Istutusten tuloksellisuuden seuranta: PIT-telemetriasta ratkaisu?

Samankaltaiset tiedostot
Sateenvarjo III

Pohjolan vaelluskala- ja kalatiesymposio , Rovaniemi

Toimivatko kalatiet? - Projekti loppusuoralla

Poikasten alasvaelluksen problematiikka rakennetuissa joissa

Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 3. kokous Huittinen

Vaelluskalojen hoito Oulujoella erilaiset toimenpiteet tukevat toisiaan

Rakennettujen jokien vaelluskalakantojen tutkimuskokonaisuudet. Sateenvarjot I-III. Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO

Lohen vaelluspoikaset rakennetuissa joissa

Rakennettujen jokien vaelluskalat

Toimivatko kalatiet? Oulujoen Merikosken kalatietutkimukset v

Siikaistutukset merialueella Tiedosta ratkaisuja kestäviin valintoihin

RAKENNETTUJEN JOKIEN TUTKIMUSOHJELMA FOKUS, SISÄLTÖ, AIKATAULU JA RAHOITUS

Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017

RAKENNETTUJEN JOKIEN KALATALOUDELLE AIHEUTUNEET VAHINGOT JA KALATALOUSVELVOITTEET

Lohikantamallit osana rakennettujen jokien elvytyssuunnitelmia

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro

Oulujoen vaelluskalahanke ja Montan ylisiirtolaite

Carlin-merkittyjen järvitaimenten istutus Oulujärveen vuosina Istutusajankohdan ja koon vertailu

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry

Kokemäenjoen (ja vähän Raumankin) siikamerkinnät

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Järvitaimen seurantaan suunnitelmallisesti miksi, miten ja kuka

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

- toiminnanharjoittajan

Komission asetusehdotus Perämeren vesialueiden omistajien ja kalastuksen näkökulmasta. Jyrki Oikarinen PKL ry Tornio

Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin

Vesijärvestä Sargassomerelle

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Merikalastuksen näkökulma siian kalastukseen ja kantojen hoitoon Perämerellä

Lohen vaelluspoikasten radiotelemetriaseuranta

Menestyvä istukas. Millaisia menestyvät istukkaat ovat? Miten niitä tuotetaan kustannustehokkaasti?

Vaelluspoikasten alasvaellusongelmat: Potentiaalisia ratkaisuvaihtoehtoja

Lohi- ja meritaimenkantojen palauttaminen Kemijoen vesistöön merkitys Itämeren lohen suojelulle ja monimuotoisuudelle

Taimenkantojen tila ja istutusten tuloksellisuus - Vuoksen vesistöt

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet

Kuvantamismenetelmät kalojen seurannassa. Pertti Paakkolanvaara Simsonar Oy. Kuva Maanmittaus laitos CC-lisenssi

Tornionjoen taimen rauhoitettuna kolme vuotta ovatko vaikutukset nähtävissä?

PALUU VAELLUSKALOJEN YLISIIRTOHANKE

Kemijoen kalatalousvelvoitteiden muuttaminen

Kari Kivelä, ikä 56v

Kalatalousvelvoitteen joustavuus

Järvitaimenen ja lohen merkintätutkimukset Etelä-Savossa vuosina

Taimenen ja järvilohen merkintätutkimukset Ruotsalaisella

Luonnonmukaiset kalatiet lisääntymis- ja poikastuotantoalueina, case Oulujoki ja Iijoki

Lohen vaelluspoikasten alasvaellus rakennetuissa joissa: ongelmia ja ratkaisumahdollisuuksia

Kala- ja vesimonisteita nro 69

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

Vaelluskalat palaavat Iijokeen. LOHEN VAELLUSPOIKASTEN TELEMETRIASEURANTA IIJOEN ALAOSALLA v. 2010

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille

Meritaimen Pohjanlahdella Isojoki, Lestijoki

OULUJÄRVEN KALANHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE

Tenojoen lohikantojen seuranta: nyt ja lähitulevaisuudessa. Päivitetty: Laatijat: Panu Orell & Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskus

Perämeren vaellussiika- Pohjanlahden yhteinen resurssi. ProSiika Tornio Erkki Jokikokko RKTL

Tervetuloa Hiidenvesi-iltaan!

Lohi palaa Ylä-Kemijokeen!? Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Lohen vaelluspoikasten alasvaelluskokeet

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Rakennettujen jokien kalataloudelle aiheutuneet vahingot ja kalatalousvelvoitteet

ASKEL OUNASJOELLE 2 HANKKEEN SEKÄ PALUUHANKKEEN LOHIEN YLISIIRRON KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

MERIKOSKEN KALATIEN TOIMIVUUDEN TEHOSTAMISTARPEET JA -MAHDOLLISUUDET

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia

Taimenen sisävesikantojen tila Suomessa

Oulujoen moninaiskäytön vaihtoehdot ja hyödyt esiselvityshanke. Iijoen monitavoitearviointi ja Iijoen vesistövision esiselvitys

Parhaat lohikalojen istutuspoikasten kasvatusmenetelmät

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Hakemus 1 (7) HAKEMUS MONTAN JA PYHÄKOSKEN VESIVOIMALAITOSTEN EKOENERGIA- KELPOISUUDEN TOTEAMISEKSI

Meritaimenkannat ja niiden hoito Tornionjoella

Pohjanlahden lohikantojen tila

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

Luonnonkalataloutta palveleva kalanviljely- ja istutustoiminta ja sen kehittämistarpeet

Kemijoen kalatalousvelvoitteen muutoshakemuksen vaatimuksista Kemijoki Oy:n näkökulmasta Vaelluskalafoorumi Erkki Huttula 3.5.

Oulujoen voimalaitosten (Montta, Pyhäkoski, Pälli, Utanen, Ala-Utos, Nuojua ja Jylhämä) kalatalousvelvoitteiden muuttaminen, Muhos, Utajärvi

Puulaveden villi järvitaimen

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

Lepakkoseurantojen käynnistäminen

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Toiminnanjohtaja Jukka Wallinheimo Etätunnistustekniikkaa rakennusalalla

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen

Jatkuvatoiminen monitorointi vs. vuosittainen näytteenotto

Jokitalkkari hanke

Miksi lohi-istutusten tuotto on heikentynyt? - Istutustutkimusohjelman kuulumisia -

Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry Rekkatie 11 A JOENSUU

iloq The Key to Security

Kala- ja vesijulkaisuja nro 218. Petri Karppinen

Modernin ja joustavan kalatalousvelvoitteen tarve ja mahdollisuudet

Menestyvä istukas Luonnossa menestyvien istukaskalojen tuotantoja istutusmenetelmien kehittäminen

Toimitusjohtajan katsaus tilikauteen

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ. Kalastusneuvos Eija Kirjavainen, MMM

7 Lohien ja haukien telemetriatutkimus Oulujoen alaosalla

Uusia sovelluksia kalojen havainnointiin Case Montta. Pertti Paakkolanvaara Simsonar Oy. Kuva Maanmittaus laitos 2.2.

Perämeren ja sen jokien lohi-istutusten tuloksellisuus vuosina

c) Kalateiden tulee olla toiminnassa vuosittain välisen ajan.

River-specific spawnerrecruit. Jokikohtaiset tarkastelut ja rekrytointimallit. Migratory Fish Forum, workshop docent Harri Helminen

Netvisor matkalaskuliittymä

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2012

Transkriptio:

Istutusten tuloksellisuuden seuranta: PIT-telemetriasta ratkaisu? Vaelluskalafoorumin seminaari Helsinki 6.2.2018 Panu Orell, Luonnonvarakeskus

Esityksen sisältö Istutusten tuloksellisuuden seuranta ja ongelmat Johdatus PIT-tekniikkaan PIT-merkinnän etuja Sateenvarjo 1 ja 2 hankkeiden kokemuksia PIT-merkinnöistä PIT vs. Carlin/T PIT-alakanavasovellus Kokonaisratkaisu esimerkkinä Oulujoki Yhteenveto ja johtopäätökset 2 Panu Orell

Istutusten tuloksellisuuden seuranta Istutusten tuloksellisuutta seurattu pitkään ulkoisilla kalamerkeillä Carlin ja T-ankkurimerkki Perustuu merkkien aktiiviseen palauttamiseen Merkkipalautukset ovat laskeneet erittäin alhaiselle tasolle Istutustulosten tulkinta vaikeaa ja epävarmaa Istutustutkimusten järjestäminen erittäin hankalaa PIT-merkinnöistä positiivisia kokemuksia Ratkaisu seurannan järjestämiseksi? 3 Panu Orell

PIT-tekniikka PIT = Passive Integrated Transponder Passiivinen = merkissä ei omaa virtalähdettä Aktivoidaan ulkoisella energialla (antenni-magneettikenttä) Tarkoitus on luoda yksilöllinen numerokoodi esineelle, eläimelle tai ihmiselle Yleisiä käyttökohteita ovat: Elektroniset autojen avaimet Myyntituotteiden varashälyttimet Koirien merkintä PIT-tekniikka on hyvin sovellettavissa myös kalantutkimukseen 4 Panu Orell

PIT-merkinnän etuja PIT-merkin lasikuori mahdollistaa merkinnän eläimen sisälle Ehkäisee merkin vahingoittumisen Parempi pysyvyys kuin ulkoisella merkillä Yksilökoodin tunnistaminen luotettavaa Merkki kestävä Kattaa käytännössä eläimen koko elämän Pieniä ja isoja merkkejä Ei merkittäviä vaikutuksia käyttäytymiseen, fysiologiaan tai terveyteen Kiinteät ja kannettavat lukulaitteet (antennit) 5 Panu Orell

6 Panu Orell

PIT vs. Carlin/T-merkki Oulujoelta kerätty kokemuksia PIT-, Carlin- ja T-merkkien merkkipalautuksista V. 2011-2012 smoltti-istutukset PIT-merkit tuottivat yhtä paljon tai enemmän palautuksia kuin Carlin ja T-merkit Kaikilla merkeillä palautusprosentit alhaisia PIT-merkkien kontrolli kuitenkin vain Merikosken kalatiessä Istutusvuosi Istutuspaikka ja -aika Carlin (kpl/1000) PIT (kpl/1000) T-merkki (kpl/1000) 2011 Montta 10.5. 4,0 4,8 2,8 Jokisuu 11.5. 14,0 2,4 4,0 2012 Montta 10.5. 2,0 2,5 0,5 Jokisuu 9.5. 2,0 3,0 1,5 7 Panu Orell

PIT kokemuksia Merikosken alakanavasta Kaksi PIT-antennia alakanavassa Pohjoisrannan antenni käytössä 21.8.-12.9.2017 Etelärannan antenni käytössä 3.8.-18.9.2017 Pohjoisrannan puoleiselta PITantennilta tallentui havainto 41/55 kalayksilöstä Etelärannan puoleiselta antennilta tallentui havainto 4/55 kalayksilöstä 8 Panu Orell

9 Panu Orell

PIT-kokonaisratkaisu esimerkkinä Oulujoki PIT-kontrollointipisteiden lisääminen tärkeää PIT-lukuasemia voidaan sijoittaa esim: Montan kalanviljelylaitokselle (smottien vapautus) Merikosken alakanavaan (nousukalat) Merikosken ala- ja yläkalatiehen (nousukalat) Monttan kiinniottolaitteelle ja alakanavaan (nousukalat) Merialueen saaliiden kontrollointiin mahdollisuuksia Käsilukijat valituille ammattikalastajille Automaattiset lukijat kalatukkujen oville/kalojen kulkusysteemeihin PIT-järjestelmä voidaan kopioida myös muihin jokiin Oleellista on kehittää merialueen kontrollointipisteitä 10 Panu Orell

11 Panu Orell

Yhteenveto ja johtopäätökset PIT-tekniikka tarjoaa erinomaisia mahdollisuuksia vaelluskalojen ja istutusten seurantaan Merialueen saaliiden kontrollointiin voidaan kehittää järjestelmiä, jopa automatisoituja (esim. kalatukut) Merialueen seurantajärjestelmää voidaan hyödyntää useiden eri vesistöjen istutusten seurantaan PIT-merkintä on potentiaalinen korvaava tai täydentävä vaihtoehto Carlin/T-merkinnöille Järjestelmän kehittäminen ja ylläpito vaativat resursseja Vaatii tällä hetkellä kohtalaisen isoja merkintämääriä, kuten Carlin- ja T-merkinnöissä 12 Panu Orell

KIITOS! 13 Panu Orell

14 Panu Orell