Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus 2017
Sisällysluettelo Johdanto 1 Henkilöstöstrategia... 5 2 Henkilöstötuloslaskelma... 6 3 Henkilöstön määrä ja rakenne... 9 3.1. Palvelussuhdelaji, työaika, vaihtuvuus ja sukupuoli... 17 3.2. Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ikä... 19 3.3. Eläköityminen... 20 4 Henkilöstön osaamisen kehittäminen... 22 4.1. Henkilöstön koulutusrakenne... 22 4.2. Henkilöstön täydennyskoulutus... 22 4.3. Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutus... 24 5 Työhyvinvointi... 25 5.1 Työtyytyväisyys ja esimiestoiminnan arviointi... 26 5.2 Kuntoutus... 27 5.3 Työtapaturmat... 28 5.4 Sairauspoissaolot... 29 5.5 Työsuojelu... 31 6 Työterveyshuolto... 32 7 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus... 34 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 2
Johdanto Hätäkeskuslaitoksen vuosi 2017 on sujunut kokonaisuudessaan hyvin. Operatiivisessa toiminnassa saavutettiin tulostavoitteet. Vastausaikaprosentti nousi edellisestä vuodesta 2 prosenttia 10 sekunnissa vastatuissa ja 3 prosenttia 30 sekunnissa vastatuissa puheluissa. SIM-kortittomien puhelujen nauhoitteen purkaminen ja siitä aiheutuneet raportointiongelmat korjaantuivat ja operatiivisen toiminnan tuloksia ja palvelutasoja oli helpompi analysoida. Hätäkeskuslaitoksessa oli käytettävissä kuluneen vuoden aikana 622 henkilötyövuotta. Vuoden mittaan ilmeni, että toteuma tulee jäämään huomattavasti alle käytettävissä olevien resurssien. Henkilötyövuosien täyttöaste oli noin 93 % eli 38 henkilötyövuotta jäi käyttämättä, pääosin operatiivisella puolella. Rekrytointien määrän ja ketjuttamisen ohella heikkoon käyttöasteeseen vaikuttaa rekrytointihaasteet. Hätäkeskuspäivystäjän pätevyyden omaavia hakijoita ei juuri työmarkkinoilla ole. Vuodesta 2017 selvittiin loppujen lopuksi kohtuullisesti, sillä vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus oli 5 prosentin ja tulovaihtuvuus 8 prosentin tasolla. Hätäkeskuspäivystäjien riittävyys on ollut esillä viime vuosina ja sitä yritetään paikata kuluvana vuonna Vaasassa aloittavalla hätäkeskuspäivystäjäkurssilla. Työvuorosuunnittelu ja jaksotyö ovat virastossamme merkittävässä roolissa. Noin 85 prosenttia henkilöstöstämme tekee jaksotyötä. Virastossa on käytössä kaksi työvuoromallia, joihin otettiin ns. kiky-muutosten myötä myös 10-tunnin työvuorokierto. Keravan hätäkeskuksen siirryttyä 12 ryhmään on ilmennyt tarvetta suunnitella kokonaan uutta mallia, jossa olisi mahdollisuus tehdä myös 8-10 tunnin vuoroja. Lisäksi selvitetään erilaisten työvuorosuunnittelun optimointiohjelmien käyttökelpoisuutta yhdenmukaistamaan ja helpottamaan työvuorosuunnittelua verkottuvassa ympäristössä. Työvuorosuunnittelun pelisääntöjä on yhdenmukaistettu päivittämällä jaksotyöaikaohje ja työvuorosuunnittelun käsikirja sekä yhteisten palaverien myötä. Sairauspoissaolot pysyivät vuoden 2016 tasolla. Päivystyshenkilöstön sairastavuus pysyi edellisvuoden tasolla, mutta hallintohenkilöstön sairastavuus lisääntyi 1,5 työpäivää. Sairauspoissaolot ovat edelleen huolestuttavan korkeat, joten niiden vähentämiseen tähtäävänä toimenpiteenä aloitettiin syksyllä Työkyky2020:ksi nimetty hanke yhdessä Hanselin, Valtiokonttorin ja Emkine Oy:n kanssa. Tavoitteena on osallistavien työpajojen kautta parantaa työkyvyn ja työterveyshuollon johtamista. Vuonna 2016 aloitettiin uuden strategian mukaisesti sekä operatiivisen että hallinnollisen toiminnan verkottumisen valmistelut. Syksyn 2017 aikana suunnittelua on jatkettu ja henkilöstöhallinto verkotetaan kuluvan kevään aikana. Johtokeskus aloitti joulukuussa 2017 operatiivisen toimintansa, millä tavoitellaan parempaa tilannekuvaa ja valmiutta virastossa. Operatiivisen tietojärjestelmän ERICAn käyttöönotto siirtyi vuodelta 2017 ja tällä hetkellä ensimmäinen keskus voisi aikaisintaan ottaa käyttöön sen syksyn 2018 aikana. Henkilöstöpäällikkö Antti Koskela Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 3
1 Henkilöstöstrategia Vuonna 2016 aloitettiin uuden henkilöstöstrategian 2016-2020 mukainen toiminta. Henkilöstöstrategialla tarkoitetaan henkilöstövoimavarojen ja -johtamisen kehittämissuunnitelmaa, jolla tuetaan viraston strategiassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamista. Henkilöstöstrategiassa valitaan linjat henkilöstöjohtamiselle, henkilöstövoimavarojen suunnittelulle, osaamisen kehittämiselle sekä työhyvinvointitoiminnalle. Henkilöstövisio: Hätäkeskuslaitos on arvostettu ja kilpailukykyinen työnantaja, jonka osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö toimii ammattimaisesti auttamisen ketjun ensimmäisenä lenkkinä. Henkilöstöstrategiaan on valittu neljä pääteemaa, joille kullekin on määritelty tavoitteet ja niitä toteuttavat toimenpiteet: 1. Johtamisemme on oikeudenmukaista ja perustuu aktiiviseen vuorovaikutukseen 2. Olemme houkutteleva ja henkilöstöään arvostava työnantaja 3. Huolehdimme henkilöstön ammattitaidosta ja osaamisen kehittämisellä turvaamme laadukkaat hätäkeskuspalvelut 4. Edistämme aktiivisesti työhyvinvointia ja olemme kaikki mukana sen kehittämisessä Henkilöstöstrategiaan valituille painopistealueiden toteuttamiseksi laadittiin henkilöstösuunnitelma, johon on kirjattu strategisia valintoja toteuttavat konkreettiset toimenpiteet, vastuutahot ja niitä koskevat mittarit. Henkilöstöstrategian ja - suunnitelman toteutumista seurataan vähintään vuosittain tulostavoitteiden seurannan ja määrittelyn yhteydessä. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 4
2 Henkilöstötuloslaskelma Henkilöstötuloslaskelma sisältää kaikki henkilöstöön kohdistuvat kulut. Henkilöstökuluja ovat mm. palkat, palkkiot, henkilöstösivukulut ja muut välilliset kustannukset. Vuonna 2017 palkkakustannukset ovat kokonaisuutena pysyneet samalla tasolla kuin vuonna 2016. Henkilötyövuositoteuma vaikuttaa suoraan henkilöstökustannuksiin, vuonna 2017 henkilötyövuositoteuma oi 583 ja vuonna 2016 henkilötyövuositoteuma oli 581. Yhden henkilötyövuoden keskiarvoinen kustannus on noin 58.000 euroa. Tehdyn työajan palkka sisältää kiinteät kuukausipalkat, työaikakorvaukset, ylityökorvaukset sekä toisaalta sairausvakuutuksen korvaamat palkkakustannukset. Kiinteät palkkakustannukset ovat pysyneet ennallaan htv-kertymän mukaisesti. Työaikakorvaukset ja ylityökorvaukset ovat pysyneet myös samalla tasolla vuoteen 2016 verrattuna. Välilliset palkkakustannukset sisältävät lomarahat, sairausaikalisät, vuosilomalisät ja mm. luottamusmiespalkkiot. Välilliset palkkakustannukset määräytyvät pääsääntöisesti henkilöstömäärän mukaan. Sairausaikalisät ovat vähentyneet hieman enemmän, koska sairauspoissaolot ovat vähentyneet vuoteen 2015 verrattuna. Sosiaaliturvaan liittyvät työvoimakustannukset laskivat viime vuonna lähes miljoona euroa. Tämä johtuu pääosin työnantajan eläkemaksujen pienenemisestä. Työterveyshuollon kustannukset laskivat noin 16.000 euroa edellisvuoteen verrattuna. Työterveyshuollon kustannukset ovat aiempina vuosina olleet noususuunnassa, mutta vuonna 2016 suunta kääntyi laskuun. Nousu on johtunut pääosin siitä, että työterveyshuollon roolia työkykyasioiden kokonaisvaltaisessa hoitamisessa on lisätty. Työterveyshuollon ja viraston toimintatapoihin on kuitenkin kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota ja tältä osin on tavoiteltu myös alhaisempia kustannuksia palvelustasoa kuitenkaan heikentämättä. Varsinaisten henkilöstökulujen lisäksi henkilöstökustannuksia muodostuu välillisistä kustannuksista, joita ovat mm. työterveyshuolto, tyhy- ja virkistystoiminta, virkapuvut sekä työpaikkaruokailun tukemisesta aiheutuvat kustannukset. Työhyvinvointi- ja virkistystoimintaan on vuonna 2017 käytetty hieman edellisvuotta enemmän. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 5
kirjanpito kirjanpito kirjanpito kirjanpito kirjanpito 2013 2014 2015 2016 2017 Tehdyn työajan Kiinteät palkat 25 301 119 24 605 489 22 155 367 21 850 358 22 066 627 palkka Työaikakorvaukset 5 230 419 5 688 468 4 707 861 4 474 441 4 482 005 Ylityökorvaukset 301 724 325 727 190 116 145 991 198 494 Muut korvaukset 34 674 0 0 0 0 Muut palkat ja palkkiot 270 1 770 0 0 0 Sairausvak korv.palkat -823 652-792 367-792 131-531 454-543 530 30 044 554 29 829 087 26 261 213 25 939 336 26 203 596 Välilliset palkat Lomaraha 1 352 565 1 270 313 1 173 255 1 113 297 774 664 Sairausaikalisä 313 871 314 373 292 227 255 044 240 283 Vuosilomalisä 714 329 633 539 591 079 581 802 540 894 Lomarahavapaat -134 188 147 308 167 832 148 756 122 480 Työsuojeluvalt. 7 421 7 987 8 310 8 588 Luottamusmies 30 626 29 340 25 292 27 756 Virkasuhteisten palkkiot 51 950 12 707 3 841 6 324 11 457 2 298 527 2 416 287 2 265 560 2 138 825 1 726 122 Lomapalkkojen hlöstösivukulun muutos 127 288 461 665 169 622 119 324 63 888 2 425 815 2 877 952 2 435 182 2 258 149 1 790 010 Sosiaaliturva Sosturvamaksu 685 019 712 017 613 815 608 796 308 319 Eläkemaksut 6 193 310 6 451 607 6 001 066 5 183 201 4 605 746 Tapaturmamaksut 271 985 398 107 235 025 117 735 72 812 Sairausvak.maksun sosiaaliturv -16 817-16 956-16 483-11 266-6 020 Lomapalkkavelan muutos 31 860 46 952 66 834 54 304 287 763 7 165 357 7 591 728 6 900 258 5 952 770 5 268 620 Henkilöstökulut 39 635 726 40 298 766 35 596 652 34 150 255 33 262 226 Muut välilliset kustannukset Virkapuvut 65 429 54 111 41 520 29 143 38 674 Työterveyshuolto 551 262 601 429 670 710 616 313 599 988 Pal. työterv.huollon kulut -162 038-158 226-162 117-151 327-147 580 Virkistys 0 157 504 0 0 0 Tyky 159 747 53 186 0 0 0 Työhyvinvointi ja virkistys 0 0 139 176 148 343 174 329 Koulutus 112 928 71 942 100 862 91 813 96 189 Työpaikkaruokailu 34 511 45 163 41 047 43 956 44 518 761 839 825 109 831 198 778 241 806 118 40 397 565 41 123 875 36 427 850 34 928 496 34 068 344 tot htv 684 664 597 581 583,3 59 061 61 933 61 018 60 117 58 406 euroa/htv e/htv e/htv e/htv e/htv e/htv Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 6
Henkilöstökulut 2013 2017 45 000 000 40 000 000 35 000 000 30 000 000 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 2013 2014 2015 2016 2017 euroa 40 397 565 41 123 875 36 427 850 34 928 496 34 068 344 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 7
3 Henkilöstön määrä ja rakenne Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä suurin osa kuuluu päivystyshenkilöstöön. Operatiivisessa päivystystoiminnassa työskentelee noin 83 prosenttia henkilöstöstä. Operatiiviseen henkilöstöön kuuluvat hätäkeskuspäivystäjät, ylipäivystäjät ja vuoromestarit. Hallinto- ja tukihenkilöstöön kuuluvat mm. viraston hallinnon-, tietohallinnonsekä kehittämistoiminnan tehtävissä työskentelevät virkamiehet, kuten päälliköt, asiantuntijat, suunnittelijat sekä sihteerit. Henkilöstön lukumäärä kuvaa tilannetta 31.12.2017 voimassa olevien palvelussuhteiden määränä, johon ei sisälly virkavapaalla olevia. Hätäkeskuslaitoksen palveluksessa vuoden 2017 lopussa 607 henkilöä. Vuonna 2016 henkilöstön lukumäärä oli 601. Enimmillään henkilöstömäärä oli vuonna 2010, jolloin viraston palveluksissa oli 759 henkilöä. Henkilöstöryhmä KERAVA KUOPIO OULU PORI TURKU VAASA KHA Yhteensä Asiantuntijat 6 6 4 4 4 4 35 63 Esimies 2 2 2 2 2 2 11 23 Johto 2 2 Päivystyshenkilöstö 132 94 67 64 75 60 1 493 Toimihenkilöt 3 2 2 2 2 2 12 25 Työllistetyt VS 1 1 Kaikki yhteensä 143 104 75 72 83 68 62 607 Henkilöstön lukumäärä henkilöstöryhmittäin 31.12.2017 Henkilöstön jakautuminen vaativuusluokittain Hätäkeskuslaitoksen palkkausjärjestelmä perustuu kirjaimilla merkittyihin vaativuusluokkiin A-GIV. Ohessa on kuvattu, miten eri tehtävät sijoittuvat pääosin eri vaativuusluokkiin Taulukon Euro-pylväs tarkoittaa euromääräisiä sopimuspalkkoja, joita ei ole sijoitettu palkkataulukon vaativuusluokkiin. C ilmoitinlaitetestaajan tehtävät D hätäkeskuspäivystäjät Da hätäkeskusten hallintosihteerit, taloushallinnon sihteerit DII hallintosihteerit DIII ylipäivystäjät EII vuoromestarit F - FIII asiantuntijat, suunnittelijat, erityisasiantuntijat GII-GIII apulaispäälliköt, hätäkeskusten päälliköt, hallinto- ja tukihenkilöstön päällikkövirkamiehet Henkilöstön määrä painottuu selvästi salitoiminnan henkilöstön vaativuusluokkiin eli D-, DIII- ja EII vaativuusluokkiin, joita on henkilöstöstä hieman yli 80 %. Naisten suhteellinen osuus päivystystehtävissä on melko tarkkaan viraston sukupuolijakauman mukainen eli naisia henkilöstöstä on noin 60 %. Esimies- ja asiantuntijatehtävissä naisten suhteellinen osuus pienenee. Tämä on tyypillinen ilmiö eri työpaikkojen henkilöstö- ja tehtävärakenteessa. Naisia hakeutuu toistaiseksi miehiä vähemmän esimies- ja johtotehtäviin. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 8
Vaatiluokat/sukupuoli 31.12.2017 400 350 300 250 200 150 100 50 0 B C D Da DII DIII E EII F FII FIII G GII GIII GIV EUR O Mies 1 1 118 31 30 22 5 1 1 14 8 1 7 Nainen 2 258 17 8 44 2 15 16 1 3 1 Kaikki yhteensä 1 3 376 17 8 75 2 45 38 6 1 1 17 9 1 7 Sivutoimet Hätäkeskuslaitoksen henkilöstö voi tehdä virkatyön ohella sivutointa. Sivutoimen tekeminen edellyttää virkamieheltä ilmoitusta sivutoimesta eikä sivutointa voi hoitaa työajalla. Sivutoimien lukumäärää on seurattu tilastollisesti vuodesta 2013 lukien. Virastossa on tehty 2013 2017 välisenä aikana 142 sivutoimi-ilmoitusta. Pääosa sivutoimi-ilmoituksista koskee päivystyshenkilöstöä (126 kappaletta). Noin 23 prosenttia Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä hoitaa virkatyön lisäksi muuta tointa. Henkilöstön kielitaito Hätäkeskuslaitoksessa maksetaan toisen kotimaisen kielen hallinnasta 40 euron suuruista kielilisää. Lisän maksaminen edellyttää, että henkilö kykenee ja on sitoutunut hoitamaan päivystystehtäviä molemmilla kotimaisilla kielillä. Lisän saadakseen henkilöstön pitää osoittaa kielitaitonsa joko kielitutkintotodistuksella tai muulla määrätyllä tavalla. Työnantaja maksaa henkilöstölle kielitutkintomaksun. Työnantaja järjestää kielitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi ruotsin kielen verkkokursseja sekä lähiopetusta verkkoympäristössä. Kielilisää maksettiin vuoden 2017 lopussa 84 henkilölle eli päivystyshenkilöstöstä noin 16 prosenttia saa kielilisää ja todistettavasti hallitsee molemmat kotimaiset kielet. Eniten molempia kotimaisen kielen taitajia on Vaasassa (40), Turussa (19) ja Keravalla (14). Henkilötyövuositoteuma Hätäkeskuslaitoksessa seurataan todellisia työpanoksia eli toteutuneita henkilötyövuosia koko vuoden arvona. Htv-toteuma vuonna 2017 oli lähes sama kuin vuonna 2016. Rakenteiden muuttamiseen perustuva henkilötyövuosien vähennys on toteutunut täysimääräisesti jo vuonna 2015 eikä lähivuosina siihen perustuen ole odotettavissa merkittävää henkilöstömäärän muutosta. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 9
700 680 660 640 620 600 580 560 540 520 Toteutuneet htv määrät 2013 2017 684 664 597 581 583 2013 2014 2015 2016 2017 Vuonna 2016 henkilötyövuosia myönnettiin 613 ja niitä käytettiin 581 (käyttöaste 95 %). Vuonna 2017 käyttöaste oli lähes samaa tasoa kuin edellisvuonna (93 %) eli 622 myönnetystä henkilötyövuodesta käytettiin 583 henkilötyövuotta. Hätäkeskusten käyttöasteen vaihteluväli oli 90 100 %. Toteutuneet HTV:t KERAVA KUOPIO OULU PORI TURKU VAASA KHA YHT Htv-kiintiö 2017 150,0 97,0 82,0 73,0 90,0 73,0 57,0 622,0 Toteutunut htv yhteensä 136,4 93,9 75,3 73,1 81 69,1 54,5 583,3 Salihenkilöstö htv toteuma 125,5 85,0 67,3 65,3 72,6 61,1 0,0 476,8 Hallinto htv toteuma 10,9 8,8 8,0 8 8,4 8 54,5 106,5 Käyttöasteprosentti 91 % 97 % 92 % 100 % 90 % 95 % 96 % 93 % Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 10
Päivystyshenkilöstön tehtävämäärät ja vastausajat Käsitellyt ilmoitukset / hätäkeskuspäivystäjä Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Koko laitos 2013 8 700 7 900 8 600 7 200 8 900 7 300 8 200 2014 8 500 7 300 7 800 7 800 7 700 6 400 7 700 2015 8 400 7 700 7 900 8 100 7 600 8 000 8 000 2016 9 200 7 900 7 700 7 900 8 100 8 400 8 300 2017 9 300 7 900 8 200 7 700 8 400 8 400 8 400 Edellä olevassa taulukossa kuvataan hätäkeskuspäivystäjän työkuorman eli päivystäjäkohtaisen tehtävämäärän kehittymistä vuosina 2013 2017. Luku sisältää hätäilmoitusten lisäksi ilmoitinlaitetestaukseen liittyvät puhelut sekä mm. poliisin omaaloitteiset tehtävät. Tehtävämääristä selviää, että työkuorma on lisääntynyt Keravalla, Oulussa ja Turussa, missä on ollut haasteita päivystäjien rekrytoinneissa ja henkilötyövuositoteuma on jäänyt eniten tavoitteesta. Seuraavat taulukot kuvaavat Hätäkeskuslaitoksen tulostavoitteen eli 10 ja 30 sekunnissa vastattujen puhelujen vastausprosentteja vuosina 2016-2017. 2016 Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Laitos 10 sek. vastatut 91 % 92 % 91 % 91 % 92 % 87 % 91 % 30 sek. vastatut 92 % 94 % 93 % 92 % 93 % 89 % 92 % 2017 Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Laitos 10 sek. vastatut 93 % 95 % 92 % 94 % 94 % 94 % 93 % 30 sek. vastatut 95 % 96 % 95 % 95 % 96 % 93 % 95 % Hätäkeskusten toimintakyky on parantunut. Sekä kymmenen sekunnin vastausprosenttitavoite että 30 sekunnin vastaustaso ylittävät viraston tulostavoitteen. Johtokeskus seuraa keskusten toimintakykyä ja raportoi siitä keskuksia päivittäin sekä johtoa viikoittain. Erityisesti seurataan alle 60 %:n heikkoja palvelutasotunteja keskuksittain. Toiminnan luonteeseen kuuluu, että joinakin ajankohtina puheluja tulee niin nopeana ryppäänä, että satunnaisesti vastausajat pitenevät. Analyysin perusteella on kiinnitetty erityistä huomiota vuorojenvaihtoihin, tauotukseen sekä raportoinnin luotettavuuteen. Kokonaistehtävämäärää paremmin työkuormaa kuvaa käsiteltyjen hätäpuheluiden määrä. Henkilöstöresurssit jaetaan hätäkeskuksille hätäpuhelujen suhteellisen määrän perusteella, jotta työkuorma jakautuisi hätäkeskusten välillä mahdollisimman tasaisesti ja kaikilla hätäkeskuksilla olisi samanlaiset edellytykset tulokselliseen toi- Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 11
mintaan. Vuonna 2017 hätäkeskuspäivystäjä käsitteli keskimäärin noin 6 100 puhelua. Vuonna 2016 vastaava luku oli noin 6 000. Vastatut hätäpuhelut / hätäkeskuspäivystäjä Kerava Kuopio Oulu Pori Turku Vaasa Koko laitos 2016 6 400 5 800 5 900 5 800 6 000 5 900 6 000 2017 6 600 5 700 6 100 5 600 6 300 5 700 6 100 Muutos 2016 2017 200 100 200 200 100 200 100 Työajan käyttö Hätäkeskuslaitoksessa seurataan työajan kohdentumista Kieku-järjestelmän avulla. Työajan jakautumisen avulla voidaan esimerkiksi selvittää, kuinka suuri osa salihenkilöstön tehokkaasta työajasta kohdistuu hätäpuhelujen käsittelyyn ja tehtävänseurantaan hätäkeskuksittain. Toiminnan kehittämiseksi tulee analysoida, mihin työtehtäviin henkilöstön työpanos pääosin kohdistuu, onko painotuksissa merkittäviä eroja ja onko saadun tiedon perusteella tarvetta muuttaa toimintamalleja. Oheisesta kuvaajasta ilmenee vuoden 2017 osalta salihenkilöstön työajan kohdentuminen eri tehtäviin, joista mukana on kymmenen suurinta työkokonaisuutta. Työaika on ns. tehokasta työaikaa eli siinä ei ole mukana poissaolot, kuten vuosilomat tai sairauspoissaolot. Tehokas työaika on hieman alle 80 prosenttia kokonaistyöajasta. Prosentuaaliset osuudet ovat kokonaistyöaikana mitattuna nyt esitettyä pienempiä. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 12
Ylityöt 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% TOP 10 työajan käyttö 2017 YHTEENSÄ KERAVA % KUOPIO % OULU % PORI % TURKU % VAASA % Hätäilmoitusten vastaanot 61% 61% 58% 61% 59% 65% 60% TESE poliisi ja sosiaalit 10% 13% 8% 9% 9% 9% 10% TESE terveystoimi ja pela 9% 9% 10% 9% 8% 9% 10% Vuoromestarin tehtävät 7% 5% 7% 9% 9% 8% 10% Koulutus oppilaana toi 3% 3% 5% 5% 3% 0% 2% ILMOtestaus julkisoikeude 3% 3% 2% 3% 3% 4% 3% Koulutus kouluttajana toi 2% 2% 1% 1% 1% 1% 2% Yleishallinto ja johtamin 1% 1% 4% 2% 2% 1% 0% Ydintoimintojen tietojärj 1% 1% 2% 1% 1% 1% 1% Koulutus oppilaana vir 1% 0% 1% 0% 2% 0% 0% Salihenkilöstön tehokkaasta työajasta noin 80 prosenttia kohdentui hätäilmoitusten vastaanottoon ja tehtävänseurantaan. Hätäilmoitusten vastaanottoon käytettiin virastossa keskimäärin 61 prosenttia. Hätäkeskusten välillä vaihtelu on välillä 58 65 prosenttia. Poliisi- ja sosiaalitoimen tehtävänseurantaan on käytetty keskimäärin 10 prosenttia työajasta, jossa vaihteluväli on 8 13 prosenttia (vuonna 2016: 8 14 %). Terveystoimen ja pelastuksen tehtävänseurantaan kohdentuu työajasta keskimäärin 9 prosenttia ja vaihteluväli on 8-10 prosenttia. Työaikajakaumien osalta on vaikea määritellä perusteltua tavoitetasoa. Hätäkeskuslaitoksen lakisääteiset tehtävät, kuten hätäilmoitusten vastaanotto ja tukipalvelut viranomaisille tulee priorisoida. Tehokas ja oikeisiin tehtäviin kohdistuva tekeminen tukee myös työssä jaksamista pitämällä työkuorman mahdollisimman tasaisena ja hallittavana. Lisä- ja ylityön määriin ja sen teettämisen tarpeisiin on kiinnitetty viime vuosina huomiota. Toimivalla työvuorosuunnittelulla ja henkilöstöresurssien kohdentamisella pystytään ennakoimaan esimerkiksi tulevia vajaita työjaksoja, resurssipainotusta edellyttäviä juhlapyhiä tai tapahtumia. Myös vuosilomasuunnittelulla on merkittävä vaikutus työvuorojen vahvuuksiin ja sitä kautta ylityön teettämisen tarpeen vähentämiseen. Työvuorosuunnittelun ohella salin johtaminen ja muutoksiin reagoiminen vaikuttaa vahvuuksiin ja mahdolliseen ylityötarpeeseen. Tavoitteena on ollut ja on edelleen, että ylityötä teetetään vain todelliseen tarpeeseen eikä sitä pidetä automaattisena vajauksen paikkaajana ilman harkintaa. Ylityön määrät ovat vähentyneet vuosina 2014 2016, mutta niiden määrä lähti uudestaan nousemaan vuonna 2017. Erityisen suurta nousu oli 50:n ja 100:n prosen- Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 13
tin ylitöissä Keravan ja Turun hätäkeskuksissa, missä on myös ollut suurin vaje hätäkeskuspäivystäjistä. Myös vajaiden jaksojen aikana teetetyt lisätyöt ovat vähentyneet ennakoivan suunnittelun avulla aikaisempina vuosina, mutta ne kääntyivät edellisestä vuodesta taas kasvuun noin 450 tunnilla. Tavoitteena on, että jaksossa olevat ylimääräiset vapaat pystytään antamaan päivystäjille vapaana. Lisätyötä teetettiin vuonna 2017 noin 2.300 tuntia, kun vuonna 2014 lisätyötä teetettiin noin 13.500 tuntia. 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 Ylityöt 2014 2017, yhteensä KERAVA KUOPIO OULU PORI TURKU VAASA YHTEENSÄ 2014 4 102 1 222 654 824 1099 115 8016 2015 2289 391 422 34 659 837 4632 2016 2349 604 648 252 458 1369 5680 2017 3374 436 584 585 1127 1398 7504 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 14
Päivystyshenkilöstön osaaminen eri tehtäväkokonaisuuksiin Päivystyshenkilöstön toimenkuvan mukaan hätäkeskuspäivystäjän tulee hallita IVO-, TESE- ja ILMO-tehtävät. Toimenkuvaan kirjattujen tehtävien hallinta on edellytys henkilöstövoimavarojen joustavalle käytölle. Suunnitteluvahvuudet ovat varsinkin kesäaikaan ja vajailla jaksoilla sellaiset, että henkilöstöä tulee voida käyttää kaikkiin tarvittaviin tehtäviin. Osaamisen laaja-alaisuus mahdollistaa myös työkierron työvuorojen aikana. Henkilöstösuunnitelmaan on tavoitteeksi kirjattu, että vähintään 90 % päivystyshenkilöstöstä (hätäkeskuspäivystäjät, ylipäivystäjät ja vuoromestarit) hallitsevat koko tehtäväkokonaisuuden. Päivystyshenkilöstön osaamisprofiilit merkitään Kieku ajanhallintaan työvuorosuunnittelun ja vuoromestarin tehtävien helpottamiseksi. Järjestelmästä tulee löytyä mahdollisimman ajantasaiset tiedot henkilöstön osaamisista ja muun muassa kielitaidosta. Seuraavasta taulukosta nähdään päivystyshenkilöstön osaamisjakaumat ruotsin kielen, poliisin tehtävänseurannan ja sairaankuljetuksen tehtävänseurannan osalta lukumäärinä. Hätäkeskus Ruotsi Tese, poliisi Tese, saku Suunnitteluvahvuus 2017 Kerava 26 107 86 139 Kuopio 4 71 65 88 Oulu 15 64 64 74 Pori 2 48 51 65 Turku 29 70 56 76 Vaasa 40 55 55 72 YHT. 118 424 382 518 Toiseen taulukkoon samat jakaumat on laskettu prosentuaalisina osuuksina hätäkeskuksen päivystyshenkilöstön määrästä. Ruotsin kielen osaajia on henkilöstötietojärjestelmään merkitty yhteensä 23 % (118 henkilöä). Kielilisäpäätös on tehty yhteensä 84 henkilöstä. Hätäkeskus Ruotsi % Tese, poliisi % Tese, saku % Kerava 19 77 62 Kuopio 5 81 74 Oulu 20 86 86 Pori 3 74 78 Turku 38 92 74 Vaasa 56 76 76 YHT. % 23 82 74 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 15
Poliisin tehtävänseurannan hallitsee Hätäkeskuslaitoksessa keskimäärin 82 % päivystyshenkilöstöstä ja sairaankuljetuksen tehtävänseurannan 74 % henkilöstöstä. Osaamisen tilanne vaihtelee rekrytointien ja perehdytysten mukaan. Joka tapauksessa osaamisen laaja-alaisuus on vielä melko kaukana 90 %:n tavoitteesta. Perusosaamisen laajentaminen tulee tämän perusteella olla yhtenä osaamisen kehittämisen painopisteenä. 3.1. Palvelussuhdelaji, työaika, vaihtuvuus ja sukupuoli Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä oli 31.12.2017 nimitettynä virkaan 552 (91 %) ja aidossa määräaikaisessa virkasuhteessa 55 henkilöä (9 %). Termillä "aidosti määräaikainen virkasuhde" tarkoitetaan sellaista määräajaksi nimitettyä virkamiestä, jolla ei ole virastossa vakituista taustavirkaa. Edellä mainitut lukemat kuvaavat vakituisten ja todellisten määräaikaisten nimitysten määriä. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä oli vuoden 2017 lopussa nimitettynä vakituiseen virkaan 489 (86 %) ja määräaikaiseen virkaan 118 (14 %) henkilöä. Määräaikaista virkasuhdetta tekevistä 63 henkilöllä oli taustavirka. Viraston projekteissa (esim. ERICA-hanke) käytetään paljolti omaa henkilöstöä. Lisäksi viransijaisuuksia aukeaa virkavapauksien johdosta vuosittain tasaisesti, joten määräaikaisten osuus tulee todennäköisesti pysymään nykyisellä tasollaan. 600 500 546 Vakituiset ja määräaikaiset 2013 2017 533 530 503 489 400 300 Määräaikaiset Vakituiset 200 100 145 114 85 98 118 0 2013 2014 2015 2016 2017 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 16
Osa-aikaisten määrä on vähäinen, sillä henkilöstöstä kahdeksan prosenttia teki osittaista työaikaa vuoden 2017 lopussa. Osittaisen työajan perusteena oli useimmiten osittainen hoitovapaa. Kaikki osa-aikaisuudet perustuvat henkilöstön omaan hakemukseen. Työnantajalähtöisiä osa-aikaisia virkasuhteita ei Hätäkeskuslaitoksessa ole. 700 600 Kokoaikaiset/osa aikaiset 2013 2017 658 621 587 565 556 500 400 300 200 Kokoaikainen Osa aikainen 100 0 33 26 28 36 51 2013 2014 2015 2016 2017 Vakituisen henkilöstön lähtövaihtuvuus oli vuonna 2017 viisi prosenttia. Vuonna 2016 vaihtuvuus oli kahdeksan prosenttia. Pienet volyymit ovat herkkiä prosentuaalisille muutoksille, joten parin prosenttiyksikön heilahtelut vuosittain ovat mahdollisia. Eniten henkilöstöämme siirtyy toiseen valtionhallinnon virastoon. Toiseksi eniten vaihtuvuutta syntyy henkilöstön siirtymisestä vanhuuseläkkeelle, jonka määrä on vuosittain noin 5 10 henkilöä. Viiden prosentin vaihtuvuus tarkoittaa noin 24 henkilön poistumaa, joten nykyinen hätäkeskuspäivystäjäkoulutus ei riitä paikkaamaan vuoden 2017 henkilöstöpoistumaa. Vakituiseen virkaan nimitettiin vuonna 2017 yhteensä 44 henkilöä eli tulovaihtuvuus oli noin 8 %. Vakituisiin virkoihin siirtyy useasti virastossa jo määräaikaisessa virkasuhteessa olevaa henkilöstöä. Lähtö- ja tulovaihtuvuus ovat pysyneet tasapainossa vuonna 2017. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 17
Erosuunnat 2017 Erosuunta tuntematon 21% 4% 8% 13% 4% Kunta tai kuntayhtymä Kuollut 8% Muu erosuunta 17% 25% Toinen valtion virasto/laitos Työkyvyttömyyseläke Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstä vuoden 2017 lopussa naisia oli 367 (60 %) ja miehiä 240 (40 %). Sukupuolijakauma on pysynyt samankaltaisena useiden vuosien ajan eikä siihen ole odotettavissa olevia muutoksia. 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Sukupuolijakauma 2013 2017 460 419 379 372 362 367 275 272 268 243 239 240 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Nainen Mies Vakituisessa virassa naisia on 304 (60 %) ja miehiä 185 (40 %). Määräaikaisessa virkasuhteessa naisia on 61 (61 %) ja miehiä 55 (39 %). Vakituisen ja määräaikaisten osuudet korreloivat koko henkilöstön sukupuolijakauman kanssa eli nimitysten osalta sukupuolten välinen tasa-arvo näyttää toteutuvan hyvin. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 18
3.2. Henkilöstön ikäjakauma ja keski-ik kä Hätäkeskuslaitoksen keski-ikä vuonna 2017 oli 44,55 vuotta. Keski-ikä on pysynyt 42 43 vuoden tasolla useamman n vuoden, mutta viime vuonnaa keski-ikä nousi va- jaan vuoden verran. Hätäkeskus slaitoksen suurimmat ikäryhmät ovat 35 44- sekä 45 54-vuotiaat. Ikärakenne on pysynyt samankaltaisena. Kuitenkin ikäryhmä alle 34-vuotiaat ja sitä nuoremmat pieneni hieman ja toisaalta ikäryhmät 35 vuodesta eteenpäin hieman kasvoivat. Vaihtuvuuden vähentyessä henkilöstön keski-ikä luon- nollisesti hieman nousee. Ikäjakauma 2013 20172 300 200 100 0 15 24 25 34 35 44 45 544 55 64 15 24 2013 11 2014 13 2015 4 2016 4 2017 7 25 34 169 163 135 109 100 35 44 204 181 179 183 187 45 54 2200 2100 2099 2111 2055 55 64 87 80 88 94 108 3.3 Eläköityminen Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön ikäjakauma on suhteellisen tasainen eikä erityisen suurta eläkepoistumaa ole ilmennyt tai ole lähivuosina odotettavissa. Työkyvyttö- myyseläkkeelle siirtyneiden määrää on pysynyt vähäisenä. Eläkemuoto Vanhuuseläke Työkyv.eläke Yksilöll/varh.eläkee Yhteensä 2013 2014 2015 2016 2017 9 11 8 8 5 4 5 2 3 2 0 0 0 0 0 13 16 10 11 7 Henkilöstön eläköitymistä on ennustettu viraston ikärakenteen ja vanhuuseläkeiän perusteella. Vuosina 2018-2019 vanhuuseläkkeellee arvioidaan jäävän vuosittain noin 10 15 henkilöä. Erityistä eläkepoistuman lisäystä tai toisaalta vähenemää ei ole tilastojen mukaan ennustettav vissa, vaan poistumaa tulee pysymään samankaltai- sena lähivuodet. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 19
Osa-aikaeläkkeellä ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä Hätäkeskuslaitoksessa on ollut vuosittain noin 5-10 henkilöä. Näistä valtaosa on osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Vuonna 2016 osatyökyvyttömyyseläkkeiden määrä nousi huomattavasti aiempiin vuosiin verrattuna. Edellä mainituilla osa-aikaisilla eläkkeillä oli yhteensä 23 henkilöä. 25 20 15 10 osa aikaeläke osatyökyvyttömyyseläke 5 0 2013 2014 2015 2016 2017 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 20
4 Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yksi Hätäkeskuslaitoksen henkilöstöstrategisista painopistealueista on osaamisen kehittäminen. Henkilöstön osaamisen kehittämisen tavoitteena on Hätäkeskuslaitoksen toiminnan tuloksellisuuden ja toiminnan laadun ylläpitäminen ja kehittäminen. Tavoitteena on turvata se osaaminen, jota tarvitaan Hätäkeskuslaitoksen tehtävien hoitamiseksi ja organisaation suorituskyvyn varmistamiseksi. 4.1. Henkilöstön koulutusrakenne Hätäkeskuslaitoksen henkilöstön koulutusrakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen koulutusluokituksen mukaisesti asteikolla 1,5-8. Kun luokituksessa on indeksiarvo 7, niin kaikki henkilöt ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon. Hätäkeskuslaitoksen koulutustasoindeksi vuonna 2017 oli 4.4. Se on pysynyt ennallaan vuodesta 2006 alkaen. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita on yli puolet henkilöstöstä ja prosentuaalinen osuus (55 %) on säilynyt ennallaan. Korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden määrä on 21 % henkilöstöstä. 4.2. Henkilöstön täydennyskoulutus Henkilöstökoulutus on Hätäkeskuslaitoksen henkilöstölleen hankkimaa tai itse järjestämää koulutusta. Hätäkeskuksissa tapahtuva täydennys- ja ylläpitokoulutus toteutetaan työvuorojen sallimissa puitteissa. Hätäkeskuslaitoksessa järjestettiin valtakunnallisesti 14 koulutustilaisuutta, joihin osallistui noin 300 henkilöä. Tämän lisäksi henkilöstö on osallistunut mm. HAUSin Palkeiden, henkilöstöjärjestöjen ja muiden toimijoiden järjestämiin koulutuksiin. Koulutuksen määrä oli samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Täydennyskoulutuksen sisältö painottui edellisen vuoden tapaan operatiiviseen ja hallinnolliseen koulutukseen. Operatiivinen koulutus on keskittynyt ERICA-tietojärjestelmään: henkilöstölle on koulutettu toimialojen tehtäväkäsittelyohjeita sekä annettu järjestelmään liittyvää loppukäyttäjäkoulutusta. Hallinnollisen koulutuksen teemoina olivat mm. ACTA, Kieku-järjestelmän kertaus, kehityskeskustelut, varhaisen tuen valmennus, defusing-toiminta, hankinnat sekä ohjausosaamisen kehittäminen. Henkilöstökoulutusta ostettiin oppilaitoksilta ja yksityisiltä kouluttajatahoilta sekä järjestettiin omin kouluttajavoimin. Tämän lisäksi hätäkeskukset järjestivät työpaikkakoulutusta omien koulutussuunnitelmiensa pohjalta. Henkilöstökoulutuksen luvut sisältävät sekä Hätäkeskuslaitoksen sekä oman koulutuksen että ulkopuoliseen koulutukseen osallistumisen. Yhteenlaskettu henkilöstö- Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 21
koulutuksen laajuus vuonna 2017 oli 4530 oppimistyöpäivää eli 7,8 pv/htv ja koulutuspalvelujen ostoihin rahaa käytettiin 165 e/htv. Koulutuspäivien määrä koko virastossa on pysynyt kahtena edellisenä vuonna saman suuruisena, mutta ERICA-koulutukset kasvattivat koulutuspäivien määrää vuonna 2017. Hätäkeskusten koulutuksen kattavuutta on pyritty parantamaan yhtenäisellä koulutussuunnittelulla, koulutusmateriaaleilla sekä koulutusten järjestämistä tukevalla työvuorosuunnittelulla. Koulutusbudjetti on toteutunut lähes kokonaan ja aikaisemmista vuosista poiketen saadaan uuden tietojärjestelmän vuoksi paremmat koulutusta kuvaavat talousluvut. Koulutuspanostus 2013 2014 2015 2016 2017 pv/htv 5,7 pv 7,4 pv 4,7 pv 5,1 pv 7,8 /htv 161 * 108 * 159 127 165 292 ** 218 ** 263 199 272 * luvussa mukana vain koulutuspalvelujen ostot ** luvussa mukana koulutuspalvelujen ostojen lisäksi matkustus-, tilavuokra- ja tarjoilukustannukset Koulutuspäivät toimipisteittäin Toimipiste pv/htv Keravan hätäkeskus 5,5 Kuopion hätäkeskus 13,5 Oulun hätäkeskus 7,4 Porin hätäkeskus 8,4 Turun hätäkeskus 8,7 Vaasan hätäkeskus 7,7 Keskushallinto 1,9 Koko virasto 7,8 Vuonna 2014 virastot saivat hakea ensimmäisen kerran koulutuskorvausta Valtionvarainministeriöstä. Koulutuskorvaus perustuu lakiin koulutuksen korvaamisesta (1140/2013). Koulutuskorvauksen tarkoituksena on parantaa työnantajan mahdollisuuksia järjestää työntekijöilleen ammatillista osaamista kehittävää koulutusta. Koulutuskorvaukseen oikeuttavien koulutuspäivien määrä 2014 2015 2016 1506 1101 1316 Työntekijöiden määrä, joiden koulutuspäivistä on oikeus korvaukseen 1 koulutuspäivä 91 135 133 2 koulutuspäivää 52 138 98 3 koulutuspäivää 437 230 329 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 22
Koulutuskorvauksen määrä 45 446 e 32 809 e 38 558 e 4.3. Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutus Hätäkeskuspäivystäjien perustutkintokoulutuksesta vastaa Pelastusopisto yhteistyössä Poliisiammattikorkeakoulun kanssa. Koulutuksen laajuus on 90 opintopistettä (op) ja opiskeluaika on 1,5 vuotta. Uudenmuotoista tutkintokoulutusta on järjestetty vuodesta 1997 alkaen. Rakenneuudistuksen aikana järjestettiin ylimääräisiä kursseja lisääntyvän vaihtuvuuden paikkaamiseksi. Vuosina 2014 2015 on palattu normaalin järjestämisrytmiin eli yksi aloittava kurssi vuodessa. Tulevien vuosien osalta haasteena on arvioida lähtövaihtuvuuden kehittyminen sekä tulevien rekrytointien määrä siten, että valmistuneiden määrä vastaisi mahdollisimman hyvin Hätäkeskuslaitoksen tarpeeseen. Noin 5-6 prosentin lähtövaihtuvuuden toteutuessa hätäkeskuspäivystäjäkurssilta valmistuneiden määrä ei riitä kattamaan poistumaa. Vuonna 2017 poistumaa oli päivystystoiminnasta yli 21 henkilöä eli melkein yhden kurssillisen verran. Hätäkeskuspäivystäjäkoulutus toteutetaan entiseen tapaan Pelastusopiston ja Poliisiammattikorkeakoulun yhteistyönä. Hätäkeskuslaitos tekee aktiivista yhteistyötä molempien oppilaitosten kanssa. Koulutuksen aloitus ja paikkakunta 2017 (Kuopio) Häke 30 2016 (Kuopio) Häke 29 2015 Kuopio) Häke 28 2014 (Kuopio) Häke 27 Koulutuksen aloittaneet Tutkinnon suorittaneet Virka Hätäkeskuslaitoksessa 1.2.2018 24 opiskelijat valmistuvat opiskelijat valmistuvat joulukuussa joulukuussa 2018 2018 24 v. 2017: 23 21 ma. virkasuhteisiin (87,5 %) 24 v. 2016: 25 22 (88 % valmistuneista) 24 v. 2015: 23 19 (83 % valmistuneista) Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 23
5 Työhyvinvointi Työhyvinvointi on tasapainoa työn, työolojen ja yksityiselämän välillä. Työhyvinvointi vaikuttaa sekä työn tuottavuuteen että tehdyn työn laatuun. Hyvin organisoitu työ, hyvä työympäristö ja työilmapiiri sitouttavat henkilöstön organisaation tavoitteisiin. Työhyvinvoinnin edistäminen on työpaikan omaa toimintaa, joka toteutetaan työnantajan ja henkilöstön yhteistyönä ja jota työterveyshuolto, työsuojelutoiminta ja henkilöstöhallinto osaltaan tukevat. Hätäkeskuslaitoksen työntekijöiden työkykyä ja työyhteisöjen toimivuutta edistetään aktiivisin toimenpitein ja työntekijöiden työkykyä alentavat tekijät tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lähiesimiehen rooliin kuuluu alaisen jaksamisen seuraaminen. Yksilölliset sekä ikään ja elämäntilanteeseen liittyvät tekijät otetaan mahdollisimman hyvin huomioon päivittäisjohtamisessa, töiden suunnittelussa, organisoinnissa ja työympäristössä. Toimipisteet laativat vuosittain työhyvinvointisuunnitelman, joka perustuu Hätäkeskuslaitoksen työhyvinvointimallin osa-alueisiin. Kehittämiskohteet valitaan vuosittain. Työhyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta on osa toiminnan tuloksellisuuden seurantaa. Vuonna 2017 jatkettiin ikäohjelmaan liittyvää toimintaa kutsumalla koolle toukokuussa kokeneiden hätäkeskusammattilaisten verkosto "Pitkään Porskuttaneet" - ryhmä. Päivien aikana käsiteltiin työhön ja työssä jaksamiseen liittyviä asioita sekä liikuttiin yhdessä. Mukana oli 29 henkilöä. Hätäkeskuslaitoksen toimipisteet tukevat henkilöstönsä työkykyä järjestämällä tykyja virkistystoimintaa. Vuonna 2017 työhyvinvointitoimintaa varten budjetoitiin 200 e/htv. Jokainen toimipiste laati suunnitelman rahan käytöstä. Hätäkeskuslaitoksessa toimii valtakunnallinen työhyvinvointi- ja työsuojeluryhmä, johon kuuluu eri ammattialan edustajia eri toimipaikoista. Ryhmän tehtävänä on koordinoida ja seurata viraston työhyvinvointitoimintaa sekä kehittää työhyvinvointia ylläpitävää toimintaa organisoimalla valtakunnallisia teemapäiviä tai tapahtumia. Ryhmän tehtäviin kuuluu työhyvinvoinnin ohella työsuojelun valtakunnallinen toiminnan kehittäminen ja ohjaus. Vuonna 2017 järjestettiin perinteinen Kesäksi kuntoon -kuntokampanja maalis-toukokuussa. Lisäksi ryhmä järjesti toimipisteiden tyhyyhdyshenkilöiden tapaamisen syyskuussa. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 24
5.1. Työtyytyväisyyss ja esimiestoiminnan arviointi Henkilöstön työtyytyväisyyttä on mitattu valtionhallinnossa käytössä olevalla työtyy- tyväisyysbarometrilla. Hätäkesku slaitoksen tulokset ovat o virastotasolla muuttuneet t hyvin vähän vuosina 2008 2017 7. Selvää muutosta yleisellä y tasolla ei juuri ole ta- pahtunut. Hätäkeskusten välillä vaihtelu on suurempaa. Muutoksen kohteena olleis- sa hätäkeskuksissa työtyytyväisyys aluksi heikkeni, mutta työtyytyväisyys on paran- tunut yhdistymisten toteuttamisenn jälkeen. Parhaimmat tulokset Hätäkeskuslaitok- sessa on vuodesta toiseen ollut työilmapiiri ja yhteistyö-osiossa ja heikoimmat tu- lokset kolmena viimeisenä vuotena on ollut kehittymisen tuki -osiossa. Henkilöstökyselyn tulokset käsitellään sekä virastotasoisesti että toimipisteittäin. Niiden perusteella määritellään kehittämiskohteet tulevalle vuodelle. Hätäkeskukset raportoivat ohjaus- ja ennakointiosastolle VMBaron tulosten käsittelystä, kehittämis- kohteista ja sen perusteilla tehtävistä toimenpiteistä. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 25
5.2. Kuntoutus Työssäjaksamiseen pyritään vaikuttamaan myös kuntoutuksen avulla. Uutena kuntousmuotona alkoi KIILA-kuntoutus 1.5.2016 lukien. Se korvaa aiemmat kuntoutusmuodot (ASLAK- ja TYK). KIILA-kuntoutus on työssä oleville tarkoitettua ammatillista työkykyä tukevaa kuntoutusta. KIILA-kuntoutukseen voivat hakeutua henkilöt, jotka omaavat sairauden tai vamman, joka olennaisesti on heikentänyt tai saattaa heikentää työkykyä lähivuosina. Kuntoutustarve tulee olla selvitetty työterveyshuollossa. KIILAn tavoitteena on työkyvyn ylläpitäminen, henkilön työelämässä pysymisen tukeminen sekä vastata yksilön kuntoutustarpeeseen. KIILA-kuntoutuksessa korostuu yksilöllisyys, yksilölliset tavoitteet ja niiden saavuttaminen. Kuntoutujan omaa aktiivisuutta pyritään lisäämään ja tukemaan. KIILAssa pyritään aktivoimaan vuorovaikutusta työntekijän, työnantajan edustajan (lähiesimies) ja työterveyshuollon välillä. Kuntoutus toteutetaan ryhmätoimintana, mutta kuntoutus suunnitellaan aina yksilöllisesti. Kuntoutuksen toteutusaika on 1-1,5 vuotta. Kuntoutukseen osallistui (TYK, KIILA, TULES) 17 henkilöä vuonna 2017. Ensimmäinen KIILA-kuntoutuksen ryhmä kurssi aloitti keväällä 2017. 5.3. Työtapaturmat Vuonna 2017 työtapaturmista johtuvia sairauspoissaoloja oli 27 tapausta, joista kertyi 107 sairauspäivää. Tyypillisin sairauspäivien kesto oli 4-10 päivää. Hätäkeskuslaitoksessa yleisimpiä työtapaturmia ovat työmatkalla sattuneet tapaturmat, kuten liukastuminen tai kaatuminen. Hätäkeskuslaitoksessa ei työn luonteesta ja työympäristöstä johtuen käytännössä tapahdu fyysiseen työturvallisuuteen tai sen puutteisiin liittyviä tapaturmia. 5.4. Sairauspoissaolot Hätäkeskuslaitoksessa sairauspoissaolojen kokonaismäärä on pysynyt samalla tasolla kahden viime vuoden aikana (2016: 9305 työpäivää ja 2017: 9436 työpäivää). Henkilöstön määrään suhteutettuna sairauspoissaolot ovat laskeneet lievemmin. Vuonna 2015 koko henkilöstön sairauspoissaolojen määrä työpäivinä oli 18,6 työpäivää henkilöä kohden, vuonna 2016 poissaolot kääntyivät laskuun ollen 16,2 työpäivää henkilöä kohden. Vuoden 2017 sairauspoissaolot ovat samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 26
14000 Sairauspoissaolot työpäivinä 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2013 2014 2015 2016 2017 Kaikki 11312 11644 11117 9305 9436 Hallinto 979 1121 960 711 895 Toiminta 10333 10523 10157 8594 8541 Sairauspoissaolot työpäivää/htv 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 2013 2014 2015 2016 2017 Kaikki 16,2 17,5 18,6 16,0 16,2 Hallinto 7,5 9,7 9,6 6,9 8,4 Toiminta 18,2 19,2 20,4 18,0 17,9 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 27
Jaksotyötä tekevän henkilöstön sairauspoissaolot ovat huomattavasti hallintohenkilöstön poissaoloja suuremmat. Vuonna 2017 salihenkilöstön sairauspoissaolot olivat keskimäärin 17.9 työpäivää henkilöä kohden, kun vuonna 2016 poissaolot olivat 18 työpäivää. Vuoden 2017 aikana on edelleen aktivoitu esimiehiä toteuttamaan varhaisen välittämisen mallin mukaisia toimintamalleja, aktivoimaan puheeksiottokeskusteluja ja viemään asian tarvittaessa jatkokäsittelyyn työterveyshuoltoon työkykyneuvotteluun. Työterveyshuollon tilastojen mukaan yleisimmät sairauspoissaolon diagnoosit ovat tuki- ja liikuntaelinten sairaudet, mielenterveyden häiriöt (sisältää mm. unihäiriöt) ja erilaiset infektiosairaudet. Diagnoosit ovat tyypillisiä istumatyötä ja vuorotyötä tekeville. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisemiseksi Hätäkeskuslaitoksessa tehdään aktiivista yhteistyötä työpisteiden ergonomian parantamiseksi. Influenssan varalta henkilöstöllä on mahdollisuus työnantajan kustantamana hankkia influenssarokotus. Viraston sairauspoissaolopäivistä suurin osuus muodostuu lyhyistä, 1-3 päivän poissaolosta. Pitkien, vähintään 30 kalenteripäivää kestävien sairauspoissaolojen suhteellinen osuus on laskenut. Varhaisen välittämisen mallia toteuttamalla ilmeneviin työkykyongelmiin reagoidaan nopeasti, jotta vältyttäisiin pitkiltä sairauspoissaoloilta. Lähes kolmannes poissaoloista muodostuu lyhyistä 1-3 päivän poissaoloista ja lähes 58 prosenttia poissaoloista enintään kymmenen päivän mittaisista poissaoloista. Sairauspoissaolot kesäkuukausina ovat poikkeuksellisen korkeat eikä niille ole löytynyt varsinaista selitystä. Kesäaikana poissaolojen vaikutus toimintakykyyn ja työssä olevien työkuormaan on muita vuodenaikoja suurempi, joten kesäajan poissalojen vähentämiseen tullaan jatkossa kiinnittämään huomiota. Kaikki sairauspäivät 2017 20,42% 21,12% 24,66% 33,80% 1 3 4 10 11 29 30 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 28
5.5 Työsuojelu Työsuojelu on osa Hätäkeskuslaitoksen ja henkilöstön yhteistoimintaa. Jokaisessa hätäkeskuksessa toimii työsuojelutoimikunta, johon kuuluvat työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua sekä työsuojelupäällikkö. Hätäkeskuslaitosta koskevat työsuojelun yhteistoiminta-asiat, työn ja työpaikan terveellisyyteen ja turvallisuuteen sekä työntekijöiden hyvinvointiin liittyvät asiat käsitellään edustuksellisena yhteistoimintana Hätäkeskuslaitoksen valtakunnallisessa työhyvinvointi- ja työsuojeluryhmässä. Työhyvinvointi- ja työsuojeluryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Toimintavuonna jatkettiin työsuojeluvaltuutettujen ja -päälliköiden koulutusta tarjoamalla mahdollisuus osallistua Työterveyslaitoksen järjestämiin koulutuksiin. Työsuojeluvaalit järjestettiin marras-joulukuussa ja uusi neljän vuoden toimikausi käynnistyi 1.1.2018. Kokonaan uusia varsinaisia valtuutettuja tuli valituksi kaksi henkilöä. Traumaattisten tilanteiden jälkihoito Hätäkeskuksissa on mahdollisuus traumaattisten tilanteiden jälkihoitoon. Traumatisoiva tapahtuma voi olla mikä tahansa yksilön tai yhteisön kokema tilanne, joka aiheuttaa epätavallisen voimakkaita reaktioita työssä ja häiritsee myös normaalia elämää. Traumaattisessa tilanteessa eivät aikaisemmat selviytymiskeinot aina riitä. Kriittisen tilanteen jälkeen järjestetään välittömästi purku(defusing) -tilaisuus sekä tarvittaessa jälkipuinti (debriefing) -istunto. Jälkihoidosta vastaa traumaattisen tilanteen kokeneen työntekijän oma työpaikka. Lähiesimiesten ja ylemmän johdon jälkipuintia tukeva rooli on erityisen tärkeä. Työpaikan johdolle tulee ilmoittaa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tapahtumasta, jotta johto voi tarvittaessa osallistua, järjestää ja yleensä varautua tilanteeseen. Defusing-istunnot vuonna 2017 Toimipiste 1 Q 2 Q 3 Q 4 Q YHTEENSÄ Kerava 0 0 2 3 5 Kuopio 1 2 6 1 10 Oulu 1 0 1 1 3 Pori 1 2 1 2 6 Turku 0 1 0 3 4 Vaasa 0 0 0 0 KAIKKI YHT. 28 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 29
6 Työterveyshuolto Työnantajan velvollisuutena on järjestää työterveyshuolto työntekijöilleen. Tällä pyritään työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseen, työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja kehittämiseen sekä työolojen kehittämiseen. Toimintaa säätelee työterveyshuoltolainsäädäntö. Hätäkeskuslaitos ostaa työterveydenhuollon palvelut pääosin Suomen Terveystalo Oy:ltä. Oulun hätäkeskuksen työterveyshuollon palveluista vastaa Attendo Oy. Sopimus työterveyshuollon palveluista sisältää toiminnan suunnitteluun osallistumisen, raportoinnin, työpaikkaselvitykset, työyhteisöjen hyvinvointitutkimukset, työhöntulotarkastukset, terveydenseurantatarkastukset sekä työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnin. Palveluihin kuuluvat myös työhyvinvointia edistävä ja työssä selviytymistä tukeva toiminta. Hätäkeskuslaitoksessa toimii työterveyshuollon ohjausryhmä, jossa on jäseniä sekä Hätäkeskuslaitoksesta että Terveystalosta. Ohjausryhmä seuraa säännöllisesti työterveyshuollon palvelujen laatua, sairauspoissaolojen kehitys ja laatii vuosittain työterveyshuollon toimintasuunnitelman. Sairauspoissaolojen hallinta ja varhaisen välittämisen mallin toteuttaminen ovat edelleen painopisteitä, joita pyritään kehittämään työterveyshuollon palvelujen avulla. Kaikissa hätäkeskuksissa noudatetaan yhteistä työterveyshuollon toimintasuunnitelmaa ja toimintatapoja. Yhteiset mallit on otettu samankaltaisina käyttöön myös Oulun hätäkeskuksen palveluntarjoajan osalta. Hätäkeskuslaitoksessa käynnistettiin syyskuussa vuoden mittainen hanke, jonka tähtäimessä on uudistaa työterveysyhteistyötä sekä työkykyjohtamisen käytänteitä yhteistyökumppani Emkine Oy:n kanssa. Hanke sai alkunsa viraston suurista sairauspoissaolomääristä, varsinkin operatiivisella puolella. Hanselin pilotin kautta saatiin hankkeelle rahoitus ja toiseksi rahoittajaksi myös Valtiokonttorin Kaikukehittämispalvelut. Hätäkeskuslaitoksen työterveyshuollon kustannuksista on vähennetty Kelan palauttamat kustannukset. Työterveyshuollon kustannukset vuonna 2017 olivat Kelapalautukset huomioiden 452.408 euroa. Vuonna 2016 vastaava kulu oli 464.986 euroa. Vuonna 2017 työterveyshuollon kustannukset yhtä henkilöä kohden olivat 776 euroa (2016: 793, 2015: 852 e, 2014: 667 e). Työterveyshuollon kustannukset ovat laskeneet kokonaisuudessaan noin 12.000 euroa. Henkilöä kohden vähennys on noin 21 euroa. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 30
600 000 500 000 Työterveyden kustannukset 2013 2017 400 000 300 000 200 000 100 000 0 2013 2014 2015 2016 2017 389 224 443 203 508 593 464 986 452 408 Työterveyshuollon palvelut kohdistuvat työolosuhteisiin, työyhteisöön tai yksittäiseen työntekijään. Näistä aiheutuvat kustannukset jaetaan kahteen korvausluokkaan: Korvausluokkaan I kuuluvat ehkäisevän toiminnan ja työntekijöiden työkykyä ylläpitävän toiminnan kustannukset, joita syntyy esim. työpaikkaselvityksistä, työpaikkakäynneistä, terveystarkastuksista ja ensiapuvalmiuden ylläpitämisestä. Korvausluokkaan II kuuluvat työterveyshuollon lisäksi järjestetyn yleislääkäritasoisen sairaanhoidon ja muun terveydenhuollon kustannukset. 400 000,00 350 000,00 300 000,00 250 000,00 200 000,00 150 000,00 100 000,00 50 000,00 0,00 2013 2014 2015 2016 2017 Korvausluokka I 178 871,00 250 382,00 293 500,00 251 924,00 255 188,00 Korvausluokka II 345 094,00 328 169,00 355 592,00 340 414,00 323 230,00 Yllä olevasta kuvaajasta nähdään, että työnantaja on painottanut työterveyshuollon toiminnassa ennalta ehkäisevää toimintaa. Ennalta ehkäisevän toiminnan osuus vuonna 2016 oli 44 prosenttia työterveyshuollon toiminnasta. Sairaanhoi- Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 31
toon liittyvät kustannukset ovat pysyneet kutakuinkin samalla tasolla kuin aiempina vuosina. Työterveyshuollon kustannukset ovat vuonna 2016 kääntyneet muutaman vuoden nousujakson jälkeen laskuun. Tulevien vuosien haasteena on saada työterveyshuoltoon tehty panostus näkymään vähäisempinä sairauspoissaoloina. Tähän vaikuttaa työterveyshuollon ohella merkittävästi laadukas esimiestoiminta. Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 32
7 Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo tarkoittavat tasavertaisten mahdollisuuksien varmistamista kaikille sukupuolesta, iästä, etnisestä tai kansallisesta alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnollisesta vakaumuksesta, mielipiteestä, vammasta, terveydentilasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta. Hätäkeskuslaitoksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma on päivitetty ja se on liitetty viraston henkilöstösuunnitelmaan, joka laaditaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hätäkeskuslaitoksessa on laadittu Työhyvinvoinnin käsikirja sekä Henkilöstön kehittämisen käsikirja, jotka ohjaavat viraston toimintaa työhyvinvoinnin kehittämisessä. Työhyvinvoinnin käsikirjassa on toimintaohjeet kaikenlaisen häirinnän torjumiseksi työyhteisössä. Oheinen kuvaaja kertoo vaativuusluokkaan sijoittuvien naisten ja miesten keskinäisestä palkkaerosta. Vaativuusluokan ideaaliarvo on 100, jolloin sukupuolten kokonaispalkat ovat samansuuruiset. Mikäli arvo on alle 100, on naisten palkkaus pienempi ko. vaativuusluokassa. Yli sadan arvo tarkoittaa, että naisten palkkaus on miesten palkkausta korkeampi ko. vaativuusluokassa. Tyhjiä kohtia ei voida näyttää liian pienen vertailuryhmän takia. Oheisen kuvaajan mukaan palkkauksellinen yhdenvertaisuus sukupuolien välillä eri vaativuusluokissa toteutuu Hätäkeskuslaitoksessa hyvin, sillä kaikki indeksiluvut ovat hyvin lähellä arvoa 100. 102,0 Samapalkkaisuusindeksi 2013 2016 100,0 98,0 96,0 94,0 92,0 90,0 88,0 C D Da DII DIII E EII EIII F FII FIII GII 2013 98,6 92,8 93,6 97,0 100,7 97,2 100,1 2014 100,4 98,1 95,9 98,7 2015 99,1 97,5 100,9 102,0 2016 99,2 102 96,3 100,8 Hätäkeskuslaitoksen henkilöstökertomus HAK-2017-413 33