MUISTIO 1 Valmistelutoimielin (VATE)-projektiryhmä Kokous 1/2018 Aika torstai 11.1.2018 klo 9.00 11.30 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Linnoitus Kutsutut Varsinainen jäsen Varajäsen Gunnar Leena Kaakkois-Suomen ELY-keskus Jyrki Karhula x Heinonen Markku Lappeenrannan kaupunki Markus Lankinen x Hokkanen Erkki Etelä-Karjalan pelastuslaitos Ulf Westerstråhle x Karhula Tuula Eksote Merja Tepponen* x Kosonen Marja Eksote Merja Tepponen* x Kouvo Juha Kaakkois-Suomen TE-toimisto Tiia Piikki Kujansivu Alina Lappeenrannan kaupunki x Juha Willberg Mäkelä Johanna Kunnat Pekka Reiman* x Mäkelä Satu Kaakkois-Suomen ELY-keskus Jyrki Pitkänen x Sarlomo Sirkku Imatran kaupunki Terhi Karttunen x Siiskonen Keijo (saapui klo 9.52)Eksote Liisa Mänttäri x Stoor Jussi (poistui klo 11.03)Kunnat Pekka Reiman* x Viialainen Matti Etelä-Karjalan liitto Satu Sikanen *toimivat kahden varsinaisen jäsenen varajäseninä Muut osallistujat x Eerola Niina työntekijöiden edustaja Anne Saikko Kopra Jukka maakuntahallituksen puheenjohtaja, Heikki Järvenpää poliittisen seurantaryhmän edustaja x Vesterinen Marja-Liisa (poistui klo 11.06) Eksoten hallituksen puheenjohtaja Pentti Salenius poliittisen seurantaryhmän edustaja x Tuimala Aija muutosjohtaja, valmistelija ja sihteeri x Saara Raudasoja viestinnän asiantuntija, 6, poistui klo 9.20, x Salla Airaksinen sihteeri 1. Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja avaa kokouksen ja todetaan läsnäolijat. 1.1.2018 on aloittanut projektisihteeri Salla Airaksinen, joka toimii jatkossa myös VA- TEn kokousten sihteerinä. Puheenjohtaja avasi kokouksen ja todettiin läsnäolijat. 2. Kokouksen esityslistan hyväksyminen Hyväksytään kokouksen esityslista. Kokouksen esityslista hyväksyttiin. Päätettiin käsitellä 6 kokouksen alussa.
MUISTIO 2 3. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen 14.12.2018 kokouksen muistio on toimitettu esityslistan liitteenä 1. Tarkastetaan edellisen kokouksen pöytäkirja ja hyväksytään se kokouksen kulun mukaisena. Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin. 4. Maakuntauudistuksen valtakunnallinen viikkokatsaus - STM 20.12. Hallitus täsmentää valinnanvapauslakia, 703 lausuntoa saatu määräaikaan mennessä. Valinnanvapaus toteutetaan, mutta ESH-asiakassetelin velvoittavuutta täsmennetään. Lisäksi konsultaatiopalveluihin maakunnalle tulee enemmän määräysvaltaa, oltava kahden lääketieteen erityisalan palvelua sotekeskuksessa. Myös palvelu- ja hoitoketjujen sujuvoittamista tarkennetaan. Lausuntopalautteen osalta muiden pykälien virkamiesvalmistelu jatkuu. Hallituksen esitys valinnanvapauslaiksi annetaan eduskunnalle viimeistään maaliskuun 2018 alussa. Koko sote- ja maakuntauudistuksen kokonaisuus hyväksytään eduskunnassa kevätistuntokauden 2018 loppuun mennessä. - STM 5.1. kooste lausunnoista on julkaistu www.alueuudistus.fi-sivustolla. - Lyhyt infovideo on valmistunut uudistuksesta 21.12.2017 http://alueuudistus.fi/artikkeli/-/asset_publisher/mista-maakunta-ja-sote-uudistuksessa-on-kysymyskatso-video-?p_p_auth=dnlbkpcy - KEHA- keskuksen selvitys: Kasvupalveluiden raportoinnin ja seurannan tietotarpeiden kartoitus. - TEM kysyy 12.1. mennessä kasvupalvelujen aluetilaisuuksien järjestämisestä maaliskuussa 2018, tilaisuudet ovat ylimaakunnallisia ja niiden tarkoituksena on keskustella ja tukea valmistelua vuorovaikutuksellisella tilaisuudella. Keskustellaan terveisistä tilaisuuden järjestämiseksi. - Iskukykyiset palvelut muutoksen (IPA) tukena- ELY-keskusten johtoryhmä ja TEM päättivät jatkaa ELY-keskusten ja TE-toimistojen uudistusprosessia jatkamalla ohjelman toimikautta 1.1.2018 31.12.2019. Ohjelmalla tuetaan lisäksi maakuntaja Luova- valmistelua. - Sisäministeriön varautumisen tilaisuus 23.1.2018. Johanna Franzén osallistuu. - 27.1. on MMM maakuntien yhteinen simulointia valmisteleva tilaisuus, johon osallistuvat maaseutuvalmistelijat joko paikan päällä tai etänä. - 4.1.2018 Aluehallinnon lakimiehet ry kannanotto.
MUISTIO 3 - VM 19.12.2017 Kunnista 98 prosenttia on syöttänyt Maakuntien tilakeskuksen keruujärjestelmään tietoja rakennuksista, jotka vuokrataan tuleville maakunnille. Tilatiedon keräysurakka on edennyt tavoiteaikataulussa ja tietojen perusteella päästään etenemään tiloista perittävien vuokrien määrittelyssä. - 19.12. talousasiantuntijoiden verkosto aloitti toimintansa. Aiheena oli mm. rahoitus vuosille 2018 ja 2019 sekä tuleva maakuntien talouden tasapainottamistarve. - Neuvottelut Pohjois- Karjalan ja Etelä-Savon kanssa TAHE- ja ICT-palvelujen mahdollisesta yhteistyöstä pidettiin 8.1.2017. - Neuvottelut lomituspalveluista Etelä-Savon kanssa käydään 16.1.2018. Merkitään tiedoksi ajankohtaiset asiat ja huomioidaan niiden vaikutukset valmisteluun. Todettiin, että 9.1. Kuntalehden uutisen mukaan EU:n kilpailuoikeudellinen näkökulma on noussut esille mm., kun pohditaan vääristääkö maakunta kilpailua, mikäli sote- keskus toimii osana liikelaitosta. Päivi Nergin johdolla Valtiovarainministeriö on todennut, että ennakkopäätöstä ei EU:lta haeta. Sote- uudistuksesta sovittiin joulun alla lisäksi, että asiakassetelit ovat hoitovelvoitteen piirissä ja niitä on myönnettävä, mikäli jonoja ei pystytä purkamaan hoitotakuun puitteissa. Niin maakunnat kuin sairaanhoitopiirit ovat kannattaneet setelin myöntämisen olevan järjestäjän vastuulla. Ikäihmisten asumispalveluja hoidettaneen tulevaisuudessa asiakasseteleillä. Vanhuspalvelut ovat neljäsosa Eksoten toiminnasta kattaen kotihoidon ja palveluasumisen. Näin ollen on iso asia tulevatko seteleistä päättäminen ja vastuu liikelaitokselle vai järjestäjälle. Vanhuspalveluiden osalta asiakasseteleillä on merkittävä asema myös henkilöstöä ajatellen, koska vanhuspalveluissa on isot henkilöstöresurssit. Palveluseteleiden käyttöönotto jo ennakoiden ja asteittain pohditaan jo lähitulevaisuuden vaihtoehtona, mikäli laki toteutuu tässä muodossa. Palveluseteleiden ja sote- keskusten ratkaisuilla on vaikutuksensa myös tukipalveluihin kuten Saimaan tukipalvelut. Kasvupalveluihin liittyvä tiedolla johtamisen selvitys on hyvä pohja hahmottaa uudistuksen vaatimuksia tiedolla johtamiselle. Tiedolla johtamiseen tulisi ottaa maakuntien kokonaisnäkökulmaa vahvemmin yksittäisten ministeriöiden sijaan. Alueellinen tilaisuus kasvupalvelujen osalta järjestetään Kouvolassa joko 13.3. tai 14.3., jossa teemoina ovat muun muassa rakenne (vastuut) ja tiedot (kuka saa käyttää mitäkin tietoja). Tilaisuudessa olisi hyvä tarkastella rakennerahastoasioita, joiden osalta olennaista on kysymys, kuka hoitaa niitä jatkossa. Rakennerahastoasioissa täytyy huomioida, että erilaiset rakennerahastojen ohjelmakaudet jatkuvat siirtymän yli. Näin ollen täytyy huomioida kuinka vanhat ohjelmakaudet päätetään ja maksetaan loppuun sekä uuden ohjelmakauden suunnittelu.
MUISTIO 4-23.1. Sisäministeriön järjestämään varautumistilaisuuteen osallistuvat Erkki Hokannen ja Johanna Franzén. - Mikkelissä 24.1. järjestettävään Maa- ja metsätalousministeriön tilaisuuteen menevät paikalle ELYstä Jyrki Karhula sekä Satu Mäkelä, Etelä-Karjalan liitosta Jari Lantta sekä Aija Tuimala. Maaseutuhallinnon sekä ympäristöterveydenhuollon edustajat seuraavat tilaisuutta vähintään etänä. - Olli Seppänen ja Aija Tuimala ovat tarkastelleet tulevan maakunnan sekä tämän vuoden rahoitusta. Tammikuun lopulla pitää tehdä selvitys vuoden 2017 käytetyistä rahoista ja selvityksen perusteella tehdään vuoden 2018 rahojen jako. Talousasiantuntijoiden verkosto pohtii valtakunnallisesti talouden tasapainoittamistarvetta. - Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon kanssa käytiin neuvotteluja TAHE- ja ICT-palveluiden osalta mahdollisesta yhteistyöstä. - Maakuntien yhteistoiminnasta liikenneasioissa on neuvotellaan 17.1.Neuvottelussa ovat mukana Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Kymenlaakso, Etelä-Savo, Pohjois-Savo sekä Kainuu. Keskustelua käydään muun muassa työnjaosta. Neuvottelussa ovat mukana Matti Viialainen ja Marjo Wallenius Etelä-Karjalan liitosta sekä Jyrki Karhula ja Leena Gunnar Kaakkois-Suomen ELYstä. - Matti Viialainen kertoi ministeri Petteri Orpon olleen vierailullaan iloinen siitä, että uudistuksen valmistelu sujuu hyvin Etelä-Karjalassa. 5. Etelä-Karjalan ja valtion väliset aluekehityskeskustelut 8.2.2018 Aluekehittämisen keskustelu on uusi valtion ja maakuntien yhteistyön elementti maakuntahallintoon siirryttäessä. Ensimmäiset keskustelut käydään prosessia harjoitellen tammi-helmikuussa 2018. Etelä-Karjalan ja valtion välisten keskustelujen ajankohta on 8.2.2018. Keskusteluaikaa on 2,5 tuntia. Aluekehityskeskustelujen pohjaksi maakuntia on pyydetty miettimään tulevien aluekehittämiskeskustelujen asialistalle nostettavia asioita. Etelä-Karjalan esitykset ovat liitteenä. Aiheiden tulee olla aluekehittämisen kannalta merkityksellisiä, poikkihallinnollisiin kokonaisuuksiin kytkeytyviä. Aiheiden valinnassa on pyydetty kiinnittämään huomiota strategisen tason ilmiöpohjaiseen tarkasteluun valittuja aiheita voidaan konkretisoida tarkemmilla kysymyksillä. Ministeriöitä ja maakuntia on pyydetty kiteyttämään n. 2-3 keskeisintä aihetta. Lopullisesti asialistalle nostettavat aiheet valitaan jatkossa ministeriöiden ja maakunnan yhteisessä valmistelussa. Etelä-Karjalan osalta ministeriöiden palautteita odotetaan 17.1.2018 mennessä. Etelä-Karjalan edustajista aluekehityskeskusteluissa tulee sopia agenda huomioiden. TEM on nähnyt tarkoituksenmukaisena osallistujamääränä 5 8 henkilöä/maakunta. Osallistuvien henkilöiden olisi hyvä noudattaa samaa linjaa kuin seuraavan vuoden varsinaisissa keskusteluissa. TEM:n esimerkkejä osallistujista ovat maakunnan poliittinen ja virkamiesjohto sekä ELY:n, korkeakoulujen, keskuskaupungin tai muiden kuntien edustajat. Liitteenä 2 on neuvottelujen pohjaksi toimitettu tilannekuva.
MUISTIO 5 Sovitaan Etelä-Karjalan osallistujista aluekehityskeskusteluihin 8.2.2018. Etelä-Karjalasta aluekehityskeskusteluun osallistuvat Leena Gunnar ja Satu Mäkelä (ELY), Matti Viialainen ja Satu Sikanen (Etelä-Karjalan liitto), Lauri Haiko (LUT), Markku Heinonen (Lappeenrannan kaupunki), Juha Sorjonen (Go Saimaa) sekä Aija Tuimala VATEn edustajana. VATEn jäsenille toimitetaan tilastokatsaus, joka on toimitettu myös ministeri Petteri Orpolle. Markku Heinonen kertoi, että Väli-Suomen viiden yliopiston hakemuksen perusteella OKM on myöntänyt lisärahoitusta 35-40 ohjelmistoalan lisäkoulutettavalle LUT:issa. 6. Henkilöstöviestinnän tuki organisaatioille (käsiteltiin ensimmäisenä) Viestintäryhmä painottaa kevään 2018 viestintäsuunnitelman päivityksessä henkilöstöviestinnän tuomista yleisen uudistusinfon ja vaaleihin valmistautumisen rinnalle. Viestintäryhmä on laatinut luonnoksen (liite 3) henkilöstöviestinnässä käytettävistä toimintatavoista. Viestinnän kohdentamisen vuoksi ryhmä jakautuu valmisteleviksi tiimeiksi, jotka keskittyvät mm. henkilöstöviestintään tai internet-sivuihin. Tarkat vastuut ja tiimit sovitaan 12.1. pidettävässä kokouksessa. Keskustellaan luonnoksesta ja linjataan valmistelua siten, että viestintäryhmä voi laatia tarkemman toteutussuunnitelman ko. keinoille. Luonnos toimitetaan organisaatioille hyödynnettäväksi. Viestintätyöryhmän jäsen Saara Raudasoja kertoi henkilöstöviestinnästä ja henkilöstöviestinnän toimintatavoista. Valmistelun tavoitteena on luoda konsepti, jolla valmisteluvaiheessa tulevat työntekijät saavat tietoa yhdenmukaisesti ja yhtäaikaisesti. Lakien hyväksymisen jälkeen olisi hyvä pitää myös kootut henkilöstötilaisuudet tarkemmin suunnitellulla konseptilla. Henkilöstöviestinnälle nimetään jokaisessa organisaatiossa vastuujohtaja, jolla on työparinaan viestinnän asiantuntija. Tärkeää olisi, että sisältö olisi omalle organisaatiolle kohdennettua, vaikka samalla luodaan yhteistä viestintäkulttuuria.
MUISTIO 6 7. Eksote sai palvelusetelikokeiluun rahoitusta Sosiaali- ja terveysministeriö on valinnut palvelusetelikokeilun laajennuksen valtionavustusten saajat. Valtionavustusta on myönnetty lisää neljälle jo käynnissä olevalle kokeilulle ja lisäksi vuonna 2018 toteutetaan viisi kokonaan uutta hanketta. Palveluseteliä hyödyntävien kokeilujen sisällöt ovat: perustason sote-palvelut (ns. sote-keskus), henkilökohtainen budjetti ja suun terveydenhuolto eli muun muassa väestön suun terveyden edistäminen ja seuranta, terveysneuvonta ja terveystarkastukset sekä suun sairauksien tutkimus, ehkäisy ja hoito. Palvelusetelikokeilu sisältyy valtioneuvoston Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihankkeeseen. Rahoitettavien hankkeiden sisällölliset painopistealueet ja laajuus ovat: Jyväskylän kaupunki: perustason sote-palvelut. Kokeilu laajenee Jyväskylässä Kyllön, Palokan ja Vaajakosken kaupunginosiin sekä Hankasalmen ja Uuraisten kuntiin. Kokeilussa on mukana maakunnan väestöstä 50 %, valtionavustus: 2 400 000. Tampereen kaupunki: henkilökohtaisen budjetin toimintamallin selvitystyö ja suun terveydenhuolto. Kokeilu laajenee Tampereen lisäksi Pirkkalan, Lempäälän, Valkeakosken, Nokian, Ylöjärven, Kangasalan, Hämeenkyrön ja Sastamalan seudun kuntayhtymän kuntiin (kunnilla omat sisällölliset painopisteet), mukana maakunnan väestöstä 84 %, valtionavustus: 1 600 000. Keski-Uudenmaan sote -kuntayhtymä: perustason sote-palvelut ja henkilökohtainen budjetti. Kokeilu laajenee Länsi- ja Itä-Uudellemaalle, väestöpohja 350 000 asukasta, valtionavustus: 2 800 000. Ylä-Savon SOTE-kuntayhtymä: perustason sote-keskus ja henkilökohtainen budjetti. Kokeilu laajenee Kuopion kaupunkiin sekä Joroisten, Kaavin, Keiteleen, Leppävirran, Pielaveden, Rautavaaran, Tervon, Tuusniemen ja Vesannon kuntiin, mukana maakunnan väestöstä 73,4 %, valtionavustus: 2 800 000. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote): henkilökohtainen budjetti. Kokeilussa mukana maakunnan väestöstä 100 %, valtionavustus: 770 678. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä: henkilökohtainen budjetti. Kokeilussa mukana maakunnan väestöstä 96 %, valtionavustus: 446 160. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä: henkilökohtainen budjetti. Kokeilussa mukana maakunnan väestöstä 96 %, valtionavustus: 633.312. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä: perustason sote-palvelut. Mukana kokeilussa maakunnan väestöstä 90 %, valtionavustus: 1 440 000. Vaasan kaupunki: henkilökohtainen budjetti. Kokeilussa mukana maakunnan väestöstä 67 %, valtionavustus: 680 000. Tampere, Eksote ja Kainuun sote ovat mukana Avain kansalaisuuteen henkilökohtainen budjetointihankkeessa ja laajentavat HB:n kehittämistyötä alueellaan. Keski-Uudenmaan sote kehittää parhaillaan HB:ia, ja Ylä-Savon sote, Pohjois-Karjalan sote sekä Vaasan kaupunki liittyvät uusina alueina HB:n kehittäjiin.
MUISTIO 7 Näiden kokeilujen valtionavustusrahoitus on käytettävä vuoden 2018 aikana. Kokeilut voivat STM:n eri sopimuksella jatkua vielä 2019 aikana. Merkitään tilannekatsaus palvelusetelikokeilusta tiedoksi. Merkittiin katsaus tiedoksi. Eksotessa käynnistetään henkilökohtaisen budjetin kokeilu loppuvuodesta. Myös ESR-rahoitteinen henkilökohtaisen budjetoinnin hanke sai lisärahoitusta sekä jatkoaikaa syksyn 2019 loppuun saakka. Hankkeessa on tällä hetkellä mukana 15 asiakasta. Sote- keskus- pilottiin haetaan myös 31.1. mennessä rahoitusta. 8. Kevään työskentely- taloustilanne ja resurssit 14.12.2017 kokouksessa käsiteltyä: Valmistelun sisällöt ja eteneminen Kevät 2018 tähtää valmistelussa siihen, että kesäkuussa 2018 valmistelutoimielin saa virallisen valmisteluasemansa uudistuksen voimaanpanolain mukaisesti eduskunnan toukokuisen päätöksen mukaisesti. Valmistelutoimielin tarvitsee työjärjestyksen, mutta sen toiminta virallistaa myös tulevan virallisen hallintosäännön ja strategian valmistelun. Kevään aikana pohjustetaan kumpaakin prosessia. Kesäkuussa käynnistyvät myös viralliset henkilöstön, omaisuuden sekä muiden vastuiden ja velvollisuuksien siirtoprosessit, joita valmistellaan jo kevään aikana. Lokakuisten vaalien valmistelu käynnistyy jo keväällä taustainfoilla sekä yhteistyöllä puolueiden ja median kanssa työn käynnistämiseksi. Palveluiden näkökulmasta tärkeää on hahmottaa järjestäjän ja tuottajan vastuut sekä palveluketjut ja asiakasnäkökulma muutoksessa kussakin palvelukokonaisuudessa. Valtakunnan hallituksen linjaukset avoinna olevista kasvupalveluista ja valinnanvapaudesta odotetaan olevan selvillä helmi-maaliskuussa. Vatessa on syksyn aikana käyty valmistelu- ja linjauskeskustelut eri toimialojen ja palvelukokonaisuuksien näkökulmasta. Helmikuun alussa linjataan johtamisjärjestelmää. Seuraava yhteinen työseminaari on syytä sopia palvelujen syvemmälle tarkastelulle maalis-huhtikuun vaihteeseen. Kevään valmistelu kootaan työseminaarissa toukokuun alussa. Taloustilanne Vuoden 2017 toimintaan saatu rahoitus riittää 11.12. toteuman ja asiantuntijapanosten korvaussopimusten mukaisesti hyvin vuodelle 2017. Käyttämättä näyttäisi jäävän arviolta 230 000 euroa, joka voidaan käyttää vuoden 2018 puolella.
MUISTIO 8 Vuoden 2018 rahoitus 31.5.2018 saakka sekä loppuvuodelle 2018 haetaan erikseen valtiovarainministeriön ohjeistuksen mukaan. Ohjeistusta ei vielä ole tullut, mutta 19.12. Kuntaliiton organisoimassa tilaisuudessa asiaa valmistellaan. Valtion budjetissa on kuitenkin rahoitusta 40 Miljoonaa euroa, joka maakuntien arvioiden mukaan oli liian vähän tarpeeseen nähden, joten paineita rahoituksellisesti on vuodelle 2018. Resurssien käyttö Suurin osa saadusta rahoituksesta on varattu eri organisaatioiden asiantuntijoiden valmistelutyöhön. Loppuvuonna 2017 on sovittu, että valmistelua vahvistetaan Imatran kanssa solmittavalla lakimiesasiantuntijaa koskevalla 20 % työajan korvaussopimuksella. Lisäksi Etelä-Karjalan liiton hallinto- ja kehittämisjohtajan työpanosta nostetaan 70 % 1.1.2018 alkaen talousasiantuntijatehtävän vuoksi. Muiden asiantuntijoiden osalta on tehty tarkastelua käytetyistä työtunneista suhteessa sovittuihin korvauksiin. Lisävuoden vuoksi mm. yksittäiset palveluvalmistelut tai henkilöstöasiat eivät ole edenneet kaikilta osin vielä täysipainoisesti 11.1. kokoukseen valmistellaan kevättä 2018 koskevat sopimukset työnantajittain. Lähtökohtaisesti työpanokset pidetään sovitulla tasolla 30.5. saakka, ellei taloudessa tai toiminnassa muuta ilmene. Korvaussopimuksissa on mahdollisuus tarkastella työpanoksia vielä keväällä rahoitusraaminkin selvittyä. ICT-rahoitusta on myönnetty erikseen ja sen käytöstä on parhaillaan valmistumassa ICT-ohjelma. Aloituskokous pidettiin 1.12.2017 ja projekteja organisoidaan parhaillaan. Muutosjohtaja esittelee tilannetta tarkemmin. Merkitään tilannekatsaus tiedoksi ja - hyväksytään karkea aikataulutus keväälle 2018 ja sovitaan seminaaripäivät kalenteriin, sisällön osalta aikataulua tarkennetaan käydyn keskustelun pohjalta - keskustellaan 31.5.2018 saakka tarvittavasta rahoituksesta ja resursseista - hyväksytään kevään 2018 asiantuntijakorvausperiaatteet, jotta organisaatiokohtaiset sopimukset voidaan päivittää. Asiantuntijoiden työkorvaussopimuksia voidaan jatkaa ennallaan ja sopia tasaus kevään 2018 toteutuman perusteella tai muutetaan henkilöiden prosentteja työpanoksen tarpeen mukaan. Päivitetty työpanoslista hyväksytään 11.1. kokouksessa. - ICT-rahoituksen käytöstä raportoidaan tarkemmin seuraavassa kokouksessa. Päätettiin - hyväksyä karkea aikataulutus keväälle 2018 - sovittiin VATEn, sen asiantuntijavalmistelijoiden sekä ohjausryhmän seminaaripäivät 23.3. palveluista sekä 25.5. hallinnosta - sovittiin, että 31.5.2018 saakka edetään syksyn 2017 budjetoidulla rakenteella. - hyväksyttiin, että kevään 2018 asiantuntijakorvausperiaatteet noudattavat periaatteiltaan päivitettyä listaa. Työtuntien ja tehtävien seurannan perusteella pääosa noudattaa muuten sovittua. Etelä-Karjalan liiton viestintäpäällikön työajan korvaus päivitetään toteutuman mukaiseksi. Eksoten ja Lappeenrannan osalta on muutama sovittava päivitys vielä tulossa. Kevään 2018 viimeistelty työpanoslista hyväksytään 11.1. kokouksessa.
MUISTIO 9 -------- - ICT-rahoituksen käytöstä raportoidaan tarkemmin seuraavassa kokouksessa. Muutosjohtaja esittelee kokouksessa viime kokouksen jälkeen päivitetyn asiantuntijaresurssitilanteen sekä toteutuneet tuntimäärät. Muut resurssit päivitetään kunkin sopimuksen mukaisesti ja Imatran lakimiespalvelusta on tehty oma sopimuksensa. Muistion liitteeseen 4 päivitetään yhteenveto resursseista. Organisaatioiden asiantuntijoiden toteutuneet tunnit 31.12.2017 on tarkastettu suhteessa sopimuksiin. Asiantuntijakorvausten erotukset kirjataan 31.12.2017 tilanteen mukaan ja ne tasataan loppulaskutuksessa esivalmisteluvaiheen päättyessä. Hyväksytään päivitetty asiantuntijaresurssilistaus keväälle 2018 Perustetaan varautumisen työryhmä ja sovitaan sen jäsenten nimeämisestä. Linjataan lisäksi VATEn ja sen alaisten työryhmien työskentelyä kokonaisuutena sekä keskustellaan kevään aikataulusta ja teemoista. Työryhmät voivat hyödyntää asiantuntijoita pienempinä työtiimeinä työryhmän asioiden valmistelun tukena. Työryhmiltä toivotaan 31.1.2018 mennessä tarkennettua työsuunnitelmaa keväälle siten, että valmistelun pääkohdat on eritelty ja esitetään käsittelyaikoja VATEn kokouksiin. Valtakunnalliset aikataulut ja odotukset eivät ole vielä selvillä. Asiantuntijoiden työpanoksiin tulee muutoksia. Milla Oinonen tulee mukaan vuoden 2018 alusta 20 % työpanoksella. Milla Oinoselle on tehty oma sopimus. Olli Seppäsen työpanos muuttui 1.1. alkaen 70 %. Marja Kososen työpanos on vuonna 2018 20 %. Saara Raudasojan työpanos on vuonna 2018 20 %. Toni Suihkon työpanos maksetaan ICT-rahoista ja hänet otetaan pois hallinnon korvattavista. Pelastuslaitokselta Johanna Franzén tulee varautumisen asiantuntijaksi 40 % työpanoksella. Budjetin valmisteluun ja rahoitukseen kaksi talousasiantuntijaa Niina Ovaska ja Antti Peltonen osallistuvat kumpikin 20 % työpanoksella. Minna Niiranen KEHAsta osallistuu talousvalmisteluun. ICT-projektipäällikölle on tarvetta ja tehtävä laitetaan hakuun. Johanna Mäkelää työllistävät Taipalsaaren sivistysjohtajan tehtävät alkuvuonna, joten talousryhmälle nimetään uudeksi puheenjohtajaksi Liisa Mänttäri. Pekka Reiman kutsutaan Johanna Mäkelän tilalle VATEn kokouksiin, kunnes Taipalsaaren kunnasta toisin ilmoitetaan. Juha Willberg siirtyy Alinan Kujansivun tilalle vakituiseksi jäseneksi ja Alina vastaa valmistelusta vaalien osalta, joten hänen työpanoksensa on 20 %. Pelastuslaitos tarkentaa myös varajäsenratkaisunsa. Todelliset tehdyt työtunnit ovat asiantuntijakorvauksen perusteena. Sovitut tunnit ovat suuntaa antavia ja esivalmistelun päättyessä asiantuntijatyöstä maksetaan korvaus
MUISTIO 10 tehtyjen tuntien mukaan. Uudet asiantuntijatyön korvaussopimukset tehdään VATEn alaisuuteen lainsäädännön astuttua voimaan. Hallintoon tarvitaan lisähenkilö tekemään muun muassa hallinnon kuvauksia ja ohjesääntöä sekä toimimaan vaalilautakunnan sihteerinä. Vaalin rahoitusvaraus valtakunnallisesti on noin 15 miljoonaa euroa. Vaali-infoa on tullut vain vähäisesti, mutta kunnilla on toteuttamisvastuu vaaleista entiseen tapaan. Kuntaliitto on tehnyt aloitteen vaalikiertueesta ja vaalipaneelit on tarkoitus järjestää paikallismedian kanssa. Helmikuun puolessa välissä on sovittu laadittavan esite maakuntavaalien ehdokkaille. VATEn alaisten työryhmien sisälle kehotettiin perustamaan tiimejä/nyrkkejä, joilla on konkreettinen valmisteluvastuu ryhmän kokoukseen nimetyistä teemoista. Tämä tehostaa työskentelyä kevään aikana. ICT -ohjelman esittely sovitaan seuraavaan VATE-kokoukseen. 9. Muut asiat - STM:lle toimitettu sote- koordinaattorin hakemus jaetaan VATEn jäsenille ekstranetissa. Hyväksytään ehdot ja laitetaan pikaiseen hakuun rahoituksen ajalle liiton sääntöjen mukaisesti. Tehtävä täytetään rahoituspäätöksen jälkeen ja mukaisesti. - Epävirallinen YT-elin järjestäytyi 14.12. YT-elimellä on 22.2. toinen kokous 11.15 VATEn jälkeen. 10. Kokouksen päättäminen Kokous päättyi klo 11.26.