Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011
Akavan Erityisalat ry Ulkoasu Olli Luotonen ISBN 978-952-5927-10-8 (nid.) ISBN 978-952-5927-11-5 (pdf) Painopaikka Libris Oy, Helsinki 2011
Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011
Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus 2010 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2/2011 Sisältö Lukijalle 5 Tutkimuksen toteuttaminen 6 Jäsenkunnan kuvaus 7 Ikä ja sukupuoli 7 Työkokemus ja koulutus 7 Työmarkkinoille sijoittuminen 7 Työsuhteen ehtojen määräytyminen 8 Työsuhteiden määräaikaisuus 9 Matkustaminen työasioissa 10 Työsuhteen varmuus 12 Palkkaus 13 Palkkataso 13 Tulospalkkaus 1 Luontoisedut 1 Ansiokehitys 15 Työaika ja työhön sidonnainen aika 16 Viikkotyöaika 16 Ylityöt 16 Ylitöiden korvaaminen 17 Työajan seuranta 18 Tavoitettavuus työajan ulkopuolella 18 Liite 19
A kavan Erityisalat toteuttaa vuosittain jäsenyhdistystensä jäsenten palkkausta ja työehtoja koskevia työmarkkinatutkimuksia. Tietoja kerätään erikseen yksityisellä ja julkisella sektorilla toimivilta jäseniltä; tässä raportissa tarkastellaan yksityisellä sektorilla toimivien jäsenten palkkausta ja työehtoja. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään liiton edunvalvontatyössä ja jäsenneuvonnassa. Tämän kyselyn vastaukset ovat myös mukana Akavan yksityisen sektorin neuvottelujärjestön, Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n, tutkimuksessa. Akavalaisessa kentässä asiantuntija- ja esimiestyön työajan rajat ja korvauksettoman työn määrä ovat nousseet keskusteluun säännöllisesti. Yhteisinä YTN-liittojen teemakysymyksinä tiedus teltiinkin tarkennetusti työaikoja, niiden seuraamista ja korvaamista. Raportti kertoo sekä keskimääräisen työsopimuksissa määritellyn säännöllisen viikkotyöajan että todellisen viikoittaisen työajan. Eroa kertyi yli kaksi tuntia viikossa. Yli puolet piti nykyistä työmääräänsä vähintäänkin Lukijalle ajoittain liian suurena. Ylitöitä tehdään runsaasti ja usein niistä päätetään oma-aloitteisesti. Toimihenkilöinä tai asiantuntijoina toimivista noin puolet kirjasi kaikki ylityönsä. Sen sijaan johtoon sijoittuvat merkkasivat niitä harvemmin. Joka neljännen työaikaa ei seurattu lainkaan. Reilulla kolmanneksella käytössä oli kellokortti tai jokin vastaava järjestelmä. Yhtä monella seurannan pohjana oli henkilökohtainen kirjanpito. Työajan seuranta riippui selvästi henkilön toimiasemasta: joka toisen johtoon kuuluvan työaikaa ei seurattu, kun taas muissa toimiasemaryhmissä seuranta oli yleisempää. Useamman kuin joka kolmannen tuli työtehtävien sujumisen vuoksi olla tavoitettavissa myös varsinaisen työajan ulkopuolella, tosin tässäkin oli suuria eroja asematasoittain. Erityisesti johdon ja keskijohdon tehtävissä töiden sujuminen tai muut syyt edellyttivät tavoitettavissa olemista. Sen sijaan toimihenkilöistä kuusi kymmenestä sai viettää vapaa-aikansa ilman tällaista velvoitetta. Huolestuttavan paljon siis tehdään työtä, jota ei kirjata eikä korvata. Positiivista kuitenkin on se, että työtä näyttää taas riittävän ja vastaajat ovat edeltänyttä vuotta luottavaisempia sekä työpaikan että oman lähitulevaisuutensa suhteen. Lähes kolme neljästä piti työpaikkansa tilannetta vakaana tai melko vakaana, kun lokakuussa 2009 vain kuusi kymmenestä oli sitä mieltä. Oman tilanteensa vastaajat arvioivat vieläkin paremmaksi. Kahdeksan kymmenestä piti sitä vakaana tai melko vakaana, kun määrä edeltäneenä vuonna oli lähes kymmenen prosenttiyksikköä pienempi. Enemmän epävarmuutta omasta tilanteestansa kokivat kuitenkin määräaikaisessa työsuhteessa olevat. Heistä vain kuusi kymmenestä luotti omaan lähitulevaisuuteensa. Määrä oli jopa laskenut vuodentakaisesta, vaikka arvio työ paikan tilanteesta myös heidän mielestään oli parantunut. Helsingissä 20..2011 Kari Eskola Edunvalvonnan päällikkö Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011 5
K yselytutkimus toteutettiin sähköisesti lähettämällä tutkimuslinkki vastaajille Webropoltiedonkeruutyökalulla. Tiedonkeruu ajoittui vuoden 2010 marraskuulle, ja tutkimuksessa tiedusteltiin lokakuun palkkausta. Tutkimuksen perusjoukko määriteltiin ja sähköpostiosoitteet poimittiin liiton rekisteristä. Perusjoukko muuttui hieman edellisestä vuodesta. Blue 1-lentäjien tilalla on uutena jäsenyhdistyksenä tutkimuksessa mukana Finncomm Airlines Pilot Association. Tutkimuksen perusjoukon muodostavat kaikki yksityisellä sektorilla työssä olevat liiton jäsenet (N=8 168). Tutkimuksen toteuttaminen Lomake saatiin lähetettyä onnistuneesti 6 869 jäsenelle, joista 2 080 vastasi tutkimukseen (vastausprosentti 30,3). Aineiston edustavuutta parannettiin tekemällä kaikki laskelmat perusjoukon sukupuoli- ja ikäjakaumatiedoin painotettuina. Näin ollen yksi tutkimukseen vastannut henkilö edustaa keskimäärin neljää perusjoukkoon kuuluvaa henkilöä. Painotettuina tehdyt laskelmat pakottivat vastaajien ja kaikkien tutkimuksen kohteena olleiden henkilöiden iän ja sukupuolen mukaiset jakaumat vastaamaan tarkasti toisiaan. Tämä menettely mahdollista myös sen, että raportissa esitetyillä lukumäärätiedoilla voidaan kuvata jäsenten kokonaismäärää eri ryhmissä. Näin ollen esimerkiksi palkka tilastoissa esitetyt lukumäärätiedot kuvaavat jäsenten todellista lukumäärää kussakin ryhmässä, ei vastaajien lukumäärää. Aineiston analysoinnista ja tulosten raportoinnista vastasi Real Stats Oy. Akavan Erityisalat vastasi kyselyn sisällöllisestä suunnittelusta, kyselylomakkeen laatimisesta, kohdehenkilöiden poiminnasta ja tietojen keräämisestä. Taulukko 1. Yksityisen sektorin jäsenet sukupuolen ja jäsenyhdistyksen mukaan Jäsenyhdistys Kyselyyn vastanneita, n Iän ja sp:n mukaan painotettu, N Mies % Nainen % AEL:n koulutushenkilöt ry 11 2 1 1 Arkistoalan ammattiyhdistys ry 29 118 3 1 Finncom Airlines Pilot Association 10 9 3 0 Hallintonotaarit ry 8 3 1 0 Kuntien asiantuntijat KUMULA ry 25 102 3 1 Käännösalan asiantuntijat KAJ ry 315 1 220 15 15 Museoalan ammattiliitto ry 93 36 5 Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry 51 218 6 2 SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry 603 2 39 0 27 Suomen Restonomit SURE ry 81 328 Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry 92 353 2 5 Suomen ViittomakielenTulkit ry 1 160 0 2 Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry 199 80 9 10 Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry 135 538 7 7 Tradenomi HSO Sihteerit ry 359 1 339 0 19 Muu yhdistys, ei tietoa 28 105 3 1 Yhteensä 2 080 8 168 100 (N=1 291) 100 (N=6 877) 6 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011
J äsenyhdistyksittäin tarkasteltuna suurimman ryhmän muodostavat SPECIA:n jäsenet, joista vastasi kyselyyn yli 600 henkilöä. Miehistä SPECIA:n jäseniä oli 0 % ja naisistakin useampi kuin joka neljäs oli SPECIA ry:n jäsen. Koko yksityisen sektorin jäsenkunnasta lähes kuudes oli Tradenomi HSO Sihteerit ry:n jäsen. Naisilla osuus oli noin viidennes. Miesten ryhmässä SPECIA:n jälkeen suurin jäsenyhdistys oli Käännösalan asiantuntijat KAJ ry, johon kuului 15 % miehistä. Osuus oli samaa tasoa myös naisilla. Lähes joka kymmenes oli TAKU:n jäsen. Uutena jäsenyhdistyksenä on Finncom Airlines Association, jonka jäsenistä tosin vain 10 henkilöä vastasi työmarkkinatutkimukseen. Jäsenkunnan kuvaus Ikä ja sukupuoli Noin 8 % jäsenistä on naisia. Jäsenkunnan keski-ikä on 39,3 vuotta. Naiset ovat keski-iältään pari vuotta miehiä nuorempia (naisten keski-ikä 38,9 vuotta ja miesten 1,1 vuotta). Useampi kuin joka viides naisista oli alle 30-vuotias, kun taas miehistä nuorimpaan ikäryhmään kuuluvia oli 16 %. Vanhimpaan, yli 50-vuotiaiden, ikäryhmään kuului joka neljäs mies ja harvempi kuin joka viides naisjäsen. Suurimman ikäryhmän muodostivat 30 39 -vuotiaat, joita oli jäsenistössä reilu kolmannes. Työkokemus ja koulutus Työkokemusta mitattiin tutkimusajankohdan (vuosi 2010) ja viimeisimmän tutkinnon suorittamisesta kuluneen ajan erotuksena. Keskimäärin jäsenillä oli valmistumisesta kulunut 11, vuotta, naisilla vajaa kaksi vuotta miehiä vähemmän (naisilla valmistumisesta 11,2 vuotta ja miehillä 13 vuotta). Yksityisellä sektorilla toimivan jäsenistön koulutustasossa on jonkin verran eroja miesten ja naisten välillä. Selvästi suurimman ryhmän muodostavat ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneet: lähes joka toisella oli tämän tasoinen tutkinto, miehistä hieman naisia useammalla. Miesten ryhmässä keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus oli suurempi kuin naisilla, kun taas naisista miehiä suurempi osa oli suorittanut alimman korkea-asteen tai alemman korkeakoulututkinnon. Miehet olivat tehneet väitöskirjan naisia useammin. Kaavio 1. Kaavio 1. Jäsenet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan (%) Mies Nainen Kaikki Yksityisen sektorin jäsenet sukupuolen ja ikäryhmän mukaan (%) 16,2 21, 20,6 3,1 35,2 35,1 2,8 25,1 25,0 2,9 18,3 19, 29 30 39 0 9 50 Kaavio 2. Kaavio 2. Jäsenet sukupuolen ja koulutusasteen mukaan (%) Yksityisen sektorin jäsenet sukupuolen ja koulutusasteen mukaan (%) Mies Nainen Kaikki 6,6,1 3,8 6,6,2 6,2 30, 38,0 36,8 53,8 8,5 9, 1,0 Keskiaste Ylempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Tutkijakoulutus Alempi korkeakouluaste Ulkomainen tutkinto, ei tietoa 3,1 1,3 2,1 2,1 2,0 L ähes kolme neljästä (73 %) jäsenestä työskenteli pysyvässä kokoaikatyössä. Osa-aikatyötä teki lähes joka kymmenes, mikä on hieman enemmän kuin vuotta aiemmin (6 %). Kaikista yksityisen sektorin jäsenistä 15 % oli määräaikaisessa työsuhteessa. Määräaikaisessa osa-aikatyössä oli neljä prosenttia jäsenistä. Yksityisen sektorin jäsenistön sijoittumisessa eritasoisiin tehtäviin Työmarkkinoille sijoittuminen on paljon eroja miesten ja naisten välillä. Toimiasemaa kuvaava muuttuja mittaa vastaajien subjektiivista käsitystä omasta asemasta organisaation hierarkkisessa rakenteessa. Kaiken kaikkiaan suurimman ryhmän muodostavat toimihenkilöinä toimivat. Toiseksi yleisintä oli asiantuntijatehtävissä toimiminen. Naisten ryhmässä toimihenkilöiden osuus oli selvästi suurempi kuin miehillä, kun taas miehistä suurempi osa sijoittui johtotason tehtäviin. Yli puolet vastaajista työskenteli pääkaupunkiseudulla. Suurin osa (62 %) jäsenistä toimi jonkin yrityksen palveluksessa, lähes kolmannes (32 %) työskenteli yleishyödyllisissä yhteisöissä ja vain harva jollain muulla työnantajalla. Yksityisellä sektorilla yleisintä oli työskennellä pienissä tai keskisuurissa yrityksissä. Työnantajan koon mukaan Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011 7
tarkasteltuna suurimman ryhmän muodostivat alle 10 hengen yrityksissä työskentelevät, joita oli viidennes kaikista yksityisen sektorin jäsenistä. Useampi kuin kolmannes jäsenistä työskenteli pienessä, alle 30 hengen yrityksessä. Joka kymmenes työskenteli yli 3000 työntekijän yrityksessä. Työsuhteen ehtojen määräytyminen Valtaosa jäsenistön työsuhteen ehdoista määräytyy työehtosopimusten perusteella. Jäsenten oman arvion mukaan 15 %:lla ehdot tulevat YTN:n työehtosopimuksen ja noin joka kymmenennellä yrityskohtaisen työehtosopimuksen mukaan. Myös YTN on tehnyt yrityskohtaisia työehtosopimuksia. Akavan Erityisalojen kentässä tyypillistä on, että yksityisellä puolella sovelletaan usein myös muita akavalaisia sekä muiden palkansaajakeskusjärjestöjen piirissä tehtyjä työehtosopimuksia. Esimerkiksi järjestösektorilla ja kolmannella sektorilla noudatetaan usein JUKON tekemiä kuntien tai valtion virka- ja työehtosopimuksia. Lähes joka viidennellä työsuhteiden ehtoja ei määritellä minkään työehtosopimuksen mukaan. Vastaajajoukossa oli lähes yhtä paljon sellaisia, jotka eivät olleet tietoisia omasta sopimusalastaan. Joka kuudennella yksityisellä sektorilla työskentelevällä jäsenellä oli alaisia, miehillä (27 %) selvästi naisia useammin (13 %). Keskimäärin alaisia oli 18, ja joka kymmenellä alaisia oli 32 tai enemmän. Välittömiä alaisia oli keskimäärin 6. Joka viidennellä työhön Alaisten lukumäärä 16 % alaisia (miehet 27 %, naiset 13 %) 21 %:lla työhön sisältyy muiden työn ohjaamista (miehet 22 %, naiset 20 %) Alaisten lukumäärä: Välittömässä alaisuudessa keskimäärin 6 alaista (Mediaani=3, F10=1, F90=1) Yhteensä keskimäärin 18 alaista (Mediaani=5, F10=1, F90=32) sisältyi myös muiden työn ohjaamista, vaikka varsinaista esimiesasemaa ei ollutkaan. Kaavio 3. Kaavio 3. Työmarkkina-asema Jäsenten työmarkkina-asema lokakuussa 2010 2010 (%) Määräaikainen osa-aikatyö % Muu, ei tietoa 3 % Pysyvä osa-aikatyö 5 % Määräaikainen kokoaikatyö 15 % Pysyvä kokoaikatyö 73 % Kaavio 5. Yksityisen sektorin jäsenten työnantajayritysten henkilöstömäärä (%) Kaavio 5. Jäsenet työpaikan henkilöstömäärän mukaan (%) 1 9 10 29 30 99 100 29 250 99 500 999 1000 2999 3000 En tiedä / tieto puuttuu 1,0 8,2 7,2 6,6 11,9 11,3 19,8 15,7 18,2 0 10 20 30 0 Kaavio. Jäsenet sukupuolen ja toimiaseman Kaavio mukaan. (%) Yksityisen sektorin jäsenet sukupuolen ja toimiaseman mukaan (%) Mies Nainen Kaikki 13,1 7,1 10,0 8,0 11,6 20,3 3,8 36,0 2,5 1,7 37,9 17,6 6, 6, 6, Johto Asiantuntija Keskijohto Toimihenkilö Muu, ei tietoa Kaavio 6. Minkä työehtosopimuksen Kaavio 6. piiriin kuuluu? (%) Työsuhteen ehtojen määräytyminen (%) YTN:n työehtosopimus Yrityskohtainen työehtosopimus Joku muu tes Eivät määräydy minkään tes:in mukaan 12 15 En tiedä 15 18 0 10 20 30 0 0 8 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011
M ääräaikaisten osuus oli viimevuotisella tasolla, noin 17 % kokoaikaisista jäsenistä työskenteli määräajaksi sovitussa työsuhteessa. Jäsenyhdistyksittäin tarkasteltuna määräaikaisten osuus oli korkein Nuoriso- ja Liikuntaalan asiantuntijoilla sekä TAKU:n ja Suomen Toiminta terapeuttiliiton jäsenillä. Kaikista näiden yhdistysten jäsenistä määräaikaisia oli vähintään Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry Museoalan ammattiliitto ry Suomen Viittomakielen Tulkit ry SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö Viesti ry Käännösalan asiantuntijat KAJ ry Työsuhteiden määräaikaisuus Kaavio 7. Määräaikaisten osuudet suurimpien jäsenyhdistysten jäsenillä (%) Kaavio 7. Määräaikaisten osuus jäsenyhdistyksen mukaan (%) Kaikki Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat ry Suomen Restonomit SURE ry Tradenomi HSO Sihteerit ry 7 9 17 18 18 17 17 30 33 36 0 10 20 30 0 Kaavio 8. Määräaikaisten työsuhteiden osuudet (%) Kaavio 8. Määräaikaisten osuus eri taustamuuttujien mukaan (%) 37 kolmannes. Työsuhde oli yleisimmin vaki tuinen Käännösalan asiantuntijoiden ja Tradenomi HSO Sihteerit ry:n jäsenillä. Koulutustason yhteys määräaikaisuuden yleisyyteen oli nurinkurinen, sillä määräaikaisten suhteellinen osuus oli matalin alimman korkeaasteen ja keskiasteen suorittaneiden joukossa. Ylemmän ja alemman korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneista määräaikaisia oli lähes viidennes. Työntekijän iällä näyttäisi myös olevan merkitystä työsuhteen pysyvyyden kannalta: mitä nuorempi työntekijä oli, sitä todennäköisemmin hänen työsuhteensa oli määräaikainen. Alle 30-vuotiaista jäsenistä joka kolmas oli määräaikaisessa työsuhteessa, kun taas 50-vuotiaiden ja sitä vanhempien ryhmässä määräaikaisten osuus jäi selvästi alle kymmenyksen. Johtotason töitä tekevillä määräaikaiset työsuhteet olivat puolestaan muita harvinaisempia. Toimihenkilöistä määräaikaisessa työsuhteessa oli joka viides, asiantuntijoista joka kuudes. Määräaikaiset työsuhteet olivat naisilla yleisempiä kuin miehillä. Määräaikaisten työsuhteiden yleisyydessä oli huomattavia eroja henkilöstömäärältään erikokoisissa yrityksissä. Määräaikaisuudet olivat sitä harvinaisempia, mitä suuremmasta yrityksestä oli kyse. Alle 10 henkilön yrityksissä toimivista useampi kuin joka neljäs oli allekirjoittanut määräaikaisen työsopimuksen, kun taas yli 1 000 hengen yrityksissä määräaikaisia oli harvempi kuin joka kymmenes. Kaavio 9. Määräaikaisten osuus työnantajayrityksen Kaavio 9. henkilöstömäärän mukaan (%) Määräaikaisten osuus työnantajan yrityksen henkilöstömäärän mukaan (%) Kaikki 17 Kaikki 17 Tutkijakoulutus Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Keskiaste 50 0 9 30 39 29 6 9 7 10 15 19 18 19 3 1 9 10 29 30 99 100 29 250 99 500 999 1000 2999 3000 8 8 13 15 17 16 21 27 0 10 20 30 0 Toimihenkilö Asiantuntija Keskijohto Johto 7 10 17 21 Nainen Mies 1 18 0 10 20 30 0 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011 9
Y li puolet yksityisen sektorin jäsenistä matkustaa työasioissa kotimaassa, joka neljäs myös ulkomailla. Työmatkoja tekevien osuudet ovat hieman viimevuotista korkeammalla tasolla. Vuoden 2009 tutkimuksessa alle puolet (9 %) ilmoitti tekevänsä työmatkoja kotimaahan ja vajaa neljännes (2 %) ulkomaille. Keskimäärin matkatyöpäiviä kertyi kotimaassa noin 13 ja ulkomailla noin 10. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat kotimaan osalta alle 12 ja ulkomaiden osalta reilu 10 päivää. Joka kymmenellä matkatyöpäiviä kotimaassa kertyi 30 tai enemmän. Viime vuodesta ylin desiili oli noussut viidellä matkapäivällä. Matkustaminen työasioissa Matkustaminen työasioissa 55 % matkustaa työasioissa kotimaassa 26 % matkustaa työasioissa ulkomailla Matkatyöpäiviä kotimaassa: 12,9 päivää (Mediaani=6, F10=2, F90=30) Matkatyöpäiviä ulkomailla: 9,6 päivää (Mediaani=5, F10=2, F90=20) Vapaa-aikana työasioissa matkustamiseen kuluu keskimäärin 7,6 h / kk (mediaani 5) Vapaa-aikaa työasioissa matkustamiseen kului kuukaudessa keskimäärin yhden työpäivän verran eli noin 8 tuntia. Yritysten työntekijät matkustavat työasioissa vähemmän ulkomaille kuin yleishyödyllisissä yhteisössä työskentelevät. Kotimaan työmatkoja näissä ryhmissä oli yhtä paljon, noin 13 matkatyöpäivää. Pääkaupunkiseudulla työskenteleville kertyi kolme kotimaan matkatyöpäivää vähemmän kuin muualla Suomessa asuville. Ulkomaille matkustettiin pääkaupunkiseudulta hieman enemmän kuin muualta Suomesta. Eniten kotimaassa matkustivat keskijohdon tehtävissä toimivat, joille Kaavio 10. Keskimääräiset matkatyöpäivät kotimaassa ja ulkomailla (%) Kaavio 10. Keskimääräiset matkatyöpäivät kotimaassa ja ulkomailla (%) Kaavio 12. Kokemus työmatkustamisen määrästä toimiaseman mukaan (%) Kaavio 12. Kokemus työmatkustamisen määrästä (%) Kaikki Yleishyödyllinen yhteisö Yksityinen yritys Muu Suomi Pääkaupunkiseutu Toimihenkilö Asiantuntija Keskijohto Johto 12,9 9,6 13,2 10,1 12,7 9,3 1,3 9,1 11, 9,9 8,7 8,3 13, 9,0 11, 9, 16,8 15,1 Johto Keskijohto 23 23 62 66 1 10 1 1 Asiantuntija 27 58 13 2 Toimihenkilö 39 50 9 1 Yhteensä 30 57 12 1 Voisin matkustaa enemmänkin Ajoittain liian paljon Sopivasti Jatkuvasti liian paljon Nainen Mies 11, 9,0 12,1 19,2 0 10 20 30 0 Kotimaassa Ulkomailla 10 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011
kertyi vuoden aikana lähes 17 matkapäivää. Johtoon kuuluvilla kotimaan työmatkoja oli pari päivää vähemmän. Asiantuntijoille kertyi vuoden aikana keskimäärin 1 matkustuspäivää kotimaassa. Ulkomaillekin suuntautuvia työmatkoja kertyi eniten keskijohtoon kuuluville, noin 11. Vähiten työasioissa matkustivat toimihenkilöinä toimivat. Miehet matkustivat työasioissa selvästi naisia enemmän. Työasioissa matkustaville naisille kertyi 11 matkatyöpäivää kotimaassa ja 9 päivää ulkomailla. Miehet matkustivat keskimäärin 19 päivää kotimaassa ja 12 päivää ulkomailla. Yli puolet piti työmatkojen nykyistä määrää sopivana. Erityisesti toimihenkilöt olivat sitä mieltä, että työmatkoja voisi olla nykyistä enemmänkin. Toimihenkilöistä noin 0 % ilmoitti, että he voisivat matkustaa enemmänkin, kun taas muissa ryhmissä vastaava osuus oli noin neljännes. Joka toisella työmatkoja tehneellä matkoihin käytettyä aikaa ei korvattu, koska sen katsottiin sisältyvän peruspalkkaan. Osuus oli samalla tasolla myös viime vuoden tutkimuksessa. Yleisimmin matka-aika korvattiin vapaana ilman korotuksia (1:1). Vain harva sai matka-ajasta rahallista korvausta. Noin seitsemän prosenttia ei tiennyt työmatkojen korvaustavasta. Jäsenet pystyvät varsin hyvin vaikuttamaan omiin työmatkoihin. Parhaiten pystyttiin vaikuttamaan kulkuvälineiden valintaan sekä matkalle lähtöja paluuajankohtiin. Sen sijaan joka neljäs ei pysty lainkaan vaikuttamaan matkakohteisiin. Kaavio 11. Matka-ajan korvaaminen (%) Kaavio 11. Matka-ajan korvaaminen (%) Matka-aikaa ei korvata, sisältyy peruspalkkaan 9,1 Ilman korotuksia vapaana (1:1) 20,5 Ei tiedä 7, Ilman korotuksia osittain vapaana 5,8 Korvataan muuten 5,6 Ilman korotuksia rahana (1:1) 5, Korotettuna vapaa-aikana 3,7 Ilman korotuksia osittain rahana Korotettuna rahana 1,2 1,2 Kaavio 13. Vaikutusmahdollisuudet työmatkustamisessa (%) Kaavio 13. Missä määrin voi vaikuttaa seuraaviin asioihin työmatkustamisessa (%) Kulkuvälineiden valinta Matkalle lähtö- ja paluuajankohdat Majoituskohteet Matkakohteet Matkojen sijoittuminen eri viikonpäiville 19 17 26 2 22 30 33 39 1 1 Erittäin paljon Melko vähän Melko paljon En lainkaan 27 35 28 25 28 2 15 8 8 11 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011 11
K yselyssä pyydettiin vastaajia arvioimaan sekä omaa että työpaikan tilannetta lähitulevaisuudessa. Seitsemän kymmenestä arvioi työpaikan yleisen tilanteen vakaaksi tai melko vakaaksi. Vuoden takaiseen verrattuna tilanne näyttää nyt valoisam malta, sillä osuus on noussut yli 10 prosenttiyksikköä. Joka kymmenes piti lomautuksia mahdollisena tai jopa todennäköisenä (vastaava osuus vuonna 2009 oli 17 %). Henkilöstövähennyksiä piti mahdollisena tai toden näköisenä 1 % yksityisen sektorin jäsenistä. Määräaikaisista hieman suurempi osa koki yrityksen tulevaisuuden Työsuhteen varmuus vakituisia valoisampana, sillä heistä kolme neljästä arvioi työpaikkansa tilanteen vakaaksi tai melko vakaaksi. Vakituisista hieman harvempi ajatteli samoin. Toisaalta määräaikaisissa oli enemmän niitä, jotka eivät osanneet ottaa kantaa työpaikan lähitulevaisuuden tilanteeseen. Johtoon kuuluvat kokivat työpaikan tilanteen vakaimpana, mutta tässä suhteessa eri toimiasemien väliset erot olivat suhteellisen pieniä. Asiantuntijat pitivät muita useammin irtisanomisia mahdollisena tai todennäköisenä vaihtoehtona. Naisten ja miesten välillä ei ollut juurikaan näkemyseroja. Kaikkiaan jäsenet suhtautuivat positiivisemmin omaan tilanteeseensa kuin työpaikan yleiseen tilanteeseen. Kahdeksan kymmenestä piti omaa tilannetta lähitulevaisuudessa vakaana tai melko vakaana. Tilanne on parantunut vuoden takaisesta, jolloin 73 % vastasi samalla tavoin. Epävarmuutta kokivat erityisesti määräaikaiset ja toimihenkilöasemassa olevat. Yllättäen nuorimpaan ikäryhmään kuuluvat näkivät oman tilanteensa valoisampana kuin muut. Yli 50-vuotiaiden ryhmässä useampi kuin joka kymmenes piti irtisanomista vähintäänkin mahdollisena. Kaavio 1. Arvio työpaikan tilanteesta lähitulevaisuudessa (%) Kaavio 1. Tulevaisuuden näkymät työpaikalla (%) Kaavio 15. Arvio omasta tilanteesta työpaikalla lähitulevaisuudessa (%) Kaavio 15. Oma tilanne työpaikalla tulevaisuudessa (%) Määräaikainen kokoaikatyö Pysyvä kokoaikatyö 7 72 7 11 10 1 9 3 Määräaikainen kokoaikatyö Pysyvä kokoaikatyö 59 8 5 17 19 5 6 Toimihenkilö Asiantuntija Keskijohto Johto 73 70 70 75 11 12 9 18 1 11 11 10 5 Toimihenkilö Asiantuntija Keskijohto Johto 78 79 86 87 5 6 8 10 9 6 5 7 3 7 2 50 0 9 30 39 29 73 67 71 81 13 10 10 13 17 15 7 7 5 50 0 9 30 39 29 78 80 80 81 6 11 5 6 8 5 6 7 7 2 6 11 Nainen Mies 72 71 9 10 13 15 5 Nainen Mies 80 82 5 8 6 9 7 Kaikki 72 Vakaa / melko vakaa Irtisanomiset mahdollisia / Lomautukset mahdollisia / todennäköisiä todennäköisiä Ei osaa sanoa 10 1 Kaikki 80 Vakaa / melko vakaa Irtisanominen mahdollinen / Lomautus mahdollinen / todennäköinen todennäköinen Ei osaa sanoa 5 8 7 12 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011
Palkkataso Y ksityisen sektorin jäsenistö ansaitsi keskimäärin 3 17 euroa kuukaudessa, mediaanipalkan jäädessä 2 923 euroon. Joka kymmenellä kuukausiansiot ylsivät vähintään 315 euroon, joka kymmenen ansaitessa enintään 2 100 euroa. Naisten palkka oli noin 87 prosenttia miesten keskipalkasta. Naisten keskipalkkataso on noussut vuodessa enemmän kuin miesten, sillä naisten palkat olivat 81 % miesten palkoista vielä vuotta aikaisemmin. Miesten keskipalkkataso oli hieman vuodentakaista matalampi. Yhden vuoden kehityksen perusteella ei vielä voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä sukupuolten välisen Palkkaus palkkaeron kehitystrendistä. Suurin selittäjä sukupuolten väliselle palkkaerolle löytynee erilaisesta sijoittumisesta työelämään. Palkkaeron paljastaminen edellyttäisi useiden eri tausta tekijöiden vakiointia. Miesten palkkojen hajonta oli selvästi suurempaa kuin naisilla: eniten ansaitseva kymmenes tienasi vähintään 5 170 euroa kuukaudessa ja vähiten ansaitseva kymmenys 2 160 euroa. Mediaanipalkalla mitattuna palkkaeroa oli 300 euroa, kun se vuosi sitten oli 76 euroa kuukaudessa. Ikäryhmittäisessä tarkastelussa nähdään, että palkkataso on voimakkaasti yhteydessä henkilön ikään, eli palkkatason nousee iän karttuessa. Vakituisessa työsuhteessa työskentelevien palkkataso oli selvästi korkeampi kuin määräaikaisten. Johdon tehtäviä hoitavien keskiansiot ovat 230 euroa. Keskijohdon palkoista 80 prosenttia sijoittui välille 2 520 ja 5 100 euron välille. Matalimmat palkat olivat toimihenkilöiden ryhmässä. Heidän kuukausittainen keskipalkka jäi alle 2 700 euron. Palkkataso oli sitä korkeampi, mitä suuremman yrityksen palveluksessa henkilö työskenteli. Yli 500 hengen yrityksen palveluksessa olevan jäsenistön keskipalkat olivat korkeimmat, yli 3 00 euroa kuukaudessa. Pienissä, alle sadan henkilön yrityksissä työskentelevien palkat olivat matalimmat, 3 026 euroa kuukaudessa. % Keskipalkka F10 F50 F90 Kaikki (N=6 986) 100 3 17 2 100 2 923 315 Mies 17 3 530 2 160 3 200 5 170 Nainen 83 3 070 2 100 2 900 150 29 19 2 20 1 850 2 350 3 017 30 39 35 3 06 2 150 2 800 3 820 0 9 25 3 392 2 391 3 295 615 50 20 3 707 2 500 3 323 5 100 Vakituinen 83 3 276 2 200 3 020 500 Määräaikainen 17 2 511 1 820 2 12 3 300 Pääkaupunkiseutu 57 3 307 2 213 3 020 615 Muu Suomi 2 2 927 2 000 2 75 060 Johto 9 230 2 500 3 820 6 300 Keskijohto 13 3 673 2 520 3 70 5 100 Asiantuntija 37 3 20 2 26 3 018 170 Toimihenkilö 38 2 675 2 000 2 600 3 55 Kaavio 16. Kokonaispalkka eri taustamuuttujien mukaan Kaavio 16. Kokonaispalkka eri taustamuuttujien mukaan ( /kk) Yrityksen koko: 1 99 53 3 026 2 061 2 770 050 Yrityksen koko: 100 99 21 3 095 2 100 3 000 220 Yrityksen koko: 500 26 3 1 2 38 3 208 820 0 1000 2000 3000 000 5000 6000 7000 F10 F50 F90 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011 13
Tulospalkkaus Reilu neljännes kokoaikatyötä tehneistä ilmoitti olevansa tulospalkkauksen piirissä. Useimmin tulospalkkioiden piirissä olivat keskijohtoon kuuluvat, joista kolmannes ilmoitti saavansa osan ansioistaan työnantajan tekemän tuloksen perusteella. Euromääräisesti eniten tulospalkkioita saivat kuitenkin johtoon sijoittuneet. Vastaajien ilmoituksen mukaan tulokseen perustuva osa oli keskimäärin 7,5 % vuoden 2010 vuosiansioista. Tulokset ovat suuntaa-antavia. Vastauksissa oli huomattavan paljon osittaiskatoa, erityisesti kysyttäessä tulospalkkioiden prosentuaalista osuutta. Luontoisedut Joka toiselle kokoaikatyötä tehneistä osa palkasta maksettiin luontoisetuina. Luontoisedut olivat tavallisimpia johdon ja keskijohdon ryhmissä. Luontoisetujen keskimääräinen suuruus oli 101 euroa ja mediaani 20 euroa kuukaudessa. Mediaaniarvosta voidaan päätellä, että joka toisella luontoisetuja saaneella etuna oli työpuhelin. Johdossa ja keskijohdossa toimivista joka kymmenennellä luontoisetuja saaneista etuna vaikuttaisi olevan myös autoetu. Taulukko 2. Tulospalkkioita saaneiden osuus ja niiden suuruus toimiaseman mukaan % Keskiarvo Mediaani Johto 22,8 7 692 7 000 Keskijohto 32,1 3 810 2 813 Asiantuntija 29,3 3 326 2 33 Toimihenkilö 2,5 2 329 1 806 Kaikki 26,8 3 58 2 00 Taulukko. Luontoisetuja saaneiden osuus ja luontoisetujen verotusarvo toimiaseman mukaan, eur/kk % Keskiarvo F10 F50 F90 Johto 61,1 151 20 30 510 Keskijohto 58,9 138 20 20 1 Asiantuntija 50,0 90 20 20 200 Toimihenkilö 5, 86 20 20 176 Kaikki 9,9 101 20 20 200 1 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011
V astaajista 70 % ilmoitti, että heidän palkkansa oli noussut lokakuusta 2009 lokakuuhun 2010. Palkkataso oli pysynyt ennallaan lähes joka viidennellä (19 %). Neljällä prosentilla kokonaispalkka oli laskenut vuoden 2009 lokakuusta. Hieman tätä useampi (7 %) ei ollut töissä vuoden 2009 lokakuussa. Vastaajien arviot olivat vuodentakaisella tasolla. Yksityisen sektorin jäsenten keskipalkat nousivat vuodessa 2,5 %. Vakituisessa työsuhteessa olevilla työntekijöillä keskipalkkojen muutos oli 2,9 %. Jäsenkunnan keskipalkat Ansiokehitys nou sivat keskimääräistä enemmän, sillä Tilastokeskuksen ansiotasoindeksin mukaan kaikkien palkansaajien ansiot nousivat viimeisellä vuosineljänneksellä noin 2 % edellisvuoteen verrattuna. Yksityisellä sektorilla ansiot nousivat hieman keskimääräistä enemmän. Reaaliansiot kuitenkin laskivat 0,5 prosenttia vastaavalla ajanjaksolla, koska kuluttajahintojen nousu oli neljännellä neljänneksellä 2010 nopeampaa kuin ansiotason nousu. Palkankehitysprosentteja tulkittaessa on muistettava, että kyselytutkimuksiin vastaavat vuosittain eri henkilöt. Taulukko 5. Keskipalkkojen muutos 2009 2010 (%) Keskipalkka 2010 Keskipalkka 2009 Keskipalkan muutos, % Kaikki 3 17 3 070 2,5 Rakennevakioitu palkka* 3 108 3 102 0,2 Vakituiset 3 276 3 183 2,9 Palkansaajat kaikki (. vuosinelj.)** 2,1 Palkansaajat yksityinen** 2,2 *) Vuoden 2010 keskipalkka laskettu vuoden 2009 toimiasemarakenteella **) Tilastokeskus: Ansiotasoindeksi,. vuosineljännes Nämä muutokset vaikeuttavat keskipalkkojen vuosittaisia vertailuja. Jos vuoden 2010 keskipalkkatason laskee ns. rakennevakioituna, palkkataso asettuu suunnilleen viimevuotiselle tasolle, eli 3 108 euroon. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että vuoden 2010 tutkimukseen vastanneissa on selvästi vähemmän matalapalkkaisessa toimihenkilöasemassa olevia kuin vuotta aikaisemmin. Rakennevakioinnissa palkkatiedot ovat vuodelta 2010, mutta niiden painotettu keskiarvo on laskettu vuoden 2009 toimiasemarakenteen mukaisesti. Näin laskien keskipalkan muutos yksityisellä sektorilla oli vuoden aikana vain 0,2 %. Yleisimmin palkat olivat nousseet yleiskorotuksen seurauksena, ja kaksi kolmesta ilmoitti saaneensa vuoden aikana yleiskorotuksen. Useampi kuin joka neljäs oli vuoden aikana saanut henkilökohtaisen palkankorotuksen. Siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen nosti palkkaa joka kymmenennellä vastaajalla. Yhtä moni ilmoitti palkannousun olleen seurausta uuteen asemaan tai tehtävään siirtymisestä. Kysymys oli ns. monivalintakysymys eli vastaaja pystyi ilmoittamaan useamman kuin yhden syyn palkannousulle. Kaavio 17. Kaavio 17. Muutoksen syy ansiokehityksen taustalla (%) Mikä on aiheuttanut muutoksen kokonaisansioissa lokakuusta 2009 lokakuuhun 2010? (%) Yleiskorotus 65,3 Henkilökohtainen korotus 27,6 Siirtyminen uuden työnantajan palvelukseen Uusi asema tai tehtävä Yrityskohtainen korotus 11,7 11,6 6,5 Työn vaativuuden arviointiin perustuva muutos Muu syy 5,6,8 Omat toimenpiteet Muutos luontoisetujen verotusarvossa 1,9 1,7 Lisäkoulutus tai -pätevyys 1, Muutos liikkuvassa palkanosassa (esim. provisio) Työnantajan toimenpiteet 1,2 0.8 Ammatinharjoittajan tai oman yrityksen tilanne 0, Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011 15
Työaika ja työhön sidonnainen aika Viikkotyöaika K okopäivätyössä olleiden työntekijöiden toteutunut viikkotyöaika oli lähes 0 tuntia, mikä on viikkotasolla noin kaksi tuntia sopimuksen mukaista työaikaa enemmän. Joka kymmenes työskenteli vähintään 3 tuntia viikossa. Lyhyintä työviikkoa tekevän kymmenyksen työviikko oli korkeintaan 37,5 tuntia. Johdon tehtävissä toimivat tekivät muita pidempää työviikkoa. Yli puolet vastanneista kokee nykyisen työmääränsä vähintäänkin ajoittain liian suureksi. Arviot työmäärästä vaikuttaisi olevan yhteydessä henkilön toimiasemaan, sillä työmääräänsä ajoittain tai jatkuvasti liian suurena pitäneiden osuus oli selvästi korkein Säännöllinen työaika viikossa, kokoaikaiset työntekijät Sopimuksen mukainen työaika keskimäärin 37, tuntia viikossa (Mediaani=37,5 / F10=36,50 / F90=38,25). Toteutunut työaika keskimäärin 39,6 tuntia viikossa (Mediaani=39,0 / F10=37,5 / F90=3,0). Pisin toteutunut työaika johdon (1,7 h/vko) ja keskijohdon tehtävissä (1,0 h/vko). Asiantuntijoilla ja toimihenkilöillä todellinen työaika viikossa oli noin 39 h keskijohdon ja johdon tehtävissä, noin 70 %. Toimihenkilöistä työtaakkaansa liian raskaana pitävien osuus oli selvästi alhaisin. Jatkuvasti työmäärää liian suurena pitävien osuus oli suurin johdossa toimivilla, noin 18 %. Ylityöt Ylityöt kuuluvat osaksi jäsenten työviikkoa, sillä vain noin 16 % jäsenistä ilmoitti, etteivät he tee lainkaan ylitöitä. Toimihenkilöillä ylitöitä tekemättömien osuus oli suurin, 20 %. Muissa toimiasemaryhmissä vastaava osuus oli huomattavasti matalampi: asiantuntijoilla 15 %, keskijohdossa 7 % ja johdossa 8 %. Johtoon sijoittuvat kirjaavat ylitöitä harvemmin kuin muut. Toimihenkilöinä Kaavio 19. Kaavio 19. Arvioi nykyistä työmäärääsi Arvio nykyisestä työmäärästä Jatkuvasti tai toimiaseman ajoittain liian mukaan suuri (%) vastanneiden %-osuudet toimiaseman mukaan Kaavio 22. Kirjataanko tekemäsi ylityöt työpaikallasi? Kaavio 22. (%) Ylitöiden kirjaaminen toimiaseman mukaan (%) Kaikki Johto Keskijohto 10,7 5,0 17,6 8,9 15,7 55,2 Asiantuntijat 11,2 6,5 Toimihenkilöt 7,8 39,3 Jatkuvasti Ajoittain Johto 33 13 52 2 Keskijohto 1 18 36 6 Asiantuntija 8 15 30 7 Toimihenkilö 55 1 2 8 Yhteensä 9 15 30 7 Kaikki ylityöt kirjataan Ylitöitä ei kirjata ollenkaan Osa ylitöistä kirjataan En tiedä Kaavio 23. Miten ylitöiden tekemisestäsi päätetään? (%) Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Johto 6 1 13 Yhteensä 9 1 Kaavio 23. Ylitöistä päättäminen toimiaseman mukaan (%) 18 15 3 3 17 6 25 25 30 En tee ylitöitä Pääsääntöisesti sovimme Pääsääntöisesti esimies esimiehen kanssa yhdessä antaa ylityömääräyksen Pääsääntöisesti päätän itse ylitöistäni Muuten 73 66 50 51 2 6 5 7 6 16 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011
tai asiantuntijoina toimivista noin puolet ilmoitti, että kaikki ylityöt kirjataan. Pääsääntöisesti jäsenet pystyvät itse päättämään ylitöistään. Asiantuntijoista puolet ilmoitti päättävänsä ylitöistä itse ja neljännes sopi ylitöiden teosta oman esimiehensä kanssa. 1 % ilmoitti, että ylitöistä ei makseta korvauksia tai niiden katsottiin sisältyvän peruspalkkaan. Noin prosentille kokoaikatyössä olleista maksettiin lokakuussa 2010 myös ylityökorvauksia. Keskimääräinen ylityökorvausten suuruus oli noin 170 euroa ja mediaani 100 euroa kuukaudessa. Keskijohdon tehtävissä toimineiden keskimääräiset ylityökorvaukset olivat muita korkeampia, yli 300 euroa kuukaudessa. Toisaalta tässä ryhmässä Ylitöiden korvaaminen Joka toinen sai tekemistään ylitöistä korvauksen ilman korotuksia vapaaaikana ns. 1:1 mallin mukaisesti. Osuus oli lähes kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sitten. Joka viidennelle ylitöitä tehneelle maksettiin työaikalakien tai työehtosopimuksen mukaiset korvaukset korotettuna vapaa-aikana. Lähes yhtä monelle ylityöt korvattiin korotettuna rahana. Noin Taulukko 3. Ylityökorvauksia saaneiden osuus ja korvausten suuruus toimiaseman mukaan, eur/kk % Keskiarvo F10 F50 F90 Johto 0,7 Keskijohto,0 326 60 200 789 Asiantuntija,5 138 20 100 300 Toimihenkilö,3 161 20 100 00 Kaikki,1 168 20 100 00 Kaavio 18. Kaavio 18. Ylityöt Ylityöt ja niiden korvaaminen ja niiden (%) korvaaminen (%) Ilman korotuksia vapaana (1:1) Korvataan korotettuna vapaana Korvataan korotettuna rahana Ylitöitä ei korvata, sisältyvät peruspalkkaan Ilman korotuksia osittain vapaana Ilman korotuksia rahana (1:1) Korvataan muuten Kuukausittainen korvaus, arvio Ilman korotuksia osittain rahana 8,1 5,3 2,9 1,1 0,9 20,9 16,9 13,5 52,7 En tee ylitöitä 15,6 Kaavio 23. Mikäli ylityöt korvataan sinulle vapaana, Kaavio 2. pystytkö käytännössä pitämään ko. vapaat? (%) Ylitöiden pitäminen vapaana toimiaseman mukaan (%) Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Yhteensä 5 57 65 62 62 Pääsääntöisesti kyllä Ylityövapaat jäävät Ylityöt työaikapankkiin, pidetään myöhemmin pääsääntöisesti pitämättä 26 31 31 29 28 20 12 9 7 7 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011 17
korvausten jakauma on voimakkaasti oikealle vino, mikä tarkoittaa sitä, että ryhmässä on joitakin sellaisia, joille on maksettu selvästi keskiarvoa suurempia ylityökorvauksia. Pienissä ryhmissä poikkeavat havainnot nostavat herkästi aritmeettista keskiarvoa. Ylityökorvausten jakauman samansuuntainen vinous on nähtävissä myös muissa ryhmissä. Johdon ryhmässä oli niin vähän havaintoja, että ylityökorvausten esittäminen ei ollut mahdollista. Työajan seuranta Joka neljäs jäsen ilmoitti, että hänen työaikaansa ei seurata lainkaan. Reilulla kolmanneksella työajan seuranta tapahtui kellokortin tai vastaavan järjestelmän avulla. Yhtä monella seurannan pohjana oli henkilökohtainen kirjanpito. Työajan seuranta oli selvästi riippuvainen henkilön toimiasemasta ja johdon tehtävissä toimivat poikkesivat selvästi muista ryhmistä: joka toisen johtoon kuuluvan työaikaa ei seurattu lainkaan, kun vastaava osuus muissa toimiasemaryhmissä oli selvästi matalampi. Tavoitettavuus työajan ulkopuolella Tämänvuotisessa tutkimuksessa tiedusteltiin myös tavoitettavuudesta työajan ulkopuolella. Useampi kuin joka kolmas yksityisen sektorin jäsen ilmoitti, että työtehtävien sujumisen takia heidän on oltava tavoitettavissa myös varsinaisen työajan ulkopuolella. Hyvin harvoin siitä kuitenkin sovitaan työsopimuksessa. Tulokset osoittavat, että mitä korkeammalle tehtävähierarkiassa sijoittuu, sitä suurempi on työsidonnaisuus. Toimihenkilötehtävissä toimivista 60 % vastasi, että heidän ei kuulu olla tavoitettavissa työajan ulkopuolella. Sen sijaan johdon ja keskijohdon tehtävissä toimivista töiden sujuminen tai muut syyt edellyttävät tavoitettavissa oloa myös työajan ulkopuolella. Kaavio 20. Seurataanko työaikaasi? (%) Kaavio 20. Työajan seuranta toimiaseman mukaan (%) Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Yhteensä 26 22 28 26 6 33 36 1 35 15 Ei seurata Kyllä, henkilökohtaisen Kyllä, kellokortin kirjanpidon avulla tai muun vastaavan Muulla tavoin järjestelmän avulla 36 36 35 3 35 3 3 3 Kaavio 21. Tuleeko sinun olla tavoitettavissa työsopimuksessasi sovitun päivittäisen työajan ulkopuolella? (%) Johto Keskijohto Asiantuntija Toimihenkilö Yhteensä Kaavio 21. Tavoitettavuus työajan ulkopuolella toimiaseman mukaan (%) 17 2 11 3 52 9 61 13 23 3 Ei koskaan Kyllä, Kyllä, sitä edellytetään muutoin työsopimuksessani on sovittu niin Kyllä, töiden sujumisen takia 3 13 12 2 58 11 50 3 35 27 18 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011
Liite Yksityisen sektorin työmarkkinatutkimus, palkkatilastot lokakuu 2010 Vastaajia 2080, n = perusjoukon ikä- ja sukupuolijakaumatiedoin painotettu Kokonaisansiot n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Sukupuoli Mies 1 166 16,7 3 530 2 160 2 682 3 200 090 5 170 Nainen 5 820 83,3 3 070 2 100 2 2 2 900 3 20 150 Yhteensä 6 986 100,0 3 17 2 100 2 50 2 923 3 500 315 Ikä, kaikki 29 1 32 19,2 2 20 1 850 2 088 2 350 2 685 3 017 30 39 2 66 35,3 3 06 2 150 2 20 2 800 3 250 3 820 0 9 1 763 25,2 3 392 2 391 2 770 3 295 3 776 615 50 1 15 20,3 3 707 2 500 2 900 3 323 260 5 100 Yhteensä 6 986 100,0 3 17 2 100 2 50 2 923 3 500 315 Ikä, miehet 29 167 1,3 2 570 1 820 2 033 2 07 2 935 3 300 30 39 07 3,9 3 1 2 188 2 65 3 000 3 8 090 0 9 296 25, 3 709 2 700 3 000 3 00 200 5 19 50 296 25, 2 2 620 3 000 000 950 7 578 Yhteensä 1 166 100,0 3 530 2 160 2 682 3 200 090 5 170 Ikä, naiset 29 1 175 20,2 2 398 1 850 2 100 2 350 2 663 3 000 30 39 2 059 35, 3 026 2 150 2 20 2 800 3 220 3 77 0 9 1 67 25,2 3 328 2 300 2 75 3 223 3 700 520 50 1 119 19,2 3 517 2 65 2 882 3 265 000 900 Yhteensä 5 820 100,0 3 070 2 100 2 2 2 900 3 20 150 Koulutusaste, kaikki Keskiaste 292,2 3 20 2 395 2 835 3 131 3 550 120 Alin korkea-aste 35 6,2 3 35 2 300 2 802 3 210 3 650 322 Alempi korkeakouluaste 2 90 35,6 2 96 2 000 2 277 2 700 3 27 058 Ylempi korkeakouluaste 3 520 50, 3 16 2 189 2 500 2 990 3 570 50 Tutkijakoulutus 98 1, 399 2 600 2 817 3 00 5 200 7 650 Ulkomailla suoritettu tutkinto 127 1,8 373 2 270 2 617 3 220 3 515 730 Ei tietoa 2,3 3 172 2 27 2 52 3 500 3 520 3 850 Yhteensä 6 986 100,0 3 17 2 100 2 50 2 923 3 500 315 Koulutusaste, miehet Keskiaste 75 6,5 3 500 2 317 2 900 3 500 120 800 Alin korkea-aste 7,0 3 508 2 200 2 682 3 50 070 5 170 Alempi korkeakouluaste 338 29,0 3 137 1 970 2 300 2 800 3 00 500 Ylempi korkeakouluaste 638 5,7 3 600 2 300 2 727 3 300 100 5 19 Tutkijakoulutus 0 3, 5 35 2 800 3 00 920 7 650 10 900 Ulkomailla suoritettu tutkinto 28 2, 233 3 310 3 8 3 522 730 6 105 Yhteensä 1 166 100,0 3 530 2 160 2 682 3 200 090 5 170 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011 19
Kokonaisansiot n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Koulutusaste, naiset Keskiaste 217 3,7 3 19 2 2 2 720 3 120 3 8 3 920 Alin korkea-aste 388 6,7 3 326 2 337 2 86 3 200 3 55 300 Alempi korkeakouluaste 2 152 37,0 2 937 2 000 2 259 2 693 3 255 000 Ylempi korkeakouluaste 2 882 9,5 3 067 2 170 2 500 2 900 3 70 215 Tutkijakoulutus 59 1,0 3 760 2 600 2 800 3 209 726 6 170 Ulkomailla suoritettu tutkinto 100 1,7 12 2 195 2 97 3 030 3 283 26 Ei tietoa 2, 3 172 2 27 2 52 3 500 3 520 3 850 Yhteensä 5 820 100,0 3 070 2 100 2 2 2 900 3 20 150 Toimiasema Johto 596 8,5 230 2 500 3 011 3 820 5 100 6 300 Keskijohto 88 12,7 3 673 2 520 2 900 3 70 30 5 100 Asiantuntija 2 567 36,7 3 20 2 26 2 560 3 018 3 530 170 Toimihenkilö 2 65 38,0 2 675 2 000 2 20 2 600 3 031 3 55 Muu, ei tietoa 285,1 2 802 1 800 2 100 2 00 3 200 3 850 Yhteensä 6 986 100,0 3 17 2 100 2 50 2 923 3 500 315 Työnantajan koko 1 9 1 280 18,3 2 873 2 000 2 26 2 600 3 070 3 650 10 29 1 093 15,6 3 091 2 100 2 00 2 83 3 300 136 30 99 1 293 18,5 3 12 2 100 2 0 2 910 3 520 220 100 29 858 12,3 3 075 2 100 2 500 2 950 3 80 100 250 99 603 8,6 3 123 2 090 2 2 3 000 3 500 500 500 999 511 7,3 3 167 2 200 2 700 3 018 3 500 221 1000 2999 75 6,8 3 505 2 38 2 700 3 220 020 5 003 3000 83 12,1 3 572 2 20 2 820 3 325 000 920 Ei tiedä / tieto puuttuu 31, 2 0 1 500 1 900 2 530 2 950 3 120 Yhteensä 6 986 100,0 3 17 2 100 2 50 2 923 3 500 315 Työnantajan koko 1 99 3 666 52,5 3 026 2 061 2 370 2 770 3 300 050 100 99 1 61 20,9 3 095 2 100 2 50 3 000 3 500 220 500 1 829 26,2 3 1 2 38 2 750 3 208 3 900 820 Ei tiedä / tieto puuttuu 31, 2 0 1 500 1 900 2 530 2 950 3 120 Yhteensä 6 986 100,0 3 17 2 100 2 50 2 923 3 500 315 Työmarkkina-asema lokakuussa 2010 Pysyvä kokoaikatyö 5 80 83,1 3 276 2 200 2 50 3 020 3 610 500 Määräaikainen kokoaikatyö 1 182 16,9 2 511 1 820 2 080 2 12 2 800 3 300 Yhteensä 6 986 100,0 3 17 2 100 2 50 2 923 3 500 315 20 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011
Kokonaisansiot n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Toimiala, teollisuus Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan 72 5,2 3 2 0 3 060 3 560 020 30 valmistus Tekstiilien, vaatteiden, nahan 2 1,7 2 511 1 700 1 992 2 122 3 200 3 700 ja nahkatuotteiden valmistus Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen 1 1,0 2 752 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus 29 2,1 2 877 1 810 2 38 2 500 3 120 500 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden 89 6,5 3 61 2 920 3 08 3 580 215 20 valmistus Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus 9 3,5 3 55 2 700 3 320 3 80 000 170 Kemikaalien, kemiallisten tuotteiden ym. 77 5,6 3 526 2 715 3 000 3 230 3 750 5 278 valmistus Metallien jalostus 11 8,3 3 125 2 220 2 673 3 018 3 98 10 Tietokoneiden, elektronisten ja optisten 268 19,5 3 26 2 600 2 820 3 300 3 850 520 tuotteiden valmistus Metallituotteiden, koneiden ja laitteiden 267 19, 3 28 2 233 2 800 3 10 3 630 3 882 valmistus Kulkuneuvojen valmistus 18 1,3 2 980 Muu valmistus 19 10,8 3 110 2 300 2 550 3 050 3 33 250 Energia-ala 115 8, 3 78 2 527 3 020 3 670 100 95 Rakentaminen 89 6,5 3 38 2 26 2 680 3 270 3 822 850 Yhteensä 1 373 100,0 3 339 2 00 2 757 3 200 3 728 33 Toimiala, palvelu Tukkukauppa 188,0 3 297 2 370 2 820 3 200 3 675 36 Vähittäiskauppa 12 3,0 3 168 1 900 2 00 2 830 3 600 800 Kuljetus- ja varastointi 79 1,7 3 577 2 277 3 000 3 200 315 820 Majoitus-, matkailu- ja ravitsemistoiminta 161 3, 2 530 1 809 2 090 2 00 2 900 3 300 ICT-ala 29 5,3 3 78 2 20 2 979 3 86 620 5 388 Tietojenkäsittelypalvelut 21,6 3 517 2 38 2 855 3 00 090 5 19 Muu informaatio- ja viestintäala 322 6,9 3 780 2 285 2 600 3 000 3 60 5 000 Rahoitustoiminta 90 1,9 3 371 2 37 2 750 3 370 3 767 106 Vakuutustoiminta 82 1,8 3 960 2 916 3 200 3 55 650 6 105 Kiinteistöala 5 1,1 3 028 1 800 2 000 2 920 3 770 950 Arkkitehti- ja insinööripalvelut 6 1, 3 313 2 100 2 500 3 000 020 820 Kääntäminen ja tulkkaus 388 8,3 2 636 2 189 2 300 2 500 2 900 3 200 Tilintarkastus ja liikkeenjohdon konsultointi 68 1, 2 769 2 200 2 73 2 620 3 080 3 1 Muut palvelut liike-elämälle 22,8 3 720 2 220 2 52 2 90 3 00 3 91 Julkinen hallinto 53 1,1 3 026 2 00 2 500 3 100 3 00 3 780 Koulutus 67 9,9 3 025 2 300 2 72 2 900 3 350 090 Järjestötoiminta 72 10,1 2 950 1 976 2 350 2 720 3 280 151 Terveyspalvelut 215,6 3 171 2 100 2 250 2 550 3 60 5 370 Sosiaalipalvelut 193,1 2 911 2 100 2 32 2 700 3 300 000 Kulttuuri- ja taideala 391 8,3 2 626 1 800 2 15 2 509 2 950 3 00 Lentoliikenne 9 1,0 3 809 2 000 2 2 3 39 850 6 020 Muu toiminta 3,7 2 872 2 000 2 05 2 180 3 823 500 Muu palvelutoiminta 95 10,5 2 997 1 980 2 10 2 860 3 320 3 882 Yhteensä 693 100,0 3 137 2 09 2 00 2 895 3 20 370 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011 21
Kokonaisansiot n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Työssäkäyntialue Pääkaupunkiseutu 013 57, 3 307 2 213 2 50 3 020 3 575 615 Muu Suomi 2 913 1,7 2 927 2 000 2 300 2 75 3 325 060 Ulkomaat, ei tietoa 59,8 3 099 1 700 2 107 2 900 3 800 5 00 Yhteensä 6 986 100,0 3 17 2 100 2 50 2 923 3 500 315 Työkokemus 0 1 70 10,6 2 97 1 820 2 100 2 376 2 79 3 300 2 5 1 755 25,1 2 722 1 976 2 200 2 500 2 970 3 500 6 10 1 390 19,9 3 168 2 200 2 520 2 920 3 19 090 11 15 868 12, 3 387 2 337 2 71 3 200 3 729 5 003 16 20 69 9,3 3 22 2 500 2 889 3 295 3 713 527 21 25 9 6, 3 517 2 500 2 902 3 250 3 920 950 26 30 82 6,9 3 878 2 600 2 919 3 520 315 5 200 yli 30 72 6,8 3 707 2 630 2 970 3 323 260 5 170 Ei tietoa 181 2,6 3 29 2 20 2 650 3 2 3 670 10 Yhteensä 6 986 100,0 3 17 2 100 2 50 2 923 3 500 315 Kokonaisansiot n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Jäsenyhdistys AEL:n koulutushenkilöt 35,5 3 275 2 837 3 000 3 250 3 372 3 78 Arkistoalan ammattiyhdistys 11 1,6 2 872 2 300 2 527 2 729 3 256 3 600 Hallintonotaarit 3,5 5 202 3 192 3 823 670 950 11 000 Kuntien asiantuntijat KUMULA 89 1,3 3 19 2 200 2 369 2 727 3 500 3 800 Käännösalan asiantuntijat KAJ 1 087 15,6 3 06 2 200 2 500 2 9 3 00 3 996 Museoalan ammattiliitto 28,1 2 516 1 800 2 160 2 00 2 817 3 203 Nuoriso- ja Liikunta-alan asiantuntijat 187 2,7 2 33 1 900 2 090 2 350 2 700 3 020 SPECIA Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt 2 093 30,0 3 600 2 372 2 685 3 22 3 980 5 000 Suomen Restonomit SURE 258 3,7 2 389 1 800 1 900 2 205 2 670 3 300 Suomen Toimintaterapeuttiliitto 260 3,7 2 557 2 061 2 200 2 500 2 720 3 100 Suomen Viittomakielen Tulkit 117 1,7 2 597 2 10 2 297 2 80 2 950 3 110 Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU 583 8,3 2 86 1 710 2 016 2 50 2 850 3 230 Viestinnän asiantuntijoiden ammattijärjestö 88 7,0 3 305 2 330 2 800 3 150 3 739 520 Viesti Tradenomi HSO Sihteerit 1 217 17, 3 216 2 300 2 60 3 09 3 500 170 Finncomm Airlines Pilot Association 9,7 023 2 196 3 000 3 39 6 020 6 350 Muu yhdistys 8,7 3 297 2 215 2 00 3 69 000 250 Ei tietoa,6 3 512 1 700 2 100 3 550 920 5 160 Yhteensä 6 986 100,0 3 17 2 100 2 50 2 923 3 500 315 22 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011
Kokonaisansiot n % Keskipalkka F 10 F 25 F 50 F 75 F 90 Tehtävänimike Amanuenssi 8,7 2 390 2 010 2 300 2 00 2 509 2 900 Asiantuntija 270 3,9 3 291 2 200 2 700 3 220 3 620 262 Assistentti 306, 2 705 1 992 2 17 2 673 3 036 3 351 Henkilöstökonsultti 9,7 3 76 2 00 3 007 3 320 3 882 95 Henkilöstöpäällikkö 67 1,0 80 3 020 3 266 5 030 5 00 6 300 Johdon assistentti 235 3, 3 125 2 00 2 79 3 200 3 500 3 728 Johdon sihteeri 52,7 3 199 2 500 2 901 3 173 3 8 3 850 Johtaja 116 1,7 767 2 500 3 200 320 5 10 7 973 Kehityspäällikkö 66,9 61 3 500 3 80 220 5 020 5 600 Konsultti 58,8 5 679 2 520 2 800 3 200 3 510 66 Koordinaattori 135 1,9 2 911 2 195 2 529 2 835 3 200 3 620 Kouluttaja 50,7 3 116 2 00 2 850 3 000 3 500 090 Koulutuskoordinaattori 28, 2 92 2 300 2 300 2 685 3 350 520 Koulutuspäällikkö 76 1,1 3 67 3 000 3 220 3 520 100 820 Koulutussuunnittelija 88 1,3 2 872 2 00 2 500 2 800 3 100 3 51 Kääntäjä 221 3,2 2 855 2 200 2 57 2 800 3 200 3 575 Lentäjä 5,8 096 2 196 3 000 3 39 6 020 6 350 Liikunnanohjaaja 9,1 1 983 Markkinointiassistentti 67 1,0 2 810 2 350 2 500 2 607 3 10 3 520 Markkinointipäällikkö 76 1,1 130 2 230 3 52 300 5 100 5 650 Museonjohtaja 19,3 3 720 Myyntiassistentti 59,9 2 609 1 700 2 300 2 558 2 990 3 50 Myyntineuvottelija 25, 2 619 1 880 2 05 2 75 2 800 300 Myyntipäällikkö 35,5 3 9 1 700 3 170 3 320 3 910 950 Myyntisihteeri 18,3 2 51 Ohjaaja 66,9 2 29 1 500 1 900 2 200 2 395 3 000 Osastosihteeri 39,6 2 875 2 180 2 300 2 87 3 220 3 520 Projektiassistentti 0,6 2 590 1 700 2 220 2 635 3 130 3 200 Projektikoordinaattori 103 1,5 2 756 2 100 2 360 2 700 3 200 3 00 Projektipäällikkö 300,3 3 551 2 30 2 635 3 160 3 600 090 Projektisihteeri 8,7 2 12 1 836 2 000 2 170 2 226 2 10 Projektityöntekijä,6 2 097 1 700 1 800 2 050 2 72 2 500 Sihteeri 101 1, 2 70 1 957 2 3 2 700 3 257 3 69 Suunnittelija 13 2,0 2 96 2 200 2 580 2 863 3 320 3 756 Tekninen kirjoittaja 87 1,2 2 826 2 317 2 530 2 855 3 100 3 32 Tiedottaja 177 2,5 3 15 2 00 2 800 3 120 3 550 3 770 Toiminnanjohtaja 153 2,2 3 511 2 381 2 900 3 300 3 850 5 050 Toimintaterapeutti 127 1,8 2 372 2 061 2 150 2 370 2 550 2 650 Toimistopäällikkö 67 1,0 3 196 2 00 2 889 3 020 3 72 393 Toimistosihteeri 3,5 2 173 1 907 1 90 2 000 2 180 3 363 Toimitusjohtaja 38,5 6 863 560 5 100 7 578 7 650 9 500 Tulkki 2,3 2 363 2 182 2 213 2 325 2 80 2 611 Tuotepäällikkö 3,5 3 815 2 900 3 200 3 970 300 5 261 Tuottaja 77 1,1 2 518 1 970 2 100 2 520 2 931 3 000 Tutkija 60,9 2 82 1 55 2 131 2 390 2 700 3 000 Vientiassistentti 33,5 2 98 2 50 2 560 3 060 3 200 3 600 Vientisihteeri,1 Viestintäpäällikkö 92 1,3 078 3 221 3 38 10 730 5 120 Viittomakielen tulkki 67 1,0 2 561 2 100 2 22 2 33 2 770 3 300 Muu nimike 2 68 37,9 3 082 2 020 2 00 2 900 3 90 00 Ei tietoa 155 2,2 2 987 2 220 2 50 2 910 3 00 001 Yhteensä 6 986 100,0 3 17 2 100 2 50 2 923 3 500 315 Akavan Erityisalojen selvityksiä 2 2011 23
Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti A, 6 krs 0020 Helsinki p. 0201 235 30 www.akavanerityisalat.fi Akavan Erityisalat ry edustaa kulttuurin, hallinnon ja liike-elämän asiantuntijoita ja esimiehiä, jotka ovat järjestäytyneet 25 itsenäiseen jäsenyhdistykseen. Liitossa on yhteensä noin 26 000 jäsentä.