Varhaiskasvatuslaki uudistuu - mikä muuttuu?

Varhaiskasvatuslaki uudistuu - mikä muuttuu? 7.9.2018, Rovaniemi Aluehallintoviraston koulutus Kirsi Alila, KT, opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen ja varhaiskasvatuksen osasto

Varhaiskasvatuksen lainsäädäntö uudistuu Uusi varhaiskasvatuslaki (540/2018, HE 40/2018), valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksesta (753/2018) sekä OKM:n asetus yksityisten palveluntuottajien varhaiskasvatuksesta (xx/2018) Täsmennyksiä myös valtioneuvoston asetukseen yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista (794/2004, 20 ja 26 ) Vanha varhaiskasvatuslaki (36/1973) ja päivähoitoasetus (239/1973) kumoutuvat Useassa eri sosiaalihuollon laissa olevat säännökset on koottu uuteen varhaiskasvatuslakiin; edelleen sovellettava sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annettua lakia (569/2009) Ohjausvaikutus paranee: Laki ajanmukaistuu, selkiytyy ja tarkentuu käsitteellisesti -> säännösten soveltaminen ja oikeuksien selvittäminen helpottuu Koskee sekä kunnan järjestämää että yksityistä varhaiskasvatusta 2 2

Voimaantulosta ja lain soveltamisesta Varhaiskasvatuslaki ja asetus varhaiskasvatuksesta sekä OKM:n asetus yksityisten palveluntuottajien varhaiskasvatuksesta voimaan 1.9.2018. Päiväkodin johtajien kelpoisuutta koskevaa 31 :ä sekä päiväkodin henkilöstön rakennetta koskevaa 37 :ä sovelletaan 1.1.2030 lukien. Vardan soveltaminen: Kunnan ja kuntayhtymän tulee tallentaa tiedot tuottajasta, sen toimipaikoista ja lapsista 1.1.2019 lukien ja tiedot henkilöstöstä ja huoltajista 1.9.2019 lukien. Yksityisen palvelun tuottajan tulee tallentaa tiedot tuottajasta, sen toimipaikoista ja lapsista 1.1.2020 lukien ja tiedot henkilöstöstä ja huoltajista 1.9.2020 lukien. 3

Mitä uutta varhaiskasvatuslaissa/koonti Uuteen varhaiskasvatuslakiin on tehty monia täsmennyksiä Tavoitteisiin on lisätty yhdenvertaisuuden edistäminen (3 ). Lapsen edun ensisijaisuutta varhaiskasvatusta järjestettäessä on korostettu (4 ). Varhaiskasvatusta on pyrittävä järjestämään lähellä palvelun käyttäjiä (5 ). Monialainen yhteistyö ja kehittäminen (7 ): lisätty varhaiskasvatuksen ja soten yhteistyövelvoitetta lapsen tuen tarpeisiin vastaamiseksi vakan järjestäjä ja tuottaja voivat kehittää toimintaansa kuntien ja muiden vakajärjestäjien, viranomaisten, korkeakoulujen, oppilaitosten, tutkimuslaitosten sekä järjestöjen kanssa Lasta tulee suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä (10 ). Ruokailu tulee järjestää ohjatusti kaikille läsnä oleville lapsille (11 ). Varhaiskasvatuksen erityisopettaja osallistuu lapsen tuen tarpeen ja tukitoimenpiteiden arviointiin tarpeen mukaan, kun lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa laaditaan (23 ).

Mitä uutta varhaiskasvatuslaissa/koonti Uuteen varhaiskasvatuslakiin on tehty monia täsmennyksiä, jotka toteutuessaan parantavat varhaiskasvatuksen laatua Vuorohoitoa järjestetään tarpeen mukaan lapselle, joka tarvitsee sitä vanhemman tai muun huoltajan työssäkäynnin tai opiskelun vuoksi (13 ). Kuntien ohjaus- ja neuvontavelvoitetta vahvistettu (16 ) 2 viikon hakuaikaa sovelletaan myös muuttotilanteissa, jos muutto toiseen kuntaan tapahtuu työn tai opintojen takia, eikä varhaiskasvatuksen alkamisajankohta ole ollut ennakoitavissa (17 ). Muutoksenhakua koskevaa säätelyä on selkeytetty (luku 12, 62 -). Tiedonsiirto varhaiskasvatuksen, viranomaisten ja kodin välillä helpottuu (luku 13) Korkeammin koulutetun henkilöstön osuus nousee päiväkodeissa (35 ), kuitenkin moniammatillinen henkilöstörakenne säilyy

Lain luvut 1 luku Yleiset säännökset 2 luku Varhaiskasvatuksen järjestäminen 3 luku Oikeus varhaiskasvatukseen 4 luku Menettelysäännökset 5 luku Varhaiskasvatuksen suunnittelu ja arviointi 6 luku Henkilöstö ja kelpoisuusvaatimukset 7 luku Henkilöstön mitoitus, rakenne ja täydennyskoulutus 8 luku Salassapito ja tietojen vaihto 9 luku Yksityisen palvelujen tuottajan järjestämä varhaiskasvatus 10 luku Hallinto ja valvonta 11 luku Rahoitus ja asiakasmaksut 12 luku Oikeusturvakeinot ja muutoksenhaku 13 luku Varhaiskasvatuksen tietovaranto 14 luku Voimaantulo ja siirtymäsäännökset 6

Lapsen etu keskiössä Varhaiskasvatusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. (4 ) Varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä, kehitys ja muut edellytykset huomioon ottaen. Lasta tulee suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä. Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava asianmukaisia ja niissä on huomioitava esteettömyys. (10 ) Varhaiskasvatuksen tavoitteita täydennetty (3 kohta 6): Varhaiskasvatuksen tavoitteena on antaa kaikille lapsille yhdenvertaiset mahdollisuudet varhaiskasvatukseen, edistää yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä antaa valmiuksia ymmärtää ja kunnioittaa yleistä kulttuuriperinnettä sekä kunkin kielellistä, kulttuurista, uskonnollista ja katsomuksellista taustaa; Ruokailu järjestetään ohjatusti kaikille läsnä oleville lapsille. (11 ) 7

Muutoksia järjestämiseen liittyen Kunnan on pyrittävä järjestämään varhaiskasvatusta lähellä palvelun käyttäjiä ottaen huomioon asutuksen sijainti sekä liikenneyhteydet. (5 ) Vuorohoitoa järjestetään iltaisin, öisin, viikonloppuisin ja arkipyhinä päiväkodeissa tai perhepäivähoidossa. Vuorohoitoa on järjestettävä lapselle, joka tarvitsee sitä huoltajan työssäkäynnin tai opiskelun vuoksi. (13 ) 8

Toimintamuodot Päiväkotitoiminta, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatustoiminta Avoimeen varhaiskasvatustoimintaan sovelletaan: Lain 4, 10-11, 20-22 ja 24 :ää sekä 63 64 :ää. Eli säännökset lapsen edun ensisijaisuudesta, palveluiden tuottamistavasta, varhaiskasvatusympäristöstä, osallisuudesta ja vaikuttamisesta, varhaiskasvatussuunnitelman perusteista ja paikallisista varhaiskasvatussuunnitelmista sekä valvontaviranomaisen päätöksiin liittyvistä oikeusturvakeinoista. Sekä 10 11 lukua eli rahoitus ja asiakasmaksut sekä hallinto ja valvonta Vain kunta tai kuntayhtymä voi järjestää tai hankkia tämän lain mukaista avointa varhaiskasvatustoimintaa. Esim. srk:n toimintaan ei sovelleta vakalakia. Varhaiskasvatuksen lain 3 :ssä säädettyjä tavoitteita noudatetaan soveltuvalla tavalla avoimessa varhaiskasvatustoiminnassa. 9

Monialainen yhteistyö Lapsen oikeuteen saada kehityksensä ja hyvinvointinsa tueksi sosiaali- ja terveydenhuollon tukitoimia ja palveluja sovelletaan sosiaalihuoltolakia (1301/2014), vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annettua lakia (380/1987), kehitysvammaisten erityishuollosta annettua lakia (519/1977) ja terveydenhuoltolakia (1326/2010) sekä mitä sosiaalija terveydenhuollon palveluista muualla laissa säädetään. Varhaiskasvatuksen järjestäjän ja tuottajan on tarpeen mukaan toimittava yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavien tahojen kanssa lapsen tarvitseman tuen ja palvelujen kokonaisuuden arvioimiseksi, suunnittelemiseksi ja toteuttamiseksi. Yhteydenotosta sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi säädetään sosiaalihuoltolain 35 :ssä. (7,2 uusi) Varhaiskasvatuksen järjestäjä ja tuottaja voivat kehittää toimintaansa yhteistyössä kuntien ja muiden varhaiskasvatuksen järjestäjien, viranomaisten, korkeakoulujen, oppilaitosten, tutkimuslaitosten sekä järjestöjen kanssa. (7,3 uusi) 10 10

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, 23 Laaditaan päiväkodissa ja perhepäivähoidossa jokaiselle lapselle Kirjataan tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi Suunnitelmana kirjataan myös lapsen tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen Laaditaan yhteistyössä henkilöstön ja huoltajien kesken, laatimisesta vastaa varhaiskasvatuksen opettajaksi kelpoinen henkilö Varhaiskasvatuksen erityisopettaja osallistuu lapsen tuen tarpeen, tukitoimenpiteiden tai niiden toteuttamisen arviointiin tarpeen mukaan. Varhaiskasvatuksen sosionomin osaamista voidaan hyödyntää erityisesti lasten ja perheiden palvelujärjestelmän tuntemuksen osalta. Jos tuen tarpeen arviointi edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten asiantuntemusta, on näiden osallistuttava arvioinnin tekemiseen varhaiskasvatuksen järjestäjän pyynnöstä. 11 11

Menettely- ja oikeusturvakeinot selkeytyvät Kunnan on järjestettävä varhaiskasvatukseen oikeutetun lapsen vanhemmille tai muille huoltajille neuvontaa ja ohjausta heidän käytettävissään olevista varhaiskasvatuspalveluista. (16 ) Mikäli varhaiskasvatuksen tarve johtuu työllistymisestä, opinnoista, koulutuksesta tai muutosta toiseen kuntaan työn tai opintojen takia, eikä tarpeen alkamisajankohta ole ennakoitavissa, varhaiskasvatuspaikkaa on haettava niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen kuin lapsi tarvitsee paikan. (17 ) Varhaiskasvatuksen järjestämisestä on tehtävä päätös tai sopimus (18 ) 12

Menettely- ja oikeusturvakeinot selkeytyvät Ensivaiheen oikeusturvakeinona edelleen oikaisuvaatimus kunnan monijäseniselle toimielimelle (62 ) Perusteluissa todettu mm. varhaiskasvatusoikeuden laajuus sekä muut oikeuden käyttämiseen liittyvät seikat, kuten toimintamuoto ja yksikkö, joista kunta tekee päätöksen Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen saa tietyissä tapauksissa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen (62 ) Perusteluissa todettu mm. järjestämisvelvollisuus (asuminen/oleskelu 6 sekä kieli 8 ), varhaiskasvatusoikeuden laajuus (12 ), vuorohoito (13 ), varhaiskasvatuspaikan säilyminen (15 ), varhaiskasvatukseen pääsyn estyminen (harkinnanvaraista) olisivat asioita, joita voisi oikaisumenettelyn jälkeen saattaa hallinto-oikeuden tutkittavaksi Menettelyt ja määräajat päivitetty vastaamaan yleislainsäädäntöä 13

Yksityinen varhaiskasvatus säilyy pääosin ennallaan Yksityisten palveluntuottajien ilmoitusmenettelystä ja valvonnasta säädetään varhaiskasvatuslaissa (44 ) Ilmoitus ennen toiminnan aloittamista Aluehallintovirastot vievät tiedot Valveri-rekisteriin päiväkotien osalta, kunta pitää luetteloa perhepäivähoidosta Omavalvontasuunnitelma Valvontaviranomaiset: kunta, aluehallintovirasto, Valvira 44 :n 6 momentin mukaan ilmoitusten tekemisestä, sisällöstä ja ilmoitukseen liitettävistä asiakirjoista voidaan antaa tarkempia säännöksiä opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella -> Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus yksityisten palveluntuottajien varhaiskasvatuksesta > voimaan 1.9.2018 14

Hallinto ja valvonta säilyy pääosin ennallaan Lakiesityksessä ei ole mukana maakuntauudistusta, pykälät tulevat siis muuttumaan, kun Luova-virastoa koskevat muutokset voimaan Pääsääntöisesti valvonnan toimivaltasäännökset ovat samat kuin sosiaalihuollon puolella, toimijoina mm. kunnat ja aluehallintovirastot (52 ). Vastuita selkeytetty, ministeriö ei suorita valvontaa tai käsittele kanteluita. Sosiaaliasiamies (53 ) Muistutus ja kantelu (54 ) Kantelun siirtäminen muistutukseksi mahdollistettu (54.4 ) 15

Tiedon siirto varhaiskasvatuksen, viranomaisten ja kodin välillä helpottuu Varhaiskasvatuksen asiakkuus ja siihen liittyvät tiedot eivät enää ole kaikilta osin salassa pidettäviä. Varhaiskasvatus lähenee tältä osin perusopetusta. Julkisuuslakia sovelletaan myös yksityisen palveluntuottajan järjestämään ja tuottamaan varhaiskasvatukseen. (40 ) Laissa edelleen sääntöjä siitä, mitä varhaiskasvatuksen henkilöstö saa työssä kuulemastaan ilmaista ja mitä ei. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma on salassa pidettävä. Lapsen ja hänen perheensä tietoja saa muutoinkin käsitellä vain siinä laajuudessa, kuin varhaiskasvatuksen järjestämiseksi on tarpeen. Salassa pidettäviä ovat edelleen muun muassa henkilön tuloja ja varallisuutta, terveydentilaa ja vammaisuutta sekä elintapoja ja muita henkilökohtaisia oloja koskevat tiedot. 16

Tiedon siirto varhaiskasvatuksen, viranomaisten ja kodin välillä helpottuu Viestintä mm. kodin ja varhaiskasvatuksen välillä kuitenkin helpottuu, kun varhaiskasvatusasiat eivät enää ole kaikilta osin salaisia. Lapsen tuen ja turvallisen varhaiskasvatuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot voivat liikkua niitä tarvitsevien viranomaisten ja päiväkodin tai perhepäiväkodin välillä. (41 ) Ministeriö ei ota kantaa yksittäisiin kaupallisiin tuotteisiin (mm. Wilma tmv). Salassa pidettävien henkilötietojen käsittelyn tulee tapahtua vastaisuudessakin erityisen huolellisesti ja turvallisesti siten, että sivulliset eivät niitä näe, kuule tai saa haltuunsa. 17

EU:n tietosuoja-asetus OKM valmistellut ohjeistusta, löytyy OKM:n sivuilta http://minedu.fi/henkilotietojen-kasittely-oppilaitoksissa Varhaiskasvatuksen järjestäminen henkilötietojen käsittelyn perusteena Kerättävien henkilötietojen oltava tähän tarkoitukseen nähden tarpeellisia Esim. nimet naulakossa eivät muodosta rekisteriä ja esim. piirustukset seinillä -> OK Valokuvien ottaminen riippuu käyttötarkoituksesta Julkaiseminen Internet-sivuilla vaatii huoltajien luvan, tai jos kuva halutaan jakaa ryhmälle Henkilökunnan opetuskäytössä puolestaan voi olla sallittua 18

Henkilöstön mitoitus säilyy ennallaan Päiväkodin henkilöstön mitoitus laissa 35 Perhepäivähoidon mitoitus laissa 38 Molemmista säädetään tarkemmin asetuksella ks. Jäljempänä varhaiskasvatusasetuksesta 19

Moniammatillinen henkilöstörakenne kehittyy Lain tullessa voimaan: Kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivasta henkilöstöstä vähintään kolmanneksella tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus ja muilla vähintään lastenhoitajan kelpoisuus. (Kyseessä tekninen tarkistus, nyk. sanamuoto joka kolmannella) Vuoden 2030 alusta: Kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivasta henkilöstöstä vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus. Muilla tulee olla vähintään varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus. (ns. joustava 1 + 1 + 1 -malli) 20

Henkilöstön uudet tehtävänimikkeet ja kelpoisuudet Varhaiskasvatuksen opettaja Kasvatustieteen kandidaatti, (johon sisältyy varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot) Varhaiskasvatuksen sosionomi Sosiaali- ja terveysalan amktutkinto (johon sisältyvät varhais-kasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet vähintään 60 op opinnot) Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto Soveltuva sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava soveltuva tutkinto (tarkemmin asetuksella) Päiväkodin johtaja Varhaiskasvatuksen opettaja tai varhaiskasvatuksen sosionomi ja kasvatustieteen maisterin tutkinto 2030 Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Opettajan kelpoisuus + erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot Perhepäivähoitaja Ammattitutkinto tai muu alalle soveltuva koulutus lisäksi mahdollisuus täydentää opintoja -> kelpoisuus 21

Kelpoisuudet säilyvät Tehtävänimikkeet voimaan 1.9.2018, päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimukset 31 :n mukaisina kuitenkin vasta 1.1.2030. Lain tullessa voimaan opettajien, sosionomien, lastenhoitajien sekä johtajien kelpoisuudet nykyisiin ja vastaaviin tehtäviin säilyvät. Esimerkiksi lain voimaantullessa kelpoiset sosionomitaustaiset lastentarhanopettajat ovat kelpoisia toimimaan myös varhaiskasvatuksen opettajina. Kelpoisuuden saavuttavat myös ne henkilöt, jotka on hyväksytty opiskelemaan alaa, tai aloittavat korkeakouluopinnot vuoden kuluessa lain voimaantulosta kuitenkin niin, että korkeakouluopinnot tulee saattaa loppuun 31.7.2023 mennessä ja toisen asteen opinnot 31.12.2021 mennessä. Perhepäivähoitajille luotu mahdollisuus jatkokouluttautua varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin suorittamalla asetuksella tarkemmin säädettävät 30 osaamispisteen laajuiset opinnot. 22

26 Varhaiskasvatuksen opettaja Kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin on vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot joista voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella tai jota on täydennetty mainituilla opinnoilla. -> Kelpoisia varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin ovat myös ne kasvatustieteen maisterin tai sitä ylemmän kasvatustieteen korkeakoulututkinnon suorittaneet, joiden tutkinto sisältää tai jota on täydennetty vaadittavilla opinnoilla. 23

Lastentarhanopettajien kelpoisuudet säilyvät siirtymäsäännöksillä Kaikki lastentarhanopettajaksi lain voimaan tullessa kelpoiset henkilöt ovat lain voimaantulon jälkeenkin kelpoisia varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin riippumatta siitä, ovatko he sosionomeja vai kasvatustieteen kandidaatteja. (75.1 ) Siirtymäsäännöksillä on turvattu myös 31.8.2019 mennessä sosionomin AMK-tutkinto-ohjelmaan hyväksyttyjen ja sieltä 31.7.2023 mennessä valmistuneiden kelpoisuus opettajatehtäviin. (75.2 ) 24

27 Varhaiskasvatuksen sosionomi Kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäviin on vähintään sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon sisältyvät varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot, joista voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella tai sosionomin tutkinto, jota on täydennetty mainituilla opinnoilla. 25

Varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus Kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäviin on vähintään sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon tulee sisältyä varhaiskasvatukseen suuntautuneet vähintään 60 opintopisteen laajuiset varhaiskasvatuksen opinnot. Opinnoista voidaan säätää vielä tarkemmin asetuksella. Kelpoisuuden tuo myös sosionomin tutkinto, johon opinnot eivät ole sisältyneet, mutta jota on täydennetty mainituilla opinnoilla. Kelpoisia varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäviin ovat myös ne ylemmän sosiaalija terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet, joiden tutkinto sisältää tai jota on täydennetty vaadittavilla opinnoilla. Myös kasvatustieteen kandidaatti voi toimia varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävässä, mikäli hän on lain voimaan tullessa ollut kelpoinen lastentarhanopettajaksi. 26

28 Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävään on kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava soveltuva tutkinto, joihin sisältyy tai joita on täydennetty riittävän laajoilla lasten hoidon, kasvatuksen ja opetuksen tutkinnonosilla. Edellä 1 momentissa tarkoitetuista soveltuvista tutkinnoista ja riittävistä tutkinnonosista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. -> ks. jäljempänä 27

Varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus Nykyisten lastenhoitajien kelpoisuudet säilyvät, mikäli he lain voimaan tullessa tai 5 vuotta ennen lain voimaan tuloa ovat olleet kelpoisina virka- tai työsuhteessa varhaiskasvatuksen hoito- ja kasvatustehtävissä. Kelpoisuus varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin on myös henkilöillä, jotka enintään 5 vuotta ennen tämän lain voimaantuloa ovat suorittaneet vaadittavat opinnot tai ovat lain voimaan tullessa aloittaneet vaadittavat toisen asteen opinnot ja opinnot on suoritettu 31.12.2021 mennessä. Perhepäivähoitajille luotu mahdollisuus jatkokouluttautua varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin suorittamalla asetuksella tarkemmin säädettävät 30 osaamispisteen laajuiset opinnot. 28

29 Perhepäivähoitaja Kelpoisuusvaatimuksena perhepäivähoitajan tehtäviin on tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu alalle soveltuva koulutus. -> Perhepäivähoitajien kelpoisuusvaatimukset säilyvät entisen kaltaisina. 29

30 Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtäviin on: 1) kelpoisuus varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään, jonka lisäksi on suoritettu erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, joista säädetään valtioneuvoston asetuksella; tai 2) kasvatustieteen maisteri pääaineena erityispedagogiikka (varhaiserityisopettajan koulutus). 30

Varhaiskasvatuksen erityisopettajan kelpoisuus Kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtäviin on kelpoisuus varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin, jonka lisäksi on suoritettava erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, joista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Ammatillisia valmiuksia antavat opinnot ovat vähintään 60 opintopisteen laajuiset. Lisäksi kelpoisuuden erityisopettajan tehtäviin voi saavuttaa suorittamalla kasvatustieteen maisterin tutkinnon, jossa pääaineena on erityispedagogiikka. Sosionomi, jolla on kelpoisuus varhaiskasvatuksen opettajan tehtävään, on kelpoinen toimimaan erityisopettajan tehtävissä, suoritettuaan yliopiston vaatimat lisäopinnot. 31

31 Päiväkodin johtaja Kelpoisuusvaatimuksena päiväkodin toiminnasta vastaavan johtajan tehtävään on kelpoisuus 26 tai 27 :ssä tarkoitettuun varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin tehtävään ja vähintään kasvatustieteen maisterin tutkinto sekä riittävä johtamistaito. 32

Päiväkodin johtajan kelpoisuus ennen vuotta 2030 Kunnan varhaiskasvatuksen hallinnollisten johtotehtävien osalta ei enää säädetä kelpoisuusvaatimuksista varhaiskasvatuslaissa. Tämä vastaa käytäntöä kunnan muilla toimialoilla. Lain voimaantullessa kelpoisuusehdot täyttävät päiväkodin johtajina toimivat henkilöt tai 5 vuotta ennen lain voimaan tuloa virka- tai työsuhteessa päiväkodin johtajana tai varhaiskasvatuksen hallinnollisena johtajana toimineet henkilöt säilyttävät kelpoisuutensa ja ovat kelpoisia toimimaan päiväkodin johtajina, myös vuoden 2030 jälkeen. Varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden omaava henkilö (riippumatta onko hän kandidaatti- vai sosionomitaustainen) on kelpoinen toimimaan päiväkodin johtajana vuoteen 2030 asti. Tämän jälkeen häneltä edellytetään lisäksi kasvatustieteen maisterin tutkintoa. Niiden henkilöiden, jotka on hyväksytty suorittamaan sosionomi (AMK) tutkintoa vuosi lain voimaantulon (1.9.2019) jälkeen, tulee suorittaa sosionomi (AMK) tutkinnon lisäksi kasvatustieteen maisterin tutkinto saavuttaakseen päiväkodin johtajan kelpoisuuden jo ennen vuotta 2030. 33

Päiväkodin johtajan kelpoisuus vuodesta 2030 eteenpäin Päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimus on vuodesta 2030 lähtien varhaiskasvatuksen opettajan tai varhaiskasvatuksen sosionomin kelpoisuus ja vähintään kasvatustieteen maisterin tutkinto sekä riittävä johtamistaito. Lain voimaan tullessa kelpoisuusehdot täyttävät päiväkodin johtajina toimivat henkilöt tai 5 vuotta ennen lain voimaan tuloa virka- tai työsuhteessa päiväkodin johtajana tai varhaiskasvatuksen hallinnollisena johtajana toimineet henkilöt säilyttävät kelpoisuutensa ja ovat kelpoisia toimimaan päiväkodin johtajina myös vuoden 2030 jälkeen. 34

32 Steinerpedagogisen päiväkodin henkilöstön kelpoisuus Steinerpedagogisten varhaiskasvattajien opintojen on laajuudeltaan vähintään vastattava niitä opintoja, jotka tuottavat 26 :ssä tarkoitetun kelpoisuuden. Opetushallituksen on hyväksyttävä steinerpedagogisten varhaiskasvattajien opintojen opetussuunnitelma ja sen olennaiset muutokset ennen sen käyttöönottoa. Sen lisäksi, mitä kelpoisuuksista tässä laissa säädetään, myös henkilö, joka on suorittanut 1 momentissa tarkoitetut steinerpedagogiset varhaiskasvattajan opinnot, on kelpoinen toimimaan steinerpedagogiseen kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvaa varhaiskasvatusta järjestävässä päiväkodissa sellaisissa tehtävissä, joissa edellytetään 26 :ssä tarkoitettua kelpoisuutta. - Pykälä on uusi, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen osalta vastaavan kaltaiset säännökset ovat opetustoimen henkilöstön kelpoisuuksista annetussa asetuksessa 35

Valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksesta Uusi asetus varhaiskasvatuksesta (753/2018) voimaan 1.9.2018 Varhaiskasvatusasetuksella säädetään päiväkodin ja perhepäiväkodin henkilöstön mitoituksesta, varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuuden tuottavista opinnoista sekä perhepäivähoitajan kelpoisuudesta varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin. Henkilöstön mitoitus säilyy nykyisenä eli päiväkodissa 1:4 alle 3-v osalta ja 3 vuotta täyttäneiden osalta 1:8 Lastenhoitajan kelpoisuuden tuottavat opinnot säilyvät nykytilaa vastaavina ottaen huomioon ammatillisen koulutuksen uusi tutkintorakenne. Varhaiskasvatuslain voimaantulosäännökset turvaavat nykyisen henkilöstön kelpoisuuden jatkumisen. Perhepäivähoitaja voi saavuttaa varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuuden suorittamalla lisäopinnot (30 osp). 36 36

Lastenhoitajan kelpoisuuden tuottavat opinnot Kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, joka sisältää tai jota on täydennetty varhaiskasvatuksen ja perhetoiminnan TAI kommunikaation ja viittomakielisen ohjauksen osaamista tuottavilla pakollisilla tutkinnon osilla. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, joka sisältää tai jota on täydennetty lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamista tuottavilla pakollisilla tutkinnon osilla. Vammaistyön osaamista tuottavat pakolliset tutkinnon osat suorittaneelle on kuitenkin riittävää suorittaa vain lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisen tutkinnon osa (40 osp). Varhaiskasvatuslain 28 :ssä tarkoitettu muu vastaava soveltuva tutkinto on (vanha) viittomakielisen ohjauksen perustutkinto. (Varhaiskasvatusasetus 3 ) 37

Perhepäivähoitajan kelpoisuus lastenhoitajan tehtäviin Perhepäivähoitajan ammattitutkinnon tai vastaavan osaamisen tuottavan kasvatus- ja ohjausalan ammattitutkinnon suorittanut henkilö on kelpoinen varhaiskasvatuslain 28 :ssä tarkoitettuun varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävään suoritettuaan kasvatus- ja ohjausalan perustutkinnosta varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan osaamista tuottavan tutkinnon osan. ( Varhaiskasvatusasetus 4 ) 38

Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista ja erikoistumiskoulutuksista (794/2004) Asetuksen 20 (Opettajan koulutuksen rakenne) päivitettiin vastaamaan uudistunutta tehtävänimikettä varhaiskasvatuksen opettaja. Kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon johtavaan koulutukseen voi sisältyä varhaiskasvatuksen opettajan koulutus. Asetuksen 26 (Todistukset) päivitettiin niin, että yliopiston on merkittävä tutkintotodistukseen varhaiskasvatuslaissa tarkoitettu kelpoisuus. Jos tutkintoon sisältyy 19 :ssä tarkoitettuja opettajankoulutuksen opintoja, tutkintotodistukseen merkitään opintojen tuottama opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998) tarkoitettu kelpoisuus tai varhaiskasvatuslaissa (540/2018) tarkoitettu kelpoisuus. 39 39

5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu Hallitus päätti 31.8.2017 käynnistää kokeilun vuosina 2018-2019 viisivuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Kokeiluun varattu 5 milj. euroa. Hakuaika oli 2.2.-9.3.2018. Rahoitusta koskeva uusi haku tulossa syksyllä 2018. Avustuksen sai kompensoimaan maksutulojen menetystä. Kehysriihessä päätetty uusi 5 milj. euron rahoitus vuosille 2019-2020 Tavoitteena Nostaa osallistumisastetta (5v ja perheen nuoremmat lapset) Edistää koulutuksellista tasa-arvoa Selvittää maksuttomuuden kustannusvaikutuksia Edistää vanhempien työllistymistä Selvittää 5-vuotiaiden varhaiskasvatuksen toteutustapaa ja pedagogiikan kehittämistarpeita erityisesti esiopetukseen Varhaiskasvatuksen palveluohjauksen kehittäminen. 40

5-vuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeilu Avustusta ovat voineet hakea kunnat. Yksityiset varhaiskasvatuspalvelujen tuottajat voivat olla kokeilussa mukana sopimalla asiasta kunnan kanssa. Kokeilussa mukana (19 kuntaa): Harjavalta, Forssa, Miehikkälä ja Virolahti, Turku, Somero, Leppävirta, Mäntyharju, Helsinki, Kempele, Iisalmi, Kotka, Salo, Oulu, Liperi, Sonkajärvi, Kitee, Kirkkonummi, Taivassalo kokeilussa mukana olevien lasten määrä (noin 12 400) on reilu 20 % vuonna 2013 syntyneistä OPH:n verkosto kuntien tukena 41

Tasa-arvon tukeminen varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatuksen tasa-arvoa tuetaan uudella 10 miljoonan euron määrärahalla vuodelle 2019. Rahalla voidaan pienentää ryhmäkokoja ja palkata lisähenkilöstöä haasteellisilla alueilla toimivissa päiväkodeissa. Aiemmin esi- ja perusopetuksessa käytetty rahoitusmuoto on tutkijoiden suosittelema eriarvoisuuden torjunnan väline, jossa kriteereinä on käytetty mm. alueen koulutustasoa ja työttömyyttä. Tasa-arvoavustus kohdennetaan varhaiskasvatuksen järjestäjille, ja avustuksen myöntämisen perusteena voidaan käyttää vastaavia kriteerejä kuin esi- ja perusopetuksen valtionavustuksessa. Avustuksen tulee jakamaan Opetushallitus. 42

Lisätietoja Varhaiskasvatuslaki, eduskunnanvastaus, sivistysvaliokunnan mietintö ja hallituksen esitys varhaiskasvatuslaista eduskunnan sivuilla Varhaiskasvatusasetus https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20180753 Lausuntojen yhteenveto ministeriön sivuilla Usein kysyttyjä kysymyksiä ministeriön sivuilla Artikkeli lakiesityksestä ministeriön sivuilla Maksutonta varhaiskasvatusta koskevan kokeilun tiedote ministeriön sivuilla Kehysriihipäätöksiä varhaiskasvatuksesta ministeriön sivuilla Asiakasmaksulain indeksitarkistus voimaan 1.8.2018 ministeriön sivuilla 43

Ajankohtaisia raportteja Repo, L ym. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden 2016 toimeenpanon arviointi. Varhaiskasvatussuunnitelmien käyttöönotto ja sisällöt. Karvin julkaisut 16:2018. Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa. Kehittämisryhmän loppuraportti. OKM julkaisuja 2017:34. Kiusaamisen ehkäisy sekä työrauhan edistäminen varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa sekä toisella asteella. Loppuraportti. OKM julkaisuja 2018:16. Puroila ja Kinnunen. Selvitys varhaiskasvatuksen lainsäädännön muutosten vaikutuksista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 78/2017. Määttä, Koivula, Huttunen, Paananen, Närhi, Savolainen, Laakso. Lasten sosioemotionaalisten taitojen tukeminen varhaiskasvatuksessa. Tilannekartoitus. Jyväskylän yliopisto. 6.10.2017. Karila, Kosonen ja Järvenkallas. Varhaiskasvatuksen kehittämisen tiekartta vuosille 2017-2030. OKM julkaisuja 2017:30. Mikkola, Repo, Vlasov, Paananen, Mattila. Varhaiskasvatuksen arvioinnin nykytila. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus, julkaisut 22:2017. Eskelinen ja Hjelt. Varhaiskasvatuksen henkilöstö ja lapsen tuen toteuttaminen. Valtakunnallinen selvitys. OKM julkaisuja 2017:39. Riitakorpi, Alila ja Kahiluoto. Varhaiskasvatuksen yksityiset palvelut. Valtakunnallinen selvitys 2015. OKM julkaisuja 2017:3. Karila. Vaikuttava varhaiskasvatus. Tilannekatsaus toukokuu 2016. OPH, raportit ja selvitykset 2016:6. 44

KIITOS! Yhteystiedot Hallitusneuvos Janne Öberg, puh. 02953 30348 Suunnittelija Marjaana Larpa, puh. 02953 30350 Opetusneuvos, KT Kirsi Alila, puh. 02953 30365 Opetusneuvos Tarja Kahiluoto, puh. 02953 30386 etunimi.sukunimi@minedu.fi 45