Työmäärän vaihtelu automaattilypsy- navetoissa 4Dbarn projekti 11.3 2015 Maitoyrittäjät ry vuosikokousseminaari Jouni Pitkäranta, Arkkitehti SAFA
Robottinavettatutkimus V. 2014 aikana 33 robottinavettaa 1-8 robottia Eri merkkisiä Suomi (11 navettaa), Ruotsi (3), Tanska (4), Hollanti (11), Usa (5) Työajan kellotus aamuaskareiden aikana Lisäksi kysymykset, päivän data kaikista muista navetan töistä sekä navetan käyttäjäkokemuksista
Tutkimuksen toteuttajat Päätoteuttajat Jouni Pitkäranta arkkitehti Safa ja Marjo Posio MMM Proagria Oulu Lisäksi 2 opiskelijaa Drontenin Yliopistosta Hollannista syksyllä 2014 Tutkimusta kehittämässä olleet myös Jack Rodenburg (Dairylogix) Kanada ja prof. David Kammel (Wisconsinin yliopisto) Tutkimus on Arkkitehtitoimisto Jouni Pitkäranta Oy:n rahoittama
Mitattu: Työaika eri paikoissa eri toiminnoissa 1 min tarkkuudella Askeleet Niskaputken sijainti Kuivikkeen määrä parressa Valon määrä eri puolilla navettaa
Tavoitteet: Yrittää suunnittelijana ymmärtää miten robottinavetta käytännössä toimii Löytää parannettavaa ja tekijöitä navetan työtehokkuuden, kustannusten ja tuotannon välillä Karsia ei-tarvittavaa Auttaa kohdetilaa hienosäätämään prosesseja Kehittää uusi toiminnallisen suunnittelun metodi
Miten robottinavetan tehokkuutta pitäisi ylipäätään mitata? Paljonko maitoa / robotti? Kertoo kalliin laitteen kapasiteetin hyödyntämisestä paljonko traktoriin tulee tunteja vuodessa? Robotti keskipisteenä Paljonko maitoa / henkilötyötunti? Robotin ympärillä olevat asiat keskipisteenä Tuotantokustannus / maitolitra? Kun kaikki osatekijät lyödään yhteen Voidaan verrata lypsyasemanavetoihin
Työtehokkuus tuotettua maitoa / henkilötyötunti Sisältää päivittäiset rutiinit vasikoiden, nuorikarjan sekä lehmien kanssa ja niiden ruokinnan ei esim viikottain tehtävää työtä Valtava vaihtelu (150 900 litraa) vrt 22 45 l / lehmä Yksi robotti 150 450 litraa Kaksi robottia 220-700 litraa Kolme robottia tai enemmän 300 900 litraa Työtehokkuus ei näytä lisääntyvän, jos robotteja on yli 4 Vaikeaa luoda tehokas päivä työntekijälle, jolloin osa työstä ei ole niin tuottavaa? Huonoin ja paras tila lypsävät samalla robotilla Työtehokkaita tiloja myös matalan lehmätuotoksen tiloilla
Enemmän työtunteja enemmän maitoa? Ei suoraa yhtäläisyysmerkkiä Rutiinityöt nopeammin -> enemmän aikaa johtamiselle? Tehokkaasti työnsä järjestävät osaavat myös johtaa tilaa paremmin? Navetassa on paljon näkymätöntä ei tuottavaa työtä Työmäärän äärimmäinen minimointi alkaa kuitenkin näkyä laadussa -> vähän enemmän työtä oikeaan paikkaan ja parempi tuotanto
Yleisiä havaintoja Nuorikarja eri navetassa ei välttämättä lisää työmäärää Pahimmillaan erittäin työllistäviä (kuivitus ja kolaus) Vasikat vaativat yllättävän paljon työtä Juottoautomaattitiloilla ei merkittävää työnsäästöä vrt sankojuotto Seosrehuruokinnassa vaunullisen teossa ja jaossa iso vaihtelu Vaihtelu 25 min 100 min / vaunullinen Vaunun koolla ei kovin suurta merkitystä Rehukeskuksen suunnittelu!!!
Suomi 150 500 litraa Ruotsi 240 640 litraa Tiloilla erinäisiä ongelmia Tanska 550 900 litraa Tehokasta, talous edellä Hollanti Vertailua maittain 550 750 litraa Lifestyle, työvoiman minimointi Yhdysvallat 220 700 litraa asemanavettamanagement? Edullinen työvoima
Tekemisen ajoitus tärkeää! Tekemisen järjestys siten, että se vähiten haittaa lehmiä Ruokinnan ajoitus suhteessa ajettaviin lehmiin, parsien siivoukseen, robotin pesuun jne Lehmän normaalin rytmin hyödyntäminen työrutiineissa Eri asioiden tekeminen samanaikaisesti Tehdä muuta kun toinen asia tekeytyy Etäisyydet eri työpisteiden välillä tärkeitä -> lay-out suunnittelu!!
Bobcat lannanpoisto robottinavetassa
Robottien kapasiteetti täynnä > paljon ajettavia lehmiä
Makaavien lehmien paikka parressa -> vaikuttaa mm. parren putsausaikaan
Puutteellinen portitus -> navetan ominaisuuksia ei voi hyödyntää
Käytä tehokkaita työvälineitä poikkikäytävän puhdistuksessa
Pyri minimoimaan työtä, joka vaatii kaksi ihmistä
Askelten määrän ero valtava
Tutkimuksen tähän asti paras tila: Luomumaitotila Tanskassa, 130 lehmää lypsykierrossa (+ umpilehmät) 3 robottia Päivämaito 39,5 l, lypsykäynnit 3,3 Robotit asennettu vanhaan navettaan, navetan mitoitus ja robottien sijoitus ei optimaalinen Päivittäinen työaika yhteensä 5,5 henkilötyötuntia Noin 900 litraa maitoa / henkilötyötunti
3-rivinen, nuorikarja pöydän toisella puolella
Robotit vanhassa keräilytilassa
Lopuksi: Suunnitteluratkaisuilla voidaan vaikuttaa paljon navetan työmäärään Työmäärän muodostumisessa on vielä paljon tekijöitä, joista ei tiedetä Työ (kustannus) on merkittävä osa maidon tuotantokustannuksesta 600 000 l tuotannossa 250 l / htt -> 400 l / htt, työnsäästö 900 h -> x 18 eur / h = 16 200 eur = 2,7 eurocenttiä / litra. Tekniikalla ei ratkaista kaikkea