Nevanperän valtaojan kosteikkosuunnitelma Kunta: 005, Alajärvi Kylä: 401, Alajärvi

Samankaltaiset tiedostot
RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA

Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko

Op

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus

Viranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue

Patorakenteiden periaatekuvia

Kotiseutukosteikko Life hanke Ruovesi, Kulmalan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

RAUHIONOJAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä, Muhos

ristöjen hoito - Vesilinnut

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä Tarja Stenman 1

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke Salo, Vuorelan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kokkosuon vesiensuojelusuunnitelma Kiuruvesi

Nuutajärven kartanon kosteikko

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Pienempien kosteikkokohteiden rakentaminen

Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 2

PEKKA TAHTINEN AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

+90. F=1.6 km2 HQ=0.50 m3/s. v= 0.33 m/s HQ=0.33 m3/s t=0.91 m A=2.0 m ljhs +80. ljhs ljhs. i= i= lk=1:2. kaivu uuteen paikkaan

URAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELU- TOIMENPITEET

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA VUOHENOJA, LIETO

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Kunnosta lähivetesi -koulutus

KIRNULANOJA 2 VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

Suunniteltu luonnonhoitohanke sijaitsee Pohjois Pohjanmaalla, Haapajärven kaupungissa, Haapajärven kylässä. Karttalehdet Q4311d ja Q4311f.

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus

RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä

Ei-tuotannollinen investointi: Kosteikkoinvestoinnit

Ravinnepiika-hanke. Saara Ryhänen, Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Savo Jäppilä

Honnin padon korjaaminen

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena

[Kirjoita teksti] Tn:o Pinta-ala yhteensä

Jurvanojan ennallistaminen kiinteistön 9:200 osalta

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

PIRKKALAN RIEKONLAHDEN KOSTEIKKOSUUNNITELMA

Pukkiselän ja Luusjoen valuma-alueen metsätalouden vesiensuojelu

Juha Laasonen

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

ÄHTÄRIN KOLUNJOEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN JATKOHANKE (2) ALUEELLINEN SUUNNITELMA

Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Korkattijärveen tulevaa metsätalouden etenkin metsäojituksen aiheuttamaa

SIIKALATVAN LAMMENNEVAN KOSTEIKON TOIMENPIDESUUNNITELMA

Metsätalouden vesiensuojelu

Kotiseutukosteikko Life hanke Hausjärvi, Jokirannan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kokonaisvaltainen valuma-aluetason vesienhallinta. OK Ojat kuntoon

Jäälinojan vesienhoitosuunnitelma

Alueelle sopivia metsätalouden vesien suojelun keinoja

VT4 VEHNIÄN ETL HULEVESISELVITYS. Destia Oy

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

Suunnitelma laskeutusaltaan sijoittamisesta ja mitoittamisesta

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

LIITE 1 PANUMAJÄRVEN VESIENHOITOHANKE, PUDASJÄRVI

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

1 Täydentävä suunnitelma aiemmin päivättyyn Järvikylän uusjaon aartamin siivouskaivuhankeeseen.

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

HOLLOLAN KUNTA RAIKKOSEN KATUYHTEYS

Sastamala Mouhijärvi Vestola 2 kivikautisen asuinpaikan tarkastus 2011

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma P11912

Kosteikot tutuksi tilaisuus Vuokko Mähönen / POSELY

MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Hahmajoen valuma-alueen suojavyöhykkeiden yleissuunnitelma v. 2010

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

OJITUS & LUVAT. MTK-Varsinais-Suomi Sallmén Ari

Maatalousalueiden kosteikko- ja monimuotoisuuspäivä Petäjävesi. Täky hankeen koulutustilaisuus Ilona Helle

LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS

Peruskuivatuksen suunnittelu

Maatalouden monivaikutteinen kosteikko

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa

Kotiseutukosteikko Life Life+ Return of Rural Wetlands

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

MONKKASENRANNAN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Kempele

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS

Kosteikkojen toteutus käytännön esimerkein

PATOJEN MÄÄRÄAIKAISTARKASTUKSET YHTEENVETO. Prosessivesiallas PVM

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

Metsätalouden vesiensuojelu ja elinympäristöjen hoito

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki LUONNOSVAIHE

ONKAMAANJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

MUINAISJÄÄNNÖSSELVITYS

Luontoa huomioon ottavia ratkaisuja

Transkriptio:

Nevanperän valtaojan kosteikkosuunnitelma Kunta: 005, Alajärvi Kylä: 401, Alajärvi Ojajärven pohjoispää huhtikuulla 2018.

2 Sisällys 1. Hankkeen tiedot 1.1 Hankkeen yleiskuvaus 3 1.2 hankkeen tavoitteet 3 1.3 Kosteikon sijainti 4 2. Suunnittelualueen tila 2.1 Alueen yleiskuvaus.. 5 2.2 Suojelualueet ja muut luontoarvot.. 6 2.3 pohjavesialueet ja muinaisjäännökset.. 6 3. Toteutus 3.1 Hankkeen toteuttamistapa ja aika... 8 3.2 valuma-alue- ja virtaamatiedot 8 3.3 Kosteikon mitoitus 10 4. Kosteikon perustaminen ja rakenteet 4.1 Perustaminen.. 12 4.2 Kosteikon rakenteet 12 5. Kosteikon seurannat ja jatkohoito 5.1 Kosteikon hoitoseuranta. 14 5.2 Jatkohoito.. 14 Liitteet:

3 Hankkeen tiedot 1.1 Hankkeen yleiskuvaus Kosteikkohanke sijaitsee Alajärvellä, Ojajärven kylällä. Tarkempi paikka on Ojajärven pohjoispäähän laskevan valtaojan alkupää. Paikka on osittain joutomaata ja peltoa sekä metsämaata, joissa pohjavesivesipinta on kasvua haittaavalla korkeudella. Osa suunnittelualueen pinta-alasta on avo-ojitettua peltoa, jossa vesipinta on kuivana aikana noin 30 cm maanpinnasta. Viljely kärsii kosteudesta. Ojajärvi on pienialainen järvi noin 6 km Alajärven keskustasta koilliseen, Vimpeliin johtavan tien nro 68 länsipuolella. Järven pinta-ala on noin 134 ha ja keskisyvyys 2,2 metriä. Järven pohjoispää (Hannulanlahti) on voimakkaasti umpeen kasvamassa mm. järviruokoa. Lisäksi viimevuosina on järveä alkanut vaivaamaan pohjoisosasta lähtien Kanadanvesirutto. Järven veden laatu on hyvä, kun vertaa muihin lähialueen järviin Alajärvellä ( Ramboll 2007). Ville Yli-Teevahainen / Ramboll on laatinut Ojajärvelle alustavan kunnostussuunnitelman 01/2018. 1.2 Hankkeen tavoitteet Tarkoitus perustaa monivaikutteinen kosteikko patoamalla. Kosteikon tarkoituksena on poistaa vedestä mahdollisimman tehokkaasti kiintoaineita, lähinnä humusta ja niihin sitoutuneita ravinteita. Vesien laskiessa kosteikon kasvillisuuden läpi, myös liukoisessa muodossa olevien ravinteiden määrä vähenee kasvien käyttäessä niitä. Kosteikolta vesi ohjataan ruovikon läpi Ojajärveen. Hankkeen toteuttaminen tukee myös vesiensuojelun ja maatalousympäristöjen luonnon monimuotoisuudelle asetettuja vaikuttavuustavoitteita. Lisäksi kosteikko sijaitsee Suvitien ja Ojajärven välisellä alueella, jolloin myös tielle avautuu maisema, jossa vuorottelevat avovesipinta ja suojaisat vesilintujen pesimäsaarekkeet. Taustalla oleva Ojajärvikin näkyy kosteikon rakentamisen jälkeen paremmin tielle. Korkeusmittaukset tehty käyttäen tasokoordinaatistoa ETRS-TM35FIN ja geoidimallia FIN2005N00 Mittaukset tehty GPS-mittalaitteella käyttäen VRS GPRS korjausta.

4 1.3 Kosteikon sijainti Kosteikko sijaitsee Alajärven kaupungissa Ojajärven pohjoispäähän laskevan laskuojan alkupäässä. Kosteikko sijaitsee seuraavilla tiloilla: 5-401-20-8 Hannula om. Mäki Kari 5-401-20-33 Hannulabacka om. Hannula Arvo oik.om. 5-401-20-30 Risuniemi om. Hannula-Kollani Tuula Kosteikon koordinaatit: N=6997768, E=339887 (ETRS-TM35FIN) kuva 1. Kosteikon sijaintikartta

5 2. Suunnittelualueen tila 2.1 Alueen yleiskuvaus Suunniteltu kosteikko sijaitsee kolmen eri maanomistajan tiloilla. Paikka on Ojajärven pohjoispäähän laskeva valtaoja. Oja perattu Suvitien ja järven välisellä osuudella 2016. Tällöin tien alapuolisilla, tiehen rajoittuvilla peltolohkoilla kuivatustilanne saatiin viljelyn kannalta toimivaksi. Alempana olevalla avo-ojitetulla kuviolla on pohjavesipinta kuivana aikana noin 30 cm maanpinnasta. Tilalla 20:33 metsämaata, joka osittain päätehakattu ja osittain harvennettu talvella 2017-2018. Metsämaan ojittaminen olisi metsänkasvatuksen kannalta välttämätöntä, mutta järven vesipinta ei mahdollista kuivatusta ko. alueella. Maanomistajista (kuva 2.) Pekka Hannula ja Kalevi Mäki (mo:n edustaja) olivat mukana maasto katselmuksessa 2.5.2018. Maastossa suunniteltiin tulevan kosteikon paikkaa ja toteutustapaa. Lisäksi paikalla Kai Hannulabacka ja kosteikon suunnittelija Jarkko Pyyluoma ProAgria Etelä- Pohjanmaa. kuva 2. Vasemmalta Pekka Hannula, Kai Hannulabacka ja Kalevi Mäki. 2.5.2018.

6 2.2 Suojelualueet ja muut luontoarvot Varsinaisella toimenpidealueella tai sen välittömässä lähiympäristössä ei ole sellaisia luontoarvoja, joita kosteikkohanke voisi vaarantaa tai heikentää. Suunnitellulla kosteikkohankkeella on kokonaisuutena arvioiden myönteinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen ja maisemaan. 2.3 Pohjavesialueet ja muinaisjäännökset Kosteikkokohde ei sijaitse pohjavesialueella, eikä suunniteltu kosteikkohanke aiheuta minkään lähialueen pohjavesiesiintymien pilaantumista. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse muinaismuistolailla rauhoitettuja muinaisjäännöksiä. Eikä myöskään Museoviraston ylläpitämän kulttuuriperintörekisterin mukaisia kohteita. Normaalisti kosteikon perustaminen ei vaadi vesilupaa, mutta jos siitä luultavasti koituu haittaa naapureille tai huomattavan iso muutos luontoon, on lupa hankittava. Kuva 3. Järveen laskeva oja Suvitieltä järvelle päin. 24.4.2018.

7 kuva 4. Järven pohjoispään umpeenkasvanutta osaa, jonka läpi virtaa laskuojan vedet. 24.4.2018. kuva 5. Kosteikon paikalta näkymä tielle päin ja järvelle päin. 24.4.2018.

8 3. Toteutus 3.1 Hankkeen toteuttamistapa ja -aika Kosteikko perustetaan Nevanperältä Ojajärven pohjoispäähän laskevan laskuojan varteen siten, että laskuoja on osa kosteikkoa ja kosteikko levittäytyy laskuojan molemmin puolin. Alue on korkeusasemaltaan vain vähän Ojajärven pintaa ylempänä. Tarpeen tehdä vain vähäinen pohjakynnys kosteikon purkupaikalle, jottei kosteikon vesi laske kuivanakaan aikana suunniteltua tasoa alemmaksi. Kosteikon yläosaan laskevaa laskuojaa levennetään ja syvennetään altaaksi, josta on hyvä tarvittaessa poistaa kertynyt kiintoaines. Kosteikon alle jäävän pellon osalta poistetaan pääosin ruokamultakerros, joka levitetään yläpuoliselle pellolle ja osittain perustettavien saarekkeiden pintaan. Vesi ohjataan padotuksin kulkemaan tasaisesti koko kosteikkoalueella, jolloin viipymä saadaan mahdollisimman pitkäkestoiseksi. Kosteikon ja tien välisen peltoalueen kuivatus ei vaarannu toimenpiteen seurauksena. Laskuojan länsipuoleisen alueen salaojalaskun harja on korkeudella 119.10 mmpy. Kosteikon vesipinta padotetaan korkeuteen 119.15 mmpy. Muuten ojitus toimii nykyisinkin mo:n mukaan veden alaisena (ruosteinen maa). Kosteikon rakentamisen vastuiden osalta ei ole sopimusta olemassa. maanrakennustöiden rakennuttajasta sovitaan rahoituksesta sopimisen yhteydessä. Suunnitelmakartalla kuvatut kosteikkoalueelle toteutettavat rakenteet ja niiden sijainti ovat suuntaa antavia ja niiden lopullinen muoto ja koko tarkentuvat käytännön rakennustöiden yhteydessä. 3.2 Valuma-alue- ja virtaamatiedot Kosteikon valuma-alue on kapea ja pitkä, etelä-pohjoissuuntainen alue. Alue on pääosin metsämaata, jossa ei ole soita lainkaan. Valuma-alueen pinta-ala 276 ha, josta peltoa on peruskartan mukaan 33 ha eli noin 12 %. Pellot ovat tällä hetkellä pääosin normaalissa viljelykäytössä. Järviä tai muitakaan vesistöjä ei alueella ole. Maanpinnan korkeus on kosteikon paikalla 119.38 mmpy ja valuma-alueen yläosassa noin 165.00 mmpy. Kaltevuudesta ja järvien puuttumisesta johtuen sulamis- ja sadevedet kerääntyvät nopeasti valtaojaan ja edelleen järveen.

9 kuva 6. Kosteikon valuma-alue kartta. Mittakaava 1:15 000.

10 Laskuojaan tulevat valumat ja virtaamat (perustuu Nissisen 1984 nomogrammeihin). Valuma-alue A= 2,76 neliökilometriä Järvisyys J= 0 % Ylivirtaama 1/20 v Keskiylivirtaama Keskivirtaama HQ 1/20 = 770 l/s MHQ = 425 l/s MQ= 28 l/s 3.3 Kosteikon mitoitus Kosteikon suunnitteluohjeiden mukaan kosteikon pinta-alan tulee olla vähintään 0,5 % valumaalueen alasta. Kosteikon tulouoman suulle kaivetaan syvänne / pyörrelampi, joka kerää valumaalueelta tulevia kiintoaineita. Syvän osan koko ja muoto mahdollistavat veden viipymän ja hiukkasten laskeutumisen pohjaan. Syvänne on mahdollista tyhjätä helposti, joko oheiselta patovallilta tai nostamalla maat viereiselle pellolle. Avovesipintaa on noin 1/3 kosteikosta. Syvän osan tilavuuden laskennassa käytetty mitoituksena: Altaan pinta-ala 5 m 2 /valuma-alue hehtaari ja vesitilavuus 5.5 m 3 / valuma-alue hehtaari. Altaan seinäkaltevuutena käytetty ½. Allasosan koko tilavuus noin 2200 m 3. Syvyys 2,0 m. Purkupisteen korkeuden kosteikolle ollessa noin 0,2 m maan pinnasta. Syvän osan koko on vesipinnan tasolla 8-14 m * 70 m. Lisäksi oja ja pyörrelampi osana allasta. Allasosan vesipinta-ala on näin ollen 1400 m 2 ja lietetilavuus 1500 m 3. Kosteikon pinta-ala Syvänveden alueen pinta-ala (allas +syvänteet) Matalanveden alueen pinta-ala, syvyys 20-50 cm. 1,40 ha 0,25 ha 0,50 ha Kosteikon purkupaikan patokynnyksen korkeus 119.15 mmpy. Järven keskivedenpinta on peruskartan mukaan tasolla 118.3 mmpy. Mitattu taso 12.6.2018 on 118.92 mmpy (ETRS-TM35FIN).

11 Kosteikon pohjapatoon asennetaan patolevyt, joihin tehdään uomaleikkaus 1:2. Päälle suodatinkangas, jonka reunat ulotetaan riittävän kauas. Peitetään kivi/louhekerroksella. Kuva vastaavanlaisesta pohjapadosta ja patovallista Kauhajoen Hyypässä 2018. kuva 7. pohjapato kuvat 8-9. Mallia Pahajoen kosteikolta Kosteikon yläpäähän rakennetaan yläkuvan kaltainen pyörrelampi Alemmassa kuvassa matalanveden alue ennen vesien johtamista kosteikkoon. Huomioi syvät ojat, jotka säilyvät avoimina vesilintujen kulkureitteinä kosteikon eri osiin.

12 4. Kosteikon perustaminen ja rakenteet 4.1 perustaminen Kosteikon toteutustyöt aloitetaan merkitsemällä korkeudet kosteikon pohjan tason määrittämiseksi kaivutöitä varten. Samalla rajataan alueen reunat. Kaivutyöt aloitetaan laskuojan itäpuolisella osuudella, kaivamalla matalan veden osuutta ja siirtämällä pellon pintamaita oheiselle pellolle, johon myös osa syvän alueen maista levitellään. Tärkeää kaivaa matalaan osaan noin 2 m leveitä ja 1 m syviä ojia. Matalan osan kasvaessa heinäkasveja, pysyvät syvät ojanteet auki ja mahdollistavat vesilintujen liikkumisen kosteikon eri osiin. Seuraavaksi kaivetaan syvän veden osuus laskuojasta itään päin ja rakennetaan kaivumaista penkereitä. tämä voidaan tehdä kuivakaivuna, ennen vesien johtamista alueelle. Seuraavaksi muotoillaan laskuojan länsipuoleinen alue suunnitelman mukaan. Ensin laajennetaan allasosuutta laskuojaa leventämällä ja tekemällä maista patovallia. Altaan taittokohtaan kaivetaan pyörrelampi, jossa veden viipymä kasvaa pyörteen ansiosta. Matalaan osaan tehdään saarekkeita ja erisyvyistä vesialuetta (20-50 cm). Laskuojasta voi sitten johtaa vedet tälle alueelle ja laskuojaan tehdään korkea pato maastossa olevan tilojen (20:8 ja 20:30) rajakiven eteläpuolelle. Nykyinen laskuoja jää syvän veden osuudeksi. Seuraavaksi siirrytään laskuojan itäpuoleiselle osuudelle tilan 20:30 alueelle. Maan muotoilun ja saarekkeiden rakentamisen ajan vesi johdetaan laskuojaa pitkin. Muotoilun jälkeen johdetaan vesi laskuojasta tälle alueelle ja laskuojaan tehdään pato levittämällä laskuojan syvän veden aluetta. Kosteikon purkupaikalle rakennetaan leveä pohjapato mitattuun korkeuteen. Padon etupuolelle rakentuu syvän veden alue. Padon kautta vesi päästetään osittain vanhaan laskuojaan ja osittain viereiselle umpeenkasvaneelle järven osuudelle. Korkeus hahmottuu käytännössäkin kosteikon täytyttyä vedellä. Lopuksi kaivumaiden hiukan kuivuttua tehdään tarvittavat viimeistelytyöt maavallien osalta. 4.2 kosteikon rakenteet Kosteikon perustamiseksi rakennetaan kosteikon eteläpuoleiseen osaan koko matkalle patopenger, jonka keskimääräinen korkeus on noin 0,80 m maanpinnantason yläpuolella korkeudella 120.10 mmpy. Penkan leveys päällä on 5 m ja luiskakaltevuus 1:2. Rakentamiseen tarvittavat maat kaivetaan kosteikon puoleiselta alueelta. Samoin altaan alkupäähän rakennettavan syvänteen reunavalli on päältä vähintään 5 metriä leveä kuin myös muuallekin kosteikon reunoille tehdään kaivumaista 5 metriä leveä tasanne, jota pitkin voidaan traktorilla hoitaa niittotyöt ja tarpeelliset korjaukset. Vesilintujen kannalta patovallin päälle järkevää perustaa riistakaistaleita. Läjitystarpeen vaatiessa pengertä mahdollista ja leventää maaston muotoja mukaillen. Purkupaikkaan rakennettava pohjapato muotoillaan vettä huonosti läpäisevästä pohjamaasta. Padon sydämeksi laitetaan vesivaneri, johon tehdään uomaleikkaus. Tärkeää nostaa vanerin reunat purkuaukon molemmin puolin penkan pinnalle saakka. Päälle laitetaan suodatinkangas, jonka painoksi painellaan erikokoisia kiviä/louhetta ( halk. 10cm-60cm) noin 30 m 3. Kosteikon tyhjäystä varten ei ole mahdollista rakentaa tyhjäysrakenteita, johtuen pienestä korkeuserosta järven pintaan. Tarvittaessa tyhjäys hoidetaan pumpulla vähän virtaaman aikaan.

13

14 5. Kosteikon seurannat ja jatkohoito 5.1 Kosteikon hoitoseuranta Kosteikkohankkeen toteuttaja on vastuussa perustettavan kosteikon ylläpidosta kaikkine siihen liittyvine hoito- ja seurantatöineen. 5.2 Jatkohoito Kosteikon perustamista seuraavien vuosien aikana ja erityisesti tulvien jälkeen on tärkeää tarkkailla padon ja reunavallien kuntoa. Havaitut vuotokohdat ja murtumat korjattava pikaisesti. Kosteikon alkupäähän syvään osaan ja kosteikkoon laskevaan ojaan kertynyt kiintoaine poistettava tarvittaessa. Kosteikon luonto- ja maisema-arvojen kannalta on tärkeää, että kosteikkoon rajoittuvia vaihettumisvyöhykkeitä pyritään hoitamaan mahdollisimman avoimina. Keskellä kosteikkoa olevalla saarekkeella on mahdollista antaa pensaiden kasvaa matalina aktiivisesti latvomalla. Reunapenkat voi hoitaa traktorilla ja niittokoneella. Myös riistapellon perustaminen penkereen päälle on mahdollista. kuva 8. Kosteikoilla vähennetään kiintoaineksen kulkeutumista alapuoliseen vesistöön. Kuvassa kosteikko Kauhajoen Hyypässä 2018.

15 Liitteet: Liite 1: kustannusarvio Liite 2: suunnittelukartta 1:1000 Liite 3: Kosteikon poikkileikkaus A 1:500 Liite 4: kosteikon poikkileikkaus A 1:250 Pro-Agria Etelä-Pohjanmaa 11.9.2018 Jarkko Pyyluoma asiantuntija, salaojitus- ja mittauspalvelut puh. 043-8273585