Koskenkorvan yleiskaava osa 2

Kaavaselostus Koskenkorvan yleiskaava osa 2 Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi 8.6.2018

Sisällysluettelo 1 Perus- ja tunnistetiedot 3 2 Tiivistelmä 6 3 Lähtökohdat 10 3.1 Alueen yleiskuvaus 10 3.2 Luonnonympäristö 11 3.3 Rakennettu ympäristö 49 3.4 Maanomistus 85 3.5 Suunnittelutilanne 86 4 Yleiskaavan suunnittelun vaiheet 91 4.1 Yleiskaavan suunnittelun tarve 91 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 91 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 91 4.4 Yleiskaavan tavoitteet 92 4.5 Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vertailu 94 4.6 Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset 118 5 Yleiskaavan kuvaus 121 5.1 Kaavan rakenne 121 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 122 5.3 Aluevaraukset 123 5.4 Kaavan vaikutukset 128 5.5 Ympäristön häiriötekijät 130 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset 131 6 Yleiskaavan toteutus 136 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 136 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus 136 6.3 Toteutuksen seuranta 136 Liiteasiakirjat Liite 1. Kaavoituspäätös Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Etelä-Pohjanmaan ELY keskuksen oikaisukehotus Liite 4. Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös Kannen kuvat Helena Teräväinen, Maaria Mäntysaari ja Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi 2

1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Kaavan tunnistetiedot Kunta Ilmajoki Alue Koskenkorva Kaava Koskenkorvan yleiskaava osa 2 Kaavan laatija Ari-Pekka Laitalainen kaavoitusjohtaja ari-pekka.laitalainen@ilmajoki.fi p. 044 4191 334 Tapio Mäntymaa kaavasuunnittelija YKS 480 tapio.mantymaa@ilmajoki.fi p. 044 4191 338 Ilmajoen kunnan kaavoitustoimi Ilkantie 17 60800 ILMAJOKI Vireille tulo Kaavoituspäätös 12.11.2002 Yleiskaavan hyväksyminen Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 14.11.2017 20.11.2017 15.12.2017 104 Oikaisukehotus EPOELY:n oikaisukehotus kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä 22.1.2018 Yleiskaavan hyväksyminen Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 11.6.2018 18.6.2018 25.6.2018 19 3

1.2 Kaava-alueen sijainti Koskenkorvan yleiskaava-alue sijaitsee Ilmajoen kunnan lounaisosassa rajautuen Kurikan kuntarajaan. Lännessä rajaus noudattaa valtatien 3 vuonna 1995 valmistunutta yleissuunnitelmaa ja koillisessa kaava-alue rajoittuu Ilmajoen keskustan yleiskaava-alueeseen. Yleiskaavan pinta-ala on noin 3790 ha. Koskenkorvan yleiskaavan hallinnollinen käsittely on jaettu 2012 kahteen osaan; osa 1 käsittää kantatien 67 itäpuolelle rajautuvan alueen ja osa 2 kantatien länsipuolelle rajautuvan alueen. Koskenkorvan yleiskaavan osan 1 on kunnanvaltuusto hyväksynyt 20.12.2012. Tämä kaavaselostus koskee Koskenkorvan yleiskaavan osaa 2. 1.3 Kaavan tarkoitus Koskenkorvan yleiskaavan tarkoituksena on suunnitella Koskenkorvalle toimiva yhdyskuntarakenne, jossa eri toimintojen laajeneville aluevarauksille on osoitettu kullekin parhaiten soveltuvat sijoituspaikat. Toimintojen sijoittamisessa otetaan huomioon yhdyskuntarakenteen taloudellisuus ja ekologinen kestävyys sekä elinympäristöjen turvallisuus, terveellisyys ja tasapaino. Suunnittelun perustana on olemassa oleva yhdyskuntarakenne, rakennettu ympäristö, maisema ja luonnonarvot sekä ympäristöhaittojen vähentäminen. 1.4 Liiteasiakirjat Liite 1. Kaavoituspäätös Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 3. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen oikaisukehotus Liite 4. Kunnanvaltuuston hyväksymispäätös 4

1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Ilmajoen kirkonkylän, Koskenkorvan ja Ahonkylän alueiden alustava maaperän rakennuskelpoisuuskartoitus. Suunnittelukeskus Oy 1977. Ilmajoen kunnan luontoselvitys. Luontotutkimus Enviro Oy 1988. Rakennuskannan inventointi, 1995. Kurikan-Ilmajoen jokimaisemasuunnitelma. Mikko Ranto, Länsi-Suomen Ympäristökeskus 1999. Nahkaluoman ja Nenättämön luoman hajakuormitusselvitys. Vuorela 1999. Pukarankoskenpuisto. Koskenkorvan rantapuiston maisemasuunnitelma. Maaria Mäntysaari, Länsi-Suomen Ympäristökeskus 2000. Koskenkorvan yleiskaava. Elinkeinoselvitys. Ilmajoen kunta 2003. Koskenkorvan yleiskaava. Maatalousselvitys. Ilmajoen kunta 2003. Koskenkorvan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys. Turkka Korvenpää. Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy 2003. Ilmajoen rakennusperintö, osa II, Koskenkorva. Maaria Mäntysaari, 2005. Ilmajoki. Kaava-alueiden muinaisjäännösinventointi 2008. Timo Jussila, Mikroliitti Oy 2008. Koskenkorvan linnusto-, viitasammakko- ja lepakkoselvitys. Marika Vahekoski. Luontopalvelu Kraakku 2010. Tilastokeskus, Väestötilastotietokanta www.koskenkorva.net/historia 5

2 Tiivistelmä Koskenkorvan yleiskaavan hallinnollinen käsittely on koskenut koko kaava-aluetta kunnanhallituksen kokoukseen 3.7.2012 saakka, jolloin kunnanhallitus esitti tuulivoimapuiston ja sen ympäristön suunnittelemista omana alueenaan. Yleiskaava jaettiin kahteen osaan: osa 1 käsittää kantatien itäpuolelle rajautuvan alueen maankäytön ja osa 2 kantatien läntiselle puolelle rajautuvan alueen maankäytön. Koskenkorvan yleiskaava OSA 2 kantatie 67 OSA 1 6

2.1 Kaavaprosessin vaiheet Koskenkorvan yleiskaava 15.10.2002 Teknisen lautakunnan esitys kunnanhallitukselle kaavoituspäätöksestä 21.10.2002 Kunnanhallituksen esitys kunnanvaltuustolle kaavoituspäätöksestä 12.11.2002 Kunnanvaltuuston kaavoituspäätös 21.5. - 11.6.2003 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) nähtävillä 18.3. - 11.5.2010 Luonnosvaihtoehdot A ja B sekä päivitetty OAS nähtävillä 20.2.2012 27.2.2012 Teknisen lautakunnan esitys kunnanhallitukselle hyväksyä kaavaehdotus ja asettaa kaavaehdotus julkisesti nähtäville Kunnanhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen ja päätti asettaa yleiskaavan julkisesti nähtäville 20.3. - 18.4.2012 Kaavaehdotus julkisesti nähtävillä 29.5.2012 Teknisen lautakunnan esitys kunnanhallitukselle hyväksyä kaavaehdotus ja asettaa yleiskaava julkisesti nähtäville 4.6.2012 Kunnanhallitus palauttaa asian tekniselle lautakunnalle 26.6.2012 3.7.2012 Teknisen lautakunnan esitys kunnanhallitukselle hyväksyä kaavaehdotus ja asettaa kaavaehdotus julkisesti nähtäville Kunnanhallitus palauttaa asian tekniselle lautakunnalle ja esittää tuulivoimapuiston ja sen ympäristön irrottamista ko. kaavasta ja sen suunnittelemista omana alueena Koskenkorvan yleiskaava osa 1 10.9.2012 Kunnanhallitus päättää jatkaa yleiskaavan hallinnollista käsittelyä siten, että ensimmäisessä vaiheessa päätetään kantatien itäpuolelle rajautuvan alueen maankäyttö. Kunnanhallitus hyväksyy yleiskaavan kantatien itäpuolelle rajautuvan kaavaehdotuksen eli osan 1 ja asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville. 1-30.10.2012 Koskenkorvan yleiskaavan osan 1 kaavaehdotus julkisesti nähtävillä 27.11.2012 3.12.2012 Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle Koskenkorvan yleiskaavan osan 1 hyväksymistä Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle Koskenkorvan yleiskaavan osan 1 hyväksymistä 20.12.2012 87 Kunnanvaltuusto hyväksyy Koskenkorvan yleiskaavan osan 1 7

Koskenkorvan yleiskaava osa 2 Tämä kaavaselostus koskee Koskenkorvan yleiskaavan osaa 2. Koskenkorvan yleiskaava osa 2 18.9.2017 Teknisen lautakunnan esitys kunnanhallitukselle hyväksyä Koskenkorvan yleiskaavan osan 2 kaavaehdotus ja asettaa kaavaehdotus julkisesti nähtäville 25.9.2017 Kunnanhallitus hyväksyy kaavaehdotuksen ja asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville 5.10. - 6.11.2017 Koskenkorvan yleiskaavan osan 2 kaavaehdotus julkisesti nähtävillä 14.11.2017 Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle Koskenkorvan yleiskaavan osan 2 hyväksymistä 20.11.2017 Kunnanhallituksen esitys kunnanvaltuustolle hyväksyä Koskenkorvan yleiskaavan osa 2 15.12.2017 104 Kunnanvaltuusto hyväksyy Koskenkorvan yleiskaavan osan 2 22.1.2018 EPOELY:n oikaisukehotus kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksestä 11.6.2018 Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle Koskenkorvan yleiskaavan osan 2 hyväksymistä 18.6.2018 Kunnanhallituksen esitys kunnanvaltuustolle hyväksyä Koskenkorvan yleiskaavan osa 2 25.6.2018 19 Kunnanvaltuusto hyväksyy Koskenkorvan yleiskaavan osan 2 8

2.2 Yleiskaavan sisältö Koskenkorvan yleiskaava on laadittu olemassa olevan kylän rakennetta täydentäen. Kylän rungon muodostavat keskustatoiminnot, valtatie, Ilmajoentien ja kantatie. Asuminen ja työpaikka-alueet sekä virkistysalueet muodostavat harjua mukailevan kokonaisuuden. Yleiskaavassa uudet asuntoalueet on suunniteltu rakennettuja asuntoalueita täydentämään ja niitä saumattomasti jatkamaan. Asemakaavalla rakennettavia alueita ovat kerrostalo-, rivitalo- ja omakotitaloalueet. Teollisuusalueita ja muita työpaikka-alueita on suunniteltu nykyisten asemakaava-alueiden lisäksi Jurvantien ympäristöön, jonne voivat sijoittua suuriakin alueita tarvitsevat teollisuuslaitokset. Virkistysalueista on lähinnä urheilulle varattu Honkala-Salonmäen virkistysalue. Havuselan valtionpuisto on jätetty osittain metsäksi keskellä Korvanharjun asuntoaluetta. Kyrönjoen rantojen puistoissa asukkailla on mahdollisuus päästä nauttimaan jokiluonnosta. Yleisten teiden ja kokoojateiden verkko säilyy nykyisellään. Valtatielle on tosin osoitettu myös vaihtoehtoinen linjaus varautumisena pitkälle tulevaisuuteen. Kantatie on osoitettu merkittävästi parannettavaksi tieosuudeksi. Yleiskaavassa on osoitettu inventointien ja selvitysten perusteella maisema-alueita, kulttuurimaisema- ja rakennussuojelukohteita, luonnonmuistomerkkejä, kallioalueita ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita sekä tärkeitä pohjavesialueita. Laaja-alaisimpia suojelukohteita ovat tärkeät pohjavesialueet, kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä ympäristö sekä maisemallisesti merkittävä peltoalue. Altian Koskenkorvan tehtaat on osoitettu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Yleiskaavan osan 2 pinta-ala on 1846 ha. Keskusta- ja palvelualuetta on n. 37 ha, asuntoaluetta n. 393 ha ja teollisuus- ja työpaikka-aluetta n. 122 ha. Maa- ja metsätalousaluetta on n. 1063 ha ja virkistysaluetta n. 74 ha. Lisäksi on liikenne-, vesi-, suojelu- ja erityisalueita, huoltoasema-aluetta sekä loma- ja matkailualuetta. 2.3 Yleiskaavan toteuttaminen Ilmajoen kunta laatii asemakaavan laajennukset ja muutokset alueella ja myy rakennusmaan asemakaavan mukaisesti. Rakentamisen ajankohta myydyille tonteille määritellään kauppakirjassa. Kunta rakentaa kaavatiet ja virkistysalueet sekä osallistuu erillisten sopimusten mukaisesti muuhun rakentamiseen kuten hiihtoreittien ja yleisten teiden rakentamiseen. Liikennevirasto/ELY-keskus on laatinut valtatien 3 suuntauksen parantamissuunnitelman Koskenkorvan kohdalle. Suunnitelman toteuttamiselle ei ole annettu aikataulua. Samoin aikataulua ei ole suunnitelluille toimenpiteille, jotka on tarkoitus toteuttaa valtatien nykyisen linjauksen kohdalla. Tämä suunnitelma sisältää turvallisuutta parantavia toimia ja pohjaveden suojauksen, joiden mahdollisimman nopea toteuttaminen on tärkeää. 9

3 Lähtökohdat 3.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueen maisemarakenteelle on ominaista tasaisuus laajoine peltoaukeineen. Ketjumaisten selänteiden rajaama jokilaakso muodostaa maisemarakenteen rungon, jota Koskenkorvalla elävöittää joen puhkaisema harjumuodostelma. Vuosisatojen aikana peltojen keskellä virtaavan Kyrönjoen varrelle ja selänteiden metsäsaarekkeisiin on syntynyt asutusta. Viimeaikainen asutus on levittäytynyt taajamassa pelloille ja harjujen reuna-alueille sekä teiden varsille. Koskenkorvan yleiskaava-alueen elinkeinoelämän merkittävin osa-alue on maatalous, joka on voimakasta sikatilavaltaista maatilataloutta. Suurteollisuutta alueella edustaa Altia Oyj:n Koskenkorvan tehdas. Alueella on myös runsaasti pienteollisuutta, muun muassa metalli-, huonekalu- ja tekstiilialan yrittäjyyttä. Koskenkorva on tullut tunnetuksi nimestään ja historiastaan. Vanhimmat asutuksen jäljet Koskenkorvan alueella ovat kampakeraamiselta ajalta 4200-2000 ekr., jolloin merenrantaviiva kulki Teuvan, Ilmajoen ja Lapuan kautta Kyrönjoen laskiessa mereen Koskenkorvan kohdalla. Koskenkorvalla sijaitsee myös historiallinen maamerkki Santavuori, jonka läheisyydessä käytiin Nuijasodan viimeinen taistelu v. 1597. Kun rautatieaseman maa-alue lunastettiin Jaakko Koskenkorvan maista, tuli asemasta Koskenkorvan asema. Vähitellen Koskenkorva kylän nimenä vakiintui ja syrjäytti siihen saakka käytössä olleen Yläpää-nimen. Nykyään Koskenkorva tunnetaan nimenä ehkä parhaiten Koskenkorva-viinasta, joka oli ensimmäinen maataloustuotepohjainen viina Suomessa sotien jälkeen ja on ollut merkittävä työllistäjä seudulla ja sen ympäristössä. 10

3.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne ja kuva Suunnittelualueen maisemarakenne. Koskenkorva kuuluu Pohjanmaan maisemamaakunnan Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien seutuun. Koskenkorvan maisemarakenteen muodostavat Kyrönjoki ja sen lävistävä matala harju, avoin jokilaakso sekä lakeutta rajaavat loivat metsäiset selänteet. Koskenkorvan keskustaajama on muodostunut luontaisesti harjun ja joen yhtymäkohtaan, jossa tie haarautuu harjun myötäisesti lounaaseen. Harjun ja joen yhtymäkohdassa virtaava jyrkkäpiirteinen Pukarankoski on ollut tärkeä myllypaikka muuten vähäkoskisessa Kyrönjoessa. Kerroksellinen kulttuuriympäristö antaa oman leimansa Koskenkorvan maisemarakenteelle. Kulttuuriympäristöön liittyy sekä asumisen, varhaisen teollistumisen, liikenneväylien, kaupankäynnin, sosiaalisen toiminnan, opetuksen että muuttuvan maatalouden ympäristöjä. Haja-asutus ja päätiet ovat sijoittuneet eteläpohjalaiselle jokimaisemalle tyypillisesti ensisijaisesti jokivarteen. Suunnittelualue sijaitsee maakunnallisesti arvokkaalla Kyrönjoen kulttuurimaisema-alueella, jonka tunnusmerkkejä ovat joki ja sen ympärillä levittäytyvät laajat peltoaukeat. Koskenkorvan suurmaiseman ydin on jokilaakso, jonka harju ja Nahkaluoman uoma jakavat rajattuihin maisema-alueisiin. Kaukana sinertävät metsäiset selänteet muodostavat suurmaiseman ääriviivat. 11

Taajamarakenteen myötäilemää harjumaisemaa. (Mika Ruutiainen 2007). Taajamarakenteen myötäilemä harjumaisema muodostaa Koskenkorvan keskustassa maisemallisen solmukohdan. Alueen maisemakuvallinen identiteetti muodostuu harjumuodostelmaa myötäilevästä rakennuskannasta, harjuselänteen puhkaisemasta jokiuomasta ja harjumuodostelman kohdalle sijoittuvasta siltaparista sekä Pukarankosken pato- ja myllyrakennelmista ja rehevästä rantamiljööstä. Harjumuodostelma erottaa toisistaan yläjuoksun rantapellot ja alajuoksun lakeusmaiseman, samalla kun se yhdistää harjumuodostelmaa myötäilevän taajamarakenteen. Harjumaiseman mittakaava on pieni, koska näkymät rajautuvat aina melko lähellä olevaan puustoon, tiestöön tai rakennuskantaan. Pitkät näkymälinjat syntyvät lähinnä rautatien myötäisistä ja harjulta peltomaisemaan suuntautuneista näkymistä. Koskenkorvan maisemakuvaa näkyvimmin dominoiva maamerkki muodostuu Koskenkorvan tehdasalueen korkeista siiloista ja rakennuksista. Harjuselänteen puhkaisema jokiuoma. (Mika Ruutiainen 2007). 12

Harjumuodostelman etelänpuoleista jokilaaksoa (Mika Ruutiainen 2007). Koskenkorvan harjumuodostelman eteläisellä puolella jokimaisema avautuu melko laajoihin yhtenäisiin rantapeltoihin raittimaisen kylärakenteen ja tiestön myötäillessä joen ja selänteen puolivälissä olevaa harjumuodostelmaa. Laaksomaiseman selkeyttä korostaa laakson pohjalla lipuva Kyrönjoki. Jokivarsipeltojen maisemallinen merkitys on suuri, koska ne ulottuvat laajana yhtenäisenä harjumuodostelman rajaamana alueena joen molemmille puolille ja joen pituussuunnassa kauaksi yläjuoksulle. Maiseman mittakaava on suuri etenkin tasankojen pituussuunnassa, koska maanpinnan muodot ovat pienipiirteisiä, maiseman maamerkit vähäisiä ja maisemaa rajaavat elementit ovat kaukana. Reunatasangoilla ei ole, muutamia pylväskatajia lukuun ottamatta, maisemapuita eikä luhtalatoja, joten saarekemaiset pihapiirit ja joen länsipuolisen tasangon havupuumetsiköt ovat maiseman ainoita maamerkkejä. Alajuoksun lakeusmaiseman elementit ovat eteläpohjalaiselle lakeudelle tyypillisiä. Maiseman mittakaava on suuri, koska näkymiä rajaavat elementit ovat kaukana. Jokiuoman läheisyydessä maiseman mittakaava muuttuu nuoren rantapuuston myötä pienipiirteisemmäksi. Lakeuden maisemakuvassa jokea myötäilevä rantapuusto paikantaa joen sijainnin ja merkitsee sen maisemallisena maamerkkinä. Koskenkorvan keskustaajaman ja Ilmajoen kirkonkylän välisellä jokiosuudella talot erottuvat lakeusmaisemassa saarekemaisina taloryhminä. Kyrönjoen peltolakeutta Koskenkorvalta Ilmajoen keskustan suuntaan (Mika Ruutiainen 2007). 13

Maiseman historialliset ominaisuudet Ilmajoki sai pysyvän asutuksensa Kyrönjokea myöten Satakunnasta ja Hämeestä 1100-luvulla. Harjun lämpimät etelärinteet ovat olleet suosittuja asuinpaikkoja jo kivikaudelta lähtien. Koskenkorvan historiallisia näkymiä. Harjumuodostelmaa myötäilevät sekä esihistoriallisen merenlahden ranta-asutuksen jäänteet että historiallisen ajan Kyrönjokivarren asutus. Molempien asutusten kehittymiselle on ollut oleellista elanto-, kulku- ja kuljetusväylän tarjonnut vesistö sekä tulvilta suojaisa harjumuodostelma. Historiallinen asutus on muodostanut yhtenäisiä raittikyliä aina isoonjakoon saakka ja laajentunut 1800-luvun lopulta alkaen vähitellen selänteiden vaihettumisvyöhykkeille ja tiivistynyt kauttaaltaan 1900-luvun kuluessa. Topografia Suupohjan rautatie valmistui v. 1913. Hyvät liikenneyhteydet vaikuttivat huomattavasti siihen, että rautatien ympärille alkoi kasvaa teollisuutta, asutusta ja palveluja. Kerroksellinen kulttuuriympäristö antaa Koskenkorvan maisemarakenteelle oman erityispiirteensä, joka ilmentää varhaista teollistumista, maatalouden muutosprosessia sekä asuinrakennustyyppien muutoksia. Vielä 5000 vuotta sitten suurin osa Ilmajoesta oli merenpohjaa ja vain korkeimmat kohdat olivat kohonneet saariksi. Maan kohotessa merestä aallokko huuhteli monilta mäiltä ohuen moreenipeitteen paljastaen kalliokumpareita ja -selänteitä. Koskenkorvan harjujakso on muodostunut mannerjään kahden kielekevirran väliin syntyneestä saumamuodostumasta. Sen kohotessa merestä rantavoimat levittivät harjuainesta laajalle alueelle tasoittaen muodostuman rinteitä. Etelä-Pohjanmaan maisemarakenteelle ominainen tasaisuus ilmenee lähinnä taajaman koillispuoleisella peltolakeudella sekä harjumuodostelman ja selänteiden välisillä peltotasangoil- 14

la. Taajaman eteläpuoleiset joenrantapellot kipuavat lakeuden peltoihin verrattuna jyrkästi kohti harjumuodostelmia. Suunnittelualueen maanpinnan taso kohoaa Kyrönjokirannan 45 metristä Vähämäenkallion noin 90 metriin merenpinnan tasosta. Vähämäenkallio Kallioperä Suunnittelualueella kallioperä on pääasiassa kiillegneissiä. 15

Maaperä Koskenkorvan taajama sijaitsee pääosin hyvin kantavalla moreeniharjulla, joka muodostaa myös pohjaveden muodostumisalueen. Kurikan rajalta Laihialle ulottuva Koskenkorvan harjujakso kulkee suunnittelualueen keskellä jatkuen alueen luoteispuolelle. Varsinainen harju koostuu lähinnä hiekasta ja sen laiteilla on hiesua ja hietaa. Harjumuodostuman alueella on paikoin silttisiä ja savisia välikerrostumia myös hiekan ja soran alla. Tästä johtuen alueella esiintyy myös niin sanottuja orsivesiä, joiden pinta on ylempänä kuin varsinainen pohjaveden pinta. Kyrönjoen ranta-alueilla maakerrokset ovat hyvin paksut ja muodostuvat hienorakeisesta, osin heikosti kantavasta siltistä. Joen länsipuolella Koivistontien liittymän lähellä tehdyissä 16

kairauksissa pehmeät, silttiset maakerrokset olivat paikoin jopa 30 metrin paksuisia. Suunnittelualueen itä- ja länsireunalla on korkokuvaltaan jokilaaksoa selvästi vaihtelevampia metsäisiä moreenimaita. Moreeni on yleisimmin tiiviiksi pakkautunutta pohjamoreenia. Kyrönjoen ja siihen laskevien luomien varsilla levittäytyvät laajat ja tasaiset peltolakeudet, joiden maaperä koostuu hienorakeisista savi- ja hietakerrostumista. Pintakerroksena on jokiveden kuljettamaa tulva-ainesta. Alla on heikosti kerrallisia, paikoitellen jopa parikymmentä metriä paksuja savikerrostumia. Maalajivaihtelua peltolakeuksilla on melko paljon. Kyrönjokea myötäilevät laajat savikot katkeavat hetkellisesti Pukarankosken kohdalla ja maalajit vaihettuvat harjumuodostelman hiekan ja soran kautta harjua myötäileväksi kapeaksi silttivyöhykkeeksi. Turvekerrostumia alueella on niukasti. Moreenialueiden kangasmetsien painanteisiin on syntynyt pieniä rämeitä, joiden turvekerros on ohut. Ainoa laajempi suo on peltolakeuden keskellä sijaitseva Santaneva, joka on ojitettu ja luonnontilaltaan täysin muuttunut. Suunnittelualueella on tehty kaksi alueellista rakennettavuusselvitystä. Suunnittelukeskus Oy on tehnyt Koskenkorvan taajamasta alustavan maaperäkartoituksen v. 1977 ja Aluetekniikka Oy Honkalanmäen alueen pohjatutkimuksen v. 1998. Maanpinnan peite 17

Pintavedet Kyrönjoen Pukarankoski (Envibio 2003). Koskenkorvan maisemaa hallitsee Kyrönjoki, jonka valuma-alueeseen koko suunnittelualue kuuluu. Kyrönjoki sivuhaaroineen on Ilmajoen vesistöistä tärkein. Kyrönjoki on Koskenkorvalla rakentamaton lukuun ottamatta taajamassa sijaitsevaa Pukarankosken patoa. Kyrönjoen vesistöalueelle ovat tyypillisiä suuret vuodenaikaiset virtaamavaihtelut. Kyrönjoen vesistöalueen suuri koko, vähäinen korkeusvaihtelu, järvien vähäisyys sekä valuma-alueen pyöreähkö muoto ovat merkittävimmät tekijät vesistön tulvimisherkkyyteen. Kyrönjoen vesistön tulvien hallinnan periaatteet on määritelty 1960-luvulla Kyrönjoen vesistösuunnitelmassa. Sen seurauksena joen yläosalle on rakennettu neljä tekojärveä ja kolmelle niistä voimalaitokset. Tekojärvien varastotilavuuden avulla jokeen on varmistettu tietty vähimmäisvirtaama ja parannettu veden laatua alivirtaama-aikoina sekä kompensoitu tulvien siirtymistä alajuoksulle. Kyrönjoen vedenlaatu on luokiteltu käyttökelpoisuusluokituksen mukaan välttäväksi. Luokitusta huonontavat typpi- ja fosforipitoisuudet, happamuus sekä kohonnut humuspitoisuus. Heikoimmillaan veden laatu on keväällä tulvien ja syksyllä sateiden jälkeen. Kesällä suurin ongelma on jokiveden rehevyys, johon vaikuttavat valuma-alueen toiminnot ja maankäyttömuodot sekä maa- ja metsätalouden aiheuttama ravinnekuormitus. Voimaperäisen maatalouden vuoksi Kyrönjoen vesistö kuuluu maatalouden vesiensuojelun painopistealueisiin, joilla toteutettavat vesiensuojelutoimet ovat etusijalla tukia jaettaessa. EU:n maatalouden ympäristötuella pyritään vähentämään vesiin kohdistuvaa kuormitusta. Vedenjakajien sijoittuminen suunnittelualueella. 18

Kyrönjoen tulvaennusteet suunnittelualueella Kyrönjoen vesistöalueelle on laadittu tulvariskien hallintasuunnitelma vuosille 2016-2021. Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt suunnitelman joulukuussa 2015 ja suunnitelma tarkistetaan tarpeellisin osin viimeistään 2021. Pysyvä asutus pyritään ohjaamaan alueelle, jossa asutus on suojassa vähintään keskimäärin kerran 100 vuodessa toistuvalta tulvalta. Rakentamiskorkeuteen lisätään tapauskohtainen lisäkorkeus. Merkittävillä tulvariskialueilla olevat asuinrakennukset suojataan tulvapenkereillä tai tilapäisillä tulvaseinämillä tasolle keskimäärin 1/100 vuodessa toistuva tulva ja erityiskohteet tasolle keskimäärin 1/250 vuodessa toistuva tulva. 19

20

Tulvaennuste taajaman kohdalla. Pohjavesilammet Soranoton seurauksena suunnittelualueella sijaitsee joitakin avoimia pohjavesilampia. Koskenkorvan taajaman läheisyydessä Kyrönjoen ja kantatien 67 välissä sijaitsevat ns. tiilitehtaan montut. Suomulan puoleisella järvimäisellä savimontulla, Konnanmontulla, on virkistyskäyttöarvoa. Havuselan puoleisessa montussa on kosteikkokasvillisuutta. Konnanmonttu (Luontopalvelu Kraakku 2010). 21

Pohjavesialueet Koskenkorvan harjujakso määritellään I-luokan tärkeäksi pohjavesialueeksi, jolla sijaitsevat Koskenkorvan ja Salonmäen pohjavesialueet. I-luokan pohjavesialueeksi luokitellaan alue, jonka pohjavettä käytetään tai tullaan käyttämään 20-30 vuoden kuluessa tai muutoin tarvitaan esimerkiksi vesihuollon erityistilanteissa varavedenottoon vedenhankintaa varten liittyjämäärältään vähintään 50 ihmisen tarpeisiin tai enemmän kuin keskimäärin 10 m 3 päivässä. Pohjaveden kansallista suojelua ohjaavat pääasiassa ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja -asetus (169/2000) sekä vesilaki (264/1961). Suojelun merkittävänä perustana ovat pohjaveden pilaamis- ja muuttamiskiellot sekä ympäristönsuojelulain ja vesilain mukainen lupajärjestelmä. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa Koskenkorvan ja Salonmäki A:n ja B:n pohjavesialueet on merkitty tärkeiksi pohjavesialueiksi, joita koskee suunnittelu- ja rakentamismääräys, jonka mukaan alueen käytön suunnittelussa, rakentamisessa ja muussa käytössä on otettava huomioon pohjaveden suojelu. Alueen rakentaminen ja muu käyttö ei saa vaarantaa alueen pohjaveden käyttömahdollisuuksia, veden laatua tai riittävyyttä. 22

Koskenkorvan ja Salonmäen pohjavesi- ja muodostumisalueet sekä veden päävirtaussuunnat (Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2004). Koskenkorvan pohjavesialue Koskenkorvan pohjavesialuemuodostuma on lounas-koillinen -suuntainen harjumuodostuma, jonka lounaisosa on peitteellinen ja koillisosa peitteetön. Peitteellinen osa on vettä ympäristöstään keräävä. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 1,6 km 2 ja pohjaveden muodostumisalueen pinta-ala noin 0,9 km 2. Kokonaisantoisuudeksi on arvioitu v. 1971 tehdyssä koepumppauksessa noin 5000-7500 m 3 /d. Pohjaveden pinta on 10-15 metrin etäisyydellä maanpinnasta. Pohjaveden päävirtaussuunta on lounaasta koilliseen. Pohjavesi purkautuu Kyrönjokeen. Alueen pohjoisosassa on paikoin jopa 10 metrin paksuinen savisilttikerros, joka peittää hyvin vettä johtavia kerroksia. Harjun reuna-alueilla ei ole varsinaisia puhtaita savimaita. Altian pohjavesilammikon eteläpuolella on orsivettä, jota käytetään muutamassa taloudessa talousvetenä. Salonmäki A:n ja B:n pohjavesialue Salonmäen harjumuodostuma jatkuu Koskenkorvan muodostumasta Kyrönjoen luoteispuolella kaakkois-luode -suuntaisena. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on noin 7,9 km 2 ja muodostumisalueen pinta-ala noin 3,8 km 2. Alueen kokonaisantoisuudeksi on arvioitu v. 1986 tehdyssä koepumppauksessa noin 7000 m 3 /d. Alueen kaakkoispää on osin deltamainen, ympäristöstään kohoava muodostuma. Muodostuma jatkuu luoteeseen kapeana, peitteellisenä, vettä ympäristöstään keräävänä muodostumana. Alueen kaakkoisosassa on suuria pohjavesilammikoita. Muodostuman pohjoisosassa pohjaveden päävirtaussuunta on luoteesta kaakkoon ja muodostuman eteläosassa kaakosta luoteeseen. Pohjavesi virtaa kohti Koskuuslähdettä, josta vesi purkautuu. Koskuuslähteen virtaamaksi on arvioitu 1960-luvulla noin 6000 m 3 /d ja tämän lisäksi vettä on purkautunut maanpinnalle myös lähialueella huomattavan paljon. Ilkkalanharjun alueella esiintyy orsivesiä. 23

Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma Ilmajoen kunnan ja Länsi-Suomen Ympäristökeskuksen toimeksiannosta on laadittu v. 2004 pohjavesialueiden suojelusuunnitelma ympäristökeskuksen määrittämille Koskenkorvan, Salonmäki A:n ja B:n sekä Tervahaminan pohjavesialueille. Suojelusuunnitelman tarkoituksena on turvata pohjavesivarojen säilyminen käyttökelpoisena ja estää ympäristösuojelulain mukaisen maaperän ja pohjaveden pilaamiskiellon ja vesilain mukaisen muuttamiskiellon vastainen toiminta. Lisäksi on tarkoitus nopeuttaa tarvittavien pohjaveden suojelutoimenpiteiden toteuttamista. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma on viranomaiskäytössä ohjeellinen ja sen tarkoitus on edistää tiedon vaihtoa alueen maanomistajien ja alueella toimivien kesken sekä ohjata maankäytön suunnittelua ja valvontaa. Pohjavedelle riskiä aiheuttavat toiminnot on luokiteltu suunnitelmassa asiantuntijaarvioinnin perusteella riskiluokkiin. Suunnittelualueen riskitekijöitä pohjavedelle ovat maa- ja metsätalous, maa-ainesten otto, ojitus, teollisuus- ja yritystoiminta, polttoaineen jakeluasemat, paikoitusalueet, ampumarata, hautausmaa, öljysäiliöt, jätevesiviemäröinti, ongelmajätteet, tiet ja liikenne, pylväsmuuntajat sekä pilaantuneet maa-alueet. Riskien pienentämiseksi ja pohjaveden suojelemiseksi on esitetty toimenpideohjelma. Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmassa on esitetty asennettavaksi Koskenkorvan ja Salonmäen pohjavesialueille havaintoputket vedenlaadun ennakkoseurantaa varten. Vesinäytteitä tulisi ottaa kaksi kertaa vuodessa ja niistä analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, rauta, mangaani, nitraatti, nitriitti, ammonium, kloridi, sulfaatti, Km n O 4 -luku, väri, sameus, haju ja maku. Seurannalla saadaan tietoa pohjaveden laadusta laajemmalta alueelta kuin vain vedenottamoalueelta. Näin voidaan riittävän aikaisin ryhtyä toimenpiteisiin, mikäli ottamolta saatavaa pohjavettä uhkaa laadun heikkeneminen. Vedenottamot Vedenottamoalueet käsittävät lähinnä vedenottoon ja sen käsittelyyn liittyvät laitteet, rakennukset ja niiden välittömän ympäristön. Vedenottamoille on rajattu ohjeelliset lähisuojavyöhykkeet huomioon ottaen pohjavesialueiden rajat, vedenottamoiden vaikutusalueet sekä maa- ja kallioperän ominaisuudet. Huomioitu on myös pohjaveden korkeudet, virtaussuunnat ja virtauksen voimakkuudet sekä pohjavedelle riskiä aiheuttavat toiminnat. Lähisuojavyöhykkeiden määrittelyperusteena on muun maankäytön, kuten rakentamisen ja soranoton haittavaikutusten estäminen. Pohjavesialueen ulkoraja vastaa kaukosuojavyöhykkeen rajaa. 24

Pohjavesialueiden vedenottamot, kaivot ja suojavyöhykkeet (Pohjavesialueiden suojelusuunnitelma 2004). Koskenkorvan pohjavesialueella on yksi vedenottamo, Altia Oyj:n omistama Koskenkorva. Koskenkorvan vedenottamolla on Länsi-Suomen vesioikeuden 8.10.1971 myöntämä lupa ottaa pohjavettä 5000 m 3 /d vuosikeskiarvona sekä tilapäisesti 7500 m 3 /d. Vedenottamo on otettu käyttöön 1940-luvulla. Ottamolla on viisi putkikaivoa. Pohjavettä otetaan keskimäärin 3500 m 3 /d. Vedenottamoalue on aidattu. Altia Oyj:llä on v. 1992 tehty veden laadun valvontatutkimusohjelma, jonka mukaan seurataan raakaveden ja puhdasveden laatua. Salonmäki A ja B:n pohjavesialueella on yhdeksän vedenottamoa, joista seitsemän sijaitsee yleiskaava-alueella: Ilmajoen kunnan Koskuslähde 1 otettu käyttöön v. 1965, Länsi-Suomen vesioikeuden 14.10.1988 myöntämä lupa ottaa pohjavettä 4000 m 3 /d vuosikeskiarvona Altia Oyj:n Koskuslähde 2 otettu käyttöön v. 1975, Länsi-Suomen vesioikeuden 18.10.1974 myöntämä lupa ottaa pohjavettä 2000 m 3 /d kuukausikeskiarvona 25

Tuohiston Vesijohto-Osuuskunnan Salonmäki 3 ottamoon on liittynyt 19 taloutta, pohjavettä pumpattu viime vuosina noin 15 m 3 /d Salonmäen Vesiyhtymän Salonmäki 5 ottamo otettu käyttöön v. 64, ottamoon liittynyt 31 taloutta, pohjavettä pumpattu viime vuosina noin 25 m 3 /d Koskenkorvan Vesiosuuskunnan Salonmäki 6 ottamo otettu käyttöön v. 1959, ottamoon liittynyt 20 taloutta, ottamolta pumpattu viime vuosina noin 15 m 3 /d Kokkolan Vesiosuuskunnan Seppilänmäki otettu käyttöön v. 1958, ottamoon liittynyt noin 20 taloutta, viime vuosina pumpattu pohjavettä noin 15 m 3 /d Mäen Vesiosuuskunnan Mäki otettu käyttöön v. 1964, ottamoon liittynyt 106 talotta, ottamolta pumpattu pohjavettä v. 2003 160 m 3 /d, ottamo on yhdistetty kunnan vesijohtoverkkoon Korkein hallinto-oikeus on päätöksellään 8.5.1984 määritellyt suojavyöhykkeet Koskuuslähteen pohjavedenottamolle. Muille pohjavesialueille ei ole laadittu varsinaisia suoja-aluesuunnitelmia. Pohjaveden pinnantarkkailu Koskenkorvan sekä Salonmäki A ja B:n eteläosan alueella on pohjaveden pinnankorkeuksia seurattu säännöllisesti kerran kuukaudessa vuodesta 1977 lähtien. Vuodesta 1994 (kunnan vedenotto lopetettu) vuoteen 2003 on pohjavesipinta laskenut Koskuuslähteellä noin 20-30 cm. Vuoteen 1991 (vedenotto käynnissä) verrattuna ovat pinnat vuonna 2003 n. 20-40 cm ylempänä. Suojelusuunnitelmassa on esitetty tarkkailuohjelma pohjavedenpintojen seuraamiseksi. Lisävedenotto Ilmajoen kunnan vedentarvearvioksi vuosille 2000-2010 on laskettu 8000 m 3 /d. Lakeuden Vesi Oy:n laitos on saneerattu ja laajennettu ja ottamolta on lupa ottaa pohjavettä 4000 m 3 /d. Kriisitilanteessa laitokselta on mahdollisuus ottaa pohjavettä enintään 6000 m 3 /d, kuitenkin niin, että luvan mukainen vuosikeskiarvo säilyy. Maa-ainesten otto Suunnittelualueella ei ole tällä hetkellä voimassa yhtään maa-ainesten ottolupaa. Kasvillisuus Koskenkorvan alueella kulttuurivaikutus on suurta. Maatalous rajoittaa monia luonnonkasvilajeja ja luonnon monimuotoisuus on tiivistynyt lähinnä rantatöyräille. Kyrönjoen rantaniityt tarjoavat elinympäristön lukuisille lajeille. Koskenkorvalla on myös useita Etelä-Pohjanmaalla harvinaisen valkovuokon kasvupaikkoja. Ilmajoen sijoittuminen etelä- ja keskiboreaalisen kasvillisuuden vaiheutumisvyöhykkeelle ilmenee paikallisina kasvillisuuden erityispiirteinä; eräät eteläiset lajit esiintyvät Ilmajoella pohjoisen levinneisyysrajansa tuntumassa ja toisaalta muutamia pohjoisia kasvillisuuslajeja löytyy paikoitellen Ilmajoen seudulla. Ihmisen toiminnan vaikutus kasvillisuuteen näkyy Koskenkorvalla lähes kaikkialla, koska asutus on tiheää ja maankäyttö intensiivistä. Vallitsevana kasvillisuustyyppinä on kulttuuri- ja metsäkasvillisuus. Alueen peltolakeudet soveltuvat lähes kaikkien viljelyskasvien viljelemiseen hyvin. Puolikulttuurikasvillisuus eli niittyjen, hakojen ja ketojen kasvillisuus on vähentynyt yleisesti maanviljelyksen kehityksen ja intensiivisen maankäytön myötä. Kyrönjoen ranta-alueiden kasvillisuus on suunnittelualueella säilynyt monin paikoin poikkeuksellisen luonnontilaisena, koska ranta-alueiden saavutettavuus on maaston voimakkaiden korkeuserojen takia heikko ja rantojen käyttö on vähentynyt huomattavasti viimeisten 26

50 vuoden aikana. Paikoin Kyrönjoen jyrkillä rinteillä on pieniä lehtomaisia metsäkaistaleita, joiden puusto vaihtelee varttuneista kuusikoista reheviin harmaaleppä- ja tuomilehtoihin. Komeimmat ja laajimmat rantalehdot sijaitsevat Pukarankosken varressa. Kosken alapuolella on myös tulvaniitty- ja kosteikkokasvillisuutta. Suurin osa Kyrönjokivarresta on kuitenkin puutonta ja jokea reunustavat korkeakasvuiset niityt. Kasvillisuudeltaan ne ovat melko lajiköyhiä suurruohostoja ja heinikoita. Laidunnettuja rantaniittyjä on säilynyt vain vähän. Kyrönjokeen laskevien luomien varsilla on rehevöityneitä korkeakasvuisia niittyjä sekä nuorta lehtipuustoa, joilla on merkitystä eläimistön lisääntymisalueina. Koskenkorvan taajamassa sijaitseva Pukarankoski edustaa kasvillisuudeltaan suunnittelualueen monipuolisinta ja arvokkainta kohdetta. Joen länsirannan jyrkässä rinteessä kasvaa edustava tuomi-harmaaleppälehto pensaskerroksenaan muun muassa punaherukkaa ja terttuseljaa. Kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti lehtopalsamia ja lehtotähtimöä. Kulttuurivaikutteisuuden myötä on länsirannalle levinnyt palsamipoppeleita, pihlaja-angervoa ja salavaa. Joen itärannan Havuselansaaressa kasvaa monimuotoinen kosteikkokasvillisuus. Metsäisiä alueita ovat suunnittelualueen itä- ja länsireunalla sijaitsevat Santavuoren ja Juomukkakallion ympäristöt sekä Vähämäenkallio ja Jyrälänmäki. Moreenimaiden metsät ovat pääosin mustikkatyypin tuoreita tai kuivahkoja kankaita. Santa- ja Salonvuorella on laajoja jäkäläisiä kalliomänniköitä. Avokallioiden välissä kasvaa kuivien kangasmetsien tyyppilajeja. Kasvillisuuteen kuuluvat myös Etelä-Pohjanmaalla harvinaiset kalliohatikka ja karvakiviyrtti. Ojitettu Santaneva on metsäkasvillisuuden peittämää suoaluetta. Pieniä rämeitä on syntynyt myös moreenialueiden kangasmetsien painanteisiin. Hieman lähteistä kasvillisuutta on säilynyt vain Santavuoren pohjoispuolella sijaitsevan, kaivoksi muutetun lähteen välittömässä läheisyydessä. Eläimistö Kyrönjokivarren eläimistön lajikartoitus on suoritettu kesällä v. 1997 Kurikan-Ilmajoen jokimaisemasuunnitelman yhteydessä. Lajikartoituksen mukaan alueella esiintyvät lajit ovat etupäässä kulttuurimaisemaan sopeutuneita lajeja, kuten rusakko, orava, siili, sammakko ja sisilisko. Alueella liikkuu myös hirviä ja kettuja. Alueen yleisimpiin piennisäkkäisiin kuuluvat metsämyyrän ohella metsäpäästäinen ja rotta. Todennäköisiä lajeja ovat myös kotihiiri, vaivaishiiri, peltomyyrä, vesimyyrä, idänkenttämyyrä, idänpäästäinen, kääpiöpäästäinen, vaivaispäästäinen ja vesipäästäinen. Harvemmin havaittaviin, mutta alueella todennäköisesti asustaviin pienpetoihin kuuluvat minkin, kärpän ja piisamin ohella mahdollisesti myös rauhoitetut lumikko ja saukko. Alueen hyönteislajeista ei ole tehty erillistä lajistokartoitusta, mutta kenttähavaintojen perusteella Pukarankoskenpuiston alueella elää melko monipuolinen päiväperhos- ja sudenkorentolajisto sekä Pukarankosken itärannan kanavasaaressa tavataan runsaasti erilaisia kotiloita. Linnusto Koskenkorvan yleiskaava-alueen linnustoa on tutkittu Kurikan-Ilmajoen jokimaisemasuunnitelman eläinselvityksessä vuonna 1999, Koskenkorvan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvityksessä vuonna 2003 (Envibio Oy) sekä Pukarankosken maisemasuunnitelmassa vuonna 2002 (Maaria Mäntysaari). Kurikan-Ilmajoen jokimaisemasuunnitelman eläinselvityksen (1999) mukaan Kyrönjoen rantaniityillä ja peltolakeuksilla sekä peltoja reunustavilla metsäisillä selänteillä esiintyvät tyypillisinä pesimälintulajeina heinäsorsa, pyy, fasaani, töyhtöhyyppä, kuovi, rantasipi, naurulokki, sepelkyyhky, käki, tervapääsky, kiuru, haarapääsky, räystäspääsky, västäräkki, kivitasku, räkättirasta, punakylkirastas, ruokokerttunen, pensaskerttu, pajulintu, talitiainen, harakka, naakka, varis, varpunen, peippo, viherpeippo, punavarpunen, keltasirkku ja pajusirkku. Konnanmontulla pesii säännöllisesti 2-3 mustakurkku-uikkuparia sekä telkkä (haastattelutieto, 27

Olavi Yli-Vainio 2011). Harvinaistuneena lintulajina Kyrönjoen rantaniityillä ja pelloilla esiintyy ruisrääkkä, jonka kanta vaihtelee voimakkaasti vuodesta toiseen. Suunnittelualueen linnustollisesti arvokkain alue on Pukarankoski, jonka rehevissä rantalehdoissa, kosteikkokasvillisuudessa ja pensaikoissa pesii ja ruokailee runsas lintulajisto. Pukarankoskella esiintyviä lehti- ja sekametsien lajeja ovat punakylkirastas, lehtokerttu, pajulintu ja peippo. Rannan rehevissä tervaleppälehdoissa tavattiin pesivänä v. 2003 mustapääkerttu. Kosken rantalehdoissa huhuilee sepelkyyhky. Pensaikossa viihtyviä lajeja ovat pensaskerttu, punavarpunen ja pajusirkku. Niittyjen lintulajistosta alueella esiintyvät fasaani, töyhtöhyyppä, kiuru, lehtokerttu, ruokokerttunen ja keltasirkku. Lehtipuuvaltaisten pihojen ja puistojen lintulajeista alueella tavataan västäräkki, räkättirastas, talitiainen, harakka, naakka, varis, varpunen ja viherpeippo. Jokiuomassa vedenpintaa hipoen liitävät tervapääsky, haarapääsky ja räystäspääsky. Alueella pesii ja ruokailee myös virtaavan veden, purojen ja lampien läheisyydessä viihtyviä lajeja kuten tavi, sinisorsa, kuovi ja rantasipi. (Pukarankosken maisemasuunnitelma 2002). Pukarankosken sulapaikkoihin saapuu säännöllisesti talvehtimaan lokakuusta huhtikuuhun kymmenkunta koskikaraa (haastattelutieto, Olavi Yli-Vainio 2011). Koskikarat saapuvat ilmeisimmin Pohjois-Norjasta, jossa ne pesivät. Pukarankosken harvalukuisempaa lajistoa edustavat taivaanvuohi, lehtokurppa, käpytikka, pikkutikka, punarinta, mustarastas, laulurastas, tiltaltti, harmaasieppo, kirjosieppo, hömötiainen, sinitiainen, kottarainen, vihervarpunen ja peltosirkku. Kesällä 2003 havaittiin länsirinteen ryteikköisessä rantalehdossa pikkutikan pesä. Samana kesänä alueella pesi myös törmäpääsky. Rantalehdoissa on tavattu pesivänä myös satakieli ja jokivarren pensaikot ja rantaniityt soveltuvat erinomaisesti viitakerttusen, luhtakerttusen, pensastaskun ja ruisrääkän elinpiiriksi. Harvinaisempaa vesilinnustoa edustavat telkkä, nokikana ja kalatiira. Linnuston harvinaisuuksina saattaa Pukarankoskella tavata peltopyyn, tuulihaukan, ruisrääkän ja pensassirkkalinnun. Vaeltavina yksilöinä on tavattu Pukarankosken rannan sembramännyissä pähkinähakkeja. Vaeltavina yksilöinä saattaa alueella esiintyä myös sarvi- ja suopöllöjä, tilhiä, kivitaskuja ja närhiä. Pukarankosken yläjuoksulla aiemmin pesineestä kuningaskalastajasta ei ole linnustoselvityksissä tehty havaintoja. Santavuoren pesimälinnusto on valtaosaltaan tyypillistä kuivien ja karujen kangasmetsien lajistoa. Yleisinä lintulajeina Santavuorella pesivät lehtokurppa, metsäviklo, käpytikka, metsäkirvinen, punarinta, leppälintu, pensastasku, laulurastas, pajulintu ja peippo. Harvalukuisempana esiintyvät palokärki ja kulorastas. Uhanalaislajeista Santavuorella on tavattu teeri, metso, helmipöllö ja tiltaltti. Santavuoren karut kangasmaastot saattavat olla myös kehrääjälle mieluista ympäristöä. Suomen Lintuatlaksen mukaan Koskenkorvan alueella on tavattu ajanjaksolla 2006-2010 myös seuraavat lintulajit: tavi, peltopyy, mustakurkku-uikku, pikkutylli, liro, kesykyyhky, huuhkaja, rautiainen, viitakerttunen, hippiäinen, pyrstötiainen, töyhtö- ja kuusitiainen, puukiipijä, pikku- ja isolepinkäinen, korppi, pikkuvarpunen, hemppo ja punatulkku. Lintujen kevät- ja syysmuuton aikaan Pukarankosken alueella saattaa tavata laulujoutsenen, pilkkasiiven, isokoskelon, silkkiuikun, mustakurkku-uikun, kanahaukan, varpushaukan, hiirihaukan, piekanan, kurjen, meriharakan, kapustarinnan, suosirrin, metsäviklon, kalalokin, harmaalokin, pikkulokin, niittykirvisen, keltavästäräkin, hernekertun, mustavariksen ja järripeipon sekä hanhia, haapanoita, sorsia, heinätaveja, tyllejä, vikloja ja liroja. Linnustoselvityksiä on täydennetty vuonna 2010 Koskenkorvan linnusto-, viitasammakko- ja lepakkoselvityksessä Vähämäenkallion alueella, Taloselantien peltoaukealla, Asevelikylän metsäalueella sekä Huikkulan alueella (Luontopalvelu Kraakku). 28

Linnuston täydennysselvitysalueet suunnittelualueella. 1. Tuulivoiman hankealue 2. Vähämäenkallion alue 3. Taloselantien peltoaukea 4. Asevelikylän metsäalue 5. Huikkulan alue 1. Tuulivoiman hankealue Tuulivoiman hankealueen linnusto käsitelty kaavaselostuksen osassa 1. 2. Vähämäenkallio Vähämäenkallion alueella on vankkaa kuusimetsää, mäntyvaltaista kallioaluetta, taimikkoa sekä hakkuuaukea. Alueella havaittiin 21 pesivää lintulajia: pyy, sepelkyyhky, metsäkirvinen, rautiainen, punarinta, leppälintu, laulurastas, hernekerttu, sirittäjä, tiltaltti, pajulintu, hippiäinen, harmaasieppo, hömö-, kuusi-, sini- ja talitiainen, peippo, viherpeippo, vihervarpunen ja keltasirkku. Alueen yleisimmät linnut ovat peippo, pajulintu, metsäkirvinen, punarinta, vihervarpunen ja keltasirkku. Käpytikka käyttää 29

aluetta ruokailuun. Alueen linnuista pyy kuuluu EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajeihin ja tiltaltti vaarantuneisiin lintulajeihin. 3. Taloselantien peltoaukea Taloselantien peltoaukealla pesivät fasaani, töyhtöhyyppä, kiuru, västäräkki, hernekerttu, pajulintu, ja keltasirkku. Varikset, naakat, harakat ja räkättirastaat pesivät peltoaukean läheisyydessä pienissä metsiköissä ja puistossa ja käyttävät aluetta ruokailuun. Alueella tehtiin havainto myös saalistavasta sarvipöllöstä. 4. Asevelikylän metsäalue Asevelikylän pienessä metsikössä havaittiin 12 pesivää lintulajia: metsäkirvinen, punarinta, räkätti- ja punakylkirastas, pajulintu, harmaa- ja kirjosieppo, talitiainen, naakka, peippo, vihervarpunen ja keltasirkku. Alue on myös käpytikan ruokailumaastoa. 5. Huikkula Huikkulan alue on peltoaukeaa, jolla sijaitsevat tiilitehtaan savimontut. Savimonttujen ympärillä kasvavassa lehtipuumetsikössä pesivät sinisorsa, mustakurkku-uikku, rantasipi ja mustapääkerttu. Savimonttujen rantaruovikossa pesii pajusirkku. Peltoalueen pesiviä lintulajeja ovat fasaani, töyhtöhyyppä ja kuovi. Pensastasku pesii alueen halki kulkevan rautatien vieressä kasvavissa pajukoissa. Alueella pesivät myös telkkä, sepelkyyhky, punarinta, räkätti- ja laulurastas, pensas- ja mustapääkerttu, pajulintu, kirjosieppo, sini- ja talitiainen, varis, pikkuvarpunen, peippo, punavarpunen ja keltasirkku. Tavi, tukkasotka ja viitakerttunen tavattiin alueella muuttavina lintulajeina. Alueen linnuista mustakurkku-uikku kuuluu EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajeihin ja pensastasku silmälläpidettäviin lintulajeihin. 30

Alueiden 2-5 pesivät parimäärät kesällä 2010: Laji Pesivä parimäärä alue 2 alue 3 alue 4 alue 5 Anas platyrhynchos sinisorsa 1 Bucephala langula telkkä 1 Bonasa bonasia pyy 1 Phasianus colchius fasaani 2 3 Podiceps auritus mustakurkku 1 -uikku Vanellus vanellus töyhtöhyyppä 3 6 Numelius arquata kuovi 3 Actitis hypoleucos rantasipi 1 Columba palumbus sepelkyyhky 1 1 Alauda arvensis kiuru 1 1 Anthus trivialis metsäkirvinen 3 1 Motacilla alba västäräkki 1 2 Prunella modularis rautiainen 1 Erithacus rubecula punarinta 3 1 2 Phoenicurus phoenicurus leppälintu 1 Saxicola rubetra pensastasku 2 Turdus pilaris räkättirastas 2 yhdyskunta Turdus philomelus laulurastas 2 1 Turdus iliacus punakylkirastas 1 Sylvia curruca hernekerttu 2 1 Sylvia communis pensaskerttu 1 Sylvia atricapilla mustapääkerttu 1 Phylloscopus sibilatrix sirittäjä 1 Phylloscopus collybita tiltaltti 2 Phylloscopus trochilus pajulintu 5 1 3 4 Regulus regulus hippiäinen 2 Muscicapa striata harmaasieppo 1 1 Filedula hypoleuca kirjosieppo 1 2 Parus montanus hömötiainen 1 Parus ater kuusitiainen 1 Parus caeruleus sinitiainen 2 1 Parus major talitiainen 2 2 2 Corvus monedula naakka 1 Corvus corone cornix varis 1 Passer montanut pikkuvarpunen 1 Fringilla coelebs peippo 8 3 4 Carduelis chloris viherpeippo 1 carduelis spinus vihervarpunen 3 1 Cardodacus erythinus punavarpunen 1 Emberiza citrinella keltasirkku 3 1 1 3 Emberiza schoeniclus pajusirkku 2 yht. 40 pesivää lajia yht. 46 paria 10 paria 18 paria 60 paria 31

Koskenkorvan yleiskaava-alueen osilla 1 ja 2 tavatut linnut linnustoselvitysten mukaan lukuunottamnatta Santavuoren tuulivoima-alueen linnustoa. Laji Linnustoselvitys Pukarankoski 2010 2002 Anas penelope haapana x Anas crecca tavi x Anas platyrhynchos sinisorsa x x Anas querquedula heinätavi x Melanitta fusca pilkkasiipi x Bucephala langula telkkä x x Bonasa bonasia pyy x Phasianus colchius fasaani x Podiceps auritus mustakurkku-uikku x Accipiter gentilis kanahaukka x Accipiter nisus varpushaukka x Buteo buteo hiirihaukka x Falco tinnunculus tuulihaukka x Crex crex ruisrääkkä x Fulica atra nokikana x Grus grus kurki x Charadrius histicula tylli x Pluvialis apricaria kapustarinta x Vanellus vanellus töyhtöhyyppä x Calidris alpina suosirri x Gallinago gallinago taivaanvuohi x Numelius arquata kuovi x x Tringa ochropus metsäviklo x Actitis hypoleucos rantasipi x Larus canus kalalokki x Larus argentatus harmaalokki x Larus minutus pikkulokki x Sterna hirundo kalatiira x Columba palumbus sepelkyyhky x Asio otus sarvipöllö x Asio flammeus suopöllö x Caprimulgus europaeus kehrääjä x Dendrocopos major käpytikka x x Dendrocopos minor pikkutikka x Alauda arvensis kiuru x Anthus trivialis metsäkirvinen x Anthus pratensis niittykirvinen x Motacilla flava keltavästäräkki x Motacilla alba västäräkki x Bombycilla garrulus tilhi x Prunella modularis rautiainen x Erithacus rubecula punarinta x x Phoenicurus phoenicurus leppälintu x Saxicola rubetra pensastasku x Turdus merula mustarastas x Turdus pilaris räkättirastas x Turdus philomelus laulurastas x x Turdus iliacus punakylkirastas x Acrocephalus dumetorum viitakerttunen x Sylvia curruca hernekerttu x x Sylvia communis pensaskerttu x Sylvia borin lehtokerttu x Sylvia atricapilla mustapääkerttu x x Phylloscopus sibilatrix sirittäjä x Phylloscopus collybita tiltaltti x x 32

Phylloscopus trochilus pajulintu x Regulus regulus hippiäinen x Muscicapa striata harmaasieppo x x Filedula hypoleuca kirjosieppo x x Parus montanus hömötiainen x x Parus ater kuusitiainen x Parus caeruleus sinitiainen x x Parus major talitiainen x Lanius collurio pikkulepinkäinen x Garrulus glandarius närhi x Pica pica harakka x Nusifraga caryocatavtes pähkinähakki x Corvus monedula naakka x Corvus frugilegus mustavaris x Corvus corone cornix varis x Sturnus vulgaris kottarainen x Passer montanut pikkuvarpunen x Fringilla coelebs peippo x Fringilla montifringilla järripeippo x Carduelis chloris viherpeippo x carduelis spinus vihervarpunen x x Cardodacus erythinus punavarpunen x Emberiza citrinella keltasirkku x Emberiza hortulana peltosirkku x Emberiza schoeniclus pajusirkku x yht. 46 51 Ilmasto Suunnittelualue sijaitsee eteläboreaalisella vyöhykkeellä lähellä keskiboreaalisen vyöhykkeen rajaa. Vuoden keskilämpötila on + 3,5 C, tammi-helmikuun keskilämpötila -7,5 C ja heinäkuun + 16,5 C (Helminen 1988). Vuonna 2007 keskilämpötila oli + 4,8 ºC, tammi-helmikuun - 8,7 ºC ja heinäkuun + 16,1 ºC (Ilmatieteen laitos 2008). Vuoden keskimääräinen sademäärä on noin 650 mm (Solantie 1988). Suunnittelualueen ja jokiympäristön puusto sekä tonttien pensasistutukset tekevät pienilmastosta suojaisan, mutta toisaalta jokilaakson peltoaukeat ylläpitävät ilman liikkumista. Vallitsevat tuulensuunnat ovat etelä-kaakko ja etelä-lounas. Luonnonsuojelu Koskenkorvan yleiskaava-alueella on 22 metsälain 1093/1996 3 luvun 10 :n mukaista tärkeää elinympäristöä, yksi vesilain 1961/264 1 luvun 15a ja 17a :n mukainen luonnontilaisena säilytettävä kohde, 11 luonnonarvoiltaan merkittävää kohdetta, neljä perinnemaisemakohdetta, seitsemän yksittäistä luonnonympäristöä tai luonnonmuistomerkkiä sekä kolme aluetta, joilla esiintyy uhanalaisia tai harvinaisia kasvilajeja. Suunnittelualueella ei esiinny luonnonsuojelulain 1096/1996 4 luvun 29 :n mukaisia luontotyyppejä. Luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV (a) mukaisista lajeista on Koskenkorvan yleiskaavaalueen osilla 1 ja tehty havaintoja liito-oravasta, pohjanlepakosta ja viiksisiipasta sekä tavattu 38 suojelullisesti merkittävää ja huomionarvoista lintulajia: 18 uhanalaislajia silmälläpidettävät mukaan lukien, kahdeksan alueellisesti uhanalaista lajia, 22 EU:n lintudirektiivin liitteen 1 lajia sekä 19 Suomen vastuulajia. Tuulivoiman hankealueella pesii linnustoselvityksen mukaan 11 eri suojeluluokituksissa mainittua lintulajia. Liito-oravaesiintymät ovat tuulivoimala-alueella. 33

Suunnittelualueen arvokkaat luontokohteet: Kartan luontokohteet: A. Luonnonsuojelulain 1096/1996 4 luvun 29 :n mukaiset luontotyypit Suunnittelualueella ei ole todettu luonnonsuojelulain mukaisia luontotyyppejä. B. Mahdollinen metsälain 1093/1996 3 luvun 10 :n mukaiset tärkeät elinympäristöt 1. Jyrylänmäen suopainanne Suunnittelualueen länsirajalla Jyrylänmäen lounaispuolella sijaitsee nuoren mäntymetsän keskellä pieni ojittamaton, melko luonnontilainen suopainanne. Kenttäkerroksessa kasvaa runsaana mm. jokapaikansara ja tupasvilla. 2. Koskenkorvan havupuuvaltainen lehto Kyrönjoen itärannalla sijaitsevan kapean havupuuvaltaisen lehtokaistaleen puusto on pääosin järeää kuusikkoa, mutta myös rauduskoivuja, haapoja, pihlajia ja tuomia on jonkin verran. Pensaskerroksessa kasvaa mm. lehtokuusamaa, vadelmaa ja punaherukkaa. Lehto on paikallisesti suojelunarvoi- 34

nen kasvillisuuden ja maiseman perusteella ja sijainti taajaman tuntumassa tarjoaa mahdollisuuksia kohteen virkistys- ja opetuskäyttöön. C. Vesilain 1961/264 1 luvun 15a ja 17a :n mukaiset luonnontilaisina säilytettävät kohteet Suunnittelualueella ei ole todettu vesilain mukaisia kohteita. D. Luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet: 3. Pukarankoski Pukarankoski. Mika Ruutiainen 2007. Koskenkorven taajamassa sijaitseva maakunnallisesti suojelunarvoinen Pukarankosken alue muodostaa sekä luonnoltaan että rakennetulta ympäristöltään ainutlaatuisen kokonaisuuden ja on edustava esimerkki Kyrönjokivarren luonnontilaista lehtomaisemaa. Alue poikkeaa maastonmuo-doiltaan ympäristöstä, sillä korkeuserot ovat verrattain suuret. Jyrkkä jokiuoman ranta ja reuna-alueet tukevat luonnon monimuotoisuutta ja niiden säilyminen on olennaista Koskenkorvan omaleimaisen jokimaiseman kannalta. Kuva Mika Ruutiainen 2007. 35

Pukarankosken maisemasuunnitelma. Pukarankosken itärannalla on joenrantaa myötäilevä kostea tuomi- ja harmaaleppävaltainen lehtipuulehto, joka jatkuu yhtäjaksoisena Havuselanluoman rinteelle saakka. Pensaskerroksessa kasvaa herukkaa, metsäruusua, terttuseljaa sekä tulvia sietävää kiiltolehtipajua. Lehdosta löytyy myös kookas halava. Rinteessä lehto muuttuu metsähaapaa, harmaaleppää ja koivua kasvavaksi lehtomaiseksi kankaaksi, jonka kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti alueellisesti harvinaista lehtopalsamia. Rinteen puustonauhalla on maisemakuvallinen merkitys sekä asutuksen, peltomaiseman että jokimaiseman rajaajana. Puustoltaan säännöllisesti harvennetun Havuselanluoman mielenkiintoisuus perustuu puolestaan sen jyrkkäpiirteiseen ja kasvillisuudeltaan vaihtelevaan kanjoniin, jonka ylärinteen kasveihin lukeutuu mm. kataja. Havuselanluoman ja Havuselansaaren välissä on laajahko tulvakosteikko, jolle on ominaista monipuolisuus, harvinaisuus ja säilyneisyys. Havuselansaaren omaleimaisen ympäristön muodostavat lehtomainen lehtipuukangas sekä perinnebiotooppina arvokas mesiangervovaltainen vanha rantaniitty Pukarankosken länsirannalla maantiesillan ja Västilän myllyn välinen jyrkkä rantaluiska on karua mäntylehtoa, jota hallitsevat maisemallisesti merkittävät, melko iäkkäät männyt. Kenttäkerroksen muodostavat kuivuutta kestävät heinät sekä muutamat terttuseljapensaat. Myllyltä joenmutkan tulvaniitylle saakka jokiranta jatkuu kosteana lehtipuulehtona. Tulvavedelle alttiit ranta-alueet ovat tuomivaltaisia, kun taas iäkkäämmät tervalepät viihtyvät hieman kauempana rannasta, etenkin jyrkällä rantatöyräällä. Tuomivaltaisten lehtoalueiden kenttäkerros on laajoilta alueilta lähes kasviton tai yksinomaan kosteissa ja puolivarjoisissa lehdoissa viihtyvien lajien valtaama. Näihin kenttäkerroksen lajeihin lukeutuu lähes koko rantalehdon alueelle levinnyt ja poikkeuksellisen runsaskasvustoinen, harvinaiseksi luokiteltu lehto- 36

palsami sekä toinen vaatelias lehtolaji, lehtotähtimö. Rantalehdosta löytyy myös pienehköt kotkansiipi- ja saniaiskasvustot sekä niukasti syyläjuurta. Rantalehdossa kasvaa myös muutamia metsälehmuksia ja kookkaita raitoja. Lehtojen erikoisuutena on runsas kääpälajisto, mm. arina-, kanto-, kuhmu-, lepän-, pörrö- ja taulakääpää sekä orvakkaa. Haapojen ja leppien tyvillä kasvaa paikoitellen metsäliekosammalta ja kosteilla mailla paikoin palmusammalta. Rantalehdolla ja kosteikkokasvillisuudella on suuri merkitys linnuston pesimäalueena. Kostean lehtipuulehdon ohella länsirannalla on myös lehtomainen lehtipuukangas, jonka valtalajeina ovat harmaaleppä ja koivu. Pensaskerroksessa kasvaa herukkapensaita sekä kulttuurivaikutteisia lajeja kuten lupiinia, pujoa ja vatukoita. Länsirannan tulvaniityllä kasvaa mm. metsäapilaa ja lehtopalsamia. Kostean niityn lajistoon on ilmaantunut myös puutarhaperäisiä lajeja kuten raparperia ja isolehtisiä perennakasveja. Rantaniitty jatkuu ylärinteen rinneniittynä, joka on säilynyt avoimena ketona. Västilän koulun rannassa rantatörmän sortuman seurauksena alatasanteelle on kotiutunut myös valoisammassa elinympäristössä viihtyviä lajeja kuten ahomansikkaa, kultapiiskua, käenkaalia, lehtovirmajuurta, puistolemmikkiä ja rönsyleinikkiä sekä vaateliaampia kasveja kuten kieloa, lehtoarhoa, sananjalkaa ja sudenmarjaa. Rannan kasvillisuuden rehevyyttä lisäävät runsaasti köynnöstävät valkokarhunköynnös ja punakoiso. Pukarankoskessa on ollut eri aikoina useita myllyjä ja pohjapatoja. Varhaisimmat maininnat Pukarankosken myllyistä on vuodelta 1692. Nykypäiviin asti on Pukarankosken alueella säilynyt kaksi myllyrakennusta, Pukaranmylly joen itärannalla ja Västilän mylly länsirannalla ja niiden välissä 1950-luvulla rakennettu betoninen pohjapato, joka purettiin v. 2009. Molemmat myllyt ovat tuhoutuneet tulipalossa; Pukaranmylly 1950-luvulla ja Västilänmylly vuonna 1992. Västilän mylly Pukarankosken partaalla. Länsi-Suomen Ympäristölupavirasto on myöntänyt v. 2007 luvan patoalueen kunnostamiseen. Hankkeen tavoitteena on alueen maiseman ja virkistysmahdollisuuksien parantaminen, padon yläpuolisen jokijakson vesimaiseman lisääminen ja sekä kalojen nousumahdollisuuden järjestäminen. 37

Pukarankosken patotyömaa syksyllä 2009. Kesällä 2009 Länsi-Suomen Ympäristökeskus on toteuttanut kosken kunnostuksen, jossa entinen pato on uusittu luonnonkoskea muistuttavaksi tekokoskeksi, jonka yläosassa on 83 metriä pitkä, kaareutuva pohjapato ja alajuoksulla koskiosuus. Koski muodostuu koskisärkistä ja niiden välissä kulkevasta serpentiinimäisestä kalojen nousureitistä. Padon keskiosaan on rakennettu puoli metriä padon harjaa syvempi alivirtaama-aukko kalojen kulkua varten. Valmistuessaan uusi pato nostaa yläjuoksun keskivedenkorkeutta puolella metrillä. Tekokosken padottava vaikutus ulottuu ylävirtaan Jalas- ja Kauhajoen alaosassa oleviin putousjaksoihin saakka. Kalatalouden osalta luonnonkoskimainen pato parantaa kalan nousumahdollisuuksia ratkaisevasti. Kivisärkät ja kosteikot tarjoavat kaloille hyviä oleskelu- ja suojapaikkoja. Padon yläpuolella kalojen elinmahdollisuudet jossain määrin paranevat, kun keski- ja vähävetisen ajan vesipintaa korotetaan nykyisestään. Veneiden siirtoreitti padon ohi on suunniteltu itärannan puolelle. Se on raidelinja, jota pitkin venekelkka kulkee vinssin tai kelkan oman moottorin avulla. Palaneen Västilän myllyn tilalle on suunnitelmissa rakentaa museomylly, johon järjestettäisiin mahdollisuus juoksuttaa vettä myllyn toiminnan esittelemiseksi. Museomyllysuunnitelma (Scc Viatec Oy 2001). 38

Pukarankoskelle on laadittu maisemasuunnitelma v. 2002. Koskenkorvan rantapuiston maisemasuunnitelma on osa Kyrönjoen säännöstelyyn ja tulvasuojeluun liittyvää Kurikan ja Koskenkorvan välisen jokiosan kunnostushanketta. Suunnittelun tavoitteena on luoda Koskenkorvan keskustaan yhtenäinen keskuspuistoalue, joka tukeutuu alueen monimuotoiseen ja vaihtelevaan ympäristöön ja yhdistää Koskenkorvan taajamarakenteen alueen läpi virtaavaan Kyrönjokeen. Puistoalue tulee koostumaan tunnelmiltaan erilaisten ympäristöjen ketjusta; rehevä puutarha, runollinen tuomimetsä, rauhaisa niittypari, jylhä harmaaleppämetsä, kultturellinen myllyaukio, juhlava maisemamäntyrinne ja sekä porttimainen siltapari, joka yhdistää toisiinsa joen itä- ja länsirantaa myötäilevät rantareitit. Reitin varrelta sivulle avattujen näkymien kautta hahmottuu myös lähiympäristöjen luonne; harmoninen luonnonympäristö, niittyjen perinnemaisema, paikalle luontaiset maisemalliset kiintopisteet sekä kulttuurihistorian paikallisvivahteista kertovat rakennukset ja rakennelmat. Tunnelmaltaan eriluonteisten ympäristöjen vaiheutumista pyritään reitin varrella korostamaan ympäristölle luontaisen kasvillisuuden selkeällä muutoksella, maisematilan avautumisen tai sulkeutumisen korostamisella sekä kulkuväylän rakenteen ja olemuksen suunnittelun paikallisella korostamisella. Reittisuunnittelussa eteläpohjalaiselle maisemalle tunnusomaiset puukujanteet sekä ojia ja kosteikkoja ylittävät sillat jaksottavat rantapuiston tunnelmaketjua. 4. Kyrönjoen lehto Kyrönjoen itärannalla Koskenkorvan taajamasta etelään on kapea harmaaleppä-tuomilehtokaistale, jonka kasvilajistoon kuuluvat mm. lehtotähtimö. punakoiso ja ukonputki. Lehdossa on polku ja nuotiopaikka. 5. Perälän pohjoispuolinen luoma Koskenkorvan taajaman koillispuolella sijaitsee Kyrönjokeen laskeva jyrkkärinteinen luoma, jonka varrella on harmaaleppä-tuomilehtoa. Paikoin alueella on rehevöityneitä niittylaikkuja. Kasvilajistoon kuuluu mm. ahomansikka, kielo ja suo-orvokki. Kohteella on jonkin verran merkitystä lintujen pesimäalueena muutoin vähäpuustoisessa peltomaisemassa. 6 ja 7. Koskenkorvan harjujakson soramonttulammet Vaasantien lounaispuolella Honkalanmäestä pohjoiseen on entiseen soramonttuun syntynyt lampi, jonka kaakkoisrannalla on runsaasti kiviä. Rantakasvillisuus on niukkaa. Lajistoon kuuluvat mm. vesikuusi, pikkupalpakko, nuokkurusokki ja uistinvita. Lounaispuolen soramonttulampi (Envibio 2003). Vaasantien koillispuolella edellistä lampea vastapäätä sijaitsee kasvilajistoltaan monipuolisemmaksi kehittynyt pohjavesilampi. Lammen matalalla luoteisrannalla kasvaa leveäosmankäämiä ja järvikortetta. Lammessa kasvaa sirppisammalta. Muuta kohteen kasvilajistoa ovat mm. amerikanhorsma, pullosara, rantanenätti, uistinvita ja vesitähti. (Envibio 2003). 39

Koillispuolen soramonttulampi (Envibio 2003). 8. Vesikon soramonttulampi Sammalnevan luoteispuolella on sorakuopan pohjalle syntynyt laaja pohjavesilampi. Kirkasvetistä, hiekkapohjaista lampea käytetään uimapaikkana. Niukkaan rantakasvillisuuteen kuuluvat mm. harmaasara, keräpäävihvilä ja leveäosmankäämi. 9. Vähämäenkallion pesäluolasto Vähämäenkalliolla on kalliovieren lohkareikossa pesäluolasto. E. Perinnemaisemakohteet: Maatalouden tehostuessa Kyrönjokivarren käyttö laitumena on romahdusmaisesti vähentynyt. Tällöin reheväpohjaiset joenrantaniityt ovat nopeasti kasvaneet umpeen korkeakasvuisiksi ja melko lajiköyhiksi suurruohostoiksi ja heinikoiksi. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan perinnemaisemainventoinnissa on mainittu neljä suunnittelualueella sijaitsevaa kohdetta: 10. Rinta-Toralan joenrantaniitty Rahnastossa Kyrönjoen pohjoisrannalla sijaitsee laidunnurmien yhteyteen aidattu rantaniitty. Jokea reunustaa kapea viiltosaravyöhyke. Ylempänä ranta on nurmipuntarpään vallitsemaa. Rinta-Toralan joenrantaniitty. 11. Yli-Huikun joenrantaniityt Paikallisesti arvokkaat Yli-Huikun joenrantaniityt sijaitsevat Huikkulan kylässä Kyrönjoen sekä jokeen laskevien luomien varsilla. Joenrannassa on tavanomaista korkeaa ruohokasvillisuutta, jolla ei ole erityistä luonnonarvoa. Aiemmin tavattuja nurmi- ja katkeratatarta sekä ketoneilikkaa ei inventoinnissa löydetty. 12. Rinnan joenrantaniitty Lahdenkylässä Kyrönjoen itärannalla sijaitsee paikallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi luokiteltu Rinnan joenrantaniitty. Jyrkällä rantatörmällä kasvaa mm. valkoapilaa, alarinteessä on kosteaa nurmilauhaniittyä sekä suurruohojen vallitsemaa kasvillisuutta. Rannassa on kapea viiltosaravyöhyke ja 40

rönsyröllilaikkuja sekä näiden lomassa mosaiikkimaisesti ruokohelpikasvustoja ja pieniä lietteikköjä. 13. Kyrönjoen rantaniitty Kyrönjoen länsirannalla Kurikan rajalla sijaitsee laaja entinen laidun. Rannan yläosa on lajistoltaan vaatimatonta kosteaa heinäniittyä ja tuoretta suurruohoniittyä. Alempana on mesiangervovaltaisen rantaniityn ohella nurmilauhan, viiltosaran ja korpikastikan vallitsemia laikkuja. Viimeksi alueella on laidunnettu hevosia 1990-luvun alussa. Laiduntamisen päätyttyä ovat kohteen perinnemaisema-arvot ehtineet suurelta osin kadota. F. Uhanalaiset ja harvinaiset kasvilajit: 14. Valkovuokkoesiintymät Etelä-Pohjanmaalla harvinaisella valkovuokolla on Koskenkorvalla, suunnittelualueen luoteisosassa useita lähekkäisiä kasvupaikkoja. Mainitut esiintymät tarkistettiin Ilmajoen luontoselvityksen maastotutkimuksissa. Uusia valkovuokon esiintymisalueita ei löydetty. Valkovuokon esiintymispaikat suunnittelualueen luoteisosassa. 15. Ahdekaunokkiesiintymä Ahdekaunokkia kasvaa Kyrönjokeen laskevan Klöpäojan varrella. G. Yksittäiset luonnonympäristöt ja -muistomerkit: 16. Penttilänkylän havumetsäsaareke Kyrönjoen ja luoman väliin rajautuvan rantatöyrään havumetsäsaareke, joka erottuu avoimen pelto- ja jokimaiseman kiintopisteenä. 17. Tiilitehtaan montut Tiilitien ja kantatien 67 välissä on kaksi järvimäistä savikuoppaa. Suomulan puoleisella Konnanmontulla on virkistysarvoa, Havuselan puoleisella montulla esiintyy kosteikkokasvillisuutta. Tiilitehtaan montut. (Mika Ruutiainen 2007). 18. Monimuotoiset purouomat Syväuurteiset ja monimuotoiset purouomat, joissa vaihteleva kasvillisuus: Huikkulanoja 41

Kahuoja Klöpäoja Nahkaluoma 19. Alatien mäntykuja Lähes Koskenkorvan tehtaan hiekkakuopan mittainen iäkäs, osittain molemmin puolin tietä reunustava mäntykuja. Alatien maisemallisuus perustuu alarinteen laajaan yhtenäiseen jokivarren peltomaisemaan ja tietä tiiviisti reunustaviin maisemamäntyihin. 20. Maisemamännyt Pukarankosken meijerin ja leipätehtaan rannassa viisi kookasta ja iäkästä maisemamäntyä mäntypari Koskenkorvan Trahteerin hevoshaan reunassa Sahantien mutkassa männyt Kyrönjoen eteläpuoleisessa rannassa, näkyvät parhaiten joen vastarannalta Ala-Raskulasta 21. Pylväskatajat Vehkaviidantien varrella pihan reunassa Suomulan Possolan välisellä pellolla lähellä kantatietä 67 Jouppilankylän Rommelinmäentien läheisyydessä, Luhtalan ja Vähämäen välisellä pellolla Luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV (a) mukaiset lajit Luontodirektiivin liitteessä IV(a) on eläin- ja kasvilajeja, jotka ovat tiukasti suojeltuja myös luonnonsuojelualueiden ulkopuolella. Luonnonsuojelulain 49 :ssä todetaan, että luontodirektiivin liitteessä IV(a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Liitteen IV(a) lajeista on Koskenkorvan yleiskaava-alueella tehty havaintoja liito-oravan jätöksistä, pohjanlepakosta ja viiksisiipasta. Liito-orava Lepakot Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisuusluokituksessa (2010) liitoorava on luokiteltu vaarantuneeksi (VU). Lajin kohdalla luokitus perustuu kannan taantumiseen. EU:n alueella liito-oravaa tavataan Suomen lisäksi ainoastaan Virossa, jossa lajin kanta on erittäin pieni. Koskenkorvan osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvityksen (Envibio Oy 2003) maastotöiden yhteydessä ei tehty liito-oravahavaintoja eikä löydetty liito-oravan suosimia vanhoja, melko luonnontilaisia sekametsiä. Käytettävissä olleissa ennakkotiedoissa ei myöskään ollut mainintoja liito-oravahavainnoista Koskenkorvan yleiskaava-alueelta. Kaikki Suomen 11 lepakkolajia kuuluvat EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) lajilistaan ja ovat luontodirektiivin mukaisen vahvan suojelun piirissä, luonnonsuojelulain 49 :n mukaan rauhoitettuja sekä monien kansainvälisten sopimusten suojaamia. Luonnonsuojelulain mukaan lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Näitä ovat kesäaikaiset päiväpiilot sekä talvehtimispaikat. Kaikki Suomen lepakot kuuluvat pienlepakoihin ja ovat hyönteissyöjiä. Lepakot ovat yöeläimiä, jotka näkevät pimeässä lähettämiensä korkeiden ultraäänten avulla. 42

Lepakoilla on lajityypilliset kaikuluotausäänet, joiden perusteella lajit pystytään erottamaan toisistaan. Ultraäänien tulkitsemiseksi käytetään lepakkodetektoria, joka alentaa äänet ihmiskorvalla kuultaviksi. Tyypillisesti lepakoille mieluisia ovat maisemat, joissa on vanhoja rakennuksia ja kolopuita päiväpiiloiksi sekä reheviä saalistusalueita, kuten vesistöjen rantoja. Kriittisiä tekijöitä lepakoiden elinympäristössä ovat lisääntymis- ja talvehtimissuojat sekä saalistusalueiden riittävä yhtenäisyys. Talvehtimispaikoiksi soveltuvat esim. kellarit ja maaluolat, jotka säilyvät kosteina ja pakkasettomina yli talven. Suurin osa lepakkolajeistamme esiintyy vain Etelä-Suomessa. Pohjanlepakko on maamme lepakoista yleisin ja sen kaikuluotausääni kantaa 50-80 metriä. Viiksisiippa ja isoviiksisiippa ovat myös yleisiä Suomessa. Ne asustavat metsissä ja karttavat valaistuja alueita. Ne saalistavat pienillä aukeilla, metsäteiden varsilla ja metsänreunoissa. Niiden kaikuluotausääni kantaa 15-20 metriä. Vesisiippa saalistaa vesistöjen yllä lähellä veden pintaa. Lepakkoselvitys laadittiin kattavasti koko suunnittelualueelle kesällä 2010 (Luontopalvelu Kraakku). Koskenkorvan yleisin lepakkolaji on pohjanlepakko, josta tehtiin runsaimmin havaintoja Asevelikylän ja jätevedenpuhdistamon alueella. Viiksisiipoista tehtiin muutama havainto metsäalueiden reunamilla ja metsäteiden yläpuolella. Vesisiippoja tai korvayökköjä ei alueella tavattu. Kartoitustulosten perusteella lepakkoalueet on arvotettu paikallisesti kolmeen luokkaan, joiden kriteerit koskevat lajirunsautta, yksilömääriä sekä alueiden laatua ja käyttöä. Luokka I on arvokkain lepakkoalue. Koskenkorvan alueella ei tehty havaintoja luokasta I. Asevelikylän ja jätevedenpuhdistamon alueet sekä Vehkalontien ja Lipastinkujan lepakkohavaintoalueet ovat luokan II tärkeää lepakkoaluetta, jonka ko- 43

lonioiden paikkoja ei tunneta. Muut suunnittelualueen lepakkohavaintoalueet kuuluvat luokkaan III, jota lepakot käyttävät saalistusalueenaan. Viitasammakko Luontoinventoinnissa keväällä 2010 viitasammakoiden soidinaikaan ei viitasammakoista tehty yhtään havaintoa (Luontopalvelu Kraakku 2010). Suunnittelualueelta löytyi 10 kohdetta, jotka ovat potentiaalisia viitasammakon elinympäristöjä: 1. Vesikon soramonttulampi 2. Vaasantien molemmin puolin olevat soramonttulammet 3. Honkalanmäen lammikko 4. Havuselan saaren tulvakosteikot 5. Tiilitehtaan montut 6. Huikkulantien ja Suomulantien välisellä pellolla oleva lammikko 7. Koskenkorvantien varrella leveähkö pelto-oja 8. Santaneva 9. Varpahaiskylän tienhaaran vesimontut 10. Santavuoren hiihtomajan läheisyydessä oleva lampi Suojelullisesti merkittävät ja huomionarvoiset lintulajit Koskenkorvan yleiskaava-alueen osilla 1 ja 2 on tavattu 38 suojelullisesti merkittävää ja huomionarvoista lintulajia: 18 uhanalaislajia silmälläpidettävät mukaanlukien, 8 alueellisesti uhanalaista lajia, 22 EU:n lintudirektiivin liitteen 1 lajia sekä 19 Suomen vastuulajia. Tuulivoiman hankealueella pesii linnustoselvityksen mukaan 11 eri suojeluluokituksissa mainittua lintulajia. Uhanalaiset lintulajit Uhanalaisuus kuvaa todennäköisyyttä lajin häviämiseen tarkasteltavalta alueelta lähitulevaisuudessa lajin populaation suuruuden ja muutosten perusteella. Luonnonsuojelulain 47 mukaan sellainen uhanalainen laji, jonka häviämisuhka on ilmeinen, 44

voidaan säätää asetuksella erityisesti suojeltavaksi lajiksi. Uhanalaisuusluokitus perustuu määrällisiin kriteereihin, jotka koskevat ensisijaisesti kannan, levinneisyysalueen tai esiintymisalueen suuruutta ja muutoksia. Lisämääreinä ovat mm. esiintymisen pirstoutuneisuus ja esiintymien lukumäärä sekä kannan suuruuden erittäin suuret vaihtelut. Koskenkorvan yleiskaava-alueen linnustotutkimuksissa tavatut uhanalaisluokituksessa huomioidut lintulajit kuuluvat luokkiin erittäin uhanalaiset (EN), vaarantuneet (VU) ja silmälläpidettävät (NT) lajit. Lintulaji on erittäin uhanalainen (EN), kun siihen kohdistuu erittäin suuri uhka lähitulevaisuudessa hävitä luonnosta ja vaarantunut (VU), jos siihen kohdistuu suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä luonnosta. Silmälläpidettäviin (NT) lintulajeihin kuuluu taantuneita ja harvinaisia lajeja, joiden elinympäristöjen tiedetään olevan uhanalaisia tai taantuvia. Silmälläpidettävät lajit eivät ole valtakunnallisesti uhanalaisia. Ne ovat kuitenkin lajeja, joiden tarkkailu on aiheellista kannan kehityksen tai koon perusteella. Yleiskaava-alueella havaittiin peltosirkku, joka on määritetty erittäin uhanalaiseksi (EN) maamme uusimmassa eliölajien uhanalaisuusarvioinnissa vuonna 2010. Suomen peltosirkkukanta on vähentynyt romahdusmaisesti ja taantunut 1970-luvun lukumääristä noin 80 %. Romahduksen pääsyynä pidetään maatalouden tehostumista ja maaseutuympäristön yksipuolistumista. Peltosirkun mieliympäristöä on perinteisen kaltainen maatalousympäristö ojanvarsineen ja metsäsaarekkeineen. Lintuatlaksen mukaan peltosirkun levinneisyys keskittyy enää maan keskeisille viljelyalueille Etelä- ja Lounais-Suomeen sekä Pohjanmaan lakeuksille. Mikäli peltosirkun taantuma jatkuu entisellä tahdilla, on vaarana, että laji häviää kokonaan linnustostamme parin seuraavan vuosikymmenen aikana. Yleiskaava-alueen vaarantuneita lintulajeja (VU) ovat mustakurkku-uikku, sinisuohaukka, hiirihaukka, törmäpääsky, keltavästäräkki ja kivitasku sekä silmälläpidettäviä lajeja (NT) pilkkasiipi, teeri, metso, rantasipi, naurulokki, huuhkaja, helmipöllö, niittykirvinen, sirittäjä, kuukkeli, punavarpunen. Tuulipuiston hankealueella havaittiin kolme silmälläpidettävää lajia (NT): teeri, metso ja huuhkaja. Alueellisesti uhanalaisista lintulajeista tehtiin yleiskaava-alueella havaintoja kahdeksasta lajista: pilkkasiipi, metso, liro, kehrääjä, pohjantikka, keltavästäräkki, isolepinkäinen ja kuukkeli. Tuulivoiman hankealueella tavattiin kolme alueellisesti uhanalaista (RT) lajia: metso, kehrääjä ja kuukkeli. Euroopan Unionin lintudirektiivin lajit Euroopan Unionin lintudirektiivi on annettu vuonna 1979. Direktiivin tarkoituksena on suojella kaikkia unionin alueen luonnonvaraisia lajeja, myös lintujen munia, pesiä ja elinympäristöjä. Direktiivillä on myös asetettu lajikohtaisia suojeluvelvoitteita tiettyihin lintulajeihin. Yleiskaava-alueella tavattiin pesivänä 22 direktiivin lintulajia: pyy, teeri, metso, mustakurkku-uikku, sinisuohaukka, ampuhaukka, ruisrääkkä, kurki, kapustarinta, liro, pikkulokki, kalatiira, huuhkaja, varpuspöllö, suopöllö, helmipöllö, kehrääjä, palokärki, pohjantikka, pikkulepinkäinen ja peltosirkku. Tuulivoiman hankealueella pesivänä havaittiin kahdeksan direktiivilintua: pyy, teeri metso, huuhkaja, kehrääjä, palokärki, pohjantikka ja pikkulepinkäinen. Suomen kansainväliset vastuulajit Suomella on kansainvälinen vastuu tiettyjen lajien säilyttämisestä. Vastuu merkitsee lähinnä, että lajin seurantaa ja tutkimusta on tehostettava ja että lajin elinympäristö tulee ottaa huomioon maankäytön suunnittelussa. Suomen vastuulajit ovat lajeja, jotka ovat kotoperäisiä Suomelle tai Pohjois-Euroopalle. Vastuulajeiksi on myös valikoitunut lajeja, joiden kokonaislevinneisyys on suppea ja kanta kaikkialla on harva. Lisäksi Suomen vastuulla on sellaisia lajeja, joiden kokonaislevinneisyys on laaja, 45

mutta ne ovat yleisiä vain pienellä osalla aluetta, josta merkittävä osa on Suomessa. Suomen vastuulajeja ovat erityisesti karujen vesien, soiden ja boreaalisten havumetsien lajit sekä eräät Itämeren linnut. Yleiskaava-alueella havaittiin 19 Suomen kansainvälistä vastuulajia: laulujoutsen, haapana, tavi, pilkkasiipi, telkkä, teeri, metso, ruisrääkkä, kuovi, liro, rantasipi, pikkulokki, kalatiira, huuhkaja, varpuspöllö, helmipöllö, pohjantikka, leppälintu ja kuukkeli. Tuulivoiman hankealueella tavattiin viisi vastuulajia: huuhkaja, kuovi, pohjantikka ja leppälintu sekä muuttomatkalaisena laulujoutsen. Koskenkorvan yleiskaava-alueen linnustoselvityksissä tavatut - uhanalaisluokituksessa huomioidut lajit: EN = erittäin uhanalainen, VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä - EU:n direktiivilajit = D1 - Suomen vastuulajit Laji Uhanalaislaji Alueellisesti uhanalainen EU:n direktiivilaji Suomen vastuulaji Cygnus cygnus laulujoutsen D1 on Anas penelope haapana on Anas crecca tavi on Melanitta fusca pilkkasiipi NT RT on Bucephala langula telkkä on Bonasa bonasia pyy D1 Tetrao tetrix teeri NT D1 on Tetrao urogallus metso NT RT D1 on Podiceps auritus mustakurkku VU D1 -uikku Circus cyaneus sinisuohaukka VU D1 Falco columbarius ampuhaukka D1 Buteo buteo hiirihaukka VU Crex crex ruisrääkkä D1 on Grus grus kurki D1 Pluvialis apricaria kapustarinta D1 Numelius arquata kuovi on Tringa glareola liro RT D1 on Actitis hypoleucos rantasipi NT on Larus ridipundus naurulokki NT Larus minutus pikkulokki D1 on Sterna hirundo kalatiira D1 on Bubo bubo huuhkaja NT D1 on Glaucidium passerinum varpuspöllö D1 on Asio flammeus suopöllö D1 Aegolius funereus helmipöllö NT D1 on Caprimulgus europaeus kehrääjä RT D1 Dryocopus martius palokärki D1 Picoides tridactylus pohjantikka RT D1 on Riparia riparia törmäpääsky VU Anthus pratensis niittykirvinen NT Motacilla flava keltavästäräkki VU RT Phoenicurus phoenicurus leppälintu on Oenanthe oenanthe kivitasku VU Phylloscopus sibilatrix sirittäjä NT Lanius collurio pikkulepinkäinen D1 Lanius excubitor isolepinkäinen RT Perisoreus kuukkeli NT RT on Cardodacus erythinus punavarpunen NT Emberiza hortulana peltosirkku EN D1 yht. 38 18 8 22 19 46

Maa- ja metsätalous Koskenkorvan suunnittelualue on intensiivisen maatalouden tuotantoaluetta. Alueen viljelykäytössä olevien peltojen yhteispinta-ala on noin 1500 hehtaaria. Alueella sijaitsee 80 aktiivitilaa: 43 kotieläintilaa ja 37 kasvinviljelytilaa. Kolmella tilalla on voimassa oleva sopimus luonnonmukaisesta viljelystä. Kahdella tilalla Jouppilan kylässä on kasvihuonetuotantoa. Alueen viljelymaat ovat laadultaan erinomaisia ja soveltuvat lähes kaikkien viljelykasvien viljelyyn. Kokkolan ja Jouppilan kylän pellot ovat pääosin kivetöntä hienoa hietaa. Pohjamaan maalajina alueella on hiesusavi. Jouppilan koulun läheisyydestä pohjoiseen päin alkava metsäkaistale on kivistä ja kallioista, kasvinviljelytuotantoon soveltumatonta maata. Myös keskustan läheisyydessä sijaitsee jonkin verran kivisiä peltomaita. Erikoiskasvien, kuten juurikkaiden ja perunan viljely ei Koskenkorvalla ole yleistä, koska jalostava teollisuus sijaitsee etäällä suunnittelualueesta. Kauhajoelle valmistuva öljypellavan jalostuslaitos saattaa tuoda pellavan viljelyä myös Koskenkorvalle. Suunnittelualue on vahvaa kotieläintuotantoaluetta. Yleiskaava-alueella on useita kotieläintalouden suuryksikköjä, joille on myönnetty ympäristölupa. Kaikki tuotantoyksiköt ovat porsitus-, liha- tai yhdistelmäsikaloita. Alueella on noin 3500 lihasikaa, 1100 emakkoa tai emakoksi tarkoitettua nuorta sikaa ja 18 siitoskarjua. Suomulantien varteen tulossa oleva sikalalaajennus nostaa alueen lihasikamäärää vajaalla tuhannella eläimellä. Lypsykarjaa alueella on suhteellisen vähän; noin 170 lypsylehmää ja saman verran nuorkarjaa, 16 sonnia sekä 4 emolehmää. Lypsykarjatilat sijaitsevat pääosin Kyrönjoen länsipuolella. Hevosia alueella on poikkeuksellisen runsaasti, lähes 40 hevosta. Alueella on kaksi munituskanalaa, joissa on yhteensä 4500 kanaa. Aivan suunnittelualueen rajan tuntumassa on 30 000 broilerin kasvattamo. Suunnittelualueen ympäristöluvalliset kotieläinyksiköt hajusuojavyöhykkeineen. Suunnittelualueen sikalat toimivat pääosin lietelantaperiaatteella. Lypsykarjatiloilla on sekä liete- että kuivalantajärjestelmiä. 47

Suunnittelualueella on runsaasti maatilatalouteen liittyvää liikennettä; sikatiloilla rehu-, tuotantotarvike- ja eläinkuljetusten rekkaliikennettä ja lypsykarjatiloilla maitosäiliöautoliikennettä. Altian tehtaalta kuljetetaan sikatiloille rankkia sikojen ruokintaan. Suurilla tiloilla maksimissaan 60 tonnia painava rekka saattaa käydä useita kertoja viikossa. Suunnittelualueella on verrattain vähän metsiä. Metsäalueita ovat lähinnä Vähämäenkallio ja Jyrylänmäki. Muutamia pieniä metsäalueita on myös peltoaukeiden keskellä. Alueen metsät ovat enimmäkseen kivisiä moreenimaita ja pääasiassa ne ovat metsätalouskäytössä. Kivettömät alueet on raivattu viljelysmaiksi. Kyrönjoen rinteillä on paikoin pieniä lehtomaisia metsäkaistaleita. 48

3.3 Rakennettu ympäristö Taajamakuva ja -rakenne Koskenkorvan taajaman kaupallinen keskus Koskitien varrella (Mika Ruutianen 2007). Koskenkorvan taajama on eteläpohjalainen jokivarsikylä. Kyrönjoen varrelle jo 1400-luvulta lähtien keskittynyt nauhamainen asutus on viimeisten vuosikymmenten aikana levittäytynyt taajamassa pelloille ja teiden varsille. Koskenkorvan keskusta on tiivis 1950-luvulla rakentunut 1-2 kerroksisten asuin- ja liikerakennusten taajama. Tiivis kylä päättyy pohjoisessa Koskitien mutkaan ja etelässä solmukohtaan, jossa yhtyvät rautatie- ja maantiesilta entisen meijerin kohdalla. Keskustaajaman länsipuolella avautuu ehyt Kotonevan viljelysaukea, jota idässä rajaa asutus ja lännessä Vähämäen metsäinen rinne. Alueen taajamakuvallinen identiteetti kulminoituu paikan ominaisluonnetta ja ajallista syvyyttä korostavissa kohteissa. Näistä Koskenkorvalla korostuvat rakennetun ympäristön yhtenäiset taloryhmät, tienäkymät, maisemalliset yksittäisrakennukset ja pihapiirit sekä teollisuus-, rautatie- ja patomiljöö. Lähestyttäessä Koskenkorvan taajamaa Vaasan suunnasta valtatietä 3 pitkin, tietä reunustaa ensin Huissin peltolakeus ja harvakseltaan kylärakenne, minkä jälkeen tie alkaa hiljakseen kohota Ilkkalanharjun ja Honkalanmäen alueelle, laskeutuu harjun rinteelle taajaman keskustaan ja jatkuu jokirantapellot halkaisten kohti Kurikkaa. Havupuuvaltaiselta harjulta avautuu hetkellisiä näkymiä alajuoksun peltolakeudelle. Taajaman eteläisen osan merkittävin näkymä muodostuu kauaksi kohti Kurikkaa avautuvasta jokivarren avarasta peltomaisemasta. Kyrönjoen idänpuoleinen kantatie 67 myötäilee harjumuodostelman taajamarakennetta Kurikan rajalta lähelle Koskenkorvan keskustaa, jossa Altia Oyj:n korkea rakennuskanta erottuu keskustan maamerkkinä. Keskustan jälkeen kantatie kaartaa taajaman itäpuolelle Kyrönjoen lakeusmaisemassa. Nuijasodan muistomerkin mäntykummulle vievä pitkä puuaidan ja kivipylväiden reunustama kuja avautuu tiiviin kylänraitin keskeltä hetkellisesti paikallismaiseman vaikuttavaksi näkymäksi. Koskenkorvan tehtaan siilot erottuvat maiseman maamerkkeinä myös lähestyttäessä keskustaa Ilmajoentietä myöten. Ilmajoentieltä avautuva laaja maaseutumaisema on tasapainoinen ja keskusta paikantuu siilojen ohella tien päätteenä kohoavan havupuuvaltaisen maaston, joenmutkan rehevän lehtokasvillisuuden sekä peltomaiseman reunaan rajautuvan tiiviin leh- 49

topuuston ansiosta. Muita keskustan maamerkkejä ovat Koskenkorvan rautatiesilta, meijeri ja sen tiilipiippu, Pukarankosken sahan tiilipiippu sekä seurakuntatalo. Maisemakuvaa eheyttävä vaikutus on myös Yli-Ilkan aittaparilla, Pukarankosken maisemamännyillä sekä varusmakasiinilla. Paikallismaisemaa rikastuttavina maisemateinä erottuvat etenkin Koskenkorvanharjua ja jokirantapeltoja myötäilevä Alatie sekä Penttilänkuja, Panttilantie ja Suomulan riippusiltatie, joka hiljalleen laskeutuu joen ylittävälle riippusillalle. Silta on ainut kevyenliikenteen joenylityspaikka Koskenkorvan ja Ilmajoen taajamien välillä. Pitkä ja kapea riippusilta on jo itsessään maisemallisesti vaikuttava ja sillalta avautuu tasapainoinen ja suojaisa jokinäkymä. Koskenkorvan taajaman halkaisee Kyrönjoki, valtatie 3 ja Suupohjan rautatie sekä taajaman kaakkoisosassa kulkeva kantatie 67. Valta- ja rautatie jakavat taajaman ydinalueen valtatien itäpuolella sijaitsevaan perinteiseen Koskenkorvan asuntoalueeseen ja väylän länsipuolelle, Västilän Honkalanmäkeen laajenevaan uuteen asuntoalueeseen. Koskenkorvan taajamarakenteen muodostaa harjumuodostelmaa myötäilevä tiivis asutus, selänteiden reunaan ja tiestöön tukeutuva rakenne sekä jokitörmille ja kumpareille syntyneet saarekkeiset rakennusryhmät. Rakennettu ympäristö jatkuu teiden varsilla sekä Ilmajoen keskustan että Kurikan suuntaan varsin tiiviinä asutuksena. Koskenkorvan taajaman kaupallinen keskus Koskitien varrella (Mika Ruutianen 2007). Taajamarakenteen vanhimmat kerrostumat ovat syntyneet nauhamaisesti jokitöyräitä, luomanrantoja ja harjumuodostelmien tiestöä myötäilleistä maatalouspihapiireistä, jotka tilojen jakojen myötä ovat muodostaneet muutaman pihapiirin tiiviitä kyliä. Seuraavaksi iäkkäimmän rakennekerrostuman muodostaa selänteiden vaihettumisvyöhykkeille levittäytynyt rakennuskanta, jonka syntyyn vaikutti 1800-1900 -luvun vaihteen elinkeinorakenteen muutos. Sotia edeltänyt rakennuskanta on tiivistänyt sekä vanhaa kylärakennetta että selänteiden reunavyöhykkeitä. Jälleenrakennuskaudelle tyypillinen rintamamiestaloasutus on keskittynyt keskustan tuntumaan muodostamalla mm. Asevelikylänä tunnetun yhtenäisen asuntoalueen. Nuorin taajamarakenteen kerrostuma on tiivistänyt lähinnä harjumuodostelmaa myötäilevää rakennuskantaa ja levittäytynyt Koskenkorvaa ja Ilmajoen keskustaa yhdistävän tiestön varteen. 50

Yhdyskuntarakenne Suunnittelualueen yhdyskuntarakenne on perinteisesti teollisuuden leimaamaa. Suupohjan rautatien valmistuminen v. 1911 antoi sysäyksen Koskenkorvan kehittymiselle teollisuusyhdyskunnaksi. Rautatie helpotti kuljetuksia ja joudutti teollistumista. Maan ensimmäinen osuusmeijeri perustettiin Koskenkorvan Pukaraan v. 1898. Koskenkorvalle syntyivät vuosisadan alussa myös tiilitehdas, saha ja korpputehdas. Koskenkorvan taajaman pääteollisuusalue, Altia Oyj:n Koskenkorvan tehdas, sijaitsee Kyrönjoen itäpuolella entisen Koskenkorvan rautatieaseman eteläpuolella ja tehdasalueelle on oma pistoraide. Tehdasalueen merkittävät prosessimuutos- ja laajennusvaiheet ajoittuvat 1930, -70 ja -80 -luvuille. 51

Koskenkorvan yleiskaavojen osien 1 ja 2 toiminnallinen rakenne. Teollisuustoiminnot ovat sijoittuneet pääosiltaan ryhmiksi Kyrönjoen itäpuolelle entisen Koskenkorvan rautatieaseman läheisyyteen, Penttilään ja keskustaan Ilmajoentien lähistölle sekä Jurvantien varrelle. Kaupalliset ja julkiset palvelut sijaitsevat joen länsipuolella Koskitien varrella. Väestön rakenne ja asuminen Koskenkorvan taajamassa asuu 1518 asukasta, noin 13 % Ilmajoen kunnan kokonaisasukasmäärästä. Alueen väestöstä 16 % on alle 14-vuotiaita, 65 % 15-64 -vuotiaita ja 19 % yli 65- vuotiaita. Perheistä 12 % on lapsiperheitä (Tilastokeskus 2010). 52

alle 14 v. 15-64 v. yli 65 v. yht. Ilkkala 24 93 35 152 Honkala 97 462 150 709 Korvanharju 112 331 73 516 Piirtola 13 75 23 111 Penttilä 12 58 23 93 Koskenkorvan väestön ikärakenne (Tilastokeskus 2010). Yli puolet Koskenkorvan keskustaajaman asuntokannasta on rakennettu vuoden 1970 jälkeen. Vuoden 2000 jälkeen on suunnittelualueelle rakennettu 21 uutta pientaloa. Elinkeinoelämä ja työpaikat yht. 258 1019 304 1581 Suunnittelualueen elinkeinoelämän suurin osa-alue on maatalous. Ilmajoella maa- ja metsätalouden osuus työpaikoista on edelleenkin korkea muuhun maahan verrattuna. Suurteollisuutta alueella edustaa Altia Oyj:n Koskenkorvan tehdas. Alueella on sen maatalousvaltaisuuteen nähden runsaasti pienteollisuutta, erityisesti metalli-, huonekalu- ja tekstiiliteollisuutta. Alihankinta muodostaa suuren osan pienteollisuuden markkinoista. Suunnittelualueen yritysten lukumäärä toimialoittain: Toimiala Yritysten lukumäärä Teollisuus 31 Kuljetus ja varastointi 19 Tukku- ja vähittäiskauppa 19 Rakentaminen 14 Moottoriajoneuvojen korjaustoiminta 6 Majoitus- ja ravitsemustoiminta 9 Hierojat 3 Liike-elämän palvelut 3 Maa- ja metsätalous 5 Parturi-kampaamot 3 Kiinteistöpalvelut 4 Lasten ja nuorten laitokset 2 Fysioterapia 2 Jalkahoitolat 1 Koulutuspalvelut 1 Lääkäripalvelut 1 Palvelutalot 1 Pienkoneiden korjaustoiminta 1 Taiteilijatoiminta 1 Urheilutoiminta 1 Suunnittelualueen merkittävimmät työnantajat: Yritys Henkilöstön lukumäärä Altia Oyj 100 EC-Engineering Oy 30 Tarviketalo Siivonen / Motoral Oy 14 Ilmajoen Sähkökoje Ky 15 A-rehu Oy 16 Ovipojat 11 53

Palvelut Virkistys Koskenkorvan keskustassa on päivittäisiä asiointipalveluita melko kattavasti; päivittäistavarakauppa, postipalvelut sekä pankin ottoautomaatti. Erikoisaloja edustavat sivuapteekki, kellotukkuliike, kukkakauppa, kolme lahjatavaraliikettä, neljä huonekalukauppaa sekä tietokonemyynti. Palveluja suunnittelualueella tarjoavat lääkäripalveluyritys, kolme parturi-kampaamoa, jalkahoitola, huoltoasema ja kaksi automaattiasemaa sekä kymmenen moottoriajoneuvojen huolto-, korjaus- ja varaosaliikettä. Koskenkorvan keskustassa toimii ravintola, kahvila-ravintola huoltoaseman yhteydessä, pizzeria ja grillikioski sekä kaksi keskustan ulkopuolella sijaitsevaa ravintolaa, jotka toimivat ennakkotilausperiaatteella. Useat maatalousyrittäjät harjoittavat liike- tai ammattitoimintaa oman toimensa ohessa. Palveluja ikäihmisille tuottavat palveluasumisen yksikkö Hoitokoti Tuulikello sekä JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän alainen Koskenkorvan pienkoti. Perhekoti Toiska tuottaa yhteisöllisiä ja toiminnallisia lastensuojelupalveluja maatilaympäristössä. Suunnittelualueella toimii Päivätien päiväkoti ja ryhmäperhepäivähoitola sekä Koskenkorvan ja Västilän koulut. Suunnittelualueen oppilaita käy myös Luoman koululla, joka sijaitsee aivan kaava-alueen tuntumassa. Yläaste ja lukio ovat Ilmajoen keskustassa. Etelä-Pohjanmaan opisto, Koulutuskeskus SEDU:n maatalousalan opetuspiste sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun maaseutualan yksikkö sijaitsevat lähellä kaava-aluetta. Koulutuskeskus SEDU:n kulttuurialan opetuspiste toimii Ilmajoen keskustassa. JIK ky tuottaa terveyden- ja vanhustenhuollon sekä ympäristöterveydenhuollon palveluja. Terveyskeskuksen vastaanotto sijaitsee Ilmajoen keskustassa, Koskenkorvalla toimii neuvola. Hallinnollisesti suunnittelualue kuuluu seuraaviin palveluyksiköihin: ELY-keskus, EP:n liitto, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos, sairaanhoitopiiri, verotoimisto ja metsäkeskus, Etelä-Pohjanmaan poliisilaitos, kihlakunta ja käräjäoikeus, Liikennevirasto ja Pohjanmaan maanmittaustoimisto sekä ProAgria Etelä-Pohjanmaan maaseutukeskus. Honkalanmäen urheilualue (Mika Ruutiainen 2007). Koskenkorvan keskustan läheisyydessä sijaitsee korkeatasoinen Honkalanmäen urheilualue, johon kuuluvat vuonna 1989 rakennettu yleisurheilukenttä sekä vuonna 1997 rakennetut sisäliikuntahalli ja pesäpallokenttä. Suunnittelualueella sijaitsee useita sorakuoppia, joihin syntyneitä pohjavesilampia käytetään uimapaikkoina. Tiilitien varrella sijaitsee kaksi tiilitehtaan monttua, joista Suomulan puoleinen järvimäinen Konnanmonttu on suosittu uimapaikka. Suunnittelualueen korkeimman kohdan Santavuoren laelle on rakennettu näkötorni, josta aukeaa komea näköala lakeudelle. Santavuoren maastossa kiertelee kävelypolku, jonka varrelle on rakennettu laavu. 54

Koskenkorvan keskustassa sijaitseva Pukarankoski on monipuolinen luonnonympäristö. Alueelle on laadittu puistosuunnitelma, jonka on tarkoitus edistää rantojen virkistyskäyttö-mahdollisuuksia. Joenmutkan rantautumispaikalle on suunniteltu kellukelaituri veneilyn ja kalastuksen helpottamiseksi. Asuntoalueiden sisällä on pieniä puistoalueita, jotka pääasiassa ovat lasten leikkikenttiä. Kyrönjoen vedenpinnan nostaminen mahdollistaa kalojen nousun sekä veneily- että melontamahdollisuuksien kehittämisen. Padon aiheuttama vesieste on tarkoitus kiertää venekelkalla ja padon ylä- ja alapäähän rakennettavilla veneiden vesillelaskupaikoilla. Joen pinnan nosto voi mahdollistaa jopa säännöllisen laivavuoroliikenteen Kurikan ja Ilmajoen välillä. Sosiaalinen ympäristö Liikenne Koskenkorvalla asuu vahvan identiteetin omaava kyläyhteisö, joka on ylpeä nimestään ja historiastaan. Monipuoliset virkistysmahdollisuudet ja vaihteleva maisemakuva tekevät alueesta viihtyisän asumismiljöön. Kyläseuran aktiivinen toiminta sekä talkoohenki tuottavat arvokasta tulosta mm. kulttuuri- ja urheilutoiminnan piirissä. Koskenkorvan keskustassa sijaitsevat kunnan ja seurakunnan toimipisteet tarjoavat toimintavaihtoehtoja kaikenikäisille. Koskenkorvan tehtaalla on ollut huomattava merkitys Koskenkorvan kylän kehitykselle ja elinkeinoelämälle. Yhteistyö kunnan ja tehtaan välillä on ollut tiivistä ja tehtaan isännöitsijät ovat osallistuneet monipuolisesti kunnan hallinto- ja elinkeinoelämään. Tehdas on myös tukenut monia paikallisyhteisön hankkeita kuten esim. Koskenkorvan palolaitoksen perustamista, liikuntahallin rakentamista sekä pururatahanketta. Maantieliikenne Koskenkorvan taajaman halkaisee valtatie 3 toimien sekä päätieliikenteen että paikallisen liikenteen väylänä. Tielaitos on suunnitelmissaan esittänyt valtatielinjauksen siirtoa taajaman ulkopuolelle Honkalanmäen harjualueen länsipuolelle. Kantatie 67 kulkee taajaman itä-puolella. 55

valtatie 3 Vaasaan kantatie 67 Seinäjoelle Yleiskaava-alueen tiet. Kantatiellä 67 liikennöi vuorokaudessa Koskenkorvalta Seinäjoen suuntaan noin 5600 ajoneuvoa ja Kurikan suuntaan noin 4600 ajoneuvoa. Valtatiellä 3 kulkee ajoneuvoja vuorokaudessa Tampereen suuntaan noin 3600 ja Vaasan suuntaan noin 2300 ajoneuvoa. Ilmajoentietä Koskenkorvalta Ilmajoen keskustaan kulkee vuorokaudessa noin 2300 ajoneuvoa ja Koivistontietä Kurikan suuntaan noin 2200. Havuselantiellä liikennöi valtatien 3 suuntaan noin 2000 ja kantatien 67 suuntaan noin 1300 ajoneuvoa vuorokaudessa. Altia Oyj:n Koskenkorvan tehtaan toiminnan aikaansaama henkilöautoliikennemäärä on arkisin 70-80 ajoneuvoa vuorokaudessa ja viikonloppuisin noin 30 ajoneuvoa, raskaiden ajoneuvojen liikennemäärä on arkisin keskimäärin 60 ajoneuvoa vuorokaudessa, vilkkaimmilllaan 90 ajoneuvoa. (Tieliikennelaitos 2010). Raskasliikenteen pääreitti Altia Oyj:n Koskenkorvan tehtaalle tulee Kurikan suunnasta valtatieltä 3 liittyen kantatielle 67 ja siitä Havuselantien ja Santavuorentien kautta tehtaalle. Vaasan suunnasta tuleva raskasliikenne kulkee tehtaalle valtatieltä 3 myös Havuselan- ja Santavuorentien kautta. Santavuorentieltä raskasliikenne kulkee tehdasalueelle kahta eri reittiä. Lipeä-, typpi- ja rikkihappokuljetukset kulkevat tehdasalueelle pääportin kautta. Itäisen portin kautta ajavat vilja- ja rehuautot sekä tehdasalueelta ulos lähtevät Altian valmiiden tuotteiden kuljetusrekat. 56

Valtatie 3 Raskasliikenne n. 13 ajon. / vrk Raskasliikenne n. 50 ajon. / vrk Kantatie 67 Altia Oyj:n raskasliikenteen pääreitit (Pöyry Environment Oy). Suunnittelualueen teillä kulkee runsaasti raskasliikennettä myös maatiloille; sikatiloille rehu-, tuotantotarvike- ja eläinkuljetusajoneuvoja ja lypsykarjatiloille maitosäiliöautoja. Altian tehtaalta ajetaan myös runsaasti rankkia sikojen ruokintaan. Suurilla kotieläintiloilla 60 tonnia painava rekka saattaa käydä useita kertoja viikossa. Rautatieliikenne Suunnittelualueen läpi kulkee v. 1911 valmistunut Seinäjoen ja Kaskisen välinen ns. Suupohjan rata. Seinäjoki-Kaskinen rataosa on 114,5 km pitkä, sähköistämätön ja yksiraiteinen. Rataosalla on vain tavaraliikennettä ja keskimäärin Koskenkorvan ohittaa kaksi junaa päivässä. Altian tehtaan lastausalueelle johtaa pistoraide. Lentoliikenne Seinäjoen lentokenttä sijaitsee noin 22 kilometrin päässä Koskenkorvan keskustasta. Kevytliikenne Kevytliikenteen väyliä kulkee valtatien 3 sekä Koivistontien ja Havuselantien varrella. Suomulan riippusilta on ainut kevyenliikenteen joenylityspaikka Koskenkorvan ja Ilmajoen taajamien välillä. 57

Tekninen huolto Suunnittelualueen tekniset verkostot. Suunnittelualueella on pääosin kunnallinen vesijohtoverkosto. Alueella on Ilmajoen kunnan omistama vedenottamo (lupa 4000 m 3 ), joka on vuokrattu Lakeuden Vesi Oy:lle. Koskenkorvan ja Salomäen pohjavesialueilla on vedenottamot ja lisäksi alueella on useita yksityisiä vesiosuuskuntia, joista osa on peittoalueeltaan hyvin pieniä, kapasiteetiltaan alle 50 m 3. Kunnallinen vesijohtoverkosto ja yksityisten vesiosuuskuntien verkostot menevät päällekkäin monessa kohtaa. Altia Oyj:n Koskenkorvan tehtaalla on oma vedenottamo ja vesilaitos, jotka sijaitsevat tehtaan aidatulla alueella vanhan soranottamon keskelle syntyneen pohjavesilammen reunalla. 58

Suunnittelualueen halki kulkee 110 kv:n sähkölinja kantatien 67 suuntaisesti myötäillen metsän reunaa sekä v. 1991 rakennettu valokaapelilinja tietoliikenneyhteyksiä varten. Koskenkorvan keskustassa Västinkujan länsipuolella sijaitsee puhelinyhtiön 50 metriä korkea masto. Altia Oyj:n Koskenkorvan tehtaan jätevedet johdetaan Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle tehtaan oman puhdistamon kautta. Jäteveden laatua seurataan päivittäin tehtävillä näytteenotoilla ja mittauksilla. Vesi- ja Ympäristöhallituksen myöntämän luvan mukaisesti puhtaat jäähdytysvedet johdetaan Kyrönjokeen. Määrä- ja lämpömittarin tarkkailu ja kirjaus suoritetaan päivittäin. Suunnittelualueen jätehuollon hoitaa keskitetysti Lakeuden Etappi Oy. Koskenkorvan keskustassa on keräyspisteet paperille, lasille ja metallille. Viemäröintisuunnitelma. Viemäriverkostoa laajennetaan 2.4.2009 vahvistetun toiminta-alueen puitteissa valtatien 3 ja kantatien 67 tuntumaan. 59

Ympäristöhäiriöt Suunnittelualueen ympäristöhäiriöt. Liikenteen päästöt Liikenteen aiheuttamia päästöjä ovat lähinnä rikkidioksidi, typen oksidit, hiilimonoksidi, erilaiset hiilivedyt, lyijy ja hiukkaspäästöt. Lyijyn määrä on viime vuosina vähentynyt, koska bensiinissä ei ole enää lyijyä. Pakokaasupäästöjen suuruus riippuu olennaisesti autojen nopeudesta. Erittäin alhaisilla ja suurilla nopeuksilla päästöt ovat suurimmat. Haitalliset aineet leviävät kapealle alueelle tien ympäristöön. Niiden kulkeutumista ja vaikutusta pohjaveteen ei ole systemaattisesti tutkittu. Tiedetään kuitenkin, että lyijyä esiintyy tienvarsien maaperässä päästöjen aiheuttamana. Valtatietä 3 hoidetaan Koskuuslähteen pohjavesialueen kohdalla talvihoitoluokkana 1B; syksyn ja kevään liukkautta torjutaan suolalla, mutta vakiintuneen talvikelin aikana suolaa ei käytetä. Keskimäärin suolaa käytetään tässä hoitoluokassa 2,3 t /km /vuosi. Vaarallisten aineiden maantiekuljetukset muodostavat merkittävän ympäristöriskin pohjavesialueilla. Vaarallisilla aineilla tarkoitetaan lähinnä öljytuotteita sekä syövyttäviä kemikaaleja ja myrkkyjä (VAKluokitus). VR Cargolla on Iso 14001-standardin mukainen ympäristösertifikaatti. Sertifikaatti kattaa VR Cargon vaunukuormaliikenteen kuljetuspalvelut ja toimipisteet koko Suomessa. 60

Melu Suunnittelualueen melulähteet ovat liikenne sekä Altian tehtaan toiminnot. Nykytilanteessa vain valtatien 3 ja Havuselantien risteyksen läheisyydessä on asuinrakennuksia, jotka sijaitsevat 55-60 db:n meluvyöhykkeellä. Havuselantien liikenteestä johtuvalla 55-60 db:n meluvyöhykkeellä sijaitsee noin 5 asuintaloa. Teollisuustoiminnoista johtuva melu ei nosta tehtaan alueen ulkopuolella olevan ympäristön melutasoa yli 55 db:n, joka on päivämelun ohjearvo vanhoilla asuinalueilla (YVA-selostus, Pöyry Environment Oy 2006). Haju Hajun suhteen Suomessa on olemassa vain yleisiä ohjeita viihtyvyyshaitan ehkäisemiseksi, joihin perustuen viranomaiset arvioivat hajuhaittaa aiheuttavat laitokset tapaus kerrallaan. Haju määritellään pääsääntöisesti ihmisen hajuaistin avulla. Instrumenttianalyyttisiä määritysmenetelmiä voidaan käyttää vain silloin, kun hajuongelman aiheuttavat tunnetut yhdisteet, joiden pitoisuutta ulkoilmassa voidaan mitata ja seurata tarpeeksi tarkasti. Suunnittelualueen suuret sikalat sijaitsevat kohtalaisen avoimilla paikoilla, joten sikaloiden haju pääsee leviämään ympäristöön melko helposti tuulen mukana. Alkoholin valmistuksesta aiheutuvan hajun vaikutusalueen on VTT:n raportissa arvioitu olevan noin yksi kilometri. Koskenkorvan tehtaan kohdalla tämä tarkoittaa sitä, että huomattava osa Koskenkorvan keskustasta sijaitsee tehtaan hajun vaikutusalueella. Ajoittain Koskenkorvan tehtaan haju, joka muistuttaa paistettua leipää tai mallasta, kantautuu tuuli- ja sääolo-suhteista riippuen jopa kymmenen kilometrin etäisyydelle. Haju tulee prosessissa syntyvistä VOC-komponenteista, joita pääsee jatkuvasti ilmaan prosessin eri vaiheissa. Hajua ei kuitenkaan pidetä elinympäristön laatua heikentävänä tekijänä eikä Ilmajoen ympäristösihteerin mukaan valituksia ole tullut. Altia Oyj:n jätevedenpuhdistamo haisee jonkin verran sen välittömässä läheisyydessä, mutta ei kauempana. Nykytilanteessa puhdistamon haju ei ole ympäristön laatua heikentävä tekijä. Maisemahäiriöt Harjun maisemahäiriöinä erottuvat hiekkakuopat ovat syntyneet vuosikymmenten aikana runsaan maanoton seurauksena. Harjujakson sorakuopista vanhimmat ovat syntyneet rautatien valmistumisen aikaan, jolloin harjuilta kuljettiin hyvää sementtihiekkaa Seinäjoelle ja Vaasaan. Ympäristönsuojelu Pohja- ja pintavedet Ilmajoen kunnan, Länsi-Suomen Ympäristökeskuksen, Lakeuden Vesi Oy:n sekä Altia Oyj:n toimesta on laadittu vuonna 2005 suunnittelualueella sijaitsevien Koskenkorvan, Salonmäki A:n ja B:n sekä Tervahaminan pohjavesialueiden suojelusuunnitelma. Alueelle laaditussa suojelusuunnitelmassa on selvitetty kaikki pohjavedelle riskiä aiheuttavat toiminnot ja esitetty niille toimenpideohjelma pohjaveden suojelemiseksi. Ravinteiden huuhtoutumiseen on kaavan vaikutusalueella syytä kiinnittää erityistä huomiota pohja- ja pintavesien suojelemiseksi. Maatalouden ympäristötuen pakolliset toimenpiteet edellyttävät, että valtaojien varteen jätetään vähintään kolme metriä leveä monivuotisen kasvillisuuden peittämä yhtenäinen piennaralue, jota ei lannoiteta eikä käsitellä kasvinsuojeluaineilla. Suunnittelualueen pellot ovat pääosin viljelyominaisuuksiltaan ja vesitaloudeltaan niin hyviä, että niillä on lähes joka vuosi mahdollista saada sellainen satotaso, joka käyttää ympäristötuen sallimat ravinnemäärät tarkasti hyväkseen. Kaikkia peltoja, myös ympäristötuen piiriin kuulumattomia, koskee nitraattidirektiivi, jonka mukaan pellon kaikkien ojien varteen on jätettävä 60 cm:n levyinen piennar. Altia Oyj:n Koskenkorvan tehtaan toiminta ei aiheuta päästöjä vesistöön. Tehtaalla muodostuvat jätevedet johdetaan Altian oman esipuhdistamon kautta Ilmajoen kunnan jätevedenpuhdistamolle käsiteltäviksi. Tehtaan jäähdytysvedet johdetaan Kyrönjokeen. Koskenkorvan tehtaan jäähdytysveden määrä oli keskimäärin 1140 m 3 /d ja lämpötila 34 C vuosina 2003-61

2005. Vuosien 2003-2005 keskimääräisen jäähdytysveden määrän ja Kyrönjoen keskivirtaaman perusteella jäähdytysvedet lisäsivät Kyrönjoen virtaamaa keskimäärin 0,1 %. Jäähdytysveden lämpötilan viikkokeskiarvo ei saa ylittää +44 C tehtaan voimassaolevan ympäristöluvan lupaehdon mukaan. Ilmanlaatu Koskenkorvan nykyistä ilmanlaatua pidetään hyvänä. Altian Koskenkorvan tehtaalle myönnetyn ympäristöluvan mukaan tehtaan nykyinen toiminta ei aiheuta merkittäviä vaikutuksia alueen ilmanlaatuun. Altian Koskenkorvan bioetanolin ja rehun valmistusprosessin päästöt ilmaan koostuvat hiilidioksidista ja hajukaasuista (VOC). Höyrykeskuksessa syntyvistä savukaasupäästöistä ilmanlaadun kannalta merkittävimpiä ovat typenoksidit, rikkidioksidi ja hiukkaset. Lisäksi höyrykeskuksessa syntyy hiilidioksidipäästöjä. Raaka-aineiden, polttoaineiden ja jätteiden kuljetukset aiheuttavat myös päästöjä. Kuljetuksien aiheuttamat merkittävimmät päästöt ovat hiilidioksidi, typenoksidit, rikkidioksidi ja hiukkaset. Altia Oyj:n voimalaitoksen ilmapäästöjä mitataan ulkopuolisen toiminnanharjoittajan toimesta kolmen vuoden välein. Päästöistä analysoidaan hiukkas-, CO 2, NO x - ja SO 2 -päästöt. Savukaasupäästöt vaikuttavat ilmanlaatuun nostaen epäpuhtauksien pitoisuuksia ilmassa. Päästöt leviävät ja laimentuvat vähitellen ilmakehässä. Korkeapiippuisen polttolaitoksen päästöt laimenevat tehokkaasti ja aiheuttavat alhaisemmat pitoisuudet esimerkiksi vastaavansuuruiseen liikenteen aiheuttamaan, matalalta tulevaan päästöön verrattuna. Altian toimeksiannosta Ilmatieteen laitos on tehnyt v. 1981 selvityksen Koskenkorvan tehtaan kattilalaitoksen savupiipun mitoituksesta. Selvityksen mukaan suurimmat hiukkaspitoisuudet esiintyvät todennäköisimmin 200-350 metrin päässä tehdasalueen eteläpuolella. Maksimialueen etäisyys riippuu päästökorkeudesta. Ilmatieteen laitos suositteli päästökorkeudeksi vähintään 45 metriä. Suositusten perusteella rakennetun nykyisen piipun korkeus on 60 metriä. Pölypäästöt viljan vastaanotossa ja rehun luovutuksessa, viljan käyttösiilojen katolta sekä turpeen vastaanotossa ovat paikallisia eikä niillä ole vaikutusta tehdasalueen ulkopuolelle. Altia Oyj Koskenkorvan tehtaat Altia Oyj:n ympäristöpolitiikan tavoitteena on ympäristön mahdollisimman vähäinen kuormittaminen. Tehtaalla on sertifioitu ympäristöjohtamisjärjestelmä ISO 14001:2004 ja tehtaan käyttämä tekniikka, laitteet ja prosessinohjausjärjestelmä ovat viimeisintä saatavilla olevaa BAT-tekniikkaa. Ympäristöjohtamisjärjestelmä kattaa viljaviinan, käymistuotteen, ohratärkkelyksen ja viljapohjaisten rehutuotteiden valmistuksen sekä prosessin ja siihen liittyvien tuotteiden kehittämisen. Tehtaalle on laadittu ympäristönsuojelusuunnitelma, pelastussuunnitelma sekä öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma ja prosessihäiriötilanteet on ohjeistettu työohjeissa. Toiminnan jatkuvaa parantamista kuvaavat viljankäytön lisääntyminen sekä samanaikainen höyryn, sähkön ja veden kulutuksen ja jätevesimäärän vähentyminen. Jäteveden COD Cr -pitoisuus on alentunut vuodesta 1989 viidesosaan samalla kun viljankulutus on kaksinkertaistunut. Altia Oyj:n tehtaan toiminnan riskeiksi on arvioitu rikkidioksidisäiliön rikkoutuminen, kemikaalivuoto sadevesiviemäriin ja sitä kautta kemikaalien pääsy Kyrönjokeen sekä metanolirikastesäiliön tai pohjaventtiilin rikkoontuminen, jolloin metanolirikastetta valuu allastilaan, imeytyy maahan ja sitä kautta sillä on mahdollisuus päästä viemärin kautta Kyrönjokeen. Säiliö- ja lastausvuotoihin on varauduttu johtamalla piha-alueen valumavedet lastauspaikkojen ja märkäsäiliöiden ympäriltä jätevedenpuhdistamolle. Tehtaan etanolisäiliöt ovat bentoniitilla vuoratuissa suoja-altaissa, kemikaalisäiliöt suoja-altaissa ja lastauspaikoilla on ylitäytönestimet ja ylivuotosäiliöt. Suolahapposäiliö on sijoitettu altaaseen, josta ei ole viemäröintiä. Sadevesilinjaan joutuneet kemikaalivuodot pyritään rajaamaan lähimpään viemärikaivoon ja hallitsemaan niitä viivästyttämällä ja laimentamalla jätevedenpuhdistamon tasausaltaassa ennen niiden johtamista jätevesiprosessiin. Sadevesiviemärit on varustettu öljynerottimilla. Hapot voidaan neutraloida ennen puhdistamoa olevassa sekoituskaivossa jätevesilipeän avulla. 62

Rakennettu kulttuuriympäristö 63

Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Koskenkorvan tehtaat Koskenkorvan tehtaat muodostavat 1930- ja 1970-luvun rakennusryhmineen autenttisen ja alkuperäisessä käytössään olevan, korkeatasoista teollisuusarkkitehtuuria edustavan, ajallisesti kerroksellisen kokonaisuuden. Koskenkorvan tehdas (Mika Ruutiainen 2007). Kyrönjoen ja Suupohjan rautatien varteen rakennetun Koskenkorvan tehtaan 1930- ja 1970- luvun rakennusryhmät ovat alueen kaksi keskeistä kiinnekohtaa. Ensimmäisen vaiheen punatiiliset tehdasrakennukset muodostavat kompaktin kahden rakennusryhmän alueen, jossa on toimistona toimiva vanha tehdas sekä voimalaitos. Vanhassa tehtaassa on vielä tallella vanhat laitteet. Arkkitehtonisesti komeaa tehdasta on korotettu v. 1967. Oman ryhmänsä tehdasalueella muodostavat 1980-luvun rakennukset. Ne on yhdistetty 1970-luvun tislaamoon lasisella yhdyskäytävällä, joka toimii vertikaalielementtinä horisontaalisten siilojen rakennusmassassa. 1980-luvulta ovat peräisin myös korkeat siilot, jotka muodostavat maisemallisen maamerkin erityisesti Vaasasta päin tultaessa. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue Osa suunnittelualueesta on osoitettu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä alue (Maakuntakaava 2005). 64

Eheät kulttuurimiljööt A. Vehkaviidantien mäkitupa-asutus Vehkaviidantien länsipuolelle sijoittuvien, 1900-luvun alkupuolella rakennettujen mäkitupien muodostama ehyt, idyllinen ja mittakaavansa säilyttänyt ympäristö. Kohteen alkuperäinen asu on säilynyt poikkeuksellisen hyvin edustaen paikkakunnan katoavaa rakennusperinnettä. Punaisten tupien ja ulkorakennusten harmonia on täydentynyt pihapuistoilla, katajilla ja pensailla. Alueen omaleimaisuus säilyy huolehtimalla mittakaavan ja ulkoasun yhtenäisyydestä. Soramonttujen ympäröimä alue muodostaa oman kokonaisuutensa keskusta-alueen ulkopuolella. B. Kangastienraitin mäkitupa-asutus Kangastien idyllisen raittimiljöön varrella on säilynyt useita vuosisadan vaihteessa rakennettuja pieniä mäkitupia, joiden yksityiskohdissa on piirteitä niin vanhasta pohjalaisesta rakennusperinteestä kuin vuosisadan vaihteelle tyypillisestä jugendtyylistäkin. C. D. E. Rajatien rintamamiestaloryhmät Jälleenrakennuskaudelle ominaiset tiiviit tietä reunustavat talorivit, ajalle ominaisen selkeyden säilyttäneet päärakennukset ja koivujen rajaamat pihapiirirakenteet muodostavat avoimen peltomaiseman saarekkeina kolme ehyttä miljöötä, joka jatkuu Kurikan puolella Nopankyläntien jälleenrakennuskauden alueena. F. Asevelikylä Koskenkorvan keskustaajaman kaakkoispuolella sijaitsee noin 25 rintamamiestalon Asevelikylä, joka on rakentunut pääosin 1950-luvulla. G. Kapalan kummun miljöö Kapalan kumpu tunnetaan Nuijasodan taistelupaikalle vuonna 1925 pystytetystä muistomerkistä. Muistomerkille vievä aksiaalinen nurmipintainen ja graniittipylväisellä puuaidalla rajattu kuja muodostavat maisemallisesti merkittävän eheän kulttuuriperintömiljöön, jonka kulttuurimaisemallinen arvo on poikkeuksellisen suuri. Harju-Piirron ja Uusimäen idylliset pihapiirit muodostavat tasapainoisen taloparin, jotka rajaavat Kapalan kummun vaikuttavan kujanäkymän. Harju-Piirron pihapiiri on arvokas sekä kulttuuri- että rakennushistoriallisesti. Pihapiiri on poikkeuksellisen tasapainoinen ja edustava esimerkki kerroksellisesta pihapiiristä. Pihapiiriin kuuluu noin v. 1880 rakennettu päärakennus, 1920-luvulla rakennettu navetta-liiteri sekä 1940-50 -luvulla rakennettu rintamamiestalo, joka on säilynyt alkuperäisessä asussaan poikkeuksellisen hyvin sekä sisätiloiltaan että ulkoasultaan. Harju-Piirto Kapalan kumpu 65

Rakennusperintökohteet: Suunnittelualueella on suoritettu ennen v. 1920 valmistuneen rakennuskannan inventointi vuosina 1995-96. Sen jälkeen on tehty täydennysinventointeja sekä vuosina 1920-1969 rakennetun rakennuskannan arvottaminen. Kantatien 67 itäpuolinen alue: 1. Poikkimäki 414-3-177 Asuinrakennus on rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava. 2. Keski-Huikku Noin v. 1850 rakennettu päärakennus on siirretty Huikkulankylänä tunnetusta tiiviistä taloryhmästä 1800-1900 -lukujen taitteessa nykyiselle paikalleen avoimien peltojen keskelle. Pihapiiriin kuuluu päärakennuksen ohella navetta, hevostalli-liiteri, puuvaja, heinälato ja lato. 3. Välimaa Välimaan pihapiiri on kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas ja tasapainoinen esimerkki 1900-luvun alussa perustetusta uudistilasta. Rakennustaiteellisesti edustavan päärakennuksen ulkoasu on säilyttänyt tyylikkään olemuksensa, koska kolmiosaisen vuorauksen, perustusten ja ikkunajaon ohella myös ikkunoiden kauniit leikkauskoristeiset otsalaudat ovat alkuperäiset. Välimaan pihapiiri elävöittää maisemakuvaa piirtyessään havumetsävaltaista selännettä vasten ja erottuen kauaksi avoimessa peltomaisemassa. 4. Saunalähde Saunalähteen pienimuotoinen pihapiiri on kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokas, koska se on poikkeuksellisen ehyt esimerkki 1800-luvun lopulle tyypillisestä mäkituvan pihapiiristä. Pihapiirin kaikki rakennukset on rakennettu 1800-luvulla. Metsänreunassa sijaitseva savusauna on yksi harvoista Ilmajoella säilyneistä iäkkäistä savu-saunoista. 5. Mäenpää Mäenpään asuinrakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas osana tyypillistä 1800-luvun lopulla selänteiden reunamaastoon levittäytynyttä pientilavaltaista rakennuskantaa sekä rakennushistoriallisesti merkittävä 1900-luvun alun asussa säilyneen kuistittoman päätykamarillisen porstuakamarituvan esimerkkinä. 66

6. Keski-Posso Keski-Posson pihapiiri sijaitsee kauniilla länteen viettävällä, kookkaiden havupuiden verhoamalla mäellä peltoaukean laidassa. Perimätiedon mukaan talo on rakennettu v. 1777 Kurikan pappilan rakennukseksi ja siirretty nykyiselle paikalleen 1800-luvulla. Päärakennus on arvokas sekä kulttuurihistoriallisesti että maisemallisesti. Pihapiirin iäkäs aittarakennus ajoittuu mahdollisesti 1800-luvun alkuun. Rakennuksen yksityiskohdat ovat tyypilliset vanhan rakennusperinteen mukaisesti rakennetulle yksipesäiselle tallille. Vähäisen säilymismääränsä takia tallirakennusta on syytä luonnehtia harvinaiseksi. Vuoraamaton ristinurkille salvottu hirsirunko on käsittelemätön ja luonnollisesti harmaantunut. 7. Vaaranmaa 411-18-90 Vaaranmaan idyllinen pihapiiri on kokonaisuutena yhtenäinen, rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava. 8. Kankaanpää 411-18-241 Kankaanpään tila on kokonaisuutena yhtenäinen, rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava kohde, joka erottuu myös maiseman kiintopisteenä. 9. Ani 411-18-236 Kohde on rakennushistoriallisesti arvokas. 10. Kannosto 411-18-79 Kohde on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoalkuasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellinen hyvin ja on rakennushistoriallisesti arvokas. 11. Kalliomäki 411-18-226 Rakennushistoriallisesti arvokas torppa on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellinen hyvin. 12. Nurkkala 406-3-170 Rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava mäkitalo. 13. Yli-Karjala Yli-Karjalan ja Rinta-Karjalan talopari ajoittuu vuodelle 1870. Tila on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1697 lähtien. 14. Vuorenpää 406-3-261 Kohde on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoalkuasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellinen hyvin ja on rakennushistoriallisesti arvokas. 15. Tuomioja 406-3-308 Rakennushistoriallisesti arvokas mäkitupa. 67

Kantatien 67 ja Kyrönjoen välinen alue: 16. Ala-Huikku 17. Yli-Huikku Huikkulankylänä tunnettu vanha taloryhmä, johon on 1800-luvulla kuulunut kolme pihapiiriä: Yli-Huikku, Keski-Huikku ja Ala-Huikku. Huikkulankylä on yksi harvoista tiiviin ja yhtenäisen pihapiirirakenteen säilyttäneistä jokivarren taloryhmistä Ilmajoella. 18. Suomulan riippusilta Maisemallisesti merkittävä 1900-luvun alkupuolella rakennettu Suomulan riippusilta sijaitsee Suomulankylän vanhalla joenylityspaikalla. Riippusilta on kulttuurihistoriallisesti merkittävä sekä harvinaisuutensa että paikallisen ja maakunnallisen merkityksensä ansiosta. 19. Ala-Suomu 411-7-123 Yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava rintamamiestalo. 20. Saari Saaren pihapiiri on merkittävä etenkin rakennushistoriallisesti paikkakunnalle tyypillisten rakennustaiteellisten ja -teknisten arvojen esimerkkinä. Pihapiirin iäkkäin ja muuttumattomimpana säilynyt rakennus, piiluttu luhtiaitta on rakennusteknisesti ja -taiteellisesti erittäin arvokas. Aitan solan valoaukoiksi on veistetty kaksi uusrenesanssin ballusterin muotoa mukailevaa hirsileikkausta. 21. Kartano Myöhäisjugendia edustava, 1920- luvun loppupuolella rakennettu asuinrakennus on lukuisten yksityiskohtiensa ansiosta rakennustaiteellisesti poikkeuksellisen vaikuttava ja arvokas. Ulkoasun erityispiirteinä ovat kaarevalappeisen mansardikuistin ohella keskeisfrontoni, kookkaat kaarevat päätykoristeet, katonlappeeseen sisennetty parveke sekä kuistin puoliranskalaiset paripeiliovet. 68

22. Ranta-Pukara Ranta-Pukaran idyllinen pihapiiri sijaitsee Kyrönjoen itäpuoleisella jyrkällä rantatöyräällä. Kohde on kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokas Pukarankosken vesimyllyperinteeseen liittyvänä ainoana säilyneenä esimerkkinä muodostaen samalla koskimaiseman kiintopisteen. Pihapiirin alkuperäisimpänä säilynyt rakennus on v. 1915 rakennettu paja, joka on yksi harvoista säilyneistä pajarakennuksista koko Ilmajoella. Pajan esineistö on säilynyt palkeita myöten täydellisenä. Purkulupa on myönnetty. 23. Kotipalsta 411-3-142 Rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava rintamamiestalo. 24. Lottakahvila Koskenkorvan Lottakahvilaa luonnehtii kulttuurihistoriallisena arvona etenkin symboliarvo. Koskenkorvan Lottakahvila toimi vuodesta 1940 aina Lottajärjestön lakkauttamiseen, vuoteen 1944 saakka. Rakennus on säilynyt alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan lottien ylläpitämän kahvilan päättymisen jälkeenkin. 25. Koskenkorvan osuuskauppa Koskenkorvan osuuskauppa on rakennettu v. 1921. Kohde on säilynyt alkuperäisasussaan poikkeuksellisen hyvin ja edustaa omalle ajalleen tyypillistä rakennustapaa. 26. Koskenkorvan asemarakennus Koskenkorvan asema-alue on maisemakuvallisesti merkittävä osa Koskenkorvan keskustan julkisivua. Jugendvaikutteinen paikallisesti ja maakunnallisesti merkittävä rautatieasemarakennus on rakennettu v. 1910 arkkitehti Thure Hellströmin allekirjoittamien V luokan rautatieaseman piirustusten peilikuvana. Aseman rakennukset ovat rakennustaiteellisesti erittäin merkittäviä, koska ne ovat säilyneet rakennusasultaan alkuperäisinä. Asemarakennukset ovat rakennushistoriallisesti arvokkaita sekä kokonaisuuden että arkkitehti Hellströmin tuotannon osana. Asemarakennus palveli alkuperäiskäytössään 1970-luvulle saakka. 27. Koskenkorvan rautatieaseman makasiini Vuonna 1930 valmistunut makasiinirakennus rajaa suolamakasiinin kanssa radanvarsireittiä. Kohde on paikkakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävä. 28. Koskenkorvan asemamiestentalo Asemamiesten talo valmistui v. 1911. Asemamiestentalon pihapiiriin kuuluu kaksi ulkorakennusta, joiden perustana on käytetty luonnonkivilohkareita. 69

29. Koskenkorvan tehdasalue Koskenkorvan tehdasalue on kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. Tehdaspiha rakennuksineen muodostaa ajallisesti kerroksellisen ja arkkitehtonisilta aiheiltaan rikkaan tehdasmiljöön. Erityistä merkitystä tehtaan miljöölle on vuosien 1939-41 aikana rakennetulla maltillista funktionalismia edustavalla rakennuskannalla, joka on kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava. Toimistokäytössä oleva 1950-luvulla rakennettu valkoiseksi rapattu asuinrakennus on merkittävä kokonaisuuden osana ja kohteella on sekä taiteellista että teknistä rakennushistoriallista arvoa. 30. Tienhaara Seppä ja kauppias Frans Kannoston rakennuttama jugendvaikutteinen, satulakattoinen asuinrakennus on valmistunut vuonna 1917. Savitiili- ja hirsirunkoinen paja sekä savitiilinen navetta edustavat harvalukuisiksi käyneitä oman aikansa rakennustyyppejä. Poikkeuksellisen tiiviinä, ehyenä ja alkuperäisenä säilynyt pihapiiri on myös maisemakuvallisesti arvokas. 31. Mäenrinne 411-18-136 Jugendvaikutteinen mäkitupa on kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava kohde, joka on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoalkuasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellinen hyvin. 32. Renko 411-18-193 Kohde on kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava tila. Palanut. 33. Koskenkorvan Trahteeri Koskenkorvan pihapiiri on merkittävä monipuolisen piharakenteen ja omaleimaisten rakennustaiteellisten ja -teknisten arvojen esimerkkinä. Koskenkorvan päärakennus on rakennettu kahdesta toisiinsa liitetystä hirsirungosta 1850-luvun paikkeilla. Ulkoasun yksityiskohdissa on vaikutteita uusklassismista, empirestä sekä uusrokokoosta. Rakennuksen erityispiirteisiin kuuluu ruotsalaiselle Pohjanmaalle tyypillinen viisisivuinen ja -lappeinen lasikuisti. Pihapiirissä sijaitseva v.1836 rakennettu puorirakennus on yksi harvoista Ilmajoella säilyneistä kolmipesäisistä vilja-aitoista. 70

34. Puistola Vuonna 1926 valmistuneen puutarhatuvaksi kutsutun asuinrakennuksen rakennustaiteellinen arvo välittyy talon onnistuneesta myöhäisjugendin ja uusklassismin tyylipiirteitä omaavasta toteutuksesta. Klassistisilla pylväillä kehystetty avokuisti ja kuistin yläpuolella oleva jugendvaikutteinen kaareva korvaikkuna ovat säilyneet alkuperäisen toteutuksen mukaisina. Kohde on maisemallisesti merkittävä sekä Koskenkorvaharjun vanhan rakennuskannan osana, paikallismaiseman kiintopisteenä että maakunnallisesti merkittävän Kyrönjoen maisema-alueen osana. 35. Yli-Koskenkorva Pihapiirin muodostavat alkuperäisessä asussa säilynyt pohjalaistalo vuodelta 1825, kärryliiveri sekä 1850-luvulla rakennettu vilja-aitta. Rakennukset ovat rakennushistoriallisesti arvokkaita paikkakunnalle tyypillistä talonpoikaisrakennusperinnettä edustavina esimerkkeinä. Pihapiiri on myös maisemallisesti arvokas ja osa maakunnallisesti merkittävää kulttuurimaisemaa. 36. Hietala 411-3-169 Kankaan pohjoispuolella sijaitseva rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava mäkitupa. 37. Taisto 411-3-117 Kankaan pihapiirin läheisyydessä sijaitseva rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava kohde. 38. Koti 411-3-116 Kankaan pihapiirin läheisyydessä sijaitseva rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava kohde. 39. Kangas Kankaan avoimeen pihapiiriin kuuluu korkea jugendvaikutteinen päärakennus sekä L-muotoinen solallinen navetta- ja verstasrakennus. Perimätiedon mukaan päärakennus on rakennettu rautatien rakentamisen aikoihin noin v. 1911. 40. Mäntylä 411-3-183 Noin v. 1960 rakennettu rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava asuinrakennus, joka on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoalkuasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellinen hyvin. 41. Viiskulma 411-3-175 Kohde on rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava rintamamiestalo, jolla on yhtenäinen rakennuskanta ja tasapainoinen pihapiiri. Julkisivut on uusittu. 42. Koskenkorvan kivikoulu V. 1951 valmistunut betoniteräsrakenteinen kansakoulurakennus sijaitsee Koskenkorvan kansakoulun välittömässä läheisyydessä. 71

43. Koskenkorvan kansakoulu Pääosin myöhäisjugendia edustava v. 1913 valmistunut kansakoulu on säilynyt ulkoasultaan poikkeuksellisen ehyenä. Koulurakennuksen erityispiirteisiin kuuluu kuusi frontonia, tympanokoristeet sekä opettajien asuinosan pienin lasiruuduin elävöitetty peiliovi. Kansakoulu erottuu yhä maiseman kiintopisteenä. 44. Santala 411-3-71 Kohde ja sen tasapainoinen pihapiiri on kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava. 45. Kotiranta Vuonna 1915 rakennettu asuinrakennus erottuu Santavuorentien maisemallisena kiintopisteenä. Kohde on rakennushistoriallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas 1900-luvun alulle tyypillisen rakennuskannan ja samalla Rannonkylän iäkkäimmän rakennuskannan osana. 46. Viinamäki 411-3-273 Vuonna 1930 rakennettu rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava kohde, jolla on yhtenäinen pihapiiri. 47. Kottila 406-1-104 Kohde on kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava, jolla on myös maisemallista arvoa. 48. Latva-Ranto Latva-Rannon pihapiirin iäkkäin rakennuskanta on rakennushistoriallisesti arvokasta. Pihapiiri on maisemallisesti merkittävä ja Latva-Rannon päärakennus on kulttuurihistoriallisesti arvokas joen itäpuolisen Jouppilankylän kiertokoulun pitopaikkana 1910-20 -luvuilla. 49. Lipponen 406-1-133 Kohde on rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava rintamamiestalo 50. Lipasti 406-1-125 Kohde on rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava rintamamiestalo. 51. Pietilä 406-1-129 Kohde on rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava rintamamiestalo 52. Rintasalo 406-1-55 Kohde on kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava mäkitupa. 72

53. Lahti 406-1-128 Kohde on kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava. 54. Ala-Ranto 406-1-234 Ala-Rannon tilan päärakennus on rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava. 55. Nieminen 406-1-26 Rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava kohde, joka on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoalkuasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellinen hyvin. Kohteella on myös yhtenäinen ja tasapainoinen pihapiiri. 56. Rajakangas 406-3-328 Kohde on rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava. 57. Ala-Piirto 406-3-329 Edustava ja rakennushistoriallisesti arvokas kohde, jolla on yhtenäinen ja tasapainoinen pihapiiri 58. Talvi 406-3-47 Kohde on kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava mäkitupa. 59. Harju-Piirto Harju 406-3-66 Harju-Piirron idyllinen pihapiiri on arvokas sekä kulttuuri- että rakennushistoriallisesti. Pihapiiri on poikkeuksellisen tasapainoinen ja edustava esimerkki kerroksellisesta pihapiiristä. Pihapiiriin kuuluu noin v. 1880 rakennettu päärakennus, 1920-luvulla rakennettu navetta-liiteri sekä 1940-50 luvuilla rakennettu rintamamiestalo, joka on säilynyt alkuperäisessä asussaan poikkeuksellisen hyvin sekä sisätiloiltaan että ulkoasultaan. Kohteen kulttuurimaisemallinen arvo on poikkeuksellisen suuri Kapalan kummun maisemallisena kiintopisteenä. 60. Uusimäki Uusimäen asuinrakennus on rakennustaiteellisesti ja -teknisesti arvokas kerroksellisen, mutta melko muuttumattomana säilyneen huonejaon, sisätilojen ja ulkoasun ansiosta. Purettu kevytväylän rakentamisen yhteydessä. 61. Asunto 406-8-30 Kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava kohde, joka on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellisen hyvin. Purettu kevytväylän rakentamisen yhteydessä. 62. Mäki-Karjala Mäki-Karjalan ehyen pihapiirin päärakennus ja solallinen puori edustavat Karjalankylän iäkkäintä rakennuskantaa. Perimätiedon mukaan päärakennus on siirretty jokirannasta nykyiselle paikalleen v 1830. Vanhaa rakennuspe- 73

rinnettä edustavasta solasta päätellen myös puori ajoittuu 1800-luvun alkuun. Puorirakennuksen yksityiskohtina on säilynyt vinoneliövuoratut pienaovet, iäkkäät tukkilukot sekä taotut saranat ja vetimet. Iäkkäät rakennukset ovat merkittäviä perinteisen käsityötaidon edustavina esimerkkeinä ja jokilaakson harjannetta myötäilevän kylänraitin jäsentäjinä. Kyrönjoen ja Ilmajoentien välinen alue: 63. Wainionpää Wainionpään tiivis pihapiiri erottuu maiseman maamerkkinä kookkaan kaksifooninkisen päärakennuksensa ansiosta. Päärakennus on rakennushistoriallisesti erittäin arvokas poikkeuksellisen alkuperäisenä säilyneen asunsa ja paikkakunnalle tyypillisten, mutta harvalukuisiksi käyneiden rakennusteknisten arvojen esimerkkinä. 64. Keski-Rahnasto Keski-Rahnaston pihapiirin päärakennus ja aitta ovat arvokkaita sekä kulttuuri- että rakennushistoriallisesti poikkeuksellisen alkuperäisenä säilyneen asunsa ansiosta. Rahnastonkylä on maisemallisesti erittäin arvokas, koska se on säilyttänyt 1800-luvun lopun alueelle ominaisen yhtenäisen pihapiirirakenteen. Kyrönjoen kanssa yhdensuuntaiset päärakennukset ja niihin vievät koivukujat erottuvat maiseman juhlallisina maamerkkeinä. 65. Yli-Rahnasto Yli-Rahnaston pihapiiri on erittäin merkittävä sekä maisemallisesti että kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti tasapainoisena säilyneen pihapiirirakenteen ja poikkeuksellisen iäkkään päärakennuksen ansiosta. 66. Ilkkalan aittapari Ilkkalan etäälle erottuva aittapari on merkittävä kulttuurihistoriallisesti ajalle ominaisten esteettisten arvojen ja paikallisen talonpoikaisrakennusperinteen sekä paikkakunnalle tyypillisten rakennustaiteellisten ja -teknisten arvojen esimerkkinä. 67. Yli-Ilkka 411-12-351 Rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava rintamiestalo. Kohde on kokonaisuutena yhtenäinen. Pihapiirissä on myös aittapari ja pihaan johtava koivukuja täydentää kokonaisuutta. 68. Rinta-Kokko 411-4-170 Kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava kohde, joka on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellisen hyvin. 74

69. Kullas Kullaan pihapiirin päärakennus ja vilja-aitta ovat rakennushistoriallisesti arvokkaita paikkakunnalle tyypillisen talonpoikaisrakennusperinteen esimerkkeinä. Rakennustaiteellista ja -teknistä arvoa ilmentävinä piirteinä voidaan mainita muun muassa piiluttu vuoraamaton risti- ja tasanurkkasalvoksinen hirsirunko, empirevaikutteisten ikkunoiden kamanalautojen paikkakunnalle tyypillinen vaakasalmiakkikoristeaihe ja neliruutuiset räystäsklasit sekä kamanaikkunallinen pariovi. Aitan erityispiirteisiin kuuluu vanhan rakennusperinteen mukainen hirren syvyinen otsa ja leveällä vaakalaudalla vuorattu kissanluukullinen pienaovi. Kohde on myös maisemallisesti merkittävä sekä kylänraitille tyypillisten kujanteiden ja pihasaarien jaksottaman avoimen peltomaiseman että Kyrönjokea myötäilevän vanhan rakennuskannan osana. 70. Rantalo Kohde on kulttuurihistoriallisesti merkittävä maakunnan ja paikkakunnan vaiheisiin liittyvän virkatalohistoriansa takia ja rakennushistoriallisesti arvokas päärakennuksen edustaessa harvinaisen alkuperäisenä säilynyttä ja tietylle historialliselle vaiheelle luonteenomaista rakennustapaa. Rakennus on purettu. 71. Arola Arolan ehyt pihapiiri on kulttuurihistoriallisesti merkittävä maakunnan ja paikkakunnan vaiheisiin liittyvän sotilasvirkatalohistoriansa takia ja rakennushistoriallisesti arvokas päärakennuksen edustaessa tietylle historialliselle vaiheelle luonteenomaista rakennustapaa. Kohde on myös maisemallisesti merkittävä. 72. Mäntyharju 411-1-146 Kohde on kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava liikerakennus. 73. Västilä Västilän pihapiiri on kulttuurihistoriallisesti arvokas muun muassa vivahteikkaan tapahtuma-, henkilö- ja rakennushistoriansa takia sekä maisemallisesti arvokas edustaen ainutta jäljellä olevaa maatilan pihapiiriä Kyrönjoen länsipuolisen, palveluihin keskittyneen Koskenkorvan ydinkeskustan alueella. Pihapiirin yleisilmettä hallitsee myöhäisjugendvaikutteinen navettarakennus, joka erottuu valtatielle maisemallisena kiintopisteenä. Navetta on rakennustaiteellisesti ja -teknisesti poikkeuksellisen edustava esimerkki 1900-luvun alun arkkitehtuurista. 75

74. Koskenkorvan seurakuntatalo Seurakuntatalo ja pappila ovat kulttuurihistoriallisesti arvokkaita niiden historian liittyessä kiinteästi Ilmajoen seurakunnan tapahtuma- ja henkilöhistoriaan sekä paikkakunnan vaiheisiin muun muassa sosiaali- ja oppihistorian kautta. Seurakuntatalo on merkittävä sekä rakennusteknisesti ja -taiteellisesti harvinaisen alkuperäisenä säilyneen asun ja aikakaudelle ominaisten esteettisten käsitteiden esimerkkinä että maisemallisesti kohteen jyrkän satulakaton ja kuparipellitetyn tornin erottuessa alueen maisemallisena kiintopisteenä. 75. Alpirinne 411-1-137 Alpirinteen alueella sijaitsee v. 1953 rakennettu, ehkä arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema puurakenteinen, rapattu rinnetalo, joka on arkkitehtonisesti merkittävä kohde sen kulttuurihistoriallisen ja rakennustaiteellisen arvon sekä ainutlaatuisuutensa vuoksi. 76. Muuttola 411-1-86 Rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava aumakattoinen liikerakennus. 77. Rajala 411-1-45 Rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava aumakattoinen liikerakennus. 78. Keskus 411-1-47 Rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava liikerakennus, joka on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellisen hyvin. 79. Liiketalo 411-1-97 Rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava aumakattoinen rakennus. 80. Varusmakasiini Erittäin kookas makasiini on kulttuurihistoriallisesti ja maakunnallisesti merkittävä, koska se on esimerkki tietylle ajanjaksolle tyypillisestä rakennuskohteesta, jollaisia rakennettiin hallitsijan käskystä Ruotsi-Suomi pitäjien keskeisille paikoille. Se on myös huomattavasti muuta rakennuskantaa iäkkäämpi ja koko maakunnan kannalta melko vähäisen rakennus- ja säilymismäärän omaava harvinaisen iäkäs rakennustyyppi. 81. Perälä 411-1-330 Rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava rakennus. 82. Koskenkorvan meijeri Edustava uusklassistinen Yläpään eli Koskenkorvan meijeri on valmistunut vuonna 1927. A.J.Alanen nimeää osuusmeijerin Suomen ensimmäiseksi, ennen osuustoimintaa perustetuksi osuusmeijeriksi. Savupiipulle on myönnetty purkulupa. 76

83. Pukarankosken pato, mylly ja saharakennelmat Koskenkorvan taajaman kaupallinen, sosiaalinen ja teollinen keskusta on syntynyt vähitellen Pukarankosken rannalle. Pukarankosken ympäristön identiteetti kulminoituu yhä rautatiesiltaan, meijeriin, lottakanttiiniin, vesimyllyjen kookkaisiin perustuksiin ja pohjapatoon sekä Ranta-Pukaran tupaan ja Varusmakasiiniin. Perimätiedon mukaan Pukarankoskella on 1900-luvun alussa ollut padon ohella kaksi myllyä ja kolme myllytupaa. Kummatkin myllyt ovat myöhemmin tuhoutuneet tulipalossa. 84. Koskenkorvan rautatiesilta Koskenkorvan rautatiesilta on rakenteensa ja sijaintinsa ansiosta maisemallisesti erittäin voimakas ja vaikuttava. Harjumuodostelman katkeamakohtaan rakennettu rautatiesilta on ainutlaatuinen osa maakunnallisesti merkittävää Kyrönjoen kulttuurimaisemaa sekä rakennustaiteellisesti ja -teknisesti että kulttuurihistoriallisesti. Koska rautatiesilta omaa rakennushistoriallisesti pienen toteutus- ja säilymismäärän, sillä on mitä ilmeisimmin myös selkeä valtakunnallinen arvo. 85. Rinta-Rahkola 406-2-386 Rinta-Rahkolan asuinrakennus on rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava kohde, joka on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellisen hyvin. Valtatien 3 ja Ilmajoentien välinen alue: 86. Viertomäki 411-12-329 Rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava rintamamiestalo, joka on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellisen hyvin. 77

87. Valli 411-6-32 Kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava kohde, joka on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellisen hyvin. Kohteella on myös maisemallista arvoa. 88. Rinta-Kokon aitta Mäki-Seppilän poikkeuksellisen kookas, ilmeisesti 1800-luvun loppupuolelle ajoittuva vilja-aitta erottuu paikallismaiseman kiintopisteenä. Kohde on maisemallisesti, kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokas. 89. Västilän koulu Kohde on kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava. 90. Kanta-Viertola 411-1-336 Kolmen rakennuksen pihapiiri on kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava. Purettu. 91. Ojanperä 411-17-8 Rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava rintamamiestalo, joka on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellisen hyvin. 92. Latva-Seppilä Latva-Seppilän tasapainoinen pihapiiri on rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokas tasapainoisena, tiiviinä ja monipuolisena säilyneen pihapiirirakenteen ja rakennuskantansa ansiosta. Kohde on maisemallisesti merkittävä Ilmajoentieltä avautuvan pihapiirisaarien jaksottaman avoimen peltomaiseman merkitsijänä. 93. Sotamiehenmaa 411-7-42 Kohde on edustava ja rakennushistoriallisesti arvokas tila. 94. Tuomilehto Tuomilehdon idyllinen pihapiiri on kulttuurihistoriallisesti arvokas luomanrantaa myötäilevän rakennuskannan osana ja maisemallisesti merkittävä ehyen ympäristönsä ansiosta. Kohde on rakennushistoriallisesti arvokas jugendvaikutteisen, v. 1915 rakennetun asuinrakennuksen sekä alkuperäisen pihapiirirakenteen ansiosta. 78

95. Harja Harjan pihapiiri on kulttuurihistoriallisesti arvokas luoman rantaa myötäilevän rakennuskannan osana sekä maisemallisesti merkittävä ehyen ympäristönsä ansiosta. Kauniin pihapiirin savusauna on yksi harvoista säilyneistä päätyporstuallisista savusaunoista koko Koskenkorvalla. 96. Väli-Toralan vilja-aitat ja luhtiaitta Väli-Toralan vilja-aitat ja solallinen luhtiaitta ovat merkittäviä sekä kulttuurihistoriallisesti eri-ikäisten rakennusvaiheiden heijastaessa paikkakunnan rakennuskulttuuria että rakennushistoriallisesti paikkakunnalle tyypillisten rakennustaiteellisten ja -teknisten arvojen esimerkkeinä. Luhtiaitan hirsirunkoon veistetty vuosiluku 1818 vaikuttaa vanhan rakennusperinteen mukaisista mittasuhteista ja rakennustavasta päätellen todennäköiseltä rakennusvuodelta. Luhtiaitta on yksi kolmesta Ilmajoen alueella säilyneistä solallisista luhtiaitoista. Vilja-aitat on todennäköisesti rakennettu viimeistään 1850-60 -luvulla. Valtatien 3 länsipuolinen alue: 97. Luopajärvi Luopajärven idyllinen 1850-luvulla rakennettu torppa on arvokas kulttuurihistoriallisesti torppariasutuksen osana. Poikkeuksellisen ehyenä ja tasapainoisena säilynyt asuinrakennus on maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti arvokas alkuperäisenä säilyneen asunsa ja jo enimmäkseen kadonneen pienikokoisen iäkkään rakennuskannan esimerkkinä. 98. Kotitila 406-2-373 Kokonaisuutena yhtenäinen, rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava kohde on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoalkuasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellinen hyvin. Hirrestä rakennettu punamultainen rakennus sijaitsee samassa pihapiirissä vaalean päärakennuksen kanssa. 100. Mäkelä 406-2-335 Kokonaisuutena yhtenäinen, rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava kohde on maiseman kiintopiste, joka on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellinen hyvin. Tasapainoinen pihapiiri sijaitsee pellonpinnasta kohoavalla kumpumaisella saarekkeella, jota reunustaa tiivis rakennuskanta ja pihakoivut. 101. Rahko 406-2-196 Kokonaisuutena yhtenäinen, rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava kohde, joka on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoalkuasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellinen hyvin. Kohde on maiseman kiintopiste. 102. Kataja-Rahkon aitta Pihapiirin maisemallisesti, kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokas kookas vilja-aitta, joka kokonsa puolesta on ollut jo omalla ajallaan melko harvinainen. Vilja-aitan erityispiirteisiin lukeutuu lukkomekanismi, jonka avaamiseen tarvitaan kaksi avainta. 79

103. Keski-Penttilä Keski-Penttilän v. 1860 rakennettu päärakennus on rakennustaiteellisesti ja - teknisesti merkittävä kohde, joka on säilyttänyt alkuperäisen asunsa poikkeuksellisen hyvin ja edustaa paikkakunnalle tyypillistä rakennustapaa. Päärakennuksen klasisivua ja päätyä hallitsee voimakas räystäänaluslistoitus ja kissanpenkit sekä vuorauksen yläosaa kiertävä sveitsiläistyylinen kerros-lista. Räystäslistoituksessa, otsakarmi- ja ovenkamanalaudoissa toistuu sama uusrenesanssista vaikutteita saanut uusklassistinen profilointi. Kertaustyylille tyypillinen on myös vaakalaudoitetun päätykolmion ikkunan kookas uusklassistinen kolmiokruunupeili. 104. Yli-Penttilä Yli-Penttilän rakennustaiteellisesti ja -teknisesti merkittävä päärakennus on rakennettu 1700-luvulla ja siirretty jokirannasta nykyiselle paikalleen vuonna 1824. Päärakennus on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellisen hyvin. Tasapainoisen päärakennuksen yksityiskohtina korostuvat kookkaat kuusiruutuiset empirekehyksiset rokokooikkunat, valkoinen räystäänaluslistoitus, räystäspitseillä elävöitetty vellikellotorni sekä luoteispäädyn kuusiruutuinen haukkaikkuna ja pienet neliömäiset neliruutuiset ikkunat. Pihapiiriin kuuluu vuosina 1778, 1833 ja 1836 rakennetut aitat sekä v. 1847 rakennettu maisemallisena kiintopisteenä toimiva kuusilapainen tuulimylly. 105. Mäntymäki 406-5-149 Kohde on kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava. 106. Penttilä 406-5-132 Rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava kohde, jolla on yhtenäinen ja tasapainoinen pihapiiri. 80

107. Mäkitupa 406-11-2 Kohde on kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava. 108. Hautaoja 406-4-285 Kohde on kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava, pihapiirissä koivukuja. Purettu. 109. Peltokoski 406-4-260 Harmaantumma vanha riihirakennus on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellisen hyvin. Kohde on kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas. 110. Haanpää 406-7-153 Vuosien 1880-1920 välillä rakennettu kohde on kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava. Purettu. 111. Haarala 406-4-252 Punainen rintamamiestalo ja sen yhtenäinen pihapiiri on rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava. 112. Sivula 406-4-143 Keltainen asuinrakennus on kokonaisuutena yhtenäinen, rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava. 113. 114. Tienvieri 406-4-209 Vaaleanharmaa rintamiestalo ja sen tasapainoinen pihapiiri on kokonaisuutena yhtenäinen, rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava. 115. Vähämäki 406-4-287 Punainen torppa on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellisen hyvin. Kohde on kokonaisuutena yhtenäinen, rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava. Tasapainoinen pihapiirisaareke muodostaa peltolakeuden keskelle maisemallisen kiintopisteen. 116. Kuussalon vanhatupa Rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava asuinrakennus on säilyttänyt sisätiloiltaan ja ulkoasultaan alkuperäisen ilmeensä poikkeuksellisen hyvin. Pihapiirissä sijaitsee myös luhtiaitta. 117. Jouppilan kansakoulu Vuonna 1929 rakennettu uusklassistinen hirsirunkoinen koulurakennus on rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava. Pihapiiriä reunustavine koivuriveineen ja kookkaine kuusineen kohde muodostaa myös kylänraitin maisemallisen kiintopisteen. 118. Vähämäki 406-7-191 Vaaleanharmaa rintamiestalo ja sen tasapainoinen pihapiiri on kokonisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava. 119. Ala-Nikkola 81

Muinaisjäännökset Suunnittelualueen muinaisjäännökset (Mikroliitti Oy 2008, Olavi Yli-Vainio 2011). 82

Kohde- Muinaisjäännös- Ajoitus Rauhoitus- Inventointi numero Kohteen nimi tyyppi luokka 3 Piirtolankangas / Uusimäki asuinpaikka kivikautinen 2 1968, 1972, 2008 4 Piirtolankangas / Kalliokoski asuinpaikka kivikautinen 2 tarkastus 1968 Inventointi 1972 5 Piirtolankangas / Vanhatalo asuinpaikka kivikautinen 3 kaivaus 1900, 1913 inventointi 1968, 1972, 2008 6 Piirtolankangas / Rinta-Piirto asuinpaikka kivikautinen 2 1968, 1972, 2008 7 Piirtolankangas / Mäki-Ranto asuinpaikka kivikautinen 2 1968, 1972, 2008 8 Piirtolankangas / Latva-Ranto asuinpaikka kivikautinen 2 1968, 1972 9 Yli-Koskenkorva asuinpaikka kivikautinen 2 1968, 1972, 2008 10 Rinta-Koskenkorva asuinpaikka kivikautinen 2 1972, 2008 11 Puistola asuinpaikka kivikautinen 2 1972, 2008 12 Koskenkorvan saha asuinpaikka talotontti kivikautinen historiallinen 3 kaivaus 1911 tarkastus 1968 inventointi 1972, 2008 13 Västilä asuinpaikka kivikautinen 2 kaivaus 1929 inventointi 1972 14 Honkalanmäki asuinpaikka kivikautinen 1 kaivaus 1928, 1951, 1974, 1975 tarkastus 1964, 1999 inventointi 1972 15 Urheilukenttä asuinpaikka kivikautinen 3 inventointi 1972 tarkastus 1985 16 Salomäki asuinpaikka kivikautinen 2 inventointi 1972 18 Mäki-Seppilä asuinpaikka kivikautinen 3 inventointi 1972, 2008 38 Yli-Ranto asuinpaikka kivikautinen 2 inventointi 1972, 2008 39 Vanhatalo asuinpaikka kivikautinen 2 inventointi 2008 40 Uusitalo asuinpaikka kivikautinen 3 inventointi 2008 41 Kokkola-Havusela asuinpaikka historiallinen 2 inventointi 2008 42 Kokkola-Possola asuinpaikka historiallinen 2 inventointi 2008 43 Kokkola-Yrienecoco asuinpaikka historiallinen 2 inventointi 2008 44 Kokkola-Pietilä-Torppa asuinpaikka historiallinen 2 inventointi 2008 50 Kokko asuinpaikka kivikautinen 2 inventointi 2008 51 Honkalanmäki 2 asuinpaikka kivikautinen 2 inventointi 2008 52 Rahkola asuinpaikka kivikautinen 2 inventointi 2008 53 Jouppila 1 asuinpaikka kivikautinen 2 inventointi 2008 54 Jouppila 2 asuinpaikka kivikautinen 2 inventointi 2008 55 Jouppila 3 asuinpaikka kivikautinen 2 inventointi 2008 56 Salonvuori asuinpaikka kivikautinen 2 inventointi 2008 57 Harjunpää asuinpaikka kivikautinen 2 inventointi 2008 58 Koskenkorva E asuinpaikka kivikautinen 2 inventointi 2008 59 Lahti Toralan torppa asuinpaikka historiallinen 2 inventointi 2008 60 tervahauta 2011 1.1 vanha tienpaikka historiallinen 2 Mikroliitti Oy on suorittanut suunnittelualueen inventoinnin vuonna 2008. Koskenkorvan alueella kivikautiset esiintymät keskittyvät etelästä pohjoiseen kulkevalle harjulle ja sen liepeille. Muinaisjäännökset ovat pääosin luokkaan 2 kuuluvia kivikautisia tai historiallisia asuinpaikkoja. Tuulivoimapuiston luontoselvityksen maastotutkimuksessa löytyi Palokallion koillispuolelta tervahauta (Olavi Yli-Vainio). Esihistorialliset kiinteät muinaisjäännökset ovat rauhoitettuja suoraan muinaismuistolain nojalla. Muinaisjäännökset jaetaan tieteellisen arvonsa, kuntonsa ja ympäristönsä perusteella kolmeen luokkaan: - lk I: kohde katsotaan valtakunnalliseksi muistomerkiksi, jonka säilyminen on turvattava kaikissa luokissa - lk II: kohteen arvoa ei voida selvittää ilman tarkempia tutkimuksia. Kohde on rauhoitettu, kunnes se tutkimusten perusteella siirretään joko kokonaan tai osittain luokkaan I tai III. - lk III: kohde, jota riittävästi tutkittuna tai kokonaan hävinneenä ei ole enää tarpeen pitää rauhoitettuna. 83

Alueella on yksi valtakunnallisesti arvokkaaksi merkitty muinaisjäännös, Honkalanmäki, joka on laaja asuinpaikka. Kohde on hyväkuntoinen ja ehkä parhaiten säilynyt Kyrönjokisuun asuinpaikoista. Asuinpaikka on pitkäaikainen ns. keskusasuinpaikka. Runsaan löytöaineiston perusteella paikalla on asuttu tyypillisen kampakeramiikan ja nuorakeraamisen kulttuurin aikana, mahdollisesti vielä myöhäiskeraamisessa vaiheessa. Vanhin keramiikka on Jäkärlän keramiikkaa. Kaivauksissa 1974 ja 1975 löytyi useita hyväkuntoisia liesiä. Asuinpaikan alaosat tonttimailla ovat ilmeisesti tuhoutuneet. Säilynyt osa on kaavoitettu puistoksi ja rajattu muinaismuistoalueeksi. Salonvuoren pohjoispäässä tasalakisella harjanteella sijaitseva kohde nro 56, Salonvuori, on inventoinnissa määritelty tarkan suojelun sekä myös tutkimisen arvoiseksi. Harjanteen eteläpäässä on rivissä viisi matalaa pyöreää kuoppaa, jotka maannoksesta ja kuoppien sortuneisuudesta päätellen ovat hyvin vanhoja, vähintään 400 vuotta. Kuoppien länsipuolelta löytyi kvartseja ja luun murusia. Koekuopassa oli palanutta maata ja selvä vahvahko kulttuurikerros. Kyseessä on mahdollisesti Litorinavaiheen alun ranta-asuinpaikka tai rautakauden-keskiajan pyyntikulttuurin lappalaispaikka. Pyyntikuopat saattavat liittyä myös metsästäjien leiripaikkaan, jonka ajoitus voi olla mitä tahansa mesoliittisen kivikauden ja 1600-luvun jkr välillä. Kohde on täysin ehjä ja kajoamaton ja sellaisena seutukannalla harvinaisuus. Muinaisjäännös on hyvin mielenkiintoinen, ajoittuipa se miten tahansa. Kohde nro 58, Koskenkorva E, on muinaisen rantatörmän päällä sijaitseva laaja tasainen kivikautisen asuinpaikan alue, joka on suurimmaksi osaksi ehjä ja kajoamaton ja sellaisena seutukunnalla harvinaisuus. Luokkaan III kuuluvia muinaisjäännöksiä alueella on neljä: nro 5 Piirtolankangas/Vanhatalo, nro 15 Urheilukenttä, nro 18 Mäki-Seppilä ja nro 40 Uusitalo. Kohteet Vanhatalo ja Urheilukenttä ovat täysin tuhoutuneet. Mäki-Seppilä on epävarma muinaisjäännös. Kohteesta löytyneet kiviesineet ovat mahdollisesti peräisin kohteen nro 50 kivikautisesta asuinpaikasta. Kohteessa Uusitalo lienee kivikautisen asuinpaikan rippeet, josta suurin osa tuhoutunut hiekanotossa. Kohde nro 12, Koskenkorvan saha, on inventoinnissa merkitty tuhoutuneeksi muinaisjäännökseksi. Mitään esihistoriaan tai vanhaan talotonttiin viittaavaa ei alueella havaittu. Talotontti on ilmeisesti tuhoutunut rataa tehtäessä. Laajemman alueen tarkastelussakaan ei löydetty mitään muinaisjäännökseen viittaavaa, koska alue on monin tavoin muokattu ja rakennettu. Saironkujalta johtaa entiselle Pukaranmyllylle noin 60 metrin mittainen historiallinen vanhan myllytien pätkä, joka on ollut merkittynä jo 1750-luvun karttaan. 84

3.4 Maanomistus Kunnan maanomistus suunnittelualueella. Kunnan omistamat maa-alueet sijaitsevat pääosin asemakaava-alueella. Hajanaisia maa-alueita löytyy jokirannasta suunnittelualueen eteläosasta sekä eri puolilta suunnittelualuetta. Kunnan omistuksessa on myös alue Santavuorella. 85

3.5 Suunnittelutilanne Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Suunnittelualueella on voimassa vuonna 2005 vahvistettu Etelä-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaava sekä vuonna 2016 vahvistetut I ja II vaihemaakuntakaava. Valmistelussa on vaihemaakuntakaava III, jonka sisältönä on turvetuotanto, suoluonnon suojelu, bioenergialaitokset ja energiapuun terminaalit sekä puolustusvoimien alueet. Kokonaismaankuntakaava Etelä-Pohjanmaan voimassa oleva maakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä 23.5.2005. Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu seuraavat merkinnät: taajamatoimintojen alue keskustatoimintojen alakeskus maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävä teollisuus- ja varastotoimintojen alue yhdyskuntarakenteen laajenemissuunta on osoitettu Koskenkorvan taajamasta sekä Ilmajoen keskustan että Kurikan suuntaan. maaseudun kehittämisen kohdealue kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue 86

valtatie/ kantatie pohjavesialue matkailun vetovoima-alue ohjeellinen ulkoilureitti päärata ja liikennepaikka sekä liikennepaikan varaus voimajohto 110 kv syöttövesijohto merkittävä muinaisjäännös / I-luokka Vaihemaankuntakaava I Etelä-Pohjanmaan I vaihemaakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä 31.10.2016. Vaihemaakuntakaava käsittelee tuulivoimaa. Tuulivoiman vaihemaakuntakaavassa on osoitettu 976 ha:n tuulivoiman tuotantoon soveltuva alue (tv) noin kolmen kilometrin etäisyydelle Koskenkorvan yleiskaavan osasta 2. Kaavamerkintää koskevat seuraavat yleiset suunnittelumääräykset: tuulivoimaloiden alueiden suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen ja käytön aikaiset vaikutukset asutukseen, liikenneväyliin ja liikennejärjestelyihin, maisemiin, pohjavesiin, luontoarvoiohin ja linnustoon voimalat on sijoitettava niin, etteivät ne aiheuta merkittävää haittaa luonnonarvoille, pohjavesille tai muulle maankäytölle alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee turvata lentoliikenteen ja puolustusvoimien toimintaedellytykset sekä ottaa huomioon puolustusvoimien toiminnasta, kuten tutkajärjestelmistä, valvontasensoreista ja radioyhteyksien turvaamisesta, johtuvat rajoitteet 87

tuulivoimaloiden alueen suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota tuulivoimaloiden maisemaan ja virkistysarvoihin aiheuttamiin vaikutuksiin sekä ottaa huomioon, ettei tuulivoimaloista muodostu Kyrönjokilaakson tai Ilmajoen Alajoen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden maisemakuvaa hallitsevaa elementtiä. Tuulivoimaloiden sijoittelun lähtökohtana tulee olla valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden erityisarvojen turvaaminen. tuulivoimaloiden alueen suunnittelu tulee toteuttaa siten, etteivät tuulivoimalat merkittävästi alenna läheisen Santavuoren virkistysalueen virkistysarvoa MRL:n 33 mukainen rakentamisrajoitus ei ole voimassa tuulivoimaloiden alueella Vaihemaankuntakaava II Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaava koskee kauppaa, liikennettä ja keskustatoimintoja. Kaava on tullut voimaan 11.8.2016. Etelä-Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavaa ollaan parhaillaan muuttamassa. Kaavamuutoksella tarkistetaan seudullisesti merkittävän kaupan alarajat vastaamaan lainsäädännössä tapahtuneita muutoksia sekä kumotaan keskustatoimintojen alueiden enimmäismitoitukset. Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu yleiskaava-alueelle seuraavat merkinnät: JL Joukkoliikenteen laatukäytävä Merkinnällä osoitetaan työ-, opiskelu- ja asiointimatkojen sekä matkailun kannalta tärkeimmät joukkoliikenteen laatukäytävät päätie- ja päärataverkolla. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa joukkoliikenteen tarpeet huomioon mahdollistamalla eri liikennemuotoja ja -linjoja yhdisteleviä matkaketjuja. Palvelutasoa tulee kehittää joukkoliikenteen saavutettavuutta, pysäkkitiheyttä, esteettömyyttä, infrastruktuuria ja vuorotarjontaa kehittämällä. 88

Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava -käytävän kehittämisalue Merkinnällä osoitetaan Kauhajoki-Seinäjoki-Kauhava vyöhykkeen kasvualueet, jossa sijaitsevat merkittävimmät asutus-, työpaikka- ja palvelukeskittymät. Alueet rakentuvat yhä tiiviimmäksi tie- ja yritys- sekä asuinalueiden vyöhykkeeksi. Suunnittelumääräys: Alueiden maankäyttö- ja liikenneratkaisuihin on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta varmistetaan lähi- ja kaukoliikenteen sekä maankäytön toimiva ja turvallinen yhteensovittaminen siten, että alueiden läpi kulkevan päätieverkon (vt 19 ja kt 67) liikennöitävyys säilyy korkeatasoisena. Suunnittelussa on huomioitava arvokkaat maisema-alueet, ympäristö ja melunsuojaus. Yleiskaava Suunnittelualueella ei ole yleiskaavaa. Kaava rajautuu kaakossa Koskenkorvan yleiskaavan osaan 1 ja koillisessa keskustan vireillä olevaan yleiskaavaan. 89

Asemakaava Koskenkorvan taajaman asemakaavan on lääninhallitus vahvistanut 7.7.1965. Asemakaavaan on tehty useita muutoksia ja laajennuksia. Vahvistettua asemakaava-aluetta on noin 374 ha (2017). Kaikilla rakennetuilla korttelialueilla on vielä jonkin verran käyttämätöntä rakennusoikeutta. Suurimmat rakentamattomat omakotialueet sijaitsevat Korvanharju-Piirtolan, Västilän ja Västin alueilla. Yksityisten omistamista omakotitonteista suurin osa sijaitsee Korvaharju-Piirtolan alueella sekä Honkalanmäessä. Rivitalotontteja on Havuselan, Västilän ja Västin alueilla sekä yksi Honkalanmäen ja yksi Lasipajan alueella. Asuin- ja liikerakennustontit sijaitsevat Honkalanmäen ja Västin alueilla sekä yksi Havuselan alueella. Teollisuustontit ovat Honkalanmäessä tielaitoksen varikon pohjoispuolella sekä Sahantien tuntumassa. Kannoston alueella on kuusi teollisuustonttia ja Västilässä yksi. Lasipajan teollisuusalue on rakennettu. Rakennusjärjestys ja pohjakartta Ilmajoen kunnan rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.6.2002. Yleisaavan pohjakarttana on käytetty maanmittauslaitoksen peruskarttaa MK 1: 10 000 sekä Ilmajoen kunnan ylläpitämää pohjakarttaa MK 1:2000. Suojelupäätökset Alueen muinaismuistot on suojeltu muinaismuistolain nojalla. Alueella ei ole muita suojelupäätöksiä. 90

4 Yleiskaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Yleiskaavan suunnittelun tarve Koskenkorvalla ei ole yleis- tai osayleiskaavaa. Asemakaava käsittää n. 374 ha (2017). Koskenkorvan taajamassa ja haja-asutusalueella oli 1930 asukasta 31.12.2016. Alueella on monipuoliset palvelut ja runsaasti teollisuutta. Koskenkorvan kautta kulkee sekä valta- että kantatie. Koskenkorvan asemakaavan mukaisia asuntotontteja on sekä kunnan että yksityisten omistamina runsaasti. Vapaata teollisuusaluetta on yksityisten omistuksessa melko runsaasti, suurin osa siitä on kuitenkin tontteja, jossa on jo teollisuus- tai varastorakennus, mutta rakennusoikeutta on jäljellä. Kunta omistaa teollisuusaluetta ainoastaan Havuselantien varressa. Koskenkorvalla on suunnitteilla kaksi tielaitoksen hallinnoiman tien parantamishanketta; valtatien 3 linjauksen muuttaminen Koskenkorvan kohdalla sekä kantatien 67 linjaustarkastelut. Koskenkorvan kehittymisen turvaamiseksi on tarpeellista laatia yleiskaava. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanvaltuusto on tehnyt kaavoituspäätöksen 12.11.2002. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Vireille tulo Osalliset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä 21.5-11.6.2003 ja päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma 18.3-11.5.2010. Kaava-alueen maanomistajat sekä ne, joiden työntekoon, yritystoimintaan tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Viranomaiset; ELY-keskus; ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue sekä elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue; Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä- Pohjanmaan pelastuslaitos, JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä, ympäristöterveydenhuolto, Liikennevirasto, Museovirasto ja Kurikan kaupunki. Ilmajoen kunta; hallintotoimi, kulttuuritoimi, tekninen johtaja, rakennustarkastaja, tiemestari, vesihuoltorakennusmestari, ympäristösihteeri, maaseututoimen päällikkö, sivistystoimenjohtaja, sosiaalijohtaja, yritysasiamies, terveystarkastaja ja vapaa-aikatoimenjohtaja. Yhtiöt ja yhdistykset; Fingrid Oyj, Fortum Sähkönsiirto, Lakeuden Vesi Oy, Lakeuden Etappi, E-P:n Luonnonsuojeluyhdistys, MTK-Ilmajoki, Ilmajoen Yrittäjät ry, Ilmajoki-seura ry, Ilmajoen seurakunta, Ilmajoen vammais- ja ikäihmisten neuvosto, Ilmajoen kalastuskunta, Koskenkorva-Seura ry, Koskenkorvan Kisattaret ry, Koskenkorvan kylätoimikunta, Koskenkorvan maaseutunaiset, Koskenkorvan Urheilijat ry ja Koskenkorvan VPK ry. 91

Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnosvaihtoehdot A ja B sekä yleiskaavan lähtötiedot ovat olleet nähtävänä ja osallisten arvioitavana 18.3-11.5.2010. Yleisötilaisuus järjestettiin 24.3.2010. Tilaisuuteen osallistui neljä henkilöä. Lisäksi MTK-Ilmajoki järjesti kuulemistilaisuuden jäsenilleen, tilaisuuteen osallistui 10-20 henkilöä. Koskenkorva- Seura ry:n ja kaavoitustoimen yhteiseen tilaisuuteen osallistui Koskenkorvan koululla arviolta 40 henkilöä. Viranomaisyhteistyö 4.4 Yleiskaavan tavoitteet Koskenkorvan yleiskaavan luonnosvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 19.11.2009. Neuvottelussa olivat edustettuina Länsi-Suomen Ympäristökeskus, Museovirasto, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Etelä-Pohjanmaan liitto, tiehallinto ja Kurikan kaupunki. Toinen viranomaisneuvottelu pidettiin 25.10.2011. Neuvotteluun osallistuivat ELY-keskus, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Etelä-Pohjanmaan liitto, Kurikan kaupunki ja Seinäjoen kaupunki. Kunnan asettamat tavoitteet Tavoitteena on suunnitella Koskenkorvalle toimiva yhdyskuntarakenne, jossa eri toimintojen laajeneville aluevarauksille on osoitettu kullekin parhaiten soveltuvat sijoituspaikat. Toimintojen sijoittamisessa otetaan huomioon yhdyskuntarakenteen taloudellisuus ja ekologinen kestävyys sekä elinympäristöjen turvallisuus, terveellisyys ja tasapaino. Suunnittelun perustana on olemassa oleva yhdyskuntarakenne, rakennettu ympäristö, maisema ja luonnon arvot sekä ympäristöhaittojen vähentäminen. Liikenteen suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset liikennetavoitteet sekä seudulliset ja paikalliset liikennetarpeet. Kevytliikenteen reittien sujuvuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Valtatien 3 ja kantatien 67 tähänastiset suunnitelmat otetaan huomioon kaavoituksessa. Taajaman sisäinen tieverkko suunnitellaan nykyisen maakäytön ja laajennustarpeiden mukaisesti. Maakäytön laajennusalueiden suunnittelussa otetaan huomioon niiden energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukainen järjestäminen. Asumisen laajennusalueita osoitetaan väestöennusteen ja muun maankäytön lisäämisen puitteissa. Asuntoalueiden laajennusalueiden suunnittelulla pyritään eheyttämään yhdyskuntarakennetta ottaen huomioon Koskenkorvalle tyypillinen maisemakuva. Taajaman ulkopuoliselle asuntorakentamiselle määritellään sijoittamisperiaatteet. Koskenkorvan palveluiden saatavuutta pyritään lisäämään keskittämällä liikerakentaminen ja julkinen rakentaminen taajaman keskustaan. Liikerakentamista osoitetaan teollisuusalueiden yhteyteen tarpeen mukaan silloin, kun se toimintojen ja liikenneyhteyksien kannalta on tarkoituksenmukaista. Alkutuotannon ja jalostuksen toimintaedellytysten turvaamiseksi osoitetaan alueita teollisuuden, varastoinnin ja maatalouden tarpeisiin niille parhaiten sopivilta alueilta. Olemassa olevien teollisuusalueiden laajentamismahdollisuudet tutkitaan. Uudet teollisuusalueet suunnitellaan hyvien liikenneyhteyksien varrelle. Maatalouden tuotantoalueilla otetaan huomioon eri tuotantosuunnat. Kotieläintuotannolle varataan alueita, joilla nykyaikaisen kotieläintuotannon harjoittaminen on mahdollista häiriöttä. Virkistysalueiksi varataan alueita koko taajamaa palvelemaan sekä alueita, jotka soveltuvat asuntoryhmien tarpeisiin. Kyrönjoen rannasta osoitetaan virkistysalueita, jotka takaavat riittävästi asukkaiden pääsyn jokirantaan. Luonnonsuojelu- ja rakennussuojelualueiksi osoitetaan kohteita tutkimusten perusteella. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Peltoviljelyä ajatellen olisi tärkeää, että kaikenlainen rakentaminen alueella sijoittuisi siten, että peltokokonaisuuksia ei pirstottaisi. Tällä hetkellä tehokkaasti toimivilla tiloilla on aktiivi- 92

sia toimintasuunnitelmia maataloudessa tulevaisuudessakin ja on todennäköistä, että tilat ostavat ja vuokraavat lopettavien tilojen maita ympäriltään. Tällä tavoin he saavat helposti laajennettua oman tilansa toimintaa aivan lähiympäristössä, mikä on töiden käytännön sujuvuuden kannalta erittäin tärkeää. Pitkät ajomatkat maatalouskoneilla tiellä on hankaloittava tekijä niin viljelijöille kuin muullekin asutukselle. Koneet ovat erittäin suurikokoisia, joten niiden liikkuminen tiellä hankaloittaa muuta liikennettä ja aiheuttaa vaaratilanteita. Viljelijän näkökulmasta ajatellen on aina parempi, mitä suurempia lohkot ovat kooltaan ja mitä lähempänä ne sijaitsevat talokeskusta. Suurten kotieläintuotantoyksiköiden osalta ympärillä olevat viljelymaat ovat myös erittäin hyviä kotieläintuotantoyksikön suoja-alueita. Koskenkorvan alueella oleva peltolakeus ei ole merkitykseltään vähäinen myöskään avoimena perinnemaisemana. (Ilmajoen kunta, Koskenkorvan yleiskaavan maatalousselvitys). Tulevaisuuden taajamarakenteen kehityksen peruslähtökohtana tulisi rakentamattomana säilyttää selänteisiin rajautuvat peltotasangot ja taajaman yläjuoksun puoleiset jokirantapellot ja rakentaminen tulisi ohjata tiivistämään olemassa olevaa harjun myötäistä taajamarakennetta. Harjumaisemalle ominaisen kookkaan mäntyvaltaisen puuston ja taajamarakenteen keskustalle tyypillisen koivuvaltaisen katupuuston säilyminen taajamakuvallisena voimavarana tulisi taata. Harjun maisemahäiriöinä erottuvien hiekkakuoppien negatiivisuus tulisi voida pyrkiä kääntämään taajamarakenteen positiiviseksi voimavaraksi suuntaamalla niiden käyttötarkoitus selkeästi maisemakuvaa elävöittäväksi kokemukseksi. Taajaman alajuoksun puoleisen lakeusmaiseman taajamarakennetta tulisi kehittää väljänä saarekenauhana ja jokea sekä vanhaa tiestöä myötäilevän tiiviin ketjumaisen pihapiirirakenteen säilyminen tulisi turvata. Lakeusmaisemaa jäsentävät koivukujat ja pihapiirisaarekkeiden lehtipuuvaltainen puusto täydentää alajuoksun maalaismaista taajamakuvaa. Taajamakuvaa tulisi tarvittaessa kehittää yhteneväisillä puu- ja pensasjaksoilla sekä kevyenliikenteen reiteillä ja maisemallisilla hengähdyspaikoilla. (Ilmajoen kunta, Maaria Mäntysaari). Tulevaisuuden taajamarakennetta kehitettäessä on erittäin oleellista säilyttää sekä herkästi rikkoutuvien yläjuoksun jokivarsipeltojen että pienipiirteisen rakennuskannan väliin työntyvien peltokiilojen ja sisäpeltojen yhtenäiset näkymät, jotka luovat taajaman hengitystilan. Samoin on rakentaminen ohjattava alajuoksun lakeusmaisemassa siten, ettei jokimaiseman tai peltolakeuden näkyminen tukahdu. Yhtälailla reunatasankojen avara peltomaisema on rakennetun taajaman luonnollinen reuna, siksi sen peltonäkymän mahdollistamaa yhteyttä avoimeen tilaan tulisi vaalia. Taajamarakenteeseen tukeutuva kookas mäntyvaltainen puusto, keskustan rauduskoivuvaltainen katupuusto ja joenmutkan rantalehdot elävöittävät näkymiä ja tukevat taajamarakennetta sisältäpäin, joten niiden ominaispiirteet tulisi säilyttää ja suunnata taajamarakenteen tunnusmerkiksi. Honkalanmäen metsäreunaa myötäilevältä asuntoalueelta avautuu rinteeseen sijoittuvan sisäpellon ansiosta tasapainoinen näkymä kohti taajaman keskustaa. Näkymän säilymiselle on kuitenkin oleellista, että mahdollisen uudisrakennuskannan sijoittelussa huomioidaan näkymän säilyminen joko näkymäsektoreiden tai rajattujen näkymälinjojen avulla. Näkymien laatua tulisi kehittää etenkin hiekkakuoppien alueilla, Santanevan viereisellä kantatien osa-alueella, Havuselantienvarren rautatiehen liittyvillä alueilla ja Sahatien varrella rautatien ja tehdasalueen välisellä alueella. (Ilmajoen kunta, Maaria Mäntysaari). Alueen oloista johdetut tavoitteet Ilmajoentielle olisi toivottavaa saada tievalot koko matkalle Koskenkorvalta keskustaan sekä mahdollisesti kevyen liikenteen väylä. Santavuorentien varrella asuu paljon viljelijöitä, useita sikaloita on lähekkäin ja maatalousliikenne on vilkasta. Ympäristössä on paljon lapsia liikenteen seassa ja he juoksentelevat joskus pihoilta tielle yllättäen. Lapsiturvallisuutta olisi syytä parantaa kapeahkolla tiellä. Muutoin tie on maatalousliikenteen sujumisen kannalta moitteettomassa kunnossa. Suomulantie on ajoittain kuoppainen vilkkaan liikenteen ja kelirikon aikana. (Ilmajoen kunta, Koskenkorvan yleiskaavan maatalousselvitys) 93

4.5 Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vertailu 4.5.1 Alustavien kaavaluonnosvaihtoehtojen A ja B kuvaus Vaihtoehto A Vaihtoehto B Yhdyskuntarakenne Koskenkorvan yleiskaavan suunnittelun lähtökohtana on olemassa oleva yhdyskuntarakenne, rakennettu ympäristö, maisema ja luonnonarvot sekä ympäristöhaittojen vähentäminen. Vaihtoehdossa A on rakennetta täydennetty erityisesti joen länsipuolella Västilän kunnanosan alueella ja vaihtoehdossa B täydentäminen puolestaan sijoittuu suurimmaksi osaksi joen itäpuolelle Koskenkorvan kunnanosan alueelle. Yleiskaava tähtää kuitenkin molempien kunnanosien kehittämiseen, mutta painotus eri vaihtoehdoissa poikkeaa toisistaan. Pyrkimyksenä on osoittaa sekä asuminen että työpaikka-alueet samassa suhteessa kunnanosiin. Tämän tarkoituksena on vastata muun muassa ilmastonmuutoksen aiheuttamiin vaatimuksiin niin, että aluerakenteesta johtuva auton käyttö ei lisäänny. Ehkä kuitenkin suurempi ilmastonmuutokseen positiivisesti vaikuttava asia on tuulivoimapuiston paikan osoittaminen Koskenkorvalle. Olemassa oleva rakennettu ympäristö on yleiskaavassa otettu huomioon osoittamalla laajennusalueet mahdollisimman lähelle nykyistä rakennetta. Vajaakäytössä olevien teiden varsia on täydennetty, samoin on pyritty tehostamaan olemassa olevia verkostoja. Västilän ja Koskenkorvan koulujen lähitienoille on lisätty asumista. Laajennusalueita määriteltäessä on tärkeänä pidetty maisema- ja luonnonarvojen säilyttämistä sekä maatalouden toimintaedellytysten turvaamista. Virkistysalueiden ja reittien kehittämiseen on kiinnitetty huomiota. Asuminen Kerrostalovaltainen asuntoalue sijoittuu Västilään Taloselantien tuntumaan. Alueella on voimassa asemakaava ja alue on suurimmaksi osaksi rakennettu. Uusia alueita ei ole varattu kerrostaloille kummassakaan vaihtoehdossa. Kerrostaloasuntoja voidaan kuitenkin rakentaa myös keskustatoimintojen alueelle. Pientalovaltaisille asuntoalueille on tarkoitus rakentaa erillispientaloja, pientaloja ja rivitaloja. Pientalovaltaiset alueet toteutetaan pääsääntöisesti asemakaavoituksella. Laajennusalueita on osoitettu täydennysrakentamisena nykyisen asumisen lomaan eri puolilla Koskenkorvaa, 94

lähinnä Honkalanmäkeen, Penttilään ja Vehkalontien varrelle. Vaihtoehdossa A on laajimmat asuntoalueet osoitettu Västilän kunnanosassa Taloselantien ja Kuusikujan varrelle sekä Kyrönjoen ranta-alueille Ilmajoen keskustan suuntaan. Koskenkorvan kunnanosassa laajennukset sijoittuvat Opintien ympäristöön. Vaihtoehdossa B on laajimmat asuntoalueet osoitettu Koskenkorvan kunnanosaan Opintien, Santavuorentien ja kantatien rajaamalle alueelle. Suurin osa Havuselan valtionpuistosta on myös asumisen laajennusaluetta. Västilässä laajennusalueet sijoittuvat Taloselantien ja Kuusikujan ympäristöön, mutta pienempinä kuin vaihtoehdossa A. Kyläalueeksi on merkitty alueet, joissa rakentaminen on kylämäistä ja jossa lisärakentaminen tukee kylän rakennetta. Kyläalueet rajautuvat maatalousalueisiin tai maisemallisesti arvokkaisiin peltoalueisiin. Poikkeuksena on Varpahaiskyläntien ja kantatien 67 kulmaukseen osoitettu kyläalueen laajennus, joka rajautuu maa- ja metsätalousvaltaiseen alueeseen. Tämän laajennuksen tarkoituksena on vähitellen siirtää liittymiä kantatieltä yhdystielle. Kyläalueiksi merkityt alueet on ensisijaisesti tarkoitettu 1-2 perheen asuintalojen ja niihin mahdollisesti liittyvien pienten varasto-, verstas- ja kotieläinrakennusten rakentamiseen. Kyläalueet toteutetaan suorilla rakennusluvilla tai suunnittelutarveratkaisuilla. Vaihtoehdossa B Kyrönjoen ranta-alue Ilmajoen keskustan suuntaan Västilän kunnanosassa on osoitettu kyläaluerakentamiseen, kun se vaihtoehdossa A on osoitettu asemakaavoitettavaksi pientalovaltaiseksi alueeksi. Keskustatoiminnot Keskustatoimintojen alueelle voidaan sijoittaa palveluja, hallintoa, keskusta-asumista ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työtiloja. Alue on osoitettu valtatien molemmille puolille Koskitien, Vanhatien, Västinkujan ja Honkalantien ympäristöön. Vaihtoehdossa A keskustatoimintojen alue on laajempi kuin vaihtoehdossa B, jossa entinen Trikoon alue on osoitettu työpaikka-alueeksi. Palvelut Palvelujen alueet sijaitsevat asemakaava-alueella ja ne on osin rakennettu. Samoin julkisten palvelujen alueet sijaitsevat asemakaava-alueella. Rakennettuna on kaksi koulua, päiväkoti ja nuorisotila sekä rukoushuone, rakentamattomana Vanhatien varrelle sijoittuva alue. Tuotanto Työpaikka-alueelle voidaan sijoittaa toimistoja, palveluja, ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta ja niihin liittyviä myymälä- ja varastotiloja. Vaihtoehdossa A työpaikka-alueita on osoitettu Ilmajoentien varrelle Taloselantien risteykseen saakka, Jurvantien varrelle ja Penttilään. Jurvantien alue on kokonaan uusi, muut laajennuksia. Vaihtoehdossa B työpaikkaalueita on osoitettu asemakaavan mukaisesti Ilmajoentien varrelle ja entisen Trikoon alueelle sekä Penttilään laajennusalue. Olemassa oleviin teollisuusalueisiin Penttilässä ja Mestarintiellä on osoitettu vähäisiä laajennusalueita. Vaihtoehdossa A laajat teollisuusaluevaraukset on osoitettu Västilän kunnanosassa Jurvantien molemmille puolille ohjeellisen uuden valtatielinjauksen tuntumaan. Pienehkö uusi teollisuusalue on osoitettu Kuusitien ja Jurvantien risteyksen maastoon. Koskenkorvan kunnanosassa on osoitettu pienehkö uusi teollisuusalue Havuselantien ja Tiilitien kulmaukseen ja Vehkalontien pohjoispuolelle kantatien viereen. Vaihtoehdossa B laajat teollisuusaluevaraukset on osoitettu Koskenkorvan kunnanosassa radan ja kantatien väliselle alueelle Havuselasta Tiilitielle saakka. Toinen varsin laaja alue on osoitettu radan ja Tiilitien väliin Havuselasta savimontuille saakka. Västilän kunnanosassa on osoitettu teollisuusalue Jurvantien pohjoispuolelle ohjeellisen uuden valtatielinjauksen tuntumaan. Maa- metsätalous Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet on tarkoitettu pääasiallisesti maa- ja metsätalouden käyttöön, mutta alueelle voidaan myös rakentaa asuntoja haja-asutusluontoisesti. Molemmissa vaihtoehdoissa suurimmat maa- ja metsätalousvaltaiset alueet sijaitsevat kantatien itäpuolella. Huomattavat alueet on osoitettu myös Jouppilankylään ja valtatien tuntumaan suunnittelualueen pohjoisosaan. Peltoalueet on pyritty osoittamaan maatalousalueiksi. Alu- 95

eella on sallittu vain maatalousrakentaminen. Suunnitelman mukaan peltojen pinta-ala tulee kuitenkin vähenemään, koska peltoalueille on osoitettu muutakin maankäyttöä, kuten kyläasumista, pientaloasumista ja teollisuutta. Vaihtoehdossa A maatalousalueen määrä on suurempi kuin vaihtoehdossa B, jossa teollisuusalueet on sijoitettu enimmäkseen metsäisille alueille. Vaihtoehdossa A kantatien ja radan välinen alue ja Tiilitien alue jäävät enimmäkseen maatalousalueiksi. Vaihtoehdossa B on maatalousalueita jonkin verran vaihtoehtoa A enemmän jokirannassa ja Taloselantien varrella. Kaikki olemassa olevat suuret sikalat on yleiskaavassa osoitettu kotieläintalouden suuryksikköjen alueeksi. Suuria sikaloita alueella on 10. Muiden kotieläintilojen eläinmäärä ei edellytä suuryksikön merkintää. Osa sikaloista sijaitsee pohjavesialueella tai asutuksen välittömässä läheisyydessä. Näille sikaloille ei ole kaavassa varattu laajennusaluetta. Niille sikaloille, jotka ympäristön puolesta voivat nykytiedon mukaan laajentaa, on osoitettu laajennusalueet siihen suuntaan, missä vaikutukset asutukselle ovat vähäisimmät. Kokonaan uusia kotieläintalouden suuryksikköjen alueita ei ole osoitettu. Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet sijoittuvat keskustan eteläpuoliseen jokilaaksoon. Alue on maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Alue sijaitsee Santavuoren maastossa. Maakuntakaavassa alue on merkitty virkistysalueeksi, jonne on osoitettu suunnittelumääräys Alue on tarkoitettu lähiulkoilua ja retkeilytoimintaa varten. Virkistys Virkistysalueita on osoitettu Kyrönjoen rantaan Laidunalueelle ja keskustaan, Salonmäkeen, asuntoalueiden sisälle sekä Havuselanpuistoon molemmissa vaihtoehdoissa. Vaihtoehdossa A Kyrönjoen rannan tuntumaan on sijoitettu uutta pientalovaltaista asuntoaluetta, joten myös niiden kohdalla ranta on osoitettu puistoksi. Havuselan valtionpuisto on kokonaisuudessaan osoitettu puistoksi. Vaihtoehdossa B Havuselan valtionpuistosta vain noin puolet on osoitettu puistoksi. Tässä vaihtoehdossa Kyrönjoen rantaan on osoitettu kyläasumista jonkin verran ja ranta on jätetty maatalousalueeksi. Honkalanmäen-Salonmäen olemassa olevat urheilualueet sekä niihin kiinteästi liittyvät vapaa-alueet sekä Santavuoren hiihtomajan alue on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi molemmissa vaihtoehdoissa. Ilkan polku ja Santavuoren hiihtoladut on merkitty ulkoilureiteiksi. Liikenne Valtatie 3 ja kantatie 67 on osoitettu molemmissa vaihtoehdoissa nykyisen linjauksen mukaisiksi. Valtatien 3 vuonna 1995 valmistuneen yleissuunnitelman mukainen uusi linjaus on osoitettu merkinnällä ohjeellinen/vaihtoehtoinen tielinjaus. Ilmajoentie on osoitettu seututieksi. Kokoojakadut ja yhdystiet ovat pääosin nykyisiä olemassa olevia teitä. Vaihtoehdossa A uusi kokoojakatu on osoitettu erkanevaksi Jurvantieltä pohjoiseen palvelemaan uutta teollisuusaluetta. Vaihtoehdossa B uusi kokoojakatu palvelee teollisuutta Havuselantien ja Tiilitien välisellä kantatien 67 vieressä olevalla alueella. Rautatie säilyy paikallaan. Koskenkorvan kevyen liikenteen pääreitit on rakennettu lukuun ottamatta Havuselantieltä Koskenkorvan koululle tarpeellista yhteyttä, joka on merkitty molempiin vaihtoehtoihin. Vaihtoehdossa A on merkitty kevyen liikenteen uusi alikulku, joka alittaa valtatien 3 Jurvantien kohdalla kiertoliittymän eteläpuolella. Valtatien ja Jurvantien risteykseen on merkitty kiertoliittymä. Olemassa oleva Päivätien eritaso on ainut autoliikenteelle tarkoitettu eritaso yleiskaavassa. Erityisalueet Erityisalueita on varattu pohjavedenottoon, jätevesien käsittelyyn sekä sähkö- ja energiahuollon tarpeisiin. Vaihtoehdossa A kaukolämpölaitoksen paikaksi on osoitettu valtatien, radan ja Jurvantien rajaama kolmio Västilän kunnanosassa. Vaihtoehdossa B kaukolämpölaitoksen paikaksi on osoitettu alue Havuselantien ja radan kulmauksesta Koskenkorvan kunnanosassa. Olemassa oleva pieni hautausmaa on merkitty yleiskaavaan. Suojaviheralueita on varattu vähäisessä määrin kantatien 67 varrelta. Lisäksi valtatien vaihtoehtoisen linjan ja asutuksen väliin on merkitty suojaviheralue. 96

Suojelu Valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi on merkitty Altian Koskenkorvan tehtaat. Maakuntakaavan mukainen kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö käsittää peltolaakson Kyrönjoen molemmin puolin. Ehyet kulttuurimiljööt on merkitty kyläkuvallisesti arvokkaiksi alueiksi. Lukuisat rakennusperintökohteet, osa maakunnallisesti ja osa paikallisesti arvokkaita, on merkitty suojeltaviksi rakennuksiksi. Honkalanmäen kivikautinen asuinpaikka on merkitty muinaismuistoalueeksi. Muut kivikautiset ja historialliset asuinpaikat ja vanha tienpaikka on merkitty muinaismuistokohteiksi. Alueella on kaikkiaan 24 muinaismuistoina suojeltavaa aluetta ja kohdetta. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita on merkitty metsälain, luontoarvojen, perinnemaisema-arvojen ja uhanalaisten tai harvinaisten kasvilajien perusteella. Vesialueet Kyrönjoki ja Vesikon monttu on merkitty vesialueiksi. Lisäksi luonnonarvoiltaan merkittäväksi vesialueeksi on merkitty Tiilitien varrella sijaitsevat entiset savenottomontut. 4.5.2 Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Vaikutukset luonnon- ja kulttuuriympäristöön Luonnonympäristö Valtaosa kaikesta rakentamiseen osoitetusta alueesta sijaitsee kulttuurimaisemassa viljelyksessä olevilla pelloilla. Metsäisille alueille on osoitettu Jurvantien teollisuusalueiden lisäksi vain vähäisiä täydennysalueita. Suojeltavat kohteet Yleiskaavalla suojellaan alueita ja kohteita, joiden suojeluarvo on todettu, mutta suurimmaksi osaksi kohteita ei ole muissa asiakirjoissa todettu suojelukohteiksi. Maiseman historialliset ominaispiirteet Jokiranta-asumisen tiivistäminen on perinteen mukaista asumista. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne ja kyläkuva Yleiskaava tiivistää Koskenkorvan sisäistä aluerakennetta. Myös Koskenkorvan ja Ilmajoen keskustan välinen nauharakenne tiivistyy molemmissa vaihtoehdoissa, enemmän vaihtoehdossa A. Jurvantien teollisuusalueella on rakennetta hajauttava vaikutus, jota ei kuitenkaan voida pitää merkittävänä etenkin siihen hyötyyn nähden, että voidaan osoittaa kovapohjaista aluetta teollisuuden käyttöön. Asuminen Yleiskaavalla lisätään asumisen vaihtoehtoisia paikkoja Koskenkorvalla. Virkistys Virkistysalueita on lisätty nykyisestään. Pääosin alueet ovat jo jonkinasteisessa virkistyskäytössä. Vaikutukset talouteen Palvelut, keskustatoiminnot ja yhdyskuntatalous Koskenkorvan tiivistäminen vaikuttaa edullisesti yhdyskuntatalouteen, kun infra ja koulut ym. ovat tehokkaassa käytössä. Asukkaiden lisääntyminen ja tuotantoalueiden kasvaminen lisäävät palvelujen kysyntää ja virkistävät elinkeinotoimintaa kokonaisuudessaan. 97

Tuotanto Yleiskaavalla osoitetaan monipuolisia teollisuuden ja työpaikka-alueiden sijoitusvaihtoehtoja. Tuotannolle tarjoutuu mahdollisuuksia keskustasijoittumiselle, sijoittumiselle pääväylille näkyville paikoille sekä katveisimmille metsäalueille. Maatalous Kantatien varren ja Tiilitien alueen teollisuusalueet poistavat viljelystä laajat peltoalueet erityisesti vaihtoehdossa B. Vaihtoehdossa A poistuu viljelystä alueita Koskenkorvan keskustan tuntumasta Jurvantien ja Ilmajoentien varsilta. Olemassa olevien sikaloiden lähitienoolle ei ole osoitettu uutta asumista, joten niiden toimintaedellytykset säilyvät. Yleiskaavassa on lisäksi osoitettu näille laajennusalueita, milloin se on ollut mahdollista naapuruston ja pohjavesien suojelun kannalta. Liikenne ja tekninen huolto Teknisen huollon verkostojen käyttö tehostuu keskustan kasvamisen myötä. Liikenteen kannalta ongelmallisin kohta on valtatien ja Jurvantien risteys. Valtatien 3 säilyminen nykyisellä paikallaan on kylän kehittämisen kannalta välttämätöntä ja Vaasan tiepiirin v. 1995 tekemästä yleissuunnitelmasta voitaneen luopua, vaikka se suunnitelmissa onkin merkitty ohjeellisena/vaihtoehtoisena tielinjauksena. 4.5.3 Lausunnot ja mielipiteet kaavaluonnoksista sekä niiden huomioonottaminen Lausunnot: ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue katsoo, että yleissuunnitelman mukainen linjaus tulee säilyttää kaavassa, vaikka valtatien kunnostaminen nykyisessä maastokäytössä on ajankohtaisempi ratkaisu. Panttilan ja Koskenkorvan eritasoliittymät tulee näyttää kaavassa. Vt 3:n ja Jurvantien risteyksessä ei tarvita erillistä merkintää, sillä kiertoliittymä on kaavamerkintänä tavallinen tasoliittymä. Tiesuunnitelman mukaan risteys tullaan toteuttamaan kanavoituna nelihaararisteyksenä. Kaavoitettavat toiminnot eivät saa vaarantaa yleiskaava-alueen läpi kulkevan erikoiskuljetusreitin toimivuutta (tievaraus 7x7 m). ELY-keskuksen mielestä uudet yleiskaavoitettavat teollisuusalueet, asuntoalueet ja tuulivoimalaitoksen alueet tulee asemakaavoittaa. Alueen täydentämisen yhteydessä tulee välttää uusia suoria maantieliittymiä. Melualueet on merkittävä kaavaan. Kevyen liikenteen väyliä olisi hyvä kehittää kt 67 ja vt 3 suuntaisesti. Maantien varsien V-alueet tulee merkitä EV:ksi. ELY ei osallistu meluntorjunta- tai haittakustannuksiin. Vastine: Lausunto on otettu huomioon tekemällä ehdotukseen tienpidon kannalta tarpeelliset muutokset. Asemakaavoituksesta kunta päättää erikseen. Etelä-Pohjanmaan liitto Liikennemäärät ovat rajussa kasvussa etenkin kt:llä 67. Yleiskaavassa olisikin syytä varautua kt:n 67 osalta ohituskaistaosuuksiin tai jopa 2+2 -kaistaiseen merkintään. Vastine: Lausunto on otettu huomioon ja kt 67 on osoitettu merkittävästi parannettavaksi tieosuudeksi. Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos Koskenkorvan yleiskaavan laajennusvaihtoehtoihin A ja B ei ole huomautettavaa. Toteutuvissa uusissa ja laajentuvissa kaava-alueiden vesihuoltosuunnittelussa otettava sammutusvesihuolto huomioon. Lausunnossa viitataan viranomaisneuvotteluvaiheessa 19.11.2009 annettuun lausuntoon: Seuraavat näkökohdat olisi hyvä huomioida yleiskaavahankkeessa: 98

- Pelastuslaitos tulee kohdentamaan vuoden 2010 palotarkastuksen painopisteen pohjavesialueen kiinteistöihin, kiinnittäen erityisesti huomiota öljysäiliöihin ja muuhun kemikaalien varastointiin. Tarkastuksen tuloksena saadaan päivitettyä öljysäiliöiden todellinen määrä ja kunto. - Pukarankosken rannassa joen itäpuolella on vesiasema, josta on mahdollisuus saada jokivettä säiliöajoneuvoihin - mahdollisissa tulipalotilanteissa sammutusvesien hallintaan käytetään tehtaan jätevesilaitoksen tasausallasta Fingrid Oyj Yhtiöllä ei ole suunnitteilla voimajohtohankkeita, jotka sijoittuvat yleiskaava-alueelle. Liikennevirasto Yleisesti kaavoituksessa huomioitava seuraavat seikat raideliikenteen osalta: - melualueelle ei tule kaavoittaa melulle herkkää maankäyttöä - tärinälle herkällä maaperällä kuten savikolla tärinä voi ulottua jopa yli 200 metrin päähän radasta, tällaisille alueille ei tule kaavoittaa tärinälle herkkää maankäyttöä - kaavaratkaisut eivät saa houkutella laittomiin radan ylityksiin Vastine: Lausunto on otettu huomioon. Museovirasto Kaavakartalta puuttuu Salomäki-niminen kivikautinen asuinpaikka. Kaavakartan kohdemerkintään tulee liittää SM-kirjaimet. Museovirasto korostaa, että jo tunnetun muinaisjäännöksen kohdalle ei tule kaavoittaa uutta rakentamista, koska se antaa virheellisen kuvan alueen maankäyttömahdollisuuksista. Museovirasto huomauttaa. että kivikautinen asuinpaikka Honkalanmäki 2 on merkitty aluevarauksen AP sisälle. Myös kivikautinen asuinpaikka Rahkola on vaihtoehdossa A merkitty aluevarauksen TP sisälle. Kumpikin näistä asuinpaikoista sijaitsee toistaiseksi rakentamattomilla peltoalueilla. Nämä alueet tulee selkeästi jo kaavassa osoittaa esimerkiksi virkistys- tai viheralueiksi. Myös Koskenkorvan asutustaajaman eteläpuolella, Kyrönjoen molemmin puolin sijaitsevien kivikautisten asuinpaikkojen säilyminen tulee kaavassa aluevarausten AT ja AP läheisyydessä varmistaa ja turvata. Vastine: Kivikautiset asuinpaikat karttaan merkityt kohteet 51 ja 52 sijaitsevat asemakaavoitetulla alueella. Mahdolliset virkistysaluevaraukset kohteiden läheisyydessä osoitetaan asemakaavalla. Kyläalueiden kohteet sijaitsevat rakennetussa ympäristössä. Tässä yleiskaavassa on selkeä kohdemerkintä siitä, että alueelta löytyy muinaismuistokohde ja suunnittelumääräys: Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu sellainen kajoaminen on MML:n nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Koskenkorvan yleiskaavan merkintä Muinaismuistokohde on Ympäristöministeriön ohjeistavan oppaan mukainen. Tässä yleiskaavassa ei muun muassa mittakaavasta johtuen ole syytä lisätä merkintään kirjaintunnusta. Salonmäki-niminen kohde on lisätty ehdotukseen. MTK-Ilmajoki Kaavaluonnos A säilyttää alueen viljelymahdollisuudet parhaiten. Vastine: Kaavaehdotus on laadittu vaihtoehdon A pohjalta. Koskenkorva-seura ry Koskenkorva-seura ry:n toiveena on, että yleiskaavaan lisätään seuraavat kyläyhteisön suuresti toivomat ja yleistä turvallisuutta valtavasti parantavat kevyenliikenteen väylät: 99

- Santavuorentien kevyenliikenteen väylä Havuselantielle Piirtolankylään - Ilmajoentien kevyenliikenteen väylä Ilmajoen maatalousoppilaitoksen kohdalta Koskenkorvan keskustaajamaan Vastine: Lausunto on otettu huomioon. Elinkeinotoimi Molemmat yleiskaavavaihtoehdot mahdollistavat niin asumisen kuin yritystoiminnan moninaisen kehittymisen Koskenkorvan alueella. Elinkeinotoimi pitää jokivarren AP-varauksia vetovoimatekijänä, jolla voitaisiin vaikuttaa uusien asukkaiden saamiseen Koskenkorvan alueelle. Kaikki eivät mahdu rakentamaan sinänsä rajalliseen joenvarteen, mutta jo alueen yhteinenkin rantakaistale venepaikalla tai laiturimahdollisuudella voisi olla avaintekijä, joka kallistaisi maakunnallisessa tarkastelussa rakentamispäätöksen juuri Koskenkorvalle. Vastine: Yleiskaavaehdotukseen sisältyy jokirantarakentaminen siinä laajuudessa, kun se on mahdollista maatalous huomioon ottaen. Sivistystoimi Sivistystoimi ei näe yleiskaavasuunnitelmalle mitään estettä lasten, nuorten ja perheiden turvallisuuden ja hyvinvoinnin suhteen. Mielipiteet: Keski-Nikkola Marko ja Keski-Nikkola Kauko Puistomaisen alueen poistaminen yksityisiltä maa-alueilta. Kevyenliikenteen väylä Opintieltä Korvantielle puuttuu yleiskaavaluonnoksista. Esitetään Santavuorentielle kevyenliikenteen väylävarausta Havuselantieltä Piirtolankylään saakka ja Ilmajoentielle kevyenliikenteen väylävaraus maatalousoppilaitoksen kohdalta Koskenkorvan keskustaajamaan saakka. Vastine: Puisto, joka halutaan poistettavaksi, on osoitettu asemakaavassa. Myös kevyen liikenteen yhteys on osoitettu asemakaavassa puistona, yleiskaavaan ei merkitä kaikkia yhteyksiä, vain merkittävin liikenneverkko. Ilmajoentien ja Santavuorentien varteen on ehdotuksessa merkitty kevyen liikenteen väylä. Hautamäki Jyrki-Pekka ja Minna sekä Rami Niemi: Kannatetaan A-luonnosvaihtoehtoa. Esitetään A-vaihtoehdossa V-alueeksi merkityn alueen merkitsemistä siten kuin se on merkitty B-vaihtoehdossa. Esitetään B-vaihtoehdossa AT-alueen ja Ilmajoentien välissä sijaitsevan pellon merkitsemistä AT- tai AP-alueeksi. Esitetään tilan vanhan päärakennuksen sr-2 -merkinnän poistamista, rakennuksen kunnon todenneet rakennusinsinööri Yli-Pietilä ja rakennustarkastaja Tervonen. Vastine: Ehdotus on valmisteltu vaihtoehdon A pohjalta. Ehdotuksessa on jokiranta osoitettu tiiviin rakentamisen alueeksi ja se tarkoittaa, että alueella tullaan rakentamaan lähinnä asemakaavan nojalla. Tiivis rakentaminen vaatii myös virkistysaluevarauksia, virkistysalueiden koko ja tarkka sijainti määritellään asemakaavassa. Sr-merkintää ei ehdotuksessa ole. Piirto Matti: Tontti 7:197 AT-alueeksi. Vastine: Alue on osoitettu ehdotuksessa kyläalueeksi AT. 100

Latva-Kokko Jorma ja Saara: Suunnitelmissa sikatalouden laajentaminen ja kehittäminen sen nykyisessä sijaintipaikassa, mikä huomioitava kaavoituksessa. Pientaloasutuksen lisääntyminen lähiympäristössä heikentää mahdollisuuksia sikatalouden laajentamiseen. Vastine: Sikalan laajentamismahdollisuus on ehdotuksessa otettu huomioon siinä määrin, kun se on mahdollista ympäröivä nykyinen asuntokanta huomioon ottaen. Ympäristön kyläasumista on tarkennettu niin, ettei uutta asumista esitetä sikalan lähelle. Koivisto Kristiina: Joen ja kolmostien välinen alue, rek.nro 2:196, on merkitty yleiskaavaluonnoksissa maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi. Esitetään kyseiselle alueelle luonnosvaihtoehtoon B tontin suuruista aluetta pientaloalueeksi sekä oikeutta toisen saunamökin rakentamiseen. B-vaihtoehto parempi; AP-alue toteutuu paremmin. Vastine: Liikenneverkon runkona on valtatien nykyinen paikka, joten joen ja valtatien väliselle alueelle ei ole osoitettu uutta asumista liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujumisen vuoksi. Jurvantien tuntumaan on osoitettu pientaloalue. Yleiskaavamääräyksen mukaan Kyrönjoen rantaan voidaan rakentaa rantasaunoja poikkeamapäätöksillä. Ojala Timo: Lypsykarjatilan laajentaminen huomioitava kaavoituksessa, AT-kaavamerkintä muutettava MT-merkinnäksi. Vastine: Kaavaehdotus on laadittu siten, että lypsytilan laajentaminen on mahdollista maatalousalueen puitteissa siten, että olemassa olevalle ja uudelle astutukselle ei aiheuteta hajuhaittaa sijoittamalla uudet kotieläinrakennukset nykyisten länsipuolelle. Tilan välittömässä läheisyydessä oleva asutus kuitenkin rajoittaa navetan kokoa eikä kotieläintalouden suuryksikön merkintä ole siten mahdollinen tässä paikassa. Tilan alueelle ei ehdotuksessa ole osoitettu AT-merkintää. Kivistö-Rahnasto Timo: Luonnosvaihtoehto B parempi. Tilan 1:222 viereisen lohkon merkintä muutettava AP-merkinnäksi. Vastine: Alue on osoitettu ehdotuksessa osittain pientaloalueeksi. Naapurin olemassa oleva kotieläinrakennus rajoittaa kuitenkin asumista alueella. Kullas Juha ja Lähdesmäki Merja: Sikatalouden laajentamismahdollisuus huomioitava. Vastine: Tilan alue on osoitettu maatalousalueeksi, joka sallii maatalousrakentamisen, myös sikalan. Tilan välittömässä läheisyydessä oleva asutus kuitenkin rajoittaa sikalan kokoa eikä kotieläintalouden suuryksikön merkintä ole siten mahdollinen tässä paikassa. Keski-Posso Tapio: Vuokrattavia mökkejä Tehtaanlammen etelärannalle sekä rakennuspaikka omalle asunnolle. Hän on täsmentänyt esitystään siten, että koko tila tulee osoittaa asumiseen ja loma-asumiseen. 101

Vastine: Kaavaehdotuksessa on tilan alueelle osoitettu kyläasumista sekä loma- ja matkailualue. Rakentamista alueella rajoittavat kuitenkin läheisestä rautatiestä johtuva meluhaitta ja luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Lindgren Kari ja 9 muuta allekirjoittanutta: Santavuoren tuulivoimapuistohanke ristiriidassa yleiskaavassa esitettyjen luontoarvojen kanssa. Tuulivoimapuiston 1.hankevaihtoehdossa lähin asuinrakennus on noin 400 metrin päässä lähimmästä turbiinista. Esitetään turbiinien sijoittamista pelkästään hankealueen sille sivustalle, missä ei ole asuinkiinteistöjä. Asuinympäristön ei haluta muuttuvan rauhattomaksi ja teollisuusmaiseksi. Vastine: Yleiskaavassa on tutkittu luontoarvot myös tuulivoimapuistoksi esitetyltä alueelta. Arvokkaat kohteet on otettu suunnittelussa huomioon. Alueelta on lisäksi valmistunut YVA-selvitys, jonka mukaan tuulivoimaloiden aiheuttama häiriö ei ulotu asuntoalueelle sellaisena, että sitä olisi pidettävä haittana. Lausuntojen ja kommenttien johdosta sekä tuulivoimaloiden kaavoitusta koskevien ohjeistusten kehittyessä mahdolliselle tuulivoimala-alueelle on tehty tarkennettuja luontoselvityksiä, joista on erillinen osio kaavaselostuksessa. Kaavaehdotus on laadittu huomioiden selvitysten ja arviointien tulokset. Voimaloiden lukumäärä on vähentynyt tai muuttunut asutuksen puoleisella reunalla sekä luontoarvojen niin vaatiessa. Myllyjen rakentamisen alueet on osoitettu väljemmin ja huoltotiet sekä sähkölinjat on osoitettu ohjeellisina siten, että uhanalaisten eläin- ja kasvilajien huomioon ottaminen olisi mahdollista. Yli-Suomu Jorma: Tilan 7:101 peltomaat AT-alueeksi. Vastine: Ehdotuksessa on osalle tilan alueesta osoitettu pientaloasumista. Jokirantarakentaminen vaatii ELY:n poikkeamisluvan rakennusluvan saamiseksi asemakaava-alueen ulkopuolella. Yleiskaava-alueen jokirantajaksolla uudisrakentaminen on syytä varmistaa asemakaavoituksella. Värinen Minna: Luonnosvaihtoehdoissa reilu osa peltotontista 18:216 merkitty teollisuus- ja varastointialueeksi. Tontti esitetään säilytettäväksi kokonaisuudessaan peltotonttina. Vastine: Rakentamaton osa tilasta on osoitettu kaavaehdotuksessa maatalousalueeksi. Viertoma Keijo ja Tuominen Tiina: Tiedoksi; Perhekoti Toiska ja Toiskan Talli tarjoavat kuntouttavia sosiaalipedagogisia palveluja erilaisiin lastensuojelun tarpeisiin maatilaympäristössä. Vastine: Yleiskaavaehdotuksessa alue on osoitettu palvelujen alueeksi, joka kyläasutusta paremmin turvaa nykyisen toiminnan kehittämisen. Salo-Tuisku Timo: B-luonnosvaihtoehto parempi. Sr-merkintä? Vastine: Yleiskaavaehdotus on laadittu vaihtoehdon A pohjalta. Jokirantarakentaminen vaatii ELY:n poikkeamisluvan rakennusluvan saamiseksi asemakaava-alueen ulkopuolella. Yleiskaava-alueen jokirantajaksolla uudisrakentaminen on syytä varmistaa asema- 102

kaavoituksella. Suojelluiksi merkityt aitat ovat poikkeuksellisen hienot aikansa kulttuurihistorian edustajat, joiden suojelu on tarpeen. Maatilan päärakennus edustaa hyvin sodan jälkeistä rakentamista, joka on säilynyt alkuperäisenä ja on siten suojelun arvoinen. Koivuluoma Jari: Ei ole myymässä aluetta Jurvantien varresta A-luonnosvaihtoehdon mukaiseen teollisuus- ja varastoaluekäyttöön. Vastine: Jurvantien tuntumaan on osoitettu pientaloalue. Latva-Hoppala Aino ja Veikko: Lypsykarja- ja naudanlihatuotannon jatkuvuus ja laajennusmahdollisuus maatilalla huomioitava. Vastine: Tila on osoitettu kaavaehdotuksessa osittain maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi ja osittain maatalousalueeksi. Molemmat merkinnät sallivat maatalousrakentamisen. Kotieläintalouden suuryksikön aluetta ei tilalle voi osoittaa, koska se sijaitsee pohjavesialueella, osittain jopa pohjaveden muodostumisalueella. Perälä Esa: B-vaihtoehto poissuljettu vaihtoehto, koska siinä osa tilan peltoalueesta on merkitty teollisuusalueeksi. A-vaihtoehto rajaa liitännäiselinkeinomahdollisuuden; hh-1 -alue ei saa peittää koko joenrantaan johtavaa vainiota. Tilan elinkelpoisuuden säilyttämiseksi maatalouden liitännäiselinkeinomahdollisuus sallittava. Vastine: Kaavaehdotus on laadittu vaihtoehdon A pohjalta, jossa peltoalue on merkitty maatalousalueeksi, merkintä sallii useimpiin liitännäiselinkeinoihin tarvittavan rakentamisen. Naapurin sikalan laajennusalue on pienennetty, joten hh-1 alue ei ehdotuksen mukaan juurikaan ulotu tilan alueelle. Ruokonen Paavo ja Liisa: Peltolohko 4:34 pientalovaltaiseksi alueeksi, M-alue AP-alueeksi. Vastine: Alue on osoitettu ehdotuksessa pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Roos Mari ja Kalliokoski Janne: Kiinteistöt 24:0 ja 2:209 ja lähiympäristö pientaloalueeksi, T-kaavamerkintä AP-merkinnäksi. Vastine: Mainitut kiinteistöt on luonnoksissa osoitettu AP-alueeksi, ehdotuksessa myös ympäristön käyttötarkoitukseksi on määritelty asuminen. Mäenpää Outi ja Juha: Kiinteistöllä kokonaisuutena yhtenäinen ja rakennushistoriallisesti arvokas ja edustava kohde. Koko tontin 411-4-170 kaavamerkinnäksi AP- tai AT-merkintä, MT-kaavamerkintä APmerkinnäksi. Vastine: Alue on osoitettu ehdotuksessa pientalovaltaiseksi alueeksi. Mannersuo Kyllikki ja Peurala Annikki: Kannattavat luonnosvaihtoehtoa B. 103

Vastine: Kaavaehdotus on laadittu vaihtoehdon A pohjalta, mielipiteen esittäjän omistaman alueen osalta on kuitenkin osoitettu vaihtoehto B:n mukainen maankäyttö eli koko alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Kurikka Jussi-Pekka, Kurikka Heli ja Latva-Rasku Sirkka: Huomioitava mahdollisuus rakentaa saunamökki Kyrönjoen ranta-alueelle tilalle 6:164. Kolmostien osoitteen Penttiläntien 32 ja 36 kohdalle osoitettu melusuojamerkintä poistettava, koska sen vaikutukset ovat kielteisiä ja ulkorakennukset ovat riittävä melueste. Kolmostien mahdollinen meluvalli toteutuessaan heikentäisi alueen maisemallista arvoa, imagoa ja viihtyvyyttä. Vastine: Yleiskaavassa ei määritellä melusuojauksen tapaa. Paikassa, missä ulkorakennukset suojaavat pihaa melulta, ei ole tarvetta muihin toimenpiteisiin. Suojauksesta päätetään tiesuunnittelun tai asemakaavan toteuttamisen yhteydessä. Yleiskaavamääräyksen mukaan Kyrönjoen rantaan voidaan rakentaa rantasaunoja poikkeamapäätöksellä. Lipasti Reino ja Salme: A-vaihtoehto parempi. Ei virkistysaluetta liitteessä osoitetulle alueelle. Vastine: Ehdotus on valmisteltu vaihtoehdon A pohjalta. Ehdotuksessa on jokiranta osoitettu tiiviin rakentamisen alueeksi ja se tarkoittaa, että alueella tullaan rakentamaan lähinnä asemakaavan nojalla. Tiivis rakentaminen vaatii myös virkistysaluevarauksia, virkistysalueiden koko ja tarkka sijainti määritellään asemakaavassa. Nevanperä Hannu: Luonnosvaihtoehtoihin merkitty sr-merkinnällä osoitettu rakennus, joka kuitenkin huonokuntoinen eikä täytä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan suojelukohteen vaatimuksia kunnoltaan. Sr-merkintä esitetään poistettavaksi. Vastine: Rakennuksen poikkeuksellinen arvo rakennusperintökohteena ei salli suojelumerkinnän poistamista. Lipasti Väinö: Tilalla suunnitelmissa asuin- ja maatilarakentamista. Vastine: Alue on pääosin kaavan ulkopuolella, kaava-aluetta ei ole laajennettu mielipiteen johdosta. Hautaniemi Markku: Suunnitelmissa teollisen toiminnan laajentaminen alueelle T-merkintä. Vastine: Alue on merkitty työpaikka-alueeksi, joka sallii monimuotoisempaa yritystoimintaa kuin pelkkä teollisuusalue. Saarenpää Antti: Tilan Kankaanpää 411-18-241 sr-2 -merkinnällä osoitetut asuinrakennus ja talousrakennus siirtyneet maakaupan yhteydessä tilaan 411-18-253. Kankaanpää-tilalle jäänyt purkukuntoinen 1960-luvulla rakennettu puuvaja. Toivotaan rakennuksen sr-2 -merkinnän poistamista. 104

Vastine: Päärakennus ja ulkorakennus edustavat aikakautensa alkuperäistä tyyppiä ja ovat siten suojelun arvoisia. Köykkä Veikko: Valtionpuiston V-alue esitetään säilytettäväksi luonnosvaihtoehdon A mukaisena. Vastine: Kaavaehdotus pohjautuu vaihtoehtoon A. Köykkä Veikko ja Maija-Liisa: Luonnosvaihtoehto A parempi. Ei teollisuutta radan ja kantatien väliin. Vaihtoehdossa B teollisuusalue virkistysalueen vieressä heikentäisi virkistysalueen arvoa. Teollisuusalue myös estäisi mielipiteen antajan asunnosta katsottuna näkymän luonnonkauniiseen Santavuoren metsämaisemaan. Vastine: Kaavaehdotus pohjautuu vaihtoehtoon A. Rahnasto Kari ja Ritva: Molemmat luonnosvaihtoehdot pirstovat maatilaa ja aiheuttavat epävarmuutta lypsykarjatilan tulevaisuudesta. Esitetään T-merkinnän poistamista tilan pelloilta. Vastine: Tilan peltoja ei ole osoitettu kaavaehdotuksessa teollisuusalueeksi. Yli-Suomu Antti ja Anita: Sikatalous maatilalla lopetettu, ei tarvitse kotieläintalouden suuryksikön merkintää. Yleiskaavamerkinnäksi asunto/maatalous -merkintä. Vastine: Ehdotuksessa on osalle tilan alueesta osoitettu pientaloasumista. Jokirantarakentaminen vaatii ELY:n poikkeamisluvan rakennusluvan saamiseksi asemakaava-alueen ulkopuolella. Yleiskaava-alueen jokirantajaksolla uudisrakentaminen on syytä varmistaa asemakaavoituksella. Kotieläintalouden suuryksikön merkintää ei kaavaehdotuksessa ole. Keski-Nikkola Markku: Kevytväylä Syrjäkuja - koulu. Vastine: Kevytväylän paikka on määritelty voimassa olevassa asemakaavassa. Lehto Kaarina: Vastustetaan luonnosvaihtoehtoa A, jossa teollisuusalue rajoittuu kahdelta sivulta perikunnan tonttiin huonontaen asumisviihtyvyyttä sekä alentaen tontin arvoa. Teollisuusalueeksi merkityn tontin osalla käytössä oleva talousvesikaivo. Kannatetaan alueen säilymistä pientalorakentamiselle. Metsäalueen säilyttäminen toivottavaa. Vastine: Jurvantien tuntumaan on osoitettu pientaloalue. Köykkä Jussi: Suunniteltu saunamökkiä tilalle 3:137. Tila 3:137 on kyläaluetta tien molemmin puolin. Radan ja kantatien välinen alue ei sovellu teollisuusalueeksi. 105

Vastine: Tiilitien molemmille puolille on osoitettu kyläasumista. Kantatien ja radan välinen alue on osoitettu maatalousalueeksi. Yleiskaavamääräyksen mukaan Kyrönjoen rantaan voidaan rakentaa rantasaunoja poikkeamapäätöksillä. Hakoniemi Heikki Pyydän muutosta kaavaluonnokseen, tila 4:132 hankittu asuinrakennuksen rakentamista varten. Vastine: Tilan alue on merkitty virkistysalueeksi, koska se on kokonaisuudessaan luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Merkinnän perusteena on valkovuokkoesiintymä. Alueen osittaminen rakentaminen ei näin ollen ole mahdollista. Köykkä Ritva ja Jussi, Köykkä Annina ja Lehtiniemi Jarkko Esittävät tilalle merkityn AT-alueen suurentamista. Vastine: Kaavaehdotuksessa alue on laajennettu halutulla tavalla. Piirto Timo Metsittyvää joutomaata, ei maatalouskäytössä, M-alueeksi. Pylväskatajat kartalle luontokohteiksi. Vastine: Alue on merkitty M-alueeksi. Pylväskatajat on merkitty luonnonmuistomerkiksi. Latva-Kokko Niilo Tila 4:168 asuntoalueeksi Vastine: Kaavaehdotuksessa on laajennettu asuntoaluetta tilan alueella jonkin verran. Tilan naapurissa on sikala, joka rajoittaa asuntoalueen kokoa. Esa Yli-Rahnasto Keskelle sarkaa piirretty virkistyskaista on tarpeeton. Todellinen rantapenkan raja on luontainen raja virkistysalueelle. Vastine: Alue on tarkoitettu asemakaavoitettavaksi, joten virkistysalueiden tarkat rajat ja koko määritellään asemakaavassa, myös rannan osalta. Esitetty rannan virkistysalueen raja on sama kuin tulvaraja tässä kohdassa. Timo Ojala on tarkentanut esitystänsä, jonka mukaan kaikki hänen omistamansa alueet tulee osoittaa maatalousalueeksi Vastine: Tilat on osoitettu maatalousalueeksi MT. Timo Salo-Tuisku on esittänyt sähköpostilla 19.2.2012, että hänen omistamalleen maalle merkitty virkistysalue ja pieni alue myös AP- aluetta on muutettava MT-alueeksi. Vastine: Tila on osoitettu maatalousalueeksi MT Yleiskaavan arviointiryhmät, jotka kokoontuivat 2.2.2012 ja 9.2.2012, antoivat arvokkaan lisän kaavan arviointiin. Lisäksi ryhmät esittivät joitain muutoksia, joista osa on otettu huomioon tässä ehdotuksessa. 106

4.5.4 Yleiskaavaratkaisun valinta ja perusteet Yleiskaavaehdotus on laadittu luonnosvaihtoehdon A pohjalta. Valintaan ovat oleellisesti vaikuttaneet saadut palautteet. Erityisesti kantatien varren peltojen osoittaminen maatalousmaaksi vaikutti siihen, että teollisuuden ja asumisen painopiste on tulevaisuudessa joen länsipuolella. Kyrönjoen rantoja esitettiin mielipiteissä ja lausunnoissa osoitettavaksi asumiselle, vaihtoehdoista siten valittiin ratkaisu, jossa asumista jokirantaan on osoitettu kaikille soveltuville alueille. Jokirantarakentaminen toteutetaan asemakaavoituksella. Yleiskaavaehdotus, joka on ollut nähtävillä 20.3. - 18.4.2012: 4.5.5 Lausunnot ja muistutukset kaavaehdotuksesta sekä niiden huomioonottaminen Lausunnot: Ilmavoimien Esikunta Tuulivoimaloiden rakentamisesta syntyvät vaikutukset on aina selvitettävä puolustusvoimien valvonta- ja asejärjestelmien suorituskykyyn sekä joukkojen ja järjestelmien koulutukseen ja käyttöön varuskunta-, harjoitus- ja ampuma-alueilla. 107

Ilmavoimien lakisääteisen aluevalvontatehtävän kannalta on tärkeää selvittää tuulivoimaloiden vaikutus ilmavalvontatutkiin ennen tuulivoimaloiden maanpäällisten rakenteiden rakentamista/pystyttämistä. Tutkavaikutusten selvittämisestä vastaa tuulivoimahankkeen toteuttaja, jonka tulee tilata tutkavaikutusten arviointi VTT:ltä. Yleiskaavan hyväksymiseksi tulee ottaa huomioon - Puolustusvoimien toiminta kuten valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on kirjattu - Santavuoren itäpuolelle mahdollisesti rakennettavien tuulivoimaloiden haittavaikutukset ilmavalvontatutkiin tulee selvittää tuulivoimahankkeen toteuttajan toimesta ja hankkeelle on oltava Puolustusvoimien hyväksyntä viimeistään ennen tuulivoimaloiden maanpäällisten rakenteiden rakentamista/pystyttämistä. Tämä vaatimus tulee kirjata yleiskaavaan. Tuulivoimarakentamista koskevat lausuntopyynnöt osoitetaan Pääesikunnalle. Mahdollisiin viranomaisneuvotteluihin Ilmavoimien edustajan asettaa Satakunnan Lennosto. Vastine: Yleiskaavaan on lisätty kaavamääräys: Tuulivoimaloiden haittavaikutukset ilmavalvontatutkiin tulee selvittää tuulivoimahankkeen toteuttajan toimesta ja hankkeelle on oltava Puolustusvoimien hyväksyntä viimeistään ennen tuulivoimaloiden maanpäällisten rakenteiden rakentamista/pystyttämistä. Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Tuulivoimalat muodostavat lentoesteitä ja siten niiden vaikutus lentoliikenteeseen ja -turvallisuuteen tulee selvittää. Ilmailulain (1194/2009) 165 edellyttää lentoestelupaa tuulivoimaloiden, niiden rakentamiseen tarkoitettujen nostureiden sekä mahdollisten muiden hankkeen kannalta tarpeellisten korkeiden esteiden pystytykseen ennen esteiden asettamista. Esteen pystyttäjä/omistaja hakee lupaa Liikenteen turvallisuusvirastolta, joka myöntää luvan esteen asettamiseen lupaehtojen mukaisesti. Lentoesteluvassa on esteen suurin ulottuma (enimmäiskorkeus) maanpinnasta esteen kohdalla. Este on merkittävä ja valaistava lentoestevaloin luvan ehtojen mukaisesti. Esteen asettajan tulee varmistaa lentoestelupamenettelyn mukaisesti, ettei lentoturvallisuudelle tai ilmaliikenteen sujuvuudella aiheudu vaaraa taikka haittaa. Vastine: Liikenteen turvallisuusviraston lausunto liitetään kaava-asiakirjaan, jolloin se on toimijoiden ja rakennusvalvontaviranomaisten tiedossa. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; Liikenne Tuulivoimaloiden rakentamisaikaiset kuljetukset on arvioitu pintapuolisesti. Yleiskaavassa tulee tehdä liikenteelliset selvitykset MRL:n 9 ja 39 :n mukaisesti. Tulee tuoda esiin kuljetusreitin kriittiset kohdat ja arvioida rakentamisaikaisten kuljetusten liikennemäärät ja enimmäispainot. Ely-keskus ei osallistu kustannuksiin. Lisäksi olisi hyvä arvioida uusien toimintojen aiheuttama liikenne. Ely-keskus ei osallistu meluntorjuntaan. Rakentamisen ohjaus Saunarakentamisen mitoitusta, maisemallisia vaikutuksia ja vaikutuksia luonnonympäristöön ei ole selvitetty. Tämän vuoksi rantarakentamista ei voi ohjata suoraan yleiskaavamääräyksellä. Pohjavesiryhmä Kaavassa esitetty kolmostien vaihtoehtoinen linjaus pohjavesialueen ulkopuolelle olisi pohjaveden pilaantumisriskin kannalta merkittävä parannus. Linjausta olisi hyvä tarkentaa pohjoispään osalta siten, että koko uusi linjaus sijoittuisi pohjeveden muodostumisalueen ulkopuolelle. Uusi linjaus tukisi myös jakeluasemien siirtymistä pohjavesialueen ulkopuolelle. 108

Kaavassa esitetyt rajat eivät ole pohjavesialueen lähi- ja kaukosuojavyöhykkeitä vaan pohjavesialueen ja varsinaisen pohjaveden muodostumisalueen rajauksia. Yleiskaavoissa käytetään merkintää pv osoittamaan vedenhankintaa varten tärkeiden ja vedenhankintaan soveltuvien pohjavesialueiden rajoja. Koskuslähteen vedenottamolla on Länsi-Suomen vesioikeuden vahvistamat suojavyöhykkeet, joita ei ole merkitty kaavaehdotukseen. Vesilain mukaisilla päätöksillä määrätyt pohjavedenottamon suoja-alueet tulee merkitä osa-aluemerkinnällä ja kirjaimin pv/s. Yleensä merkinnän osoittama raja on sama kuin kaukovyöhykkeen raja. Mikäli lähi- ja kaukosuojavyöhykkeet halutaan merkitä erikseen, käytetään merkintöjä pv/s-1 ja pv/s-2. Jakeluasemalle ei tulisi osoittaa kaavassa paikkaa tärkeälle tai muulle vedenhankintaan soveltuvalle pohjavesialueelle, ellei maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n tarkoittaman ympäristövaikutusten arvioinnin yhteydessä ole todettu, että jakeluasematoiminta ei ko. paikalla aiheuta ympäristönsuojelulain 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Voimassa olevan kaavan laatimisvaiheessa ei välttämättä ole arvioitu jakeluaseman sijoittumisen pohjavesivaikutuksia. Tämän vuoksi jakeluaseman lupakäsittelyssä sijoittumisedellytykset on selvitettävä perusteellisesti kaavasta riippumatta. Kaavaa muutettaessa on noudatettava samoja periaatteita kuin uutta kaavaa laadittaessa. Kaavoitusta onkin pidettävä ensisijaisena keinona jakeluasematoiminnan ohjaamisessa pohjavesialueiden ulkopuolelle. Ympäristölupamenettelyn ohella jakeluasematoiminnan sijoittumista voidaan ohjata kaavoituksella. Asemakaavaan merkitty jakeluaseman paikka tulisi näin ollen jättää yleiskaavasta pois ohjaamistarkoituksessa. Kaavaehdotuksessa vedenottamot on esitetty merkinnällä (vo) vedenottamo/kaivo. Osan vedenottamoista ympärille on rajattu alue merkinnällä (E) Erityisalue ja osan merkinnällä (VU) Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue. Pohjavedenottamot osoitetaan yleiskaavassa alue merkinnällä (ET) Yhdyskuntateknisen huollon alue. Pohjavedenottokaivojen tarkkaa paikkaa ei ole tarpeen esittää, vaan huolehtia aluerajauksella, ettei kaivoa tai sen käyttöä vaaranneta. Pohjavedenottamoiden ympärille tulee merkitä suojaviheralue esimerkiksi merkinnällä (EV). VU-alueella sijaitseville vedenottamoille tulee rajata vedenottamoalue merkinnällä (ET) ja osoittaa suojaviheralue esimerkiksi merkinnällä (EV). Tärkeillä ja muilla vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla (luokat I ja II) sovelletaan kaavoituksessa seuraavia periaatteita: Pohjavesialueille ei kaavoissa tule osoittaa lainkaan uutta teollisuutta tai varastointia tai muita riskitoimintoja eikä sallia niiden laajentamista. Muiden toimintojen kuten uusien työpaikka- tai asuntoalueiden sijoittaminen pohjavesialueelle on mahdollista ainoastaan siinä tapauksessa, että luonnontilaista pohjavesialuetta jää riittävästi ja vaikutusten arvioinnin perusteella voidaan osoittaa, ettei toiminnasta aiheudu vaaraa pohjaveden laadulle tai määrälle. Pohjavedenottamoiden ja tutkittujen vedenottamopaikkojen lähiympäristöön (vähintään 500 metriä ottamolta pohjaveden virtaussuunnassa ylöspäin) ei tule kaavoittaa mitään uusia toimintoja. Edellä kuvatuista periaatteista voidaan poiketa, mikäli maaperä- ja pohjavesitutkimukset osoittavat, että hydrogeologiset olosuhteet alueella ovat sellaiset, että toimintojen sijoittumisesta ei aiheudu pohjaveden pilaantumisvaaraa. Honkalanmäen-Salonmäen alueelle on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alue merkinnällä (VU) ja alue on jo osittain rakennettu. Kaavaselostuksessa todetaan alueelle voitavan sijoittaa urheilu-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja palvelevia rakennuksia ja rakennelmia ja lisäksi alueelle sijoitetaan paikoitusalue. Kyseinen VU-alue sijoittuu pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle ja vedenottamon lähisuojavyöhykkeelle ja siellä sijaitsee viisi vedenottamoa (joiden ympärille ei ole kaavaan merkitty vedenottamoaluetta). Vedenottamon lähisuojavyöhykkeelle ei tule sijoittaa uusia rakennuksia, parkkialueita tai toimintoja jotka vähentävät pohjaveden muodostumista tai aiheuttavat pilaantumisriskin. Kaavamerkintäselitykseen (VU) tulee pohjaveden muodostumisalueen osalta lisätä tarkentavia rakentamismääräyksiä. (Alla esimerkkejä rakentamismääräyksistä) Vedenottamon lähisuojavyöhykkeelle 109

ei tule sijoittaa parkkialuetta, Alueelle ei tule sijoittaa uusia rakennuksia, Pohjaveden muodostumisalue tulee säilyttää mahdollisimman hyvin vettä läpäisevänä. Uuden vesilain (578/2011) tulkinnan mukaan vesistön määritelmä kattaa myös vesistöön tai pohjaveteen hydrologisesti yhteydessä olevat lammikot, jotka ovat syntyneet sorakuoppiin ja kaivosruoppeihin. Kaikki sellaiset alueet, jotka on tarkoitettu säilytettäväksi vesialueena, tulee osoittaa merkinnällä (W) vesialue. Yleiskaava kokonaisuutena Kunnan päätöksenteon ja suunnittelun pohjaksi yleiskaava tarjoaa hyvän tietopohjan. Yleiskaava edistää alueidenkäytön järjestämistä Koskenkorvalla muutoinkin niin, että kylän elinvoimaisuus säilyy. Koskenkorvan tiivistäminen vaikuttaa edullisesti yhdyskuntatalouteen ja tehostaa koulujen, palveluiden ja infran käyttöä nykyisiin jo rakennettuihin johtoihin ja linjoihin tukeutuen. Se luo edellytyksiä elinkeinojen kehittymiselle ja turvaa maatalouden suurtalousyksiköiden säilymisen ja kasvuvaran alueella. Asukasmäärän kasvulle luodaan edellytykset ja tarjotaan vaihtoehtoisia asumisen paikkoja. Uudet asuntoalueet ovat suunniteltu vanhoja asuntoalueita täydentämään ja kasvava väestömäärä pitää olemassa olevat koulut elinvoimaisina. Lisäksi yleiskaava huomioi hyvin alueen kulttuuri- ja maisema-arvojen säilymisen. Tuulivoiman sijoittaminen Santavuoren alueelle perustuu selvityksiin ja tutkimuksiin. Suunnittelussa ja tuulivoimaloiden sijoittelussa on huomioitu alueelle tehdyt tarkennetut luontoselvitykset. Tuulivoimapuiston alueelta on valmistunut YVA-arviointiselvitys, jonka mukaan tuulivoimaloiden aiheuttamat häiriöt eivät ulotu asuntoalueelle haitallisina. ELY-keskus katsoo, että viraston asiassa aikaisemmin esittämät huomautukset muilta osin on otettu huomioon. Ympäristövastuualueella ei ole asian tässä vaiheessa muuta huomautettavaa. Vastine: Tuulivoima-alueen rakentamisaikaiset liikenne- ja kuljetustiedot sekä vaikutukset on arvioitu hankkeesta tehdyssä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Ne ovat siis tiedossa kaavaa laadittaessa. Selostukseen on lisätty lauseet tästä. Koko Hanke- YVA-selvitystä ei ole kirjoitettu uudelleen kaavaselostukseen. On tarkoitus, että kaava-asiakirjastakin löytyy oleelliset tiedot eikä se, että siellä toistetaan kaikki muiden asiakirjojen tiedot. Yleiskaavan toisessa arviointitilaisuudessa ryhmässä 5 käsiteltiin liikenteen erityiskysymyksiä: rakennusaikaisia vaikutuksia ja liikenneyhteyksiä sekä liikennemääriä ja rakennusosien toimitustapoja, määriä ja kuljetusten ongelmakohtia, tielinjauksia, erikoiskuljetusten reittejä, liittymien järjestelyjä, tiepohjan vahvistustarpeita, kuljetuskalustoa, huoltoliikennettä, rakennusvaiheen haittojen vähentämistä sekä sen jälkeistä maisemointia, tiestön palauttamista käyttöä vastaavalle tasolle ja huoltoliikenteen tarpeita ja reittejä. Asiantuntijoina olivat osalliset, asukkaat, kuljetusreitin varrella asuvat maanomistajat, kunnan tie- ja vesirakennusmestarit, kaavoittaja sekä tuulivoimahankkeen YVA-asiantuntija ja projektipäällikkö. Tarkempaan tiestön rakentamista tai muita työsuorituksia koskevaan ohjeistukseen ei yleiskaavassa ole katsottu tarpeelliseksi mennä. Hanke-YVA:n ja kaavoituksen liikennearvioinnin perusteella on osoitettu tuulivoimahankkeen huoltotieyhteys Varpahaiskyläntielle mt nro 17317. Saunarakentaminen toteutetaan poikkeamapäätöksillä. Kaavan vt 3:n linjaus on Tielaitoksen vuonna 1995 tekemän yleissuunnitelman mukainen. Myös kaavan rajaus on tehty nimenomaan tämän linjauksen mukaisesti kaava-alueen luoteisosassa. Pohjavesimerkinnät on muutettu lausunnon mukaisiksi. 110

Nykyisen huoltoaseman alue on kaavassa muutettu keskustatoimintojen alueeksi. Asemakaavaan se jää edelleen huoltoaseman alueeksi. Huoltoasemalla on ympäristölupa. Pohjavedenottamoiden merkintätapaa ei ole muutettu. Asemakaavassa lausunto voitaneen myöhemmin ottaa huomioon. Yleiskaavassa sen yleispiirteisyys ja mittakaava huomioon ottaen, merkinnän muuttamisella ei saavuteta mitään hyötyä, vaan kaavan luettavuus heikkenee. Pohjavesialueilla, mihin yleiskaavassa on osoitettu uutta toimintaa, on aluemerkintään lisätty (pv), joka tarkoittaa, että asemakaavavaiheessa tehdään lainsäädännön edellyttämät pohjavesitutkimukset ja vaikutusselvitykset. Urheilualueen merkintä on muutettu siten, että siinä on määräys, ettei alueelle saa rakentaa paikoitusaluetta tai rakennuksia ilman lain edellyttämiä selvityksiä. Altian vedenottamo on merkitty vesialueeksi. Muita soranotossa syntyneitä vesialueita ei ole tarkoitus säilyttää vesialueina, vaan ne tullaan kunnostamaan. Yleisesti on todettava ELY:n lausunnosta, että tästäkin yleiskaavasta on järjestetty viranomaisneuvottelut, joihin ELY on osallistunut. Koskenkorvan yleiskaavan luonnosvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 19.11.2009. Toinen viranomaisneuvottelu pidettiin 25.10.2011. Olisi toivottavaa, että viranomaiset toisivat neuvottelussa esiin kaikki huomioon otettavat asiat. Neuvottelun merkitys vähenee huomattavasti näin, kun lausunto poikkeaa oleellisilta osin neuvotteluiden kirjauksista. Tämä käytäntö myös lisää kunnan kustannuksia. Etelä-Pohjanmaan liitto Selvitykset ovat riittäviä. Maakuntakaavan merkintöjen ohjausvaikutus on huomioitu hyvin. Tuulivoimaloiden sijainnin ohjaus on tehty hyvin lukuun ottamatta Heininevankallion metson soidinpaikkaa. Tuulivoimaloiden ohjeelliset paikat voitaisiin poistaa. Ohjeellinen sähkölinja tulisi siirtää Santavuoren arvokkaan kallioalueen itäpuolella kulkemaan lähemmäksi tietä. Linnustoselvityksen uhanalaisluokituksen arviointivuosi tulisi mainita kaavaselostuksessa (2000 tai 2010). VT 3 kehittämissuunnitelmassa ei ole esitetty uutta tielinjausta. Kaavassa teollisuus- ja varastoalueet ohjeellisen VT 3 tielinjauksen varteen tulisi osoittaa reservialuemerkinnällä. Maakuntakaavan esittämät ja tiesuunnitelman osoittamat VT 3 linjaukset ovat ristiriitaisia, joten yleiskaavassa tielinjauksia ei voida osoittaa pysyvillä merkinnöillä. Maakuntakaavan V-2 -alueen lähiulkoilu- ja retkeilytoiminta toteutuu yleiskaava-alueella MU-aluemerkinnällä. Vastine: Heininevankallion tuulivoiman sijoituspaikka on määritelty siten, että siinä on vähäistä liikkumavaraa, mm. ohjeellinen paikka on merkitty metson soidinalueen ulkopuolelle. Rakennuslupaa myönnettäessä tulee kuitenkin ottaa huomioon se, että hanke ei saa uhata vakiintunutta metson soidinpaikan säilymistä, koska laji on uhanalaistarkastelussa silmälläpidettävä (NT) ja uhanalaistumiskehitys on Japanin biodiversiteettikokouksen suositusten mukaan pysäytettävä. Linnuston uhanalaisluokituksen arviointisuosi 2000 on lisätty selostukseen. Jurvantien varteen osoitetut teollisuus- ja varastoalueet voidaan toteuttaa, vaikka valtatien linjaus pysyisikin nykyisellä paikallaan. 111

Muistutukset: Vt 3:n ohjeellinen/vaihtoehtoinen tielinjaus on osoitettu yleiskaavassa tielaitoksen vuonna 1995 tekemän yleissuunnitelman mukaisena. Eritasot kaavaan on merkitty Elyn liikenne- ja infravastuualueen lausunnon mukaan. Kurikan kaupunki Yleiskaava-alueen lounaisosassa, Kurikan kaupungin vastaista rajaa myötäillen on kaksi kulttuurimiljööaluetta viivamerkinnällä huomioitu, mutta oleellisesti miljööseen sidoksissa oleva avoin peltomaisema on yleiskaavamerkinnältään suhteellisesti heikommassa asemassa ottaen huomioon, että alue on kiinteässä yhteydessä Panttilan alueeseen, joka on valtakunnallisesti arvokasta rakennettua ympäristöä. Kurikan kaupungin rajaa vasten sijoittuvalle tuulivoimalan alueelle ohjeellisina merkityt tuulivoimalan paikat on osoitettu niin lähelle kaupungin rajaa, ettei tuulivoimala lapoineen mahdu määritellylle alueelle. Tuulivoimalan alue viivamerkintänä on muotoiltu siten, ettei Kurikan osayleiskaavassa merkintää pystytä luontevasti täydentämään. VT 3 varteen on Kurikan puolelle osoitettu kevyen liikenteen väylä, joka ei jatku Kosken-korvan yleiskaavassa. Varpahaiskyläntien varteen osoitettu kyläalueen laajennusalue voi vaikuttaa kantatien 67 mahdolliseen liikenneväylälinjauksen kehittämiseen. Vastine: Koskenkorvan yleiskaavassa on Kurikan kaupungin vastaisella rajalla merkitty pellot maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi maakuntakaavan rajauksen mukaisena samoin kuin Kurikan puolella on tehty. Ero kuntien välillä on siinä, että Ilmajoella ei ole käytetty merkintää MA muualla kuin perustellusti maisemallisesti arvokkailla pelloilla. Panttilan alueeseen valtakunnallisesti arvokas rakennettu ympäristö ei ulotu kuntien rajalle saakka. Tuulivoimalan alueen määräys kuuluu: merkinnällä osoitetaan alueita, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimala. Rakentamismääräys: Tuulivoimalan kokonaiskorkeus ei saa ylittää 230 metriä. Tuulivoimalan on sijoituttava kokonaisuudessaan alueen sisäpuolelle. Koskenkorvan yleiskaavassa on lisäksi ohjeelliset tuulivoimaloiden paikat. Yleiskaavassa ei ole määrätty alinta korkeutta tai lapojen pienintä ulottuvuutta, joten lausunnon väite, ettei tuulivoimalan lavat mahdu esitetylle alueelle, on virheellinen. Toisaalta Koskenkorvan yleiskaavassa on osoitettu kuntarajalle ulottuva tuulivoimalan alue neljälle voimalalle. Mikäli Kurikan kaavassa ei asiaa haluta ottaa huomioon, tulee voimalat Ilmajoen puolella sijoittaa siten, ettei hallinnollista rajaa rikota. VT 3 varteen on lisätty kevyen liikenteen väylä jatkumaan Kurikan rajalta eteenpäin. Varpahaiskyläntien varteen osoitettu kyläalueen laajennusalueen tarkoitus on nimenomaan selkeyttää liikkumista alueella ja poistaa pitkällä tähtäyksellä yksittäiset liittymät kantatieltä. Heikki Hakoniemi Kiinteistöni Kumpu 145-411-4-132 alueelle merkitty V-merkintä tulee muuttaa M- tai ATmerkinnäksi. Luontoselvitys alueelta tulee tehdä uudestaan, koska se on vanhentunut eikä vastaa nykytilannetta. Kiinteistölläni ei ole luonnon monimuotoisuuden kannalta sellaisia asioita, että se tarvitsisi virkistysaluemerkinnän. Kaavaselostuksen s. 33 olevasta kartasta, jossa on merkitty arvokkaat luontokohteet, voidaan todeta, ettei kiinteistöni ole luonnonarvoiltaan merkittävä kohde kuin väitettyjen valkovuokkojen osalta. Valkovuokkoesiintymä on löydetty 1988 tehdyssä selvityksessä rajaojasta eli pellonreunasta. 4800 neliön tontillani, jonne asuinrakennuksen aioin rakentaa, ei valkovuokkoja ole. Vuonna 2003 päivitetyn luontosel- 112

vityksen mukaan esiintymä vaikuttaisi säilyneen entisen laajuisena. Muun muassa Ilmajoen kunta on rakentanut paineviemärilinjan vuonna 2010-2011 valkovuokkoesiintymäalueelle ja omalta osaltaan taas tuhonnut sitä. Vaadin AT- ja AP-aluemerkinnöille kirjalliset sijoittamisperiaatteet, jotka ovat yleiskaavan ja kunnan asettamien tavoitteiden mukaiset. Vaadin virkistysaluemerkinnän (V) tavoitteiden muutosta tai että alueiden valitseminen tehdään tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi W1-merkinnän käyttö on ristiriitaista. Miksi Vesikonmonttu ja Konnanmonttu ovat saaneet merkinnän W1, mutta Koskenkorvan harjujaksojen sorakuopista tehdyn luontoselvityksen mukaisten sorakuoppien A ja B merkintä ei olekaan W1. Vaadin selkeämmät perusteet, miksi Kyrönioen ranta-alueille on annettu erilaiset merkinnät. Vaadin yleiskaavan kaavamerkintöjen käytön ja tavoitteiden uudelleen arviointia sekä yleiskaavan jakamista kahteen osaan; kantatien itäpuolinen tuulivoima-alue ja kantatien länsipuoli omina alueinaan. Mistä tulee tarve värittää erivärisiä ja käyttötarpeiltaan erilaisia alueita kantatien länsipuolelle, kun siihen ei itäpuolella tunnu olevan tarvetta? Vastine: Tilan Kumpu 145-411-4-132 alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuinalueeksi (AP). Tänä keväänä valkovuokkojen kukinta-aikana tehdyssä uusintakartoituksessa ei enää löydetty valkovuokkoja. On oletettavaa, että valkovuokot ovat hävinneet alueelta viimeisen yhdeksän vuoden aikana, koska lehtiäkään ei havaittu. Mitä tulee muiden esitettyjen vaatimusten osalta, todetaan, että kunnanvaltuusto määrittelee oman kuntansa alueella kaavoituskäytännöt ja ne voivat poiketa eri kunnissa huomattavastikin toisistaan. Jyrki-Pekka ja Minna Hautamäki sekä Reino ja Salme Lipasti Emme hyväksy tilojemme Rantalo 23:6, Suoranta 23:10 ja Arola 21:17 välissä olevaa viherkäytävää Ilmajoentieltä jokirantaan. Kulkuyhteys on poistettava kokonaan, koska 250-300 metrin päässä on yhteys Vanhatieltä Västilän vanhan koulun rantaan. Vastine: Virkistysaluetta on pienennetty jonkin verran. Tilojen Rantalo 23:6, Suoranta 23:10 ja Arola 21:17 alueet sijaitsevat alueella, jonne rakennetaan tulevaisuudessa lähinnä vain asemakaavoituksen jälkeen. Yleiskaava on yleispiirteinen ja se ohjaa asemakaavoitusta. Asemakaavassa määritellään virkistysalueiden määrä ja muoto. Yleiskaava kertoo sen, että alueella tulee olemaan tarvetta virkistysaluille. Se miten paljon virkistysaluetta tarvitaan, riippuu suuresti rakentamisen tiheydestä. Kyrönjoen rannoilla, kuten vesistöjen rannoilla yleensäkin, on veden ääreen pääsy turvattava. Lisäksi Koskenkorvalla tapahtuneet sortumat tulevat vaikuttamaan nykyistä tarkempien tutkimusten jälkeen rakennuspaikkojen valintaan. Esa Yli-Rahnasto Muutosehdotukset liitekartan mukaisesti koskien V-alueitten muuttamista Kyrönjoen rannalla. Osoitetut alueet ovat peltoviljelykäytössä. Keskelle sarkaa piirretty virkistyskaista mielestäni tarpeeton, Suomulan silta muodostaa luontevan kulkureitin rannan virkistysalueelle. Vastine: Yleiskaava on yleispiirteinen ja se ohjaa asemakaavoitusta. Asemakaavassa määritellään virkistysalueiden määrä ja muoto. Yleiskaava kertoo sen, että alueella tulee olemaan tarvetta virkistysalueille. Se miten paljon virkistysaluetta tarvitaan, riippuu suuresti rakentamisen tiheydestä. Kyrönjoen rannoilla kuten vesistöjen rannoilla yleensäkin on veden ääreen pääsy turvattava. Lisäksi Koskenkorvalla tapahtuneet sortumat tulevat vaikuttamaan nykyistä tarkempien tutkimusten jälkeen rakennuspaikkojen valintaan. 113

Eero Hintsanen Esitän tilan 12/267 virkistysalueeksi merkityn osan muuttamista puutarhatilaviljelyn mahdollistamaksi merkinnäksi. Liitteen mukainen puutarhaviljelyalue on kaavaehdotuksessa osoitettu V- ja AP-alueiksi. Vastine: Esitettyä muutosta ei ole tehty. Yleiskaavan virkistysaluemerkintä ei rajoita puutarhaviljelyä. Koska muu tilan alue jää pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, on ranta osoitettu virkistysalueeksi myöhemmin tulevaa asemakaavoitusta ohjaamaan. Osmo Niemi ja Juha-Matti Lähteenmaa Esitämme tiloille Kuoppamäki 8:97 ja Vuoriranta 8:46 osoitetun MU-alueen muuttamista M- alueeksi, koska varsinainen ns. Santavuoren alue ja ns. kallioalue alkaa vasta selvästi em. tilojen jälkeen maastossa ylempänä. Samoin ulkoilureitit ja ns. virkistysalueet ovat tilojen ulkopuolella. Vastine: Maa- ja metsätalousvaltaisen alueen (M) ja Maa- ja metsätalousvaltaisen alueen, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) rajausta on tarkistettu esityksen mukaiseksi. Näin voidaan tehdä, koska maakuntakaavankin rajaus, johon yleiskaava perustuu, on yleispiirteinen. Jari Mäkinen Sikatilani suojavyöhykkeen välittömään läheisyyteen osoitettu pientalovaltainen asuntoalue tulisi osoittaa kyläalueeksi. Vastine: Muutosta ei ole tehty. Sikalan toiminnan kannalta merkinnöillä pientalovaltainen asuntoalue ja kyläalue ei ole merkitystä. Rakentamisen tiheys voidaan asemakaavassa osoittaa pientaloalueella jopa väljemmäksi kuin kyläalueella. Koskenkorvan yleiskaavassa on kaikki jokirantaan sijoittuva uusi rakentaminen osoitettu merkinnällä pientalovaltainen asuntoalue, koska rakentaminen rannan läheisyyteen on viime vuosina ollut muutoin lähes mahdotonta. Timo Ojala ja Helena Ojala Yleiskaavassa on tilan Rinta-Seppilä 6:144 läheisyyteen kaavoitettu AP-pientaloalue. Tilalla on sijoituspaikkalupa, mutta ympäristölupaa ei ole tarvittu. Nyt etäisyys tienvarren AP-alueeseen on 190 m ja pellolle varattuun AP-alueeseen 90 m. Maatilan laajennusvara on kaavassa suunniteltu rehulatojen taakse, vaikka järkevämpi suunta olisi navetan viereen eli Vesa Ala- Nikkolan maalle suunnitellun AP-alueen suuntaan. Uusien lupien perusteena olevat etäisyys tms. vaatimukset voivat muuttua hyvinkin nopeasti, joten yrittäjän on vaikea nyt saatavissa olevan tiedon varassa varmistaa, vaarantaako yleiskaavan AP-merkintä kotieläinyksikköni toiminnan tulevaisuudessa nykyisessä koossaan ja mitä mahdollisuuksia yksikön laajentamiseen on. Vastustan AP-merkinnän kirjaamista näin lähelle navettaani, koska tämä hyvin todennäköisesti vaarantaa jo olemassa olevan toiminnan ja etenkin sen mahdollisen tulevan laajennuksen Vastine: Muutosta ei ole tehty. Kyrönjoen ja Ilmajoentien väliselle ranta-alueelle on osoitettu asumista niille alueille, joille omistajat ovat halunneet tai ovat luonnoksessa asumisen hyväksyneet. Koskenkorvalla jää vielä runsaasti maatalousalueita jokirantaan, joten maisemallisesti alue tulee säilymään monimuotoisena. Maan vaihdosta naapurusten välillä on kaavoitusprosessin aikana keskusteltu, mutta vaihtoa ei ole tapahtunut. Näin ollen kaavassa on noudatettu maanomistajan tarpeita. Yleiskaava on yleispiirteinen ja se ohjaa asemakaavoitusta. Asemakaavassa määritellään rakentamisen määrä ja muoto sekä etäisyydet eri kohteista. 114

Kari Lindgren ja Sari Venna-Lindgren Olisimme toivoneet tuulivoimahankkeelle jonkin muun paikan Ilmajoen kunnassa kuin Santavuoren alueen ja olisimme toivoneet, että tämä yleiskaavaehdotus sisältäisi myös tuulivoimaaluetta koskevat tiesuunnitelmat. Toivoisimme, että lähinnä asutusta varatut tuulivoima-alueet siirrettäisiin kauemmaksi. Vastine: Yleiskaavassa on osoitettu tielinjaus, joka on tietenkin ohjeellinen, mutta suuntaa antava. Tie on osoitettu kokoojatieksi. Rakennusaikaisia tilapäisiä käyttöjä ja mahdollisia tien parannuksia ei käsitellä yleiskaavassa, vaan se on tien omistajan (valtio) asia. Aivan selvää on, että tien rakennusaikainen vahvistaminen ei saa aiheuttaa haittaa olemassa olevalle asutukselle. Yksi lähinnä asutusta oleva tuulimyllyn paikka on poistettu ehdotuksesta. Pertti Lähteenmaa Kaavassa tulee olla ehdoton määräys, että tuulivoimaloiden mastojen tulee olla ns. putkirakenteisia eikä ristikkorakenteisia. Vastine: Yleiskaavassa ei ole määrätty sitä, tuleeko tuulimyllyt rakentaa putkimastoina tai ristikkomastoina. Putkimastot ovat kauniimpia kuin ristikkomastot. Etäältä katsottaessa on kuitenkin mahdollista, että ristikkomasto erottuu maisemassa vähemmän kuin putkimasto. Lisäksi korkeiden mastojen rakenteellinen vakavuus lienee paremmin saavutettavissa ristikkomastolla.. On mahdollista, että tulevaisuudessa ristikkorakenteisten tornien avulla päästään järkevästi myös sisämaan kohteissa tarpeeksi hyville tuulisuuksille eli riittävän korkealle. Edelleen ristikkorakenteisten tornien etuina pidetään niiden putkitornia pienempi materiaalitarve, pienemmät investointikustannukset ja kuljetus helpompi toteuttaa myös hankalimmilla alueilla. Niillä on myös hyvä kierrätettävyys. Kauempaa katsottaessa maisemallisen vaikutuksen ero ei ole niin huomattava vaan ristikkotornin rakenne hämärtyy ja sitä on hankalampi erottaa putkitornista. Lähimaisemassa ristikkotornin rakenteet erottuvat selvästi, jos esimerkiksi puuston takia ei ole näkyvyydeltä katvealueella. Arvioidaan, että yli 5 km päässä voimalasta maisemallinen vaikutus ei olisi enää merkittävä ja tornin rakenteen erottaminenkin voi olla hankalampaa. Koskenkorva-seura ry/juha Mäenpää Koskenkorva-seura ry on huolissaan Koskenkorvan ja Santavuoren maisema-arvojen ja kylämaiseman muuttumisesta sekä tuulivoimaloiden rakentamisen aiheuttamista muutoksista maastossa. Jos tuulivoimapuisto toteutuu, siinä tulee käyttää putkimastoja, ei missään tapauksessa ristikkorakenteisia mastoja. Vastine: Yleiskaavassa ei ole määrätty sitä, tuleeko tuulimyllyt rakentaa putkimastoina tai ristikkomastoina. Putkimastot ovat kauniimpia kuin ristikkomastot. Etäältä katsottaessa on kuitenkin mahdollista, että ristikko masto erottuu maisemassa vähemmän kuin putkimasto. Lisäksi korkeiden mastojen rakenteellinen vakavuus lienee paremmin saavutettavissa ristikkomastolla. Todetaan vielä, että Koskenkorva-seura ry:n esittämä seuran tarkoitus sopii hyvin yhteen Koskenkorvan yleiskaavan kanssa, jonka tarkoituksena myös on lisätä seudun vakinaisten ja vapaa-ajan asukkaiden viihtyisyyttä, harrastus- ja kulttuuritoiminnan mahdollisuuksia ja edistää seudun elinkelpoisuutta ja toimeentulomahdollisuuksia. 115

Kaisa Sairo ja Jari Koivisto Pyydämme poistamaan Ranta-Pukaran 3:143 tilalla olevan huonokuntoisen pajarakennuksen suojelumerkinnän perusteena Ilmajoki-seuran sitoumus siirtää pajarakennus uuteen paikkaan. Vastine: Suojelumerkintää ei ole poistettu. Valituksessa esitetyt oikaisut pajan aikaisemmista vaiheista sekä uusista suunnitelmista eivät vähennä sen kulttuurihistoriallista tai rakennusteknistä suojeluarvoa. Mahdollinen myöhempi siirto käsitellään purku-/rakennuslupa-asiana. 4.5.6 Lausunnot ja muistutukset Koskenkorvan kaavaehdotuksen osasta 2 sekä niiden huomioonottaminen Lausunnot Muistutukset Kunnanhallitus päätti jatkaa yleiskaavan hallinnollista käsittelyä siten, että toisessa vaiheessa päätetään kantatien länsipuolelle rajautuvan alueen maankäyttö. Kunnanhallitus päätti hyväksyä yleiskaavan kantatien länsipuolelle rajautuvan kaavaehdotuksen ja asettaa sen julkisesti nähtäväksi 5.10. - 6.11.2017 väliseksi ajaksi. Kaavaehdotuksesta ei annettu yhtään lausuntoa. Antti Ruokonen esittää, että hänen omistamansa kiinteistö 135-411-0003-0273-1 merkitään pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Naapureilla ei ole huomautettavaa esitettyyn muutokseen. Yleiskaavaehdotus: Muutos on tehty. Muutos on katsottava vähäiseksi, koska alue soveltuu hyvin asumiseen sijaintinsa puolesta. Tila sijaitsee lisäksi asemakaava-alueella, joten rakentaminen vaatii asemakaavan muutoksen. Lisäksi naapureita on kuultu, eivätkä he vastusta muutosta. Juha Mäenpää esittää, että hänen omistamansa kiinteistö 145-411-4-76 merkitään kyläalueeksi, koska tilalla ei harjoiteta maa- tai metsätaloutta. Naapureilla ei ole huomautettavaa esitettyyn muutokseen. Yleiskaavaehdotus: Muutos on tehty. Muutos on katsottava vähäiseksi, koska myös edellinen merkintä salli haja-asutusluontoisen asuntorakentamisen. Lisäksi naapureita on kuultu, eivätkä he vastusta muutosta. Kaisu Ranto, Pekka Ranto, Ari Ranto ja Maria Ranto esittävät, että Keskimäen tilan (Keskimäki 4:112 ja Lisälä 4:149, os. Rajatie 51, Koskenkorva) maatilakeskus ja ympäröivät viljelysmaat on merkittävä kaavaan alueella toimivien muiden maatilojen tavoin yhtenäisesti ja yhtenä kokonaisuutena kaavamerkinnällä M, Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Ja edelleen, että Keskimäki on erotettava Rajatien Kurikan rajan vastaisella sivulla olevasta AT-/sk-alueesta (Rakennettu kulttuuriympäristö, Eheät kulttuurimiljööt, Rajatien rintamamiestaloryhmät, ryhmä D, kaavaselostuksen s. 100). Keskimäen sr-2 -kaavamerkintä sekä vastaava kaavaselostus (Rakennettu kulttuuriympäristö, Rakennusperintökohteet, 113. Keskimäki, kaavaselostuksen sivu 116) on poistettava ilmeisen virheellisinä ja perusteettomina. Yleiskaavaehdotus: Muutos on tehty. Muutos on katsottava vähäiseksi, se ei lisää eikä vähennä rakentamista. 116

Eero Hintsanen esittää kirjallisessa muistutuksessaan, että jokirannassa oleva virkistysalue poistetaan tai ainakin pienennetään. Yleiskaavaehdotus: Muutos on tehty. Lisäksi puhelinkeskustelun perusteella tilan alue on kokonaisuudessaan muutettu maatalousalueeksi sen nykyisen käytön mukaisesti. Muutos on katsottava vähäiseksi ja se koskee vain yhtä maanomistajaa. Jaana Yritys esittää, että kevyen liikenteen väylä Havuselantieltä Koskenkorvan koululle on syytä poistaa kaavasta tyystin. Yleiskaavaehdotus: Muutosta ei ole tehty. Koskenkorvan koulun oppilaiden vanhemmat ovat vuosia vaatineet tämän väylän rakentamista ja kunta on myös hankkinut maata omistukseensa väylän toteuttamista varten. Kuten muistutuksen tekijä itsekin toteaa, väylän lopullinen paikka ratkaistaan asemakaavalla. Tehdyt muutokset eivät ole oleellisia ja ne koskevat vain yksityistä etua ja maanomistajat ovat itse niitä esittäneet, lisäksi naapureita on kuultu. Näin ollen kaavaa ei aseteta uudelleen julkisesti nähtäville MRA 32. 4.5.7 Oikaisukehotus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on antanut 22.1.2018 oikaisukehotuksen koskien kunnanvaltuuston tekemää Koskenkorvan yleiskaavan vaiheen 2 hyväksymispäätöstä 15.12.2017. Oikaisukehotuksen mukaan kaavaratkaisu ei täytä maankäyttö- ja rakennuslaissa oikeusvaikutteiselta ja rakentamista suoraan ohjaavalta yleiskaavalta edellytettyjä vaatimuksia. Korjattavaa on yleiskaavan sisältövaatimusten, esitystavan ja kaavamääräysten osalta (MRL 5. luku). Kunnanvaltuuston hyväksymässä kaavaversiossa on mukana sellaisia epäkohtia, joista ELY-keskus on huomauttanut lausunnoissaan jo 25.5.2012 ja 19.11.2012. Yleiskaavassa on mahdollistettu MRL 44 :n mukaisesti suorien rakennuslupien myöntäminen AT-kyläalueille sekä ME-kotieläintalouden suuryksiköiden alueelle. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan yleiskaavalla ei voida annetun yleismääräyksen mukaisesti MRL 44 :n nojalla mahdollistaa eläintilojen suuryksiköiden toteuttamista suoraan rakennusluvilla, vaikka se olisikin ehdollistettu hajuvaikutusten laajuuden puolesta. MRL 44 :n mukaisen rakennusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että kaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta maankäyttöä alueella. MRL 137 :n mukaisessa lupamenettelyssäkin edellytetään, ettei rakentaminen saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kotieläintalouden suuryksiköllä saattaa olla merkittäviä vaikutuksia. Kotieläintalouden suuryksiköiden osalta vaaditaan lupaviranomaisten tapaus- ja tilannekohtaista harkintaa sekä lisäksi mitä todennäköisimmin ympäristösuojelulain mukaisia ympäristölupamenettelyitä ja mahdollisesti jopa ympäristövaikutusten arviointimenettelyitä. Hyväksyttyä yleiskaavaa ei voida pitää pelkästään yleiskaavallisiin selvityksiin perustuen kotieläintalouden suuryksiköiden rakentamista riittävästi ohjaavana. Vastine Maininta suoraan MRL 44 :n perusteella myönnettävästä kotieläintilojen suuryksikön rakennusluvasta on poistettu kaavasta. ELY-keskuksen oikaisukehotuksen mukaan MRL 44 ei tule sovellettavaksi vesistön ranta-alueilla, vaan rannoille rakentamisen edellytyksiä määritettäessä noudatetaan MRL 72-73 säädöksiä. Ranta-alueilla rakentamisoikeudet on oltava ratkaistuna yleiskaavassa. Vastine Sen johdosta kyläalueen maatalousalueelta, joka rajoittuu Kyrönjokeen, on poistettu oikeus rakentaa 15 k-m 2 maatilan rantasauna suoralla rakennusluvalla. 117

Rantasaunan rakennuslupaharkinta kaavan osoittamalle maatalousalueelle ei täytä ELY-keskuksen mukaan lain vaatimuksia kantatilaan perustuvasta pakollisesta maatilan rantasaunan rakennuspaikan osoittamisesta. ELY-keskuksen oikaisukehotuksen mukaan vastaava vaatimus rakennusoikeuksien määrittämisen osalta pätee myös suorilla rakennusluvilla toteutettavaksi aiotuilla AT-kyläalueilla. Kaavaselostuksessa ei ole tarkasteltu rakentamisen mitoituksia tai rakentamisoikeuksien määräytymisperusteita. Kaavamääräyksistä puuttuvat rakennusoikeuksiin liittyvät tarkemmat määräykset ja karttamerkinnät, vaikka selostuksessa erikseen viitataan toteuttamisen osalta yleiskaavamääräyksiin. Epäselväksi lisäksi jää, miten kaavan toteuttamisen yhteydessä turvataan pohjavesien suojelu niiden alueiden osalta, joita ei kaavan mukaan ole tarkoitus asemakaavoittaa. Vastine ELY-keskuksen oikaisukehotuksen laittomana pitämää mainintaa suoran rakennusluvan myöntämisestä kyläalueilla on tarkistettu poistamalla kantatilamitoitusta edellyttävä rakennuspaikan määrääminen. ELY-keskuksen ymmärryksen mukaan asemakaavan ulkopuolisen rakentamisen vaikutukset pohjavesiin tulisi selvittää. Kaavassa noudatetaan pohjavesien suojelualuemerkintää ja kaavamääräystä. Yleiskaavassa on annettu mahdollisuus rakentaa Kyrönjoen rannoille MT-alueille enintään 15 k-m 2 :n saunoja. Rakennettavaksi mahdollistetuille rantasaunoille on annettu saunarakennuksen rakenteellisia ja etäisyysperusteisia ehtoja. Oikaisukehotuksen mukaan rantasaunojen rakentamisen mahdollistamisella on ilmeisesti ajateltu Alajokisaunaperinteen uudelleen elvyttämistä. Rakennusoikeuksia, niiden määräytymisperusteita tai rakentamisen sijoittumista ei ole riittävästi selvitetty ja ohjattu. Tekninen lautakunta on 29.5.2012 vastineenaan ELY-keskuksen rakentamisen mitoitusta koskevaan huomautukseen todennut, että saunarakentaminen toteutetaan poikkeamapäätöksellä. Tämä rantarakennusoikeuksien ratkaisutapa on kuitenkin jäänyt huomiotta valtuuston 15.12.2017 hyväksymässä yleiskaavassa. Vastine ELY-keskuksen vaatima tarkka kantatilamitoitukseen perustuva 15 k-m 2 saunojen sijainnin määrittäminen on kohtuutonta viljelijämaanomistajille ja johtaa kohtuuttomaan rannan teknisten ominaisuuksien selvittämiseen. Lisäksi rantasaunojen paikkojen tilakohtainen täpittäminen kaavaan saattaisi aiheuttaa epätoivottua rakentamista alueelle. MRL:n tarkistus 1.5.2017 on selkeästi ohjannut maatalouden rantasaunan rakentamisen mahdollistamista kaavan osoittamilla MT-kyläalueilla, joilla merkittävä osa ranta-alueista on varattu virkistysalueiksi ja tiheämmin rakennettavat alueet kaavoitettavaksi. ELY-keskuksen mainitsema Alajoen valtakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisemaalue sijaitsee noin 10 kilometriä Koskenkorvalta pohjoiseen Nikkolan ja Munakan välisellä alueella. Ei siis Koskenkorvalla, joka on taajama- ja kyläaluetta. Oikaisukehotuksen mukaan yleiskaavan selostusosio ja kaavakartan kaavamääräykset eivät ole sisällöllisesti yhteneväiset. Kaavaselostuksessa käsitellään laajasti mm. tuulivoimarakentamista tähän liittyvine kaavakartan kaavamääräyksineen, vaikka suunnittelualueelle ei ole todellisuudessa sijoittumassa yhtäkään tuulivoimalan rakennuspaikkaa. Kaavaselostus ja kartta määräyksineen on tarkistettava ja korjattava vastaamaan sitä, mitä tosiasiallisesti kaavalla on tarkoitus ratkaista. Samalla olisi aiheellista päivittää kaavaselostus Etelä-Pohjanmaan maakunnan maakuntakaavoituksen osalta. 118

Vastine ELY-keskuksen huomauttama kaavoituksen 1. vaiheeseen painottuva teksti on poistettu kaavaselostuksesta kokonaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava vaihekaavojen I ja II osalta on päivitetty kaavaselostukseen, vaikka ne eivät tuokaan kaavaan mitään muutosta. 4.5.8 Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset 18.3-11.5.2010 Luonnosvaihtoehdot A ja B nähtävänä 20.2.2012 Tekninen lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle kaavaehdotuksen hyväksymistä ja sen asettamista nähtäville 27.2.2012 Kunnanhallitus päätti asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville 20.3-18.4.2012 Kaavaehdotus julkisesti nähtävillä 29.5.2012 Tekninen lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle kaavaehdotuksen hyväksymistä ja sen asettamista julkisesti nähtäväksi 4.6.2012 Kunnanhallitus päätti palauttaa asian tekniselle lautakunnalle 26.6.2012 Tekninen lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle kaavaehdotuksen hyväksymistä ja sen asettamista julkisesti nähtäville 3.7.2012 Kunnanhallitus päätti palauttaa asian tekniselle lautakunnalle 10.9.2012 Kunnanhallitus päätti jatkaa yleiskaavan hallinnollista käsittelyä siten, että ensimmäisessä vaiheessa päätetään kantatien itäpuolelle rajautuvan alueen maankäyttö. Kunnanhallitus päätti hyväksyä yleiskaavan kantatien itäpuolelle rajautuvan kaavaehdotuksen ja asettaa sen julkisesti nähtäville. 1-30.10.2012 Yleiskaavan kantatien itäpuolelle rajautuva kaavaehdotus julkisesti nähtävillä 27.11.2012 Tekninen lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että ne hyväksyisivät Koskenkorvan yleiskaavan ensimmäisen osan 3.12.2012 Kunnanhallitus päätti esittää kunnanvaltuustolle Koskenkorvan yleiskaavan ensimmäisen osan hyväksymistä 14.12. ja 20.12.2012 Kunnanvaltuusto hyväksyi Koskenkorvan yleiskaavan ensimmäisen osan, joka käsittää alueet kantatien 67 itäpuolella 18.9.2017 Tekninen lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle kaavaehdotuksen toisen osan hyväksymistä ja sen asettamista julkisesti nähtäville 25.9.2017 Kunnanhallitus päätti asettaa ehdotuksen nähtäville 5.10.- 6.11.2017 Yleiskaavan kantatien länsipuolelle rajautuva kaavaehdotus julkisesti nähtävillä 119

14.11.2017 Tekninen lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että ne hyväksyisivät Koskenkorvan yleiskaavan toisen osan 20.11.2017 Kunnanhallitus päätti hyväksyä Koskenkorvan yleiskaavan osan 2 ja esittää kunnanvaltuustolle yleiskaavan hyväksymistä 15.12.2017 Kunnanvaltuusto hyväksyi Koskenkorvan yleiskaavan toisen osan 22.1.2018 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen oikaisukehotus koskien Ilmajoen kunnanvaltuuston tekemää Koskenkorvan yleiskaavan vaiheen 2 hyväksymispäätöstä 15.12.2107 11.6.2018 Tekninen lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle Koskenkorvan yleiskaavan osan 2 hyväksymistä 18.6.2018 Kunnanhallitus päätti hyväksyä Koskenkorvan yleiskaavan osan 2 ja esittää kunnanvaltuustolle yleiskaavan hyväksymistä 25.6.2018 Kunnanvaltuusto hyväksyi Koskenkorvan yleiskaavan osan 2 120

5 Yleiskaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Koskenkorvan yleiskaava on laadittu olemassa olevan kylän rakennetta täydentäen. Kylän rungon muodostavat keskustatoiminnot, valta- ja kantatiet sekä Ilmajoentie. Asuminen ja työpaikka-alueet sekä virkistysalueet muodostavat harjua mukailevan kokonaisuuden. Yleiskaavassa uudet asuntoalueet on suunniteltu rakennettuja asuntoalueita täydentämään ja niitä saumattomasti jatkamaan. Laajennukset sijoittuvat Västilän koulun ympäristöön, Koskenkorvan koulun lähitienoolle ja Kuusitien ympäristöön sekä Kyrönjoen molemmille rannoille Ilmajoen keskustan suuntaan. Kylärakenteiden täydentäminen on mahdollista kyläkeskustan ulkopuolella. Teollisuus- ja muita työpaikka-alueita on suunniteltu nykyisten asemakaava-alueiden lisäksi Jurvantien ympäristöön heti tien alkupäässä ja selänteelle vaihtoehtoisen valtatien linjauksen lähelle, jonne voivat sijoittua suuriakin alueita tarvitsevat teollisuuslaitokset. Virkistysalueista lähinnä urheilulle varattu Honkalan-Salonmäen virkistysalue alkaa kylän keskustasta jatkuen asuntoalueen reunalle saakka. Havuselan valtionpuisto on jätetty osittain metsäksi keskellä Korvanharjun asuntoaluetta. Kyrönjoen rantojen puistoissa asukkailla on mahdollisuus päästä nauttimaan jokiluonnosta. 121

Maatalousalueiksi merkityillä pelloilla sen sijaan kaiken rakentamisen tulee palvella maataloutta. Kotieläintalouden olemassa olevat suuryksiköt on osoitettu kaavassa ja niille on varattu mahdollisuuksien mukaan laajennusalueita. Pellot ovat osa Koskenkorvan taajamaa, ne antavat rytmiä ja avaruutta kylämaisemaan. Yleisten teiden ja kokoojateiden verkko säilyy nykyisellään. Valtatielle on tosin osoitettu myös vaihtoehtoinen linjaus varautumisena pitkälle tulevaisuuteen. Kantatie on osoitettu merkittävästi parannettavaksi tieosuudeksi sen suuresta liikennemäärästä johtuen. Yleiskaavassa on osoitettu merkittävä määrä arvokkaita kohteita, maisema-alueita, kulttuurimaisemakohteita, rakennussuojelukohteita, luonnonmuistomerkkejä, kallioalueita ja luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita sekä tärkeitä pohjavesialueita. Mitoitus ja palvelut Yleiskaavan pinta-ala on 1846 ha. Eri toiminnoille varatut alueet C P ja PY AP AK AT T TP V VU M MT ME MA keskustatoiminnot palvelun ja hallinnon alue pientalovaltainen alue kerrostalovaltainen alue kyläalue teollisuus- ja varastoalue työpaikka-alue virkistysalue urheilu- ja virkistyspalveluiden alue maa- ja metsätalousvaltainen alue maatalousalue kotieläintalouden suuryksikön alue maisemallisesti arvokas peltoalue pinta-ala ha n. 37 n. 393 n. 122 n. 72 n. 1063 Lisäksi on liikenne-, suojelu- vesi- ja erityisalueita, huoltoasema-aluetta sekä loma- ja matkailualuetta. Koskenkorvalla toimii kaksi koulua, päiväkoti ja ryhmäperhepäivähoitokoti, neuvola ja nuorisotila. Seurakunnalla on alueella rukoushuone. Yksityisiä palveluja on runsaasti, muun muassa kauppoja, erikoisliikkeitä, ravintoloita, hoitokoti vanhuksille sekä hoitokoti lapsille ja nuorille. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kunnanvaltuusto on asettanut Koskenkorvan kehittämiselle alueen laadulliset tavoitteet. Yleiskaavaa laadittaessa otetaan huomioon yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys sekä olemassa olevan rakenteen hyväksikäyttö. Edelleen otetaan huomioon mahdollisuudet terveelliseen, turvalliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön. Yleiskaava perustuu Koskenkorvan olevaan yhdyskuntarakenteeseen, laajennusalueet liittyvät saumattomasti toimivaan nykyranteeseen. Liikenneverkkoa on pystytty käyttämään hyväksi siten, että uutta verkostoa ei ole tarve rakentaa. Taloudellisuutta tukee edelleen se, että johtoverkostoja voidaan lisätä jatkamalla, eikä uusia runkolinjoja tarvita. Edelleen koulujen lähialueiden tiivistäminen on taloudellista ja luo turvallista elinympäristöä. Koskenkorvan rikkaan kulttuuriperinnön huomioon ottamisella edistetään kestävää kehitystä ja sosiaalista hyvinvointia. 122

5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Asuntoalueet Pientalovaltainen asuntoalue AP Pientalovaltaisille asuntoalueille on tarkoitus rakentaa erillispientaloja, pientaloja ja rivitaloja. Pientalovaltaiset alueet toteutetaan asemakaavoituksella. Laajimmat asuntoalueet on osoitettu Västilän kunnanosassa Taloselantien varrelle, Kuusikujan varrelle ja Kyrönjoen rantaalueille Ilmajoen keskustan suuntaan. Koskenkorvan kunnanosassa laajennukset sijoittuvat Opintien ympäristöön. Täydennysrakentamista on osoitettu nykyisen asumisen lomaan eri puolilla Koskenkorvaa, lähinnä Honkalanmäkeen, Penttilään ja Vehkalontien varrelle. Kerrostalovaltainen asuntoalue AK Kerrostalovaltainen asuntoalue sijoittuu Västilään Taloselantien tuntumaan. Alueella on voimassa asemakaava ja alue on suurimmaksi osaksi rakennettu. Uusia alueita ei ole varattu kerrostaloille. Kerrostaloasuntoja voidaan kuitenkin rakentaa myös keskustatoimintojen alueelle. Kyläalue AT Kyläalueeksi on merkitty alueet, joissa rakentaminen on kylämäistä ja jossa lisärakentaminen tukee kylän rakennetta. Kyläalueet rajautuvat maatalousalueisiin tai maisemallisesti arvokkaisiin peltoalueisiin. Kyläalueiksi merkityt alueet on ensisijaisesti tarkoitettu 1-2 perheen asuintalojen ja niihin mahdollisesti liittyvien pienien varasto-, verstas- ja kotieläinrakennusten rakentamiseen. 5.3.2 Palvelujen ja työpaikkojen alueet Keskustatoimintojen alue C Keskustatoimintojen alue on asemakaavoitettu. Asemakaavaa muutettaessa alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu- ja myymälätiloja sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia työtiloja. Alueelle voidaan sijoittaa myös vähittäiskaupan suuryksikkö. Alue on osoitettu valtatien molemmille puolille; Koskitien, Vanhatien, Västinkujan ja Honkalantien ympäristöön. Palvelujen ja hallinnon alue P Palvelujen alueet sijaitsevat asemakaava-alueella. Ne on osin rakennettu. Alueilla toimivat hoiva-, vapaa-aika- ja ravintolapalveluja tuottavat yritykset. Julkisten palvelujen ja hallinnon alue PY Julkisten palvelujen alueet sijaitsevat asemakaava-alueella. Rakennettu on kaksi koulua, päiväkoti ja nuorisotila sekä rukoushuone. Rakentamattomana on Vanhatien varrelle sijoittuva alue, rakennusoikeutta on jäljellä muillakin korttelialueilla. Palvelujen ja hallinnon alue P-3 Alue on tarkoitettu sosiaaliseen asumis- ja kuntoutustoimintaan ja alueelle saa rakentaa toimintaa tukevia kotieläinrakennuksia. Alue on osin rakennettu. Työpaikka-alue TP Työpaikka-alueelle voidaan sijoittaa toimistoja, palveluja ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta sekä niihin liittyviä myymälä- ja varastotiloja. Toiminnoista ei saa aiheutua ympäristölle häiriöitä, kuten melua tai ilman pilaantumista. Alueet on sijoitettu siten teiden varsille, että raskasta liikennettä ei ole tarve rajoittaa. Työpaikka-alueita on osoitettu Ilmajoentien varrelle Taloselantien risteykseen saakka sekä Jurvantien varrelle ja Penttilään. Jurvantien alue on kokonaan uusi, muut alueet ovat laajennuksia. Teollisuus- ja varastoalue T Teollisuusaluevaraukset on osoitettu Västilän kunnanosassa Jurvantien molemmille puolille ohjeellisen uuden valtatielinjauksen tuntumaan. Koskenkorvan kunnanosassa on osoitettu pienehkö uusi teollisuusalue Havuselantien ja Tiilitien kulmaukseen ja Vehkalontien pohjois- 123

5.3.3 Virkistysalueet 5.3.4 Maatalousalueet puolelle kantatien viereen. Olemassa oleviin teollisuusalueisiin on osoitettu vähäisiä laajennusalueita. Virkistysalue V Alueelle voidaan sijoittaa virkistysalueen toimintoja palvelevia rakennuksia ja rakennelmia sekä paikoitustiloja. Virkistysalueita on osoitettu Kyrönjoen rantaan keskustassa ja asemakaavoitettavilla alueilla sekä asuntoalueiden sisälle, Salonmäkeen ja Havuselanpuistoon. Seudulliset reitistöt Kyrönjokivarressa on turvattu. Virkistysalue V-1 Kyrönjoen ranta-alueen osa, Koskenkorvan Laidunalue, jolla sallitaan virkistystoimintoja palvelevaa pienimuotoista rakentamista kuten yhdistysten saunoja, kioskeja ja rannan käyttöön liittyviä varastoja. Rakentaminen on sopeutettava maisemaan. Alueen käytöstä tulee laatia puistosuunnitelma. Virkistysalue, jolla ympäristö säilytetään V/s Alueella säilytettäviä ovat Kyrönjoen länsirannan luontoalue ja luontokohteet sekä tuhoutuneen Västilän myllyrakennuksen kivijalka. Alue toteutetaan asemakaavan mukaisesti. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue VU-1 Honkalanmäen-Salonmäen olemassa olevat urheilualueet sekä niihin kiinteästi liittyvät vapaa-ajan-alueet on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi. Alueelle voidaan sijoittaa urheilu-, virkistys- ja vapaa-ajan toimintoja palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Alueelle ei saa rakentaa paikoitusaluetta tai rakennuksia ilman lain edellyttämiä selvityksiä. Loma- ja matkailualue R Alueelle saa rakentaa loma-asuntoja. Alue sijoittuu entisten savenottomonttujen väliselle kannakselle. Alue ei ole omarantainen. Virkistys-/matkailukohde Maa- ja metsätalousvaltainen alue M Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet on tarkoitettu pääasiallisesti maa- ja metsätalouden käyttöön, mutta alueelle voidaan myös rakentaa asuntoja ja työtiloja haja-asutusluontoisesti. Alueita on osoitettu Jouppilankylään ja valtatien tuntumaan suunnittelualueen pohjoisosassa. Maatalousalue MT Peltoalueet on pyritty osoittamaan maatalousalueiksi. Alueet on tarkoitettu viljelykäyttöön ja niillä on sallittu vain maatalousrakentaminen. Maatalousalueiden lomassa olemassa olevat asuinkiinteistöt on merkitty kaavaan AT- tai AP-merkinnöillä. Kotieläintalouden suuryksikön alue ME Kaikki olemassa olevat ja toimintaa jatkavat suuret sikalat on yleiskaavassa osoitettu kotieläintalouden suuryksikköjen alueeksi. Suuria sikaloita alueella on 11, muiden kotieläintilojen eläinmäärä ei edellytä suuryksikön merkintää. Osa sikaloista sijaitsee pohjavesialueella tai asutuksen välittömässä läheisyydessä, näille sikaloille ei ole kaavassa varattu laajennusaluetta. Niille sikaloille, jotka ympäristön puolesta voivat nykytiedon mukaan laajentaa, on osoitettu laajennusalueet siihen suuntaan, missä vaikutukset asutukselle ovat vähäisimmät. Laajennusalue on osoitettu viidelle sikalalle. Kaavakarttaan on merkitty alueet, joilla suuryksikkö saattaa aiheuttaa hajuhaittaa. Olemassa olevan sikalan hajuhaitta on merkitty ohjeellisella rajauksella ja merkinnällä hh. Laajennettavan sikalan tulevan hajuhaitan ohjeellinen merkintä on hh-1. Hajuhaitan alueellinen laajuus on määritelty käyttäen ympäristöministeriön kirjeen Dnro YM4/401/2002 18.3.2002 etäi- 124

5.3.5 Erityisalueet 5.3.6 Suojelu syystaulukkoa. Kokonaan uusia kotieläintalouden suuryksikköjen alueita ei ole osoitettu. Kolme alueen ulkopuolella sijaitsevaa kotieläintalouden suuryksikköä rajoittaa jonkin verran myös suunnittelualueen muuta maankäyttöä. Maisemallisesti arvokas peltoalue MA Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet sijoittuvat keskustan eteläpuoliseen jokilaaksoon. Alue on maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Alueiden säilyminen avoimina ja viljelykäytössä on maisemakuvan kannalta tärkeää. Maatilatalouteen liittyvä rakentaminen tulee sijoittaa siten, että rakennukset eivät sulje avoimia näkymiä. Rakentamisessa tulee erityistä huomiota kiinnittää rakennusten korkeusasemaan, sijaintiin, muotoon ja julkisivumateriaaleihin sekä väritykseen. Erityisalue E Erityisalueita on varattu pohjavedenottoon ja jätevesien käsittelyyn sekä sähkö- ja energiahuollon tarpeisiin. Kaukolämpölaitoksen paikaksi on osoitettu Altian asemakaavassa osoitetun lämpölaitoksen viereinen rataan rajoittuva alue. Hautausmaa-alue EH Olemassa oleva pieni hautausmaa on merkitty yleiskaavaan. Suojaviheralue EV Suojaviheralueita on varattu vähäisessä määrin kantatien 67 varrelta. Lisäksi valtatien 3 vaihtoehtoisen linjan ja asutuksen väliin on merkitty suojaviheralue. Kohteet on luetteloitu ja selvitetty kaavaselostuksen osassa 3 Kulttuuriympäristö ja suojeltavat rakennukset Maisemallisesti arvokas alue ma-11 Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Altian Koskenkorvan tehtaat, on osoitettu maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi ma-11 -merkinnällä. Uudisrakentaminen ja olemassa oleviin rakennuksiin tehtävät muutokset on sovitettava kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennuskantaan ja maisemaan. Alueella tehtävissä rakennustöissä tulee huomioida tehdasalueen kerroksellinen arkkitehtuuri ja kulttuurihistoria. Alueen suojelutavoitteet määritellään yksityiskohtaisesti asemakaavassa. Maisemallisesti arvokas alue ma-12 Kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävä ympäristö. Kyläkuvallisesti arvokas alue sk Paikallisesti edustava rakennettu alue on merkitty kyläkuvallisesti arvokkaaksi alueeksi inventointiselvitysten perusteella yhtenäisen rakennustavan ja -ajankohdan omaavana alueena. Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa kyläkuvaan ja rakennusperinteeseen. Suojeltava rakennus. Maakunnallisesti arvokas kohde sr-1 Suunnittelualueella on 8 maakunnallisesti arvokasta rakennuskohdetta. Kohteen rakennustyöt tulee tehdä siten, että kohteen suojeluarvot säilyvät. Kohdetta koskevista toimenpiteistä tulee kuulla museoviranomaisia. Suojeltava rakennus. Kulttuuri- tai rakennushistoriallisesti ja paikallisesti arvokas kohde. sr-2 Suunnittelualueella on 88 inventointiarvotuksen perusteella osoitettua paikallisesti arvokasta rakennuskohdetta. Kohteista on koottu myös julkaisu Ilmajoen rakennusperintö, osa 2. Kohteen muutostoimenpiteet tulee tehdä siten, että kohteen suojeltavia arvoja ei vähennetä. 125

Muinaismuistot Muinaismuistoalue SM Honkalanmäen kivikautinen asuinpaikka on osoitettu muinaismuistolain perusteella muinaismuistoalueeksi. Muinaismuistoalueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on MML:n nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Muinaismuistokohde Yleiskaava-alueella on 24 inventoitua muinaismuistokohdetta; kivikautisia ja historiallisia asuinpaikkoja, yksi kivikautinen löytö ja tervahauta sekä vanha myllytien pätkä Pukarankosken rannalla. Muinaismuistokohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on MML:n nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Suojeltavat alueet ja luonnonsuojelukohteet Kyrönjoen ranta-alueiden kasvillisuus on suunnittelualueella säilynyt monin paikoin poikkeuksellisen luonnontilaisena. Koskenkorvan taajamassa sijaitseva Pukarankoski edustaa kasvillisuudeltaan suunnittelualueen monipuolisinta ja arvokkainta kohdetta. Joen länsirannan jyrkässä rinteessä kasvaa edustava tuomi-harmaaleppälehto pensaskerroksenaan muun muassa punaherukkaa ja terttuseljaa. Metsäisiä alueita ovat Vähämäenkallion ja Jyrylänmäen ympäristöt. Suunnittelualueen linnustollisesti arvokkain alue on Pukarankoski, jonka rehevissä rantalehdoissa, kosteikkokasvillisuudessa ja pensaikoissa pesii ja ruokailee runsas lintulajisto. Lajikartoituksen mukaan alueella esiintyvät lajit ovat etupäässä kulttuurimaisemaan sopeutuneita lajeja, kuten rusakko, orava, siili, sammakko ja sisilisko. Koskenkorvan yleiskaava-alueella on 2 mahdollista metsälain mukaista tärkeää elinympäristöä, 7 luonnonarvoiltaan merkittävää kohdetta, 4 perinnemaisemakohdetta, 6 yksittäistä luonnonympäristöä tai luonnonmuistomerkkiä sekä 2 aluetta, joilla esiintyy uhanalaisia tai harvinaisia kasvilajeja. Luontodirektiivin 92/43/ETY liitteen IV(a) mukaisista lajeista on suunnittelualueella tehty havaintoja pohjanlepakosta sekä tavattu suojelullisesti merkittäviä ja huomionarvoisia lintulajeja: 18 uhanalaislajia silmälläpidettävät mukaan lukien, 8 alueellisesti uhanalaista lajia, 22 EU:n lintudirektiivin liitteen 1 lajia sekä 19 Suomen vastuulajia. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue luo-9 Alue on mahdollinen metsälain 10 :n mukainen arvokas elinympäristö tai muu luonnonarvoiltaan merkittävä kohde. Alueelle ei tule sijoittaa sellaista maankäyttöä, joka vaarantaa kohteen suojeluarvojen säilymisen. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue luo-10 Perinnemaisemakohde. Kohteen ominaispiirteet tulee mahdollisuuksien mukaan säilyttää. Alueen kulttuuri- ja luontoarvot säilyvät laiduntamalla tai niittämällä aluetta. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue luo-11 Uhanalainen tai harvinainen kasvilaji. Alueen osa, jolla kasvilajit sijaitsevat, on säilytettävä. Yksittäinen luonnonmuistomerkki tai luonnonympäristö s-8 Maisemapuut on merkitty S-8 -merkinnällä. Tärkeä elinympäristö s-20 Alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja toteutuksessa, kuten rakentamisessa tai puuston harventamisessa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeiden elinympäristöjen ja eliölajien säilymisen edellytykset. Erityisesti lepakoiden elinmahdollisuudet 126

on turvattava siten, että niiden lisääntymis-, ruokailu- ja levähdyspaikkoja ei hävitetä eikä heikennetä. Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma ge Vähämäenkalliolla on kalliovieren lohkareikossa pesäluolasto, joka on osoitettu ge-merkinnällä, Vesi- ja pohjavesialueet Liikennealueet Tärkeä tai veden hankintaan soveltuva pohjavesialue pv Alueella tulee noudattaa pohjavesialueelle laaditun suojelusuunnitelman ohjeistusta (ELY/Ilmajoen kunta 2005 tai uudempi). Alueella rakentamista ja muuta maankäyttöä saattavat rajoittaa vesilain 1 luvun 18 (pohjaveden muuttamiskielto) sekä ympäristösuojelulain 1 luvun 7 (maaperän pilaamiskielto) ja 8 (pohjaveden pilaamiskielto). Pohjavedenottamoiden ja tutkittujen vedenottamopaikkojen lähiympäristöön vähintään 500 metriä ottamolta pohjaveden virtaussuunnassa ylöspäin ei tule kaavoittaa uusia pohjaveden pilaantumisen vaaraa aiheuttavia toimintoja. Pohjaveden muodostumisalueen raja pv/s Alueella tulee noudattaa pohjavesialueelle laaditun suojelusuunnitelman ohjeistusta (ELY/Ilmajoen kunta 2005 tai uudempi). Vedenottamo/kaivo vo Pohjavesialueella sijaitsevat vedenottamot Pumppaamo et Paineenkorotusasema et-1 Vesialue W Kyrönjoki, Konnanmonttu ja Vaasantien koillispuolella oleva soramonttu. Kyrönjokea myöten kulkee veneväylä. Vesialue W-1 Alue on luonnonarvoiltaan merkittävä kohde. Suomulan puoleisella järvimäisellä savimontulla, Konnanmontulla, on virkistyskäyttöarvoa ja uimaranta. Havuselan puoleisessa montussa on kosteikkokasvillisuutta. Tulva-alue tu ELY-keskuksen tulvaselvityksen perusteella määritelty tulvasuojeluraja, joka on likimääräinen kerran 100 vuodessa tapahtuvan tulva-alueen raja. Tulva-alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista. Kohdekohtainen rakennuskorkeus on selvitettävä rakennuslupavaiheessa. Valta- ja kantatiet Valtatie 3 ja kantatie 67 on osoitettu molemmissa vaihtoehdoissa nykyisen linjauksen mukaisiksi. Valtatien 3 vuonna 1995 valmistuneen yleissuunnitelman mukainen uusi linjaus on osoitettu merkinnällä ohjeellinen/vaihtoehtoinen tielinjaus ja siihen on osoitettu kaksi eritasoliittymää, toinen Koivistontien ja toinen Jurvantien kohdalle. Kantatie on tarkoitus parantaa nykyiselle paikalleen. Tiellä on merkittävää tarvetta parantamiseen. Olemassa oleva Päivätien eritaso on ainut autoliikenteelle tarkoitettu eritaso yleiskaavassa. Lisäksi maankäytön jo olemassa oleva jakautuminen valtatien molemmille puolille on peruste rakentaa valtatien ja Jurvantien risteykseen kiertoliittymä. Seututiet Ilmajoentie ja Koivistontie on osoitettu seututeiksi. 127

5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Ympäristövaikutukset Kokoojakadut / yhdystiet Kokoojakadut ja yhdystiet ovat pääosin nykyisiä olemassa olevia teitä. Uusi kokoojakatu on osoitettu erkanevaksi Jurvantiestä pohjoiseen palvelemaan uutta teollisuusaluetta. Rautatie Rautatie säilyy paikoillaan. Kevyen liikenteen reitit Koskenkorvan kevyen liikenteen pääreittejä on täydennetty osoittamalla uudet kevytväylät Ilmajoentien ja Santavuorentien varrelle, kantatielle sekä Koskenkorvan koululle tarpeellinen yhteys Havuselantieltä ja joen eri puolia yhdistävä reitti Suomulan sillan kautta. Yleiskaavaratkaisu toteuttaa suunnittelualueen kannalta huomioitavia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Haja-asutusrakentamista pyritään minimoimaan osoittamalla uusia asuinpaikkoja asemakaava-alueelle ja kyläryppäisiin keskustaajaman vaikutusalueelle ja siten ne tukeutuvat olevaan palvelurakenteeseen. Inventoidut kulttuuri- ja luonnonarvot on myös huomioitu kaavaratkaisussa. Samoin liikenneverkoston osalta tukeudutaan oleviin verkostoihin. Yleiskaava on laadittu huomioiden eri intressitahoilta suunnitteluprosessin aikana saatu palaute. Yleiskaavaratkaisulla on pyritty sovittamaan maankäyttö kokonaisuutena huomioiden siihen kohdistuvat eri näkökulmat. Luonnonympäristö Maisema ja maisemakuva Maisema säilyy alueella hyvin pitkälle. Isoja alueita muun muassa maisemallisesti arvokasta peltoaluetta, maatalousaluetta ja metsää säilyy merkittävänä osana maisemakuvaa. Jokirannan ja siihen liittyvän perinnemaiseman arvoja on säilytetty suojelumerkinnöin. Maa- ja kallioperä Maaperän pintakerros vaihtelee suunnittelualueella kalliopohjasta saveen. Pohjaveden muodostumisalueella maaperään kohdistuvia muutostekijöitä on pyritty ohjaamaan pohjavesien suojelusuunnitelman mukaisesti. Harjujaksosta ei tätä kaavaa laadittaessa ole enää merkittävästi jäljellä alkuperäistä muotoa. Kasvillisuus, linnusto ja eläimistö Uudisrakentaminen ei uhkaa elollista luontoa. Luonnonsuojelun ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tarpeelliset ja suojeltavat lajit tai niiden ympäristöt on osoitettu tarpeellisella suojelumerkinnällä. Vesialueiden rantavyöhykkeet ja purojen kasvillisuusalueet on tarkoitettu ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta ja siten niiden luonnontilaisuutta on pyritty suojelumerkinnöillä edistämään. Lintujen vaatimia elinpiirejä on osoitettu viheralueiksi. Lepakot on inventoitu ja niiden pesimä- ja levähdysalueet sekä kulkureitit ja ruokailualueet on huomioitu ja ohjeistettu kaavaratkaisussa. Pinta- ja pohjavedet Luomat ja ojat ovat huomion arvoisia monimuotoisuusalueita, jotka on selvitysten perusteella osoitettu kaavassa. Pohjaveden suojelua koskevat aluerajaukset, merkinnät ja kaavamääräykset perustuvat alueelta tehtyyn suojelusuunnitelmaan (ELY-keskus/Ilmajoen kunta 2005). Vedenottamoiden merkitseminen kaavaan on tehty ohjeistuksen mukaan. Vedenottamoiden lähiympäristön kaavoituksesta on annettu kaavamääräys. Valtatien 3 vaihtoehtoinen linjaus sijoittuu pohjavesialueen ulkopuolelle, joten sen toteutumisella olisi pohjaveden suojelun kannalta vahinkoriskiä vähentävä vaikutus. 128

Ilma ja ilmasto Teollisuuden aiheuttamat ilmavaikutukset tulevat jatkossakin olemaan havaittavissa, samoin kotieläintalouden suuryksikköjen vaikutukset. Vaikutuksia ilman laatuun on huomioitu YVAmenettelyssä ja asemakaavaselvityksissä. Luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuus on luonto- ja linnustoselvitysten perusteella huomioitu. Merkittävimpiä ovat vesialueiden läheisten puustoisten alueiden suojelu. Tuleva rakentaminen on suunniteltu ja sovitettu siten, että luontokohteiden ja -arvojen säilyminen olisi mahdollista. Rakennettu ympäristö Kulttuuriympäristö ja -maisema Kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti tai maisemallisesti arvokkaat ja merkittävät miljööt, pihapiirit ja rakennukset on osoitettu yleiskaavakartalla säilytettäviksi ympäristöiksi tai suojeltaviksi rakennuksiksi. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö säilyy yleis- ja asemakaavan merkintöjen mukaisesti. Maakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisema on huomioitu yleiskaavassa ja osoitettu kaavamerkinnällä. Kyläkuva Kyläkuvan kannalta merkittävät peltoaukeat säilyvät lähes ennallaan, koska lisärakentaminen osoitetaan täydennysrakentamisena tai siten, että uudisalueet muodostavat ehyen kokonaisuuden ja kulttuuriympäristö pysyy edelleen hallitsevana. Yhdyskuntarakenne Kaava tukee olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta sekä tie- ja katurakennetta eheyttävällä rakentamisella arvostaen luontoa ja rakennettua kulttuuriympäristöä. Rakennetta täydennetään vain asunto- ja teollisuusalueiden laajennuksien vaatimalla tavalla. Rakentaminen on suunniteltu kokonaisuutena ja yhtenäisesti Ilmajoentien jokivartta myötäillen ja ulottuen koko kyläkeskuksen ympärille. Suunnitelma luo yhtenäisen kokonaisuuden ja yhdistää asumisrakentamisen Ilmajoelta Koskenkorvalle saakka. Keskustan kehittäminen tarpeellista. Väestön rakenne ja kehitys suunnittelualueella Kaava mahdollistaa alueelle noin 500 asukkaan lisäyksen. Asuntoalueet ovat pientalovaltaisia, mutta myös kerrostaloja voi alueelle rakentaa. Ennustetta laajemmat asuntoalueet antavat asukkaille mahdollisuuden valita erilaisia asumisympäristöjä keskusta-asumisesta kyläasumiseen. Asuminen Asumisen alueet täydentyvät monipuolisesti. Kaavassa on varattu asumisen alueita erilaisiin tarpeisiin. Alueelle voi rakentaa asemakaavoitettaville alueille kerros-, rivi- ja omakotitaloja sekä yhdistettyjä liike- ja asuintaloja. Kyläalueille voi rakentaa enintään kahden asunnon pientaloja ja maatilojen päärakennuksia tai muita lain sallimia rakennuksia. Maa- ja metsätalousalueelle voi rakentaa maatilojen päärakennuksia ja haja-asutusluontoisesti omakotitaloja. Palvelut ja työpaikat Työpaikkakehitys on kaavassa optimistinen perustuen toisaalta siihen, että Koskenkorvalla on hyvät perinteet teollisista työpaikoista ja taajama sijaitsee kahden merkittävän tien varrella. Työpaikkojen määrän kasvu on mahdollinen uusien teollisuusalueiden toteutumisen myötä. Mitään radikaalia muutosta ei ole tiedossa. Elinkeinotoiminta Elinkeinotoiminnalle on varattu monipuolisesti toiminta- ja laajentumisedellytyksiä osoittamalla alueet alkutuotannolle ja teolliselle tuotannolle sekä julkisille ja yksityisille palveluille. Teollisuudelle on varattu alueita välittömästi keskustan yhteydestä ja toisaalla Jurvantien varren selänteeltä, jonne voi sijoittua laajojakin alueita tarvitseva teollisuus. Teollisuus- ja työpaikka-alueet on sijoitettu sujuvien liikenneyhteyksien varrelle. Koskenkorvalle voi näin ollen 129

sijoittua työpaikkoja, joiden ympäristövaatimukset ja -vaikutukset ovat hyvin erilaisia. Työpaikka-alueita on monipuolisesti ja ne ovat sopivilla paikoilla. Maa- ja metsätalous on osoitettu jatkuvaksi nykyisellään. Pellot on varattu pääosin pelkästään maatalouden käyttöön. Suunnitelman mukaan peltojen pinta-ala tulee kuitenkin jonkin verran vähenemään, koska peltoalueille on osoitettu muutakin maankäyttöä, kuten asumisen laajennusalueita, kyläasumista ja teollisuutta. Kotieläintalouden suuryksiköille on varattu omat alueensa ja tuotantotoiminnalle on osoitettu suojavyöhykkeet. Pohjavesimääräykset ja suuryksikköjen lähiasutus rajoittavat tuotantotoimintaa. Virkistys Virkistysalueet on osoitettu nykyisen, monipuolisen tarjonnan mukaisesti keskusta-alueelle ja vesistöjen rannoille. Liikenne Valtatie 3 on osoitettu nykyiselle perusparannettavalle paikalleen. Ohjeellinen valtatien 3 linjaus on osoitettu ELY-keskuksen liikenneviraston suunnittelun pohjalta kylän länsipuolelle (suunnittelukohde 01/2008). Yhdyskuntatekniikka Suunnittelualueelle sijoittuu kunnan viemäriverkon perusparannus- ja laajennus, joka mahdollistaa kaikkien pohjavesialueen kiinteistöjen liittymisen kunnan viemärilaitokseen. Yksityisen kaukolämpöverkon toiminta-alue on laajenemassa keskustan alueelle. 5.4.2 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset 5.4.3 Sosiaaliset vaikutukset 5.5 Ympäristön häiriötekijät Kokonaisrakenne Kaavalla myötävaikutetaan Koskenkorvan keskustan pysymiseen elinvoimaisena. Asumista on osoitettu kylän keskeisille paikoille. Yhdyskuntatekniset kustannukset Uuden vesi-, viemäri- ja katurakentamisen kustannukset ovat kohtuulliset, koska laajennusalueet voidaan toteuttaa tukeutuen olemassa olevaan infraan. Tiivis keskusta mahdollistaa myös kaukolämmön hyödyntämisen. Vaikutukset kunnan talouteen, yksityistalouteen ja uusiin työpaikkoihin Kunnan investoinnit palautuvat uusien asukkaiden ja työvoiman lisäyksen kautta. Elinvoimainen keskusta voi parhaimmillaan nostaa kiinteistöjen arvoa. Kaavan mahdollistamat uudet teollisuusalueet mahdollistavat työpaikkojen määrän lisääntymisen. Alueen sosiaalinen luonne Elinkeinon harjoittajien ja teollisuuden työpaikkojen ennakoidaan pysyvän ennallaan. Palvelutyöpaikkojen määrässä odotetaan positiivista kehitystä, jolloin keskustan työpaikkarakenne monipuolistuu. Myös asukkaiden määrän ennakoidaan kasvavan. Kunnan palvelurakenne mahdollistaa Koskenkorvan keskustan neuvola- ja päivähoitotoiminnan sekä vanhustenhuollon kehittymisen. Kunnan toimintojen rakentamiselle on varattu riittävästi alueita toimitiloille. Kaava tukee keskustan monipuolista identiteettiä mahdollistamalla elinkeinonharjoittajien toimintaedellytykset sekä kulttuuri-, urheilu- ja elämyspalveluiden kehittämisen. Melu ja päästöt Valta- ja kantatiealueiden melualueille on osoitettu suojaustarpeet, mikäli herkkiä toimintoja sijoittuu lähistölle. Elinkeinotoiminnan ja teollisuuden aiheuttamat päästöt eivät muutu nykyisestä luvanvaraisesta toiminnasta. 130

5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset 131

132

133

134

135