John Nurmisen Säätiö Puhdas Itämeri -hanke ITÄMEREN YMPÄRISTÖFOORUMI 15.5.2009 ITÄMERELLE KIRKKAAMPI HUOMINEN Karri Eloheimo John Nurmisen säätiö -Puhdas Itämeri karri.eloheimo@johnnurminen.com Photo: Jukka Nurminen 1
Sanoista tekoihin puhtaamman Itämeren puolesta John Nurmisen säätiön Puhdas Itämeri -hankkeen tavoitteena on näkyvä parannus Itämeren tilaan, jotta puhdas (=puhtaampi) meri pysyisi vastakin osana suomalaisten ja kaikkien Itämeren rannikon asukkaiden elämää. Puhdas Itämeri -hanke keskittyy rehevöitymisen torjuntaan fosforipäästöjä vähentämällä. Säätiön toimintaperiaate on olla katalyyttinä yhteiskunnan eri sektorien ja Itämeren rantavaltioiden välillä, ja edistää sekä kiirehtiä Itämeren tilan kannalta kriittisten toimien toteuttamista. Hankkeen tavoitteena on Itämeren rehevöitymisen vähentäminen näkyvästi ja nopeasti. 2
PUHDAS ITÄMERI HANKKEEN TAUSTA Itämeren suojelussa rakenteelliset ongelmat: 14 valtiota eri kehitysvaiheessa, satoja toimijoita koordinaation vaikeus Keväällä 2004 John Nurmisen Säätiö päätti ryhtyä konkreettisiin toimiin Itämeren suojelussa Syksyllä 2004 säätiön hallitus määritti Itämeri-strategiansa perehtymällä huolella tilanteeseen asiantuntijoiden avulla Strategian kulmakivet: mitattavat vaikutukset nopeat tulokset kustannustehokkaat toimet rajattu ja hallittava kohdealue konkreettinen toiminta 3
PUHDAS ITÄMERI 1 Yhteistyösopimus Pietarin Vodokanalin kanssa 20.10.2005 Kokonaiskustannukset n. 5 milj. euroa Kustannukset jaetaan 50 % - 50 %periaatteella Vastuu rahoituksesta Vodokanalille kun fosforinpoisto on käynnistynyt Keskisellä puhdistamolla saatujen kokemusten perusteella fosforinpoisto myös Pohjoiselle ja Lounaiselle puhdistamolle Presidentti Tarja Halonen suojelee hanketta konkreettisesti työssä mukana Venäjällä Keskisen Puhdistamon prosessin avajaiset 1.10.2007 Tavoite 0,5 mgp/l kaikilla puhdistamoilla (keskinen ja Lounainen puhdidastamo vuoden 2009 lopulla, Pohjoinen puhdistuslaitos 2010 lopussa) 4
5
Ravinteet, typpi ja fosfori Ravinteista typpi ja fosfori lisäävät molemmat meren rehevöitymistä. Tutkimukset ovat osoittaneet, etta typen ja fosforin kiertojen yhteisvaikutus muodostaa tällä hetkellä erityisesti Suomenlahden rannikkoalueilla rehevöitymisen noidankehän (Tamminen ja Andersen 2007). Typpikuormitus voimistaa kevätkukintaa, jonka vajoaminen meren pohjalle puolestaan voimistaa fosforin vapautumista sedimenteistä (ns. sisäinen kuormitus). 6
Ravinteet Hapettomalta meren pohjalta vapautunut fosfori yhdessä muun mereen joutuvan fosforikuormituksen kanssa voimistaa typpirajoitteisuutta ja vahvistaa ilmakehän typpeä sitovien sinilevien kilpailuasemaa, ja niiden typensidonta edelleen lisää vesirungon typpimäriä. Fosforin runsas määrä vedessä suosii sinilevien lisääntymistä. Siten fosforin määrän vähentäminen on avainasemassa, kun halutaan vaikuttaa Itämeren rehevöitymiseen ja sinileväongelmaan. Yhdyskuntajätevesien tehokkaalla käsittelyllä on mahdollista poistaa suuri osa kaupunkien aiheuttamasta fosforikuormasta nopeasti ja kustannustehokkaasti. 7
Puhdas Itämeri hankkeen tavoite on saavuttaa fosforinpoistossa taso 0,5 mg fosforia litrassa puhdistettua jätevettä, mikä on myös Itämeren suojelukomissio Helcomin suositustaso. 8
PUOLA KALINGRAD PIETARI 1000 t 500 t TEHOSTETTU FOSFORINPOISTO 1000 t? YHDYSKUNTAJÄTEVEDESTÄ MUUT ITÄMEREN KAUPUNGIT VALKO VENÄJÄ 9
SUOMENLAHDEN JA SAARISTOMEREN TYPPI- JA FOSFORIKUORMITUS VALITTU KOHDE Pistekuormituksen vähentäminen aina huomattavasti halvempaa ja helpompaa kuin hajakuormituksen Lähde: Kiirikki ym (2003). SYKE 632 TYPPI FOSFORI 32000 3200 320 TYPPI (tonnia / vuosi) 4500 450 45 FOSFORI (tonnia / vuosi) 10
SINILEVÄN VÄHENEMINEN ITÄMERELLÄ 5 VUODEN KULUTTUA TOIMISTA 11
ITÄMEREN FOSFORIKUORMITUS 2004 Puola: 37% fosforin kokonaismäärästä, 20 480 t Puolan osuus ihmisen toiminnan aiheuttamasta kuormituksesta: 46% 12
P total Point source discharge P total Diffuse source losses P total Natural background losses SWEDEN 6230 t FINLAND 6150 t RUSSIA 3020 t ESTONIA 1370 t DENMARK 1490 t LATVIA 1460 t LITHUANIA 1250 t GERMANY 1170 t POLAND 20480 t N ational Land Survey of Finland 144/MYY/04 Finnish Environment Institute SYKE, FIN LA N D 2004 13
20000 16000 12000 8000 4000 0 t Aikasarja, jokikuormitus Itämereen alempi pylväs PO4 koko pylväs koonaisfosfori Lähde Helcom/Knuuttila POLAND 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 m³/s 2500 2000 1500 1000 500 0 t 4000 3000 2000 1000 0 DENMARK 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 m³/s 500 400 300 200 100 0 t 5000 4000 3000 2000 1000 0 FINLAND 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 m³/s 3000 2000 1000 0 5000 4000 3000 2000 1000 0 t SWEDEN 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 m³/s 8000 6000 4000 2000 0 14
Puolan merkitys Itämeren kuormittajana Puolalla on merkittävä rooli Itämeren suojelussa, sillä Itämeren valuma-alueen 85 miljoonasta asukkaasta lähes puolet asuu Puolassa. Itämeren vuosittaisesta noin 30 000 tonnin fosforikuormasta kolmasosa on peräisin Puolasta. Puolassa pistemäisten kuormituslähteiden (kuten kaupunkien jätevedet) osuus kuormituksesta on huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi Pohjoismaissa. Pistekuormituksen vähentäminen on huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin esimerkiksi maataloudesta aiheutuviin hajapäästöihin puuttuminen. 15
Tehostettu fosforinpoisto Puolan kaupunkien jätevesistä John Nurmisen Säätiö ja ruotsalainen Björn Carlsonin Itämerisäätiö, Baltic Sea 2020, käynnistivät toukokuussa 2008 yhteistyöhankkeen fosforinpoiston tehostamiseksi ja nopeuttamiseksi Puolan kaupungeissa. Hankkeen tarkoituksena on auttaa valittuja puolalaisia kaupunkeja vähentämään vuosittaisia fosforipäästöjään. Alunperin sätiöiden tavoitteina oli 1000 tonnin fosforivähenemä Puolasta, tarkempien selvitysten jälkeen ollaan päädytty yhteensä 500 tonniin 16
Tavoitteena vähentää Puolan fosforipäästöjä 500 tonnia vuodessa Edellytykset yhteistyöhön puolalaisten kaupunkien kanssa ovat hyvät, sillä lähes kaikki Puolan kaupungit toteuttavat parhaillaan mittavia EU:n tukemia investointiohjelmia, joissa on huomioitu myös mahdollisuus tehostettuun fosforinpoistoon. Aiesopimus Varsovan kaupungin kanssa on hankkeen ensimmäinen tärkeä askel. 17
Tavoitteena vähentää Puolan fosforipäästöjä 500 tonnia vuodessa Säätiöt tukevat hankkeeseen osallistuvia kaupunkeja antamalla niiden käyttöön asiantuntemusta ja kattamalla osan fosforinpoiston käynnistysvaiheen kuluista. Käytännössä tuki tarkoittaa esimerkiksi pieniä fosforinsaostuskemikaalien annosteluun tarvittavia laitteita sekä yhden vuoden operatiivisia kuluja. Operatiiviset kulut tarkoittavat fosforin positossa tarvittavia kemikaaleja. Tukea ei makseta kerralla vaan vaikkapa viidelle vuodelle jaettuna 20 % osiin. 18
Rahoitus Kaupungit osallistuvat hankkeen rahoitukseen toteutusvaiheessa omalla työpanoksellaan, ja sitoutuvat kantamaan vastuun fosforinpoiston käyttökustannuksista hankkeen toteutuksen jälkeen. John Nurmisen Säätiön osuus katetaan Puhdas Meri - Rahastoon tehdyillä, Itämeren tilasta huolestuneiden yksityishenkilöiden ja yritysten lahjoituksilla. 19
Yhteistyö Varsovan kanssa Vähennyspotentiaalia nykytietojen mukaan noin 80 tp/vuosi (100 tonnia alkuperäinen tavoite). Aiesopimus Varsovan kaupungin kanssa allekirjoitettiin kesällä 2008.
Country divided into four regions based on different retention characteristics, by Bain&CO Gdynia North Koszalin Gdańsk Elbląg Tczew Suwałki Lake Area The area closest to the Baltic Sea All wastewater flows nearly directly to the sea Retention rate : 10% Central Not in direct contact with the Baltic Sea Phosphor flows to the Baltic Sea through rivers relatively directly Retention rate : 15% Świnoujście Szczecin Stargard Szczeciński Piła Gorzów Wielkopolski Poznań Zielona Góra North Central South Lake area Leszno Wrocław Wałbrzych Bydgoszcz Toruń WłocławekPłock Konin Kutno Pruszków Siedlce Kalisz Grodzisk Mazowiecki Warszawa Otwock Ostrów Wlkp. Łódź Tomaszów Mazowiecki Radom Piotrków Trybunalski Opole Grudziądz Świecie Częstochowa Lublin Kielce Bytom Dąbrowa Górnicza Zabrze Sosnowiec Chorzów Ruda Katowice-Dąbrówka Śląska Mała GliwiceKatowice Racibórz Tychy Jaworzno Dębica Rybnik Chrzanów Rzeszów Jastrzębie ZdrójKrakow Tarnów Biesko-Biała Żywiec Nowy Targ Zakopane Olsztyn Ciechanów Ostrowiec Świętokrzyski Nowy Sącz Jasło Ełk Krosno Białystok Chełm Zamość The lake district located in the Northeast of Poland Most of the phosphor retained in the lakes Retention rate : 90% South Southern Poland with a more limited contact to the Baltic Sea Wastewater ending up in the Baltic Sea through several rivers Source: Lit. search; Environmental experts Retention rate : 30% 21 Towns <100 000 with average retention of 15%, coastline cities with 0% retention
WWTP Data set Lp Name of the agglomeratio n 1 Wołomin Populati on 85486,0 6758 2 Jelenia Góra 96000 3 Skoczów 67300 4 Brzeg Dolny 24035 Name of the wastewat er treatment plant Wastewater flow (m3/d) 2007 Target 2010 Current influent Phosph orous, mg/l Current effluent Potential P Phosph reduction orous, from mg/l current or 2 to 0,5 14,5087 Retentio 0 % 10 % 20 % 30 % Potenti al P reducti on allowin g for retentio Krym 7500 79500 13 1 5 11,607 11,607 Jelenia 10,909 10,909 21000 61000 3,7 1,2 15,5855 Góra 85 85 MOŚ Skoczów 27480 27480 3 2 15,0453 10,531 10,531 71 71 ZCh. ROKITA 24000 24000 2,7 2,3 13,14 9,198 9,198 5 Świdnica 68480 Świdnica 15615 30000 13,8 1,4 9,855 6,8985 6,8985 6 Inowrocław 96201 Inowrocła 15,8 33000 16,5 1,2 8,4315 w 6,7452 6,7452 Stalowa 6,7068 6,7068 7 Stalowa Wola 79222 23000 17500 12,9 7,6 9,58125 Wola 75 75 8 Strzelce Opolskie 33549 Strzelce Opolskie 9 Starachowice 99000 Staracho wice 6753 50000 8 1 9,125 18000 24000 11 1,5 8,76 6,3875 6,3875 22 6,132 6,132
23
YHTEISTYÖN TOTEUTUS AIESOPIMUS TEKNINEN ARVIOINTI PUHDAS ITÄMERI YHTEISTYÖEHDO TUS KAUPUNGIN (VESILAITOK SEN) PÄÄTÖS PROJEKTI- SOPIMUS PROJEKTIN TOTEUTUS PROJEKTIN SEURANTA 24
PUHDAS ITÄMERI 2 Ohjausryhmä Työsuunnitelma Vaihe 4: Vaihe 3: Vaihe 2: Vaihe 1: Selvitys John Nurmisen Säätiö Björn Carlsonin Säätiö Juha Nurminen, Chairman Björn Carlson, Baltic Sea 2020 Stefan Widomski Teresa Zan (Poland) Kari Homanen, NEFCO Magnus Höglund Pertti Salolainen Erik Båsk, Secretary Työryhmä Karri Eloheimo Miina Mäki Marjukka Porvari Lotta Samuelson Support Resources 25
Pietarin ja Puolan ohella ja jälkeen Puhdas Itämeri -hankkeen tulevaisuuden tavoitteeksi jää vielä kolmannen fosforitonnin päästövähennyksen saavuttaminen Itämeren ympärysvaltioista. Mahdollisia tulevaisuuden yhteistyökohteita hankkeelle ovat esimerkiksi Kaliningrad, Baltian maat ja Valko-Venäjä. 26
Yhteistyöllä puhtaampi meri John Nurmisen Säätiö toteuttaa Puhdas Itämeri -hanketta tiiviissä yhteistyössä kohdekaupunkien kanssa. Hanketta varten säätiö on perustanut Puhdas Meri -rahaston. Rahasto ottaa vastaan lahjoituksia yksityishenkilöiltä ja yrityksiltä, jotka ovat huolestuneita Itämeren tilasta ja haluavat tukea konkreettisia ja nopeita suojelutoimia. 27
Kiitos! Lisätietoja www.puhdasitameri.fi 28 Photo: Jukka Nurminen