Perehdytysmateriaali vapaaehtoisille
Sisällys Ruoka-avun eri muodot ja toiminnan järjestäminen Yleiset vapaaehtoistoiminnan periaatteet Suomen Punaisen Ristin eettiset ohjeet ruoka-avussa EVIRAn ohjeistukset elintarviketurvallisuudesta ruokaaputoimijoille Oheistoiminta ja ruoka-apua tarvitsevien osallistaminen Paikallinen ruoka-apuverkosto Vuorovaikutus ja turvallisuus ruoka-aputoiminnassa Lisätietoa
RUOKA-AVUN ERI MUODOT JA TOIMINNAN JÄRJESTÄMINEN
Mitä elintarvikkeita ruoka-apuna yleensä jaetaan? Kauppojen, elintarvikevalmistajien, leipomoiden, maataloustuottajien lahjoittamat elintarvikkeet Ylijäämäruoka ja -elintarvikkeet Väärillä pakkausmerkinnöillä tms. olevat tuotteet Koulujen, keskuskeittiöiden tai lounasravintoloiden lahjoittamat valmiit ruoat Ylijäämäruoka EU:n ruoka-avun elintarvikkeet Lahjoitetuista elintarvikkeista ja EU elintarvikkeista voidaan valmistaa myös aterioita heti syötäväksi tai mukaan otettavaksi Ylijäämäruoalla (tai hävikkiruoalla) tarkoitetaan eri elintarvikealan toimijoiden myymättä jääneitä elintarvikkeita, jotka ovat ravinnoksi kelpaavia Esimerkiksi viimeinen käyttöajankohta/käyttöpäivä elintarvikkeet, parasta ennen elintarvikkeet myös päiväyksen jälkeen (katso tarkemmin Eviran ohjeita käsittelevä osio)
Jakelutapoja (Kauppojen) lahjoittamat elintarvikkeet Avoin jakelutapahtuma elintarvikkeiden jakamiselle. Kaikki itsensä vähävaraiseksi mieltävät voivat tulla hakemaan elintarvikkeita. Elintarvikkeet voidaan jakaa esimerkiksi valmiiksi pakattuina ruokakasseina tai ruoka-avun hakijat voivat pakata elintarvikkeet omiin kasseihin Avoimen jakelutapahtuman voi hoitaa perinteisesti jonottamalla, jolloin elintarvikkeita jaetaan niin kauan kuin niitä riittää TAI jakamalla saapumisjärjestyksessä tai arpomalla vuoronumeroita, sen verran kuin tiedetään ruokakasseja riittävän Mahdollista myös perustaa ruoka-avunsaajien rekisteri Hyvä vaihtoehto kun säännöllisiä hakijoita enemmän kuin elintarvikkeita on jaettavaksi Valmiit ateriat ja ruoka Jakelu saadaan tasapuoliseksi ja saadaan porrastettua hakijoita, kun ilmoitetaan rekisterissä oleville, milloin ja mistä noutaa ruoka-apu Tietosuoja huomioita, erillinen ohjeistus tämän osalta! Voidaan noudattaa samoja periaatteita kuin lahjoitettujen elintarvikkeiden osalta Ruoka voidaan pakata valmiiksi rasioihin tai se voidaan tarjoilla syötäväksi paikan päällä useimmiten ruoka jaetaan hakijoiden omiin rasioihin tai laatikoihin
Ruoka-avunsaajien rekisteri Ruoka-avunsaajista on mahdollista perustaa rekisteri Ensisijaisen tärkeää huomioida tällöin henkilöiden yksityisyys ja henkilötietojen tietosuoja! Käytössä Rovaniemellä ja Kemissä Sopii hyvin paikkoihin, jossa ruoka-avun tarvitsijoita enemmän kuin ruoka-apua jaettavana kerralla Etuna, että voidaan ruoka-apua voidaan jakaa tasapuolisesti kaikille ja ei ole tarvetta tulla mahdollisesti turhaa jonottamaan Esimerkkitapaus: Ruoka-apua tarvitsevia on noin 500, mutta ruoka-apua riittää viikoittain jaettavaksi 150 henkilölle. Henkilöt kirjataan rekisteriin, johon tallennetaan vain välttämättömät tiedot, kuten puhelinnumero ja kotitalouden koko. Kun elintarvikkeet on laskettu ja siten saatu tieto ruokakassien määrästä (esim. aamulla tehty), on se vaikka 150 ruokakassia, valitaan rekisteristä 150 henkilöä (usein hieman enemmänkin, kun kaikki ei pääse kassia hakemaan), joille lähetetään joukkotekstiviesti (esim. Fonectan palvelu, piirien käytössä) saapua noutamaan tiettynä ajankohtana tai tietyllä aikavälillä, esim. kello 17-19 välisenä aikana. Hyöty: vähentää jonottamista ja paikalle saapuessa tietää saavansa ruokaa, helpottaa myös oheistoiminnasta tiedottamista, parantaa jakelun optimointia suhteessa avuntarvitsijoiden määrään
Muita mahdollisia ruoka-avun muotoja a voidaan järjestää monella tavalla. Tässä muutamia esimerkkejä, joita ei vielä Suomen Punaisessa Ristissä ole kokeiltu, mutta on käytössä muualla. Ruoka-apu kaupat tai ruokapankit Tuotteet ovat kaupanomaisesti hyllyillä vapaasti valittavissa ruokaavun tarvitsijoille Hävikkiruokakaappi (muita nimityksiä: Yhteinen jääkaappi, solidaarisuusjääkaappi) Vapaasti kaikkien ihmisten käytössä oleva jääkaappi ja/tai ruokahylly, johon kuka tahansa (yksityishenkilöt, yritykset) voivat viedä tai lahjoittaa syötäväksi kelpaavia elintarvikkeita ja valmiita aterioita. Hävikkikaapista ja ruokahyllystä saa kuka vain noutaa ruokaa tai elintarvikkeita
Miten ruoka-apu järjestetään käytännössä? Yleispätevää ja kaikkialle soveltuvaa ohjetta ei ole mahdollista antaa, koska ruoka-avun järjestämiseen vaikuttaa oleellisesti ainakin seuraavat seikat: Jaettavan ruoka-avun muoto ja määrä Avuntarvitsijoiden määrä Käytössä olevat tilat ja kylmäsäilytysmahdollisuudet (Kylmä)Kuljetusmahdollisuudet Toimintaan osallistuvien vapaaehtoisten määrä ja aiempi kokemus ruoka-aputoiminnasta sekä alalta, jossa käsitelty elintarvikkeita Toiminta suunnitellaan aina paikallisesti toimintaa organisoivan mahdollisuudet ja paikalliset tarpeet huomioiden
Mitä ruoka-avun järjestämisessä tarvitaan? Riippuu täysin toiminnan laajuudesta ja ruoka-avun muodosta, mutta seuraavista on ainakin hyötyä Sitoutuneita vapaaehtoisia riittävästi Tilat toiminnan järjestämiseen, mielellään helposti saavutettavissa ja riittävän isot Ilmoitus elintarvikehuoneistoksi kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle, jos jaetaan säännöllisesti helposti pilaantuvia elintarvikkeita Helposti pilaantuvia elintarvikkeita jaettaessa useimmiten jääkaappeja ja pakastimia Jos elintarvikkeita täytyy kuljettaa, niin auton käyttömahdollisuus, kylmälaatikoita, mahdollisesti kylmäkuljetusauto Mahdollisesti lämpötarjoiluastioita kuumana tarjoiltavia aterioita varten Lämpömittareita kylmäkalusteiden ja elintarvikkeiden lämpötilojen seurantaan Mahdollisesti kasseja ja rasioita, joihin elintarvikkeet pakataan Siivousvälineet Tarvikkeet ja tilat hygieniasta huolehtimiseen Omavalvontasuunnitelma
Tiedottaminen ruoka-avusta Tiedottaminen tulisi suunnata siten, että se tavoittaisi mahdollisimman hyvin eniten apua tarvitsevia vähävaraisia ihmisiä Tiedottamista on syytä suunnitella paikallisista lähtökohdista ja käyttää useita eri kanavia Esimerkkejä käytetyistä kanavista: Lehti-ilmoitukset Osaston omat sivut Tiedottaminen paikallisradiossa Tiedottaminen sosiaalisessa mediassa (Facebook, Instagram ym.) Kauppojen, kirjastojen, asukastilojen ym. ilmoitustauluilla Sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä Kunnan/kaupungin sosiaalitoimen välityksellä Puskaradiolla Muiden järjestöjen ja seurakuntien tiedotuskanavia hyödyntäen Muiden verkostojen kautta Hyvä myös etsiä muita keinoja tavoittaa eniten apua tarvitsevia ihmisiä, joita on vaikea tavoittaa!
Ruoka-avussa tarvittavien resurssien arviointia EU:n ruoka-apu Määrän arvioinnissa voi huomioida että n. 1000 kg (minimitoimitusmäärä) riittää noin 100 ruokakassiin. 1000 kg jakelu voidaan yleensä hoitaa 1-3 jakelukerralla paikkakunnan koon, avuntarvitsijoiden määrän ja muiden samalla paikkakunnalla jakavien järjestöjen/yhdistysten määrästä riippuen. EU elintarvikkeita voidaan jakaa myös pidemmällä aikavälillä esimerkiksi ylijäämäruoan tai elintarvikkeiden jakelun yhteydessä Mitä tarvitaan: vapaaehtoisia vastaanottamaan elintarvikkeet ja hoitamaan kirjanpitoa, pussittamaan/lajittelemaan elintarvikkeet, tiedottamista jakelutapahtumasta paikkakunnalla, tuotteiden varastointiin sopiva tila (kuiva, valolta suojattu, ei pääsyä tuholaiseläimillä) ja mielellään tila olisi sellainen, josta jakelun voi järjestää, vapaaehtoisia jakelutapahtumaan jakamaan elintarvikekassit sekä järjestämään oheistoimintaa (ns. liitännäistoimenpiteitä ) Hävikkiruoan jakelu elintarvikkeet Tällainen jakelutoiminta on yleensä säännöllistä ja siihen tarvitaan useita sitoutuneita vapaaehtoisia. Tällaista toimintaa voi olla esimerkiksi 1-2 kertaa kuukaudessa tai 1-2 viikossa. Jakelutiheys vaikuttaa oleellisesti tarvittavien vapaaehtoisten määrään Pienissä alle 50 hakijan jakeluissa voidaan pärjätä 3-5 vapaaehtoisella per jakelu, suuremmissa yli 100 hakijan jakelussa noin voidaan tarvita jo 10 henkilöä per jakelu. Vapaaehtoisten sopiva määrä selviää, kun toiminta käynnistetään ja nähdään miten toiminta muotoutuu ja tehtävät jakautuvat. Ruoka-apuun liittyviä tehtäviä: elintarvikkeiden kuljetus (voidaan pyrkiä hyödyntämään yhteistyökumppaneita, joilla kuljetuskalustoa, esim. Kontti-ketju, paikalliset kuljetusyritykset, muut ruoka-aputoimijat), elintarvikkeiden vastaanotto, tarkastaminen ja niiden varastointi, kirjanpito, elintarvikkeiden vastaanottolämpötilojen tarkastaminen, kylmäkalusteiden lämpötilojen seuranta, elintarvikkeiden lajittelu ja mahdollinen pussittaminen jakelua varten, jakelussa ruokakassien/elintarvikkeiden jakajat, opastaja-avustaja, ovimies, siivous, vapaaehtoisia oheistoimintoihin jne. Seuraavaksi esitellään esimerkkitapauksia ruoka-aputoimintaa toteuttavista osastoista, joidenka pohjalta voi arvioida tarvittavien resurssien määrää
Rovaniemen osaston ruoka-apu Kevät 2014 alkaen SPR, Helluntaiseurakunta ja Kontti (apuna kuljetuksissa) Jaettava ruoka kauppojen lahjoittamaa parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä päiväyksellä olevia sekä muita tuotteita Ruokajakelu joka toinen ma klo 16-17 Helluntaiseurakunnan tiloissa Tuotteet tarkistetaan, lasketaan ja lajitellaan jakelupäivän aamuna Vapaaehtoiset noutavat tuotteet kaupoista, Kontti jakopäivänä apuna Ruoka-avun tarvitsijat ovat ilmoittaneet tarpeestaan ruoka-apupuhelimeen (päivystää to ja pe klo 9-11), jolloin henkilö kirjataan rekisteriin Kun tiedossa jaettavien ruokakassien määrä, lähetetään saajille rekisterin tietojen perusteella tekstiviesti (Fonecta joukkoviesti SPR Lapin piiritoimisto) ohjeineen n. 80-150 saajaa/kerta riippuu lahjoitettujen tuotteiden määrästä Listoilla n. 250 avun tarvitsijaa Vapaaehtoisia n. 15, 1 koordinaattori
Kemin ja Keminmaan osastojen ruoka-apu Kevät 2014 alkaen SPR, MLL Kemin yhdistys, Ev.lut. seurakunta, Helluntaiseurakunta, Kemin kaupunki ja Merivan MoniTarmo (apuna kuljetuksissa) Jaettava ruoka kauppojen lahjoittamaa parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä päiväyksellä olevia sekä muita tuotteita Ruokajakelu joka ma klo 15.30-17 kaupungin tarjoamissa tiloissa Tuotteet tarkistetaan, lasketaan ja lajitellaan jakelupäivän aamuna Vapaaehtoiset noutavat tuotteet kaupoista, MoniTarmo jakopäivänä apuna Ruoka-avun tarvitsijat ovat ilmoittaneet tarpeestaan ruoka-apupuhelimeen (päivystää to ja pe klo 9-11), jolloin henkilö kirjataan rekisteriin Kun tiedossa jaettavien ruokakassien määrä, lähetetään saajille rekisterin tietojen perusteella tekstiviesti (Fonecta joukkoviesti SPR Lapin piiritoimisto) ohjeineen 100-110 saajaa/kerta riippuu lahjoitettujen tuotteiden määrästä Listoilla n. 1100 avun tarvitsijaa Vapaaehtoisia n. 40, 9 koordinaattoria
Kolarin osaston ruoka-apu Kevät 2014 alkaen SPR, Ev.lut. seurakunta ja Nuorten työpaja (apuna kuljetuksissa) Ruokajakelu joka pe klo 13-14 vanhustentalon kerhohuoneella Jaettava ruoka kauppojen lahjoittamaa parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä päiväyksellä olevia sekä muita tuotteita (myös Ruotsin puolelta ICA) ja keskuskeittiön ylijäämäruokaa Nuorten työpaja apuna kuljetuksissa, muuten vapaaehtoiset kuljettavat lahjoitetut tuotteet Tuotteet tarkistetaan, lasketaan ja lajitellaan jakelupäivänä ennen jakoa Keittiön ylijäämäruoka annostellaan asiakkaiden omiin astioihin Kaikki saavat jotka tulevat hakemaan, ei tarvitse perustella (jakopäivänä katsotaan montako on tullut oven taakse ja jaetaan ruoka sen mukaan) n. 10-40 saajaa/kerta riippuu lahjoitettujen tuotteiden määrästä Vapaaehtoisia 10, paikalla n. 4-5/jakelukerta
Tervolan osaston ruoka-apu Kevät 2018 alkaen SPR, MLL Tervolan yhdistys, VPK:n naiset ja Tervolan nuorisoseura Jakelu torstaisin klo 17 Tervolan nuorisoseurantalolla Jaettava ruoka kauppojen lahjoittamaa parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä päiväyksellä olevia sekä muita tuotteita Vapaaehtoiset kuljettavat lahjoitetut tuotteet Tuotteet tarkistetaan, lasketaan ja lajitellaan jakelupäivänä ennen jakoa Arvottu vuoronumerokäytäntö, tuotteet ovat pöydillä ja jokainen kokoaa oman kassinsa n. 30-60 saajaa/kerta riippuu lahjoitettujen tuotteiden määrästä Vapaaehtoisia 20 -> n. 4-5 vapaaehtoista/jakelukerta Jakelun yhteydessä kahvitarjoilu asiakkaille
Muonion osaston ruoka-apu 2015 alkaen SPR, Ev.lut. seurakunta, MLL, Martat ja Lions Club Jakelu Muonion seurakuntakodissa Jaettava ruoka kauppojen lahjoittamaa parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä päiväyksellä olevia sekä muita tuotteita Vapaaehtoiset kuljettavat lahjoitetut tuotteet Ruokajakelu joka ti klo 12 ja to klo 18 -> jakelu kestää n. 5-10 min Tuotteet tarkistetaan, lasketaan ja lajitellaan jakelupäivänä ennen jakoa Arvottu vuoronumerokäytäntö, tuotteet ovat pöydillä ja jokainen kokoaa oman kassinsa n. 30 saajaa/kerta riippuu lahjoitettujen tuotteiden määrästä Vapaaehtoisia 26, 1 koordinaattori -> n. 2-3 vapaaehtoista/jakelukerta
Kaarina-Piikkiön osaston ruoka-apu 2017 syksystä alkaen (aloitettu yhdestä ja vuoden 2018 alkupuoliskolla tullut kolme muuta koulua) Jaetaan neljän koulun ylijäämäruokaa Jakelu pidetään kunkin koulun tiloissa Ruokajakelu joka arkipäivä kello 12-13 välillä, jakelut nopeita Ruoan hakijoiden määrä vaihtelee 10-50, keskiarvon ollessa 25-30 ruoka-avunhakijan välillä Vapaaehtoiset annostelevat ruoanhakijoiden omiin astioihin Hakijoille jaetaan vuoronumerot Jakelukertaa kohti yleensä 3 vapaaehtoista, 2 jakaa ruokaa sekä 1 opastaa ja auttaa tarvittaessa ruoka-avunhakijoita Jakelupaikkaa/koulua kohden noin 15-25 vapaaehtoista, vuorot pyritään jakamaan tasaisesti kunkin mahdollisuuksien mukaan
YLEISET VAPAAAEHTOISTOIMINNAN PERIAATTEET
Ruoka-aputoiminnan periaatteet Ruoka-aputoiminnassa, kuten muussakin Suomen Punaisen Ristin vapaaehtoistoiminnassa noudatetaan aina Punaisen Ristin seitsemää periaatetta Myös yleiset vapaaehtoistoiminnan periaatteet on hyödyllistä käydä läpi erityisesti, jos toimintaan on tullut uusia vapaaehtoisia, joilla ei aiempaa perehtyneisyyttä vapaaehtoistoimintaan tai ruoka-aputoimintaa tehdään yhteistyössä muiden järjestöjen tai yhdistysten kanssa Kun ruoka-apua toteutetaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, yleiset vapaaehtoistoiminnan periaatteet voivat sopia paremmin yhteisen toiminnan perustaksi Toiminta ei voi kuitenkaan olla ristiriidassa Punaisen Ristin periaatteiden kanssa, vaikka olisikin yleisten vapaaehtoistoiminnan periaatteiden kanssa linjassa!
Yleiset vapaaehtoistoiminnan periaatteet (1/4) 1.Vapaaehtoisuus - Jokainen tulee mukaan toimintaan vapaaehtoisesti, omasta halustaan. Olennaista vapaaehtoistoiminnassa on henkilön oma tahto sekä halu tehdä ja olla mukana toiminnassa. 2.Tasa-arvoisuus - Kaikki osapuolet kohtaavat tasa-arvoisina ja jokaista mukana olevaa arvostetaan. Jokaisen tietoja ja taitoja tarvitaan. 3. Vastavuoroisuus - Toiminnan tavoitteena on tuottaa hyvää mieltä kaikille siihen osallistuville. 4. Palkattomuus - Toiminnasta ei saa rahallista korvausta ja palkkana on toiminnasta saadut kokemukset. 5. Ei-ammattimaisuus Tavallisen ihmisen tiedot ja taidot riittävät. Vapaaehtoinen ei korvaa ammattilaista.
Yleiset vapaaehtoistoiminnan periaatteet (2/4) 6. Luotettavuus ja sitoutuminen toimintaan - Vapaaehtoinen on luotettava. Vapaaehtoisen on itse arvioitava voimavaransa, jotta hän ei lupaa tehdä enemmän kuin ehtii ja jaksaa. Jokaisella on oikeus itse määritellä kuinka pitkäksi aikaa hän haluaa sitoutua. 7. Luottamuksellisuus ja vaitiolovelvollisuus - Vapaaehtoinen on vaitiolovelvollinen. Vaitiolovelvollisuus jatkuu myös toiminnan päätyttyä. Ongelmatilanteissa vapaaehtoisella on oikeus ja velvollisuus keskustella tilanteesta ammattilaisten kanssa eikä hänen tarvitse itse kantaa vastuuta asian selvittämisestä. 8. Suvaitsevaisuus - Vapaaehtoistoiminnassa suvaitaan kaikkia mukana olevia heidän kansallisuudestaan, ihonväristään, uskonnostaan tai muista tekijöistä riippumatta. Vapaaehtoinen kunnioittaa ja hyväksyy sen, että ihmisillä voi olla erilainen tausta ja erilaisia mielipiteitä.
Yleiset vapaaehtoistoiminnan periaatteet (3/4) 9. Puolueettomuus - Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle, vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. 10. Autettavan ehdoilla toimiminen - Jokainen on oman elämänsä asiantuntija ja vastaa itse tekemisistään. Vapaaehtoinen toimii rinnalla kulkijana, kuuntelijana ja tukena. 11. Yhteistyö Vapaaehtoinen toimii tuettavien, ammattityöntekijöiden, omaisten ja ystävien tukena ja kumppanina. Vapaaehtoinen ohjaa tarvittaessa ammattiavun luo ja helpottaa ammattityöntekijöiden työtaakkaa tarjoamalla luotettavaa apua ja tukea tavallisissa arkielämän tilanteissa. 12. Yhteisöllisyys Vapaaehtoinen pääsee toiminnan kautta osaksi ryhmää tai yhteisöä.
Yleiset vapaaehtoistoiminnan periaatteet (4/4) 13. Oikeus tukeen ja ohjaukseen - Vapaaehtoisella tulee olla mahdollisuus saada tukea ja ohjausta. 14. Toiminnan mielekkyys - Vapaaehtoistoiminnan on tarkoitus olla mielekästä kaikille toimintaan osallistuville. Vapaaehtoistoiminta ei saisi koskaan muodostua ikäväksi pakoksi. 15. Mahdollisuus ihmisenä kasvamiseen - Vapaaehtoistoiminta tarjoaa mahdollisuuden henkiseen kasvuun ja itsensä kehittämiseen. (Lähde: Sosiaali ja terveysturvan keskusliiton koulutusmateriaali)
SUOMEN PUNAISEN RISTIN EETTISET OHJEET
Miten toimimme? Suomen Punaisen Ristin ruoka-aputoiminnassa noudatetaan aina Punaisen Ristin: Eettisiä ohjeita Seitsemää periaatetta - inhimillisyys, tasapuolisuus, puolueettomuus, riippumattomuus, vapaaehtoisuus, yleismaailmallisuus ja ykseys. Eettiset ohjeet ja Punaisen Ristin periaatteet eivät välttämättä ole ruoka-avussa yksiselitteisesti tulkittavissa, käänny epäselvissä tilanteissa ruoka-avusta vastaavan vapaaehtoisen tai piirin työntekijän puoleen!
1. TUNNUSTAN PUNAISEN RISTIN PERIAATTEET Vapaaehtoiset ja työntekijät: Haluavat aina puolustaa inhimillisyyttä Työskentelee yhdessä apua tai tukea tarvitsevien kanssa, niin että heidän omat voimavaransa vahvistuvat Punaisen Ristin edustajana toimiessa, ei esitetä mielipiteitä tai osallistuta toimintaan, joka on ristiriidassa järjestön periaatteiden kanssa. Asetutaan vihanlietsontaa ja vihapuhetta sekä väkivaltaa vastaan.
2. KUNNIOITAN, MOTIVOIN JA INNOSTAN Kunnioitan erilaisia ihmisiä, arvoja ja ajatuksia. Suhtaudun kaikkiin ihmisiin yhdenvertaisina ja samanarvoisina riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Tunnustan ihmisten yksilöllisyyden ja arvostan kaikkien mielipiteitä ja panosta yhteisten päämäärien saavuttamiseksi Kohtelen toisia reilusti Lisään toiminnallani ihmisten välistä ymmärrystä, yhteistyötä ja luottamusta Rakennan hyväksyvää, kannustavaa ja keskinäiseen tukeen perustuvaa vuorovaikutusta Pysyn avoimena uusille ajatuksille ja arvioin omia työskentelytapojani Jaan tietoni ja taitoni muiden kanssa
3. TOIMIN AVOIMESTI JA VASTUULLISESTI Auttamistyömme edellyttää vahvaa luottamusta järjestöä kohtaan. Huolehdin järjestön resursseista parhaalla mahdollisella tavalla tavoitteidemme saavuttamiseksi. En osallistu sellaisen asian käsittelyyn tai ratkaisemiseen, jossa yksityinen etuni saattaa olla ristiriidassa järjestön edun kanssa Pidän huolta toimintaan osallistuvien turvallisuudesta Pyrin vähentämään ympäristölle aiheutuvaa rasitusta Pidän kiinni luvatusta ja huolehdin mahdollisten ongelmien tai virheiden korjaamisesta nopeasti ja avoimesti Ehkäisen päihteiden väärinkäyttöä Kunnioitan apua tai tukea saavien ja muiden toiminnan piiriin kuuluvien ihmisten yksityisyyttä; toiminnassa kertyvää tietoa käsittelen huolellisesti ja ihmisiä arvostaen Tunnistan erityisen vastuuni, kun toimin lasten ja nuorten tai hädänalaisessa asemassa olevien kanssa Käytän SPR:n tiloja ja työvälineitä vain järjestön periaatteiden mukaiseen toimintaan
4. KÄYTÄN PUNAISEN RISTIN MERKKIÄ OIKEIN Punainen risti ja siihen rinnastettavat punainen puolikuu ja punainen kristalli ovat kansainvälisiä suojamerkkejä. Punaisen Ristin liikkeellä on oikeus käyttää merkkiä myös oman toimintansa tunnuksena. Merkin käytöstä säädetään Geneven sopimuksissa ja Suomen laissa. Suojamerkkien väärinkäyttö vaarantaa pahimmillaan auttamistyön tekemisen ja heikentää luottamusta Punaiseen Ristiin. Huolehdin, että järjestötunnusta käytetään ohjeiden mukaisesti Pienikokoista tunnusta voin käyttää esimerkiksi rintamerkkinä
5. PUUTUN VÄÄRINKÄYTÖKSIIN Avoimuus ja rehellisyys ovat edellytyksiä Punaisen Ristin toiminnan taloudelliselle, sosiaaliselle ja eettiselle kestävyydelle. Siksi on tärkeää, että mahdollisiin väärinkäytöksiin puututaan nopeasti ja määrätietoisesti. Väärinkäytöksistä ilmoittaminen on jokaisen Suomen Punaisen Ristin edustajan oikeus ja velvollisuus, eikä siitä saa aiheutua ilmoittajalle kielteisiä seurauksia. Jos havaitsen väärinkäytöksiä, ilmoitan niistä välittömästi järjestölle, joka vastaa ilmoituksen asianmukaisesta käsittelystä. Puutun myös merkin käyttöön liittyviin väärinkäytöksiin
Periaatteiden noudattaminen ruokaavussa Ruoka-avuntarpeen syyt ovat moninaisia: työttömyys, pieni eläke, sairaudet, velkaantuminen, muutoin riittämätön toimeentulo jne. Lähtökohta avun antamiselle on ainoastaan avun tarve: ei uskonto, ei kansallisuus, ei politiinen näkökanta, ei sukupuoli, ei seksuaalinen suuntautuneisuus jne. Ruoka-apu on suunnattu vähävaraisille - ei kuitenkaan tarkisteta hakijoiden taustoja, tuloja, henkilötietoja jne. Ruoka-avunhakijan itse ilmaisema tarve riittää tarpeenilmaisuksi, eli käytännössä se, että tulee hakemaan ruoka-apua Ruoka-apu on tarkoitettu kaikille samoilla periaatteilla vain seuraavin poikkeuksin: Annettavan ruoan/elintarvikkeiden määrä voidaan suhteuttaa kotitalouden kokoon Mahdollisuuksien mukaan voidaan pyrkiä huomioimaan erityisruokavaliot (esim. ruokaaineallergiat, intoleranssit) Ruoka-apu sisällöltään mahdollisimman samanarvoista kaikille Jaetusta ruoasta ei peritä maksua eikä edellytetä ruoka-avun hakijoilta osallistumista mihinkään muuhun toimintaan!
Esimerkkejä eettisten ohjeiden soveltamisesta Eettiset periaatteet edellyttävät, että toimija ei esitä mielipiteitä tai osallistu toimintaan, joka on ristiriidassa järjestön periaatteiden kanssa. Toimija asettuu vihanlietsontaa ja vihapuhetta sekä väkivaltaa vastaan. Käytännössä se tarkoittaa mm. sellaisia mielipiteitä, joissa nimitellään mm. ihonvärin, kansallisuuden tai muun vastaavan johdosta. Tämä koskee myös sosiaalista mediaa (mm. tykkääminen rasistisesta kommentista). Ei esitetä kommentteja ruoanhakijoiden avun saamisen tarpeellisuudesta tai ylipäänsä kommentteja hakijoista. Ruokakassien tasapuolisuus = sisältö tulee olla samanarvoinen hakijan taustasta yms. riippumatta. Sisältöön ei saa vaikuttaa esim. oma henkilökohtainen mielipide hakijasta. Tunnustetaan ihmisten yksilöllisyys ja arvostetaan kaikkien mielipiteitä ja panosta yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Kohdellaan toisia reilusti. Lisätään toiminnalla ihmisten välistä ymmärrystä, yhteistyötä ja luottamusta. Rakennetaan hyväksyvää, kannustavaa ja keskinäiseen tukeen perustuvaa vuorovaikutusta. Koordinaattorit jakavat tehtävät parhaan kykynsä mukaan tasapuolisesti jokaisen vapaaehtoisen voimavarat huomioiden. Koordinaattorit huomioivat ryhmästä tulevat mielipiteet ja ovat avoimia muutostoiveille. Ryhmien jäsenten ja eri ryhmien välinen vuorovaikutus: sanotaan reilusti/asiallisesti jos on jotakin sanottavaa ja otetaan palaute vastaan myöskin asiallisesti. Kannustetaan avoimuuteen, etteivät asiat mutkistu. Jokaisella vapaaehtoisella on oikeus tulla kuulluksi ja velvollisuus kuunnella muita. Puututaan epäkohtiin välittömästi ja ratkaistaan mahdolliset eteen tulevat ongelmat mahdollisimman nopeasti.
Esimerkkejä eettisten ohjeiden soveltamisesta Avoimuus ja vastuullisuus. Auttamistyömme edellyttää vahvaa luottamusta järjestöä kohtaan. Huolehditaan järjestön resursseista parhaalla mahdollisella tavalla tavoitteidemme saavuttamiseksi. Ei osallistuta sellaisen asian käsittelyyn tai ratkaisemiseen, jossa yksityinen etu saattaa olla ristiriidassa järjestön edun kanssa. Pidetään huolta toimintaan osallistuvien turvallisuudesta. Pidämme kiinni luvatusta ja huolehdimme mahdollisten ongelmien tai virheiden korjaamisesta nopeasti ja avoimesti. Noudatetaan Eviran ohjeita (edellytys ruokajakelulle), yhdessä sovittuja pelisääntöjä sekä annettuja ohjeita. Huolehditaan ruoka-avun asiakkaiden tasapuolisesta kohtelusta. Muistetaan, että kaupat ja muut elintarvikealan toimijat lahjoittavat tuotteet ruoka-avun asiakkaille. Vapaaehtoiset voivat hakea ruoka-apua samoilla kriteereillä kuin muutkin (eivät ole etusijalla eivätkä saa parempaa kassia eivätkä saa itse vaikuttaa kassin sisältöön). Muista vapaaehtoistoiminnan palkattomuus. Huolehditaan, että toiminnassa on riittävä määrä vapaaehtoisia, jotka saavat tuen ja ohjauksen tehtäviinsä. SPR piiritoimisto huolehtii koordinaattoreiden tuesta ja ohjauksesta. Vapaaehtoisten jaksamisesta huolehtiminen: jokainen on velvollinen huolehtimaan itsestään ja toisistaan sekä tiedottamaan huolta tai vaaraa aiheuttavista seikoista. Huolehditaan, että vapaaehtoiset saavat tarvittaessa turvallisuuskoulutuksen jossa sisältönä on mm. väkivaltatilanteissa toimiminen ja paloturvallisuus. Varmistetaan, että ruokajakelussa on vähintään yksi ensiaputaitoinen. Parityöskentely sellaisissa työvaiheissa, joissa se on tarpeen. Hoidetaan oma tehtävä sovitusti. Ilmoitetaan jos ei päästä paikalle. Toimitaan kuten Eviran ohjeet edellyttävät (hygienia, siivous yms.) myös alku- ja loppusiivousten suhteen. Huolehditaan, että pakastimet, jääkaapit, siivoustarvikkeet ja irtaimisto ovat kunnossa ja siistejä.
EVIRAN OHJEISTUKSET ELINTARVIKETURVALLISUUDESTA RUOKA-APUTOIMIJOILLE
Ruoka-apua turvallisuudesta tinkimättä Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) on määritellyt ohjeistuksen, jota ruoka-aputoiminnassa tulee noudattaa Ruoka-aputoimijoille voidaan sallia kaupallisesta toiminnasta poikkeavia toimintatapoja, mutta elintarvikkeiden turvallisuudesta ei kuitenkaan tingitä Vastuu elintarvikkeiden turvallisuudesta on elintarvikkeita lahjoittavilla yrityksillä sekä ruoka-apua jakavilla järjestöillä ja yhdistyksillä "Elintarvikkeiden tulee olla mikrobiologiselta, kemialliselta ja fysikaaliselta laadultaan, koostumukseltaan ja muilta ominaisuuksiltaan sellaisia, että ne ovat ihmisravinnoksi soveltuvia, eivät aiheuta vaaraa ihmisen terveydelle eivätkä niissä olevat merkinnät johda kuluttajaa harhaan." (Eviran ohje s.3) Eviran ohje - Ruoka-apuun luovutettavat elintarvikkeet (Eviran ohje 16035/2 Käyttöönotto 1.7.2017) https://www.evira.fi/globalassets/eviran_ohje_16035_2_fi.pdf
Mitä elintarvikkeita SAA jakaa ruokaapuna? Elintarvikkeita, joiden PARASTA ENNEN-päiväys on ylittynyt, mutta aistinvaraisesti syömäkelpoinen VIIMEISEN KÄYTTÖPÄIVÄN/KÄYTTÖAJANKOHDAN (helposti pilaantuvat elintarvikkeet) ylittäneitä elintarvikkeita, mikäli ne on pakastettu ennen päiväyksen ylittymistä Sulatetut tuotteet tulee valmistaa mahdollisimman pian, eikä niitä saa uudelleen pakastaa sulamisen jälkeen Ruoka-avun asiakkaiden tiedottaminen suullisesti ja/tai kirjallisesti, että tuotteet ovat sulatettuja eikä niitä saa enää pakastaa! Helposti pilaantuvia elintarvikkeita voi säilyttää pääsääntöisesti pakastettuna noin 2 kuukautta Viallisia/rikkoutuneita elintarvikepakkauksia Esim. muropaketti, jonka pahvipakkaus on rikkoutunut, mutta suojapussi on ehyt Tuotteita, jonka tuotetiedoissa on virhe tai ovat väärässä pakkauksessa Esim. omenamehupurkki sisältää appelsiinimehua Tieto vääristä pakkausmerkinnöistä täytyy siirtyä myös loppukäyttäjälle eikä tuotteesta saa aiheutua vaaraa! Pakkaamattomia tuotteita Esim. paistopistetuotteita, hedelmiä, kasviksia Tuotteiden luovuttajan tulee kertoa tuotteen vastaanottajalle mitä tuote on Valmiita asianmukaisesti säilytettyjä ruoka-annoksia ja aterioita Kuuma kuumana, kylmä kylmänä tai kuuma samana päivänä nopean jäähdytyksen (6 asteeseen 4 tunnissa) jälkeen Elintarvikkeiden lisäksi muita tuotteita, esim. pesuaineita ja paperituotteita
Mitä elintarvikkeita EI SAA jakaa ruoka-apuna? Elintarvikkeita, joita on säilytetty väärin tai joiden turvallisuutta voidaan muusta syystä epäillä Elintarvikkeita, joissa pilaantumisen merkkejä (esim. hometta) Huom. PARASTA ENNEN -päiväyksellä olevissa tuotteissa saattaa olla ominaislaatuun liittyviä muutoksia, kuten kuivumista ja värimuutoksia, mutta eivät aiheuta terveydelle vaaraa voidaan harkinnan mukaan jakaa Alkoholia ja tupakkatuotteita Äidinmaidonkorvikkeita Tuotteita, joiden VIIMEINEN KÄYTTÖPÄIVÄ/AJANKOHTA on ylittynyt Pois lukien tuotteet, jotka on pakastettu ennen päiväyksen ylittymistä tai VIIMEINEN KÄYTTTÖPÄIVÄ/AJANKOHTA päiväyksestä seuraavana päivänä järjestö valmistaa itse aterioita tarjoiltavaksi ruoka-apuna
Erityishuomio ruoka-apuna jaettavista elintarvikkeista Hyväntekeväisyysjärjestön tulee toiminnassaan huomioida, että kaikki elintarvikkeet eivät sovellu pakastettaviksi tai jäädytettäviksi. Esimerkiksi listeriavaaran vuoksi tyhjiö- tai suojakaasupakatun kylmäsavustetun tai graavatun kalan jäädyttäminen yli viimeisen käyttöajankohdan on sallittua vain, jos hyväntekeväisyysjärjestö valmistaa sulatetusta kalasta kuumentamalla ruokaa. Tällaisia jäädytettyjä kalastustuotteita ei siten voi sellaisenaan luovuttaa ruokaapuna. (Eviran ohje s.8)
Elintarvikkeiden käsittely, vastaanotto ja säilytys Vastaanotettaessa tuotteet ja ennen elintarvikkeiden luovuttamista on tarkastettava: Pakkausten kunto Tuotteiden päiväys Tuotteiden ulkonäkö Elintarvikkeita, joita on säilytetty väärin tai joiden turvallisuutta voidaan jostain muusta syystä epäillä, ei saa luovuttaa ruoka-apuun. (Eviran ohje s.4) Kylmäsäilytystä vaativien tuotteiden kylmäketjun katkeamattomuudesta tulee huolehtia Kylmäsäilytystä edellyttävät tuotteet voidaan kuljettaa kylmäkuljetusauton puuttuessa kylmälaatikoissa tai laukuissa. Käytännön syistä johtuvat lyhytaikaiset poikkeamat lämpötilavaatimuksista on sallittuja, kunhan siitä ei aiheudu vaaraa terveydelle.
Elintarvikkeiden käsittely, vastaanotto ja säilytys Elintarvikkeiden säilytystila tulee olla sopiva elintarvikehuoneistoksi Helposti puhtaana pidettävä Ei saa päästä haittaeläimiä Elintarvikkeita ei saa säilyttää suoraan lattialla Elintarvikkeet on pidettävä jakelun aikana kylmäkalusteissa tai helposti puhtaana pidettävällä jakelupöydällä Tärkeää huolehtia jakelutilojen ja tasojen, varastointitilojen sekä kuljetuksessa käytettävien tilojen ja välineiden hygieniasta ja siisteydestä
Kylmäsäilytyslämpötiloista Helposti pilaantuvien elintarvikkeiden kylmäsäilytyslämpötila on korkeintaan 6 ºC, seuraavin poikkeuksin: Jos ruoka-apua jakavalla toimijalla ei ole mahdollisuutta kylmäkuljetukseen ja/tai kylmäsäilytykseen, tulee toiminnan pohjaksi pohtia riskinhallintatoimenpiteitä: jaetaan vain elintarvikkeita, jotka eivät vaadi kylmäsäilytystä toteutetaan elintarvikkeiden keräily ja jakaminen niin nopeasti ja sellaisia apuvälineitä käyttäen, että elintarvikkeet eivät ehdi lämmetä. Taulukon lähde: Eviran ohje s.7
Kuumasäilytettävät elintarvikkeet Kuumana tarjoiltavia elintarvikkeita tai aterioita tulisi säilyttää vähintään 60 ºC:n lämpötilassa Voidaan poiketa jos ruuan tarjoilu on välitöntä ja säilytysaika lyhyt Kuuma ruoka voidaan myös nopean jäähdytyksen jälkeen jakaa ruoka-apuna (6 asteeseen 4 tunnissa) Jos ruoka on aistinvaraisesti arvioituna moitteetonta ja kuuma ruoka on säilynyt tarjoilulinjastossa vähintään 60 asteisena Valmiiden aterioiden osalta ruoan luovuttajan (elintarvikealan toimija) on annettava tiedot ruoka-aputoimijalle vähintään elintarvikkeen nimestä sekä allergiaa ja intoleransseja aiheuttavista aineista sekä tarvittavat käyttö- ja säilytysohjeet Ruoka-aputoimijan on voitava antaa nämä tiedot ruoka-avun asiakkaille, joko kirjallisesti tai suullisesti!
Ruoan valmistaminen ja pakkaamattomien helposti pilaantuvien elintarvikkeiden käsittely Valmistettaessa ruokaa jaettavaksi ruoka-apuna tulee huomioida, että Valmistukseen osallistuvalla on oltava hygieniaosaamistodistus (hygieniapassi) Osa helposti pilaantuvien elintarvikkeiden käsittelystä katsotaan edellyttävän hygieniapassia Mutta taas jotkin toimet, kuten ruokien lämmittäminen ja tarjoilu, ei edellytä hygieniapassia Seuraavat sivut käy läpi missä tilanteissa hygieniapassi vaaditaan ja missä ei. Eviran ohjeistus Pakkaamattoman helposti pilaantuvan elintarvikkeen käsittely löytyy lisätietoa https://www.evira.fi/elintarvikkeet/valmistus-ja-myynti/elintarvikealantoiminta/pakkaamattoman-helposti-pilaantuvan-elintarvikkeen-kasittely/
Helposti pilaantuvan pakkaamattoman elintarvikkeen käsittely (Evira 2018 Ei vaadita hygieniapassia (ruoka-aputoimijoita mahdollisesti koskevat korostettu) Raakapakasteiden paistaminen (esim. riisipiirakat ja lihapasteijat) Leipien, sämpylöiden, kuivakakkujen, keksien, pullien yms. leipomotuotteiden valmistaminen kuumentamalla, jos niissä ei käytetä raaka-aineena helposti pilaantuvia elintarvikkeita ja valmiiseen tuotteeseen ei ole lisätty helposti pilaantuvia elintarvikkeita esim. kerma-vaahtoa. Leipien, sämpylöiden, kuivakakkujen, keksien, pullien yms. leipomotuotteiden valmistaminen kuumentamalla, jos niissä ei käytetä raaka-aineena helposti pilaantuvia elintarvikkeita ja valmiiseen tuotteeseen ei ole lisätty helposti pilaantuvia elintarvikkeita esim. kerma-vaahtoa. Kypsän makkaran, hotdogin yms. kuumentaminen asiakkaalle höyryssä, mikrossa/grillissä tms. Pakastettujen ranskalaisten perunoiden uppopaistaminen Puuron keittäminen, perunoiden keittäminen ja kiisselin valmistaminen välittömään kulutukseen. Tuote-esittelyn yhteydessä tapahtuva smoothien, jogurttijuomien yms. pakkausten avaaminen, annostelu ja tarjoilu. Kasvisten, juustojen tai lihatuotteiden pilkkominen, siivuttaminen tai paloittelu annoksiin ja tarjoilu Tarjoilukeittiössä laitetaan tarjolle keskuskeittiöltä tullut valmis ruoka Tarjoilukeittiössä säilytetään ja kuumennetaan keskuskeittiöltä tullut kypsennetty ja jäähdytetty/pakastettu valmis ruoka Henkilökunta vie ruoan, joka on tarjoiluastiassa valmiina, itsepalvelulinjastoon tarjolle. Sovelletaan myös ns. salaattibaareihin (valmiiksi koostetut salaatit tai yksittäiset elintarvikeryhmät (komponentit)). Henkilökunta annostelee valmiin ruoan lautaselle Valmiiden annosten tarjoilu Leipien koostaminen (käsitellään leikkeleitä, pilkotaan kasviksia) ja juomien annostelu ruoan annostelun tai välipalan yhteydessä Kasvisten kauppakunnostaminen myyntiin Astiahuolto Puhtaanapito Kuluttaja valmistaa satunnaisesti kotona tai muussa keittiössä elintarvikkeita myyjäisiin, esim. leipoo kakkuja, kinkkupiirakkaa tai valmistaa täytettyjä leipiä Lettujen ja vohveleiden paisto erilaisissa tapahtumissa Kokonaisten kasvisten (marjojen, hedelmien, vihannesten) myynti, jolloin kasviksia pakataan ja luovutetaan asiakkaille. Elintarvikkeiden käsittely elintarvikehuoneistossa omaan käyttöön niin, että esimerkiksi oppilaitoksen keittiössä järjestetään oppilaille opetustunteja tai yksityiset henkilöt käyttävät seurakuntatalon keittiötä yksityisen juhlan järjestämisen yhteydessä.
Helposti pilaantuvan pakkaamattoman elintarvikkeen käsittely (Evira 2018) Vaaditaan hygieniapassi (ruoka-aputoimijoita mahdollisesti koskevat korostettu) Ruoan valmistus, pakkaamattoman helposti pilaantuvan elintarvikkeen käsittely Tuote-esittely Tarjoilukeittiössä kypsennetään keskuskeittiöltä tullut "raaka" ruoka Lihan, kalan, siipikarjan, leikkeleiden käsittely, mukaan lukien esimerkiksi raakapakastetun jauhelihapihvin paistaminen Kasvisten, hedelmien, marjojen, sienien käsittely esim. kuoriminen, paloittelu, pilkkominen, siivuttaminen Helposti pilaantuvan leipomotuotteen, joka sisältää eläinperäisiä elintarvikkeita (esim. lihapasteijat, munariisipasteijat, lihapiirakat, pizzat) valmistaminen Paninien, sandwichien, hampurilaisten, täytettyjen leipien, sämpylöiden, patonkien yms. valmistaminen raaka-aineista (täytteenä kasviksia esim. kurkkua, tomaattia, salaattia tai eläinperäisiä elintarvikkeita esim. juustoa, kinkkua). Raaka-aineita esim. pilkotaan ja siivutetaan Raakamaidon käsittely: maidon annostelu Valmiin ei helposti pilaantuvan kuumentamalla valmistetun leipomotuotteen käsittely niin, että elintarvikkeeseen lisätään ja sitä varten käsitellään pakkaamattomia helposti pilaantuvia elintarvikkeita. Esimerkiksi täytetään kermavaahdolla laskiaispullia tai kuorrutetaan kermakakkua. Irtojäätelön annosteleminen ja myyminen Maidon (tankki) kuljetus, ruhojen kuljetus, raakamaidon kuljetus Eläinten ruhojen käsittely ja lihan leikkaaminen elintarvikehuoneistossa Riistan käsittely lahtivajassa, joka on ilmoitettu elintarvikehuoneisto. Kassatyöskentely, jos sisältää pakkaamattomien helposti pilaantuvien elintarvikkeiden käsittelyä Elintarvikkeeksi tarkoitettujen hyönteisten käsittely elintarvikehuoneistossa (ei kasvatus, joka alkutuotantoa)
Elintarvikevalvonta ja omavalvontasuunnitelma Ruokaa säännöllisesti jakavat hyväntekeväisyysjärjestöt kuuluvat elintarvikevalvonnan piiriin ja niillä tulee lain mukaan olla omavalvontasuunnitelma Helposti pilaantuvia elintarvikkeita säännöllisesti ruoka-apuna (luovutuksena tai tarjoiluna) jakavan hyväntekeväisyysjärjestön tulee tehdä ilmoitus toiminnastaan ja käyttämistään tiloista oman kuntansa elintarvikevalvontaviranomaiselle neljä viikkoa ennen toiminnan aloittamista. (Eviran ohje s.5) HUOM. Ruoka-apuna vain kuivatuotteita, kasviksia tai muita huoneen lämmössä säilyviä elintarvikkeita jakavien ei tarvitse tehdä ilmoitusta elintarvikevalvontaviranomaiselle! Esimerkiksi vain EU ruoka-apua jakavien ei tarvitse tehdä ilmoitusta! Elintarvikkeiden säilyvyydelle ja turvallisuudelle on tärkeää niiden oikeat säilytyslämpötilat Lämpötiloja seurataan omavalvontana ( omavalvonnan tallenteet ) siten, että lämpötilat mitataan ja kirjataan säännöllisin aikavälein ja silloin kun on syytä epäillä poikkeamaa.
Omavalvontasuunnitelma Omavalvontasuunnitelmassa tulee huomioida toimintaan liittyvät riskit Miten kylmäketju toimii Miten elintarvikkeiden luovutus toteutetaan Miten kuljetus toteutetaan Mistä elintarvikkeita saadaan Miten varastokierto toteutetaan Miten pilaantuneet tuotteet hävitetään Miten pakastettuina säilyneiden tuotteiden säilyvyyden tarkistaminen toteutetaan Miten siisteydestä ja hygieniasta huolehditaan Miten tiedonkulku elintarvikkeiden luovuttajan / ruoka-aputoimijan / ruoka-avun asiakkaan välillä varmistetaan Omavalvonnan tallenteilla hallitaan toimintaa Kylmä- ja kuumasäilytystä vaativien elintarvikkeiden vastaanottolämpötilojen mittaus ja kirjaaminen Kylmäsäilytyskalusteiden lämpötilojen mittaaminen ja kirjaaminen Omavalvontasuunnitelmaa syytä päivittää säännöllisesti toiminnan muuttuessa tai muotoutuessa!
Esimerkki omavalvontasuunnitelmassa kuvattavista asioista 1. Jakelupisteen yhteystiedot ja vastuutaho sekä henkilö 2. Toiminnan kuvaus 3. Tuotteiden hankinta, vastaanottotarkistus ja kuljetus 4. Elintarvikkeiden varastointi jakelupisteessä 5. Tuotteiden jakelun toteuttaminen 6. Riskien arviointi ja tunnistaminen 7. Vapaaehtoisten hygienia ja koulutus 8. Puhtaanapitosuunnitelma 9. Jätehuoltosuunnitelma 10. Ruokamyrkytysepäilykset ja valitusten käsittely 11. Käyttö- ja jätevedet 12. Omavalvonnan asiakirjojen säilytys ja päivitys 13. Päiväys ja allekirjoitus
Henkilökohtainen hygienia Elintarvikkeiden käsittelyalueella työskentelevän on huolehdittava henkilökohtaisesta puhtaudesta. Henkilö, jolla on elintarvikkeiden välityksellä mahdollisesti tarttuva tauti tai joka on tällaisen taudin kantaja tai jolla on esimerkiksi tulehtuneita haavoja, ihotulehduksia tai ripulia, ei saa käsitellä elintarvikkeita. Mikäli vapaaehtoisena olet esim. flunssassa, jätä ruoka-apu sillä kertaa väliin. Jos sinulla on haava, suojaa se esim. laastarilla. Jos haava on kädessä käytä lisäksi suojakäsinettä. Huolellinen ja säännöllinen käsienpesu on tärkein elintarvikkeiden hygieenisen käsittelyn edellytys. Suurin osa ruokamyrkytyksistä johtuu huonosta käsihygieniasta.
Ruoka-aputoimijoiden valvonta Ruoka-aputoimijat, joista on pitänyt tehdä elintarvikehuoneistoilmoitus (Evira 2017 s.9) Rekisteröidään kuntatietojärjestelmään myyntinä tai tarjoiluna Kunnalla velvollisuus valvoa, mutta vain valitus- tai epäilytapauksissa. Omavalvontasuunnitelma ja omavalvonnan tärkeitä jälkikäteen selvitettäessä! Ruoka-aputoimijan ilmoittamaan elintarvikehuoneistoon ei tarvetta tehdä rekisteröinnin jälkeistä ensimmäistä tarkastusta Ruoka-aputoimijan elintarvikehuoneisto voidaan ottaa säännölliseen valvontaan, mikäli toiminnassa ilmenee vakavia epäkohtia Valvontaviranomainen voi rajoittaa tai kieltää toiminnan kokonaan EU ruoka-avun valvonnasta vastaa Maaseutuvirasto (MaVi 2018 s.13) Valvoo säännösten ja määräysten noudattamista Voivat tehdä valvontaan liittyviä käyntejä jakelupisteissä Tuen jakeluun osallistuvat velvollisia antamaan kirjanpitonsa tarkastettavaksi Kirjanpidon ja elintarvikejakelun valvonta kohdistuu myös yksittäisiin avustustapahtumiin ja jakelutilanteisiin.
OHEISTOIMINTA JA OSALLISTAMINEN RUOKA-APUA TARVITSEVILLE
Oheistoiminta ja osallistaminen Eettisten ohjeiden ensimmäisessä osassa 1. Tunnustan Punaisen Ristin periaatteet mainitaan, että vapaaehtoiset ja työntekijät työskentelee yhdessä apua tai tukea tarvitsevien kanssa, että heidän omat voimavaransa vahvistuvat Ruoka-aputoiminnassa tällä tarkoitetaan, että mahdollisuuksien ja kykyjen mukaan pyritään tarjotun ruoka-avun lisäksi avuntarvitsijoiden tarpeiden mukaan: Tarjoamaan ohjelmaa, toimintaa ja keskusteluseuraa Tarjoamaan mahdollisuuksia vapaaehtoistoimintaa Tarjoamaan muuta tukea Ohjaamaan tarvittaessa ammattiavun piiriin Akateemisissa tutkimuksissa ja Punaisen Ristin omissa selvityksissä on noussut esille, että ruoka-avuntarvitsijat haluavat tai tarvitsevat usein muutakin tukea, kuin vain ruoka-apua Tietenkään kaikki ruoka-apua tarvitsevat eivät halua tai koe tarvitsevansa muuta apua Ruoka-avuntarvitsijan tahtoa on ehdottomasti kunnioitettava! Vähävaraisuus vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin osallistua esimerkiksi harrastustoimintaan sekä sosiaaliseen kanssakäymiseen!
Esimerkkejä ruoka-avun oheistoiminnoista ja osallistamisesta Terveyspiste ruokajakelun yhteydessä Kävijäkunta ollut tavallisia terveyspisteitä moninaisempaa, toiminta saanut paljon kiitosta Keskustelukahvilat ja yhteiset ruokailut Yhdessä ruoan valmistaminen Terveys ja hyvinvointiaiheiset esitykset ja luennot Avuntarvitsijoiden kiinnostusta ja haluttuja teemoja hyvä kartoittaa ennalta Halukkailla mahdollisuus osallistua ruokajakelun yhteydessä tai muuna ajankohtana Esim. henkinen hyvinvointi, terveellinen ruokavalio, liikunta, päihteet Osaston toiminnan esittelyt ja toiminnasta tiedottaminen Vapaaehtoistoiminnan kurssien tarjoaminen Ystävätoiminnan esittely ja ystävän hakeminen Osastossa järjestettävän muun avun tarjoaminen Yhteistyössä kuntien/kaupunkien ja muiden järjestöjen kanssa järjestetty toiminta Muiden järjestöjen toiminnan esittelyt, velkaneuvonta (kunnallinen/järjestöjen), oikeusneuvonta, kurssit esim. ruoanlaittoon liittyvät, harrastustoiminta, sosiaalitoimen kanssa tehtävä yhteistyö, ym.
PAIKALLINEN RUOKA-APUVERKOSTO
Verkostoyhteistyö paikallisesti Ruoka-aputoiminnassa usein yhdistetään kahden tai useamman järjestön/yhdistyksen voimavarat niin osaamisen, käytettävien tilojen ja kaluston kuin vapaaehtoisten panoksen osalta Useilla paikkakunnilla on useita eri kokoisia ruokaaputoimijoita ja toiminta saattaa olla päällekkäistä Suositeltavaa perustaa ruoka-aputoimijoiden verkosto paikkakunnalle, jossa on kaksi tai enemmän ruokaaputoimijoita sekä muita järjestöjä Hyviä kokemuksia esimerkiksi Lapista
Verkostoyhteistyö käytännössä Ruoka-aputoimijoiden verkosto, joka kokoontuu säännöllisesti (esim. 2-3 krt/vuosi) hyödyttää toiminnan järjestämistä avuntarvitsijoiden kannalta tarkoituksenmukaisesti Mitä verkosto voi tehdä? Koordinoida jakeluajankohtia ja jakelupaikkojen sijainteja Sopia päällekkäisyyksien välttämisestä (esim. elintarvikkeiden luovuttajista, jakeluajankohdat) Jakaa resursseja (vapaaehtoiset, tilat, kalusto, osaaminen, kokemukset ym.) Koota tiedot ruoka-apujakeluista (ajankohta, paikka) Tiedottaa yhdessä ruoka-aputoiminnasta avuntarvitsijoille Yhteistyössä tehtävät projektit ja tapahtumat sekä oheistoimintojen järjestäminen Hävikkiterminaalin perustaminen yhteistyössä järjestöjen ja kunnan/kaupungin kanssa Verkostoon kannattaa kutsua myös järjestöjä ja yhdistyksiä, jotka eivät tee ruoka-apua sekä kunnan/kaupungin edustus Ruoka-aputoimijoiden verkoston yhteinen ääni kuuluu paremmin ja neuvotteluasema paranee Yhteinen tai yhdessä koordinoitu tiedottaminen ja materiaalit hyödyttävät ruokaavuntarvitsijoita, kuten myös paremmin koordinoitu ja mahdollisesti lisääntyvä ruokaaputoiminta!
Esimerkki ruoka-apuverkoston ruoka-apukoonnista
Esimerkki ruoka-apuverkoston ruoka-avun viikkokalenterista
VUOROVAIKUTUS JA TURVALLISUUS RUOKA-APUTOIMINNASSA
Vuorovaikutus jakelutapahtumissa Ruoka-avunhakijoissa on monenlaisia ihmisiä, jonka vuoksi tarkkaa kaavamaista tapaa kohdata ihminen ei voi antaa Kohdataan ihminen kuin kuka tahansa, neutraalisti ja kunnioittavasti Ei tarkoita, etteikö omaa persoona voi tuoda esille Pyritään huomioimaan ruoka-avunhakijan halukkuus vuorovaikutukseen Kaikkia kohdellaan tasapuolisesti ja kuunnellen Monet ruoka-avun hakijat haluavat hakea ruoan mahdollisimman vähäeleisesti ja huomaamattomasti, kunnioitetaan yksityisyyttä Osalle taas ruoka-avun hakeminen voi olla tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen hetki päivässä, jonka mukaan voi itse tarjota keskusteluseuraa Ei koskaan kyseenalaisteta tarvetta ruoka-avulle!
Ruoka-aputoiminnassa mahdollisesti kohdattavia turvallisuusriskejä Ruoka-aputoiminnassa, kuten missä tahansa muussa ihmisten (välisessä) toiminnassa on mahdollisia turvallisuusriskejä Ruoka-aputoiminnassa ei kohdata mitenkään poikkeuksellisen paljon riskejä, mutta tarve turvallisuusasioiden huomioimiselle on todettu tarpeelliseksi yksittäistapausten vuoksi Elintarviketurvallisuus on konkreettisin turvallisuuteen liittyvä osa ruoka-avussa, noudata siis Eviran ohjeistuksia toiminnassa Vaikka kaikkien riskien toteutuminen ei ole todennäköistä, on niitä eri asteisesti olemassa. On parempi, että niihin varaudutaan ennalta, niistä keskustellaan ja kaikki toiminnassa mukana olevat osaisivat jollakin tavoin: Tunnistaa turvallisuusriskejä ennalta Toimia omien kykyjensä mukaan turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa Tietää kenelle ja miten turvallisuuspuutteista ja riskeistä ilmoitetaan
Miksi turvallisuusasiat ovat tärkeitä? Varmistetaan, ettei ihmisten terveydelle aiheudu vaaraa, mutta jos tapahtuu jotakin, tiedetään miten toimia Mikäli turvallisuudesta ei huolehdita kaikilla tasoilla on mahdollista, että Ihmiset voivat sairastua tai saada fyysisiä vammoja (esim. pilaantuneet elintarvikkeet, uhka- ja väkivaltatilanteet) Toiminta voi keskeytyä (esim. tulipalo, vesivahinko, vakava puutteet elintarvikehygieniassa) Luottamus ruoka-aputoimijaan heikkenee tai katoaa (esim. puutteet elintarvikehygieniassa, turvallisuusriskeihin ei ole puututtu asianmukaisesti, ensiapua ei ole osattu antaa) Vapaaehtoistoiminnan tulee olla aina turvallista niin vapaaehtoisille kuin autettaville!
Esimerkkejä ennakoimisesta Koulutus ja sovitut yhteiset toimintatavat ovat tärkeä osa ennakointia! Käytettävästä kiinteistöstä varmistetaan: Ensisammutusvälineistö Poistumisturvallisuus (esim. hätäpoistumistiet esteettömiä, tavarat tai kalusteet ei vaikeuta tiloissa liikkumista tarpeettomasti) Asiakkaan kohtaamiseen käytettävissä tiloissa vapaaehtoisten sijoittuminen ja mahdollisuuksien mukaan luonnollisten esteiden, kuten pöydän sijoittelu asiakkaan ja vapaaehtoisen välille Toisen vahingoittamiseen soveltuvat välineet pidetään pois taskuista ja pöydiltä (esim. sakset) Vapaaehtoisen jalkineet oltava tukevat, ei sandaalit (estää tapaturmia, helpottaa liikkumista), vaatetus on siisti, ulkoisesti neutraali ja käytännöllinen toimintaan Pyritään varmistamaan, ettei yksin kohdata uhkaavasti käyttäytyvää henkilöä Sisätiloissa jaettaessa, ovella hyvä olla vapaaehtoinen (ns. ovimies ) vastaanottamassa ja opastamassa sekä samalla valvomassa sisääntulijoita
Uhkaavan henkilön kohtaaminen Säilytä maltti ja pysy rauhallisena, älä provosoidu Jätä uhkaavalle tilaa ja säilytä hänen reviirinsä Rauhoita puhumalla selkeästi, lyhyesti ja myötäile, älä keskeytä Pidä kädet näkyvissä, älä käännä selkääsi Vältä tuijottamista ja äkkinäisiä liikkeitä Älä vähättele uhkaajaa tai tilannetta Ole mieluummin joustava kuin jyrkkä Älä oikaise päihteiden vaikutuksen alaisen tai muuten sekavan henkilön harhoja Voita aikaa puhumalla, niin että muita tulisi paikalle Pyri ilmoittamaan / hälyttämään niin, että uhkaaja ei huomaa Pakene heti, jos tilanne näyttää muuttuvan vaaralliseksi
Uhkaavan henkilön kohtaaminen Vältä kaikin tavoin tilannetta, jossa uhkaavasti käyttäytynyt henkilö menettäisi kasvot tai joutuisi epämiellyttävään tilanteeseen Oma kiivastunut tai hyökkäävä käytös voi laukaista uhkaavasti käyttäytyvän henkilön toimimaan. Pyri olemaan rauhallinen ja selvittämään aina ensisijaisesti sanoilla tilannetta Yleensä uhkaavasti käyttäytyvä henkilö on kokenut tulleensa kohdelluksi jollakin tavoin epäoikeudenmukaisesti, joka ei välttämättä perustu tosiseikkoihin, mutta uskoo kovasti näin. Ruoka-avussa esimerkiksi päihtynyt henkilö A tulee ruoka-jakelun lopussa paikalle, kun jonotusnumerot on jo jaettu. Hän huomaa, että paikalle tulee henkilö B, joka päästetään hakemaan ruoka-kassia ja tulkitsee, että häntä myöhemmin tullut henkilö B saa ruokakassin ja hän itse ei, vaikka myöhemmin tullut henkilö B oli jo hakenut aiemmin jonotusnumeron. Tätä ei kuitenkaan henkilö A tiedä tai huomaa ja alkaa uhkaavasti vaatimaan itselleen ruokakassia ruokajakelun ovella olevalta henkilöltä. Miten toimia? Esimerkiksi, pyri selittämään tilanne avoimesti ja tarjoa muita mahdollisuuksia, esim. milloin on seuraava jakelu, onko jostakin muualta kaupungissa/kunnassa saatavilla lähipäivinä ruoka-apua. Voit esimerkiksi pyytää henkilö odottamaan ulkona, että menet tarkistamaan löytyykö hänelle vielä jotakin ruokaa mukaan otettavaksi. Ruokajakelu on jo päättynyt ja olette tekemässä loppusiivouksia ja järjestelyitä. Lukittuun oveen hakataan nyrkillä ja huudetaan epämääräisiä asioita. Kun henkilöiden äänensävy ja käyttäytyminen vaikuttaa uhkaavalta, pidä ovi lukittuna ja selvitä asia oven läpi keskustelemalla, selvitä miksi ei voi päästää sisälle ja mistä voi hakea tarvittaessa apua. Jos uhkaava käytös jatkuu ja henkilöt eivät poistu, soita tarvittaessa 112. Pidä riittävästi etäisyyttä uhkaavasti käyttäytyvään henkilöön! MUISTA, tilanteesta pois pääseminen ja tarvittaessa pakeneminen ja avun hälyttäminen uhka- ja erityisesti väkivaltatilanteissa on suositeltavin ratkaisu!