Etelä-Pohjanmaan liitto Lausunto 15.05.2018 Asia: VM/674/00.01.00.01/2018 Maakuntien digi-yhtenäis[ohjaus]politiikka ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille 2018-2022 Lausunnonantajan lausunto Pyydämme lausuntoa sekä asiakirjan nimestä, sisällöstä että liitteistä. Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään. Kiitos mahdollisuudesta kommentoida toimeenpanosuunnitelmaa. Digi-yhtenäis(ohjaus)politiikassa ( Digiyhtenäispolitiikka ) tuodaan hyvin esille yhteinen ja kustannustehokas tekeminen. Tämä on oleellista niin valtiollisten, maakunnallisten kuin kunnallisten toimijoiden osalta. Digiyhtenäispolitiikan laatimiselle on olemassa selkeä tarve ja perusteet varsinkin, jos yhtenäistämispolitiikka olisi valmisteltu yhdessä maakuntien kanssa. ICT-tehokkuus ja kustannushyöty eivät ole palveluissa pelkästään ICT-järjestelmiä vaan uudenlaisia toiminnan prosesseja. Tämä tavoite ei ole riittävästi esillä. Tehokkuus ja kustannushyöty ovat mitattavissa ainoastaan toiminnan prosessien tehostumisen kautta. ICT-kustannusten mittaamisella ei mitata riittävällä tasolla päämäärien toteutumista. Kuten olemme aikaisemmin Vimana Oy:tä ja SoteDigi-yhtiötä koskevissa lausunnoissamme todenneet, tulee digiyhtenäispolitiikassa keskittyä kansallisen tason tehtäviin. Maakunnan itsehallinto sisältää sekä prosessien kehittämisen että niitä tukevien järjestelmien ja robotiikan valinnat. Maakuntien yhteistä tahtotilaa ei erikseen tarvitse ohjata rahoitusohjauksen lisäksi. Joustava ja dynaaminen prosessien kehitystyö saattaa tyrehtyä ja/tai hidastua merkittävästi, mikäli yhtenäispolitiikkaa toteutetaan dokumentissa esitetyssä laajuudessa. Maakuntien digi-yhtenäis[ohjaus]politiikka ja sen toimeenpanosuunnitelma vuosille 2018 2022 Lausuntopalvelu.fi 1/9
(Maakuntien digi-ohjaus asettaa yleisen ja yhteisen suunnan maakuntien digitalisoitumiselle ja tietojen yhteiselle hyödyntämiselle). Yhteenveto On tärkeää huomioida, että keskittämisen ja suuruuden ekonomian ollessa ensisijainen ohjaustekijä, ei innovaatioille ja ketterälle kehittämiselle synny mahdollisuuksia, vaan toiminta keskittyy hierarkkisiin rakenteisiin, palvelukoneiston hallintaan ja ohjausmalleihin. Tästä on jo olemassa myös valtion taholla esimerkkejä. Kaikille samat ja yhtäläiset palvelut eivät yleensä sovi suoraan eri organisaatioihin ja eri organisaatioiden prosesseihin sellaisinaan kovinkaan hyvin. Todellista tehostumista ei tällöin synny. Perustettaessa maakuntien yhteisiä digipalveluita ja ICT-palvelutuotantorakennetta, tulee aikaisemmista kokemuksista ja tuloksista ottaa opiksi ja lähteä liikkeelle rajatulla laajuudella. Muutoin hankkeet jäävät kokeiluiksi tai pelkästään strategiatasolle, kun hanke ja sen tavoitteet todetaan liian hankaliksi viedä käytäntöön tai rahoitus muodostuu liian vaikeaksi. Liian pitkälle meneviä suunnitelmia ja tiekarttaa ei kannata tehdä, vaan on lähdettävä liikkeelle digipalvelujen ekosysteemin perustan luomisesta. Edessä on vuosien työ ja jaloihin ajatuksiin tulee edetä vaiheittain. Arjessa tarvitaan aidosti ketterämpää kehitystä. Digiyhtenäispolitiikassa puhutaan useassa yhteydessä järjestämisestä, mutta tässä dokumentissa ei kuitenkaan määritellä, mitä se tarkoittaa. Järjestämisen kysymys on täysin erilainen, kun tarkastellaan maakunnan liikelaitokseen siirtyvien valtiollisten toimijoiden tehtäviä suhteessa valinnanvapauden myötä osin hajautuvien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen. Järjestämisen tehtävän muotoutuessa erilaiseksi myös työkalut tulevat todennäköisesti olemaan erilaisia. Kun järjestämisen toiminnallinen ja sisällöllinen kysymys on selvä, tulee digiyhtenäispolitiikassa kuvata politiikassa useaan otteeseen mainitut järjestämistehtävässä tarvittavat kansalliset, yhtenäiset digipalvelut. Nämä palvelut kannattaa ehdottomasti toteuttaa kansallisella tasolla mutta ensin on ymmärrettävä, mitä nämä palvelut ovat. Digiyhtenäispolitiikka linjaa ministeriöiden laajat oikeudet ja maakunnan toteuttamisen velvollisuudet. Yhtenäispolitiikan teksti on useassa kohtaa asian osalta oikeasisältöistä mutta sen taustalta paljastuu usko valtiovallan kaikkivoipaisuuteen valtion ja maakuntien yhdessä tekemisen sijaan. Oleellista on pyrkiä löytämään ratkaisuja, joihin julkishallinnon toimijat vapaaehtoisesti sitoutuvat ja yhdessä dynaamisesti ja ketterästi rakentavat parempia ratkaisuja Suomen julkiseen hallintoon. Lausuntopalvelu.fi 2/9
Digiyhtenäispolitiikassa tuodaan useassa kohdassa esille palvelukeskusyhtiöt, jotka lakiluonnosten mukaisesti tulevat pääsääntöisesti olemaan maakuntien omistuksessa siirtymäkauden jälkeen. Digiyhtenäispolitiikan johdannossa mainitaan, että Digipalveluiden toteutusta ohjataan palvelukeskusyhtiöiden ohjauksen avulla. Mikäli ohjaus tarkoittaa maakuntien tekemiä päätöksiä, on lause lainopilliselta kannalta validi. Jos lause tarkoittaa valtion voimakasta ohjausta ja päätöksenteon tukea, voi edelleen nousta ongelmaksi kansallisten palvelukeskusyhtiöiden asema in house -yhtiöinä. Valtiovarainministeriö selvitti lainopillisen näkökulman kansallisten palvelukeskusyhtiöiden in house -asemasta. Selvityksen lopputuloksena oli, että asiasta ei ole olemassa oikeuskäytäntöjä mihinkään suuntaan. Koska oikeuskäytäntöjä ei ole, voi kansallisten palvelukeskusyhtiöiden asema jälkikäteen vaarantua tulevien ennakkopäätöksien kautta, mikäli palvelukeskuksien ohjausmallit rikkovat in house -yhtiöiden aseman määrittelevää lainsäädäntöä. Tämän takia tulee olla erittäin varovainen päällekkäisesti pakottavan regulaation ja ohjauksen asettamisesta kansallisten palvelukeskuksien toiminnalle siten, että maakuntien ohjausvalta omiin in house -yhtiöiden kaventuu vielä entisestään. Digiyhtenäispolitiikan yhteenvedossa todetaan, että Ensivaiheessa vuosina 2018-2019 totutetaan maakuntien toiminnan aloittamisen näkökulmasta välttämättömimmät toimenpiteet. Näkökulma on oikea. Samalla on myös faktapohjaisesti todettava, että jäljellä oleva aika maakuntien toiminnan aloittamiseen 1.1.2020 alkaen on todella lyhyt. Maakuntien perustaminen tulee olemaan todella hektinen vaihe, jossa kukin maakunta yrittää operatiivisesti keinolla millä hyvällä saada perusasiat toimimaan maakuntien toiminnan aloittamisen mahdollistamiseksi. 2.1 Maakuntien digilinjaukset: asiakaslähtöisyys, hukan poistaminen, käytettävyys, avoimet rajapinnat, tietoa pyydetään vain kerran o Esitetyt linjaukset keskittyvät pitkälti asiakkaille suunnattuihin sähköisiin palveluihin. Asiakaspalvelut ja niiden tehokkuus perustuvat integroituihin palveluprosesseihin. Jotta kansalaisille suunnatut sähköiset palvelut voivat olla tehokkaita, myös palvelutuotannon prosessien täytyy olla integroituneita ja tehokkaita (ammattilaisten prosesseja) ja niiden täytyy muodostaa yksi yhtenäinen toimintaprosessi palvelukohtaisesti. Ei voida lähteä siitä, että digitalisaatio järjestelee joukon sähköisiä palveluja, jotka ovat täysin irrallisia ammattilaisten prosesseista. Digilinjauksissa 6 ja 7 painottuvat maakuntiin siirtyvien, nykyisin valtiokeskeisten toimintojen näkökulmat. Tähän voisi tasapainottavana tekijänä tuoda mukaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon näkökulman. Esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksessa tallennetaan tällä hetkellä Suomen suurimpia rekisteritietovarastoja. 2.2 Maakuntien digi-kokonaisuusohjausmalli: Valtioneuvoston yhteinen maakuntien ohjaus muodostuu ohjaavien ministeriöiden sekä virastojen ja maakuntien yhteisestä näkemyksestä. Digipalveluiden kehittäminen toteutetaan toimijoiden tehtävien ja roolien mukaisesti. o Monta eri tahoa ohjaamassa, jolloin yhteisten linjausten löytyminen on haasteellista ja päätöksenteko tunnetusti hidasta. Käsittelyssä olevassa Maakuntalaki-ehdotuksessa on maakuntien ja valtionhallinnon primääriksi ohjausmekanismiksi ICT-asioita koskien listattu valtion, maakunnan ja osin Lausuntopalvelu.fi 3/9
yhteistyöalueen yhteiset neuvottelut ja ICT-investointien käsittely. Lakiehdotuksien mukaisesti lakiesityksien loppuvaiheen käsittelyn yhteydessä ollaan tuomassa asetuspohjaisesti ns. käyttövelvoite-asetus koskien kansallisen palvelukeskusyhtiön (Vimana Oy) palveluita. Mikä on tämän digiyhtenäispolitiikan suhde ehdotettuun lainsäädäntöön ja asetuksiin? o Tälläkin hetkellä julkisen talouden suunnitteluperiaatteiden mukaisesti tulevat investoinnit täytyy minimissään tietää 1½ vuotta ennen investoinnin varsinaista aloittamista. Kuntayhtymienkin toiminnassa pyritään listaamaan tulevien vuosien investointeja kolmen vuoden rullaavalla ennustesyklillä. Täten maakuntien ICT-investointien käsittelyyn esitetyt ajat ovat ymmärrettävissä. Johtuen raskaammasta käsittelymallista investoinnit täytynee maakuntien tapauksessa tietää 1½ - 2 vuotta ennen investoinnin aloittamista. Lisäksi rullaava ennustaminen ulottuu 4 vuoteen. Kuitenkin toimintaympäristöt muuttuvat nopeasti siten, että kertaluonteisesti tehtäviä megainvestointeja on vähemmän ja kehittämisessä pyritään ketterästi suunnattavaan ja ohjattavaan kehittämiseen, jonka suunta voi muuttua nopeasti. Vanhat julkishallinnon mallit alkavat olla vanhentuneita ja joutuvat paineen alle tulevien vuosien aikana. o Kappaleessa puhutaan ICT-investoinneista, jotka liittyvät teknisiin koneisiin ja laitteisiin. Sisältääkö tämä maininta myös sairaanhoidolliset laitteet? Em. laitteet voivat maksaa sadoista tuhansista jopa miljooniin euroihin saakka, ja noissa laitteissa on merkittävässä määrin sulautettuja ICT-tietojärjestelmiä. Tekstin mukaan esimerkiksi kaikki Kansalliseen Omatietovarantoon kytkettävät laiteet tai järjestelmät kuuluvat kansallisen ohjauksen piiriin. Maakunta ei voi hankkia itsenäisesti lääkintälaitteita ilman ohjausta. Millä asiantuntemuksella päätöksiä aiotaan hoitaa kansallisella tasolla? Viedäänkö päätöksenteko sille tasolle, joka ei enää ymmärrä tai voi tietää, mitä asiaa on päättämässä? 2.2 Tietohallintolain laajentaminen koskemaan maakuntia Maakuntien ICT-palvelukeskuksen maakunnille yhteisesti toteuttamat maakuntahallinnon perustietojärjestelmät, joita kaikkien maakuntien tulee käyttää o Käyttövelvoitteen tulee olla suositus ja sen tulee perustua operatiiviseen tarpeeseen, ei pakkoon. Asiat ovat esityksessä ristiriidassa; yhtäältä halutaan ohjata ylhäältä ja kuitenkin pidetään rinnalla erilaisia verkostoja. Tarvitaan määrätietoisempi ote, jos asioita halutaan aidosti edistää. o Kappaleessa mainitaan: ICT-investoinneissa taloudellisen merkittävyyden raja on kuitenkin esimerkiksi valtiolla ollut huomattavasti alhaisempi kuin 30 miljoonaa euroa. Selkeyden vuoksi tulee yksiselitteisemmin kuvata, mikä on merkittävä ICT-investointi. Muuten asiaan tulee kuulumaan aina mielipiteitä ja vastamielipiteitä. Lisäksi on huomattava, että maakuntien toimintaa ohjaa lainsäädäntö, jonka puitteissa maakunnallinen itsehallinto toimii, eivät mielipiteet ja niiden arviointi. o Kappaleessa on kuvattu seuraavasti: Poikkeuksellista laajakantoisuutta ICT-investoinnilla voisi ilmetä hankittavan järjestelmän laajan toiminnallisen merkityksen kautta esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, että maakunnan tietojärjestelmästä tulee olla tiedonsiirtorajapinnat tai muu integraatio kansallisiin tietojärjestelmäpalveluihin esimerkiksi Kanta-palveluihin. Kansallisten palveluiden käytön määrittelee lainsäädäntö (sisältäen tarkentavat asetukset). Näin ollen vastuu palveluiden käyttämisestä siirtyy suoraan järjestelmätoimittajille. Kaikki järjestelmätoimittajat tai käytössä olevat tietojärjestelmät eivät ole laajoja kokonaisuuksia, vaan esimerkiksi jokin sairaalan käyttämä pieni erikoisalaohjelmisto voi kytkeytyä johonkin kansalliseen palveluun (esim. Kantapalvelut, syntymäsanomat jne.). Näin ollen digiyhtenäispolitiikassa mainittu määritelmä ei ole Lausuntopalvelu.fi 4/9
riittävän tarkka tai validi, ja osin se on jopa harhaanjohtava (esimerkiksi KAPAtunnistautumispalvelut ovat erittäin laajasti jo nyt käytössä markkinoilla). o Yksityiskohtaisena kysymyksenä: Kappaleessa on mainittu seuraavasti: maakuntien ICTpalvelukeskuksen maakunnille yhteisesti toteuttamat ma. kunnanhallinto perustietojärjestelmät. Mitä nämä perustietojärjestelmät ovat? Käsite on uusi. o Digiyhtenäispolitiikan osalta todetaan, että ICT-hankkeiden taloudellisen merkittävyyden arvioinnin tulee perustua yhteisiin määritelmiin. Lisäksi mainitaan, että valtio on kehittämässä mallia, jolla maakuntienkin investointeja voidaan tulevaisuudessa ohjata soveltuvin osin kehitettävän mallin vaikuttavuus- ja hyötykriteerien perusteella. Tavoite on hyvä ja tavoittelemisen arvoinen. Samalla on hyvä tunnistaa myös ICT-hankkeiden monimutkaisuus ja arvaamattomat tekijät, jotka vaikuttavat reaalielämässä lopputuloksen onnistumiseen. Monesti hyötymalleista tulee enemmän teoreettisen baseline -tilanteen pohdiskelua, joissa unohdetaan toimintaprosesseihin liittyvät hyödyt, jotka ovat paljon suuremmat kuin tietojärjestelmien vaikutus. ICT on vain tukeva tekijä. Erilaisten hyötyarviointimallien tulisikin pohjautua tulevaisuudessa enemmän skenaariotarkasteluihin. o Digiyhtenäispolitiikassa on viitattu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 19 pykälään, jonka mukaan valtioneuvosto voi päättää maakuntien käytössä olevien järjestelmien muuttamisesta ja uusien järjestelmien hankkimisessa noudatettavista vaatimuksista. Tämä on laissa selkeästi todettu. Digiyhtenäispolitiikkaan tulisi kirjata STM:n merkittävä ohjaava rooli asian käsittelyssä ja ohjauksessa. Tällä hetkellä on selkeästi huomattavissa VM:n kohtuullisen ohut ymmärrys sosiaali- ja terveydenhuollon toimialasta ja tämä voi helposti johtaa väärinkäsityksiin ja huonoimmassa tapauksessa virheisiin tulkinnoissa ja toimeenpanoissa. o Digiyhtenäispolitiikassa on todettu seuraavaa: Yhteistyökokouksissa myös toteutetaan investointien arviointimenettelyä velvoittavan lainsäädännön ja digipalveluiden käyttövelvoitteen perusteella maakuntien näkemykset sekä Vimana Oy:n ja SoteDigi Oy:n hallitusten ja asiakasneuvottelukuntien näkemykset huomioiden. Mikä on mainittu yhteistyökokous? Mikä on yhteistyökokouksen suhde valtiohallinnon ja maakuntien vuosittaisiin neuvotteluihin maakunta- (ja osin yhteistyöalue-) tasolla? Missä lainsäädännössä on viitattu tämän tyyppisen yhteistyökokouksen olemassaoloon? 3.1 Toimeenpanosuunnitelma (1-18) yhteisesti o Päätöksentekoon osallistuu useita eri sidosryhmiä, joiden yhteistoiminta ei tule vastaamaan maakuntien perustamisen kannalta vaadittavaa nopeutta koskien päätöksenteon tukea tai operatiivista toimintaa. Maakuntien perustaminen on alkuvaiheessa erittäin hektistä työtä, jossa mennään pakon edessä arjen (esim. ICT-järjestelmä) reunaehtojen mukaan. Tämän takia asiat eivät valmistu ja tapahdu komiteamietinnöissä, jaostoissa tai neuvottelukunnissa. o On erittäin todennäköistä, että toimenpanosuunnitelma jää liian ylätasolle. Toimeenpanosuunnitelman laajuutta onkin rajattava ja varmistettava, että toimeenpanosuunnitelma etenee toimeenpanoksi. o Yksityiskohtainen huomio: Kappaleen 3.1 kohdassa 1 on todettu: toteuttavat tässä toimeenpanosuunnitelmassa kuvattuja toimenpiteitä ja raportoivat toiminastaan säännöllisesti Lausuntopalvelu.fi 5/9
muutoksen tilannekeskukselle Mikä tämä tilannekeskus on? Kuka johtaa tilannekeskusta ja ketä se edustaa? o Muutossuunnitelman yhteydessä puhutaan useassa yhteydessä järjestämistehtävässä tarvittavista kansallisista, yhteisistä, digipalveluista. Mitä nämä digipalvelut ovat? Koko muutoksen valmistelussa lähdetään alati takaperoisesti liikkeelle. Ensin puhutaan palveluista yläkäsitteellä ja päätetään niiden tuotantomekanismit, tietämättä/ymmärtämättä/kuvaamatta, mitä nämä palvelut edes ovat. 3.1 3) Muutoksen toimeenpanoa tukevan strategisen suunnittelun ja seurannan yhteistoimintamalli maakuntien ja valtion kesken on määritelty ja toimeenpantu o Kun puhutaan strategiasta, on ymmärrettävä, kenen ja mitä koskevasta strategiasta puhutaan. Maakunnille toiminnan keskiössä on kokonaisvaltaisesti suunnitella oma alkava toimintansa ja toimintaa viitoittava ja ohjaava strategia visoineen. Tämä on paljon laajempi asia kuin ICT, mutta toisaalta ICT on osa tätä strategiaa. Mitä digiyhtenäispolitiikassa tarkoitetaan maininnalla strategisen ohjauksen tietosisältö? o Digiyhtenäispolitiikassa tuodaan esille digimuutosohjelman koordinoimana yhdessä ministeriöiden, Kelan, virastojen ja maakuntien kanssa määritellään muutoksen toimeenpanoa tukeva strategisen suunnittelun ja seurannan yhteistoimintamalli ja yhteinen toimintaprosessi sekä yhteiset tiedolla ohjaamisen tavat Digiyhtenäispolitiikassa tarkoitettaneen enemmän maakuntien perustamisvaiheen toteutusprojektia, mutta on ymmärrettävä, että sitä ei voi kuitenkaan käsitellä liikaa irrallaan maakuntien omalle toiminnalleen kuvaamasta kokonaisstrategiasta. ICT ei ohjaa laivaa, mutta se voi toimia kohtuullisen hyvänä potkurina tai peräsimenä. Maakuntien strategiat voivat olla erilaisia ja mitä todennäköisimmin tulevatkin olemaan erilaisia, kuten kaikessa kehittyvässä toiminnassa tuleekin olla. Jos kokonaisstrategiat ovat erilaisia, aiheuttavat ne erilaisia painotuksia myös ICT-kehittämiselle, jolloin ICT-toimeenpanosuunnitelmat tulevat olemaan eri maakunnissa erilaisia. 3.1 4) Maakunnat toimivat yhteistyössä digitalisoitumisen edistämiseksi o Tämä on erittäin oleellinen ja tärkeä toimeenpanosuunnitelman kohta. Lienee mahdotonta, että kaikki maakunnat tekevät yhteistyötä kaiken aikaa kaikista asioista keskenään, mutta olemassa on erittäin hyviä esimerkkejä laajasta yhteistyöstä, kuten UNA ja ODA. 3.1 5) Maakunnat toteuttavat asiakkaita osallistavaa palvelukehitystä ja kokeiluja koordinoidusti o Maakuntien digi-yhtenäis[ohjaus]politiikan tavoitteena on ohjata maakuntaa kehittämään laadukkaita palveluja yhdessä asiakkaiden kanssa kustannustehokkaasti. Asiakaslähtöisyys ja kustannustehokkuus mahtuvat harvoin samaan lauseeseen. Kustannustehokkuus on pääsääntöisesti organisaation eikä asiakkaan etu. Maakuntien resurssit ovat vähäiset innovatiivisten hankkeiden mietintään 2018 2020 aikana, sillä kaikki aika menee pakollisten muutosten toteuttamiseen. Lausuntopalvelu.fi 6/9
3.1 6) Riskienhallinnan, kyber- ja tietoturvallisuuden ja digi-varautumisen malli maakunnille on luotu ja toimeenpantu o Tämä on hyvä asia, mutta on otettava huomion, että maakunnan yleistä riskienhallintaa ja varautumista määrittelevät myös muut ohjaavat tekijät kuin digiyhtenäispolitiikka. Täytyy varmistua, ettei tehdä turhaa, päällekkäistä tai ristiriitaista työtä. 3.1 8) Maakuntien digi-ohjauksen toteutumiselle on laadittu mittaristo ja toteutumista on arvioitu säännöllisesti o Tekstissä puhutaan maakuntien vastaamisesta toimeenpanosuunnitelman edistymisen raportoinnista valtioneuvoston yhteiselle maakuntien digi-ohjaukselle. Miten tämä toimeenpanosuunnitelman raportoiminen liittyy/kytkeytyy maakuntien perustamiseen liittyvän rahoituksen vaatimaan raportointiin? 3.1 9) Maakuntien digi-ohjauksen valvontaviranomaisvastuut on määritelty o Maakuntien toimiessa itsenäisesti vaaleilla valittujen päätöksentekijöiden päätäntävallan alla, tulee muun ohjauksen perustua lainsäädäntöön. Tässä kappaleessa tulee selvyyden vuoksi tuoda esille ne ehdotettujen lakien kohdat, joissa mahdollisestaan tässä kappaleessa kuvatut valvontaviranomaistehtävät. 3.1 15) Vimanan ja SoteDigi Oy:n roolit, tehtävät ja vastuut o Uudistukseen kohdistuu suuri määrä toiminnallisia muutoksia ja avoimia asioita ja on erittäin tärkeää, että palveluja tarjoavien maakunnallisten ICT-yhtiöiden roolit, tehtävät, palveluvalikoima ja vastuut selkiytyvät pikaisesti. Maakuntien alueella toimivien in-house yhtiöiden toiminta tulee turvata, jotta siirtymävaiheessa palvelut saadaan käyttöön ilman katkoksia. Ensimmäisessä vaiheessa tulee myös turvata ja selkiyttää maakuntiin valtiohallinnolta siirtyvien organisaatioiden ja toimintojen ICT-palveluntuotanto. Niin Sotedigin kuin Vimanankin tehtävät on kuvattu vasta ylätasolla. Käyttövelvoitteen piiriin kuuluvat palvelut tulee päättää, jotta maakuntien valmistelutyössä voidaan edetä suunnitelmallisemmin. Aikataulullisesti edellä mainitut kuvaukset ovat riittämättömiä, jos maakuntien tulisi pystyä huolehtimaan tehtävistä jo 2020. LIITE 2, yhtenäispolitiikan perusteet o Asiakasnäkökulma: Maakuntauudistuksen ja yhtenäispolitiikan keskeinen näkökulma on asiakasnäkökulma, jonka suurimpana hyötynä nähtiin yhtenäisten palveluiden luominen kautta maakuntien. Se mahdollistaa kaikille asiakkaille saman näköiset ja saavutettavat palvelut. Digimuutos tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. o Yhtenäiset ja samannäköiset palvelut miksi halutaan kaikille samannäköiset palvelut? Yhtenäispolitiikan perusteissa on tuotu muutamassa kohdin esille se, että varsinaisten palveluiden digitalisointi merkitsee puuttumista palvelujärjestelmän prosesseihin. Tämä ajatus tulee tuoda Lausuntopalvelu.fi 7/9
esille myös varsinaisessa digiyhtenäispolitiikka-dokumentissa. Lisäksi maakuntien välisen yhtenäistämisen nähtiin tuovan suoria hyötyjä, mutta yhteistyö on mahdollisuus, joka ei automaattisesti tuo suurta hyötyä LIITE 3 Maakuntien digi-vuosikellon mukaisesti valtioneuvoston yhteinen maakuntien digi-ohjaus toteuttaa yhdessä maakuntien ja yhteistyöalueiden kanssa kuvissa 3 ja 4 havainnollistetun ICT-investointien ohjausprosessin. Kuvassa 3 havainnollistetun prosessin tuloksena on kansallinen, kaikkien maakuntien käyttöön tuleva digipalvelu tai alueellinen, yhden tai useamman maakunnan tai yhteistyöalueen käyttöön tuleva digipalvelu. ICT-investoinnit toteutetaan hankkeina, joita hallitaan maakuntien yhteisessä hankesalkussa. Hankkeisiin osallistuvien maakuntien ja yhteistyöalueiden on varmistuttava, että hankkeissa tuotettavat digipalvelut ja ICT noudattavat maakuntien kokonaisarkkitehtuuria ja yhteistoimintavaatimuksia sekä sosiaali- ja terveysministeriön kokonaisarkkitehtuuria, ja että niiden integrointitarpeet kansallisiin tai alueellisiin digipalveluihin ja -ratkaisuihin on kuvattu osana suunnittelua. o Suunnitelma lisää hallinnollista työtä ja hidastaa kehittämistä huomattavasti. Tällainen toimintamalli on omiaan tyrehdyttämään pääosan dynaamisesta ja innovatiivisesta kehittämisestä niin ICT:n kuin toimintaprosessienkin kohdalla. Vuosina 2018-2019 jokainen kehitystehtävä, johon maakunta hakee rahoitusta, on sidottava seuraaviin maakuntamuutoksen ohjaaviin linjauksiin: 1 yhteisten kansallisten palvelujen käyttöönottaminen tai maakunnan järjestelmien integrointi yhteisiin kansallisiin palveluihin, 2 maakunnan yhteisen, integroidun tai konsolidoidun sosiaali- tai terveydenhuollon ratkaisun muodostaminen, 3 maakunnan TORI-järjestelmäkokonaisuuden kehittäminen kohti yhtä järjestelmää per yksi tehtäväkokonaisuus, tai 4 kaikkia maakuntia palvelevan yhteisen tietoverkkoratkaisun ja yhdistettyjen käyttäjähallintapalvelujen kehittäminen. Lausuntopalvelu.fi 8/9
Ei ole realistista, että palvelut ovat käytettävissä suunnitelluilla aikatauluilla (yhteisten kansallisten palvelujen käyttöönottaminen tai maakunnan järjestelmien integrointi yhteisiin kansallisiin palveluihin). Eikä ole myöskään realistista, että nopealla aikataululla olisi olemassa yhteinen tietoverkkoratkaisu ja yhteinen käyttäjähallintapalvelu. LIITE 4 Toimijat ja tehtävät tavoitetilassa 2020 o Kukin ministeriö ja maakunta osallistuvat digiohjauksen valmisteluun ja toimeenpanoon, sekä digi-ohjaukseen kuuluvien toimenpide-ehdotusten valmisteluun sekä seurantaan ja arviointiin. Kukin ministeriö huolehtii hallinnonalansa ratkaisujen, erityisesti toimialasidonnaisten ICT-ratkaisujen kehittämisestä, käyttämisestä ja arvioinnista sekä toimialaansa koskevien digi-ohjauksen toimenpiteiden toimeenpanosta hallinnonalallaan ja maakunnissa. Kukin maakunta huolehtii digiohjauksen toimenpiteiden toimeenpanosta maakunnassa. Maakunnan tietohallinnon rooli näyttää tulevan olemaan pitkälti ylhäältä ohjattua, jonka tehtävänä on toteuttaa VM:n tahtotila? Palveluiden kehittämisen osana maakunnilla on kuitenkin vastuu siihen liittyvästä tutkimus- ja innovaatiotoiminnasta. Onko tämä mahdollista enää tarkkaan rajatussa viitekehyksessä, jonka primääriluonne esitetyn tekstin mukaan on toimeenpaneva? Peltola Asko Etelä-Pohjanmaan liitto Lausuntopalvelu.fi 9/9