Johdanto erityyppisiin arviointimenetelmiin ja niiden käyttöalaan psyykkisen toimintakyvyn arvioinnissa

Samankaltaiset tiedostot
Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Mittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori

Psyykkinen toimintakyky

Mittaamisen hyödyt. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Socca. Pääkaupunkiseudunsosiaalialan osaamiskeskus. Vaikuttavuuden mittaaminen sosiaalihuollossa. Petteri Paasio FL, tutkija

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Kysely oppimisvaikeuksien ja mielenterveyden ongelmista (KOMO) kuntoutuksen arvioinnin tukena

Movendos on 2012 perustettu yksilön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen keskittyvä valmennus- ja teknologiayhtiö

Erikoissairaanhoidon toimintalukujen, tulosten ja laadun mittaaminen. Hallintoylilääkäri (evp.) Erkki Kujansuu, PSHP

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Työfysioterapeutin toiminnan laadun arviointi

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Onko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena?

Pakollinen kurssi. 1. Psyykkinen toiminta ja oppiminen (PS01)

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär

Itsemääräämiskyvyn arviointi Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen ( ) valossa

TOIMI MENETELMÄ TOIMINTAKYVYN KUVAAMISEEN

Kykyviisari kehitteillä oleva arviointimenetelmä työttömän työ- ja toimintakyvyn muutosten arviointiin

Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen

6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Ikääntyneen toimintakyky ja sen arviointi. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä, TtM Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky yksikkö/hyvinvointiosasto

Keksikää mahdollisimman monta:

YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Sisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö

Verkkoavusteinen päihdekuntoutusohjelma - Pilotin arviointia Päihdetiedotusseminaari Sanna Ranta & Jouni Tourunen 8.6.

Mielenterveyskuntoutujien asuminen ja hyvinvointi. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

FINSOTE KYSELYN TULOKSIA ASIAKKAAN KOHTAAMISESTA

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

työseminaari Alice Pekkala Kartanonväkikoti

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Terveyden edistämisen vaikutus vai vaikuttavuus? Vaikuttavuuden seurannan mahdollisuudet

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

Arviointimenetelmät ja mittarit hyödyn raportoinnissa

Kuntoutuksen vaikuttavuuden tutkiminen. Anna-Liisa Salminen Tutkimusprofessori Kelan

Arviointi hanketyössä -työpaja

Kuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

Pakollinen kurssi. Syventävät kurssit 3V\\NNLQHQWRLPLQWDRSSLPLQHQMDYXRURYDLNXWXV36

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN ARVIOINNIN HAASTEITA RIKOSSEURAAMUKSISSA

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Green carevaikuttavuusseminaari. Tampere Teemu Peuraniemi

3/21/2016. Kuka tukee yksilön työuraa tulevaisuudessa?

Terveydenhoitaja, tervetuloa vastaamaan Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) - tiedonkeruuseen!

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE

Oma Häme arvot ja strategiset painopisteet - luonnos Marjo Lindgren Oma Häme projektipäällikkö

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

PERINTEISEN AJATTELUN HAASTAMINEN Onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelmahankkeen esittely

PSYKOLOGIA. Opetuksen tavoitteet

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden käsitteet. Versio

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psyykkisten rakenteiden kehitys

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Tulokset ja vaikuttavuus järjestötyössä

Muutos ja minä. TEK/ Urailta Sirpa Etzell. AS3 Finland Oy

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Keskitetty palveluneuvonta ja palveluohjausyksikkö HELppi Seniori. Tavoitteet. Vanhusneuvosto Arviointitoiminnan johtaja Tuulikki Siltari

LUUSTOKUNTOUTUJAN OMAHOIDON JA KUNTOUTUMISEN TUKI: KOHTI KUSTANNUSTARKASTELUA

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Toimintakyky vaikuttavuuden mittarina

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Verkkoterapia. Apua kotisohvalle, ammattilaisen tuella

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

TOIMINTAKYKY VÄESTÖTUTKIMUKSISSA

Transkriptio:

Johdanto erityyppisiin arviointimenetelmiin ja niiden käyttöalaan psyykkisen toimintakyvyn arvioinnissa Erja Poutiainen, johtava tutkija, Kuntoutussäätiö 2018, Psykososiaaliset menetelmät asiakaslähtöisen kuntoutuksen tukemiseksi (työryhmä 5) Kuntoutussäätiö Pakarituvantie 4-5, Malminkartano, Helsinki

Esityksen sisältö Psyykkinen/psykososiaalinen toimintakyky Arviointi ja arviointimenetelmät Yhteenveto

Psyykkinen toimintakyky Psykososiaalinen toimintakyky

Toimintakyky sisältää useita eri ulottuvuuksia, jotka kytkeytyvät toisiinsa ympäristön tarjoamiin edellytyksiin ja vaatimuksiin yksilön terveyteen ja muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin fyysinen toimintakyky psyykkinen toimintakyky kognitiivinen toimintakyky Voidaan sijoittaa myös osaksi psyykkistä toimintakykyä sosiaalinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Liittyy elämänhallintaan mielenterveyteen psyykkiseen hyvinvointiin tuntemiseen ajatteluun On kykyä vastaanottaa ja käsitellä tietoa tuntea kokea ja muodostaa käsityksiä omasta itsestä ja ympäröivästä maailmasta suunnitella elämäänsä ja tehdä sitä koskevia ratkaisuja ja valintoja Siihen kuuluvat myös persoonallisuuteen liittyvät tekijät selviytyminen sosiaalisen ympäristön haasteista

Psykososiaalinen toimintakyky Yksilön psyykkinen toiminta mahdollistuu ja saa ilmenemismuotonsa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutus kohdistuu sekä ulkoiseen ympäristöön että sosiaaliseen maailmaan Sosiaaliset suhteet ja tukiverkot ovat psyykkisen toimintakyvyn kannalta ratkaisevia

Arviointi (mittaaminen) ja arviointimenetelmät

Erilaisia toimintakyvyn arvioinnin menetelmiä Systemaattinen havainnointi Strukturoitu kirjaamiskäytäntö Itsearviointi Strukturoidut kyselyt Testi Psykometrinen menetelmä 1. Menetelmä, joka perustuu normaalijakaumaoletukseen Yksilön tulosta verrataan viitearvoihin/normeihin esim. kognitiivinen päättelysuoriutuminen 2. Menetelmä, jossa ei normaalijakaumaoletusta Suurin osa yksilöistä saavuttaa tietyn arvon tai suoriutuu tehtävästä Poikkeava arvo ovat merkki tietystä ongelmasta esim. kognitiivinen erityisvaikeus

Normaalijakauma ja vino jakauma

Testi, itsearviointi, havainnointi Testi on rakennettu niin että se on toistettavissa eri tilanteissa ja eri yksilöille mahdollisimman samalla tavalla Tavoitteena on minimoida ylimääräiset väliin tulevat tekijät Tarjoaa yhden näkökulman Itsearviointi tuo esiin asiakkaan näkökulman (kyselyt) Asiakkaan oman näkemys oireistaan, hyvinvointikokemuksestaan, jne. Tulokseen vaikuttavat > Tilannetekijät > Yksilön sisäiset tekijät Tarjoaa yhden näkökulman Havainnointi Asiantuntijan tai läheisen arvio asiakkaan toimintakyvystä tai oireista Tarjoaa toisen osapuolen näkemyksen

Seulonta ja seulontamenetelmät Seulonnan tavoitteena löytää suuremmasta joukosta ne, joilla ilmenee viitteitä poikkeavaan tulokseen arvion kohteena olevan ilmiön osalta Hyvä seulontamenetelmä: nopea, yksinkertainen alustavan seulonnan menetelmä Laajalle kohdejoukolle Ennalta rajatulle kohdejoukolle Seulonnan tulisi aina johtaa näin tunnistettujen riskiryhmien tarkempaan tutkimiseen

Seulonta ja seulontamenetelmät Seulonnan kulmakivinä menetelmän sensitiivisyyden ja spesifisyyden välinen suhde Sensitiivinen menetelmä tunnistaa herkästi suhteellisen vähäisetkin poikkeavat tulokset - > mukaan tulee väistämättä paljon henkilöitä, joilla ei tarkennettaessa havaitakaan seulonnan kohteena ollutta ilmiötä (ns.väärät positiiviset tulokset) Spesifi menetelmä tunnistaa vain selkeästi keskimääräisestä poikkeavat tulokset - > moni seulottavan ilmiön omaava henkilö jää tunnistamatta (ns. väärät negatiiviset tulokset) Laajojen joukkojen seulonta: menetelmän tulee on tasapainossa sensitiivisyyden ja spesifisyyden suhteen - > katkaisupisteet menetelmä ei ota huomioon taustatekijöiden vaikutusta yksilön suoriutumiseen/tapaan tehdä itsearvioita menetelmä tavoittaa parhaiten ilmiön suhteen keskivälillä olevat henkilöt ja ääripäät jäävät tunnistamatta Seulontamenetelmä ei ole muutoksen arvioinnin menetelmä

Arviointimenetelmän tärkeitä ominaisuuksia Luotettavuus, johdonmukaisuus (reliabiliteetti): mm. arviointituloksen pysyvyys ja sisäinen yhtenevyys Pätevyys (validiteetti): arvioi sitä konstruktiota, jota sen on ajateltukin arvioivan Vertailustandardit Normatiiviset: verrataan tietystä populaatiosta saatuihin viitearvoihin tai väestönormeihin Yksilölliset: verrataan asiakkaan historiaan tai nykyisiin piirteisiin

Yksittäinen menetelmä Miten tuloksia tulkitaan? Tulkintaan vaikuttavat: Menetelmän psykometriset ominaisuudet Menetelmän käyttöala Vertailustandardit Demografiset ja tilannetekijät Onko menetelmä hyväksyttävä tutkittavan kannalta? mm. sujuva tehdä, ymmärrettävä, sopiva pituus, saatavuus, kulttuurisidonnaisuus, kieliversiot Onko menetelmä käyttökelpoinen tutkijan kannalta? Onko käyttörajoituksia, mitä käyttö edellyttää ympäristöltä, tulosten tulkinnan taso, turvallisuus, monikäyttöisyys > Tulkitsijan ammattitaito

Yksilön psyykkisen toimintakyvyn arviointi Psykologisilla tai psykososiaalisilla konstruktioilla (toisin kuin fysikaalisilla ilmiöillä) ei ole absoluuttista 0-pistettä Arviointi tapahtuu korkeintaan välimatka-asteikolla Psykologista/psykososiaalista konstruktiota ei voi mitata suoraan vaan tarvitaan otos käyttäytymisestä, joka määrällistetään Psyykkinen toimintakyky on monimutkainen kokonaisuus Tarkasteltavaa ilmiötä on lähestyttävä useasta eri näkökulmasta ja käytössä tulee olla useita psykometrisesti toimiviksi todettuja menetelmiä Testejä, itsearviointimenetelmiä, systemaattiseen havainnointiin perustuvia menetelmiä Seuraavaksi esimerkki psyykkisen (kognitiivisen) toimintakyvyn arvioinnista: Huomaa että, kognitiivinen toimintakyky on vain osa psyykkistä toimintakykyä

Esimerkki: neuropsykologinen tutkimus - psyykkisen (kognitiivisen) toimintakyvyn arviointi Fyysisen toimintakyvyn rajoitteet Tilannetekijät Kokemustausta (demografiset ja kulttuurilliset tekijät) Tiedon/ärsykkeiden vastaanotto (eri aistikanavien kautta tapahtuva tietoinen havainnointi) Tuottavat toiminnot (motorinen, kielellinen, konstruktionaalinen tuottaminen) Muistitoiminnot Ajattelutoiminnot Aktiivisuus (tietoisuuden taso, vireystaso, tarkkaavuus, prosessointinopeus Fysiologiset ja ulkoiset tekijät Kognitiivinen suoriutuminen Psykometriset testit Itsearviointimenetelmät Havainnointimenetelmät Haastattelu, asiakirjat Persoonalliset tekijät Toiminnanohjaus/Käyttäytymisen säätely Persoonalliset toimintatavat (persoonallisuuden piirteet) Motivaatio ja asenne Psykologisen hyvinvoinnin tila (masennus, ahdistuneisuus jne.) Emootioiden ja sosiaalisten tilanteiden hallinta Oman ja muiden toiminnan arviointi Järjestäminen, suunnittelu, ongelmanratkaisu Oiretietoisuus

Muutoksen arviointi Vaikuttavuustietoa tarvitaan: Resurssien kohdentamiseen yhdenvertaisesti ja kustannustehokkaasti Priorisointiin OECD pitää tärkeänä, että kaikissa jäsenmaissa olisi kattavasti käytössä olevat julkiset terveydenhuollon laaturekisterit Tavoitteena kansainvälisesti vertailukelpoiset laaturekisterit (ICHOMstandardi) Esim. Ruotsissa laaturekisterit ovat käytössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on kerännyt PERFECThankkeessaan tietoa erikoissairaanhoidon hoitoketjuihin sisältyvistä palveluista ja niiden vaikuttavuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta sairaaloissa ja sairaanhoitopiireissä. SOTE-palveluihin rakennettavat tietojärjestelmät helpottavat tiedon keräämistä

Muutoksen arviointi ja tulkinta Vaikutus = konkreettinen muutos yksilön toiminnassa tai esim. palvelun rakenteissa Vaikuttavuus = intervention tuottamaa terveysvaikutusta, hyvää elämää (esim. terveyden edistymistä, sairauden vähenemistä, palvelujärjestelmän kehittymistä), jne. Muutoksen tulkinta Menetelmän on sovelluttava muutoksen arviointiin Merkittävä muutos: Tekninen: Pienin kyseisellä menetelmällä havaittava muutos (määritellään mittauksen keskivirheen ja menetelmän reliabiliteetin perusteella) Käytännöllinen: Pienin merkittävä muutos: pienin muutos jonka asiantuntija tai tutkittava kokee merkittäväksi

Muutoksen arviointi ja tulkinta Monimuotoiset interventiot Mm. terveyskäyttäytymisen muutokseen tähtäävä interventio, useimmat kuntoutusinterventiot Useat yksilöön liittyvät tekijät vaikuttavat tulosmuuttujiin Toimintaympäristön muutokset vaikeasti kontrolloitavissa niin että eivät vaikuttaisi lopputulokseen > On tärkeää päättää mitä tietoa kerätään, miten sitä kerätään ja miten tietoa tulkitaan (myös kuka sitä tulkitsee) Yksi tulosmuuttuja ei riitä Käytettyjen menetelmien tulee soveltua kohdejoukkoon, interventioon ja arviointitilanteeseen Mm. eri menetelmiä eri kohderyhmille

Yhteenveto

Psyykkisen/psykososiaalisen toimintakyvyn arviointi Psykososiaalisten ilmiöiden arviointi ja menetelmät: Psykososiaalisia konstruktioita ei voi arvioida suoraan, tarvitaan otos käyttäytymisestä ja se tulee määrällistää asianmukaisesti Psyykkinen toimintakyky on monimutkainen kokonaisuus Tarvitaan useita eri toiminnan aspekteja tavoittavia valideja ja reliaabeleita menetelmiä testit, itsearviointi ja havainnointi Seulontamenetelmä ei sovellu ilmiön tarkkaan kuvaamiseen Tiedettävä miksi arvio tehdään? Palvelutarpeen tunnistaminen, soveltuvuus tiettyyn palveluun tai työhön/koulutukseen, toimenpiteiden vaikutusten dokumentointi (hoito, kuntoutus), jne. Muutoksen arviointi - > vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointi: Kuntoutuksessa on useimmiten kyse hyvin monimuotoisesta interventiosta Muutoksen arviointi edellyttää monenlaisia, psykometrisesti valideja ja reliaabeleita menetelmiä Menetelmä on sovelluttava kyseessä olevan muutoksen arviointiin Seulontamenetelmiä ei ole tarkoitettu muutoksen arviointiin > Arviointi on tärkeää, mutta on tiedettävä mitä ollaan tekemässä > Kuka päättää mitä tietoa kerätään, millä menetelmillä sitä kerätään ja mihin tietoa käytetään?

Kiitos! www.kuntoutussaatio.fi/oppimisentuki