Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

Samankaltaiset tiedostot
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran TOIMINTASUUNNITELMA 2018

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

Mediakasvatusseuran strategia

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

SAKU-strategia

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

SPEK2020. strategia

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Keliakialiiton strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Kestävä kaupunki tilannekatsaus ohjelmaan ja yhteistyömahdollisuuksiin Virve Hokkanen, Ympäristöministeriö

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia

Valoisamman tulevaisuuden tekijät

Ohjelman aihioita Kepan kevätkokous

AMEO-strategia

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Pelastustoimen viestintä nyt ja tulevaisuudessa

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

Sote-liikelaitoksen visio ja arvot

SISÄLTÖ. Alkusanat Visio Arvot. Toimintaympäristö. Sidosryhmät. Strategiset kehittämisen osa-alueet. Palvelualueet. Palvelulupauksemme Henkilöstö

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

LARK alkutilannekartoitus

Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Palveleva Kaukolämpö FinDHC ry:n

Varsinais-Suomen kirjastojen strategia 2021

TOIMINTASUUNNITELMA 2012

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Pelastusalan naisverkoston toimintasuunnitelma vuosille

Valmistuvien opettajien infotilaisuus OAJ:n Varsinais-Suomen alueyhdistys ry.

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran lausunto työryhmän ehdotuksesta museopoliittiseksi ohjelmaksi

Helsingin kasvatus ja koulutus. Toimialan esittely

Luovaa osaamista. Luovien alojen kehittämisfoorumi. Valtteri Karhu

Pelastuslaitosten ulkoinen viestintä 2017 Ulkoisen viestinnän tila sekä koettuja haasteita ja kehittämisideoita laitoksilta

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niitä kuvaavat indikaattorit: sosiaalinen kestävyys, sukupuolten tasa-arvo ja eriarvoisuuden vähentäminen

Johtaminen laadun tuottajana

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Löydämme tiet huomiseen

Kohti seuraavaa sataa

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Näin luet toimintasuunnitelmaa

SISÄISESTI YHTENÄISEMMIN ULOS AVAUTUEN. Jyvälän Setlementti ry:n strategia

KUNTASTRATEGIA

Kestävä kaupunki ohjelma Virve Hokkanen, Ympäristöministeriö Kuntien ilmastotyö vauhtiin tilaisuus

Kainuun Liikunta ry STRATEGIA

Lusto vahvistaa suhteita metsään

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO VUONNA SYL-kummi Mikko Koskinen ÅASn vieraana

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Melan strategia

K E S K I - P O H J A N M A A N K A M A R I O R K E S T E R I

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Me Itse ry - Meikäläisissä on voimaa!

Osaaminen ja työhyvinvointi järjestötyössä

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

Viestintä tukee muutosta

Viestintä- strategia

AO TOIMINTASUUNNITELMA 2018

MAAHANMUUTTOVIRASTON Viestintästrategia

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Vaikuttamistyö kehitysmaissa. Mariko Sato,

Pori Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Crohn ja Colitis ry.

Lape-hankkeen tulokset

Liite nro 1 Hallitus Viestinnän yleiset periaatteet

Kauden museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kohti kasvupalvelukoulutuksia

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

VIESTINTÄSTRATEGIA Oulun yliopiston ylioppilaskunta

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle

Kansliapäällikön puheenvuoro

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle

Hankkeistaminen Webinaari Erasmus + Ammatillinen koulutus (KA1)

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA

Parempi työelämä uudelle sukupolvelle

Maakuntastrategian valmistelutilanne ja suhde muuhun strategiatyöhön. Heli Seppelvirta

Kulttuuriympäristö voimavarana maakunnissa ja alueilla -hankkeen tuloksia

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Alueelliset kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkostot

TAKO-strategia ja toimintavuosi TAKO-verkoston kevätseminaari / Johanna Jakomaa

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

S U O M E N H I P P O S Strategia

Suomalaisen koulun kehittäminen

Transkriptio:

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2018 2021

1. Miten me ymmärrämme kulttuuriperinnön ja mitä on kulttuuriperintökasvatus? Mitä on kulttuuriperintö? Mitä on kulttuuriperintökasvatus? 2. Strategiset teemat 2018 2021 1. Moninaisuus: tietoisuuden lisääminen moninaisesta kulttuuriperinnöstä, oikeus ja vapaus ammentaa kulttuuriperinnöstä ihmisoikeuksia kunnioittaen 2. Ylisukupolvisuus: eri sukupolvien välinen vuorovaikutus ja elinikäinen oppiminen 3. Digitaalisuus: kulttuuriperinnön tuottaminen, kokeminen ja välittäminen digitaalisesti ja multimodaalisesti 4. Kokemuksellisuus: autenttisten ja moniaististen kokemusten tuottaminen kulttuuriperintöprosessissa 5. Avoin tieto: tiedon aktiivinen, ajantasainen ja avoin tuottaminen ja jakaminen 6. Vuorovaikutus: toimintamallien ja aineistojen yhteiskehittäminen, jaetun asiantuntijuuden laajentaminen, olemassa olevien toimintatapojen kyseenalaistaminen ja uusien kokeileminen 7. Verkostot: verkostomainen toimintatapa, myös uusien toimijoiden aktivoiminen 8. Vaikuttavuus: vaikutusten seuranta, seura oppivana organisaationa

3. Toimintaympäristön kuvaus 3.1. Sisäinen toimintaympäristö Seura on Suomen ainoa valtakunnallinen kulttuuriperintö- ja kulttuuriympäristökasvatuksen sekä kulttuurisesti kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen asiantuntijaorganisaatio. Olemme kulttuuriperintö- ja kulttuurisesti kestävän kasvatuksen ja koulutuksen asiantuntijoita pedagogiikasta politiikkavaikuttamiseen ja viestintään. Olemme avoimia uusille kokeiluille ja kehittämishankkeille. Meillä on hyvät ja vakiintuneet suhteet taustatahoihimme, mutta haluamme kasvattaa verkostoamme lisää. Olemme keskeinen toimija kulttuuriperintötyön kentällä. On sanottu, että olemme jopa edellä aikaamme. Meistä kulttuuriperintökasvatus on ponnistelua paremman tulevaisuuden puolesta. Toimistomme on Ritarihuoneella, Helsingin Kruunuhaassa jo vuodesta 2010. Seurassa on töissä kaksi vakituista toimihenkilöä: toiminnanjohtaja Hanna Lämsä ja erityisasiantuntija Ira Vihreälehto. Erityisasiantuntija Marja Laine on opintovapaalla. Lisäksi seurassa on 1 4 työntekijää ja harjoittelijaa hankkeissa ja toimistolla. Hallituksen järjestyksessä 3. puheenjohtaja on dosentti Kati Mikkola. Hallituksessa on kerrallaan kuusi jäsentä ja kolme varajäsentä. Kaudella 2017 2018 hallituksen jäseniä ovat Maire Mattinen (vpj), Sarita Friman-Korpela, Miikka Pörsti, Anna Jantunen, Antti Honkanen sekä varajäseniä Terhi Pietiläinen, Kati Hynönen ja Matti Nieminen. Uusien työntekijöiden ja hallituksen jäsenten mukana on tullut uudenlaista asiantuntemusta, osaamista ja näkökulmia. Hallituksen puheenjohtaja vaihtui 2016 ja uusia jäseniä hallitukseen on tullut mukaan vuosina 2016 2017 viisi. Olemme avoimia uusille ideoille ja ajatuksille, jotka usein kulkevat ihmisten mukana. Jäseniä meillä on noin 140 tervetuloa mukaan! Antti Sneck aloitti seuran kulttuuri- ja jäsensihteerinä keväällä 2017. Toiminta-avustuksemme ovat tällä hetkellä yhteensä 94 600 euroa vuodessa (2017). Hankeavustukset vaihtelevat vuosittain. Kysy myös rahoituksen hakemisesta, me vastaamme! Voit myös lähestyä meitä hankeidean kanssa. Seura juhli 10-vuotista taivaltaan marraskuussa 2016. Ohjelmallisen iltatilaisuuden lisäksi järjestimme Kulttuuriperintökahvila -seminaarin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlasalissa. Juhlien järjestämisellä oli merkitystä sekä sisäisesti että ulkoisesti: oli tärkeä juhlia tehtyä työtä yhdessä jäsenten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisäksi tekeillä on juhlavuosisivusto.

Yhteistyökumppaneiden mukaan seuran vahvuuksia ovat: erinomaisesti verkostoitunut kysytty yhteistyökumppani hankkeisiin, projekteihin ja työryhmiin asiantunteva, ammattimainen ja joustava toimija kulttuurisen kestävyyden asiantuntija ja toimija profiloitunut politiikkavaikuttajaksi ja hyvät suhteet eri hallinnon aloille hyvä koulumaailman tuntemus tukee kouluja ja opettajia ja muiden kasvatus- ja opetusalan ammattilaisten työtä sektoreiden välinen toimija Haluamme kehittyä sisäisesti: JÄSENISTÖ jaetun asiantuntijuuden edistäminen TYÖYHTEISÖ vuorovaikutteisten toimintatapojen kehittäminen sidosryhmien kanssa (mm. yhteiskehittäminen) 3.2. Ulkoinen toimintaympäristö Seuran toiminnan kannalta tärkeimmät hallinnonalat ovat:

Seura toimii laadukkaan kulttuuriperintökasvatuksen toteutumiseksi eri toimijatasoilla: Otamme toiminnassamme huomioon erityisesti seuraavat ajankohtaiset asiat ja ilmiöt: MAAKUNTAUUDISTUS Laadukkaan ja tasa-arvoisen kulttuuriperintökasvatuksen ja -koulutuksen varmistaminen kunnissa ja maakunnissa Tunnistamme relevantit yhteistyötahot, luomme uusia yhteistyökumppanuuksia ja tavoitamme uusia toimijoita HALLINNONALOJEN PROSESSIT Faron sopimuksen ratifiointi Maailmanperintö- ja kulttuuriympäristöstrategian toimeenpano, Sopimuksen aineettomasta kulttuuriperinnöstä toimeenpano Opetussuunnitelmien toteuttamisen tukeminen KESTÄVÄN KEHITYKSEN POLITIIKKA Agenda 2030n toimeenpano Suomessa ja maailmanlaajuisesti, SDG 4.7 Tavoitteena kestävän koulutuksen kansallinen suunnitelma LISÄÄNTYNYT MAAHANMUUTTO Kulttuuriperintökasvatus vahvistaa kulttuurien välisyyteen liittyviä taitoja (kulttuurisensitiivisyys, dialogitaidot)

4. Missio ja arvot 4.1. Missio: Lasten ja nuorten kulttuurisen osaamisen ja osallisuuden sekä kulttuuristen oikeuksien toteutumiseksi kehitämme kasvatusta ja koulutusta, tuemme ammattilaisten ja organisaatioiden työtä kulttuuriperintökasvattajina, vaikutamme päätöksentekoon sekä opimme jatkuvasti sekä organisaationa että yksilöinä. 4.2. Arvot: Intohimo, nöyryys ja kaunis turhuus. (Mika Waltari)

5. Visio ja strategiset tavoitteet ja niiden saavuttaminen 5.1. Visio: Yksilöt ja yhteisöt ammentavat moninaisesta kulttuuriperinnöstä aineksia rakentaessaan identiteettiään, hyvää elämää sekä yhteiskunnallisesti ja globaalisti kestävää tulevaisuutta. Visio polkuna: 5.2. Strategiset tavoitteet 1. Kulttuuriperintö on olennainen osa kasvatusta, koulutusta ja nuorisotoimintaa. Tuotamme monipuolisia sisältöjä ja kiinnostavia malleja ja käytäntöjä yhteistyössä kohderyhmien, jäsenten ja asiantuntijoiden kanssa. Tehostamme aineistojen ja materiaalien leviämistä kiinnostuneille. Verkostoidumme yli sektorirajojen ja mahdollistamme alueellisten verkostojen ja kumppanuuksien syntymistä. Vuorovaikutamme, viestimme ja koulutamme.

2. Vaikuttamistyömme ansiosta kulttuuriperintökasvatus on näkyvä keskeisillä hallinnon aloilla. Kulttuuriperintöosaamisen ja tietoisuuden sekä lasten ja nuorten kulttuurisen osallisuuden ja kulttuuristen oikeuksien toteutumisen tukeminen on kirjoitettu osaksi keskeisiä asiakirjoja kulttuuri-, koulutus-, nuoriso, ympäristö- ja kestävän kehityksen politiikan aloilla. Toteutamme toiminnassamme toiminnan kannalta keskeisiä kulttuuriperintö- ja kulttuuriympäristö, koulutus-, nuoriso- ja kestävän kehityksen politiikan asiakirjoja. Käynnistämme poliittisen vaikuttamistyön solmimalla kumppanuuksia ja täsmentämällä vaikuttamistyön tavoitteet ja keinot. 3. Kulttuuriperinnön merkitys hyvän elämän ja yhteiskunnan kehityksen kannalta on näkyvä, perusteltu ja jaettu. Lisäämme keskustelua kulttuuriperinnöstä kulttuurintutkimuksen ja kasvatustieteellisen tutkimuksen välille. Tiedotamme säännöllisesti medialle ja päättäjille seuran tekemästä asiantuntijatyöstä. Toteutamme suurelle yleisölle suunnattuja viestejä ja tekoja. Teemme aktiivista kansainvälistä yhteistyötä. Kaksinkertaistamme jäsenmäärämme. 4. Kehitymme organisaationa kohti entistä vuorovaikutteisempaa verkostoitujaa ja yhä parempaa työpaikkaa. Hankimme uusia yhteistyökumppaneita ja tiivistämme edelleen jo olemassa olevia toimivia suhteita erityisesti yhteistyöryhmän tahojen sekä muiden keskeisten toimijoiden kanssa. Toimimme entistä avoimemmin ja saavutettavammin. Vahvistamme asiantuntemustamme kulttuuriympäristökasvatuksen, maailmanperintökasvatuksen, viestinnän ja johtamisen aloilla. Tuotteistamme asiantuntemustamme myytäväksi (koulutukset, työpajat). Ryhdymme toimimaan aiempaa monikielisemmin. Sisällytämme metatiedon keräämisen ja analysoinnin hankesuunnitelmiin ja budjetteihin. Laadimme vaikuttavuusmittarit eri toiminnoillemme. Tarjoamme työntekijöillemme ja harjoittelijoillemme mahdollisuuden ammatilliseen kehittymiseen ja osaamisen kehittämiseen työpaikalla. Ylläpidämme ja kehitämme työhyvinvointia ja tuemme työntekijöiden motivaatiota.

6. Strategian toteutumisen varmistaminen ja seuranta Strategia on koko seuran hallituksen, työntekijöiden ja jäsenten yhdessä hyväksymä asiakirja. Sitä toteutetaan jokapäiväisessä työssä ja toiminnassa. Strategian on hyväksynyt seuran hallitus syksyllä 2017 (5.10.) ja se esitellään jäsenistölle vuosikokouksessa keväällä 2018. Strategian toteumista seurataan osana arkista aherrusta. Strategian toteutumista arvioidaan hallituksessa aina vuoden viimeisessä kokouksessa.