toisaalta järjestelmän tulisi tietää milloin asiakas tarvitsee informaatiota. Lisäksi järjestelmä voi lähettää pysäköintijärjestelmän toimintaan, huoltotarpeisiin ja diagnostiikkaan liittyviä viestejä, kuten: Lippuautomaatin paperi on lopussa ym. 3.3.2 Passiivinen palvelu Passiivisessa pysäköinti-informaatiojärjestelmässä itse järjestelmä on passiivinen ja odottaa asiakkaan palvelupyyntöjä. Palvelun tilaus voi tapahtua soittamalla, SMSviestillä tai WAP-palveluna, jolloin järjestelmä tunnistaa soittajan ja aloittaa palvelun tarjonnan. Järjestelmässä voi olla mahdollisuus käyttää IVR- (Interactive Voice Response) palveluja, joissa asiakas ohjaa palveluita puhelimen numeronäppäimillä tai vaihtoehtoisesti SLI- (Spoken Language Interface) palveluja, joissa asiakas ohjaa palveluita yksinkertaisin tunnistettavin puhekomennoin. Lisäksi palvelu voi toimia niin, että puhelimen näytölle lähetetään avustavia viestejä tai käyttäjän mahdollisia valintoja samaan aikaan kun 26

asiakas kommunikoi järjestelmän kanssa. Uusilla matkapuhelimilla voidaan käyttää tavallisia www-sivuja, mutta käytettävyyttä vaikeuttaa laitteen näytön pieni koko ja näppäimistön puute. Passiivisessa palvelussa asiakas tietää itse alueen tai sen koodin, mistä haluaa hakea informaatiota tai hän soittaa alueen numeroon. Esimerkiksi Payway:n matkapuhelinpohjaisessa pysäköinnin maksamisjärjestelmässä jokaisella alueella on oma numeronsa. Aluenumerointi perustuu kuitenkin logiikkaan, jossa tietty osa kertoo kaupungin ja toinen maksuvyöhykkeen, jne. Aluejaottelun tulisi noudattaa samoja periaatteita informaatio- ja maksujärjestelmissä. Aluejaottelun numerointia suunniteltaessa voisi tutkia, olisiko mahdollista rakentaa numerointi siten, että puhelinnumerosta voisi johtaa jonkin tietyn sanan. Esimerkiksi 0-PARK-HE-01 tarkoittaisi numeroa 07275-43-01 ja numero kertoisi pysäköintialueen olevan Helsingissä alue numero 01 Järjestelmä voi myös toimia siten, että asiakas soittaisi tiettyyn numeroon ja sulkisi puhelimen. Järjestelmä tunnistaisi soittajan ja paikallistaisi matkapuhelimen. Tämän jälkeen järjestelmä soittaisi takaisin asiakkaalle ja aloittaisi IVR- tai SLI-palveluiden tarjonnan. Vaihtoehtoisesti järjestelmä voisi lähettää asiakkaan matkapuhelimeen SMSviestin, missä sisältönä olisi järjestelmän tuottama informaatio. Molemmat järjestelmät voisivat toimia lisäksi siten, että myös matkapuhelimen näytöllä vaihtuu esimerkiksi www-sivut käyttäjän komentamien valintojen mukaan, vaikkakaan näyttöä ei välttämättä tarvitsisi seurata. 3.4 Paikannus Paikkatietoihin perustuvien palvelujen käyttöönottoa on tähän asti hidastanut se, että palvelut ovat toimineet vain tietyn palveluntarjoajan ympäristössä. Suomalainen viestintätekniikka-ala on valmistanut FiCom:n yhteistyössä paikannuspalvelujen toiminnallisia rajapintoja määrittelevän FiCom Location API:n. FiCom Location API on määrittely, jolla varmistetaan yksinkertaiset ja suojatut rajapinnat paikkatiedon vaihdolle operaattoreiden kesken sekä operaattoreiden ja palveluntarjoajien välillä. Näin paikannuspalvelut toimivat operaattorista tai palveluntarjoajasta riippumatta. 13 Matkapuhelimen paikannus parantaa pysäköinnin informaatiopalvelutarjonnan laatua erityisesti matkapuhelinpohjaisissa pysäköinnin maksujärjestelmissä. Verkko-operaattorin on mahdollista paikallistaa matkapuhelimen sijainti ja lähettää puhelimen sijaintitiedot edelleen informaatiopalveluoperaattorille tai informaatiopalveluoperaattori voi kysyä tiedot verkko-operaattorilta. 13 Viite: http://www.ficom.fi 27

Matkapuhelinpohjaisiin pysäköinnin opastuspalveluihin riittää ainakin alkuvaiheessa paikannus, joka perustuu tukiasemien muodostamien solujen tunnistamiseen GSMverkossa. Menetelmää kutsutaan solutunnistukseksi eli Cell Global Identity (CGI). Paikannuksen tarkkuus riippuu solutiheydestä; mitä pienempiä soluja sitä tarkempaa paikannus on. Taajamissa solutiheys on suurempi kuin harvaanasutuilla seuduilla. Tämän tekniikan käyttämiseen liittyy kielteisiä mielikuvia siitä, että ihmisten liikkeitä pystytään seuraamaan. Puhelimen paikannus edellyttää operaattorien ja matkapuhelimen käyttäjien keskinäisiä sopimuksia siitä, että puhelinoperaattori saa lähettää paikannustiedot edelleen toisen operaattorin käytettäväksi. Lisäksi kyseisestä palvelusta matkapuhelinoperaattorit todennäköisesti veloittaisivat erikseen informaatiopalveluoperaattoreita. GPS-paikannus on toinen mahdollinen paikannustekniikka. Markkinoilla on tällä hetkellä jo matkapuhelimia, joihin on integroitu GPS-vastaanotin. GPS:n integroiminen matkapuhelimeen tuottaa myös muita ongelmia, kuten virrankulutus ja GPS-antennin koko. Koska GPS-vastaanotin vaatii näköyhteyden satelliittiin, tuottaa tämä ongelmia ajettaessa suurten rakennusten katveessa. Muitakin paikannustekniikoita on olemassa, mutta niiden käyttäminen pysäköinnin opastuksessa on käytännössä hyvin epätodennäköistä 3.5 Tunnistus Käyttäjän tunnistus pysäköinnin informaatiojärjestelmän kannalta ei ole tärkeä, mutta tunnistamisella saavutetaan tiettyjä lisäetuja, kuten esimerkiksi mahdollisuus tarjota niitä palveluja, mitä käyttäjä on itselleen määritellyt. Näin saadaan järjestelmän palvelutaso korkeammaksi. Pysäköinnin maksujärjestelmän kannalta palvelun käyttäjän tunnistaminen on hyvin olennainen osa toimivaa järjestelmää. Nykyisiin pysäköinnin maksujärjestelmiin on rekisteröidyttävä, jotta asiakas tunnistetaan ja palvelun tietyt osat sekä kustannukset saadaan oikein kohdistetuiksi. Järjestelmän tulisi kuitenkin olla sellainen, ettei autoilijan tarvitsisi etukäteen rekisteröityä. Matkapuhelinoperaattorit voivat tulevaisuudessa tarjota palvelun osana matkapuhelinliittymän palveluja. Pysäköinnin valvonnan kannalta ajoneuvon tunnistus on tärkeä. Ajoneuvon tunnistus perustuu yksilölliseen rekisterinumeroon. Tulevaisuudessa käytössä voi olla ajoneuvoverotarra, jossa olisi viivakoodi tai RFID-tunnistin (Radio Frequency Identification). RFID-tunnistin voidaan sijoittaa rekisterikilven sisään, jolloin sillä olisi tietty tunnus, jolla ajoneuvo voitaisiin etätunnistaa. Pysäköinnin valvonta helpottuu, kun valvojilla on käytössä laite, jolla voidaan tarkistaa pysäköintimaksun voimassaolo ja kohdistuminen oikeaan ajoneuvoon. 28