KIRJALLINEN KYSYMYS 866/2009 vp Liikuntavammaisen opiskelumahdollisuuksien parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Eräs vakituisesti pyörätuolia käyttävä liikuntavammainen koki ikävän yllätyksen, kun hän olisi halunnut lähteä suorittamaan liikunnan ammattitutkintoa. Opiskelu olisi pääsääntöisesti ollut etäopiskelua. Noin 3 4 kertaa kuukaudessa opiskelija olisi joutunut käymään opistolla. Näyttötutkinto olisi tapahtunut sitten jossakin suuremmassa urheiluopistossa. Oppilaitokseen olisi mielellään otettu kyseessä oleva liikuntavammainen henkilö opiskelemaan, sillä liikunnanohjausta ja -opetusta pystyy suorittamaan pyörätuolistakin silloin, kun kädet ja pää ovat kunnossa. Koulutus tähtää myös työllistymiseen. Paikallisen Kelan tulkinnan mukaan vammaiselta olisi otettu pois eläkkeensaajan hoitotuki, mikäli hän olisi lähtenyt koulutukseen. Yleisesti on peräänkuulutettu kaikkien väestöryhmien, myös vammaisten, osallistumisen ja aktivoinnin tärkeyttä. Edellä mainittu tapaus osoittaa, että aktivoituminen tarkoittaa heikompaan taloudelliseen tilanteeseen joutumista. Pitää ottaa vielä huomioon sekin, että opiskeltaessa syntyy joitakin materiaalisia kustannuksia ja näyttöjen valmistelutöitä (esim. talviliikuntatapahtuman järjestäminen), joita ei kukaan tälle opiskelijalle olisi korvannut. Tutkinnon suorittaminen olisi lisäksi maksanut noin 750 euroa. Nykyinen järjestelmä ei siis taloudellisessa mielessä kannusta vammaista henkilöä hakeutumaan koulutukseen ja sitä kautta mahdollisesti jopa työelämään. Eläkkeen lepäämäänjättämiskysymys pitäisi ottaa kokonaisuutena uuteen tarkasteluun ja valmisteluun. Miten eläkkeellä olevan henkilön on mahdollista päästä työelämään, jos työelämän valmiuksien kohottaminen kouluttautumalla ja muukin parantaminen on tehty jo niin vaikeaksi, ettei se ole taloudellisesti mahdollista? "Onko parempi syrjäytyä kokonaan ja joutua syvemmälle sosiaalipalvelujen tarvitsijaksi. Tai hakeutua valtion hallinnoiman vankeinhoitolaitoksen asiakkaaksi, kun siellä nämä koulutus- ja työelämään sijoittautumisasiat on huomattavasti paremmin kansalaisten kohdalta tuettu ja järjestetty", pohtii pyörätuolikaveri tulevaisuuttaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimiin hallitus välittömästi ryhtyy, että perusteluissa mainitussa esimerkinomaisessa tapauksessa olevalla liikuntavammaisella on oikeus eläkkeensaajan hoitotukeen ja jonkintasoiseen aktivointirahaan hänen lähtiessään näyttötutkintoon tähtäävään koulutukseen ja Versio 2.0
aikooko hallitus ottaa kokonaisuutena tarkasteluun eläkkeellä olevien henkilöiden taloudelliset mahdollisuudet opiskeluun, joka tulee liittää osana eläkkeen lepäämäänjättämisjärjestelmään? Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2009 Esa Lahtela /sd 2
Ministerin vastaus KK 866/2009 vp Esa Lahtela /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahtelan /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 866/2009 vp: Mihin toimiin hallitus välittömästi ryhtyy, että perusteluissa mainitussa esimerkinomaisessa tapauksessa olevalla liikuntavammaisella on oikeus eläkkeensaajan hoitotukeen ja jonkintasoiseen aktivointirahaan hänen lähtiessään näyttötutkintoon tähtäävään koulutukseen ja aikooko hallitus ottaa kokonaisuutena tarkasteluun eläkkeellä olevien henkilöiden taloudelliset mahdollisuudet opiskeluun, joka tulee liittää osana eläkkeen lepäämäänjättämisjärjestelmään? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Vammaisetuuksia ovat vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukaan alle 16-vuotiaan vammaistuki, 16 vuotta täyttäneen vammaistuki ja eläkettä saavan hoitotuki. Kaikissa kolmessa etuudessa on kolme tukitasoa: perustuki, korotettu tuki ja ylin tuki. Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea Suomessa asuvan vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan henkilön selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, osallistumista työhön tai opiskeluun sekä hänen toimintakykynsä ylläpitämistä, hänen kotona asumistaan, kuntoutustaan ja hoitoaan. Eläkettä saavan hoitotuki on tarkoitettu vammaiselle tai pitkäaikaisesti sairaalle eläkkeensaajalle. Hoitotukeen on oikeus 16 vuotta täyttäneellä henkilöllä, joka saa eläkettä saavan hoitotukeen oikeuttavaa eläkettä tai korvausta Suomesta tai ulkomailta. Lisäksi hoitotuen myöntämisen edellytyksenä on, että henkilön toimintakyvyn voidaan arvioida olevan sairauden, vian tai vamman vuoksi yhtäjaksoisesti heikentynyt vähintään vuoden ajan ja että henkilön sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuu avuntarvetta tai ohjauksen ja valvonnan tarvetta taikka erityiskustannuksia. Tuen taso määräytyy avun tai ohjauksen ja valvonnan tarpeen mukaan tai sen perusteella, kuinka paljon henkilöllä on sairaudestaan tai vammastaan aiheutuvia erityiskustannuksia. Sokealla tai liikuntakyvyttömällä henkilöllä on oikeus vähintään perushoitotukeen. Lain mukaan hoitotuki tai vammaistuki tarkistetaan, kun tuensaajan terveydentila, hoidon, huolenpidon tai kuntoutuksen tarve, toimintakyky, erityiskustannukset tai muut olosuhteet ovat muuttuneet siten, että muutos vaikuttaa oikeuteen saada hoito- tai vammaistukea tai sen määrään. Jos edellä mainittujen muutosten johdosta oikeutta etuuteen ei enää ole, hoitotuki tai vammaistuki lakkautetaan. Tällaisia muutoksia voivat olla esimerkiksi hoitotuen saajan terveydentilan parantuminen tai avun, ohjauksen ja valvonnan tarpeen vähentyminen. Opiskelu ei ole este hoitotuen saamiselle. Kansaneläkelaitokselta saadun lausunnon mukaan koulutukseen pääseminen ei ole sellainen yksittäinen peruste, jonka nojalla henkilö menettäisi oikeuden eläkettä saavan hoitotukeen. Vammaisetuuslain mukaisen tuen myöntäminen perustuu aina asiakkaan tilanteen kokonaisarviointiin. Kysymyksessä esitetyssä tapauksessa on saattanut olla myös muita perusteita, jotka ovat aiheuttaneet sen, ettei asiakkaan oikeus hoitotukeen ole enää täyttynyt. 3
Ministerin vastaus Hoitotukea ja 16 vuotta täyttäneen vammaistukea ei voida maksaa samanaikaisesti. Jos hoitotukea saaneen henkilön eläke lakkautetaan, ei oikeutta hoitotukeen enää ole. Tällöin henkilöllä voi kuitenkin olla oikeus 16 vuotta täyttäneen vammaistukeen, jos vammaistuen myöntämisedellytykset täyttyvät. Sokealla, liikuntakyvyttömällä tai varhaiskuurolla henkilöllä on oikeus ylimpään 16 vuotta täyttäneen vammaistukeen. Pitkäaikaisen työkyvyttömyyden aiheuttamaa ansiotulojen menetystä korvataan työkyvyttömyyseläkkeellä. Työeläke-, kansaneläke- ja tapaturmavakuutuslainsäädännössä on kussakin omat säännökset siitä, milloin henkilöä on pidettävä asianomaisen lain mielessä työkyvyttömänä. Työkyvyttömyyseläke myönnetään joko toistaiseksi tai kuntoutustukena määräajaksi. Kuntoutustuki myönnetään tilanteessa, jossa henkilön työ- ja toimintakyvyn oletetaan palaavan hoitotai kuntoutustoimenpitein siten, että hän kykenee jatkamaan työelämässä. Kuntoutustuki myönnetään hakijan kuntoutumisen edistämiseksi niin pitkäksi aikaa kuin hakijan arvioidaan olevan työkyvytön. Mikäli katsotaan, että työkyky ei hoito- ja kuntoutumistoimenpiteidenkään avulla palaudu, myönnetään työkyvyttömyyseläke toistaiseksi. Pysyvästi sokea tai liikuntakyvytön henkilö on aina oikeutettu kansaneläkelain mukaiseen työkyvyttömyyseläkkeeseen toistaiseksi. Työkyvyttömyyseläkkeet perustuvat siihen, ettei henkilö terveydentilansa vuoksi kykene tekemään työtä, eikä siten ansaitsemaan toimeentuloaan. Toistaiseksi myönnetty eläke voidaan lakkauttaa, jos eläkkeensaaja tulee työkykyiseksi. Lisäksi työeläkelakien mukainen työkyvyttömyyseläke voidaan muuttaa osa-aikaiseksi taikka päinvastoin henkilön työkyvyn muuttuessa. Työkyvyttömyyseläkkeellä olo ei merkitse, etteikö henkilö voisi opiskella samanaikaisesti. Työkykyä arvioitaessa kiinnitetään huomiota siihen, mitä työtä henkilön voidaan katsoa koulutuksensa ja työkokemuksensa perusteella voivan tehdä sairaudestaan huolimatta. Työkyvyttömyyseläkeratkaisua tehtäessä opiskelemista ei kuitenkaan pidetä sellaisena työnä, jolla eläkkeenhakijan tai -saajan katsotaan saavan kansaneläkelaissa tarkoitetun kohtuullisen toimeentulonsa. Sen sijaan työskentely työkyvyttömyyseläkkeellä olon aikana voi vaikuttaa työkyvyttömyyseläkeoikeuteen. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun tukemiseksi on juuri säädetty määräaikainen erillislaki. Laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä (738/2009) on annettu 9 päivänä lokakuuta 2009. Laki tulee voimaan vuoden 2010 alusta ja se on voimassa vuoden 2013 loppuun. Lain tavoitteena on poistaa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden työhön palaamisen esteitä työ- ja kansaneläkkeitä koskevassa lainsäädännössä lisäämällä erityisesti pienellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden mahdollisuuksia osallistua jäljellä olevalla työkyvyllään työelämään. Kyseisen lain mukaan sekä kansaneläkelain että työeläkelakien mukaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevat voivat ansaita eläkkeensä rinnalla työansioita ainakin 600 euroa kuukaudessa ilman, että se vaikuttaa heidän eläkkeeseensä. Jos työkyvyttömyyseläkkeensaajan työansiot ylittävät lain mukaiset ansaintarajat, hänen eläkkeensä maksaminen keskeytetään ja eläke jätetään lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. Lepäävänä olevan työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen aloitetaan ilman työkyvyn arviointia uudelleen eläkkeensaajan ilmoitettua eläkelaitokselle työskentelynsä päättymisestä tai työansioidensa vähentymisestä enintään ansaintarajan suuruisiksi. Lisäksi uuden lain mukaan työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämisen johdosta henkilölle maksetaan työhön palaamisen tukemiseksi ylintä 16 vuotta täyttäneen vammaistukea. Edellytyksenä vammaistuen maksamiselle on, että henkilö on saanut vähintään alinta eläkettä saavan hoitotukea jättäessään eläkkeensä lepäämään. Vammaisten henkilöiden tukeminen tapahtuu eri elämäntilanteissa erilaisten tukijärjestelmien 4
Ministerin vastaus KK 866/2009 vp Esa Lahtela /sd avulla. Vajaakuntoisten henkilöiden opiskelun tukeminen voi tapahtua myös kuntoutuksen kautta. Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2009 Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä 5
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 866/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Esa Lahtela /sd: 6 Vilka direkta åtgärder tänker regeringen vidta för att sådana personer med funktionshinder som nämns i exemplet i motiveringen ska få rätt till vårdbidrag för pensionstagare och någon form av aktivitetspenning när de påbörjar en utbildning som leder till fristående examen och har regeringen för avsikt att inleda en samlad granskning av de ekonomiska möjligheterna till studier för pensionstagare, och sörja för att dessa studier blir en del av ordningen för rätten att låta pensionen vila? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt lagen om handikappförmåner (570/2007) består handikappförmånerna av handikappbidrag för personer under 16 år, handikappbidrag för personer över 16 år och vårdbidrag för pensionstagare. För alla tre förmåner finns tre stödnivåer: grundbelopp, förhöjt belopp och högsta belopp. Syftet med handikappförmånerna är att stödja i Finland bosatta funktionshindrade eller långvarigt sjuka personers förmåga att klara av sitt dagliga liv, delta i arbetsliv eller studier, upprätthålla deras funktionsförmåga och stödja deras möjligheter att bo kvar hemma, få rehabilitering och vård. Vårdbidraget för pensionstagare är avsett för pensionstagare med funktionshinder eller långvarigt sjuka pensionstagare. Rätt till vårdbidrag har personer som har fyllt 16 år och som får sådan pension eller ersättning från Finland eller utlandet som berättigar till vårdbidrag för pensionstagare. Dessutom förutsätts det att personens funktionsförmåga kan beräknas vara nedsatt på grund av sjukdom, lyte eller skada åtminstone ett år utan avbrott och att sjukdomen, lytet eller skadan medför hjälpbehov eller behov av handledning och tillsyn eller särskilda kostnader. Nivån på stödet bestäms enligt behovet av hjälp eller handledning och tillsyn eller i vilken utsträckning sjukdomen eller skadan medför särskilda kostnader. Den som är blind eller rörelsehindrad har rätt till åtminstone vårdbidrag med grundbelopp. Enligt lagen ska vård- eller handikappbidraget justeras när bidragstagarens hälsotillstånd, behov av vård, omvårdnad eller rehabilitering, funktionsförmåga, särskilda kostnader eller övriga förhållanden har förändrats så att förändringen inverkar på rätten till vård- eller handikappbidrag eller på bidragets belopp. Vård- eller handikappbidraget upphör om det har skett en sådan förändring att rätt till förmånen inte längre finns. Sådana förändringar kan vara till exempel att bidragstagarens hälsotillstånd har förbättrats eller att behovet av hjälp, handledning och tillsyn har minskat. Studier utgör inget hinder för vårdbidrag. Enligt ett utlåtande från Folkpensionsanstalten är antagning till utbildning ingen sådan enskild grund som gör att personen förlorar sin rätt till vårdbidrag för pensionstagare. Beviljandet av stöd enligt lagen om handikappförmåner grundar sig alltid på en samlad bedömning av klientens situation. I det fall som nämns i spörsmålet kan det ha funnits också andra grunder som har lett till att klienten inte längre har rätt till vårdbidrag.
Ministerns svar KK 866/2009 vp Esa Lahtela /sd Vårdbidrag och handikappbidrag för personer över 16 år kan inte betalas samtidigt. Om pensionen för en person som har fått vårdbidrag dras in, har denne inte längre rätt till vårdbidrag. Men personen kan då ha rätt till handikappbidrag för personer över 16 år, om denne uppfyller villkoren för beviljande av handikappbidrag. Den som är blind, rörelsehindrad eller barndomsdöv har rätt att få handikappbidrag till det högsta belopp som beviljas personer över 16 år. Förlust av förvärvsinkomst till följd av långvarig arbetsoförmåga ersätts med sjukpension eller invalidpension. I såväl arbetspensions-, folkpensions- som olycksfallsförsäkringslagstiftningen ingår bestämmelser om när en person enligt lagen i fråga ska betraktas som arbetsoförmögen. Sjuk- och invalidpension beviljas tills vidare eller i form av rehabiliteringsstöd för viss tid. Rehabiliteringsstöd beviljas i situationer där en person antas återfå sin arbets- och funktionsförmåga med hjälp av vård-, behandlings- och rehabiliteringsåtgärder för att på så sätt kunna fortsätta arbeta. Rehabiliteringsstödet beviljas för att främja rehabiliteringen av den sökande under så lång tid som denne bedöms vara arbetsoförmögen. Om man bedömer att vård-, behandlingsoch rehabiliteringsåtgärderna inte kommer att återge personen arbetsförmågan, beviljas invalid- eller sjukpensionen tills vidare. Den som är varaktigt blind eller oförmögen att röra sig har enligt folkpensionslagen alltid rätt till sjukpension tills vidare. Förutsättningen för invalid- eller sjukpension är att arbetstagaren på grund av sitt hälsotillstånd inte kan utföra arbete och på så sätt försörja sig själv. En pension som har beviljats tills vidare kan dras in om pensionstagaren återfår arbetsförmågan. Dessutom kan den invalidpension som beviljas med stöd av arbetspensionslagarna omvandlas till delinvalidpension eller tvärtom när personens arbetsförmåga ändras. Att en person beviljats invalidpension eller sjukpension innebär inte att personen inte kan studera samtidigt. Vid bedömningen av arbetsförmågan fästs vikt vid hurdant arbete personen på grundval av sin utbildning och arbetserfarenhet kan anses vara förmögen att utföra trots sin sjukdom. När beslutet om invalid- eller sjukpension ska fattas betraktas dock inte studier som ett sådant arbete som anses kunna ge pensionssökanden eller pensionstagaren en sådan skälig försörjning som avses i folkpensionslagen. Däremot kan arbete under den tid en person får invalid- eller sjukpension påverka rätten till pensionen. För att stödja återgången i arbete för sjukpensionärer har det nyligen stadgats en temporär speciallag. Lagen om främjande av sjukpensionärers återgång i arbete (738/2009) utfärdades den 9 oktober 2009. Lagen träder i kraft i början av 2010 och gäller till slutet av 2013. Syftet med lagen är att undanröja hindren för sjukpensionärer att återgå i arbete. Därför föreslås lagstiftningen om arbetspensioner och folkpension bli kompletterad med bestämmelser som ger i synnerhet sjukpensionärer med små pensioner möjligheter att delta i arbetslivet med sin återstående arbetsförmåga. Enligt lagen i fråga har den som får sjukpension enligt folkpensionslagen eller invalidpension enligt arbetspensionslagarna rätt att vid sidan av pensionen ha arbetsinkomster på högst 600 euro per månad utan att det påverkar deras pension. Om pensionstagarens arbetsinkomster överstiger inkomstgränserna i lagen, ska utbetalningen av pensionen avbrytas och pensionen lämnas vilande i minst tre månader och högst två år. Utbetalningen av en sjukpension eller invalidpension som lämnats vilande återupptas utan bedömning av arbetsförmågan efter meddelande från pensionstagaren, när denne slutar arbeta eller hans eller hennes arbetsinkomster minskar så att de ligger under den angivna gränsen. Enligt den nya lagen ska personer som lämnat sin sjuk- eller invalidpension vilande dessutom få handikappbidrag för personer över 16 år med högsta belopp till stöd för återgången i arbete. En förutsättning för betalningen av handikappbidraget är att per- 7
Ministerns svar sonen när pensionen lämnas vilande får minst det lägsta vårdbidraget för pensionstagare. Personer med funktionshinder får stöd via olika stödsystem i olika skeden av livet. Funktionshindrade kan även få stöd för sina studier i form av rehabilitering. Helsingfors den 11 november 2009 Social- och hälsovårdsminister Liisa Hyssälä 8