LUOSTO ALUEELLINEN HUOLTOVARMUUS JA SIIHEN KUULUVA VARAUTUMINEN. Markku Aherto, pelastustoimi ja varautuminen

Samankaltaiset tiedostot
ALUEELLINEN HUOLTOVARMUUS ALMPK. Luosto

HUOLTOVARMUUS ALMPK JATKOKURSSI. Rovaniemi

KRIITTISEN TELEINFRASTRUKTUURIN TURVAAMINEN

RAUTATIELIIKENNE OSANA LOGISTISTA JÄRJESTELMÄÄ HUOLTOVARMUUDEN TURVAAMISESSA

SUOMEN VALMIUDET KRIISITILANTEISSA, TUOTANNOSSA, ENERGIA- JA ELINTARVIKEHUOLLOSSA

SUOMEN HUOLTOVARMUUS ajankohtaiskatsaus

HUOVI-PORTAALIN MAHDOLLISUUDET KUNNILLE

Ajankohtaista huoltovarmuudesta - tavoitteet - organisaatio - toiminta

HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO JA TULEVAISUUDEN HAASTEET

HUOLTOVARMUUDEN MATERIAALINEN VARAUTUMINEN JA ELINKEINOYHTEISTYÖ

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIT Valmiuspäällikkö Aili Kähkönen. Elintarvikehuoltosektorin poolit

LAPIN KUNTIEN NETTOKUSTANNUKSET 2005 EUROA / ASUKAS (pois lukien liiketoiminta) Lähde: Tilastokeskus

TIETOTURVALLISUUDESTA TOIMINNAN TURVALLISUUTEEN. Tietoturva Nyt! Säätytalo Toimitusjohtaja Raimo Luoma

ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORIN POOLIEN TEHTÄVÄT SEKÄ POOLIEN HARJOITUKSET

Lapin maahanmuuttotilastoja

HUOLTOVARMUUS TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA. Sotataloudellinen Seura Ilkka Kananen

Huoltovarmuusorganisaation työkalut yritysten jatkuvuussuunnittelun tukena HUOVI-portaali

ENERGIAN HUOLTOVARMUUS SUOMESSA

Lapin maahanmuuttotilastoja. Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

HUOLTOVARMUUSKESKUKSEN ROOLI VARAUTUMISESSA. Voimajärjestelmäasiamies Petri Nieminen

Alueelliset vastuumuseot 2020

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

HUOVI verkoston sähköinen työympäristö. Sähköinen työpöytä -seminaari Tutkimuspäällikkö Hannu Sivonen

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2014

Huoltovarmuus maassamme ja sen jatkuvuuden varmistaminen

HUOLTOVARMUUS VERKOSTO- JA SOPIMUSTALOUDESSA

Yhteinen varautuminen alueella

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

SUOMALAINEN HUOLTOVARMUUSJÄRJESTELMÄ - HAASTEET JA VAHVUUDET. Johtaja Sauli Savisalo MTS:n huoltovarmuusseminaari

Väkilukuindeksin kehitys Lapin seutukunnissa (e)

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2013

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTAUUDISTUKSEN KOKONAISVARAUTUMISEN TILANNEKATSAUS. Maakuntauudistuksen johtoryhmä

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2010

Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto , Kemijärvi

MISTÄ ON HUOLTOVARMUUS TÄNÄÄN TEHTY?

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa. Tuula Kokkonen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen verkostovastaava

YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIA - KOMMENTTIPUHEENVUORO

Ajankohtaista varautumisesta ja Jäätyvä 2018 kokemukset

HUOVI-portaali. Huoltovarmuustoiminnan uusi painopiste: toiminnallinen huoltovarmuus

Päijät-Hämeen maakuntauudistuksen varautuminen ja turvallisuus alatyöryhmän kokous

Elinkeinoelämä ja huoltovarmuus

Työpaikat (alueella työssäkäyvät työlliset) työnantajasektorin ja toimialan (TOL 2008) mukaan

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

SÄHKÖJÄRJESTELMÄ YHTEISKUNNNAN TOIMIVUUDEN PERUSTANA

Valmistautunut on varautunut. Arkipäivän (liike)toiminnan häiriöiden hallinnan menettelyt tukevat toimintaa mahdollisissa poikkeusoloissa

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2015

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Aluejärjestöraportti Lapin Yrittäjät. Suomen Yrittäjät

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

MAATALOUDEN TUOTANTOEDELLYTYSTEN VARMISTAMINEN OSANA ELINTARVIKEHUOLLON VARAUTUMISTA

Pelastuslaitosten varautumis ja väestönsuojelutoiminta. Varautumisseminaari

Ennakkoväkiluku Lapin kunnissa ja seutukunnissa kuukausittain vuonna 2016

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

V u o s i k u u k a u s i t t a i s e t e n n a k k o t i e d o t

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta


MAATALOUSYRITTÄJIEN OPINTORAHA

Lapin Yrittäjät. Aluejärjestöraportti

Hyvinvointikertomukset Lapin kunnissa

KUJA2: Kuntien ja maakuntien jatkuvuudenhallinta -projekti. Aki Pihlaja Projektipäällikkö STM:n valmiusseminaari

Pääesikunta, logistiikkaosasto

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

KUNTALIITTO HUOVI-PORTAALI: TYÖKALUJA JATKUVUUDENHALLINNAN PARANTAMISEKSI. Johtaja Tuija KyröläTuija Kyrölä, KTL

Pelastustoimen uudistushanke

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Tuulivoimarakentamisen vaikutukset

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO

Maakunta- ja sote-uudistus

Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari Oulu. Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija

Lapin aluetoimiston esittely. Henkilövaraaminen (VAP) UTSJOKI INARI ENONTEKIÖ MUONIO KITTILÄ SAVUKOSKI SODANKYLÄ. KOLARI PELKOSEN - NIEMIi SALLA PELLO

Kansalaisyhteiskunta ja kokonaisturvallisuus - Omatoiminen varautuminen ja järjestöt. Karim Peltonen Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK

Leader Tunturi-Lappi ry (LTL) Enontekiö, Kittilä, Kolari, Muonio. Leader Outokaira tuottamhan (Outokaira) Tornio, Pello, Ylitornio

Lapin maakuntatilaisuus

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Savuton kunta

Yhteiskunnan ja valtioneuvoston päätöksenteon turvaaminen tiedolla johtamisella. Turvallisuusjohtaja Jari Ylitalo

KUNTIEN TALOUSARVIOT V. 2011

INHIMILLISESTI AMMATILLISESTI LUOTETTAVASTI. Lapin pelastuslaitos

YHTEISKUNNAN HUOLTOVARMUUS

8.3 HUOLTOVARMUUDEN KEHITTÄMINEN

Lapin aluehallintovirasto

Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki

LAPIN KUNTIEN PALVELUTUOTANNON NETTOKUSTANNUKSIA VUODELTA 2006 euroa / asukas

LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN VARAUTUMINEN JA VIRANOMAISYHTEISTOIMINTA

Lapin liikenneturvallisuustoimija

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Jukka Hakola ja Päivi Alaraudanjoki

Sosiaali- ja terveydenhuollon valmiussuunnitteluohjeistus

OYS-ERVA ERVA-KPP HANKE

Tilanne Järjestöjen osallisuus sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa

Näkökulmia kokonaisturvallisuudesta - Ajankohtaista ja selonteon linjaukset - Kokonaisturvallisuus kunnassa

Enontekiö. Kittilä. Muonio. Kolari. Pello Rovaniemi. Ylitornio. Tornio. Kemi

Arjen turvaa kunnissa

Kainuun maakunnan alueellisen yhteensovittamisen rakenteet maakunnan yhteinen varautuminen

Transkriptio:

LUOSTO 30.1.2018 ALUEELLINEN HUOLTOVARMUUS JA SIIHEN KUULUVA VARAUTUMINEN Markku Aherto, pelastustoimi ja varautuminen

Mihin nyt varaudutaan? Keskeisiä uhkia ovat mm: tieto- ja viestintäjärjestelmien sekä -verkkojen häiriintyminen - kyberuhat energiansaannin keskeytyminen väestön terveyden ja toimintakyvyn vakava häiriintyminen luonnon- ja ympäristöonnettomuudet Suomeen kohdistettavan sotilaallisen voimankäytön todennäköisyys on vähäinen, mutta sitä ei voida sulkea pois. 1. MIETI SINÄ, MITÄ SINULLE, PRHEELLESI, EDUSTAMALLESI YRITYKSELLE, ORGANISAATIOLLE, KUNNALLE, VOISI SATTUA 2. MIETI MYÖS, MITEN VOISIT EHKÄISTÄ TAPAHTUMAN ENNALTA 3. MIETI SITÄ, MITEN NOUSET YLÖS, KUN JOTAIN KUITENKIN TAPAHTUU 4. KANNATTAISIKO MYÖS MIETTIÄ, KUKA VOISI AUTTAA? 5. ENTÄ VOISITKO ITSE AUTTAA MUITA Vakavin ulkoinen uhka on kriisitilanne, jossa kyky tuottaa tai hankkia ulkomailta kriittisiä tuotteita ja palveluja on väliaikaisesti vaikeutunut.

Mikä uhkaa elinkeinoelämää? Useiden tutkimusten mukaan liiketoiminnan keskeytyminen, sisältäen toimitusketjun häiriöt, on ollut yritysten merkittävin riski jo useana vuotena peräkkäin. Näin ollen kaikkien yritysten tulisi kiinnittää huomiota kriittisten prosessien varmistamiseen kaikissa tilanteissa. Toimintaa jolla tämä voidaan toteuttaa, kutsutaan varautumiseksi. ->JATKUVUUDEN HALLINTA Suurin haaste: 76% vastaajista -> tieto- ja viestiyhteyshäiriöt Markku Aherto, pelastustoimi ja varautuminen

HÄIRIÖHERKKÄ JA HAAVOITTUVA NYKY-YHTEISKUNTA Kaupungistuminen Sähköistyminen Verkottuminen Digitalisoituminen Globalisaatio Häiriöherkkyys, riskit Maantiede (Suomi)

Huoltovarmuuden perustavoite Väestön toimeentulon, maan talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämättömät taloudelliset toiminnot ja teknisten järjestelmien toimivuus vakavissa häiriöissä ja poikkeusoloissa. Markkinat yleensä turvaavat huoltovarmuuden, mutta monilla aloilla tarvitaan huoltovarmuusjärjestelyjä. Huoltovarmuustoiminta Yhteiskunnan toiminnot Markkinaperusteinen toiminta 1. Yhteiskunnan TurvallisuusStrategia (YTS) 2. Kokonaismaanpuolustus (puolustuspoliittinen selonteko) 3. Kokonaishuoltovarmuus OSALLISTUJAT: Suomen valtio/viranomaiset Elinkeinoelämä Kunnat Jokainen meistä YHDESSÄ tehemä pois

SUUNNITTELE JATKUVUUS JO NYT KUN AURINKO PAISTAA! Varaudutaan mahdollisimman laaja-alaisesti Varautuminen yhteiskunnan kannalta tärkeimpiin toimintojen jatkuvuuden turvaamiseen HYVINVOINTI-SUOMI: Kaikki toimii Paljoon on varaa Kaikkea tarvitaan Tasapuolisuus MAAKULJETUSPOOLI HUOLTOVARMUUS-SUOMI: Yhteiskunnan kannalta kaikkein välttämättömin toimii Varmistetaan kriittisten toimijoiden toimintaedellytykset

YHTEISTOIMINNAN EDISTYMINEN (VIRY) PLUSSAA: ELVAR ALUETOIMISTOT: VAP ALUEELLISET VALMIUSTOIMIKUNNAT SIHTEERISTÖN AKTIVOITUMINEN LAPISSA HV-EDUSTUS, KIINNOSTUS PV:N HARJOITUKSET VIRANOMAISYHTEISTYÖ (HARJ:T) MIINUSTA: TILANNEKUVA TILANNEKESKUS VALTIO +, MAAKUNTA-, KUNTA+ KEHITETTÄVÄÄ: MAAKUNTATASOLLA -> MUKAAN HARJOITUKSIIN Markku Aherto, HV-ylitarkastaja, LAAVI 30.1.2018 7

HUOLTOVARMUUSORGANISAATIO Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistoimintaja asiantuntijaverkosto (n. 1.000 osallistujaa) Huoltovarmuusneuvosto Huoltovarmuuskeskus Hallitus Finanssialan sektori Elintarvikehuoltosektori Energiahuoltosektori Logistiikkasektori Terveydenhuoltosektori Teollisuussektori Muut poolit Kauppa- ja Jakelupooli Vesikuljetuspooli Voimatalouspooli - Aluetoimik. (5) - Kaukolämpöjaosto - Kotimaisten polttoaineiden jaosto Öljypooli - Maakaasujaosto Jätealan huoltovarmuustoimikunta Ilmakuljetuspooli Maakuljetuspooli Alkutuotantopooli Elintarviketeollisuuspooli KOVAtoimikunta Terveydenhuoltopooli Vesihuoltopooli Rahoitushuoltopooli Vakuutusalan pooli Kemian pooli Metsäpooli MIL-pooli Muovi- ja Kumipooli Rakennuspooli - Aluetoimik. (6) Teknologiapooli DIGI-pooli Mediapooli Alueellisen varautumisen yhteistoiminta: ELVAR (5), RAK, VTP, AVI, ELY, kunnat, PELAt, 3-sektori Lappi: 70 P-Pohjanmaa: 120 Kainuu: 30 Huoltovarmuuskriittiset yritykset (n. 1.500) P-Savo: 120 P-Karjala: 50 E-Savo: 50 8

KOLME UUTTA YLITARKASTAJAA HVK:N RAHOITUKSELLA SIJOITETTU AVEIHIN: Markku Aherto, Rovaniemi Taru Ruutiainen, Vaasa Hannu Kuhanen, Helsinki TEHTÄVÄT: Huoltovarmuuden ja varautumisen kehittäminen alueellisella ja paikallisella tasolla Rakentaa tiivis yhteistyö viranomaistahojen ja hv-organisaation sekä alueellisten ja toimialoittaisten poolien kanssa Tunnistaa hv:n ja varautumisen puutteita ja kartoittaa painopisteitä ja kriittisiä toimintoja Alueellisen tilannekuvan muodostaminen ja raportointi = vuosikatsaus HV:n sisällyttäminen ALMPK:ien, valmiusharjoitusten ohjelmiin ja valmiustoimikuntien toimintasuunnitelmiin Markku Aherto, pelastustoimi ja varautuminen

YLITARKASTAJIEN VASTUUALUEET Markku Aherto: Lappi,Pohjois- Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-Savo, Etelä- Savo, Pohjois- Karjala Taru Ruutiainen: 1.12 Varsinais-Suomi, Satakunta, Pirkanmaa, Keski-Suomi, Etelä- Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa Hannu Kuhanen: Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Kymenlaakso, Etelä-Karjala Markku Aherto, pelastustoimi ja varautuminen

HV-ORGANISAATION TAVOITTEET Yhteiskunnan huoltovarmuuden kehittäminen Kriittisen infrastruktuurin turvaaminen Kriittisen tuotannon ja palveluiden tuottaminen Kehittämisen keinot Valtakunnallisesti: Talous- ja elinkeinopoliittiset toimenpiteet Lainsäädäntö Omistajuus (valtion strateginen omistajuus) Suunnittelu, tutkimus, ohjaus, harjoittelu Yt- ja sopimusperäinen varautuminen Varsinaiset hv-asiat ja niiden rahoitus Kv hv-yhteistyö - Alueellisesti: - Suunnittelu, ohjaus, harjoittelu - Yhteistyö ja sopimusperäinen - Tilannekatsaus (yhteistyössä) Markku Aherto, pelastustoimi ja varautuminen

HV-YLITARKASTAJIEN ROOLI MISSÄ LUOVITAAN? Viranomaisvarautuminen AVIt, Pelastuslaitokset, Kuntaliitto Ylitarkastajat AVIin YT on jo Tehostetaan menemällä sisään Elinkeinoelämän varautuminen ELVARit Ylitarkastajat ELVARiin Ollaan jo kun käskettiin Ottakaa vastaan, Ollaan samalla puolella Markku Aherto, pelastustoimi ja varautuminen

VARAUTUMISEN YHTEISTYÖ TÄRKEIN KAVERI! LR POO LIT JPR HVK AVI:t ELVARit KAIPR KR KARPR 1. Miten nähdään huoltovarmuuden ja varautumisen tila? 2. Miten huoltovarmuutta voitaisiin kehittää? 3. Miten eri toimia voitaisiin koordinoida paremmin? 4. Miten voidaan kehittää yhteistyötä? kunnat LOGL Pelat+Polii si ELY:t 3.sektori Markku Aherto, pelastustoimi ja varautuminen

Huoltovarmuuden aluetoiminta HVK Sektorit (6) Poolit (20+) HVK-AVI HV-toimikunta ELVAR tmk (5) AVI Valmiustmk (6) HV-asiantuntijat (3x1 htv) ELY-L ALVAR sihteerit (5x0,6 htv) RAK aluetmk (6) VTP aluetmk (5) ATP/MPKY+PV KOVA/SPEK LVM/LIVI LOGtmk (5) KUNTAYHTYMÄT, PELA, SHP KUNTALIITTO mm. KUJA-projekti KUNNAT KUNNAT (300+) KUNNAT

POHJOIS-SUOMEN ELVAR-TOIMIKUNTA Petteri Heusala, Relacom Finland Oy, pj Juha Ristola, ELY-keskus, siht. Marko Palonen, Lemminkäinen Talo Oy, rakennuspoolin P-S aluetoimikunta Juhani Ahonen, Fingrid Oy, voimatalouspoolin P-S aluetoimikunta Lasse Otranen, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry, logistiikan aluetoimikunta Kari Nykänen, Oulun kaupunki Ismo Reinikka, Loiste Oy Tuomo Romakkaniemi, Digita Oy Karri Maijanen, Bittium Oy Juha Nurminen, Kajaanin Vesi - liikekaitos Markku Seurujärvi, Lapin Safarit Oy Erkki Niska, Outokumpu Stainless Oy Jukka-Pekka Laulajainen, Netplaza Oy Jari Jääskeläinen, Hätälä Oy Risto Kinnunen, NEOT Annikki von Pandy, SPR Esa Pellikainen, Oulun kauppakamari Jari Aalto, Lapin AVI Jorma Korhonen, PPSHP Markku Aherto, AVI edustaja/pv Markku Aherto, pelastustoimi ja varautuminen

ELVAR-toimikuntien aluejako Pohjois Lounais Länsi Etelä Itä IS-ELVAR:lla Maakunnalliset jaostot P-S, P-K, E-S

Lopputuotokset (ELVAR/Mie yhteiset) Tilannekatsaukset (-16 tehty, -17 tarkastuksessa, -18 tulee) Tilannekatsausten mukaiset korjaavat toimenpiteet tehty tai käynnissä (-16-17 meneillään, 3-sektori, PTH, matkailu, vesi) Julkishallinnon ja elinkeinoelämän yhteistyö (ELVAR julkishallinto rajapinta toimii) (ainakin yritystä on, hakee ) Maakunnallinen varautumisen yhteistyö on kehittynyt (YT KUJAprojekti) (KUJA 2 alkoi just) Huoltovarmuus kiinteä osa valmiusharjoituksia (kalenteri täydentyy; ELVAR-sihteerit kokoaa, PV ja AVIt ottavat mukaan) Huoltovarmuus kiinteä osa maanpuolustuskursseja (on jo) Muuta??? (Vähintään yksi projekti/vuosi, alkanut)

ELINKEINOELÄMÄ pelkästäänkö??? KAINUU PYYTÄÄ ARMEIJAA APUUN Vanhuksia hätämajoitettu sähköttömistä kodeista 3. Sektori tukee Markku Aherto, pelastustoimi ja varautuminen

Yritysten perusvarautumista koskevan kyselyn tulokset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 14.3.2017 Markku Aherto, pelastustoimi ja varautuminen

Kehittämisajatuksia EK:n tutkimuksen 2017 mukaan Tarvitaan aktiivista tiedottamista kansalaisille ja yrityksille Koulutusta, ohjeita, malleja, hyvä esimerkkejä tarvitaan Infotilaisuuksia ja seminaareja yrityksille yhteistyössä järjestöjen kanssa Tutkimus- ja tiedeyhteisö mukaan työhön Kansallisen tilannekuvan parantaminen Resurssien priorisointi Muistettava, että varautuminen aiheuttaa kustannuksia Jatkuvuussuunnittelu osaksi kansallista varautumista Yhteishenki, yhteenkuuluvuus ja osallistuminen Markku Aherto, pelastustoimi ja varautuminen

YRITYSTEN JATKUVUUDEN HALLINTA Elinkeinoelämän keskusliitto EK Turvallisuusalan neuvottelupäivät TN33 31.5.2017 Markku Aherto, pelastustoimi ja varautuminen

Ajatuksia TN33 jatkuvuuden hallinta työpajassa (HVK:n vetämä) 31.5.2017 Ei erillinen osa, vaan osa operatiivista toimintaa. Teema kuten TYHY-barometri ->Palaute tärkeä. Räätälöinti, helppokäyttöisyys Muista alihankkijat -> mukaan harjoituksiin Jos kuitenkin jotain tapahtuu itselle /muille -> ota opit Jatkuvan parantamisen filosofia Viestintä Auditointi Bench marking Ei siilouduta Johdon sitoutuminen Asenne ratkaisee Onko varautuminen väärä termi? >Jatkuvuuden hallinta Markku Aherto, pelastustoimi ja varautuminen

TOIPUMINEN KESTÄÄ NOIN 50 PÄIVÄÄ KESKIMÄÄRIN Knight, R. & Pretty, D. 1996. The Impact of Catastrophes on Shareholder Value. Oxford executive research briefings. Templeton College (University of Oxford). 23

VARAUTUJA VS. EI-VARAUTUJA Knight, R. & Pretty, D. 1996. The Impact of Catastrophes on Shareholder Value. Oxford executive research briefings. Templeton College (University of Oxford). 24

The Impact of Catastrophes on Shareholder Value Englannin tunti alkaa Why would some catastrophes lead to an increase in shareholder value? One explanation from our research is that there are two elements to the catastrophic impact. The first is the immediate estimate of the associated economic loss. The second hinges on management s ability to deal with the aftermath. Although all catastrophes have an initial negative impact on value, paradoxically they offer an opportunity for management to demonstrate their talent in dealing with difficult circumstances. TS. AINA VOI OPPIA!!! 25

Mikään mille ei voi esittää liiketoiminnallista tarvetta on turhaa! M.O.T. 26

KUJA Kuntien jatkuvuudenhallintaprojekti Kuntaliiton ja Huoltovarmuuskeskuksen yhteistyössä vuosina 2014-2016 toteuttama kaksivuotinen projekti. Projektin tavoitteena oli tukea sekä kehittää kuntien ja kuntakonsernien kykyä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen ja palveluiden toimintavarmuus kaikissa tilanteissa. Projekti tukee laajasti uhkien ja häiriöiden hallinnan kehittämistä ja kansalaisten hyvinvoinnin turvaamista kaikissa tilanteissa sekä kytkee osaltaan kriittiset toimijat yhteistoimintaan paikallishallintotasolla. www.kunnat.net/kuja 27

Markku Aherto, pelastustoimi ja varautuminen

TULOKSIA KYSELYSTÄ KUJA-suosituksia Kuntien tulee laatia arvio varautumisen ja jatkuvuuden hallinnan nykytilasta Tahtotila ja kehittämistoimenpiteet on määriteltävä Varautumista ja jatkuvuudenhallintaa tulee kehittää ja ohjata johdonmukaisesti koko kuntakonsernin kattavasti Varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan tulee olla osa kuntien perustoimintoja, johtamista ja päätöksentekoa Kuntien tulee määrittää kriittiset tehtävänsä, avaintoiminnot ja palveluntuottajat Kriittisimpiin toimintoihin laadittavissa sopimuksissa tulee määritellä varautumisen ja jatkuvuudenhallinnan vaatimukset jo hankinnan suunnitteluvaiheessa Kuntien ja kriittisimpien yt-kumppaneiden välistä yhteistoimintaa sekä alueellisesti kuntien välistä yhteistoimintaa tulee lisätä KUJA2 TULOSSA!!!OSALLISTUKAA Markku Aherto, pelastustoimi ja varautuminen

PÄIVITTÄISTAVARAHUOLTO (PTH) Yt AILI KÄHKÖNEN, VALMIUSPÄÄLLIKKÖ ELINTARVIKEHUOLTOSEKTORI YHTEYSHENKILÖ NIMETTY, LAURI KULONEN, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, VARAUTUMINEN, PÄIVITTÄISTAVARAKAUPPA RY YHTEYS LUOTU AVIEN PTH-VASTAAVIIN MINNA KARPPINEN, ISAVI ANNE KÄRKKÄINEN, PSAVI JUHA LÄMSÄ, LAAVI KAHDEN VUODEN PROJEKTI VASTA KÄYNNISTYMÄSSÄ, valmis 30.8.2019 KOULUTUS, TIEDONJAKO ML ELVARit, (RUOKAPALVELUOPPAAN JALKAUTUS) KUNNILLE 2018 + (KUOPIO 20.2.; OULU 20.3, ROVANIEMI 21.3.) YT PELO OK, TILAT VARATTU, PELO TIEDOTE LÄHTENYT, AVI TIEDOTE LÄHTENYT 2018 ALUSSA Markku Aherto, HV-ylitarkastaja, LAAVI 30.1.2018 30

MITÄ NYT? NO KUKAS SEN NYT TIETÄÄ? On muistettava, että ei voi pelkästään odottaa maakuntauudistusta ja mahdollisia uusia kuntakarttoja Varautumisen on oltava kunnossa kaiken aikaa, vaikkei kukaan hyökkäisikään, niin kelit voi muuttua ja onnettomuuksia tapahtua Tai vaikkapa tulla uusi maahanmuuttoaalto Tuleviin maakuntiin ja kuntakenttään mentäessä ei saisi tulla katkoksia ja sitähän lukuisat työryhmät asiantuntijoineen nyt pohtii. Kuja-projekti saanee jatkoa, jossa huomioidaan uusi maakunta- ja kuntarakenne, on lausunnoilla kuten myös Elintarvikehuolto (PTH) Joten jatketaan työtä, jotta toiminnot jotka pelaavat hyvin tänään, pelaisivat myös häiriötilanteessa edes niin, että pärjätään. Markku Aherto, pelastustoimi ja varautuminen

YHTEISTYÖ ON YHDESSÄ TEKEMISTÄ JA YHTEISVASTUUTA VAPE -Valmiusjärjestelmä -51 VAPEPA järjestön osaaminen Etsintä / MSO -Ensihuolto -Henkinen tuki -Häiriötilanteiden tukitoiminnot -Asiantuntijuus -Sopimuksellisuus -Yhdyshenkilö -Koulutustuki -Yhteiskoulutukset -Toimitila-apu -Osallistuminen suunnittelutyöhön 30.1.2018 32

TILANNE LAPISSA: 3.SEKTORIN RESURSSIT JA KÄYTETTÄVYYS PELASTUSPALVELUHARJOITUS SAARISELÄLLÄ 25.- 27.8.2017 YT-KOKOUKSET VAPEPA/SPR 19.9.2017, MPK 27.9 ja 21.10.,SPEK 9.11., VALMIUSAVAUS/VAPEPA 20.1.2018 YHTEYSHENKILÖ VALMIUSPÄÄLLIKKÖ ANNIKKI VON PANDY VAPEPA/SPR, PIIRIPÄÄLLIKKÖ ANTTI TÖLLI MPK, KOULUTUSOHJAAJA AIKKU ESKELINEN SPEK POHJOIS- SUOMI LIITTYY OSALTAAN PS-ELVAR PROJEKTIIN, JOSSA YT KÄYNNISSÄ MUKANA MM ILMATIETEEN LAITOS, YM ELVAR TYÖPAJA VUOKATISSA LOKAKUUSSA -> VALMIS 2018 VALMIS VUODEN 2017 LOPPUUN MENNESSÄ Markku Aherto, HV-ylitarkastaja, LAAVI 30.1.2018 33

RESURSSEJA Tunturi-Lappi (Enontekiö, Muonio, Kittilä, Ylläs, Kolari) Hälytysryhmiä 28, jäseniä 334 Pohjois-Lappi (Utsjoki, Inari) Hälytysryhmiä 14, jäseniä 265 Rovaseutu (Rovaniemi, Pello, Ranua) Hälytysryhmiä 18, jäseniä 270 Meri-Lappi (Yli-tornio, Tornio, Kemi, Keminmaa, Tervola, Simo) Hälytysryhmiä 39, jäseniä 368 Itä-Lappi (Sodankylä, Savukoski, Pelkosenniemi, Kemijärvi, Salla, Posio) Hälytysryhmiä 14, jäseniä 414 Apua saatavilla etelästä (huom. isot paliskunnat etsintään) SPR varastoista ja organisaatiosta (kartoitettu Lappi-17:ssä) Markku Aherto, HV-ylitarkastaja, LAAVI 30.1.2018 34

KOTITALOUDET Myös kaupungeissa väestön tulisi varautua häiriötilanteisiin Kotitalouksista vajaa puolet on varautunut häiriötilanteisiin Kotitalouksista alle puolet on suunnitellut omaa toimintaansa häiriötilanteiden varalle. Kaupunkilaisilla on vähemmän kotivaraa, ja häiriötilanteessa heillä on tarve päästä kauppaan, kun maaseudun asukkaista useampi jäisi kotiin. Puolella suomalaista on kokemuksia jostain häiriötilanteesta, yleisimmin sähkökatkosta, myrskystä tai tulipalosta. Tiedot käyvät ilmi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön tekemästä tutkimuksesta, jossa selvitettiin kotien häiriötilannevarautumista. Häiriötilanteista tutuimpia ovat pitkät sähkökatkot (19 %), tuhoa aiheuttaneet myrskyt (19 %) ja tulipalot (11 %). Harvinaisempia ovat kokemukset pitkästä, vähintään kolme vuorokautta kestäneestä vedenjakelu- (8 %) tai teleliikenteenhäiriöstä (7 %), elintarvikepulasta (7 %) tai laajasta tulvasta (3 %). Tutkija Heikki Laurikainen, 040 147 7977 30.1.2018 35

Kotivara (KOVA 72 H) Elintarvikkeita ruokatottumusten mukaan Vesiastioita henkilökohtaiset lääkkeet, hygieniatarvikkeet joditabletit radio ja taskulamppu paristoineen. kynttilöitä, tuikkuja ja tulitikkuja pieni summa käteistä rahaa laturi, jolla voi ladata matkapuhelimen akun ilman sähköä TÄMÄ ON SE JOKAISEN MEIDÄN HOMMA KOTONA! JA SAAPI SITÄ NAAPURIAKI AUTTAA, JOSSEI ITE PÄRJÄÄ

ja lopuksi Huoltovarmuuden perusta: menestyvä elinkeinotoiminta toimiva yhteiskunta valistuneet kansalaiset onnistunut viestintä: EI OLE KOSKAAN NIIN HUONOA TILANNETTA, ETTEIKÖ SITÄ HUONOLLA VIESTINNÄLLÄ VIELÄ KYETTÄISI HEIKENTÄMÄÄN

KIITOS! Yhteystiedot: Lapin aluehallintovirasto Valtakatu 2 96100 Rovaniemi Markku Aherto Puh 050 396 2685 markku.aherto@avi.fi Markku Aherto, pelastustoimi ja varautuminen