välillä.; Kasvavasti: Syntyvyys ja tulomuutto. Vähenevästi: kuolevuus ja lähtömuutto. Nopeaa kasvua tapahtuu, jos ympäristö on suotuisa.

Samankaltaiset tiedostot
Avainsanat. populaatio yksilöiden levintätyypit ikärakenne sukupuolijakauma populaation kasvumallit ympäristön vastus elinkiertostrategiat

4. Yksilöiden sopeutuminen ympäristöön

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2016, 6 op)

Ekologia - mikä? Ekologia tutkii eliöiden ja niiden ympäristön välisiä vuorovaikutussuhteita.

Biodiversiteetti. Biodiversiteetin tasot

MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (EKOLOGIA) (syksy 2017, 6 op)

Ekologia - mikä? Ekologia tutkii:

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Ekosysteemiekologia tutkii aineen ja energian liikettä ekosysteemeissä. Häiriö näissä liikkeissä (jotakin on jossakin liikaa tai liian vähän)

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Evoluutio. BI Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

RIISTAELÄINEKOLOGIAN PERUSTEITA

Symbioosi 1. a. Mitkä elottomat ympäristötekijät on huomioitava akvaariota perustettaessa?

Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan?

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Esipuhe. Morjesta! Elikkä ei muuta kuin opiskelun iloa! Valaiskoot bioluminesenssit kiiltomadot tietäsi biologian kivikkoisella polulla.

Eliömaailma. BI1 Elämä ja evoluutio Leena Kangas-Järviluoma

BIODIVERSITEETTI. Lue oheinen sanomalehtiartikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. BIODIVERSITEETTI ON RATKAISU YMPÄRISTÖNHOITOON

Lataa Suomen lintuopas - Pertti Koskimies. Lataa

Väestö. GE2 Yhteinen maailma Leena Kangas-Järviluoma

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

Kaikki eläimet täyttävät alla olevat seitsemän elämälle välttämätöntä ehtoa: 2. Hengittäminen Voi ottaa sisään ja poistaa kehostaan kaasuja

3Eksponentiaalinen malli

Lataa Ekologinen parasitologia - Juha Laakkonen. Lataa

Kloroplastit eli viherhiukkaset ovat kasvien soluelimiä, jotka sijaitsevat kasvien vihreissä osissa, eniten lehdissä, jopa kpl/solu.

750124P Ekologian perusteet (5 op)

Bi3 Ympäristöekologia Mika Sipura

MAR-C Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, luontotekijät (syksy 2015, 6 op) EKOLOGIA

Lataa Linnut - Pertti Koskimies. Lataa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Luku 21. Evoluution perusteet

BI4 Ihmisen Biologia KAUSTISEN MUSIIKKILUKIO

Miksei pelto kasva? Elävän maan toiminnot kasvukunnon perustana

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

BIOLOGIA. Aihekokonaisuudet. Biologian opetuksessa huomioidaan erityisesti seuraavat aihekokonaisuudet: kestävä kehitys teknologia ja yhteiskunta

Miksi luonnonsuojelu on tärkeää?

Johdat us eläinplankt onin maail maan

PROBIOOTIT KODINHOIDOSSA SYVENTÄVÄÄ TIETOA

Pakolliset kurssit (OL PDDLOPD%,,

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Jenni Kankaanniemi. Lento. Annele Heikkilä & Mirja Uusi- Illikainen. Karppinen Minttu Koskela & Aino Lainesalo. Julia Koskimies & Roosa Vanhanen

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Kaupunkiekologia: teoriasta käytäntöön työkaluja ympäristökasvattajalle

Lajien levinneisyysmuutokset ja ilmastonmuutos - Linnut ympäristömuutosten ilmentäjinä

Tehtävät Lukuun 15. Symbioosi 1. Tehtävä 1. Eliökunnan kehitys - vedestä maalle siirtyminen

Lataa Valkoselkätikka - Kimmo Martiskainen. Lataa

Lisääntyminen. BI1 Elämä ja evoluutio Leena kangas-järviluoma

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Solun toiminta. II Solun toiminta. BI2 II Solun toiminta 7. Fotosynteesi tuottaa ravintoa eliökunnalle

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

Lataa. 5. painos Painovuosi: 2004 Kovakantinen Kirjastoluokka: 568 ISBN:

Kultasakaali riistalajiksi - perustelut. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi MmVk

Lataa Eläinten oikeudet - Catharine Grant. Lataa

Biologia. Pakolliset kurssit. 1. Eliömaailma (BI1)

RIISTAELÄIN- EKOLOGIAN PERUSTEITA

Merimetso kiistanalainen saalistaja Outi Heikinheimo RKTL:n tutkimuspäivät, Turku Kuva: Esa Lehtonen

BIOLOGIA VUOSILUOKAT 7-9

BIOLOGIA 1. kurssi 7. luokka

Tekemistä varhaiskasvatukseen

Lataa Tutkimusmatkoja saarille - Ilkka Hanski. Lataa

Lajien ominaisuudet ja niiden herkkyys ilmastonmuutokselle

Eläinten hyvinvointi - mistä oikein puhutaan?

Riekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja valinta Suomen eteläisissä populaatioissa

Linnuston esiintyminen murroksessa: Ilmasto- ja elinympäristömuutokset

Uhanalaisuusarvioinnin keskeiset käsitteet. Annika Uddström, Suomen ympäristökeskus,

Muikkukannat ja ilmastonmuutos Hannu Lehtonen Helsingin yliopisto

Eläinten hyvinvointi osana lihateollisuuden toimintaa Olli Paakkala LSO Foods Oy

Lataa Tutkimusmatkoja saarille: Luonnon monimuotoisuutta kartoittamassa - Ilkka Hanski. Lataa

Kestävän kehityksen välttämättömyys

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Biologia vuosiluokat 7-9

Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö

5.7 Biologia Perusopetus Opetuksen tavoitteet Valinnaiset kurssit 1. Elämä ja evoluutio (bi1) 2. Ekosysteemit ja ympäristönsuojelu (bi2)

Tulokaslajien vaikutukset Itämeren tilaan ja tulevaisuuteen. Tutkija Maiju Lehtiniemi

III Perinnöllisyystieteen perusteita

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa

Sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävä kehitys suhteessa ekologisesti ja taloudellisesti kestävään kehitykseen

Luonnon monimuotoisuus eli biodiversiteetti eli elonkirjo

Kasvioppi 1. Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset

Ilmasto muuttuu mitä vaikutuksia sillä on silakka ja kilohailikantoihin sekä kalastukseen

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Vanhempi tutkija Jari Karjalainen, Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, PYK

Biologia ylioppilaskoe

Ekologinen päätösanalyysi ja Zonation: mitä ne ovat? Atte Moilanen Helsingin yliopisto

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto

Keskeiset termit kalakantaarvioiden. Ari Leskelä, RKTL

Biologian kokeellisuuteen liittyvä pienimuotoinen tutkimus tai projekti. Kurssia ei suositella itsenäisesti suoritettavaksi.

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

Tunnista lajit ja logot

Hiidenveden ekologisen tilan kehitys Mitä eri biologiset indikaattorit kertovat Hiidenveden tilan kehityksestä?

EKOLOGISET KÄYTÄVÄT. Immalanjärvi - Hiitolanjoki. Jari Kiljunen

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta.

Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus, MAAESP (Luke, PTT)

VIERASLAJIEN SEURANTA JA TIEDON VÄLITYS

5.7. Biologia. Opetuksen tavoitteet

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Transkriptio:

Mitä ekologia tutkii? Eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä yksilö-, populaatio-, eliöyhteisö- ja ekosysteemitasolla.; Ekologia on biologian osa-alue, joka tutkii eliöiden levinnäisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä.; Eliöiden levinnäisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä eli niiden ympäristön välisiä suhteita; Eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä yksilö-, populaatio-, eliöyhteisö- ja ekosysteemitasolla.; se tutkii eliöiden ja eliölajien vuorovaikutusta toistensa ja niitä ympäröivän elottoman ympäristön kanssa; Ekologia on biologian monitieteinen haara, joka tutkii eliöiden ja eliölajien vuorovaikutusta toistensa sekä niitä ympäröivän elottoman ympäristön kanssa.; Eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä yksilö-, populaatio-, eliöyhteisö- ja ekosysteemitasolla. Ekologia lisäksi tarkastelee eliöiden ja ympäristön suhdetta.; tutkii eliöiden ja ympäristön suhteita; Ekologia tutkii tekijöitä, jotka vaikuttavat eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen.; eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöit, sekä eliöiden ja niidenympäristön välisiä suhteita; Biologian osa-alue, jossa tutkitaan eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä esim. yksilö- ja populaatiotasolla.; eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä; Eliöiden ja ympäristön suhdetta. Eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia asioita.;; Ekologia tutkii eliöiden levinneisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä yksilö-, populaatio-, eliöyhteisö- ja ekosysteemitasolla.; Biologian osa-alue, jossa tutkitaan eliöiden levinnäisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä yksilö-, populaatio-, eliöyhteisö- ja ekosysteemitasolla. 2. Mitä tarkoitetaan termillä ekolokero? Ekolokero on elottomien ja elollisten ympäristötekijöiden yhdessä "rajaama" tila. Se kertoo yksilön, populaation tai lajin sopeutumisesta elottomaan elinympäristöön ja suhteesta muihin eliöihin.; Ekolokero kuvaa eliön paikkaa ja sopeutumista sen elinympäristössä.; Eläinpopulaation tai lajin paikka, asema ja tehtävä ekosysteemissä; Eliön, populaation tai lajin, paikka, asema ja tehtävä ekosysteemissä.; eliölajin tai - popuaation paikka eliöyhteisössä; kuvaa eliölajin tai -populaation paikkaa eliöyhteisössä.; Ekolokero kuvaa eliön asemaa elinympäristössään, eli kertoo mitä elollisen ja elottoman luonnon tekijöitä eliö tarvitsee ja hyödyntää.; Sillä kuvataan eliön asemaa elinympäristössään.; ekolokero on paikka kullekkin eliölle ravintoketjussa. ruoka, elintila eri lajeilla.; Ekolokero kuvaa eliön asemaa elinympäristössä.; eläinpopulaation tai lajin paikka,asema ja tehtävä ekosysteemissä; Kuvaa eliölajin ja populaation paikkaa yhteisössä.; sitä voidaan verrata eliön osoitteesseen ja työhön ekosysteemissä; Ekolokero on erilaisten elollisten ja elottomien ympäristötekijöiden rajaama 'tila' jossa laji elää.; Ekolokerolla tarkoitetaan eliön asemaa ympäristössään.; Eliöiden asemaa ympäristössä. Verrattavissa eliön "osoitteeseen" ja "ammattiin" elinympäristössä.

3. Miten ekolokero ilmenee? Se ilmenee rakenteessa, elintoiminnoissa ja käyttäytymisessä, jotka ovat kehittyneet kullekkin lajille tyypillisiksi evoluution kuluessa.; rakenteessa, elintavoissa ja käyttäytymisessä; Ilmaisee tapaa jokla se on sopeutunut ympäristöön ja hyväksikäyttää sitä; Ekolokeron voi havaita yksilö-, populaatio- ja lajitasolla elinympäristön valinnassa ja tavassa hyödyntää sen resursseja. Se ilmenee rakenteessa, elintoiminnoissa ja käyttäytymisessä.; rakenteessa, elintoiminnossa ja käyttäytymisessä; Ekologinen lokero kertoo sen, miten populaatio suhtautuu esimerkiksi ravinnon, tilan ja petojen määrän muutokseen.; Ilmenee eliön rakenteessa, elintoiminnoissa ja käyttäytymisessä.; Abioottisten ja bioottisten ympäristötekijöiden rajaamana tilana, joka kertoo yksilön, populaation tai lajin sopeutumisesta omaan elinympäristöönsä.; ekolokero ilmenee elöiden välisissä suhteissa, jossa on tuottajat, kuluttajat ja loiset; Yksilö-, populaatio- ja lajitasolla elinympäristön valinnassa ja tavassa hyödyntää sen resursseja.; ilmaisee tapaa jolla se on sopeutunut ympäristtöön ja hyväksikäyttää sitä; Ilmenee rakenteessa, elintoiminnoissa ja käyttäytymisessä.; se on bioottisten tekijöiden rajaama tila; Ekolokerot ilmenevät erilaisiin ympäristöoloihin sopeutumista niin ravinnon, pesäpaikojen kuin muidenkin vastaavien ominaisuuksien osalta. Tällöin se näkyy esimerkiksi rakenteessa, käyttäytymisessä ja elintoiminnoissa. Näin kilpailua rajallisista resursseista saadaan vähennettyä.; Ekolokero ilmenee yksilön, populaation tai lajin sopeutumisena elottomaan ympäristöön ja suhteeseen muihin eliöihin.; Elottomista (abioottisista) ympäristötekijöistä ja elollisista (bioottisista) ympäristötekijöistä. 4. Minkälainen laji on indikaattorilaji? Ilmentäjälaji, joka on sietoisuudeltaan kapea-alainen ja, jonka esiintymisen tai runsauden perusteella voidaan tehdä päätelmiä ympäristön tilasta.; Indikaattorilaji on usein kapeaalainen laji, joka reagoi herkästi ympäristön muutoksiin. Esim. naava on indikaattori- eli ilmentäjälaji.; Ilmentäjälaji sietoisuudeltaan kapea-alainen laji jonka esiintymisen tai runsauden perusteella voidaan tehdä päätelmiä ympäristön tilasta; Ilmentäjälaji, joka on sietoisuudeltaan kapea-alainen laji. Sen esiintymisen tai runsauden perusteella voidaan tehdä päätelmiä ympäristön tilasta.; eliölaji, johon vaikuttaa todella helposti esim, ympäristön muutokset, toimii apuna ympäristön voinnin määrittämisessä; ilmentäjälaji on eliölaji, jonka sietoisuus on kapea-alainen, joten sen levinneisyydessä tapahtuvien muutosten avulla voidaan tehdä luotettavia päätelmiä ympäristön voinnista ilman kalliita tutkimuslaitteita.; Indikaattorilajin ekolokero on pieni, eli laji on kapea-alainen, eli ei sopeudu hyvin ympäristön muutoksiin.; Ekolokeroltaan kapea-alaisia eliölajeja, joiden runsaus tai puuttuminen voi ilmentää ympäristön muutoksia.; on ilmentäjälaji joka on herkkä ilmaston muutoksille ja siinä näkyy nopeasti vaikutukset. on ilmentäjälaji on eliölaji joka on herkkä ympäristön muutoksille ja siinä näkyvät nopeasti ympäristön

muutokset esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksesta.; Indikaattori on eliölaji, jonka sietoisuus on kapea-alainen. (esim. Valkoselkätikka); ilmentäjälaji sietoisuudeltaan kapeaalainen laji jonka esiintymisen tai runsauden perusteella voidaan tehdä päätelmiä ympäristön tilasta; Reagoi helposti mm. ympäristön aiheuttamiin muutoksiin. Esim naava.; Jonka levinneisyys vaatimus on tarkka. lajin esiintymistä voidaan pitää merkkinä jostain ilmiöstä. esim ravut sammal jne; Indikaattorilajit ovat sietoisuudeltaan jonkin tekijän suhteen kapea-alaisia. Tällöin kyseisen lajin esiintymisrunsauden perusteella voidaan tehdä päätelmiä ympäristön tilasta kyseisen tekijän suhteen. Esim. naava; Indikaattorilaji on ilmentäjälaji, joka on sietoisuudeltaan kapea-alainen. Sen avulla voidaan tehdä päätelmiä ympäristön tilasta, sillä se reagoi herkästi muutoksiin.; Ilmentäjälajeja, kapea-alainen laji. 5. Mitä tarkoitetaan minimitekijällä? Se ympäristötekijä, joka vaikuttaa jonkin eliölajin menestymiseen eniten.; Ympäristötekijää, joka vaikuttaa eniten jonkin eliölajin menestymiseen. Vesiekosysteemeissä se on usein fosfaatti.; Ympäristötekijä joka ensinmäisenä rajoittaa eliön esiintymistä; Niukkuustekijä, ympäristötekijä, joka ensimmäisenä rajoittaa eliön esiintymistä.; ympäristötekijä, joka rajoittaa eliön menestymiseen silloin, kun muut toiminnot ovat eliön sietoalueella; Minimitekijä eli niukkuustekijä on ympäristötekijä, joka rajoittaa jonkin eliön esiintymistä tai menestymistä silloin, kun muut eliöön vaikuttavat asiat ovat sen sietoalueella.; Minimitekijä on se ympäristötekijä, jota on vähiten saatavilla ja siten sen määrä vaikuttaa sillä hetkellä eniten jonkin eliön menestymiseen.; Minimitekijä on ympäristöön vaikuttava tekijä, jolla on suurin rajoittava vaikutus jonkin eliölajin menestykseen.; on ympäristötekijä joka rajoittaa jonkin eliön esiintymistä.; Ympäristötekijä, jolla on suurin vaikutus tietyn lajin menestymiselle.; ympäristötekijä joka ensimmäisenä rajoittaa eliön esiintymistä; Se ympäristötekijä, joka vaikuttaa jonkin eliölajin menestymisen eniten. Suomessa se on usein lämpötila tai kasvukauden lyhyys.; ympäristön aiheuttama ilmiö mikä rajoittaa lajin lisääntymistä, kuivuus valo ravinteiden niukkuus.; Eliön esiintymistä ensimmäisenä rajoittava ympäristötekijä; Minimitekijällä tarkoitetaan ympäristötekijää, joka rajoittaa ensimmäisenä eliön esiintymistä.; Rajoittava tekijä. Kasvien kasvu ja tuotantoteho riippuu siitä aineesta, mitä on vähiten saatavilla. 6. Määrittele mikä on populatio? Samlla alueella elävät saman lajin yksilöt, jotka voivat lisääntyä keskenään.; Populaation on samalla alueella, samanaikaisesti elävä saman lajin yksilöiden joukko, eli yksinkertaisesti saman lajin yksilöt, jotka kykenevät lisääntymään keskenään.; Samanaikaisesti tietyllä alueella elävät saman lahin edustajat; Samalla alueella elävät saman lajin yksilöt, jotka voivat lisääntyä keskenään.; samalla alueella elävät saman lajin yksilöt, jotka voivat lisääntyä keskenään; Populaatiolla eli kannalla tarkoitetaan

biologiassa tavallisesti niiden yksilöiden joukkoa, jotka kuuluvat samaan lajiin ja elävät samanaikaisesti samalla alueella.; Populaatio on sellainen joukko eliöitä, jotka kuuluvat samaan lajiin ja kykenevät lisääntymään keskenään.; on joukko saman lajin yksilöitä jotka pystyvat lisääntymään keskenään.; Populaatio on samalla alueella elävät saman lajin yksilöt, jotka pystyvät lisääntymään keskenään.; samanaikaisesti tietyllä alueella elävät saman lajin edustajat; Samalla alueella elävän saman lajin yksilöt = lisääntymisyhteisö; jonkun alueen eläinten/ lajin lukumäärä; Tietyllä alueella samanaikaisesti elävät saman lajin yksilöt, jotka voivat lisääntyä keskenään; Populaatio on lisääntymisyhteisö. Samalla alueella elävät saman lajin edustajat muodostavat populaation.; Populaatio on joukko saman lajin yksilöitä, jotka asuvat samalla alueella. 7. Mitä talvehtimistapoja on eläimillä? Talviuni, talvihorros ja kylmänhorros.; Talvihorros, talviuni, kylmänhorros.; Talvihorros, kylmähorros, karvapeite, muutto muualle; talviuni, talvihorros, kylmähorros; Talvihorros, kylmähorros; talviuni, talvihorros, kylmänhorros; talvihorros,talviuni ja kylmänhorros; Talviuni, talvihorros ja kylmänhorros; talvihorros,kylmähorros,karvapeite,muutto muualle; Horros, talviuni, talvimodi; Talviuni, talvihorros, kylmähorros; Eläinten talvehtimistapoja ovat talviuni, jolloin joidenkin tasalämpöisten eliöiden kudosten aineenvaihdunta hidastuu, mutta elimistön lämpötila laskee vain muutaman asteen, ja talvihorros, jolloin joidenkin tasalämpöisen eliön elimistön lämpötila laskee lähelle 0 astetta. 8. Mitkä tekijät vaikuttavat populaation kokoon? Syntyvyys, kuolevuus, tulomuutto ja lähtömuutto; Populaation kokoon vaikuttavat lajien välinen ja yksilöjen välinen kilpailu, ravinnon ja petojen määrä, sekä mahdolliset loiset.; Ruuan saatavuus, elinympäristöt, loiset; Tulo- ja lähtömuutto, syntyvyys ja kuolevuus,; syntyvyys, tulomuutto, lähtömuutto, kuolleisuus; vaihtelee suuresti mm. populaation ekologisista vaatimuksista ja maaston pilkkoutumisesta johtuen. Joskus kokoa on vaikea määrittää, joskus taas helppo. Tiheyteen vaikuttavat syntyvyys, immigraatio (saavunta, tulomuutto), kuolevuus ja emigraatio; Syntyvyys, tulomuutto, kuolevuus ja lähtömuutto, ikä- ja sukupuolijakauma; Syntyvyys, tulomuutto (eli immigraatio), kuolevuus ja lähtömuutto (eli emigraatio) sekä populaation yksilöiden ikä.; ravinnon saanti,kuolleisuus,syntyvyys,lähtömuutto ja tulomuutto.; Ravinto, syntyvyys, tulo- ja lähtömuutto, sairaudet, pedot, stressi, elintila ja loiset; ruuan saatavuus, elinymäristö, loiset; Populaation kokoon vaikuttavat: syntyvyys, kuolevaisuus, tulo- ja lähtömuutto, ravinto, pesintä ja asumisalueet; saallistajien määrä, ympäristö, ravinto; Ravinnon määrä, elintila, sairaudet, loiset ja pedot, sekä ympäristön kantokyky vaikuttavat populaation kokoon. Siihen vaikuttavat myös syntyvyys, kuolevuus ja tulo- tai lähtömuutto; Populaation kokoon vaikuttavia tekijöitä ovat elinympäristön koko, ravinnon määrä, kilpailu yksilöiden

välillä.; Kasvavasti: Syntyvyys ja tulomuutto. Vähenevästi: kuolevuus ja lähtömuutto. Nopeaa kasvua tapahtuu, jos ympäristö on suotuisa. 9. Selitä mitä tarkoitetaan ympäristön kantokyvyllä ja ympäristön vastuksella? Ympäristön kantokyvyllä tarkoitetaan suurinta populaatiotiheyttä, minkä ympäristö voi elättää. Ympäristön vastus tarkoittaa niitä tekijöitä, jotka estävät populaation kasvun liian tiheäksi.; Ympäristön kantokyvyllä tarkoitetaan suurinta mahdollista populaatiotiheyttä, jonka ympäristö kykenee elättää. Ympäristön vastuksella tarkoitetaan tekijöitä, jotka estävät populaation tiheyden kasvamisen liian suureksi.; Ympäristön vastus on yhteisnimitys populaation kasvua hillitseville tekijöille. Kantokyky on ympäris tö resurssien säätelemä suurin populaatio koon taso tietyllä alueella tai ympäristössä. Populaation kasvu voi ylittää kontokyvyn vain tiläpäisesti; Ympäristön kantokyky tarkoittaa suurinta populaatiotiheyttä, minkä ympäristö voi elättää. Ympäristön vastus tarkoittaa tekijöitä, jotka estävät populaation kasvun liian tiheäksi.; suurinta populaatiotiheyttä, minkä ympäristö voi elättää; Populaatio voi myös kasvaa ensin nopeasti, sitten kasvu hidastuu kantokyvyn rajoilla. Näin ollen kantokykyä ei koskaan saavuteta. Kaikkia populaation kasvua vastustavia tekijöitä kutsutaan yhteisnimellä ympäristön vastus.; Ympäristön kantokyky on suurin populaatiotiheys, jonka ympäristö voi elättää. Ympärsitön vastukseksi kutsutaan tekijöitä, jotka hidastavat populaation kasvua (ravinto, sairaudet, pedot, stressi, elintila ja loiset); Se tarkoittaa suurinta populaatiotiheyttä ja määrää, jonka ympäristö voi kestää ja elättää. Ympäristön vastus taas tarkoittaa niitä tekijöitä, jotka estävät populaation liikakasvun, jolloin määrä pysyy ympäristön kantokyvyn asettamissa rajoissa.; kantokyky on määrä paljonko yksilöitä ympäristö kykenee elättämään; Ympäristön kantokyvyllä tarkoitetaan, ettei populaation rajaton kasvu ole mahdollista, koska monista resursseista (esim. ravinto ja elintila) alkaa olla pulaa. Eli ympäristön kantokyky kuvaa suurinta populaatiotiheyttä, minkä ympäristö pystyy elättämään. Ympäristön vaikutukset ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat ympäristön kantokykyyn.; ympäristön vastus on yhteisnimitys populaation kasvua kasvua hillitseville tekijöille. kanto kyy on ympäristö resurssien säätelemä suurin populaatio koon taso tietyllä alueella tai ympäristössä. populaation kasvu voi ylittää kantokyvyn vain tilapäisesti; Ympäristön kantokyky: sellainen määrä tietyn eliälajin yksilöitä, joita jokin ympäristö pystyy elättämään. Ympäristön vastus: kaikki populaation vastustavat tekijät.; Ympäristön kantokyky on alueen kyky elättää tietty määrä eliöitä.; Ympäristön kantokyvyllä tarkoitetaanympäristöresurssien säätelemä suurin mahdollinen populaatiokoko tietyllä alueella tai ympäristössä. Populaatio voi ylittää kantokyvyn määräämän rajan vain tilapäisesti.; Ympärisön kantokyvyllä tarkoitetaan ympäristöresurssien säätelemää suurinta populaatiokoon tasoa tietyllä alueella tai tietyssä ympäristössä. Populaation määrä voi ylittää ympäristön kantokyvyn vain hetkellisesti. Ympäristön vastus on yleisnimistys populaation kasvua hillitseville tekijöille.;

Kantokyky: Suurin populaatiotiheys, jonka ympäristö pystyy elättämään. Ympäristön vastus: Populaation kasvua rajoittavia tekijöitä.