KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

Samankaltaiset tiedostot
KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2007

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2007

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2006

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

SÄKKISUON, JUVAINSAARENSUON JA LÄNTISEN SUURISUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2009

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA Heikki Holsti 2012

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2007

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke

Saarijärven reitin sähkökoekalastukset Pentti Valkeajärvi, Veijo Honkanen ja Juha Piilola

Kolmivaihejärjestelmän oikosulkuvirran laskemista ja vaikutuksia käsitellään standardeissa IEC-60909, , , 60781, ja

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2009

Kourajoen sähkökoekalastukset vuonna 2012

SUMMANJOEN YLÄOSAN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

EURAJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET KESÄKUUSSA 2009

JUJO THERMAL OY:N BISFENOL A SATUNNAISPÄÄSTÖN VAIKUTUKSET EURAJOEN KALATALOUTEEN VUONNA Heikki Holsti Kirje nro 879/HH

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Tilastollinen päättely II, kevät 2018 Harjoitus 6A Ratkaisuehdotuksia.

Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2008

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2010

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2006

BIO-HUMUS OY LEVONSUON JA ISOSUON (PÖYTYÄ) TURVETUOTANTOALUEIDEN YLÄNEENJOEN KALATALOUDELLI- NEN TARKKAILUOHJELMA. Heikki Holsti. Kirjenumero 420/16

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen

Lietejoen vesistöalueen purojen sähkökoekalastukset v WWE

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

LAVIASSUON KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

4.7 Todennäköisyysjakaumia

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

TURPAANKOSKEN JA SAARAMAANJÄRVEN POHJAPATOJEN RAKENTAMISEN AIKAINEN VESISTÖTARKKAILU

HAAROISTENSUON TURVETUOTANTO- ALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2013

Esitys Isorahkan turvetuotantoalueen (Pöytyä) kalataloudelliseksi tarkkailuohjelmaksi

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011

MAB7 Talousmatematiikka. Otavan Opisto / Kati Jordan

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Tmi Kairatuuli tarkkailuvelvollisten puolesta

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Uksjoen sähkökoekalastukset vuonna 2015

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

Rapusyöttitesti särki ylivoimainen

VUOHIJÄRVEN TÄPLÄRAPUJEN (Pacifastacus leniusculus) ESIINTYMIS- JA TAUTISELVITYS Matkalla ravustamaan. Kuva: Martti Puska 2006

i ni 9 = 84. Todennäköisin partitio on partitio k = 6, k k

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

ORINIEMENJOEN KUNNOSTUKSEN VAIKUTUKSET KOSKIEN KALAKANTOIHIN VUONNA Heikki Holsti. Kirjenumero 1117/17

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2017

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2012

Täplärapu, kestävä ravustus ja rapuruton vaikutukset

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2011

Vantaanjoen latvaosan kalasto- ja ravustoselvitys vuonna 2004

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2012

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA Heikki Holsti 2012

C (4) 1 x + C (4) 2 x 2 + C (4)

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin

Yläneenjoen ja Pyhäjoen sähkökoekalastukset vuonna 2009

HARTOLAN KUNNAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Kolkunjoen taimenkannan geneettinen analyysi

9 Lukumäärien laskemisesta

Miehitysluvuille voidaan kirjoittaa Maxwell Boltzmann jakauman mukaan. saamme miehityslukujen summan muodossa

EPV Bioturve Oy Märkänevan turvetuotantoalueen kalataloudellinen tarkkailuohjelma

Matkusjoen kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelma vuodesta 2018 lähtien

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2015

PAIMIONJOEN VESISTÖN KOERAVUSTUS VUONNA 2011

Kiinteätuottoiset arvopaperit

Kalataloudelliset velvoitetarkkailut kalakantojen tilan arvioinnissa

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuja viikolle 5. ( ) Jeremias Berg

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2014

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

Kalkkistenkosken taimenen poikastutkimus 2013 ja kutupesätutkimus

MILLESPAKANNEVAN JA NASSINNEVAN (ALAJÄRVI) KUORMITUS-, VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUOHJELMAESITYS

LAAJOEN TURVETUOTANTOALUEIDEN KALATALOUDELLINEN YHTEISTARKKAILU- OHJELMA VUODESTA 2019 ALKAEN

Laskennallisen kombinatoriikan perusongelmia

Kokemäenjoen (Sastamala Harjavalta) täplärapuistutuksien tuloksellisuuden seurantaraportti vuodelta 2016

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 19: Usean vapausasteen systeemin liikeyhtälöiden johto Newtonin lakia käyttäen

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILU VUOSINA 2006 ja 2007

Täplärapua ja vaellussiikaa Taasianjokeen

Ravustustuloksia Pyhäjärveltä ja Näsijärveltä vuodelta 2011

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

KUULUTUS Esitys Huosiossuon turvetuotantoalueen velvoitetarkkailuohjelman kalataloustarkkailusta

Transkriptio:

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2008 Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 186/2009 Jussi Mätye ISSN 1458-8064

TIIVISTELMÄ Tässä raportissa äsitellää Kiiu-, Savero- ja Silmujoe sähöoealastus- ja oeravustustuloset vuodelta 2008. Ylemmältä sähöoealastusalalta tavattii vai iveuoliaista, alemmalta lisäsi taimeta. Taimee ysilötiheys Silmuosessa oli selvästi edellisvuotta pieempi, samoi saalii perusteella arvioitu alaohtaie biomassa (g/100m²). Sähöoealastuste perusteella taime lisäätyy edellee luotaisesti Silmuosessa. Koeravustusissa saalista saatii Saverojoe alaosasta ja Silmuosesta, jossa vaiuttaisi oleva tiheä ja hyväutoie rapuata. Vuoa 2008 Kiiusuo turvetuotatoaluee vaiutuse Kiiu-, Savero- ja Silmujoe alastoo ja rapuataa voidaa arvioida ollee lievä. TARKKAILUN PERUSTE JA TAVOITTEET Itä-Suome ympäristölupavirasto o myötäyt 25.4.2005 Raussi Eergia Oy:lle ympäristöluva (ro 40/05/2) turpee ostoo Kiiusuo turvetuotatoalueelta. Ympäristöluvassa haijaa velvoitetaa tarailemaa haee vaiutusia turvetuotatoaluee alapuolise vesistö alaatoihi. Kiiusuo tuotatoaluee uivatusvedet johdetaa Kiiujoee. Tämä tarailu osee reittiä Kiiujoi-Saverojoi-Silmujoi ja se avulla o taroitus selvittää sähöoealastus- ja oeravustusmeetelmillä puruvesistö alaatoje tilaa ja turvetuotao mahdollisia vaiutusia siihe.

SISÄLLYS TIIVISTELMÄ TARKKAILUN PERUSTE JA TAVOITTEET 1 TUTKIMUSALUE 1 1.1 yleisuvaus 1 1.2 vedelaatu 1 1.3 alatalous 1 2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2 2.1 sähöoealastuset 2 2.2 oeravustuset 3 3 TULOKSET 3 3.1 sähöoealastuset 3 3.2 oeravustuset 5 4 TULOSTEN TARKASTELU 5 4.1 sähöoealastuset 5 4.2 oeravustuset 6 VIITTEET 7 Liite 1 (2). Kartta sähöoealastus- ja oeravustusaloje sijaiista Liite 2. Sähöoealastusaloje saalis ja lasetut tuusluvut Liite 3 (5). Koeravustuspöytäirja Liite 4 (2). Sähöoealastuspöytäirja Liite 5. Kala- ja rapuistutuset Kiiu-, Savero- ja Silmujoee vuosia 2000-2006

1 TUTKIMUSALUE 1.1 YLEISKUVAUS Kiiusuo turvetuotatoalue sijaitsee Summajoe vesistö (13) Sippolajoe osaalueella (13.005), joa valuma-alue o 145.81 m 2. Kuormitus ohdistuu Kiiujoee, joa vedet virtaavat reittiä Saverojoi-Silmujoi-Summajoi piti edellee Suomelahtee. Kiiusuo vaha aluee (120 ha) turvetuotato o aloitettu vuoa 1996 ja suo lätie osa (54 ha) o otettu äyttöö vuoa 2000. Kiiusuo turvetuotatoalue muodostaa Kiiujoe valuma-alueesta tuotatoaluee alapuolella oi 22 %. Kiiusuo vuotuie tuotatomäärä o ollut sääolosuhteista riippue 80 000-150 000 m 3 vuodessa. (Rauio 2005.) 1.2 VEDENLAATU Kiiusuo turvetuotatoaluee uormitusta ja se alapuolise Kiiujoe vede laatua o tarailtu vuodesta 2001 alae. Vahemma tuotatoloho lähtevä vede laatu o vaihdellut melo paljo, mutta vede humus- (COD m ) ja raviepitoisuusissa (typpi ja fosfori) o ollut havaittavissa tuotatoaude aiaa tapahtuvaa asvua. Vuoa 2002 valmistuee lätise tuotatoloho laseutusaltaasta lähtevä vede humus- ja raviepitoisuudet ovat olleet vuosia 2002 ja 2003 oreita. Vede laadu yleisluoituse riteerie perusteella Kiiujoe vede laatu o aioastaa välttävää. Myös alapuolisella joialueella Saverojoessa, Silmujoessa ja Sippolajoessa vedelaatu o välttävää. (Rauio 2005.) Vuoa 2008 Kiiujoe vesi oli tuotatoaluee alapuolella suovedelle tyypillisesti ruseaa ja humus- seä rautapitoista. Kiitoaietta oli rusaasti, vesi oli raviteiasta ja pharvoltaa lievästi hapata. (Mai 2008.) 1.3 KALATALOUS Vesistötarailu perusteella Kiiusuo turvetuotatoalue vaiuttaa Kiiujoe vede laatuu aiai välittömästi suo alapuolella. Humuspitoisuutta uvaavat vede laadu arvot lasevat alajuosu suutaa, mutta vastaavasti vede sameus ja rehevyys (fosforipitoisuus) asvavat. Vaiutusalue uuluu Summa- Veha- ja Virojoe alastusalueesee. Kalastusalue, osaasuat ja Silmu alaerho ry ovat hoitaeet aluee alaatoja istutusi. Istutuste arvellaa meee osi huaa joe huoo vedelaadu vuosi ja se vaiuttava myös alueella todettuu taimee ja harjuse luotaisee lisäätymisee. Alueella harjoitetaa otitarve- ja viristysalastusta. (Rauio 2005.) Istutusista taremmi liitteessä 5. Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 186/2009 1

2 AINEISTO JA MENETELMÄT 2.1 SÄHKÖKOEKALASTUKSET Sähöoealastuset suoritettii Has Grassl ELT 60II GI-merisellä, aggregaattityyppisellä laitteella. Kiiujoella sähöoealastettii 4.9. ja 16.9.2008 ahdella oealalla (liite 1), Pouru silla yläpuolella (uva 1) ja Silmuosessa (uva 2). Kummaltai alueelta valittii 25-40 metri pituie oeala, joa alastettii olme poistopyyi meetelmällä (Juge & Libosvarsy 1965). Saalis puittii ja lasettii lajiohtaisesti, lisäsi lohialat puittii ja mitattii ysilöohtaisesti. Kuva 1. Pouru silla yläpuolie sähöalastusoeala 2 Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 186/2009

Kuva 2. Silmuose sähöalastusoeala 2.2 KOERAVUSTUKSET Koeravustuset suoritettii Evo-merroilla 5.-6.9.2008 viidellä oealalla Kiiujoella, Saverojoella ja Silmujoella (liite 1). Koealoilla 1-4 oli pyyissä yhteesä 12 mertaa ja Silmuosella (ala 6) oli 15 mertaa; yhteesä 27 mertayötä. Saaliisi saaduista ravuista mitattii seläilve pituus ja lisäsi irjattii ylös suupuoli ja mahdolliset vammat (liite 3). 3 TULOKSET 3.1 SÄHKÖKOEKALASTUKSET Kiiujoe oealalta (liite 1) saatii saaliisi vai 5 iveuoliaista. Alemmalta oealalta Silmuosesta (liite 1) tavattii iveuoliaise lisäsi taimeta. (uva 3). Taimesaalii ysilötiheys oli oi 11 pl/100 m². Biomassoia tarasteltua taime muodosti yli 90 % ooaissaaliista (uvat 3 ja 4). Koealaohtaiset tauluot eri pyytierroilla saadusta saaliista lajeittai samoi lasealliset arvot mm. ooaisbiomassoista ja ysilötiheysistä o esitetty liitteessä 2. Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 186/2009 3

100 90 80 70 60 Ysilömäärä Biomassa % 50 40 30 20 10 0 Kiveuoliaie Taime Kuva 3. Alemma oeala sähöoealastussaalis lajeittai %-osuusia ooaissaaliista. 500,00 450,00 400,00 350,00 Kiveuoliaie Taime g/100 m² 300,00 250,00 200,00 150,00 100,00 50,00 0,00 Pouru silta Silmuosi Kuva 4. Sähöoealastussaalii perusteella arvioidut alaohtaiset biomassat (g/100m²) lajeittai. 4 Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 186/2009

3.2 KOERAVUSTUKSET Koeravustusissa ei tavattu Kiiujoesta laiaa rapuja, Saverojoesta se sijaa saatii alimmalta oealalta eljällä merralla yhteesä 11 ysilöä, eli ysiösaalis oli 2,75 pl (rapua/merta/yö). Silmuosesta saatii 15 merralla yhteesä 145 ysilöä ysiösaalis oli site 9,7 pl. Kuvassa 5 o esitetty rapusaalii oo- ja suupuolijaauma (ravu ooaispituus o oi asiertaie verrattua seläilve pituutee). Noi 40 % ravuista oli yli ymmesettisiä - aaraita oli samoi oi 40 % saaliista. Koeala- ja mertaohtaiset saaliit liitteeä 3. 30 25 oiras (=85) aaras (=60) 20 Kpl 15 10 5 0 35-40 41-45 46-50 51-55 56-60 61-65 Pituusluoa, mm Kuva 5. Koeravustussaalii pituusluoajaauma suupuolittai.. 4 TULOSTEN TARKASTELU 4.1 SÄHKÖKOEKALASTUKSET Vuode 2007 tulosii (Mätye 2008) verrattua ylemmältä sähöalastusoealalta saatii vielä vaatimattomampi saalis tällä ertaa 5 iveuoliaista. Alemmalta oealalta Silmuosesta saatii saaliisi iveuoliaiste lisäsi taimeia. Taimete ysilötiheys ja laseallie biomassa g/100 m² olivat uitei vai oi puolet edellisvuodesta. Tähä Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 186/2009 5

saattaa uitei vaiuttaa sähöoealastuste verrattai myöhäie ajaohta ja site alhaie vede lämpötila. Saadut taimeet olivat pituudeltaa 81-240 mm, jote taime lisäätyy luotaisesti Silmuosessa. Harjuse osalta o aiempia havaitoja luoopoiasista. Koealastusalat eivät ole täysi vertailuelpoisia eseää; tulosia vääristää aloje hyvii erilaie luoe. Tarailualuee lähistöllä ei ole Silmuosea vastaavaa virtapaiaa ja itse joii o lähiä ojaooluoaa, jote oealoje vertailu täytyy suorittaa varausella. Eliympäristö (esim. suojapaioje määrä, pohja ivisyys ja virtausopeus) vaiuttaa rataisevasti alastoo. Sähöalastuste rialle voitaisii harita esim. mädihaudotaoeita, joilla voitaisii selvittää turvetuotao vaiutusta aloje lisäätymisee. Mätirasioissa uoriutueet taimeepoiaset olisivat myös laadultaa selvästi lähempää luoopoiasia ui istuaat. Tämä tutimuse perusteella Kiiusuo turvetuotatoaluee vaiutuse Kiiu-, Savero- ja Silmujoe alastoo voidaa arvioida ollee vuoa 2008 lievä. 4.2 KOERAVUSTUKSET Koeravustuste aiaa sää oli pilvie ja osi sateie, miä o omiaa lisäämää rapuje atiivisuutta. Saverojoe alaosalla vaiuttaisi oleva ohtalaie rapuata (4- oealalla ysiösaalis oli 2,75 pl). Silmuose oealalla ysiösaalis oli peräti 9,7 pl. Rapuaa tiheyde arvioitiasteio (Tuloe, Järvepää & Westma 1999) muaa Silmuosessa o oeravustuste perusteella tiheä rapuata (tiheä = 4-10 ysilöä/merta). Hyvässä uossa olevassa rapuaassa o yleesä vähitää 10-20 % yli ymmesettisiä ysilöitä (Tuloe, Eramo, Järvepää, Westma, Savolaie & Maoe 1998), jote Silmuose rapuataa voidaa pitää oojaauma suhtee hyvää. Alle 7 cm: rapuja ei juuriaa saada syöttimerroilla, samoi isoje oiraide määrä o usei yliedustettua iide oo ja aggressiivisemma äyttäytymise vuosi (Tuloe ym. 1998). Kiiujoessa ei tämä tutimuse perusteella esiiy laiaa rapuja ja Saverojoessai vaiuttaisi oleva melo heio rapuata alaosaa luuu ottamatta. Tästä voisi päätellä turvetuotao vaiuttava haitallisesti lähialuee rapuataa ja että se vaiutus ei ulotu eää Silmuoselle asti. Täytyy uitei huomata etteivät Kiiu- tai Saverojoe oealat vastaa Silmuosea, joa o eliympäristöä joiravulle aiva eri luoaa. Kiiusuo turvetuotatoaluee vaiutus aluee joirapuatoihi lieee uitei vähäie. 6 Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 186/2009

VIITTEET Juge, C.O. & Libosvarsy, J. 1965. Effect of size selectivity o populatio estimates based o successive removals with electrical fishig gear. Zool. Listy 14, p. 171-178. Mätye, J. 2008. Kiiujoe alataloudellie tarailu vuoa 2007. Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 167/2008. 9s. Mai, J. 2008. Kiiusuo turvetuotatoaluee uormitus- ja vesistötarailu 4/2008 (2.9.2008). Kymijoe vesi ja ympäristö ry. Rauio, J. 2005. Kiiujoe alataloudellie tarailuohjelma. Kymijoe vesi ja ympäristö ry. Saura A. 1999. Sähöoealastus. Teosessa: Böhlig, P. & Rahiaie, M. (toim.), Kalataloustarailu, periaatteet ja meetelmät. RKTL, 303 s. Tuloe, J., Järvepää, T. & Westma, K. 1999. Rapututimuset. Teosessa: Böhlig, P. & Rahiaie, M. (toim.), Kalataloustarailu, periaatteet ja meetelmät. RKTL, 303 s. Tuloe, J., Eramo, E., Järvepää, T., Westma, K., Savolaie R. & Maoe A. 1998. Rapuvedet tuottavisi. RKTL. Kymijoe vesi ja ympäristö ry: julaisu o 186/2009 7

Liite 1/1 (2). Kartta sähöoealastus- ja oeravustusaloje sijaiista

Liite 1/2 (2). Kartta sähöoealastus- ja oeravustusaloje sijaiista

Liite 2. Sähöoealastusaloje saalis ja lasetut tuusluvut. Lasetatauluo populaatiooo arvioimisesi, 3 alastusta (Juge & Libosvarsy, 1965) Ari Saura Kalastuspaia Kiiujoi, Pouru silla yp. Päivämäärä 4.9.2008 Koeala ro 1 Koeala pita-ala 62,5 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ 95 %: BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILLA NAIS- PAINO KOEALA 100 m 2 100 m 2 100 m 2 luott. väli MASSA (G)/ 1. 2. 3. PAINO (G) (G) (KPL) (N/100 m 2 ) 100 m 2 iveuoliai 3 2 24 4,80 5,00 8,00 8,35 1,08 2,12 40,07 0,65 0,24 Yhteesä 3 2 0 24 5,00 8,00 8,35 40,07 Lasetatauluo populaatiooo arvioimisesi, 3 alastusta (Juge & Libosvarsy, 1965) Ari Saura Kalastuspaia Silmuosi Päivämäärä 16.9.2008 Koeala ro 2 Koeala pita-ala 240 m 2 LAJI SAALIS (KPL) ERI KOKO- KESKI- SAALIS/ SAALIS/ N/ SE (N)/ 95 %: BIO- p SE (p) KALASTUSKERROILLA NAIS- PAINO KOEALA 100 m 2 100 m 2 100 m 2 luott. väli MASSA (G)/ 1. 2. 3. PAINO (G) (G) (KPL) (N/100 m 2 ) 100 m 2 Kiveuoliai 5 3 2 82 8,20 10,00 4,17 5,53 2,39 4,68 45,37 0,37 0,26 Taime 19 5 2 985 37,88 26,00 10,83 11,14 0,47 0,93 421,89 0,70 0,10 Yhteesä 24 8 4 1067 36,00 15,00 16,67 467,26

Liite 3/1(5). Koeravustuspöytäirja KOERAVUSTUS Päivämäärä 5.9.2008 Ravustajat Jmä Koeala 1-4, Kiiujoi-Saverojoi Ravustetu aluee pituus, m Leveys, m 2,5 Kesim. syvyys, m 0,3 Pohja laatu Savi, ivi Mertatyyppi Evo Mertoja, pl 12 Vede lämpötila ºC 12,8 Säätila Pilvie Muuta Koeala, ro Merta, ro Seläilpi, mm Suupuoli 1 1-2 ei saalista 2 3-4 ei saalista 3 5-8 ei saalista 4 9 59 53 10 49 54 55 55 11 ei saalista 12 48 57 57 53 63 Vammat ja loiset

Liite 3/2(5). Koeravustuspöytäirja KOERAVUSTUS Päivämäärä 5.9.2008 Ravustajat Jmä Koeala 6, Silmuosi Ravustetu aluee pituus, m 150 Leveys, m 6 Kesim. syvyys, m 0,4 Pohja laatu Kivi Mertatyyppi Evo Mertoja, pl 15 Vede lämpötila ºC 12,8 Säätila Sade Muuta Koeala, ro Merta, ro Seläilpi, mm Suupuoli Vammat ja loiset 6 13 52 47 44 50 47 vase puuttuu 48 53 14 15 16 17 18 19 20 44 61 54 50 41 39 55 44 51 45 54 51 46 52 54 45 58 52 47 40 42 36 45 42 50

Liite 3/3(5). Koeravustuspöytäirja 21 48 42 43 47 37 44 55 45 22 43 44 23 45 52 54 42 56 24 43 45 54 45 45 51 48 48 47 49 52 50 45 56 39 47 40 56 46 46 45 48 44 63 58 57 56

Liite 3/4(5). Koeravustuspöytäirja 24 64 vase puuttuu 50 25 51 46 51 43 52 47 52 48 55 39 48 56 50 26 52 50 57 48 50 52 49 41 46 51 52 58 45 40 58 43 40 44 27 45 50 45 molemmat puuttuu 47 49 42 61 57 46

Liite 3/5(5). Koeravustuspöytäirja 43 52 41 45 54 44 43 52 52 41 45 48 38 43 48 50 47 47 = oiras = aaras

Liite 4/1(2). Sähöoealastuspöytäirja SÄHKÖKOEKALASTUS Päivämäärä 4.9.2008 Kalastajat Jmä, Jmat Koeala Kiiujoi yl. (1) Kalastetu aluee pituus, m 25 Leveys, m 2,5 Kesim. syvyys, m 0,5 Pohja laatu Sora, savi, ivi Raeoo, mm 0-500 Virtausopeus, m/s 0,3 Vede lämpötila ºC Varjoisuus, % 12,8 Säätila Puolipilvie Näösyvyys, m 0,2 50 Muuta Samea vesi Poistopyyti (1-3) Kalalaji Pituus, mm 1 iveuoliaie 2 iveuoliaie 3 Ei saalista Paio, g 14 10 Kpl 3 2

Liite 4/2(2). Sähöoealastuspöytäirja SÄHKÖKOEKALASTUS Päivämäärä 16.9.2008 Kalastajat JMä, HH Koeala Silmuosi (2) Kalastetu aluee pituus, m 40 Leveys, m 6 Kesim. syvyys, m 0,4 Pohja laatu Kivi Raeoo, mm 50-500 Virtausopeus, m/s 0,4 Vede lämpötila ºC 7,8 Säätila Pilvie Näösyvyys, m 0,6 Varjoisuus, % 40 Muuta Poistopyyti (1-3) Kalalaji Pituus, mm Paio, g Kpl 1 Taime 138 28 157 40 147 34 137 28 240 128 229 114 143 32 163 42 202 82 186 62 140 30 192 68 138 28 157 38 87 8 85 8 81 6 147 32 162 42 Kiveuoliaie 20 5 2 Taime 144 32 137 28 81 6 138 28 87 8 Kiveuoliaie 42 3 3 Taime 136 27 82 6 Kiveuoliaie 20 2

Liite 5. Kala- ja rapuistutuset Kiiu-, Savero- ja Silmujoee vuosia 2000-2007. Kalataloushallio istutusreisteri Tulostuspäivä 18.3.2009 Istutuset 1.1.2000-31.12.2008 Istutusaia Laji Iä Pituus mm Kpl Rahoitus ro Istutuspaia Aluee omistaja 28.6.2000 Järvitaime 3v 65 7 Silmujoi Sippola 28.6.2000 Järvitaime 3v 65 7 Silmujoi, 12.6.2001 Järvitaime 2v 227 130 7 Silmujoi, 12.6.2001 Järvitaime 1v 101 465 7 Silmujoi 31.10.2003 Harjus 1 100 1704 7 Silmuosi Sippola 5.5.2006 Järvitaime 4v 462 50 1 Roihasilta Silmu alaerho 5.5.2006 Järvitaime 4v 462 50 1 Humalögäs Silmu alaerho 5.5.2006 Järvitaime 4v 462 50 1 Silmulahti Silmu alaerho Varat: 1 = velvoitevarat 2 = alastusehoitomasu 3 = valtio alaviljelyvarat 4 = metsähallituse varat 5 = osaasutie varat 6 = alastusaluee varat 7 = muut varat Iä: mvl = istutettu mätiä mspa = istutettu mätiä, silmäpisteaste v = vastauoriutuut e = esiesäie 1 = ysiesäie 1v = ysivuotias 2 = asiesäie 2v = asivuotias je uo = istutettu ei suuypsiä aloja, iää ei tueta tarasti ai = istutettu suuypsiä aloja, iää ei tueta tarasti la = lasiaerias a = arateoitu lasiaerias