TUTKIMUSRAPORTTI Plan International Suomi: Mielipiteet tyttöjen oikeuksista maailmalla ja Suomessa Tuomo Turja 30.08.208
30.8.208 858/Ttu
Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen on tehnyt Taloustutkimus Oy Plan International Suomen toimeksiannosta. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 5-9-vuotiaden tyttöjen mielipiteitä tyttöjen oikeuksista maailmalla ja Suomessa. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat 5-9-vuotiaat tytön Manner-Suomessa Otos poimittiin satunnaisotannalla Bisnoden Ihmiset-palvelusta. Tutkimus tehtiin atk-avusteisina puhelinhaastatteluina (CATI). Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin 8.8.-23.8.208 välisenä aikana. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 50 henkilöä. Tutkimuksen otos painotettiin iän, sukupuolen, ja asuinalueen (maakuntataso) mukaan kohderyhmää edustavaksi. Tutkimuksen aineisto on käsitelty Taloustutkimus Oy:ssä erityisesti markkinatutkimustiedon analysointiin tarkoitetuilla ohjelmistoilla. Tulostuksessa on käytetty T-testiä, joka mittaa kunkin taulukkoelementin kohdalla, poikkeaako luku jäännösryhmästä enemmän kuin mitä satunnaisvaihtelun osuus on 95 %:n luotettavuustasolla. Väritetty solu taulukoissa osoittaa, että ero on merkitsevä. Tutkimuksen päätuloksen ( total -sarake) tilastollinen virhemarginaali 95 %:n luotettavuustasolla on noin ±,5 prosenttiyksikköä. 30.8.208 858/Ttu
30.8.208 858/Ttu
Yhteenveto tuloksista /3 Vastaajille kerrottiin aluksi, että tyttöjen oikeuksilla tarkoitetaan sitä, että tytöillä on mahdollisuus nauttia täysin ja tasavertaisesti kaikista ihmisoikeuksista. Useissa maissa tyttöihin kohdistuu syrjintää heidän sukupuolensa vuoksi. Sitten vastaajilta kysyttiin, tuleeko Suomen edistää tyttöjen oikeuksia kansainvälisesti. Ylivoimainen enemmistö vastaajista, 90 prosenttia, on sitä mieltä, että Suomen tulisi edistää tyttöjen oikeuksia kansainvälisesti. Kuusi prosenttia on sitä mieltä, että oikeuksia ei tulisi edistää. Neljä prosenttia ei ota kantaa asiaan. Tyttöjen näkemykset ovat hyvin yhteneväisiä: mielipiteissä ei löydy merkitseviä eroja, kun tuloksia tarkastellaan vastaajan iän, asuinpaikan tai koulutuksen/nykyisen opiskelupaikan mukaan. Niitä vastaajia, joiden mielestä Suomen tulisi edistää tyttöjen oikeuksia (n=5), pyydettiin nimeämään luetelluista kaksi tärkeintä tapaa, joilla Suomi voi edistää tyttöjen oikeuksia kansainvälisesti. Selvästi useimmin mainittiin vaikuttaminen kansainvälisissä järjestöissä, kuten YK:ssa. Tämän vaihtoehdon nimesi 66 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi tärkeimmät tavat olivat kehitysyhteistyö (39 %) ja lainsäädäntö, joka vahvistaa suomalaisten yritysten vastuullista toimintaa ulkomailla (38 %). Niiltä vastaajilta, jotka eivät kannata sitä, että Suomi edistää tyttöjen oikeuksia kansainvälisesti, pyydettiin avoimella vastauksella perusteluja mielipiteelleen. Näyttää siltä, että useimmat kielteisesti vastanneet eivät ole täysin ymmärtäneet kysymystä: yleisin perustelu on se, että Suomen ei tarvitse edistää tyttöjen oikeuksia kansainvälisesti, koska Suomessa asiat ovat hyvin. Muutamassa vastauksessa tuotiin kuitenkin esiin se, että pitäisi keskittyä tyttöjen oikeuksien edistämiseen Suomessa eikä ulkomailla, eikä Suomen tehtävä ole edistää asioita muissa maissa. 30.8.208 858/Ttu
Yhteenveto tuloksista 2/3 Yleisin tapa, jolla tytöt olisivat itse valmiita vaikuttamaan maailman tyttöjen asemaan, liittyy kulutukseen: se, että valitsee vastuullisesti valmistettuja tuotteita, esimerkiksi ilman lapsityövoimaa ja ympäristöystävällisesti tuotettuja (86 %). Lähes yhtä usein mainitaan tyttöjen oikeuksista ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta omassa kaveriporukassa puhuminen (8 %). Kaksi kolmasosaa (66 %) olisi valmis levittämään sosiaalisessa mediassa tietoja tyttöjen oikeuksista. Yllättävän suuri osuus, peräti 50 %, voisi toimia vapaaehtoisena tyttöjen oikeuksia edistävissä järjestöissä. 30 prosenttia voisi olla yhteydessä päättäjiin. Jonkun muun tavan nimesi seitsemän prosenttia. Muutama vastaaja, alle prosentti, ilmoitti ettei halua vaikuttaa tyttöjen aseman parantamiseen. Vastaajilta kysyttiin, mitä he haluaisivat sanoa poliittisille päättäjille tai yritysjohtajille maailman tyttöjen asemasta. Vastaajat saivat kertoa mielipiteensä omin sanoin. Vastaajilla oli ilahduttavan paljon mielipiteitä. Vastauksissa mainittiin mm. tasavertaisten mahdollisuuksien toteutuminen kaikkialla, se, että muualla asiat eivät ole yhtä hyvin kun Suomessa ja muissa pohjoismaissa ja että tyttöjen koulutus kehitysmaissa on tärkeää. Kaikki vastaukset löytyvät sellaisenaan raportin liitteestä. Suomalaiset 5-9-vuotiaat tytöt kokevat, että Suomessa tyttöjen oikeudet toteutuvat vähintäänkin hyvin. Vastaajista 26 prosenttia on sitä mieltä, että tyttöjen oikeudet toteutuvat erittäin hyvin ja 66 prosenttia on sitä mieltä, että ne toteutuvat melko hyvin. Kahdeksan prosenttia koki, että ne toteutuvat kohtalaisesti. Alle prosentti vastaajista kokee, että tyttöjen oikeudet toteutuvat Suomessa heikosti. 30.8.208 858/Ttu
Yhteenveto tuloksista 3/3 Vastaajilta kysyttiin avoimella kysymyksellä myös miten tyttöjen oikeuksia voitaisiin parantaa Suomessa. Tyttöjen omin sanon kertomissa vastauksissa korostettiin mm. tasa-arvoa, tyttöjen vakavasti ottamista, koulutusta, palkkatasa-arvoa ja avointa keskustelua. Kaikki vastaukset löytyvät sellaisenaan raportin liitteestä. Viimeisenä kysymyksenä vastaajia pyydettiin nimeämään yksi tai useampi henkilö tai taho, joka on edistänyt tyttöjen oikeuksia. Vaihtoehtoja ei lueteltu vastaajille, vaan kyse on spontaaneista mielipiteistä. 52 prosenttia vastaajista nimeisi jonkun tahon. Merkillepantavaa on, että vastaajat nimesivät varsin monipuolisesti erilaisia tahoja ja henkilöitä, eikä mikään tai kukaan noussut erityisesti esiin paljon mainintoja saaneena. Eniten mainintoja keräsivät maailmanjärjestöt (9 %) ja sen emo-organisaatio YK (8 %). Kolmanneksi eniten ja eniten henkilöistä mainintoja keräsi Minna Canth (6 %). Julkkikset yleensä mainitsi myös kuusi prosenttia vastaajista. Planin mainitsi kolme prosenttia vastaajista. Tutkimuksen toimeksiantajaa ei kerrottu vastaajille ennen kuin haastattelun lopussa. 30.8.208 858/Ttu
30.8.208 858/Ttu
Vastaajien taustatiedot Kaikki vastaajat, n=50 (N=5.000) IKÄRYHMÄ: 5 vuotta 6 vuotta 7 vuotta 8 vuotta 9 vuotta KOULUTUS: Peruskoulu Amm.-/tekn.-/kauppakoulu Ylioppilas/lukio Opistotaso Amk/yliopisto/korkeakoulu Ei mitään OPISKELEE PARHAILLAAN: Peruskoulussa Lukiossa Toisen asteen amm oppilaitoksessa Ammattikorkeakoulussa Yliopistossa Jossain muualla Ei missään 0 0 5 9 6 8 3 20 20 20 20 2 8 7 50 69 TALOUDEN KOKO: henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä henkilöä 5 henkilöä 6 henkilöä 7+ henkilöä SUURALUE: Helsinki-Uusimaa Etelä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois- ja Itä-Suomi ASUINPAIKAN TYYPPI: Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Muu pääkaupunkiseutu Turku Tampere Muu yli 50000 as. kaupunki Muu kaupunki Muu kunta (maalaiskunta) 7 5 6 2 5 0 8 0 0 7 8 28 29 2 25 2 2 2 0 0 20 30 0 50 60 70 % 0 0 20 30 0 50 60 70% 30.8.208 858/Ttu
30.8.208 858/Ttu
Tuleeko Suomen edistää tyttöjen oikeuksia kansainvälisesti n=kaikki vastaajat Kyllä Ei Ei osaa sanoa KAIKKI (n=50) 90 6 IKÄRYHMÄT: 5 vuotta (n=93) 85 8 8 6 vuotta (n=02) 89 8 3 7 vuotta (n=05) 90 7 8 vuotta (n=05) 93 5 2 9 vuotta (n=99) 93 3 OPISKELEE TÄLLÄ HETKELLÄ: Peruskoulussa (n=6) 87 5 9 Lukiossa (n=257) 9 6 3 Toisen asteen ammatill. oppilaitoksessa (n=88) 83 9 8 Yliopistossa (n=9) 95 5 Jossain muualla (n=37) 97 3 Ei missään (n=2) 9 2 0 0 20 30 0 50 60 70 80 90 00 % Vastaajat = 50 30.8.208 858/Ttu
Kaksi tärkeintä tapaa, joilla Suomi voi edistää tyttöjen oikeuksia kansainvälisesti n=suomen tulee edistää tyttöjen oikeuksia kansainvälisesti Vaikuttamalla kansainvälisissä järjestöissä, kuten YK:ssa 66 Kehitysyhteistyöllä 39 Lainsäädännöllä, joka vahvistaa suomalaisten yritysten vastuullista toimintaa ulkomailla 38 Vaikuttamalla muiden maiden päättäjiin poliittisesti muuten, kuten kahdenvälisissä neuvotteluissa 22 Harjoittamalla reilua kauppapolitiikkaa 7 Jotenkin muuten Eos 3 Vastaajat = 5 0 0 20 30 0 50 60 70 80 90 00 % 30.8.208 858/Ttu
Miten olisi itse valmis vaikuttamaan maailman tyttöjen aseman parantamiseen n=kaikki vastaajat Valitsemalla vastuullisesti valmistettuja tuotteita, esimerkiksi ilman lapsityövoimaa ja ympäristöystävällisesti tuotettuja 86 Puhumalla tyttöjen oikeuksista ja sukupuolten välisestä tasaarvosta omassa kaveriporukassa 8 Levittämällä sosiaalisessa mediassa tietoa tyttöjen oikeuksista 66 Toimimalla vapaaehtoisena tyttöjen oikeuksia edistävässä järjestössä 50 Olemalla yhteydessä päättäjiin 30 Jokin muu tapa 7 En halua vaikuttaa tyttöjen aseman parantamiseen 0 Ei osaa sanoa Vastaajat = 50 0 0 20 30 0 50 60 70 80 90 00 % 30.8.208 858/Ttu
Mitä ajattelee tyttöjen oikeuksien toteutumisesta Suomessa n=kaikki vastaajat 5 Ne toteutuvat... erittäin hyvin hyvin 3 kohtalaisesti 2 heikosti erittäin heikosti eos Keskiarvo KAIKKI (n=50) 26 66 8 0,7 IKÄRYHMÄT: 5 vuotta (n=93) 3 60 8,2 6 vuotta (n=02) 30 6 6,2 7 vuotta (n=05) 3 63 5,25 8 vuotta (n=05) 8 69,07 9 vuotta (n=99) 8 7,07 OPISKELEE TÄLLÄ HETKELLÄ: Peruskoulussa (n=6) 29 58 2,8 Lukiossa (n=257) 28 66 5 0,23 Toisen asteen ammatill. oppilaitoksessa (n=88) 20 62 8,02 Yliopistossa (n=9) 3 62 5,29 Jossain muualla (n=37) 8 6,08 Ei missään (n=2) 23 69 5 2,8 0 0 20 30 0 50 60 70 80 90 00 % Vastaajat = 50 30.8.208 858/Ttu
Nimeä yksi tai usea henkilö tai taho, joka on edistänyt tyttöjen oikeuksia Suomessa tai maailmalla n=kaikki vastaajat Vastaajat = 50 Unicef 30.8.208 858/Ttu YK Minna Canth Julkkikset Amnesty International Tubettajat/ some/ YouTube/ blogit Malala Yousafzai Tarja Halonen Plan Poliitikot/ puolueet/ presidentit/ Suomen eduskunta SPR Feministiliikkeet/ feministit Barack ja Michelle Obama Emma Watson Koulut/ koulutusjärjestelmä/ suomalainen peruskoulu/ opettajat 3 3 3 2 2 2 2 6 6 9 8 Naiskirjailijat (Julkkikset: mm. Arman, Evelina, Lenita Airisto, Maria Veitola, Muut kehitysyhteistyöjärjestöt Beyoncé, Demi Lovato, John Oliver, Kristen Bell, Lady Gaga, Oprah, (mm. Solidaarisuus, Kirkon Ulkomaanapu) Susan Antonia, Angelina Jolie, Taylor Swift, Ariana Grande, Zara Mee too -kampanja Larsson, Ulrikke Falch, Ashley Graham) Tyttöjen talo (mm. Mansikka, Mariieveronica, Julia Ahonen) 0 0 20 30 0 50 % Muut hyväntekeväisyysjärjestöt Muut lastensuojelujärjestöt (mm. MLL) Pelastakaa Lapset ry Muut ihmisoikeusjärjestöt (mm. Seta) Elisabeth Rehn Muu Ei osaa sanoa 0 (mm. Chimamanda Ngozi Adichie, Tove Jansson, Sofi Oksanen, Jenni Haukio, J.K. Rowling, Rupi Kaur) 0 (Muu-ryhmä: mm. Suomen valtio, Naisten Linja, Naisten pankki, Roosa nauha -järjestö, Suomen lukiolaisten liitto, Partio, CMI, EU, UN Women, Ruskeat Tytöt, kaverit, media, kirjallisuus, urheilijat, Marimekko, Meeri Koutaniemi, Emma González, Fanny Luukkonen/ Lotta Svärd, Wivi Lönn, Äiti Teresa, Rosa Parks, Always/Libresse-kampanjat) 8 % 0 0 20 30 0 50
Laadunvarmistus Taloustutkimuksessa SGS Fimko on myöntänyt Taloustutkimukselle ISO 20252 -toimialasertifikaatin, ja tämän projektin kaikki vaiheet on toteutettu tämän standardin sekä Suomen lakien mukaisesti. Taloustutkimus käsittelee aina kaikkia tutkimuksiin liittyviä, sekä asiakkailta saatuja että tutkimuksen yhteydessä syntyneitä, tietoja ehdottoman luottamuksellisina. Taloustutkimus on sitoutunut noudattamaan ESOMARin ja Kansainvälisen Kauppakamarin yhdessä julkaisemia tutkimusalan kansainvälisiä perussääntöjä. Taloustutkimus ei ole käyttänyt alihankkijoita tässä tutkimuksessa. Erillistutkimuksen tulosten julkaiseminen ja edelleen luovuttaminen Tutkimuksen tilaaja voi julkistaa tilaamansa tutkimuksen tuloksia, kunhan julkaistut tulokset eivät ole harhaanjohtavia. Kun tutkimustuloksia julkaistaan, tulee selvästi erottaa tulokset ja niiden tulkinta. Julkistamisen yhteydessä on aina mainittava tutkimuksen nimi, toteutusaika ja tutkimuksen tekijä, Taloustutkimus Oy. Toivomme, että lähetätte suunnittelemanne julkaisun (lehtiartikkeli, verkossa julkaistavat tiedot ym.) Taloustutkimus Oy:hyn tarkastettavaksi ennen julkaisemista. Lisäksi toivomme, että toimitatte meille tiedon siitä, missä ja milloin asia julkaistaan, jotta voimme vastata meille mahdollisesti tuleviin kyselyihin. Olemme mielellämme avuksi viestinnässänne. 30.8.208 858/Ttu
LUOTETTAVUUSRAJATAULUKKO 95 %:N TASOLLE Esimerkki Jos tuhannesta vastaajasta 5 % on ostanut tuotetta, on virhemarginaali ±, prosenttiyksikköä. Koko väestössä on siis 95 %:n luotettavuustason mukaan 3,6 6, % tuotetta ostaneita. Esimerkki 2 Oletetaan ennen tutkimusta, että tuotteen markkinaosuus on noin 5 %. Halutaan selvittää asia ± prosenttiyksikön tarkkuudella. Tutkimukseen tarvitaan 5000 vastaajaa. Esimerkki 3 a) Tuhannen vastaajan joukossa 5 9-vuotiaita on 50, ja näistä 0 % ilmoittaa ostavansa säännöllisesti tuotetta X. Todellinen ostajien osuus 95 %:n luotettavuustasolla on 0 % ±,9 eli 5,,9 %. b) Jos otoskoko olisi puolta pienempi eli 500, 5 9-vuotiaita vastaajia olisi 75 ja todellinen ostajien osuus olisi 0 % ±6,9 eli 3, 6,9 %.
KAHDESTA ERI TUTKIMUKSESTA SAATUJEN TULOSTEN VÄLISTEN EROJEN LUOTETTAVUUSTAULUKKO 95 %:N TASOLLE Näiden taulukoiden avulla voidaan arvioida eri-suuruisten otosten ja eri tutkimusten avulla saatujen prosenttilukujen erotusten merkitsevyyttä. Taulukoista valitaan aina se, jossa p (=prosenttiluku) on lähinnä saatua tulosta/osuutta. ESIMERKKI Tehtiin kaksi eri tutkimusta eri aikoina. Toisessa oli 250 vastaajaa ja toisessa 000. Tuotteen markkina-osuus oli pienemmässä tutkimuksessa 37 % ja suuremmassa 35 %. Tarkasteluun valitaan taulukko p = 0 tai 60 %, koska saadut tulokset ovat kaikkein lähimpänä sitä. Taulukosta katsotaan luku otoskokojen 000 ja 250 risteyskohdasta. Tässä tapauksessa tulosten eron merkitsevyyteen olisi vaadittu 6,8 prosenttiyksikön ero, joten tehtyjen tutkimusten tulosten ero (2 prosenttiyksikköä) ei ollut merkitsevä.