6.2 Toinen kotimainen kieli

Samankaltaiset tiedostot
5.4 Toinen kotimainen kieli

Vieraiden kielten opetuksen yhteiset tavoitteet

JAKSOVINKIT Ajankohtaista 6. jakson aikana. yo-tutkintoon ilmoittautuminen kansliassa. o tutkintoa syksyllä aloittavat ma 29.5.

Regional läroplan för Sibbo, Borgå, Lovisa och Kotka svenskspråkiga gymnasier

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

Lyhyet kurssikuvaukset

1. Äidinkieli ja kirjallisuus

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Arkadian yhteislyseo OPETUSSUUNNITELMA 2016, KURSSIEN KUVAUKSET (LOPS2016, syksyllä 2016 tai sen jälkeen lukio-opinnot aloittaneille)

Arkadian yhteislyseo OPETUSSUUNNITELMA 2016, KURSSIEN KUVAUKSET (LOPS2016, syksyllä 2016 tai sen jälkeen lukio-opinnot aloittaneille)

Vieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

KURSSIKUVAUKSET. Opetussuunnitelma Etu-Töölön lukio

Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )

Insights ja Opetussuunnitelman perusteet

Simon lukio. Kurssiselosteet LOPS 2016

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Opetuksen tavoitteet

Arkadian yhteislyseo OPETUSSUUNNITELMA 2016, KURSSIEN KUVAUKSET (LOPS2016, syksyllä 2016 lukio-opinnot aloittaville)

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön :

S i s ä l l y s l u e t t e l o

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

Aasian ja Afrikan kielet tulivat lukion opsperusteisiin. Mitä muita muutoksia päivitys tuo mukanaan?

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ

Kielitaito. Suomalaisen koulujärjestelmän kieliopinnot

Pitkäjänteistä arviointia lukiokoulutuksessa (B4)

S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.

Yleisten osien valmistelu

LUKION TOIMINTAKULTTUURIN JA ARVIOINNIN KEHITTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Savonlinnan seudullinen koulutuspäivä Savonlinna 3.10.

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

kehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus

Espanjan kielen B2-oppimäärän oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 8-9

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä

Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

Alakoulun 5.-6.luokkien valinnaisaineet Länsituulen koulu Kevät 2018

Saksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki

5.4. Toinen kotimainen kieli, perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkanut oppimäärä (B1), Ruotsi

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Tavoitteet Sisällöt Arvioinnin kohteet oppiaineissa ja hyvän osaamisen kuvaus

Teemaopinnot. Pro Lukio Valtakunnallinen lukioseminaari Kimmo Koskinen

Horisontti

Kilterin koulussa ruotsin kielen osittainen kielikylpyopetus on tarkoitettu Uomarinteen alakoulussa ruotsin

Kulttuuriin ja kulttuuriperintöön liittyvät asiakokonaisuudet suhteessa opetussuunnitelman perusteisiin ja kieltenopetuksen tehtävään

6.17 Kuvataide. Opetuksen tavoitteet

Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A), Englanti

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv

Aikuisten perusopetus

Piirros Mika Kolehmainen

Simon lukio. Kurssiselosteet LOPS 2016 Syventävät ja soveltavat kurssit

OPETUSHALLITUS. LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2015 Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet

7 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

1. Oppimisen arviointi

LUOLAVUOREN KOULU KOTITALOUS Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit LISÄYSEHDOTUKSET: 8. luokka

OPSISSA JA OPSISTA. Opetussuunnitelma Joensuun seudun ops, Satu Huttunen

Eurooppalainen kielisalkku

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Luku 6 Oppimisen arviointi

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu Sari Muhonen

Viikin normaalikoululukion KURSSIOPAS Huom. UUSI LOPS, vain 1. ja 2. vk! LUKION SUORITUSOHJEET 3 ARVIOINTI 3 TUNTIJAKO 9

Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen TAVOITTEET SISÄLLÖT ARVIOINTI Hyvän osaamisen (8) kriteerit.

Oppilas pystyy nimeämään englannin kielen lisäksi myös muita vieraita kieliä niitä kohdatessaan.

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

LAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I

Tanssin yleinen ja laaja. oppimäärä. Eija Kauppinen, Opetushallitus

LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMAN KURSSISELOSTEET Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelma LIITE 3

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

B-ruotsin opintoihin kuuluu pakolliset kurssit BB01- BB05

Kielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua

Lahden perusopetuksen opetussuunnitelman 2016 muutokset ja täydennykset koskien A1 kielen opetusta vuosiluokilla Lahden kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

SALON LUKION VALINTAOPAS LUKUVUODELLE

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp

Knuutilankankaan koulun valinnaiset aineet

Lukion opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Työpaja A1/B1. Monipuoliset arviointikäytänteet ja osaamisen osoittaminen perusopetuksessa. klo ja klo

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Hyvinkään yhteiskoulun lukio A1-RANSKA... 5 A1-SAKSA... 6 BI- RU O TS I... 8 B 2 /3 RANSKA... 10

OPS2016 opetussuunnitelma, oppiminen ja teknologia

RUOTSIN KIELI, B1-OPPIMÄÄRÄ VUOSILUOKAT 7-9

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Osaamisen arviointi taito- ja taideaineissa KÄSITYÖ Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija

12. Valinnaisuus perusopetuksessa

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

2.44. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät Marina Congress Center

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Transkriptio:

6.2 Toinen kotimainen kieli 6.2.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus syventää perusopetuksessa aloitettua kielikasvatusta ja kielitietoisuuden kehittämistä. Opiskelijoita ohjataan kehittämään ruotsin kielen taitoaan ja laajentamaan monikielistä kompetenssiaan sekä kehittämään metakielellisiä taitojaan. Ruotsin kielen opetus perustuu laajaan tekstikäsitykseen, jossa tekstillä tarkoitetaan sekä puhuttua että kirjoitettua kieltä. Kieltenopetus edistää osaltaan opiskelijoiden monilukutaitoa. Opetus vahvistaa opiskelijoiden luottamusta omiin kykyihinsä oppia ruotsia ja käyttää taitoaan rohkeasti sekä tarjoaa mahdollisuuksia kokea oppimisen iloa. Opetus vahvistaa opiskelijoiden halua ja taitoa toimia ruotsinkielisissä ympäristöissä sekä Suomessa että Ruotsissa ja muuallakin, missä se on mahdollista. Kaikkea opiskelijoiden kielitaitoa hyödynnetään, ja opetuksessa luodaan siltoja myös eri kielten välille sekä opiskelijoiden vapaa-ajan kielenkäyttöön. Opiskelijoita ohjataan pohtimaan asenteiden ja arvojen merkitystä ja kehittämään taitoaan toimia rakentavasti eri yhteyksissä. Opetus antaa valmiuksia osallisuuteen ja aktiiviseen vaikuttamiseen kansainvälisessä maailmassa ja syventää opiskelijoissa maailmankansalaisen taitoja. Opiskelijoita rohkaistaan hankkimaan elinikäisiä kielenopiskelutaitoja tunnistamalla itselleen sopivia tapoja oppia ruotsin kieltä, arvioimalla oman oppimisensa edistymistä sekä näkemään kielitaito myös työelämätaitona. Kielten opiskelussa ja kielivalinnoissa vahvistetaan sukupuolten tasa-arvoa kannustamalla ennakkoluulottomuuteen ja käsittelemällä monipuolisesti erilaisia aiheita. Kieltenopetuksessa hyödynnetään tutkivaa oppimista käyttäen monipuolisia ja opiskelijalähtöisiä menetelmiä. Opiskelijoita ohjataan hakemaan, arvioimaan ja käsittelemään tietoa ruotsin kielellä, mahdollisesti myös muilla pohjoismaisilla kielillä. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään luontevasti opiskeluympäristöjen osana. Kieltenopetuksessa käsitellään teemoja, joiden avulla kieltenoppiminen tuodaan osaksi lukio-opiskelun kokonaisuuksien hallintaa ja oppiainerajat ylittävää työskentelyä. Opiskelijoille tarjotaan merkityksellisiä, avoimia ja riittävän haastavia tehtäviä. Aihekokonaisuudet, teemaopinnot ja muu oppiainerajat ylittävä opiskelu

kannustavat opiskelijoita hyödyntämään eri kielten vähäistäkin taitoaan ja monikielistä kompetenssiaan. Opetuksessa otetaan huomioon se, että opiskelijoiden eteneminen taitotasoilla tapahtuu eri tahdissa, mikä edellyttää tehtävien eriyttämistä tai muuta tukemista. Ruotsin kielen opetuksen yhteiset tavoitteet Ruotsin kielen eri oppimäärien opetuksen yhteisinä tavoitteina on, että opiskelija - kehittyy ruotsin kielen käyttäjänä sekä toimijana kulttuurisesti moninaisessa maailmassa kansallisissa, pohjoismaisissa, eurooppalaisissa sekä globaaleissa kohtaamisissa, joissa ruotsin kielen hyödyntäminen on mahdollista - ymmärtää ruotsin kielen merkityksen Suomen toisena kansalliskielenä - rohkaistuu hyödyntämään ruotsin kieltä luovasti opiskelussa, työssä ja vapaaaikana - vankentaa ruotsin kielen osaamistaan, kielitajuaan ja taitoaan soveltaa kielitietoa myös kielirajat ylittäen - kehittyy tavoitteellisena kielten oppijana ja osaa soveltaa kieltenopiskelustrategioita - ymmärtää monipuolisen kielitaidon merkityksen ja kielitaidon myötä kasvavat toimintamahdollisuudet - osaa arvioida oman osaamisensa riittävyyttä jatko-opintojen näkökulmasta - osaa suunnitella kieliopintojaan tulevaisuuden tarpeitaan varten työelämän ja kansainvälistymisen näkökulmista. Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa opiskelemassaan oppimäärässä kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon (liite 9) tasot alla olevan taulukon mukaisesti ja osaa suhteuttaa omaa osaamistaan tavoitteeksi asetettuihin taitotasoihin. Opiskelija asettaa omia tavoitteitaan, arvioi taitojensa kehittymistä ja kehittää niitä edelleen. Oppimäärä Taito toimia Taito Taito vuorovaikutuksessa tulkita tuottaa tekstejä tekstejä A-oppimäärä B2.1 B2.1 B1.2 B1-oppimäärä B1.1 B1.1 B1.1 B3-oppimäärä A2.2 A2.2 A2.1

Äidinkielenomainen oppimäärä B2.2 B2.2 B2.2 Arviointi Ruotsin kielessä arviointi perustuu ruotsin kielen yhteisten tavoitteiden sekä oppimääräkohtaisten erityisten tavoitteiden saavuttamiseen. Kullakin kurssilla otetaan huomioon kurssikohtaiset painotukset sekä niihin läheisesti nivoutuvat ruotsin kielen yhteiset ja oppimääräkohtaiset tavoitteet. Kaikilla kursseilla annetaan monipuolisesti palautetta opiskelijan edistymisestä oppimisprosessin eri vaiheissa. Palautetta annetaan opiskelijan edistymisestä kielitaidon eri osa-alueilla sekä muissa tavoitteissa, kuten kielenopiskelutaidoissa ja valmiuksissa toimia kohdekielisissä ympäristöissä. Opiskelijoita ohjataan hyödyntämään itse- ja vertaisarviointia. Kaikilla kursseilla voidaan hyödyntää salkkutyöskentelyä, myös oppiainerajat ylittäen. Arvioinnin tukena, opettajan työvälineenä sekä opiskelijan itse- ja vertaisarvioinnin välineenä käytetään Eurooppalaiseen viitekehykseen perustuvaa kehittyvän kielitaidon kuvausasteikkoa. Opintojen alkuvaiheessa palautteenannossa painottuu opiskelijan taito kehittää kielenopiskelutaitojaan. Opintojen edetessä kielitaidon kuvausasteikkoa voidaan hyödyntää enenevästi opiskelijan vuorovaikutus-, tulkinta- ja tuottamistaitojen tasoa määriteltäessä. A-oppimäärän syventävän kurssin 8, B1-oppimäärän syventävän kurssin 6 ja äidinkielenomaisen oppimäärän syventävän kurssin 8 suorituksen arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssit arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4 10. Myös kurssiin kuuluva suullisen kielitaidon koe arvioidaan numeroin käyttäen asteikkoa 4 10. Suullisen kielitaidon kokeesta annetaan erillinen todistus lukion päättötodistuksen liitteenä. Oppimäärän vaihtaminen Opiskelijan on tarkoituksenmukaista jatkaa aloittamansa oppimäärän opintoja pitkäjänteisesti. Oppimäärää vaihdettaessa ruotsin kielessä pidemmästä oppimäärästä lyhyempään kursseja luetaan hyväksi seuraavasti:

Kurssi t Äidinkielenom ainen oppimäärä A-oppimäärä B1- oppimää rä Kurssi 1 1 1 Kurssi 2 2 2 Kurssi 3 3 3 Kurssi 4 4 4 Kurssi 5 5 Kurssi 6 6 5 Kurssi 7 7 7 Kurssi 8 8 6 Muut pidemmän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyemmän oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, hänelle tulee järjestää mahdollisuus lisänäyttöihin osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä lyhyemmästä pitempään oppimäärään voidaan opiskelijalta edellyttää lisänäyttöjä, ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Opiskelija voi opiskella myös toisen oppimäärän kursseja oppimäärää vaihtamatta. Tällöin kyseessä olevat kurssit voidaan lukea opiskelijan varsinaisen oppimäärän syventäviksi tai soveltaviksi kursseiksi opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. 6.2.2 Ruotsi, B1-oppimäärä Opetuksen tavoitteet Ruotsin kielen B1-oppimäärän opetuksen erityisenä tavoitteena on, että opiskelija - osaa suhteuttaa omaa osaamistaan kehittyvän kielitaidon kuvausasteikon tasoon B1.1 ja arvioida omien taitojensa kehittymistä sekä kehittää taitojaan edelleen. Pakolliset kurssit

Pakollisilla kursseilla 1 2 painotetaan opiskelutaitojen vankentamista, oman osaamisen kehittämistä yksin ja yhdessä muiden kanssa sekä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa toimimista. Kurssista 3 lähtien kiinnitetään enenevässä määrin huomiota eri tekstilajien edellyttämään kieleen. Kursseilla 4 5 painotetaan kieltä tiedonhankinnan, olennaisen tiedon tiivistämisen ja tiedon jakamisen välineenä. Jokaiselle kurssille varataan tilaa käsitellä ajankohtaisia tai paikallisia asioita, joista voidaan sopia yhdessä. Oppiainerajat ylittävää tai aihekokonaisuuksia avaavaa opetusta voidaan toteuttaa kaikilla kursseilla. Kursseilla harjoitellaan monipuolisesti sekä suullista että kirjallista vuorovaikutusta, joskin painotukset voivat vaihdella kursseittain. 1. Minun ruotsini (RUP01) Kurssilla kartoitetaan opiskelijan ruotsin kielen taidon eri osa-alueiden osaamista ja kehittämisen kohteita sekä analysoidaan ja arvioidaan omia kielenopiskelutaitoja. Asetetaan tavoitteita omalle oppimiselle ja etsitään keinoja oman ja yhteisen osaamisen kehittämiseksi. Pohditaan ruotsin kielen merkitystä omassa elämässä nyt ja tulevaisuudessa. Syvennetään vapaamuotoisia ja tuttavallisia matkailuun ja arkeen liittyviä vuorovaikutustaitoja. Käsiteltävät aihepiirit liittyvät nuorten omiin kiinnostuksen kohteisiin sekä tarpeisiin käyttää kieltä erityisesti suullisissa viestintätilanteissa. 2. Hyvinvointi ja ihmissuhteet (RUP02) Kurssilla harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia käyttäen ja niistä suoriutumiseen tarvittavia strategioita. Harjoitellaan taitoa toimia aktiivisena keskustelijana ja toista kuuntelevana kielenkäyttäjänä. Harjaannutetaan taitoa muotoilla mielipiteitä ja käydä merkitysneuvotteluja arkipäiväiseen elämään liittyvistä asioista. Kurssilla pohditaan eri näkökulmista, mitä on hyvä elämä ja mikä merkitys hyvinvoinnilla ja ihmissuhteilla on ihmisen elämässä. Pohditaan myös teknologian ja digitalisaation tuomia muutoksia vuorovaikutukselle ja hyvinvoinnille. 3. Kulttuuri ja mediat (RUP03)

Kurssilla vahvistetaan monilukutaitoa ja erilaisten tekstilajien tulkitsemis- ja tuottamistaitoa eri medioita hyödyntäen. Tutustutaan suomenruotsalaisiin ja muihin pohjoismaisiin kulttuuri-ilmiöihin ja medioihin ajankohtaisesta ja nuoria kiinnostavasta näkökulmasta. 4. Monenlaiset elinympäristömme (RUP04) Kurssilla kehitetään erilaisten tekstilajien tulkintaa ja tuottamista. Aihepiireinä ovat kulttuurisesti moninainen elinympäristö sekä yhteiskunnan ajankohtaiset ilmiöt, joita tarkastellaan ensisijaisesti nuorten näkökulmasta. 5. Opiskelu- ja työelämää ruotsiksi (RUP05) Kurssilla harjoitellaan työelämässä tarvittavia vuorovaikutustaitoja sekä pohditaan jatko-opintoja ja tulevaisuudensuunnitelmia. Tutkitaan mahdollisuuksia opiskella ja tehdä töitä ruotsin kielellä. Tutustutaan mahdollisuuksiin osallistua pohjoismaiseen ja muuhun kansainväliseen yhteistyöhön. Valtakunnalliset syventävät kurssit 6. Viesti ja vaikuta puhuen (RUS06) Kurssilla syvennetään taitoa tuottaa kieltä suullisesti, taitoa ymmärtää puhuttua kieltä ja rakentaa dialogia. Vankennetaan puhumisen sujuvuutta sekä harjoitellaan valmistelua edellyttävää suullista tuottamista. Kurssilla kerrataan oppimäärän pakollisilla kursseilla käsiteltyjä aihepiirejä tai niitä täydennetään opiskelijoiden tarpeiden mukaan. 7. Kestävä elämätapa (RUS07) Kurssilla syvennetään taitoa tulkita ja tuottaa ruotsin kieltä erilaisissa kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa ja erilaisille yleisöille. Kurssilla käsitellään eri tekstilajien tekstejä, kuten fiktiivisiä tai ei-fiktiivisiä, kertovia, kuvaavia, pohtivia, ohjaavia tai kantaa ottavia tekstejä. Kurssilla jatketaan oppimäärän pakollisten kurssien teemojen käsittelyä ekologisen, taloudellisen sekä sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän elämäntavan näkökulmasta ottaen huomioon opiskelijoiden tarpeet tai kiinnostuksen kohteet.

Koulukohtaiset soveltavat kurssit 8. Pohjoismaat (RUV08) Toppen on kertauskurssi abiturienteille. Kurssilla harjoitellaan ruotsin ylioppilaskokeen eri tehtävätyyppejä, puheen ja tekstin ymmärtämistä, laaditaan kirjoitelmia ja kerrataan kielioppia. Suoritusmerkintä. 9. Toppen-kertauskurssi abiturienteille (RUV09) Kurssilla käsitellään pohjoismaista kulttuuria laaja-alaisesti. Kurssilla katsotaan ruotsalainen elokuva ja tehdään elokuva-arvostelu. Lisäksi voidaan harjoitella ylioppilaskirjoitusten eri tehtävätyyppejä. Suoritusmerkintä. 10. Lukioon valmistava kurssi (RUV10) (½) Kurssilla kerrataan peruskoulun ruotsin oppimäärän keskeisimmät asiat. Lisäksi perehdytään erilaisiin tapoihin opiskella ja oppia ruotsia. Tavoitteena on vahvistaa peruskielitaitoa ja luoda paremmat edellytykset ruotsin opinnoille lukiossa. Suoritusmerkintä.