Etnisyys Juha Ridanpää Johdatus systemaattiseen kulttuurimaantieteeseen
Etninen ryhmä Ihmisjoukko, jonka katsotaan muodostavan erillisen ryhmän, joka perustuu Jäsenten yhteiseen kulttuuriperintöön Uskontoon Kieleen Alkuperämaahan Ulkonäköön Etnisyyden käsite viittaa niihin kulttuurisiin piirteisiin, joita käytetään tämän ryhmittelyn pohjana. Maaria Niskala
Etninen ryhmä Maailman tuhansia alkuperäiskansoja ei pysty määrittelemään yhdellä ainoalla tavalla (historialliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset erot) Useat alkuperäiskansat itse vastustavat myös yhtä, kaikenkattavaa ja liian yleistävää määritelmää. Sanaa kansa käytetään tietoisesti, jotta voitaisiin korostaa sitä, ettei kyse ole mistä tahansa valtion alueella asuvasta vähemmistöstä. Maaria Niskala
Etnisyys ja kollektiivinen identiteetti Keskeistä alkuperäiskansojen määritelmissä on ajatus kollektiivisesta identiteetistä. Yhteenkuuluvuuden tunne: we-feeling Spatial belonging Juontaa juurensa tiettyyn alueeseen ja sillä alueella harjoitettuun kulttuuriin ja elämäntapaan. Onko yhteenkuuluvuus aina lokaalia?
Alkuperäiskansa Erillinen kansa, jolla on oma erillinen identiteettinsä, kulttuurinsa, yhteisönsä sekä omat perinteensä. Alkuperäiskansojen erityispiirre vähemmistöihin verrattuna on heidän huomattavasti vahvemmat historialliset oikeudet asuttamiinsa maa-alueisiin Maaria Niskala
Alkuperäiskansat Maailman alkuperäiskansoja yhdistävät kokemukset maiden ja kulttuurien kolonisaatiosta. Kolonisoiva yhteiskunta on voinut kieltää heidän suvereniteettinsa ja hallinnut ja määrännyt heidän elämää virallisen kolonisaation loppumisen jälkeenkin. Alkuperäiskansat jakavat ympäri maailmaa samoja haasteita ja tietyt traditiot ja arvot voivat olla samanlaisia. He eivät kuitenkaan jaa yhtä ja samaa kulttuuria, vaan ovat itsessään dynaamisia ja erillisiä. Maaria Niskala
Alistetut alkuperäiskansat Taloudellinen hyväksikäyttö (kolonialismi-imperialismineokolonialismi) Kansanmurhat Hyvät aikeet, huonot seuraukset. Henkinen alistaminen: Stereotypiat
Alkuperäiskansat ja matkailu Globaalia matkailuteollisuutta, missä alkuperäiskansat ovat mukana joko kontrollin kautta ja/tai heidän kulttuurinsa on matkailukohteen keskipisteenä Vetovoimana autenttisuus alkuperäiskansojen viattomuus, vapaus länsimaiden turmelevalta kosketukselta - Stereotypioiden hyödyntäminen ja tuottaminen Maaria Niskala
Autenttisuus = primitiivisyys Maaria Niskala
Ylitornio-Pello-Övertorneå Tervetuloa Tornionlaakson Napapiirille!
Etniset stereotypiat alueelliset stereotypiat
Hymyhuulet Yleisradion vuosina 1987 88 tuottama 16-osainen sketsiviihdesarja. Juoppo saamelainen: Pirkka- Pekka Peteliuksen ja Aake Kallialan esittämä sketsisarja kahdesta juoposta saamelaisesta (Naima-Aslak ja Soikiapää) herätti saamelaisten keskuudessa kriittistä polemiikkia. Sketsejä pidettiin rasistisina ja loukkaavina.
Uniikki video
Uniikki: Nunnukalailaa (2015) KRITIIKKIÄ INSTRAGRAMMISSA: Ei ole hauskoja nämä nunnuka-jutut todellakaan. Kannattas vähän sivistää itseään saamelaisasioista. Uskomattoman typerää rasismia. Kävikö mielessäsi, että fanijoukoissasi voi olla myös saamelaisia? Todella harmillista vielä tänä päivänä kuulla tällaista "nunnukalailaa" -hoilausta. Loukkaavaa ja stereotyyppien vahvistamista varsinkin nuoremmalle kuuntelijakunnalle. Uniikki: Biisi ja video on pelkkää Lapin meiningin hehkuttamista. Ei mitään tekemistä vanhojen saamelaissketsien kanssa
Etnisyys populaarikulttuurissa Musiikki etnisen identiteetin perustana Maailmanmusiikki (world music) lokaalista globaaliin Musiikki äänitorvi, jonka kautta etniset ryhmät saavat sanomansa välitetyksi Etnisten vaikutteiden yhdistäminen länsimaiseen kulttuuriin
NWA (Northerns With Attitude) Don t call me Eskimo (2007)
Saamelainen musiikki Joikaaminen on keskeinen tekijä saamelaisessa kulttuurissa. Se luokitellaan rakenteen ja tyylin mukaan useaan eri tyyppiin. Sanoja ei esiinny ollenkaan, ainoastaan rallatus-, loilotusja hoilotustavuja. Näitä joikaamalla saamelaiset ovat pimeinä öinä pitäneet sudet loitolla porokarjasta ja pysytelleet itsekin valveilla. ( ) Saamelaisten korkeatasoinen laulukulttuuri on kokonaan hävinnyt käännytystyön myötä. Kirsi Paltto: SAAMELAISET (1973)
Populaarikulttuuria pohjoisessa? Tiina Sanila Bandin rokkikoltta, Tiina Sanila on 22-vuotias, Sevettijärveltä kotoisin oleva artisti, joka taitaa sekä perinteisen kolttasaamelaisen musiikin leu ddin, että seksiä tihkuvan rockin. Oman yhtyeensä kanssa hän on keikkaillut ympäri Saamenmaata parisen vuotta ja levy Sää`mjânnam rocks! Saamenmaa rocks! ilmestyi viime kesänä. Se on ensimmäinen koltankielinen rock-levy ja ylipäätään pitkään aikaan ilmestynyt kolttasaamelainen levy. Tiina Sanilan sanoitukset kertovat nuoren naisen elämästä, rakkaudesta ja miehistä. Hän ei halua korostaa pohjoisen luonnon kliseitä ja eksotiikkaa, vaan kertoo asioista saamelaisen nuoren näkökulmasta. Saamelaiset miehet ovat flirttikoneita, Tiina kommentoi tekstejään. Tämän allekirjoittanee moni asiaan perehtynyt. http://www.saunalahti.fi/corona/citysamit/samiklubi.htm (31.1.2006)
Amoc
Amoc Amoc eli Mikkâl Antti Morottaja on luonut inarinsaamen kielelle uuden ulottuvuuden ottamalla sen rap-musiikin kieleksi. Kappaleiden sanoitus ja esittämisen tyyli on aggressiivinen ja pelottava. Räppäämisen Mikkâl Antti Morottaja aloitti peruskoulun 8. luokalla. Ensin hän räppäsi suomeksi, mutta vaihtoi kielen inarinsaameksi. Hän halusi ihmisten kuulevan inarinsaamea, koska tätä kieltä ei muuten kuule juuri missään. Nimi Amoc tulee sanoista Aanaar Master of the Ceremony, Inarin seremoniamestari.. http://www.samimuseum.fi/anaras/kulttuuri/amoc.html
Amoc Mikkâl ei tunnusta taistelevansa kielensä puolesta. Siitä ei kuitenkaan pääse mihinkään, että kaikki mitä hän tekee musiikillaan, edistää osaltaan inarinsaamenkieltä. Räppäämisen myötä kielestä on tullut myös cool. http://www.inariviikot.fi
SomBy - Where the f is Vuotso?
LOPUKSI Etnisyyden monet puolet