Opetus- ja kulttuuriministeriö MINVA OKM2015-00222 KAS Koponen Johanna(OKM) 17.11.2015 Viite EU; Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheilu Asia EU; Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto 23.-24.11.2015 Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto kokoontuu Brysselissä 23.-24.11.2015. Nuorisoasioissa hyväksyttäneen neuvoston ja komission yhteinen vuoden 2015 nuorisoraportti, päätöslauselma nuorisoalan työsuunnitelmasta vuosiksi 2016-2018 sekä ehdotus neuvoston päätöslauselmaksi nuorten kannustamisesta osallistumaan demokratiaa edistävään poliittiseen toimintaan Euroopassa. Suomi voi hyväksyä vuoden 2015 nuorisoraportin, nuorisoalan työsuunnitelman sekä neuvoston päätöslauselman. On tärkeää löytää kestäviä ratkaisuja torjua nuorisotyöttömyyttä ja vahvistaa sosiaalista osallisuutta. Koulutusasioissa neuvosto hyväksynee EU:n koulutusyhteistyön uuden työsuunnitelman sekä päätelmät koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämisestä. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen koulutusyhteistyön uudeksi työsuunnitelmaksi. Päätelmät koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämisestä tukevat hyvin hallitusohjelman tavoitteita koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentämiseksi, koulutuksen keskeyttäneiden määrän laskemiseksi sekä nuorisotakuun kehittämiseksi yhteisötakuun suuntaan. Kulttuuriasioissa hyväksyttäneen päätelmät kulttuurin roolista EU:n ulkosuhteissa ja etenkin kehitysyhteistyössä sekä keskustellaan kulttuuriperinnön tuhoamisen ja laittoman kaupan ehkäisemisestä. Lisäksi hyväksyttäneen päätelmät neuvoston kulttuuriohjelman (2015-2018) muuttamisesta koskien kulttuurienvälisen vuoropuhelun painopistettä. Keskustelussa kulttuuriperinnön tuhoamisen ja laittoman kaupan ehkäisemisestä Suomi korostaa valtioiden, järjestöjen ja hallinnonalojen yhteistyön merkitystä. Urheiluasioissa neuvosto hyväksynee päätelmät liikunnan edistämisestä kouluissa lasten motoriset taidot huomioon ottaen. Lisäksi tarkoituksena on uudistaa vuoden 2011 päätöslauselma EU:n edustautumisesta ja koordinaatiosta Maailman Antidopingtoimisto WADAssa. Neuvostossa keskustellaan ajankohtaisesta maahanmuutto- ja pakolaistilanteesta. Suomi korostaa koulutus-, nuoriso- ja urheilusektorien olennaista merkitystä nuorten maahanmuuttajien kotoutumisprosessissa, osallistamisessa sekä kulttuurienvälisen ymmärryksen lisäämisessä paikallisen väestön ja maahanmuuttajien välillä.
Asialista: 2(57) MAANANTAI 23. MARRASKUUTA 2015 NUORISO 4. Luonnos neuvoston ja komission yhteiseksi vuoden 2015 raportiksi nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistettujen puitteiden täytäntöönpanosta (2010 2018) Hyväksyminen MUISTION SIVU: 6 5. Ehdotus neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselmaksi Euroopan unionin nuorisoalan työsuunnitelmasta vuosiksi 2016 2018 Hyväksyminen MUISTION SIVU: 12 6. Nuorten osallistuminen poliittiseen toimintaan a) Ehdotus neuvoston päätöslauselmaksi nuorten kannustamisesta osallistumaan demokratiaa edistävään poliittiseen toimintaan Euroopassa Hyväksyminen MUISTION SIVU: 17 b) Lopulliset yhteiset suositukset vastuun antamisesta nuorille demokratiaa edistävään poliittiseen toimintaan osallistumisesta Euroopassa (EU:n nuorisokonferenssi (Luxemburg, 21. 24. syyskuuta 2015) Puheenjohtajavaltio esittelee 7. Nuorisopolitiikan ja nuorisotyön merkitys muuttoliikkeen yhteydessä edistetään muita kulttuureja koskevaa valistusta ja muuttajien kotoutumista Periaatekeskustelu (Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu) [puheenjohtajan ehdotuksesta] MUISTION SIVU: 49 KOULUTUS 8. Luonnos: Neuvoston ja komission yhteinen vuoden 2015 raportti eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpanosta: Eurooppalaisen koulutusyhteistyön uudet painopisteet Hyväksyminen MUISTION SIVU: 22 9. Ehdotus neuvoston päätelmiksi koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämisestä ja menestyksellisen koulunkäynnin edistämisestä
Hyväksyminen MUISTION SIVU: 25 3(57) 10. Koulutus ja muuttoliike: hiljattain saapuneiden muuttajien ja maahanmuuttajataustaisten kotouttamisstrategiat Periaatekeskustelu (Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu) [puheenjohtajan ehdotuksesta] MUISTION SIVU: 49 Muut asiat 11. Koulutus a) Pariisin julkilausuma kansalaisuutta ja yhteisiä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden arvoja edistävään koulutukseen myötävaikuttamisesta (17.3.2015): EU seuraa: tilannekatsaus ja näkymät Ranskan valtuuskunnan tiedotusasia MUISTION SIVU: 29 b) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma Alankomaiden valtuuskunnan tiedotusasia TIISTAI 24. MARRASKUUTA 2015 KULTTUURI / AUDIOVISUAALIALA 12. Ehdotus neuvoston päätelmiksi kulttuurista EU:n ulkosuhteissa, painopisteenä kehitysyhteistyö Hyväksyminen MUISTION SIVU: 32 13. Ehdotus neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöslauselmaksi kulttuuria koskevan vuosien 2016 2018 työohjelman muuttamisesta kulttuurienvälisen vuoropuhelun ensisijaisuuden osalta Hyväksyminen MUISTION SIVU: 35 14. Yhteistyö konfliktialueiden kulttuuriperinnön tuhoamisen ja salakuljetuksen estämiseksi Periaatekeskustelu (Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu) [puheenjohtajan ehdotuksesta] MUISTION SIVU: 37
URHEILU 4(57) 15. Ehdotus neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmiksi EU:n jäsenvaltioiden edustuksesta WADAn hallintoneuvostossa ja EU:n ja sen jäsenvaltioiden kantojen koordinoinnista ennen WADAn kokouksia vuonna 2011 annetun päätöslauselman tarkistamisesta Hyväksyminen MUISTION SIVU: 41 16. Ehdotus päätelmiksi lasten motoristen taitojen sekä liikunta- ja urheilutoiminnan edistämisestä Hyväksyminen MUISTION SIVU: 45 17. Liikuntaharrastuksen kasvatukselliset mahdollisuudet: auttaa vähäosaisia nuoria löytämään paikkansa yhteiskunnassa Periaatekeskustelu (Neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu) [puheenjohtajan ehdotuksesta] MUISTION SIVU: 49 Muut asiat 18. Audiovisuaaliala a) REFIT-toimet audiovisuaalialalla ja digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian muut merkitykselliset aloitteet Komission tiedonanto 18. Urheilu b) i) Ehdotus neuvoston päätökseksi urheilukilpailujen manipuloinnista tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta muiden kuin aineelliseen rikosoikeuteen ja rikosoikeudelliseen yhteistyöhön liittyvien asioiden osalta ii) Ehdotus neuvoston päätökseksi urheilukilpailujen manipuloinnista tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin puolesta aineelliseen rikosoikeuteen ja rikosoikeudelliseen yhteistyöhön liittyvien asioiden osalta Puheenjohtajavaltion tilannekatsaus c) Maailman antidopingtoimiston (WADA) kokoukset (Colorado Springs, 17. ja 18. marraskuuta 2015) EU:n jäsenvaltioiden edustajat (BE, LU ja MT) WADA:ssa tiedottavat d) Urheiluministerien epävirallinen kokous (Luxemburg, 6. ja 7. heinäkuuta 2015)
Puheenjohtajavaltion tiedonanto 5(57) e) Seuraavan puheenjohtajavaltion työohjelma Alankomaiden valtuuskunnan tiedotusasia
Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM2015-00200 NUOLI/nv Astala Seija(OKM) 04.11.2015 JULKINEN 6(57) Asia Nuoriso; Luonnos neuvoston ja komission yhteiseksi vuoden 2015 raportiksi nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistettujen puitteiden täytäntöönpanosta (2010-2018) Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto 23.11.2015-24.11.2015 U/E/UTP-tunnus E 53/2015 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Neuvoston ja komission yhteinen raportti on tarkoitus hyväksyä koulutus-, kulttuuri-, nuoriso- ja urheiluneuvoston kokouksessa 23.11.2015. Komission tiedonanto ja sen liitteinä olevat komission yksiköiden valmisteluasiakirjat tarjoavat kattavan monialaisen tietopaketin nuorten tilanteesta Euroopassa. Neuvoston ja komission yhteisessä raportissa arvioidaan nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistettujen puitteiden täytäntöönpanoa vuosina 2013-2015. Suomi tukee näkemystä, että on löydettävä kestäviä ratkaisuja torjua nuorisotyöttömyyttä, vahvistaa sosiaalista osallisuutta ja ehkäistä väkivaltaista radikalisoitumista. Nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön tulisi olla osa laajempaa nuoria koskevaa poliittista yhteistyötä, jonka tukemiseksi voitaisiin käyttää Erasmus+ - ohjelman lisäksi muitakin EU-instrumentteja. Nuorisotoimiala voi tarjota näyttöön perustuvaa tietoa ja asiantuntemustaan nuorten elinoloista, arvoista ja asenteista muiden politiikka-alojen käyttöön ja siten lisätä painoarvoaan EU-politiikkojen valmistelussa ja toimeenpanossa. Vuosille 2016-2018 ehdotetut prioriteetit - kaikkien nuorten osallisuuden lisääminen ja osallistumisen vahvistaminen sekä nuoruudesta aikuisuuteen siirtymän helpottaminen tukevat osaltaan nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön (2010-2018) päätavoitteita. Vuosien 2016-2018 prioriteettien toimeenpanosta sovitaan erillisessä työsuunnitelmassa.
7(57) Suomi tukee opetusministereiden maaliskuussa 2015 antaman Pariisin julistuksen toimia, joilla edistetään kaikkien nuorten osallisuutta ja osallistumista yhteiskuntaan ja painotetaan kriittiseen ajatteluun tähtäävän ja demokraattisia arvoja korostavan koulutuksen ja oppimisen ennaltaehkäisevää roolia radikalisoitumisen torjunnassa. Raportin valmistelussa Suomi on painottanut vastavuoroisen oppimisen ja hyvien käytäntöjen vaihdon merkitystä eurooppalaisessa yhteistyössä. Olemme myös tukeneet ehdotusta räätälöityjen maaryhmäkohtaisten vertaisoppimismallien kehittämisestä. Näihin osallistumisen tulee edelleenkin perustua vapaaehtoisuuteen. Suomen näkemykset on otettu raportin valmistelussa hyvin huomioon. Suomi voi hyväksyä neuvoston ja komission yhteisen vuoden 2015 raportin. Pääasiallinen sisältö Nuorten inhimillinen ja sosiaalinen pääoma on yksi Euroopan suurimmista voimavaroista. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden on investoitava 90 miljoonan eurooppalaisen nuoren potentiaaliin. 1. Johdanto EU tukee, koordinoi ja täydentää jäsenvaltioiden toimia SEUT-sopimuksen artiklojen 6 ja 165 mukaisesti ja toteuttamalla nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistettujen puitteiden (2010-2018) tavoitteita, joilla pyritään luomaan kaikille nuorille enemmän ja yhtäläisiä mahdollisuuksia koulutuksessa ja työmarkkinoilla sekä edistämään kaikkien nuorten aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista osallisuutta ja solidaarisuutta. Tässä raportissa arvioidaan tavoitteiden ja prioriteettien toimeenpanoa vuosina 2013-2015. Arvio perustuu jäsenvaltioiden kansallisiin raportteihin ja EU-tasolla toteutettuihin toimenpiteisiin. 2. Eurooppalaiset nuoret tänä päivänä Vuoden 2013 jälkeinen kriisi on vaikuttanut voimakkaasti nuoriin (15-29-vuotiaat) ja luonut uusia jakolinjoja. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus nousi 33,8 prosentista vuonna 2010 37,9 prosenttiin vuonna 2014. Vaikka korkea-asteen koulutuksen saaneiden työttömyysaste nousikin EU:ssa, se on silti huomattavasti alhaisemmalla tasolla kuin niiden työttömyysaste, joilla on matalin koulutustaso. 82 % nuorista osallistui internetissä toimiviin sosiaalisiin verkostoihin vuonna 2014, noin puolet kuului ainakin yhteen järjestöön ja joka neljäs toimi vapaaehtoistyössä. Vaikka nuorisotyöttömyys onkin useimmissa jäsenvaltioissa vähentynyt vuoden 2013
8(57) huippulukemista, niin 8,7 miljoonaa nuorta on vailla työtä ja 13,7 miljoonaa on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella (NEET). Lähes 27:ää miljoonaa nuorta uhkaa köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen.. Maahanmuuttajaperheisiin syntyneiden nuorten työttömyys on lähes 50 prosenttia korkeammalla tasolla kuin muiden nuorten keskuudessa EU:n alueella. Mainitut erot uhkaavat heikentää yhteiskuntarakennetta ja pitkän aikavälin kestävää talouskasvua. Kuilun väärällä puolella olevien nuorten on vaikea saada poliittista sananvaltaa. Esimerkiksi NEET-nuoret luottavat vähemmän julkisiin instituutioihin ja osallistuvat vähemmän sosiaaliseen ja kansalaistoimintaan kuin ikätoverinsa. Kaikki nuoret ansaitsevat oikeudenmukaiset ja yhtäläiset mahdollisuudet, mikä edellyttää pitkän aikavälin investointeja. EU:n ja sen jäsenvaltioiden on toimivaltaansa kuuluvilla aloilla otettava käyttöön kaikki toimintapolitiikat, jotka voivat auttaa parantamaan nuorten mahdollisuuksia. 3. EU:n ja sen jäsenvaltioiden toiminta vuosina 2013-2015 Nuorten työllisyys ja työllistyvyys pysyivät painopisteinä vuosina 2013-2015. Vuonna 2013 otettiin käyttöön nuorisotakuu. ESR:ssä ja nuorisotyöllisyysaloitteessa on asetettu käyttöön yli 12,7 miljardia euroa nuorten aktivoimiseen ja työllistämiseen ja ESR:n varoista noin 27 miljardia euroa käytetään koulutusalan toimiin vuosina 2014-2020. Nuoret voivat hyötyä välillisesti noin 11 miljardin euron suuruisesta ESR:n rahoituksesta muihin aloitteisiin, kuten työvoimapalvelujen nykyaikaistamiseen tai itsenäisen ammatinharjoittamisen tukemiseen. Nuorisotyöllisyysaloitteen toimilla on tarkoitus edistää yhteistyötä eri instituutioiden ja yksiköiden välillä erityisesti NEETnuorten auttamiseksi kokonaisvaltaisesti. EU:n turvallisuusagendan ja opetusministereiden Pariisissa maaliskuussa 2015 antaman terrorismin ja radikalisoitumisen vastaisen julistuksen jatkotoimina jäsenvaltiot ovat sitoutuneet tehostamaan toimia, joilla edistetään kaikkien nuorten osallisuutta ja osallistumista yhteiskuntaan. EU:n koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman Erasmus+ (2014-2020) toimilla täydennetään EU:n rahoittaman radikalisoitumisen torjunnan verkoston (RAN) työskentelyä. Erasmus+ -ohjelman tarjoamat mahdollisuudet oppimiseen liittyvän liikkuvuuden ja sidosryhmien välisten kumppanuuksien tukemisessa voivat auttaa nuoria vastustamaan ääriliikkeiden mielipiteitä.
9(57) Nuorisoalan yhteistyössä on keskitytty nuorten sosiaaliseen osallisuuteen ja nuorten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseen sekä poliittiseen osallistumiseen. Nuorisotyöllä on ollut merkittävä asema EU:n nuorisoalan toiminnassa jo vuodesta 2013. Neuvosto on pyytänyt komissiota harkitsemaan ehdotuksen tekemistä neuvoston suositukseksi nuorisotyöstä asiaan liittyvien tutkimustulosten ja asiantuntijaryhmän työn pohjalta. Nuorten vetäytyminen perinteisistä osallistumisen muodoista on aiheuttanut huolta. Päättäjien haasteena on selvittää miten tähän voidaan parhaiten vastata. Neuvoston vuonna 2015 hyväksymä päätöslauselma nuorten kannustamisesta osallistumaan demokratiaa edistävään poliittisen toimintaan Euroopassa muodostaa kehyksen tähän haasteeseen vastaamiseksi. EU käynnisti vuonna 2014 koulutus-, nuoriso- ja urheilualan Erasmus+ -ohjelman. Erasmus+ -ohjelman määrärahoista (14,7 miljardia euroa vuosille 2014-2020) 10 % on varattu nuorisotoimintaan. Näillä varoilla rahoitetaan noin 400 000 henkilön osallistuminen nuorisovaihtoon ja 100 000 henkilön osallistuminen eurooppalaiseen vapaaehtoispalveluun. Erasmus+ -ohjelma yhdistää politiikan ja ohjelman toisiinsa paremmin kuin aikaisemmat ohjelmat ja sen avulla voidaan edistää monialaista yhteistyötä. Jäsenvaltioiden toiminta Jäsenvaltiot harjoittavat nykyään entistä enemmän laaja-alaista nuorisopolitiikkaa, jossa keskitytään ensisijaisesti nuorten työllisyyden sekä sosiaalisen ja yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseen. Jäsenvaltiot ovat toteuttaneet monia toimenpiteitä, joilla pyritään integroimaan nuoria työmarkkinoille usein osana nuorisotakuujärjestelmää tai muiden EU-varojen tuella. Lähes kaikki jäsenvaltiot ovat toteuttaneet toimia NEETnuorten saamiseksi mukaan koulutukseen ja työelämään. Useimmat maat sitoutuivat parantamaan nuorten mahdollisuuksia saada laadukkaita palveluja ja 80 % tuki nuorisotyötä tai nuorisotiloja. Nuorisotyö on kärsinyt budjettileikkauksista koko Euroopassa samaan aikaan kun nuorisotyöllisten toimenpiteiden kysyntä on kasvanut. 4. Nuorisoalan yhteistyöpuitteet vuosina 2013-2015 Yhteistyöpuitteiden täytäntöönpanon tehostamiseksi komissio ja jäsenvaltiot voisivat parantaa tietojen ja muun näytön jakamista nuorisoalan ulkopuolella ja käyttää tietoa
10(57) tulospainotteisemman nuorisopolitiikan kehittämisessä. Vastavuoroista oppimista voidaan EU:n tasolla monipuolistaa, esimerkiksi luomalla uusia mahdollisuuksia eri jäsenvaltioiden tarpeisiin räätälöityä vertaisoppimista varten. Nuorten kanssa käytävästä jäsennellystä vuoropuhelusta olisi saatava osallistavampaa. Yhteistyöpuitteet ovat antaneet sysäyksen kansallisten nuorisoalan toimintaohjelmien laadintaan. Kahdessa kolmasosassa jäsenvaltioista puitteet ovat vahvistaneet kansallisen nuorisopolitiikan painopisteitä ja kolmasosassa niillä on ollut vaikutusta paikallis- ja aluetasolla. Lähes kaikilla jäsenvaltioilla on monialaista yhteistyötä tukevat vakiintuneet mekanismit. Nuorten tilannetta Euroopan unionissa seurataan säännöllisesti 41 indikaattorin avulla. Jäsenvaltiot käyttävät näitä indikaattoreita, vaikkakaan ne eivät ole tähän mennessä tuottaneet järjestelmällisiä tulospainotteisia nuorisopolitiikkoja. Eri lähteistä (Eurofound, Pool of EuropeanYouth Researchers PEYR) saatava näyttö auttaa jäsenvaltioita ja komissiota havaitsemaan uusia kehityssuuntauksia ja mukauttamaan painopisteitä vastaavasti. Nuorisoasioiden wikisivusto (käynnistyy 2016) sekä nuorisotakuun toimeenpanoa mittaava indikaattorikehys täydentävät tiedon tuotantoa (ensimmäiset tiedot saataneen vuoden 2015 lopussa). Erilaisten vastavuoroisen oppimisen toimien tehokkaaksi hyödyntämiseksi seuraavaan työsuunnitelmaan olisi sisällytettävä sellaisten joustavien puitteiden kehittäminen, joilla helpotettaisiin tiedonsaantia ja toiminnan tulosten levittämistä. Jäsennelty vuoropuhelu päättäjien ja nuorten välillä ei ole onnistunut tavoittamaan laajempaa nuorten ryhmää. Komissio kannustaakin laajentamaan kohdeyleisöä Erasmus+ -ohjelmasta kansallisille työryhmille myönnettävien tukien avulla sekä vuonna 2014 käyttöön otetun verkossa toimivan kuulemisvälineen avulla. EU:n nuorisoraportissa 2015 ja EU:n nuorisoalan yhteistyöpuitteiden meneillään olevassa väliarvioinnissa esitetyt löydökset voivat johtaa jäsennellyn vuoropuhelun parantamiseen. 5. EU:n nuorisoalan yhteistyön tulevaisuus (2016-2018) Tulevan yhteistyön prioriteeteiksi esitetään seuraavia kaikkien nuorten osallisuuden lisääminen ottaen huomioon taustalla olevat eurooppalaiset arvot;
11(57) kaikkien nuorten demokratiaan ja kansalaistoimintaan osallistumisen vahvistaminen Euroopassa; nuoruudesta aikuisuuteen siirtymisen, erityisesti työmarkkinoille pääsyn helpottaminen Näiden prioriteettien osalta painotetaan erityisesti seuraavia ryhmiä: syrjäytymisvaarassa olevat nuoret työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevat nuoret (NEET) maahanmuuttajataustaiset nuoret, mukaan lukien vastikään maahanmuuttaneet ja nuoret pakolaiset Prioriteeteilla pyritään edistämään - sosiaalista osallisuutta ja erityisesti muita heikommassa asemassa olevien nuorten täysipainoista osallistumista sosiaaliseen ja kansalaistoimintaan; - nuorisotyön, nuorisojärjestöjen ja verkostojen valmiuksia toimia osallistuvina voimina auttamalla nuoria osallistumaan, tekemään vapaaehtoistyötä ja luomaan myönteistä sosiaalista muutosta yhteisöissään; - laadukkaan nuorisotyön tunnustamista ja sen valmiuksien kehittämistä uusiin yhteiskunnallisiin, käyttäytymiseen liittyviin ja teknologisiin muutoksiin; - uusia tapoja osallistua demokraattisiin prosesseihin ja päästä mukaan poliittiseen päätöksentekoon; - kehittyviä taitovaatimuksia mm. kansalaisuuden, medialukutaidon, digitaalisen lukutaidon, kriittisen arviointikyvyn ja kulttuurienvälisen ymmärtämyksen alalla; - nuorten mahdollisuuksia perusoikeuksiensa käyttämiseen sekä syrjimättömyyteen ja kulttuurienväliseen ymmärtämykseen; ja - vapaaehtoistoimintaa, myös EU-ohjelmien, kuten eurooppalaisen vapaaehtoispalvelun ja uuden Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukot ohjelman kautta. Nuorisopolitiikan on toimittava yhteistyössä muiden politiikkojen kanssa ja täydennettävä näitä.
12(57) Nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön olisi oltava osa laajempaa nuoria koskevaa politiikkaa. Todellisen vaikutuksen aikaansaamiseksi päättäjien EU:n ja jäsenvaltioiden tasolla olisi työskenneltävä yhdessä alan toimijoiden, palveluntarjoajien, oppilaitosten ja yritysten kanssa resurssien ja varojen saamiseksi käyttöön nuorten kriittisen massan saavuttamiseksi. Tärkeintä on saada nopeasti tehostettua toimintaa. Tämä edellyttää johdonmukaista poliittista ohjelmaa, jota tuetaan Erasmus+- ohjelmalla, nuorisotakuulla ja laajemmalle ulottuvilla EU:n rahoitusvälineillä, kuten Euroopan sosiaalirahastolla ja nuorisotyöllisyysaloitteella. Kansallisilla ja alueellisilla resursseilla on tuettava näitä pyrkimyksiä mahdollisuuksien mukaan. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 165 art./neuvoston päätelmät, ei lainsäädäntöasia. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa. Jaosto EU-32 (nuoriso ja liikunta), laaja kokoonpano, 9.10.2015. Jaosto EU-32 (nuoriso ja liikunta), kirjallinen käsittely 6.-10.11.2015 EU-ministerivaliokunta 20.11.2015 E-kirje 12.10.2015 OKM2015-00174 Eduskunnan sivistysvaliokunta 13.11.2015 (E 53/2015 vp) Eduskunnan sivistysvaliokunta 20.11.2015 Eduskunnan suuri valiokunta 20.11.2015 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Asialla ei ole vaikutusta kansalliseen lainsäädäntöön. Asialla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia Suomelle. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - 13635/15
COM(2015) 429 final 13(57) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Seija Astala, kulttuuriasiainneuvos, OKM, seija.astala@minedu.fi puh. 02953 30066 Georg Henrik Wrede, johtaja, OKM, GeorgHenrik.Wrede@minedu.fi puh. 02953 30345 EUTORI-tunnus EU/2015/1373 Liitteet Viite
Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM2015-00195 NUOLI/nv Astala Seija(OKM) 04.11.2015 JULKINEN 14(57) Asia Nuoriso; Ehdotus neuvoston päätöslauselmaksi Euroopan unionin nuorisoalan työsuunnitelmasta vuosiksi 2016-2018 Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto 23.11.2015-24.11.2015 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Neuvoston nuorisotyöryhmä on päässyt yksimielisyyteen puheenjohtajan ehdotuksesta. Päätöslauselma hyväksyttäneen koulutus-, kulttuuri-, nuoriso- ja urheiluneuvostossa 23.11.2015. Suomen kanta Suomi voi hyväksyä ehdotuksen nuorisoalan työsuunnitelmaksi 2016-2018. Työsuunnitelma tarjoaa nuorisoalan eurooppalaiselle yhteistyölle joustavan kehyksen, jonka tavoitteena on tukea kaikkien nuorten sosiaalista osallisuutta. Työohjelmalla pyritään kehittämään myös nuorisotyön laatua sekä nuorisotyön ja nuorisotyöntekijöiden osaamista. Päätöslauselman valmistelussa Suomi on pitänyt tärkeänä, että nuorisotyö ja sen uudet menetelmät sisällytettäisiin työsuunnitelmaan. Esimerkiksi nuorten maahanmuuttajien määrän lisääntyminen ja tulijoiden taustojen monimuotoistuminen luovat haasteita nuorisotyön laadun kehittämiselle ja nuorisotyön palvelujen järjestämiselle. Näihin haasteisiin vastaamisessa eurooppalainen yhteistyö voi tuottaa huomattavaa lisäarvoa. Suomen näkemykset on otettu päätöslauselman valmistelussa huomioon. Pääasiallinen sisältö Pääasiallinen sisältö I Johdanto
15(57) Päätöslauselmalla perustetaan EU:n nuorisoalan työsuunnitelma vuosille 2016-2018. Työsuunnitelma perustuu nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistettuihin puitteisiin vuosille 2010-2018 ja sitä toteuttavaan työsuunnitelmaan vuosille 2014-2015. Vuosien 2016-2018 työsuunnitelman valmistelussa otetaan huomioon myös EU:n nuorisoraportin 2015 tulokset sekä komission pyrkimys priorisoida radikalisoitumisen ja nuorten syrjäytymisen vastaista toimintaa sekä edistää osallisuutta. II Periaatteet Työsuunnitelman olisi oltava toissijaisuusperiaatteen mukainen ja sen tulisi perustua seuraaville periaatteille: - pohjautua edelliseen nuorisoalan työsuunnitelman (2014-2015) - vauhdittaa ja antaa näkyvyyttä EU:n nuorisoalalla tekemälle työlle - varmistaa monialaisella yhteistyöllä, että muut EU:n politiikka-alat ovat tietoisia erityisesti nuoria koskettavista asioista - edistää EU:n talous- ja sosiaalipoliittisen toimintaohjelman yleistavoitteita - pyrkiä osaamiseen ja näyttöön perustuvaan nuorisopolitiikkaan - säilyä joustavana välineenä, jolla voidaan vastata asianmukaisesti ja nopeasti muuttuviin tilanteisiin - edistää yhteistyöhön perustuvaa yhtenäistä lähestymistapaa jäsenmaiden keskuudessa ja komission kanssa lisäarvon tuottamiseksi jäljempänä esitetyille prioriteettialueille - perustua synergioihin Erasmus+ -ohjelman kanssa mm. vaikuttamalla Erasmus+ -ohjelman nuorisoalan vuosittaisten erityisten painopisteiden määrittämiseen - hyödyntää neuvoa-antavia menettelyjä, joihin nuoret osallistuvat sen varmistamiseksi, että työohjelmassa käsitellään asioita, jotka ovat heille tärkeitä Jäsenvaltioiden ja komission olisi EU-tason yhteistyössään otettava ensisijaisiksi seuraavat aiheet tämän työsuunnitelman aikana vuoden 2018 loppuun saakka: Nuorisotyötä ja monialaista yhteistyötä lujitetaan neuvoston ja komission yhteisen EU:n nuorisoraportin 2015 prioriteettien mukaisesti tavoitteena: A. Lisätä kaikkien nuorten sosiaalista osallisuutta ottaen huomioon taustalla olevat eurooppalaiset arvot B. Vahvistaa kaikkien nuorten osallistumista demokraattiseen ja yhteiskunnalliseen elämään C. Tukea nuorten aikuistumista, erityisesti siirtymävaiheessa koulutuksesta työelämään D. Tukea nuorten terveyttä ja hyvinvointia, myös mielenterveyttä
16(57) E. Auttaa osaltaan vastaamaan digitaaliajan haasteisiin ja hyödyntää sen tarjoamat mahdollisuudet nuorisopolitiikan, nuorisotyön ja nuorten kannalta F. Edistää nuorten maahanmuuttajien ja pakolaisten yhä kasvavan määrän tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä ja haasteisiin vastaamista Euroopan unionissa. Työsuunnitelmassa sovitaan myös siitä, että vaikka jäsenmaiden ja komission toiminta onkin suunnattu kaikille nuorille, erityisenä painopisteenä tulisi olla syrjäytymisvaarassa olevat nuoret koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret (NEET) maahanmuuttajataustaiset nuoret, ml. vastikään saapuneet maahanmuuttajat ja pakolaiset Neuvosto voisi muuttaa työsuunnitelmaa saavutettujen tulosten ja EU:n toimintapolitiikan kehityksen pohjalta. Lisäksi sovittaisiin prioriteetteja tukevista toimenpiteistä ja niiden aikataulusta. III Työmenetelmät ja työskentelyrakenteet Päätelmissä todetaan, että on tehostettava nuoria koskevien asioiden valtavirtaistamista ja tuloksiin tähtäävää monialaista yhteistyötä neuvostossa. Työsuunnitelman toimeenpanossa käytetään seuraavia työmenetelmiä: avoin koordinaatiomenetelmä, osaamiseen ja näyttöön perustuva päätöksenteko, asiantuntijaryhmät, vertaisoppiminen, vertaisarvioinnit, tutkimukset, konferenssit, seminaarit, tulosten levittäminen, epävirallinen foorumi, toimialajohtajakokoukset ja jäsennelty vuoropuhelu nuorten kanssa. Neuvosto ja komissio arvioivat vuoden 2018 alkupuoliskolla tämän työsuunnitelman toimeenpanoa yhteisen arvioinnin pohjalta, joka toteutetaan EU:n nuorisoraportin yhteydessä. Työsuunnitelman asiantuntijatyöryhmät perustettaisiin seuraavista aiheista - Nuorisotyön sekä epävirallisen ja arkioppimisen panos (a) aktiivisen kansalaisuuden edistämisessä ja nuorten osallisuuden lisäämisessä suvaitsevaisissa, erilaisista ihmisistä koostuvissa yhteisöissä sekä syrjäytymisen ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen mahdollisesti johtavan radikalisoitumisen torjunnassa
17(57) (b) vastattaessa yhä kasvavan nuorten maahanmuuttajien ja pakolaisten määrän tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja siitä aiheutuneisiin haasteisiin Euroopan unionissa. - Tarkastellaan digitalisoitumisen riskejä, mahdollisuuksia ja vaikutuksia nuorten, nuorisotyön ja nuorisopolitiikan kannalta. IV Toimet Jäsenmaita kehotettaisiin toissijaisuusperiaate huomioon ottaen - toimimaan yhdessä komission tuella ja käyttämään tässä päätöslauselmassa määriteltyjä työmenetelmiä - edistämään nuorisoasioista vastaavien ministeriöiden aktiivista osallistumista Eurooppa 2020 strategiaa ja eurooppalaista ohjausjaksoa koskevaan kansalliseen päätöksentekoon - ottamaan huomioon nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetut puitteet (2010-2018) sekä nyt valmistelussa oleva työsuunnitelma kansallisen ja alueellisen tason politiikan laadinnassa mahdollisuuksien mukaan - informoimaan asianomaisia viranomaisia, nuoria ja nuorisojärjestöjä tämän työsuunnitelman toimeenpanosta Neuvoston kulloistakin puheenjohtajavaltiota pyydettäisiin - harkitsemaan EU:n nuorisostrategian väliarvioinnin perusteella strategialle sopivaa seurantaa - ottamaan huomioon EU:n työsuunnitelman ensisijaiset aiheet laatiessaan puheenjohtajatrion ohjelmaa - informoimaan neuvoston nuorisotyöryhmää muiden neuvostokokoonpanojen nuorisoon tai nuorisopolitiikkaan liittyvästä työstä - pohtimaan tämän työsuunnitelman arvioinnin pohjalta uuden työsuunnitelman ehdottamista - tarjoamaan jäsenmaille ja asianomaisille tahoille mahdollisuuksia keskustella tulevasta nuorisoalan yhteistyöstä vuoden 2018 jälkeen - ehdottamaan nuorisoalan toimialajohtajille, että he osallistuisivat työohjelman seurantaan ja toimeenpanon arviointiin ja järjestäisivät tarvittaessa ylimääräisiä yhteisiä toimialajohtajakokouksia muiden sektoreiden kanssa. Komissiota pyydettäisiin - tukemaan nuorisotyöntekijöiden ja nuorisotyön osaamista käyttäen Erasmus+ -ohjelmaa yhtenä tärkeänä elementtinä eurooppalaisen nuorisotyön laadun kehittämisessä
18(57) - tukemaan jäsenvaltioita ja työskentelemään niiden kanssa työsuunnitelman toteuttamiseksi - tiedottamaan jäsenvaltioille nuorisopolitiikan ja muiden alojen nuorisopolitiikkaa koskevista aloitteista sekä niillä tehtävästä tutkimuksesta - kuulemaan ja informoimaan säännöllisesti EU-tason sidosryhmiä ja kansalaisyhteiskuntaa ja nuorten edustajia työsuunnitelman täytäntöönpanon edistymisestä - edistämään EU-ohjelmien välisiä synergioita sekä yhteistyötä muiden kansainvälisten järjestöjen, kuten Euroopan neuvoston kanssa Jäsenvaltioita ja komissiota kehotettaisiin toimivaltansa puitteissa ja toissijaisuusperiaatteen mukaisesti - jatkamaan yhteistyötä tämän päätöslauselman mukaisesti - ottamaan huomioon työsuunnitelman prioriteetit Erasmus+ -työohjelman, Euroopan neuvoston kumppanuussopimuksen ja wikisivuston yhteydessä - kannustamaan muita aloja ottamaan huomioon nuorisoulottuvuuden omien politiikkojensa ja toimiensa valmistelussa, täytäntöönpanossa ja arvioinnissa - edistämään nuorisopolitiikan merkityksen tiedostamista ottaen huomioon sen myönteiset vaikutukset aktiivisen kansalaisuuden, työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden, kulttuurin ja innovoinnin sekä koulutuksen, terveyden ja hyvinvoinnin kannalta. Työsuunnitelman toimeenpanoa koskevat toimenpiteet, välineet ja määräajat on lueteltu päätöslauselman liitteessä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 165/neuvoston päätöslauselma, ei lainsäädäntöasia. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Asiaa ei käsitellä Euroopan parlamentissa. Jaosto EU-32 (nuoriso ja liikunta), laaja kokoonpano 9.10.2015 Jaosto EU-32 (nuoriso ja liikunta), kirjallinen käsittely 6.- 10.11.2015 EU-ministerivaliokunta 20.11. 2015 Eduskunnan sivistysvaliokunta 20.11.2015 Eduskunnan suuri valiokunta 20.11.2015
Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema 19(57) Asialla ei ole vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön. Taloudelliset vaikutukset Asialla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia Suomelle. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat 13631/15 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus Seija Astala, kulttuuriasiainneuvos, OKM, seija.astala@minedu.fi, puh. 02953 30066 Liitteet Viite
Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM2015-00192 NUOLI/nv Astala Seija(OKM) 03.11.2015 JULKINEN 20(57) Asia Nuoriso; Ehdotus neuvoston päätöslauselmaksi nuorten kannustamisesta osallistumaan demokratiaa edistävään poliittiseen toimintaan Euroopassa Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto 23.11.2015-24.11.2015 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Neuvoston nuorisotyöryhmä on päässyt yksimielisyyteen puheenjohtajan ehdotuksesta. Päätöslauselma on tarkoitus hyväksyä koulutus-, kulttuuri-, nuoriso- ja urheiluneuvostossa 23.11.2015. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen. Päätöslauselmassa esitetyt rakenteita koskevat ehdotukset ovat Suomen kannalta ongelmattomia. Suomessa nuorten osallistumisella on vankka perusta lainsäädännössä. Nuorten kuulemisesta ja osallistumisesta paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn on säädetty nuorisolaissa (8 ). Perusopetuslakiin lisättiin vuoden 2014 alussa osallisuutta ja oppilaskuntaa koskeva pykälä (47 a), jonka mukaan kaikilla oppilailla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen. Myös yhdenvertaisuuslakiin (2014) sisältyy kuulemisvelvoite. Toukokuussa 2015 voimaan tulleen kuntalain mukaan (26 ) kunnanhallituksen on asetettava nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä ja huolehdittava sen toimintaedellytyksistä. Nuorten ja päättäjien välisen vuoropuhelun tukemiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut sähköistä verkkodemokratiapalvelua, joka mahdollistaa vuoropuhelun kuntatasolla. Nuorten ideat sivustoa voivat kuntien ohella käyttää myös muut nuorten parissa toimivat tahot, kuten oppilaitokset ja järjestöt. Avoimen hallinnon kumppanuusohjelmalla (OGP) pyritään edistämään nuorten ottamista mukaan päätöksentekoon sekä palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen. Myös järjestöjen avustamisella on Suomessa pitkät perinteet. Päätöslauselman valmistelussa Suomi on painottanut nuorten aidon vaikuttavuuden ja
21(57) nuorten yhtäläisten mahdollisuuksien merkitystä. Rakenteet ja kuulemisvälineet eivät tuota myönteistä tulosta, mikäli kaikilla nuorilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia käyttää niitä. Nuorille tarkoitettujen palveluiden laatuun ja saatavuuteen tulisikin siksi kiinnittää huomiota. Suomen näkemykset on otettu päätöslauselman valmistelussa huomioon. Pääasiallinen sisältö Nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetuissa puitteissa (2010 2018) osallistuminen on yhtenä toiminta-alana. Sen avulla pyritään tukemaan nuorten osallistumista edustukselliseen demokratiaan ja kansalaisyhteiskuntaan sen kaikilla tasoilla ja yhteiskunnan toimintaan laajemmin. Nuorisoalan työsuunnitelmassa vuosiksi 2014 2015 osallistuminen on yksi toiminnan pääalueista. Komission teettämän tutkimuksen mukaan (Political participation and EU Citizenship: Perceptions and behaviours of young people, EACEA, Euroopan komissio, 2013) nuorten on usein yhä vaikeampi kiinnittyä perinteisiin poliittisen osallistumisen kanaviin, kuten poliittisiin puolueisiin ja ammattiyhdistyksiin. Nuoret valitsevat mieluummin vaihtoehtoisia, enemmän henkilökohtaista valinnanvaraa sallivia osallistumismuotoja, kuten kampanjat, vetoomukset, mielenosoitukset ja tapahtumat, joilla edistetään tiettyä asiaa ja konkreettista muutosta nuorten elämään. Tieto- ja viestintäteknologia ja erityisesti sosiaalinen media ja sen mobiilikäyttö tarjoavat uusia mahdollisuuksia osallistua poliittisiin prosesseihin ja nopeuttavat vaihtoehtoisten osallistumismuotojen kehitystä. Jäsennelty vuoropuhelu on nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön väline, jolla pyritään saamaan nuoret mukaan kehittämään EU:n politiikkoja. Poliittisella osallistumisella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että nuoret ovat edustettuina edustuksellisen demokratian rakenteissa tai jäseninä järjestöissä ja osallistuvat suoriin tai verkossa käytäviin keskusteluihin ja muihin mielipiteitä muokkaaviin tapahtumiin ja kulttuurisiin ilmaisumuotoihin. Poliittinen osallistuminen voi ilmentyä myös osallistumisena kansalais- ja ihmisoikeuskasvatukseen tai yhteiskunnan parantamiseen tähtäävään toimintaan. Jotta nuoret voisivat tosiasiallisesti osallistua poliittiseen päätöksentekoon, näiden prosessien olisi oltava merkityksellisiä nuorten oman elämän kannalta ja niistä olisi saatava palautetta. Prosessien olisi oltava myös osallistavia ja tasavertaisia riippumatta nuoren sukupuolesta, etnisestä, kulttuuri- tai koulutustaustasta tai sosiaalisesta taustasta, sukupuolisesta suuntautumisesta, iästä tai erityistarpeista. Nuorisopolitiikalla, nuorisotyöllä ja nuorisojärjestöillä voi olla tässä yhteydessä tärkeä rooli, koska niiden kautta voidaan edistää aktiivista kansalaisuutta, ehkäistä syrjäytymistä ja väkivaltaista radikalisoitumista etenkin paikallistasolla. JÄSENVALTIOITA JA KOMISSIOTA KEHOTETAAN TOIMIVALTANSA PUITTEISSA JA TOISSIJAISUUSPERIAATTEEN MUKAISESTI Perustamaan, toimeenpanemaan ja kehittämään kansallisia, alueellisia ja paikallisia strategioita, ohjelmia ja mekanismeja kaikkien ja erityisesti heikommassa asemassa olevien nuorten poliittisen osallistumisen edistämiseksi. Näiden mekanismien tulisi perustua tietoon, näyttöön ja eri alojen väliseen yhteistyöhön.
Strategioihin voitaisiin sisällyttää seuraavat painopisteet: 22(57) Virallinen koulutusjärjestelmä ja epävirallinen oppiminen Edistetään monialaista yhteistyötä ja kumppanuuksia virallisen koulutusjärjestelmän ja nuorisojärjestöjen ja nuorisotyöntekijöiden välillä, jotta kansalaiskasvatuksen ohjelmiin voitaisiin kehittää yhtenäisiä lähestymistapoja ja jotta nuoret voisivat kehittää demokraattisiin arvoihin ja ihmisoikeuksiin liittyviä sosiaalisia taitoja ja osaamista harjoittelemalla päivittäin demokratian periaatteita. Edistetään sellaisten rakenteiden perustamista, jotka edustavat opiskelijoiden etua suhteessa oppilaitoksiin ja kehitetään medialukutaito-ohjelmia ja tieto- ja viestintäteknisiä valmiuksia koskevia ohjelmia, joilla kehitetään valmiuksia käyttää, hallita, arvioida ja luoda hyödyllistä tietoa verkkoympäristössä. Paikalliset ja alueelliset osallistumismahdollisuudet Edesautetaan nuorisoneuvostojen ja muiden osallistumismuotojen kehittämistä tiiviissä yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa, jotta nuoret saisivat sanansa kuuluviin paikallisissa ja alueellisissa päätöksentekoprosesseissa. Kehitetään ja tarjotaan poliitikoille mahdollisuuksia saada tietoa ja koulutusta nuorille sopivista viestintätavoista ja osallistumismenetelmistä ja välineistä avoimuuden ja vastaanottavuuden lisäämiseksi. Lisäksi ehdotetaan harkittavaksi voitaisiinko paikallis- ja aluevaaleissa alentaa äänestysikärajaa 16 vuoteen, mikäli kansalliset olosuhteet ja kansallinen lainsäädäntö sen mahdollistavat. Vaihtoehtoiset muodot ja sähköinen osallistuminen Tunnustetaan erilaiset poliittisen osallistumisen muodot, kuten vetoomukset, mielenosoitukset, kampanjat ja kulttuuriset, taiteelliset ja urheilulliset osallistumismuodot, ja tuetaan nuoria, nuorisotyötä ja nuorisojärjestöjä niiden kehittämisessä. Nämä välineet tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia mielenilmaisuun ja poliittiseen osallistumiseen varsinkin, jos on kyse heikossa ja epäsuotuisassa asemassa olevista nuorista. Kehitetään digitaalisia välineitä ja suoraan kontaktiin perustuvia menetelmiä nuorten poliittista osallistumista varten ja kehitetään koulutusta nuorten erilaisten kohderyhmien parissa toimiville niin virallisen koulutuksen kuin epävirallisen oppimisen puitteissa ja käytetään nuorisotiedotuksen kanavia kaikilla tasoilla hyväksi. Otetaan nuorisoala huomioon Euroopan digitaalisia sisämarkkinoita koskevan strategian toimeenpanossa käsiteltäessä mm. digitaalisia taitoja ja osaamista, turvallisempaa internetin käyttöä ja laittoman sisällön, kuten rasismin ja muukalaisvihan ja väkivallan lietsonnan torjumista. Vuoropuhelu poliittisten päätöksentekijöiden kanssa Tuetaan tiedotus- ja viestintäprosesseja, joilla nuoria autetaan ymmärtämään politiikkaa ja joissa käytetään tehokkaasti erilaisia tiedotusvälineitä ja tietotekniikkaa.
23(57) Tutkitaan ja lisätään nuorten mahdollisuuksia käydä vuoropuhelua poliittisten päättäjien kanssa kaikilla nuorten elämään vaikuttavilla politiikan aloilla. Kannustetaan nuoria osallistumaan vaaleihin ja edustuksellisen demokratian virallisiin puitteisiin kuten poliittisten puolueiden toimintaan, jotta puolueet kiinnostuisivat enemmän nuorten tarpeista. Tuetaan paikallis- ja aluevaalien, kansallisten vaalien ja Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä järjestettäviä nuorten tiedotuskampanjoita ja -tapahtumia ja erityisesti ensimmäistä kertaa äänestäville ja heikommassa asemassa oleville nuorille suunnattuja tiedotusohjelmia. Kehitetään kaikille hallinnon tasoille päätöksentekokulttuuri, jossa tuetaan nuorten johtamia ruohonjuuritasolta lähteviä osallistumisprosesseja ja otetaan huomioon nuorten aloitteet. Edistetään nuoria tukevia unionin ohjelmia, kuten Erasmus+, ja varmistetaan, että niillä tuetaan nuorten osallistumista eri tavoin. Nuorisotyö ja nuorisojärjestöt Tuetaan ja kehitetään edelleen nuorille räätälöityjä aloitteita, joilla edistetään nuorten integroitumista yhteiskuntaan ja torjutaan äärisuuntauksia ja väkivaltaista radikalisoitumista. Vahvistetaan nuorisotiedottajien valmiuksia jakaa tietoa poliittisen osallistumisen mahdollisuuksista erityisesti niille nuorille, jotka eivät kuulu järjestäytyneisiin nuorisoliikkeisiin tai -järjestöihin. PYYTÄVÄT KOMISSIOTA Tiedottamaan hyvistä käytännöistä ja onnistuneista hankkeista, joita jäsenvaltioissa on toteutettu Erasmus+ -ohjelman nuorten poliittista osallistumista edistävien aloitteiden puitteissa ja ottamaan huomioon myös muut tällä alalla tehdyt tutkimukset ja aloitteet ja jakamaan niiden tuloksia. Laatimaan yhteenvetokertomuksen saatavilla olevista tutkimuksista, kuten eurooppalaisten nuorisotutkijoiden poolin (Pool of European Youth Researchers, PEYR) tutkimuksista ja sähköisestä osallistumisesta ja erilaisista sähköisistä medioista tehdyistä tutkimuksista, sekä selvittämään, miten nuoret käyttävät näitä välineitä, jotta olemassa olevista tehokkaista menetelmistä saataisiin kokonaiskuva. Määrittelemään, millä tavoin nuorisotyö ja epävirallinen oppiminen edistävät nuorten aktiivista kansalaisuutta ja osallistumista ja ehkäisevät syrjäytymistä, radikalisoitumista ja siitä johtuvaa väkivaltaista käyttäytymistä. Julkaisemaan nuorille räätälöityä tietoa, jossa kerrotaan selvästi, avoimesti ja ymmärrettävästi EU:n eri politiikan alojen kehityksestä ja erityisesti nuoria koskevista EU:n päätöksistä. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely SEUT 165 art./neuvoston päätelmät, ei lainsäädäntöasia Käsittely Euroopan parlamentissa
24(57) - Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Jaosto EU-32 (nuoriso ja liikunta), laaja kokoonpano, 9.10.2015 Jaosto EU-32 (nuoriso ja liikunta), kirjallinen käsittely 6.- 10.11.2015 EU-ministerivaliokunta 20.11.2015 Sivistysvaliokunta 20.11.2015 Suuri valiokunta 20.11.2015 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Asialla ei ole vaikutuksia kansalliseen lainsäädäntöön. Asialla ei ole suoria taloudellisia vaikutuksia Suomelle. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat 13850/15 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Seija Astala, kulttuuriasiainneuvos, OKM/NUOLI/NV, seija.astala@minedu.fi, puh. 02953 30066 EUTORI-tunnus Liitteet Viite
Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM2015-00213 KOPO/so Polvinen Minna(OKM) 07.11.2015 JULKINEN 25(57) Asia EU; Koulutus; Luonnos neuvoston ja komission vuoden 2015 yhteiseksi raportiksi eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisen kehyksen (ET 2020) täytäntöönpanemisesta. Uudet painopisteet eurooppalaiselle yhteistyölle koulutuksen alalla Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto 23.11.2015-24.11.2015 U/E/UTP-tunnus E 47/2015 vp Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Pääasiallinen sisältö Neuvoston koulutuskomitea on päässyt yksimielisyyteen komission ja puheenjohtajan ehdotuksesta. Yhteinen raportti on tarkoitus hyväksyä koulutusneuvoston kokouksessa 23.11.2015. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen. Valmistelun yhteydessä Suomi on toivonut tavoitteiden päivittämistä siten, että digitaalinen osaaminen ja maahanmuuttajien osaamistason nostaminen nousisivat prioriteettien joukkoon. Suomen valmistelulle asettamat tavoitteet toteutuivat hyvin. EU on pyrkinyt edistämään koulutussektorin syvenevää yhteistyötä vuodesta 2003 lähtien nk. avoimen koordinaatiometodin, käytännössä yhteisen tavoitteiden asettamisen avulla. Vuonna 2009 Koulutus 2020 -työohjelmassa jäsenmaat sopivat neljästä yhteisestä tavoitteesta tälle vuosikymmenelle: 1. tehdään elinikäisestä oppimisesta ja liikkuvuudesta totta 2. parannetaan koulutuksen laatua ja tehokkuutta 3. edistetään tasapuolisuutta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja aktiivista kansalaisuutta 4. edistetään luovuutta, innovointia ja yrittäjyyttä kaikilla koulutusasteilla. Tavoitteet jakautuivat 13 painopistealaan. Koulutus 2020 tavoitteita päivitetään neuvoston ja komission yhteisen raportin avulla. Raportissa vahvistetaan vuonna 2009 sovitut strategiset tavoitteet yhteistyön pohjaksi vuoteen 2020 saakka. Toimintaa tehostetaan vähentämällä painopistealoja 13:sta kuuteen. Painopistealat jaetaan konkreettisiksi kysymyksiksi, jotka on määritelty asiakirjan liitteessä.
26(57) Konkreettiset kysymykset ja toimenpiteet ovat yhteisiä kaikille koulutusasteille, ja niiden tueksi on tarkoitus perustaa asiantuntijaryhmiä. Komissio on tehnyt ehdotuksen uusista asiantuntijaryhmistä 6.11. Jäsenvaltiot voivat valita omien painopistealojensa mukaisesti ne alat ja kysymykset, joihin ne haluavat osallistua yhteistyön puitteissa. Komission ehdotusta käsiteltäessä keskusteltiin erityisesti maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden aiheuttamista haasteista ja mahdollisuuksista jäsenmaiden koulutusjärjestelmille. Maahanmuuttajia koskevat kysymykset tulevat olemaan läpileikkaavina teemoina kaikissa Koulutus2020 puitteiden asiantuntijaryhmissä. Painopistealoiksi yhteisessä raportissa sovitaan seuraavat kokonaisuudet: 1. Merkittävät ja laadukkaat taidot ja osaaminen keskittyen oppimistuloksiin, työllistyvyyteen, innovointiin ja aktiiviseen kansalaisuuteen. Sisältää mm. kohdennettuja toimia heikkojen perustaitojen vahvistamiseksi digitaalisten, yrittäjyyttä koskevien ja kielellisten valmiuksien vahvistaminen EU:n yhteisten puitteiden ja itsearviointivälineiden kanssa varhaiskasvatuksen saatavuuden edistäminen ja laatupuitteiden täytäntöönpano koulutuksen siirtymävaiheisiin vastaaminen 2. Osallistava koulutus, tasa-arvo, syrjimättömyys ja kansalaistaitojen edistäminen, mm. oppijoiden diversiteetin huomioiminen sukupuolten välisen kuilun kurominen umpeen koulutuksessa tehokkaan työskentely- ja opiskelukielen omaksumisen helpottaminen maahanmuuttajien koulutuksessa kansalaisuuden, sosiaalisen kompetenssin, demokraattisten arvojen sekä kriittisen ajattelun edistäminen koulutuksessa. Tässä painopisteessä vahvistetaan opetusministerien maaliskuussa 2015 antaman ns. Pariisin deklaraation toimet ekstremismin vastustamiseksi koulutuksen avulla. 3. Avoin ja innovatiivinen koulutus ja digitaalisen aikakauden täysimääräinen omaksuminen, sisältäen mm. innovatiivisten ja aktiivisten opetusmenetelmien valtavirtaistaminen avointen ja digitaalisten oppimisresurssien edistäminen osallistavan hallinnon edistäminen digitaalisten taitojen ja pätevyyksien kehittäminen kaikilla koulutuksen tasoilla 4. Vahva tuki opettajille, sisältäen mm. opettajan ammattiin hakevien rekrytoinnin, valinnan ja perehdyttämisen vahvistaminen, opettajien peruskoulutuksen ja ammatillisen kehityksen tukeminen 5. Avoimuus sekä taitojen ja pätevyyksien tunnustaminen koulutuksen ja työvoiman liikkuvuuden edistämiseksi, mm. avoimuuden, laadunvarmistuksen, taitojen ja pätevyyksien validoinnin ja tunnistamisen edistäminen ml. pätevyydet, jotka on hankittu digitaalisessa, verkko- ja avoimessa koulutuksessa 6. Kestävät investoinnit, koulutusjärjestelmien toimivuus ja tehokkuus, mm. Euroopan investointiohjelman käyttömahdollisuuden tutkiminen koulutuksen alalla Liitteessä 2 neuvosto ja komissio vahvistavat Riian epävirallisessa ammatillisen koulutuksen ministerikokouksessa sovitut ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen painopisteet vuoteen 2020 saakka.
EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely 27(57) SEUT art. 165, 166 / neuvoston päätelmät Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely - EU-30 jaoston laaja kokoonpano 21.9.2015, 16.11.2015 (EU-ministerivaliokunta 20.11.2015) Eduskunnan sivistysvaliokunta 13.11.2015 Eduskunnan suuri valiokunta 20.11.2015 Kansallinen lainsäädäntö, ml. Ahvenanmaan asema Taloudelliset vaikutukset Ei vaikutuksia Ahvenanmaan asemaan. Kyseessä on puite tulevalle yhteistyölle. - Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät Asiakirjat - 11554/15 Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot Minna Polvinen, opetusneuvos, OKM, minna.polvinen@minedu.fi; puh. 0295 330262 Johanna Moisio, opetusneuvos, OKM, johanna.moisio@minedu.fi, Tarja Riihimäki, opetusneuvos, OKM, tarja.riihimaki@minedu.fi; Anna Mikander, ylitarkastaja, OKM; anna.mikander@minedu.fi; Petri Haltia, opetusneuvos, OKM; petri.haltia@minedu.fi, EUTORI-tunnus EU/2015/1311 Liitteet Viite OKM2015-00152; E 47/2015 vp
Opetus- ja kulttuuriministeriö PERUSMUISTIO OKM2015-00188 KOPO/so Polvinen Minna(OKM) 29.10.2015 JULKINEN 28(57) Asia EU; Koulutus; Ehdotus neuvoston päätelmiksi koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämisestä ja menestyksellisen koulunkäynnin edistämisestä Kokous Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvosto 23.11.2015-24.11.2015 U/E/UTP-tunnus Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Suomen kanta Koulutuskomitea on päässyt yksimielisyyteen puheenjohtajan ehdotuksesta. Neuvosto hyväksynee päätelmät kokouksessaan 23.11.2015. Suomi voi hyväksyä puheenjohtajan ehdotuksen. Päätelmät tukevat hyvin hallitusohjelman tavoitteita koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentämiseksi, koulutuksen keskeyttäneiden määrän laskemiseksi sekä nuorisotakuun kehittämiseksi yhteisötakuun suuntaan. Suomi on korostanut päätelmien valmistelussa ennaltaehkäiseviä toimia ja laaja-alaista tukea koulupudokkuuden ehkäisemisessä. Pääasiallinen sisältö Päätelmät pohjaavat Koulutus2020 strategisten puitteiden puolivälitarkasteluun sekä vuonna 2011 annettuun neuvoston suositukseen koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista. Päätelmien tavoitteena on tarkastella, millaisiin toimiin jäsenvaltioissa ja EU-tasolla tulisi ryhtyä koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden tehostamiseksi. Päätelmissä todetaan edistystä saavutetun jäsenvaltioiden välisen vertaisoppimisen ja hyvien käytäntöjen vaihtamisen avulla, jatkamalla asiaa koskevaa tutkimusta ja analysoimalla yksityiskohtaisesti kansallisella tasolla hyväksyttyjä toimintapolitiikkoja. Koulunkäynnin keskeyttäviä koskeva Eurooppa 2020 -strategian yleistavoite on auttanut pitämään tämän aiheen esillä kansallisissa toimintapolitiikoissa ja on osaltaan edistänyt koulutusuudistuksia. Päätelmissä todetaan koulunkäynnin keskeyttämisen johtuvan usein erilaisista toisiinsa liittyvistä henkilökohtaisista, sosiaalisista, taloudellisista, kulttuuriin ja koulutukseen liittyvistä, sukupuolisidonnaisista ja perheeseen liittyvistä tekijöistä, joilla on usein juurensa varhaislapsuudessa. Koulunkäynnin keskeyttäminen on yleisempää huonossa