Tampereen kaupunkiseudun varhaiskasvatuksen seutuvertailu 2017, tiivis analyysi Tampereen kaupunkiseudun varhaiskasvatuksen seutuvertailun laadinnalla on jo pitkät perinteet. Vertailua uudistettiin vuotta 2017 varten siten, että se laajeni kattamaan varhaiskasvatuspalveluiden järjestämiseen ja toimintaan liittyviä tietoja. Samalla kustannusvertailuosuuden painoarvo pieneni. Vertailun tavoitteena on tarjota helposti hyödynnettävä yhteenveto kaupunkiseudun kuntien varhaiskasvatuksen keskeisistä tunnusluvuista ja kehitystrendeistä. Vertailussa on mukana sekä toiminnallisia että taloudellisia tunnuslukuja. Tämän tausta-analyysin tarkoituksena on antaa lisätietoa taulukoiden ja tunnuslukujen tulkintaa ja niiden merkitysten arvioimista varten. Analyysi tehdään tässä muodossa nyt ensimmäisen kerran. Aiemmin kukin kunta on tehnyt seutuvertailun perusteella tarpeellisiksi katsomansa yhteenvedon. Alla oleva tiivis analyysi on teemoitettu alaotsikoiden mukaisesti ja lopussa on osio, jossa kunnat voivat arvioida tuloksia omasta näkökulmastaan. Asiakkaat ja osallistumisaste Vuonna 2017 seudulla oli yhteensä noin 21 500 1-5-vuotiasta lasta. Lukumäärä on ollut hienoisessa laskussa ja vuodesta 2014 määrä on vähentynyt noin 800 lapsella. Ikäluokkien koon perusteella on nähtävissä, että tämä kehitys tulee jatkumaan lähivuosina, jollei hyvin voimakas muuttoliike kattaisi pienentyviä ikäluokkia. Varhaiskasvatuksen osallistumisaste kertoo kuinka iso osuus ikäluokasta on mukana kunnan järjestämissä varhaiskasvatuspalveluissa. Osallistumisasteen vaihteluväli osuu 73 prosentin (Lempäälä) - 84 prosentin (Nokia) välille. Muilla kunnilla osallistumisaste on pääsääntöisesti 80 prosentin tuntumassa. Osallistumisasteeseen vaikuttavat monet tekijät kuten vanhempien työllisyys ja palveluiden saavutettavuus. Julkinen ja yksityinen palvelutuotanto Kunnat vastaavat lakisääteisten varhaiskasvatuspalveluiden järjestämisestä ja rahoittamisesta. Kunnan lisäksi myös yksityiset toimijat voivat toimia varhaiskasvatuspalveluiden tuottajina. Tällaisia yksityisiä toimijoita ovat palvelusetelijärjestelmään kuuluvat yksityiset päiväkodit tai kerhot ja yksityisen hoidon tuella toimivat yksityiset perhepäivähoitajat tai yksityiset päiväkodit. Lisäksi kunnat ostavat joitain hoitopaikkoja yksityisiltä päiväkodeilta. Tällä hetkellä keskimäärin 81 prosenttia varhaiskasvatuspalveluista on kuntien itse tuottamia ja loput yksityisten tuottamia. Yksityisen palvelutuotannon osuudet vaihtelevat 6 prosentista (Vesilahti) 22 prosenttiin (Kangasala). Palvelusetelipäiväkodeissa olevien asiakkaiden määrä on kasvanut vahvasti palvelusetelijärjestelmän käyttöönoton jälkeen vuonna 2013. Keväällä 2018 palvelusetelipäiväkodeissa oli noin 2100 lasta. Palvelusetelijärjestelmä mahdollistaa, että asiakkaat voivat hakeutua kaupunkiseudun alueella toisella paikkakunnalla sijaitsevaan palvelusetelipäiväkotiin. Vuoden lopussa noin 6 prosenttia palveluseteliasiakkaista oli varhaiskasvatuspalveluiden piirissä kotipaikkakunnan ulkopuolella. 1
Tehostettu ja erityinen tuki sekä kasvun ja oppimisen tuki Tehostetun ja erityisen tuen lasten sekä kasvun ja oppimisen tukea tarvitsevien lasten osuus vaihtelee kaupunkiseudulla kunnittain. Edellä mainittuun määrittelyyn on sisällytetty lapset, joiden varhaiskasvatukseen on osoitettu lisäresursseja (esim. ryhmäavustaja tai ryhmän pienentäminen). Vähiten em. tukea saavia lapsia on Lempäälässä (2,6 prosenttia) ja eniten Orivedellä (9,3 prosenttia). Kuntien keskiarvo on 5,3 prosenttia. On syytä epäillä, ettei näin suuri vaihtelu selity eri kunnissa asuvien varhaiskasvatuksessa olevien lasten erilaisilla tarpeilla, vaan kunnilla on toisistaan eroavat tavat ja kriteerit tehostetun ja erityisen tuen tai kasvun ja oppimisen tuen järjestämiselle. Kaupunkiseudun kuntien olisi hedelmällistä arvioida tuen järjestämisen muotoja ja kriteerejä ja kehittää omia toimintatapojaan arvioinnin perusteella. Henkilöstö Kaupunkiseudulla päiväkotien henkilöstörakenne muodostuu siten, että lastenhoitajien osuus on 59 prosenttia, sosionomien osuus 15 prosenttia ja opettajien osuus 27 prosenttia. Lastenhoitajien osuus vaihtelee kunnittain 65 prosentista (Vesilahti) 49 prosenttiin (Pirkkala). Uuden varhaiskasvatuslain mukaan vuoden 2030 alusta lukien kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivasta henkilöstöstä vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Muulla henkilöstöllä tulee olla vähintään varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus. Nykyisellä henkilöstörakenteella seudulla tarvitaan vähintään noin 140 varhaiskasvatuksen opettajaa ja vähintään noin 380 varhaiskasvatuksen sosionomia tai opettajaa lisää. Tällöin lastenhoitajien tarve vähenisi noin 520 työntekijällä, mikä vastaa reilua kolmannesta nykyisistä lastenhoitajista. Kustannukset Seutuvertailussa esitetään varhaiskasvatuksen kustannukset laskennallista lasta kohden tai ikävakioitua toteutunutta hoitopäivää kohden. Kustannuksia on kerätty siten, että kunnat toimittavat tiedot mahdollisimman yhteneväisin periaattein. Parhaiten vertailukelpoisia kustannuksia ovat henkilöstökulut, koska ne muodostuvat pääosin varsin samankaltaisista eristä. Ateria-, kiinteistö-, puhtaus- ja muiden kustannusten vertailussa on hyvä muistaa, että kunnat järjestävät näitä palveluita toisistaan poikkeavilla tavoilla. Lisäksi kunnilla on erilaisia vyörytysperiaatteita, jotka vaikuttavat varhaiskasvatukseen kohdistuviin kustannuksiin. Varhaiskasvatuksen kustannukset laskennallista lasta kohden vaihtelivat kunnittain noin 9 700 euron (Ylöjärvi) ja noin 12 200 euron (Orivesi) välillä. Seudun keskiarvo on noin 10 200 euroa. Henkilöstökulujen vaihteluväli oli 5800 euron (Tampere) ja 8500 euron (Orivesi) välillä. Ikävakioidun toteutuneen hoitopäivän hinnan vaihteluväli on hieman pienempi 53 eurosta 63 euroon päivältä. Kapeampi välys selittyy sillä, että kuntien välillä on vaihtelua lapsikohtaisten toteutuneiden hoitopäivien määrällä. Keskimääräinen asiakasmaksutulo lasta kohden kuukaudessa vaihteli 115 euron (Orivesi) ja 167 euron (Pirkkala) välillä keskiarvon ollessa 135 euroa. Perhepäivähoidon osuus varhaiskasvatuksesta vaihtelee jonkin verran kunnittain. Keskiarvoisesti kuntien järjestämistä varhaiskasvatuspalveluista 3 prosenttia tuotetaan perhepäivähoidossa vaihteluvälin ollessa 20 prosentin (Orivesi) ja 1 prosentin (Tampere) välillä painottuen muiden kuntien osalta haitarin alarajaan. Perhepäivähoidon järjestämiskustannuksissa on kunnittain suuria eroja, jotka voivat johtua 2
esimerkiksi matalasta täyttöasteesta tai palvelun järjestämismallista. Palvelumuodon merkitys varhaiskasvatuksen kokonaiskustannuksiin on Orivettä lukuun ottamatta hyvin vähäinen. Vertailussa on kerätty tietoa lasten määrästä hoito- ja kasvatushenkilöstöä kohden joulukuussa. Luvut kuvaavat suunniteltua tilannetta ja vuoden 2018 vertailua varten on tarkoitus kerätä tietoa toteutuneista palvelujen käyttöasteista. Kuntakohtaiset huomiot Kangasalla varhaiskasvatusikäisten lasten määrä on 2017 lievästi noussut. 1-5-vuotiaiden osallistumisaste on seudun keskitasolla 79 prosentissa. Kunnallisia varhaiskasvatuspalveluita käytti 78 prosenttia ja yksityisiä palveluita 22 prosenttia. Kangasalla yksityisiä perhepäivähoitajia on noin 40, joka näkyy yksityisen hoidon tuen käytön osuudessa (11 prosenttia). Palveluseteliyksiköiden määrä on kasvanut myös Kangasalla, mikä näkyy palvelusetelimäärien kasvussa. Varhaiskasvatuksen kokonaiskustannukset ovat seudun keskiarvoa pienemmät. Lastenhoitajia on päiväkodeissa seudun keskiarvoa enemmän, mikä tarkoittaa sitä, että mikäli luonnosvaiheessa oleva varhaiskasvatuslaki toteutuu, asettaa se tarpeen lisätä varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään kelpoisten työntekijöiden määrää tulevaisuudessa. Lempäälässä varhaiskasvatuspalveluiden piirissä olevien lasten määrä on lievästi laskenut vuoteen 2016 nähden. 1-5 -vuotiaiden osallistumisaste on seudun matalin, ollen 73 prosenttia, tämä selittynee osaltaan kotihoidontuen käytön osuudella, joka puolestaan on seudun korkein 26 prosentissa. Kunnallisen varhaiskasvatuksen piirissä Lempäälässä on 85 prosenttia asiakkaista ja yksityisten palveluiden piirissä 15 prosenttia asiakkaista. Palvelusetelin käyttö on vuodesta 2016 laajentunut huomattavasti. Tällä hetkellä palvelusetelin piirissä on 97 asiakasta. Varhaiskasvatuksen kustannukset, kokonaiskustannusten osalta sijoittuvat lähelle seudun keskiarvoa. Uuden varhaiskasvatuslain myötä on Lempäälässä kiinnitettävä tulevaisuudessa erityistä huomioita varhaiskasvatuksen opettajien rekrytointiin, varhaiskasvatuksen opettajien määrä on nyt seudun alhaisimpia, ollen 17 % henkilöstön osuudesta. Nokialla varhaiskasvatuspalveluiden piirissä olevien lasten määrä on ollut hienoisessa laskussa viime vuosien ajan. Osallistumisaste palveluihin on seudun korkein, ollen alle 3- vuotiaiden lasten kohdalla 50 prosenttia ja yli 3- vuotiaiden kohdalla 87 prosenttia. Varhaiskasvatuspalveluiden piirissä olevista lapsista kunnallisia palveluita käyttää 79 prosenttia ja yksityisiä palveluita 21 prosenttia. Kunnallisessa palvelutuotannossa 54 prosenttia lapsista on sijoitettu päiväkotiin ja 4 prosenttia perhepäivähoitoon. Kunnallisten perhepäivähoitajien määrä on vähentynyt viime vuosina ja kunnallinen perhepäivähoito näyttää tulevaisuudessa korvautuvan yksityisellä palvelutuotannolla. Yksityisten palveluiden piirissä olevista lapsista 12 prosenttia on päiväkodeissa ja 7 prosenttia perhepäivähoidossa. Kunnallisten päiväkotien lapsikohtaiset kustannukset Nokialla laskivat edellisistä vuosista ja olivat vuoden 2017 tietojen perusteella seutukunnan edullisimmat. Perusteena muutokselle oli vuoden 2017 tehdyt säästötoimenpiteet sekä esiopetuskustannusten irrottaminen varhaiskasvatuksen kustannuksista. Kunnallisen perhepäivähoidon lapsikohtainen kustannus sen sijaan on Nokialla yli seutukunnallisen keskiarvon. Tämä johtunee varakotijärjestelmästä, jossa kaikkien perhepäivähoidossa olevien lasten varahoito järjestetään aina samassa paikassa eli varakodissa. 3
Varhaiskasvatuksen henkilöstöstä Nokialla 48 prosenttia työskentelee lastentarhanopettajan tehtävässä, 52 prosenttia lastenhoitajan tehtävässä. Mikäli luonnosvaiheessa oleva varhaiskasvatuslaki toteutuu, asettaa se tarpeen lisätä varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään kelpoisten työntekijöiden määrää tulevaisuudessa. Oriveden varhaiskasvatuspalveluiden kysynnän lasku on pysähtynyt toistaiseksi. Ikäluokat kuitenkin pienenevät ja syntyvyys on vakiintunut noin 70 syntyneeseen vuodessa. osallistumisaste palveluihin on hieman alle seudullisen keskiarvon. Orivedellä perhepäivähoito on suhteellisesti seudullisesti suurinta. Kunnallisessa perhepäivähoidossa hoidetaan 20 prosenttia lapsista seudullisen keskiarvon ollessa 3 prosenttia. Perhepäivähoidon varahoito on hoidettu keskitetysti päiväkodissa varahoitoryhmässä, mikä lisää kustannuksia. Oriveden varhaiskasvatuksen kustannukset laskennallista lasta kohden ovat seutukunnan korkeimmat erotuksen keskiarvoon ollessa 1990 euroa / lapsi / vuosi. Keskeinen selittävä tekijä on suuret henkilöstökulut/lapsi. Lasten ja kasvattajien välinen suhdeluku on seutukunnan pienin 5,4 kun seutukunnan keskiarvo on 6,9. Kuluja lisää perhepäivähoidon keskitetty varahoito ja pienet varhaiskasvatusyksiköt, mikä lisää sijaisten käyttöä. Osa yksiköistä on myös tiloiltaan sellaisia, ettei henkilöstön suhdeluvun mukaista lapsimäärää voida ottaa yksikköön varhaiskasvatukseen. Yksityinen varhaiskasvatus on kasvanut yksityisten perhepäivähoitajien määrän lisääntymisen myötä 9 prosenttiin. Palvelusetelin käyttöönottoa selvitetään, joka mahdollistaa yksityisen päiväkodin perustamisen Orivedelle. Orivedellä on tulevaisuudessa kiinnitettä huomioita erityisesti varhaiskasvatuksen opettajien ja sosiaalikasvattajien rekrytointiin. Varhaiskasvatuksen opettajien ja sosionomien määrä on nyt seudun alhaisimpia, ollen 34 prosenttia henkilöstön osuudesta seudullisen keskiarvon ollessa 42 prosenttia. Pirkkalassa varhaiskasvatuksen osallistumisaste on seudun korkeimpien joukossa ja viime vuosien kuluessa se on ollut vahvassa kasvutrendissä. Vaikka varhaiskasvatusikäisten lasten määrä onkin vähentynyt, on kohonnut osallistumisaste lisännyt varhaiskasvatuspalveluiden kysyntää. Yksityisen varhaiskasvatuksen osuus Pirkkalassa oli vuoden 2017 lopussa 20 prosenttia ja se on noussut vuonna 2018 uuden palvelusetelipäiväkodin aloitettua toimintansa Pereellä. Pirkkalassa kasvun ja oppimisen tukea saavien lasten osuus on seutukunnalla toiseksi suurin, minkä syitä olisi mielenkiintoista selvittää. Palveluiden kustannukset ovat seudun keskiarvon yläpuolella myös henkilöstökulujen osalta. Kunnan päiväkodeissa on seudun koulutetuimmat kasvattajat, kun varhaiskasvatuksen sosionomien ja opettajien osuus on yli puolet seudun keskiarvon ollessa 41 prosenttia. Tampereella varhaiskasvatusikäisten lasten määrä on 2017 hieman noussut vuoteen 2016 nähden. Lievää nousua selittää vieraskielisten lasten osuuden kasvu. 1-5-vuotiaiden osallistumisaste on seudun keskitasoa, 79 prosenttia. Alle 3-vuotiaiden osallistumisaste oli 45 prosenttia ja yli 3-vuotiaiden 83 prosenttia. Osallistumisasteessa ei ole huomioitu yksityisen hoidon tuella olevia lapsia jonka piirissä Tampereella on noin 5 prosenttia 1-5-vuotiaista. Palvelusetelillä järjestetty varhaiskasvatus kasvoi vuonna 2017 Tampereella 33 prosentilla ja setelin käyttö on lisääntynyt vuoden 2018 alussa edelleen voimakkaasti. Keväällä 2018 palveluseteliä käytti jo yli 1000 varhaiskasvatusikäistä lasta. Palvelusetelin kasvu ei ole kuitenkaan vähentänyt kunnallisen palvelutuotannon määrää. Taloustilanteen piristyminen vuoden 2017 jälkimmäisellä puoliskolla näkyy selkeästi maksettujen avustusten laskuna. Kotihoidon tukea maksettiin vuoden 2017 lopussa vähemmän 4
kuin koskaan 2000-luvulla aiemmin. Syntyvyyden laskun lisäksi entistä useampi lapsi siirtyi työllisyystilanteen parantuessa kotihoidosta päiväkotihoitoon. Kunnallisten päiväkotien lapsikohtaiset kustannukset Tampereella nousivat edellisestä vuodesta ja olivat vuonna 2017 seudun keskiarvon mukaiset. Osittain nousua selittävät muutokset laskentaperusteissa. Henkilöstökulut lasta kohden olivat seutukuntien pienimmät mutta kokonaiskustannuksia kasvattivat keskimääräistä korkeammat tila- ja ateriakulut. Ylöjärven varhaiskasvatuksessa lasten määrä on vähentynyt, mutta osallistumisaste varhaiskasvatuspalveluihin on korkea. Tämän johdosta erityisesti kunnallisella puolella päiväkotipaikkojen järjestäminen on ollut ajoittain haasteellista. Yksityisen varhaiskasvatuksen puolella paikkoja on vapaana, minkä johdosta yksityisen varhaiskasvatuksen osuus ei ole Ylöjärvellä kasvanut. Varhaiskasvatuspalvelujen tuottamisen kustannukset ovat seudullisesti verrattuna alhaiset. Henkilöstökulut ovat alhaiset ja lisäksi muiden menojen osuus on huomattavan korkea verrattuna muihin seutukuntiin. Näitä asioita on selviteltävä tarkemmin. Vesilahden varhaiskasvatuksessa lasten määrä on laskussa. Alle 3-vuotiaiden osallistumisaste varhaiskasvatukseen on seutukunnan korkein ja yli 3-vuotiaiden osaltakin seutukunnan korkeampia. Kunnalliset varhaiskasvatuspaikat ovat riittäneet ja kunnallisen varhaiskasvatuksen osuus on 94 prosenttia varhaiskasvatuksen tuotannosta. Vesilahdessa yksityistä varhaiskasvatusta tarjotaan perhepäivähoitona yksityisen hoidon tuen ja yksityisen hoidontuen kuntalisän avulla. Sen osuus varhaiskasvatuksen tuotannosta on vain 6 prosenttia. Varhaiskasvatuksen kustannukset laskennallista lasta kohden ovat seutukunnallista keskitasoa. Ikävakioidun toetutuneen hoitopäivän hinta on seutukunnan korkeimpia; johtuen lasten määrästä hoitoja kasvatushenkilöä kohden ja alle- 3-vuotiaiden suuresta osallistumisprosentista varhaiskasvatukseen. Keskimäärinen lapsikohtainen asiakasmaksutulo on Vesilahdessa seutukunnan kolmanneksi korkein. Tulevaisuudessa Vesilahden varhaiskasvatuksen työntekijöiden rekrytoinnissa tulee kiinnittää huomiota kasvatus-, opetus ja hoitohenkilökunnan koulutustaustaan. Vuoden 2030 alusta lukien kasvatus-, opetusja hoitotehtävissä vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Nyt lastenhoitajan kelpoisuus on 58 prosentilla henkilökunnasta ja muilla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus on yhteensä 42 prosentilla. 5