Kuntouttavaa työtoimintaa Kainuussa - Mitä on tehty ja mitä on opittu -
Esiselvityshanke rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi (2007) vuoden 2006 lopussa rakennetyöttömyyteen lukeutuvia Kainuussa 3748 henkilöä Esiselvityshanke rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi, Päivi Ahola- Anttonen, Kainuun maakunta kuntayhtymä, loppuraportti joulukuussa 2007 ESR-rahoitteinen Kainuun maakunta kuntayhtymän hallinnoima 3-vuotinen KAIRA-hanke käynnistyi keskustelun avaus siitä, kenen vastuulla on lakisääteisen kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen 2
Lähtökohdat neuvotteluille (2008) maakuntamalli toi omat haasteet kuntouttavan työtoiminnan järjestämisvastuuseen; kunnat pitivät vastuullisena tahona kuntayhtymää kuntien intressi kuntouttavan työtoiminnan tehostamiseen oli säästöt työmarkkinatukimaksuissa (passiivityömarkkinatuki) vuonna 2008 Kainuussa oli kuntouttavassa työtoiminnassa 41 asiakasta; Suomussalmella kuntouttavaa työtoimintaa tehostetusti vv.2007-2008 useimmille toimijoille kuntouttava työtoiminta oli tuntematon sosiaalipalvelu lakisääteisyydestä huolimatta 3
työtoiminnan kehittämishanke 2009-2012 työtoiminnan kehittämishankkeen tavoitteena on luoda vuoden 2012 loppuun mennessä kuntouttavan työtoiminnan maakunnallinen malli Kainuun maakunta -kuntayhtymä hallinnoi hanketta kunnat osallistuvat omarahoitusosuuksilla (ohjaajien palkkauskustannukset) 4
Kehittämishanke alkaa 1.2.2009 Hankkeeseen sitoutuu 6 kuntaa Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat Kainuun maakunta kuntayhtymän palkkalistoille Hyrynsalmi 1 ohjaaja Kajaani 4 ohjaajaa Kuhmo 2 ohjaajaa Ristijärvi 1 ohjaaja (50% työaika) Sotkamo 1 ohjaaja Suomussalmi 2 ohjaajaa Puolanka mukaan hankkeeseen vuoden 2010 alusta, 1 ohjaaja 5
Kuntouttavan työtoiminnan asiakas pitkäaikaistyötön osatyökykyinen toimeentulotuen varassa elävä henkilö työelämään palaava kuntoutuja päihderiippuvainen henkilö henkilö, joka tarvitsee arvion työ- ja toimintakyvystään työelämään tuleva ammattitaidoton henkilö opiskelunsa keskeyttänyt nuori elämäntilanteen kriisissä oleva henkilö kotouttamisohjelman läpikäynyt maahanmuuttaja syrjäytymisvaarassa oleva nuori 6
Työtoimintapaikat Suomussalmella ja Hyrynsalmella pajatoimintaa, muualla Kainuussa asiakkaiden ohjaus eri työtoimintapaikkoihin alkukartoituksessa (ohjaajat etsivät 2009) työtoimintapaikkoja löytyi 270 työtoimintapaikkoja tarjolla yhdistyksissä, kunnilla, seurakunnilla ja kuntayhtymällä työtoimintapaikkoja on, mutta ei niihin sopivia asiakkaita (mm. ohjauksen puute työtoimintapaikalla; työn vaativuus, vaikka avustavat tehtävät) 7
Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan tehtävänkuva (1) aktivointisuunnitelma sopimus kuntouttavasta työtoiminnasta mukana aktivointisuunnitelmaa tehtäessä ja toteutettaessa asiakkaan motivoiminen, kannustaminen ja tukeminen kohti aktivointisuunnitelmassa kirjattuja tavoitteita asiakkaan lähiohjaus (kohtaaminen ja luottamus) työtoimintapaikkojen etsintä asiakkaan toiveet ja valmiudet huomioiden asiakkaan työ- ja toimintakyvyn kartoitus/lisääminen/arviointi työtoimintapaikoilla asiakkaan sekä ohjaavien työntekijöiden tukeminen 8
Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan tehtävänkuva (2) käytännön asioiden kuten sopimusten hoitaminen asiakkaan yksilöllinen palveluohjaus ja osallisuuden varmistaminen asiakkaan onnistumisen arviointi; lausunnot ylisektorinen yhteistyö (työote) palveluverkostossa ohjaaja täydentää sosiaalityöntekijän ja työvoimaneuvojan työtä tavoitteena asiakkaan edistäminen työmarkkinoille, koulutukseen tai oikeaan palvelupaikkaan (mm. eläkeselvittelyihin, palveluihin/hoitoon, ohjattuun päivätoimintaan) 9
Kuntouttava työtoiminta 2007, 2009 ja 2010 arvio 2007 toteutuneet 2009 asiakkaita 30.8.2010 Hyrynsalmi 16 14 10 Kajaani 163-216 71 95 Kuhmo 38-58 30 47 Puolanka 17-22 - 19 Ristijärvi 11 11 16 Sotkamo 28-48 29 31 Suomussalmi 34 44 56 322-427 199 274 10
Vuoden 2009 tilasto prosentteina asiakkaista 43% ohjautui TYPin kautta ja 57% TEtoimiston + sosiaalitoimen aktivoimana päättyneitä asiakkuuksia (sopimuksia) 119 asiakkaista siirtyi - 31% työllistymispolulla eteenpäin - 24% työmarkkinoiden ulkopuolelle - 45% takaisin työttömäksi työnhakijaksi noin puolella työttömäksi työnhakijaksi palaavista, myös keskeyttämisen syynä hallitsematon päihteiden käyttö (alkoholi, huumeet, lääkkeiden päihdekäyttö, sekakäyttö) ts. vakava päihderiippuvuus 11
Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Kainuussa
Kuntouttavan työtoiminnan haasteita asiakkaiden ohjautuminen kuntouttavaan työtoimintaan oikea-aikaisuus ohjattujen asiakkaiden vajaakuntoisuus, puutteellinen työ- ja toimintakyky onko oikea paikka, mistä työtoimintapaikka, onko ensisijaisena hoidon tarve lakisääteiset kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmät eivät toimi palvelujärjestelmässä (aikuissosiaalityö, päihde- ja mtpalvelut) puutteita, joita kuty-ohjaajat paikkaavat jatkopolut kuntouttavan työtoiminnan jälkeen välityömarkkinat eivät vedä (läpivirtaus), työvalmennuksessa ei riittävästi resursseja eikä osaamista 13
Mitä ja miten kehitetään (1) asiakkaiden ohjautuminen kuntouttavaan työtoimintaan viimesijaisuus vai tarve nuorten yhteiskuntatakuu kuntouttavan työtoiminnan varhentaminen aktivointisuunnitelmat asiakaslähtöisyys, asiakkaan ääni suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus (laatu) sitoutuminen toimiva palveluohjaus edellyttää palvelujärjestelmässä olevien puutteiden korjaamista selkeämpää vastuunjakoa, joka perustuu asiakkaan kokonaistilanteen tuntemiseen asiakkaalla itsellä asiantuntijuus, valta ja vastuu 14
Mitä ja miten kehitetään (2) kuntouttava työtoiminta on kuntouttavan sosiaalityön väline; kuntouttava työtoiminta on sosiaalista kuntoutusta kuntouttava työote, ratkaisukeskeisyys työtoimintaan tulevilla asiakkailla oikeus terveystarkastukseen, terveystapaamisiin seurantaa kehitettävä terveyden edistämiseksi, fyysisen terveydentilan toteaminen ei riitä verkostotyö asiakkaan ei tarvitse juosta luukulta toiselle asiakkaasta ei tehdä riippuvaista 15
Mitä ja miten kehitetään (3) Jotta kuntouttava työtoiminta olisi Kainuussa tuloksellista, toimintaa tulee kehittää ja toteuttaa kuntien, kuntayhtymän ja te-toimistojen yhteistyöllä. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaajat työskentelevät hankkeen jälkeen aikuissosiaalityön alaisuudessa. 16
Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen lakisääteisenä sosiaalipalveluna
Kehittämishaasteita (1) Motivoivatko karenssikäytänteet kuntouttavan työtoiminnan asiakasta onnistumisiin? Rinnastetaanko kuntouttava työtoiminta työvoimapoliittiseksi toimenpiteeksi? Motivoisiko mahdollisuus työssäolovelvoitteen kerryttämiseen asiakasta nykyistä paremmin? asiakkaalle maksettavan toimintarahan /ylläpitokorvauksen korotus (10 /työtoimintapäivä) valtionkorvauksen tuplaaminen vastaamaan paremmin kuntouttavasta työtoiminnasta aiheutuvia todellisia kustannuksia 18
Kehittämishaasteita (2) kuntoutustuella olevien henkilöiden mahdollisuus osallistua kuntouttavaan työtoimintaan eläkeselvittelyssä tai sairauslomalla olevilla mahdollisuus työ- ja toimintakyvyn mukaan osallistua kuntouttavaan työtoimintaan sosiaalinen vahvistaminen harkinnanvaraisesti kuntouttavan työtoiminnan työtoimintapaikkoja voitaisiin järjestää yrityksiin jakson aikana esim. 2 viikon tutustumisjakso motivoinnin, edistymisen ja jatkopolun suunnittelemisen tueksi 19
Kuntouttava työtoiminta osana välityömarkkinoiden kehittämistä
Jotta asiakkaan työ- ja toimintakykyä heikentävät tekijät voitaisiin tunnistaa tai jopa ehkäistä, on yhteistyössä KAIRAhankkeen kanssa kehitetty kuntouttavan työtoiminnan kolmea käyttömahdollisuutta riippuen asiakkaan kokonaisvaltaisesta lähtötilanteesta. 21
1) Kuntouttava työtoiminta voi olla asiakkaan työmarkkinavalmiuksien arvioinnin väline/paikka. Lyhyehkön jakson aikana selviää, kykeneekö asiakas kuntouttavaan työtoimintaan, ja mitkä ovat hänen ensisijaiset palvelutarpeensa. tehostetut tukipalvelut, keskustelua, palveluohjausta, rinnalla kulkemista, suunnitelmien kuten tukipalvelujen käytön/saannin toteutumisesta huolehtiminen työ- ja toimintakyvyn selvittämiseen ohjaaminen, päivätoimintaan ohjaaminen siirtymisessä tukeminen 22
2) Kuntouttava työtoiminta voi olla eripituinen kuntouttava prosessi, jonka aikana asiakas motivoituu, kuntoutuu ja hänen työ- ja toimintakykynsä vahvistuvat. asiakasta rohkaistaan ja tuetaan löytämään mielekäs ja realistinen koulutus- ja/tai työllistymissuunta Kun asiakkaan arvioidaan kykenevän siirtymään välityö- tai avoimille markkinoille, häntä tuetaan siirtymisessä. Seuranta. 23
3) Kuntouttava työtoiminta voi olla lyhyehkö työ- ja toimintakykyä vahvistava ja itsetuntoa lisäävä jakso (ponnahduslauta) asiakkaan työllistymisprosessissa. Ennaltaehkäistään mahdollisia vaikeuksia työvalmennuksessa ja syrjäyttäviä karensseja. Kuntouttavan työtoiminnan jälkeen asiakkaalla on mahdollisuus jatkaa joko kuntouttavan työtoiminnan sijoituspaikassa tai muussa välityömarkkinoiden työpaikassa, työharjoittelussa, työelämävalmennuksessa, palkkatuetussa työsuhteessa tai siirtyä avoimille työmarkkinoille. Siirtymisessä tukeminen. 24
Työnhakija-asiakkaiden profiloituminen välityömarkkinoiden palveluihin TOIMINTAKYVYN RAKENTAMINEN, silloin kun: - Työkyky heikko - Ammattitaidoton tai ammattitaidossa puutteita - Ei motivaatiota - Asenne ei edistä työllistymistä eikä kouluttautumista - Monia ongelmia arjen- ja elämänhallinnassa - Eläkeorientoituneisuus TYÖKYVYN RAKENTAMINEN, silloin kun: - Työkyky vaihteleva - Ammattitaidossa puutteita - Motivaatio vaihtelee - Asenne ei edistä työllistymistä eikä kouluttautumista - Ongelmia elämänhallinnassa - Tyytyy pätkätöihin AVOIMILLE TYÖMARKKINOILLE SIIRTYMINEN, silloin kun: - Työkyky oletettavasti vakaa - Ammattitaidossa puutteita, tunnistaako; ammatti hävinnyt - Motivoitunut - Asenteet enimmäkseen kohdallaan - Ongelmana työttömyys - Aktiivisesti mukana työhallinnon toimenpiteissä ALKUVAIHEEN KUNTOUTTAVAT PALVELUT - Kuntouttava työtoiminta TAVOITE: Edistää ja ylläpitää toiminta- ja työkykyä. Tyypillistä kuntoutukselle on yksilökohtaisuus, holistisuus ja pitkäkestoisuus. Kuntoutusta tarvitaan, kun toiminta- ja työkyky on vähentynyt tai kun ne ovat vaarassa heiketä. SISÄLTÖ: Fyysistä, lääkinnällistä, psyykkistä, ammatillista ja/tai sosiaalista kuntoutusta. TEHTÄVÄT: Tehtävät ja työaika yksilöitävissä. AKTIVOIVAT JA OHJAAVAT PALVELUT - Erilaiset yksilö- tai ryhmänohjauspalvelut - Toiminnalliset ryhmät - Ammatinvalinnan ohjaus - Työkokeilu - Urasuunnittelu - Vertaistuki TAVOITE: Oman aktiivisuuden, muutosvalmiuden ja tulevaisuusorientaation lisääminen. Tavoitteena on tukea henkilön omaa aktiivisuutta ja suunnan löytämistä. SISÄLTÖ: Ohjausta oman tilanteen arvioimiseksi sekä koulutus- ja urasuunnitteluun liittyviä palveluja. TEHTÄVÄT: Alan avustavat tehtävät, eivät vaadi ammatillista koulutusta tai aiempaa kokemusta AMMATILLISTEN VALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN - Työharjoittelu - Työelämävalmennus - Työkokeilu - Työvoimakoulutus -Koulutusta ja työtä yhdistävät mallit TAVOITE: Ammatillisten valmiuksien lisääminen tai uudistaminen. Tyypillistä on konkreettisuus, ammatti-/työspesifisyys ja tavoitteellisuus sekä toiminnallisuus. SISÄLTÖ: Ammatillisten taitojen arviointi ja/tai ammatillista koulutusta. TEHTÄVÄT: Kiinnostus ammattialaa kohtaan. AVOIMILLE TYÖMARKKINOILLE POLUTUS Palkkatuki - Oppisopimus - Työhönvalmennus - Edelleensijoitus TAVOITE: Hankittujen ammatillisten valmiuksien testaaminen ja vahvistaminen. Tyypillisesti toimitaan aidossa työympäristössä. Toimintaan voi liittyä koulutuspalveluja. SISÄLTÖ: Työssä toimimista, siihen liittyvää ohjausta ja arviointia. TEHTÄVÄT: Tehtävät vastaavat alan avointen markkinoiden töitä. Avoimet työmarkkinat Aktiivinen sosiaalipolitiikka, työssä selviytymistä edistävät palvelut Aktiivinen työvoimapolitiikka, työhön sijoittumista edistävät palvelut KAIRA Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen S10179
Lisätietoja Projektipäällikkö Maarit Nurmi Projektipäällikkö Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen