Kuntoutus ja apuvälineet Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

Samankaltaiset tiedostot
Aluesimulaatiot aineistot ja niiden analysointi

SOTE-palvelut, tilannekatsaus Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p

Tilanne- ja tulevaisuuskuva

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA

Pohjois-Pohjanmaan sote-valmistelu

Sote valmistelu tilannekatsaus Laaja seurantaryhmä Sirkku Pikkujämsä

Miten hoitoketjut saadaan sujuvaksi uusissa sosiaalija terveydenhuollon rakenteissa?

Kohti maakunnallista sotea ja vammaispalvelua POPmaakunnassa. Leena Pimperi-Koivisto sote-projektipäällikkö, kuntayhtymän johtaja

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

SOTE-uudistus ja hyvinvointiyrittäjyys

JÄRJESTÄMISTEHTÄVÄT NYKYTILAN JÄRJESTELMÄT JA NIIDEN HYÖDYNNETTÄVYYS Mikael Palola

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Miten tästä eteenpäin?

KOTIHOIDON TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi

Sote ja kuntoutus Kela, OYS ja järjestöt tapaaminen Anne Saari, LT, vs. ylilääkäri OYS Lääkinnällinen kuntoutus

Lapin sairaanhoitopiirin asiakasprosessiryhmien työskentelyn tilanne Lapin tuotantoalueen ohjausryhmän linjausten mukaisesti

Uuden soten kulmakivet

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

IKÄÄNTYNEIDEN KUNTOTUTUSPALVELUT LÄHIKUNTOTUTUKSESTA KOTIKUNTOUTUKSEEN. Marja Heikkilä Saarijärvi Keski-Suomen SOTE 2020

Maakunnan sote-valmistelun tilanne: valmistautumista järjestämisvastuun muutoksiin. Juha Kinnunen, shp johtaja

Pohjois-Savossa I&O kärkihankkeessa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaikenikäisten omaishoitoa. Vahvuudet ja kehittämiskohteet

Mitä tarkoittaa, kun vammaispalvelut siirtyvät maakunnan järjestettäviksi? Vammaisilta, Seinäjoki. Muutosjohtaja Harri Jokiranta 5.3.

Toiminnan ja talouden neuvottelupäivät ja tilannekuvan valmistelu

Kohti maakunnallista sotea ja vammaispalvelua POPmaakunnassa. Mirva Salmela sote-asiantuntija, perhe- ja sosiaalipalvelujohtaja

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Maakunnallinen ikäihmisten neuvonta ja asiakasohjaus Ikä- ja muistiystävällinen Pirkanmaa -seminaari Mari Patronen ja Essi Mäki-Hallila

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

SenioriKaste Lapin JOHTAJAT PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ LEILA MUKKALA

Toiveiden tynnyristä: SOTE-uudistus ja kuntoutuksen kokonaisuus

Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon pohdintoja ikäihmisten palvelukokonaisuudesta

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

OSATYÖKYKYISTEN TYÖLLISTYMISEN TUEN MUISTILISTA

Sote valmistelu. Etunimi Sukunimi.

Pohjois-Pohjanmaan monialainen maakunta. - sote- valmistelun vaihetta

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

Ikäneuvo kotona asumiseen arvoa neuvonnalla ja asiakasohjauksella

Tehyn näkökulmia kuntoutusalan uudistuksiin

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

Sotemaku johtoryhmä VTM Anneli Saarinen, I&O muutosagentti, Etelä-Pohjanmaa

Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon agenttityön tulokset Pohjanmaan maakunta I&O muutosagentti Pia Vähäkangas

Koheneeko asiakaslähtöinen kuntoutus kuntoutusjärjestelmän ja SOTEn uudistuksissa

Kukoistava Kotihoito. Yhteenvetoa kuntien nykytilasta kyselylomakkeiden pohjalta

Kuntoutus sote-uudistuksessa Tehyn näkökulmia

Ikäneuvo kotona asumiseen arvoa neuvonnalla ja asiakasohjauksella

ETELÄ-SAVON SOTE. Pertunmaa Hans Gärdström

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

IKÄIHMISTEN PALVELUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

SOTE VALMISTELU TOUKOKUU Potilaan oikeusturvakeinot ja niihin vastaaminen

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA PALVELUKETJUJEN KEHITTÄMISVERKOSTON TYÖPAJA 5

MITEN TÄSTÄ ETEENPÄIN? NYT ON TOIMINNAN AIKA

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

LAPE-muutosohjelman yhteys VIP-verkostoon

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Maakuntavaltuuston seminaari Yhteiset- ja työikäisten palvelut

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Asiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto

Kohti uutta tapaa järjestää ja tuottaa sotepalvelut. Erikoissuunnittelija Pasi Oksanen Maailman terveyspäivä 2018

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Ikäneuvo hanke: Tilannekatsaus

Kotikuntoutustyöryhmä

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Palvelukokonaisuudet ja - ketjut Satakunnassa. Mari Niemi

Oulun palvelumalli 2020:

I&O hallituksen kärkihanke

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Terveyttä ja hyvinvointia yhdessä! Risto ja Kotona kokonainen elämä Palvelutarpeen arviointi työpaja Kuusankoskitalo

Sote-näkökulma aluekehittämiseen. Mari Niemi

Sote-valmistelun tilannekatsaus

Ikäneuvo kotona asumiseen arvoa neuvonnalla ja asiakasohjauksella

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Palvelurakennetyöryhmä Perhe- ja sosiaalipalvelut Kick off. Tanja Penninkangas peruspalvelujohtaja Järvi-Pohjanmaan perusturva

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Millaista tukea maakuntien muutostyöhön tarvitaan? Arja Hastrup, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Kanta-Hämeen sote 2016

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Ikääntyvien palvelujen kehittäminen Oulun Eteläisellä alueella

Ikäihmisten asiakasohjauksen palvelukokonaisuus

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

Hyvin integroitu on puoliksi tehty! Uusimaa hankevalmistelusta

Transkriptio:

Kuntoutus ja apuvälineet 28.11.2018 Johanna Patanen Projektipäällikkö, sote-koordinaattori p. 040 685 4035 Johanna.patanen@popmaakunta.fi www.popmaakunta.fi www.facebook.com/popmaakunta Twitter:@POPmaakunta Youtube: POPmaakunta

Mistä on lähdetty POPvalmistelussa? Esiselvityshanke PoPSTer (loppuraportti 8/2017) Palvelukokonaisuudet ja läpileikkaavat teemat on muodostettu väestön palvelutarpeesta Integraatiopotentiaali Kustannustehokkuus ja optimointipotentiaali Raja- ja yhdyspinnat tunnistettu Jouhevammat prosessit

Nykytilan ongelmakohdat; tänä päivänäkin ratkottava Palveluratkaisut jäykkiä ja raskaita palveluja suosivia Laitosvaltainen palvelurakenne Asiakaskohtainen joustavuus vähäistä Kotona asumista tukevien tukipalveluiden sisältö ja valikoima suppea Kotona asumista ja toimintakykyä tukevan kuntoutuksen vähäisyys Palvelut eivät toimi integroidusti Asiakkaan siirtyminen perustasolta erityistason tai vaativan tason palveluihin jäsentymätöntä Osaamisen kehittämisen tarpeita esim. palvelutarpeen arvioinneissa ja palveluohjauksessa Toimintakyky ja kuntoutus -kokonaisuudessa Toimintakyvyn yhteisen määrittelyn ja arvioinnin kulttuurin monitahoisuus, jopa heikkous; asiakkaan ja lähipiirin osallisuutta ei nähdä mahdollisuutena Asiakkaiden putoaminen osajärjestelmien väliin, kuntoutuksen saannin ja kuntoutuksen vaikuttavuuden tunnistamisen vaikeus: mm. syrjäytyneiden mahdollisuudet päästä kuntoutukseen on heikko Osajärjestelmien hajanaisuus ja autonomia: rahoitus, saatavuus, määrittely Kansallisen tason ohjauksen ja koordinaation puute

Vaiheittain kohti monialaisen maakunnan tilannekuvaa Syksy 2018 Vuosi 2019 Vuosi 2020 STM:n ohjausneuvottelu 11/2018 Valtioneuvoston toiminnan ja talouden neuvottelupäivät Valmisteluvaiheen tilannekuva Monialaisen maakunnan tilannekuva Integroi olemassa olevat toimintaympäristöanalyysit Huomioi uuden, monialaisen maakunnan tehtävät ja näkökulmat Rakentuu ALKE-tilannekuvan pohjalle Nostaa esiin muutospaineet Maakuntien yhteinen malli Rakentuu tietomallin pohjalle Huomioi eri käyttäjäryhmien tarpeet Muutospaineet ja ennakointi Datan hallintaan, analysointiin, visualisontiin ja jakamiseen sähköiset työkalut ja alustat Päivittyy pääosin automaattisesti Ei mittariluettelo

Kriittisen tärkeä merkitys/ vaikutus Missä meidän on uudessa XXX monialaisessa maakunnassa onnistuttava? XXX Olennainen merkitys/ vaikutus Vähäinen merkitys/ vaikutus Mitä kärkiä ja painopisteitä tulisi nostaa POPmaakunnan strategiaan? 1. Valmisteluvaihe 2. Käynnistymisvaihe XXX XXX 3. Vakiintumisvaihe 2018-2020 2021-2022 2023

Sote-toimintojen simulointi alueilla Rannikko 47 170 asukasta (11 %) 0-17-vuotiaita n. 23 % 18-64-vuotiaita n. 54 % 65 vuotta täyttäneitä n. 23 % 5 kuntaa ja 2 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 150 M (11 %) Lähde: Tilastokeskus ja Sotkanet 3/2018 Ennakkoväkiluku ja sote-organisaatiot 31.12.2017 Muut tiedot 31.12.2016 Sote-kustannukset nettona ilman ympäristöterveydenhuoltoa TP2016 Jokilaaksot Koillismaa Oulu ja ympäristö 73 200 asukasta (18 %) 0-17-vuotiaita n. 25 % 18-64-vuotiaita n. 53 % 65 vuotta täyttäneitä n. 22 % 12 kuntaa ja 6 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 281 M (21 %) 19 450 asukasta (5 %) 0-17-vuotiaita n. 19 % 18-64-vuotiaita n. 56 % 65 vuotta täyttäneitä n. 25 % 2 kuntaa ja 2 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 78 M (6 %) 272 070 asukasta (66 %) 0-17-vuotiaita n. 24 % 18-64-vuotiaita n. 60 % 65 vuotta täyttäneitä n. 16 % 11 kuntaa ja 8 sote-organisaatiota Soten nettokustannukset n. 818 M (62 %) Lisäksi kaikkien yhteinen PPSHP Päivitetty 3/2018

Valmistelun syventäminen Vastaa kokonaisuudesta Aluetyöryhmä Tarkennettu jatkotyöskentely Muut alatyöryhmät Alatyöryhmät Suun terveydenhuolto Muut alatyöryhmät Vakavien vaikeuksien tuki Kotoa kotiin Alueellisesti toteutuva esh Kotoa kotiin -prosessi Erityisesti ikäihmisten palvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Kaikki alatyöryhmät voivat osallistua näiden prosessien jatkotyöstämiseen tuoden oman asiantuntemuksensa työskentelyyn

Kotoa kotiin yhteenveto alueiden väliraporteista Palvelurakenteen muutos (laitoshoito) Palvelut tarvetta vastaavaksi kriteerit Ennakointi, määräaikaistarkastukset neuvonta, ohjaus, PTA (RAI) Ohjaajat, managerit, kotiutus Kuntoutus/kotikuntoutus Terapiat, apuvälineet, kodin muutostyöt Yhteydensaanti 24/7 Teknologia/digi arkeen Sairaanhoito kotiin Kaikki resurssit/osaaminen optimaalisessa käytössä (sote-pelaensihoito) alueellisesti tark. Kaikki palvelumuodot hyödynnetään (lyhytaikainen, osavuorokautinen,päivätoiminta) Monituottajuus/valinnanvapaus Vapaaehtoistyö Järjestökumppanuus Erityisryhmien huomiointi Osastohoito Henkilöstövoimavarat, osallistaminen, kohdentaminen, rekryhaasteet

Pohjoispohjalaisen ikäihmisen polku kotoa kotiin Versio 1.11.2018 Kotona kaikki hyvin Arjen turvaksi ja riskin tunnistamiseksi kotona Pois kotoa Kodista poissa ollessa Sujuva kotiutuminen Tuettu toimiva arki kotona Kokonaisvaltainen hyvinvointi ja terveys Ikäihmisten ja läheisten oma aktiivisuus, asenteet, osallisuus ja ennakointi: esim. valmistautuminen ikääntymiseen, terveyden omaseuranta Arjen yhteisöllisyyden tukeminen (esim. perhe ja lähiyhteisöt) Digiosaaminen, - hyödyt ja digipalvelutarjonnan kasvattaminen Oma-aloitteinen kotona asumista ja arkea tukevien palveluiden osto suoraan (yrityksiltä, 3. sektorilta) Matala kynnys ennaltaehkäisevään ja normaalia arkea ylläpitävään palveluun, helppo yhteydenotto ja asiointi Matalan kynnyksen palveluita (esim. seniorikeskus, ulkoilukaverit) Näkyvät ohjauspalvelut Toimivat peruspalvelut Etsivä vanhustyö Kuntouttavat palvelut, esim. (osa)päivätoiminta / -keskus Monipuoliset asumisratkaisut (mm. perhehoito, myös ryhmämuotoisena ja kotiin vietynä) Seniorineuvola-vastaanotot Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Systemaattinen, kokonaisvaltainen geriatrinen arviointi ja varh. diagnostiikka Riskissä olevien tunnistaminen (esim. terveystarkastukset, vuorohoitopotilaat) Kuntoutuspotentiaalisten tunnistaminen Asiakasryhmittäin räätälöidyt ryhmäkuntoutusjaksot Muistipolut: muistikoordinaattori, muistikuntouttaja, muistipoli ja muistikuntoutuspolku Voinnin tarkkailu, muutoksen ennakointi Päivystysluontoisen lääketieteellisen hoidon tarpeen arviointi ja toteutus asiakkaan kodissa Akuutin tilan tunnistaminen, asiantunteva tilannearvio Akuuttitilanteiden toimintamalli Turvahälytyksiin vastaaminen Vaikuttava hoito ja kuntoutus : voimavaralähtöisesti ja yhdessä erikoissairaanhoidosta kotiin asti Akuutin sairaalavaiheen jälkeen arviointijakso kuntoutuspotentiaalin tunnistaminen, asiakassuunnitelma ohjaaminen oikeisiin ja riittäviin kuntoutus- ym. palveluihin Kotiutusprosessin, kotikuntoutuksen ja kotihoidon varhainen suunnittelu: esim. asiakkaan tarve terapialle, apuvälineille ja asunnonmuutostöille Vaikuttava kuntoutuminen kuntoutusyksikössä tai kotona: tehokuntoutus, lyhytaikainen hoito, osavuorokautinen hoito Tavoitteelliset ja tehokkaat kuntoutusjaksot ennen päätöksiä säännöllisistä palveluista Monipuoliset kuntoutusvaihtoehdot Palvelutarpeen arviointi kotona Kotiutusilmoitus maakunnalliseen / alueelliseen yhteyskeskukseen Kotiutuksen sujuvuutta edistävät kotiutushoitaja / - yhdyshenkilö / - tiimi Tarvetta vastaava kotihoito ja tehokuntoutus Kotisairaala- ja kotikuntoutuspalvelu Nopeat kotiutumismallit, ilman keskitettyä arviointia Jos asiakkaalla on määräaikaisen arviointi- ja kuntoutusjakson jälkeen edelleen palvelutarvetta, tehdään keskitetty arviointi (työpareittain) Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen periaate mukana kaikissa polun vaiheissa Kotona kuntoutuminen eli arkikuntoutuminen aktiivista arkea Toimintakyvyn kannalta sopiva asumisympäristö Kotona pärjäämistä ja asumista tukevat palvelut ja teknologia (mm. toimiva kotihoito 24/7, kotisairaalatoiminta, monialainen kotikuntoutus, kuntouttavat kotikäynnit, etäkuntoutus, yöpartiotoiminta) Palvelujen joustaminen elämän muutostilanteissa Kotona asumisen jatkuva arviointi, ennakointi ja määräaikaistarkastukset Tavoitteellinen päivätoiminta Kotona asumista tukevien palvelujen järjestämistavat + suora hankinta ilman kuntaa välikätenä Omaishoidon ja -hoitajan monipuolinen tukeminen (esim. omaishoitajien terveystarkastukset, vaihtoehtoisia tapoja pitää vapaata) Läheiset ja omaiset mukana (esim. kotihoidon Wilma yhteydenpitoa varten) Kotona tapahtuvan elämän loppuvaiheen, saattohoidon kehittäminen

Kuntoutuksen uudistamiskomitean ehdotukset kuntoutusjärjestelmän uudistamiseksi (STM raportteja ja muistioita 2017:41) Apuvälinepalvelut

Kuntoutuksen toimintamalli, kuntoutumisen prosessi ja toimijat Ensikontakti - missä? - työnjako? - velvollisuudet? Prosessi - vastuutaho? - arviointi? Asiakassuunnitelma - yksi ja yhteinen, tavoitteellinen - kuntoutuksen suunnittelu osa kokonaissuunnitelmaa Yhteensovittaminen - verkostomaisen yhteistyön toimivuus? - monia palveluja käyttävät? - keskitetty palveluohjaus? - tiedon käytettävyys ja saatavuus?

Apuvälinepalvelut ja asunnonmuutostyöt 1/3 Apuvälinepalvelut, jotka täyttävät valtakunnalliset luovutusperusteet, ovat osa kuntoutusta. Myös asunnonmuutostöiden tarpeenarviointi ja toteutus ovat osa kuntoutusta. Maakunnallinen toimija hankkii/tuottaa ja rekisteröi alueensa apuväline- ja asunnonmuutostyöpalvelut sekä huoltaa/korjaa edellä mainittuihin palveluihin kuuluvat apuvälineet sekä koneet, välineet ja laitteet. Maakunnallinen toimija voi huolehtia sote-keskuksiin sairauden hoitoon liittyviä lyhytaikaiseen lainaan tarvittavia päivystysluontoisia apuvälineitä, kuten aikuisten ja lasten kyynärsauvat, kävelykepit, kainalosauvat ja elastiset tuet. KKRL:n 8 :n ammatillisen kuntoutuksen apuvälineet voidaan siirtää osaksi uudistettavaa vammaispalvelulainsäädäntöä. Valtakunnallisiin apuvälineiden luovutusperusteisiin tulee kirjata myös periaatteet, joiden avulla opiskeluun ja työhön liittyviä apuvälineitä myönnetään ja luovutetaan ammatillisen kuntoutuksen, työllistymisen, työssä jatkamisen ja työhönpaluun tueksi. Siirtymävaihe sovitaan Kelan kanssa ja toteutetaan yhteistoiminnassa sosiaali- ja terveysministeriön, Kelan ja maakuntien kanssa. POPmaakunta

Apuvälinepalvelut ja asunnonmuutostyöt 2/3 Valtakunnallisesti keskitettävät apuvälinepalvelut Valtakunnallinen työryhmä koordinoi ja päivittää apuvälineiden luovutusperusteet; myös vammaislainsäädännön mukaisten koneiden/välineiden/laitteiden luovuttamisen ja asunnonmuutostöiden perusteet Kliinistä erityisosaamista edellyttävien apuvälineiden arvio keskitetään vähempään kuin viiteen (yliopistolliseen) keskukseen: esim. keskittämisasetuksen mukaisiin toimintoihin tai sairauksiin liittyvät apuvälineet Pääasiallisesti maakunnallinen apuvälinekeskus hoitaa em. tahojen apuvälinepalvelut ja asunnonmuutostyöt suositusten perusteella Yliopistosairaaloiden verkkopalvelu Terveyskylän Kuntoutumistalossa kokoaa laajan sisältökokonaisuuden apuvälinepalveluista ja asunnonmuutostöistä. Alueellisesti viiteen yliopistolliseen sairaalaan tai vastaavaan yksikköön keskitettävät apuvälinepalvelut Vaativaa erityisosaamista edellyttävien apuvälineiden arvio (esim. prosessoripohjaiset proteesit) Yhteistyösopimukset ja kilpailutus maakunnallisten apuvälinekeskusten kanssa. POPmaakunta

Apuvälinepalvelut ja asunnonmuutostyöt 3/3 Maakunnallisen toimijan järjestämät apuvälinepalvelut ja asunnonmuutostyöt Yhteen sovittaa alueen apuvälinepalvelutoiminnan ja asunnonmuutostyöt yhdeksi kokonaisuudeksi; erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto ml. vammaislainsäädännön mukaiset toimintakykyä ja osallisuutta mahdollistavat välineet ja muut tekniset ratkaisut sekä asuinympäristössä tarvittavat muutostyöt Maakunnallinen ohjaus ja neuvonta sekä konsultointi Osaamisen varmistaminen vaativien ja paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden kuntoutus- ja apuvälinetarpeen arvioinnissa sekä asunnonmuutostöissä Maakunnan apuvälinekeskus yhteen sovittaa ja tuottaa alueensa apuvälinepalvelut ja asunnonmuutostyöt; hankkii, omistaa ja rekisteröi myös sote-keskuksen suosittelemat ja luovutusperusteet täyttävät apuvälineet Apuvälinepalvelut koskien henkilökohtaisia apuvälineitä voidaan toteuttaa valinnanvapauslain perusteella myös asiakassetelillä. POPmaakunta

Valtakunnallisesti keskitetyt apuvälinepalvelut Luovutusperusteet Kliinistä erityisosaamista vaativien apuvälineiden ja asunnonmuutostöiden arviot Kuntoutumistalon apuvälinepalveluiden kokoaminen Alueellisesti keskitettävät apuvälinepalvelut Maakunnallisesti järjestetyt apuvälinepalvelut ja asunnonmuutostyöt Vaativaa erityisosaamista edellyttävien apuvälineiden arvio (esim. prosessipohjaiset proteesit) Yhteistyösopimukset ja kilpailutukset maakunnallisten yksiköiden kanssa Yhteen sovittaa alueen apuvälinetoiminnan ja asunnonmuutostyöt yhdeksi kokonaisuudeksi Maakunnallinen ohjaus, neuvonta ja konsultointi sekä osaamisen varmistaminen Maakunnan apuvälinekeskus; omistaa ja rekisteröi myös sote-keskuksen suosittelemat apuvälineet Asiakassetelin antaminen POPmaakunta

Palveluintegraatio kuntoutuksen näkökulmasta Maakunta- ja sote-uudistus Pohjois-Pohjanmaalla

Satunnaisesti palveluja tarvitsevien tuki Asiakassegmentit ja erityiskysymykset Vaikeaa Haasteita arjessa pärjäämisessä, voimavarat vähissä, kotona asuminen ei välttämättä mahdollista Arjessa pärjääminen 3. 4. Tukiasiakkaat Huolenpitoasiakkaat 1. Pärjääjäasiakkaat Yhteistyöasiakkaat 2. Paljon palveluja tarvitsevien tuki Lähde: Mukaillen Koivuniemi & Simonen, 2011. Helppoa Arjessa pärjätään hyvin, voimavarat hyvällä tasolla, kotona asuminen mahdollista Vähän Kuntoutuksen tarve Paljon

Osaamis (OT)- keskus Vaativan erityistason palvelut Erityistason palvelut Peruspalvelut Matalan kynnyksen palvelut Erityisosaamista ja/tai laitteistoa ja/tai tiloja vaativat palvelut Kuten vaativa lääkinnällinen kuntoutus, diagnoosiryhmittäinen erityiskuntoutus, erityisterapiat Toimintakyvyn ja kuntoutuksen tarpeen arvioinnille perustuvat palvelut Kohdennetut digitaaliset kuntoutuksen muodot Yksilöllisen tason palveluohjaus ja neuvonta Terapia Yleinen toimintakyvyn ja tarpeen arviointi ja ohjaus Sähköiset palvelut, jotka yleisesti saavutettavissa: mielenterveystalo, kuntoutustalo, terveysportti, omahoitoalustat Palveluohjaus- ja neuvonta Kuntien ja järjestöjen tuottamat hyvinvointipalvelut: ryhmät, vertaistuet yms. (Ei mk:n järjestämisvastuulla olevat)

????? Perustaso Erityistaso Vaativa erityistaso Matalan kynnyksen palvelut Sote-keskus Sote-keskus Liikelaitos OTkeskus TKI-O Palveluohjaus Asiakassuunnitelma

Hoito- ja palveluketjut Paljon palveluita tarvitsevat Palveluiden integraatio Mielenterveys- ja riippuvuus/ päihdepalvelut Työterveyshuolto Toimintakyky ja kuntoutus Yhdyspinnat nonsote-palveluihin Järjestämisen integraatio Vahvan järjestäjän vastuulla palvelu- ja tuotantorakenne ja sen ohjaus Viranomaistoiminta Arviointi väestötasolla Tuotannollinen integraatio Selkeät kustannusvaikuttavat palvelukokonaisuudet Tarpeen arviointi ja ohjaus Osallisuus Eheät ja saumattomat ketjut Palvelupaketit Palveluketjujen integraatio Asiakassegmentointi Hoito- ja palvelukokonaisuudet Ohjaus ja oikea-aikaisuus Osallisuus Sopimukset Asiakassuunnitelma Asiakkaan palveluiden yhteensovittamisen työväline Kaikkien palveluntuottajien käytössä ja noudatettavissa Laatumittarit Vaikuttavuuden arviointi Kehittämiskumppanuus Asiakkuuksien tunnistus ja segmentointi Kriittisimmät ryhmät: lapsiperheet, ikäihmiset, mielenterveys- ja päihdeasiakkaat, vaikeasti työllistyvät Toiminnan ohjaus Palveluohjaus Maakunnallinen palveluohjauksen malli (3- tasoinen) Palveluohjauksen kriteerit Case managerit Monituottajuus Asiakassetelit Henkilökohtainen budjetti Valinnanvapauspilotit Sopimukset Asiakassuunnitelma Monialainen arviointi ja yhteisasiakkuus Asiakkaan palveluiden yhteensovittamisen työväline Kaikkien palveluntuottajien käytössä ja noudatettavissa Osaamiskeskukset Asiakasryhmäkohtaiset osaamisen keskittymät Kehittämiskumppanuus Maakunnallinen kartoitus palveluiden järjestämisestä ja toiminnan nykytilasta - JokiMieli raportin pohjalta laajennus koko maakuntaan - Riippuvuudet mukana Toimintamallin kuvaus Toimintamallin organisointi ja resurssointi Palvelurakenne ja verkko suunnitelma - Työnjako ja mahdolliset vastuun jaot Selviämisasiakkaan palvelupolku/ketju, monialaisuus, viranomaisyhteistyö ja - vastuut Muodostuu myös horisontaalisia kokonaisuuksia kuten: Vakavien vaikeuksin tuki Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio Työterveyshuolto osana sotevalmistelua (Työke-hanke) Työterveyshuollon integraatio maakunnalliseen soteen Työterveyshuollon sijoittuminen sote-tuotannon organisoitumisessa Siirtyvän henkilöstön työterveyshuolto Järjestäminen Tuottaminen Hankinta Työterveyshuollon yhtiöittämisvelvoite Vuoden 2019 alusta voimaan tulevaan yhtiöittämisvelvoitteeseen vastaaminen Maakunnan vastuu työterveyshuollon järjestämisestä maakunnan alueella Alueella sijaitsevissa työpaikoissa työskenteleville tyntekijöille Alueella toimiville yrittäjille ja omaa työtään tekeville Kriittisten asiakassegmenttien (ryhmien) palveluketjut ja prosessit Asiakassegmentointi Ikäihmisten kuntoutusprosessi Tarpeen arviointi ja ohjaus Digitalisaatio Toimintakyvyn arviointiin ja tukemiseen hyvät käytännöt ja niiden jalkauttaminen Uudet innovaatiot Osaamisen vahvistaminen Vaativa kuntoutus Palvelurakenteen integraation hyödyntäminen -> koordinoitu toiminta Asiakassuunnitelma Monituottajuuden hyödyntäminen Apuvälineprosessi Prosessin tunnistus, kuvaus ja mallinnus Monituottajuuden hyödyntäminen Sopimukset Maakunnallinen organisoituminen Integraatiopotentiaalin hyödyt Johtamisvastuut ja velvoitteet Osaamiskeskukset Paljon monialaisia palveluita käyttävien profilointi Vaikeasti työllistyvien monialainen prosessi (TYP) tunnistus ja mallinnus Viranomaistoiminta ja vastuunjako Osatyökykyisten prosessit ja kuntouttava työtoiminta Tarpeen arviointi ja ohjaus Osallisuus Eheät ja saumattomat ketjut myös kuntien kanssa Yhteistyö OTE-hankkeen kanssa Sote-keskusverkoston hyödyntäminen yhteisasiakkaiden lähipalveluiden turvaamisessa Ohjaus ja oikea-aikaisuus Osallisuus Case managerit Monituottajuus Sopimukset Viranomaistoiminta ja vastuunjako Asiakassuunnitelma Asiakkaan palveluiden yhteensovittamisen työväline Kaikkien palveluntuottajien käytössä ja noudatettavissa

Toimintakyky ja kuntoutus, aikataulutus Toteutettavissa toimivissa organisaatioissa 2018-2019 Aluesimuloinnit 2020 2021 Kriittisten asiakassegmenttien (ryhmien) palveluketjut ja prosessit - Asiakassegmentointi - Ikäihmisten kuntoutusprosessi, erityisesti kotikuntoutus - Tarpeen arviointi ja ohjaus - Osallisuus Digitalisaatio - Toimintakyvyn arviointiin ja tukemiseen hyvät käytännöt ja niiden jalkauttaminen - Uudet innovaatiot - Osaamisen vahvistaminen Vaativa kuntoutus - Palvelurakenteen integraation hyödyntäminen - > koordinoitu toiminta - Asiakassuunnitelma - Monituottajuuden hyödyntäminen: roolit, vastuut ja velvoitteet - sopimukset Apuvälineprosessi - Prosessin tunnistus, kuvaus ja mallinnus - Monituottajuuden hyödyntäminen - Sopimukset Maakunnallinen organisoituminen - Integraatiopotentiaalin hyödyt - Johtamisvastuut ja velvoitteet - Osaamiskeskukset X htv X htv X htv X htv X htv

Apuvälinepalvelut Maakunta- ja sote-uudistus Pohjois-Pohjanmaalla

Haasteita Toimintakyvyn kuvausta ei aina ole tehty hoitavalla taholla tärkeä juttu joustavuuden kannalta Terapian yhteydessä toteutettaville arvioinneille ei ole yhteistä toimintamallia, lisäksi arviointiosaaminen ja apuvälinetietoisuus voi jäädä kevyeksi osaamisen lisääminen alan koulutuksissa Palveluasumisyksiköiden kanssa käydään jatkuvaa keskustelua yksikön yhteiskäyttöön kuuluvista apuvälineistä Lähde: P. Hirsso raportti 9/2017

Haasteisiin vastaaminen Maakunnallinen apuvälinepalvelumalli; osaamisverkosto, jonka toimintaa koordinoi maakunnallinen apuvälinekeskus RAI ja ICF Luodaan yhteinen toimintamalli terapian yhteydessä tapahtuviin apuvälinearviointeihin; osaamista koulutuksilla ja yhteisillä arviointikäyneillä Kirjallinen ohje työnjaosta apuvälinehankinnoissa Asiakasrajapinnassa: yksi kanava, missä kaikki tieto apuvälinepalveluista (maakunnallinen keskus); palvelu esim. alihankintana. Palveluntuottaja ohjaa asiakkaan tarpeen mukaiseen keskukseen. Lähde: P. Hirsso raportti 9/2017

Tulevaisuuden soten kuntoutuspalvelut (soveltaen mm. PopSTer-raportti)

Jokilaaksojen aluesimulointiryhmän ehdotus: Apuvälineet: 1. Perusapuvälineet (kyynärsauvat, suihkutuolit jne.) isommissa sotekeskuksissa, yhteinen apuvälinerekisteri ja yhteiset apuvälineet. Toimitus tarvittaessa tilaamalla. 2. Yksi apuvälinekeskus Eteläisen alueelle henkilökohtaisille/yksilöllisille apuvälineille (Sovitettava pyörätuoli, sairaalasänky tms.) Asiantuntijat voivat liikkua alueella sovittuina päivinä. 3. Vaativat apuvälineet OYS. Kansalliset apuvälineiden saatavuusperusteet. 4. Apuvälineiden huolto liikkuvana palveluna/keskitettynä maakunnan sotekeskuksiin, samoin kilpailuttaminen hankintojen ja huoltojen osalta. 5. Päätöksenteko lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden ja terapioiden osalta?

Lähde: V-P. Cajan

Organisaatio AAK-työryhmän esitys: Mikkonen Hanna, Ollila Ari, Santala Jukka-Pekka, Siira Tarja, Tuuri Toni 27.4.2018, versio 1.0.0 AAK Ohjauskeskus (OKe) (Maakuntaorganisaatiossa) Lääkärit/terapeutit/kotihoito tekee ja lähettää tänne: -> lähetteet/suositukset -> hoito- ja kuntoutussuunnitelmat => Palvelutarpeen arviointi/asiakassuunnitelma (A, B tai C) C asiakasseteli * maksusitoumus * * lisämateriaali B A AAK Maakuntakeskukset (MaKe) (Liikelaitos) POHJOINEN (Kuusamo) (palveluyksikkö) -> laajat toimintakykyarviot perusapuvälineet huolto KESKINEN (Oulu) (palveluyksikkö) -> laajat sekä erityisosaamista vaativat toimintakykyarviot kaikki apuvälineet, ml. lasten apuvälineet & sähköiset liikkumisen apuvälineet huolto ETELÄINEN (Ylivieska) (palveluyksikkö) -> laajat toimintakykyarviot perusapuvälineet huolto AAK Palvelupisteet (PaPi) (sovitut kunnat/kuntayhtymät) SoTe-keskuksissa = apuvälinelainaamo -> terapeutti tai AAK:in kouluttama terveydenhoitoalan ammattihenkilö tekee suppean arvion -> rollaattorit, suihkutuolit, WC-istuinkorotukset, kyynärsauvat,.. maksusitoumus * palvelun osto * P A L V E L U N - T U O T T A J A T

Suunnitelmia POP-malli apuvälinepalveluille Nykytilan päivitys Viimeisin tehty 9/2017 Tavoitetila Ilman sote-uudistustakin toteutettava Vaikutusten arviointi Aikataulutus Tulos: Monitoimijainen prosessi/palvelukuvaus, jonka olisi hyvä kattaa myös hankintalinjaukset ja huoltosuunnitelmat sekä sopimukset Kriteerit analysoiden, kansallisia suosituksia huomioiden Avoin keskustelu ja vuoropuhelu eri toimijoiden kesken kokonaisuutta kehittäen Toimintamalli Työskentely Alueellisesti kattava työryhmä, jossa mukana palvelurakenteen eri tasot ja myös monituottajuus huomioiden Työpajat ja kokoukset Kokemusasiakkaiden työpaja yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa Prosessin mallinnus Raportointi ja sopimusten luonnostelu

KIITOS!