Vammaisten ihmisten apuun ja tukeen liittyvät erityispalvelut vammaislainsäädännön uudistuksessa

Samankaltaiset tiedostot
Valmennus ja tuki Osana uutta vammaislainsäädäntöä

Uudistuva vammaislainsäädäntö. Helsinki Jaana Huhta, STM

Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM

Uudistuva vammaislainsäädäntö. Helsinki Jaana Huhta, STM

Riittävä tuki henkilökohtaisen avun käyttöön. Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö

UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI

Henkilökohtainen apu mitä se on? Kaisa Pesonen

Vammaispalvelulaki uudistuu

Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto

Vammaispalvelulain uudistuksen tilanne. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Jaana Huhta, STM

Hengityshalvauspotilaiden. suunniteltu muutos

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Vammaispalvelulain valmistelun tilanne. Vammaisneuvostopäivä Helsinki, Jaana Huhta, STM

Uudistuva vammaislainsäädäntö

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Vammaispalveluja koskeva lakiuudistus

Lainsäädännössä tapahtuu Jyväskylä Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Salla Pyykkönen, Kvtl

Henkilökohtainen apu käytännössä

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Osallisuus ja itsemääräämisoikeus vammaissopimuksen näkökulmasta. Koulutuspäivä

Valmennus ja tuki. Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan?

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut

Asumisen kehittämisessä ajankohtaista

Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta

Kohti tulevaisuutta: vammaisalan haasteita ja kehitysnäkymiä

Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry.

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti ( )

Vammaispalvelulain keskeiset uudistukset Henkilökohtaisen avun päivä Jutta Keski-Korhonen ja Anne Saarinen Kehitysvammaisten Tukiliitto

Osallisuuden vahvistaminen: mitä YK:n vammaissopimus linjaa?

Yhdenmukainen arviointi ja asiakkaan oikeudet

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

----~ eksote. Ostopalvelujen asiakkaana - asiakkaan tiedontarpeet ja niihin vastaaminen

VAMMAISLAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN-

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Lapuan kaupungin lausunto Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintojen kehittämisestä vuodelle 2019

Vammaisten ihmisten ihmisoikeudet

Uusi vammaispalvelulaki

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Työ kuuluu kaikille!

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Pori

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Viite: Asiantuntijakuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa / HE 16/2018 vp

Uudistuva vammaislainsäädäntö Kuntaliitto Jaana Huhta, hallitusneuvos

Ajankohtaiskatsaus lainsäädäntöön. Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä , Hämeenlinna Salla Pyykkönen, Kvtl

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä erityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

Henkilökohtainen budjetointi. Johanna Perälä

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Kehitysvammaisten Palvelusäätiön lausunto hallituksen esityksestä asiakkaan valinnanvapaudesta sotepalveluissa

Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia

Kommenttipuheenvuoro. - Perus- ja ihmisoikeuksien turvaaminen -

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Henkilökohtainen apu ja itsemääräämisoikeus Onnensilta, Hyvinkää

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

SATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu

ASIANTUNTIJALAUSUNTO 1(7) Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta

HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET LÄHTIEN

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi

Tehostettu palveluasuminen sote-uudistuksessa

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä erityispalveluista

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

HE 16/2018 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa

Lainsäädännössä tapahtuu

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Eri järjestämistapojen valintaprosessit (miten se oikeasti Espoossa tapahtuu)

Miksi ja miten vammaispalveluja tulee järjestää?

Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot.

Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista

Valinnanvapaus Päijät-Hämeessä. Yritysilta Ismo Rautiainen, hankejohtaja

Vammaispalveluja koskevan lainsäädännön uudistaminen

1. Asukkaan päivärytmin on määräydyttävä asukkaan toiveiden ja tarpeiden mukaan.

Transkriptio:

24.3.2017 1(6) Vammaisten ihmisten apuun ja tukeen liittyvät erityispalvelut vammaislainsäädännön uudistuksessa Invalidiliitto ry / Invalidförbundet rf // Finnish association of people with physical disabilities Mannerheimintie 107 / Mannerheimvägen 107, FIN-00280 Helsinki / Helsingfors, Finland puh. / tel. +358 9 613191, faksi / telefax +358 9 146 1443, www.invalidiliitto.fi

Vammaisten ihmisten apuun ja tukeen liittyvät erityispalvelut vammaislainsäädännön uudistuksessa Oikeilla palveluilla oikeanlaisia ratkaisuja Uusi vammaispalvelulaki sisältää kolme eri palvelua: valmennuksen ja tuen, asumisen tuen sekä henkilökohtaisen avun. Kaikkien palveluiden tavoite on sama: lisätä vammaisen ihmisen itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yksilöllisesti toteutettuna. Keino tämän tavoitteen toteutumiseksi on aina arvioitava yksilöllisistä tarpeista käsin. Tämän takia on tärkeää, että laissa on erilaisia palveluita erilaisiin tarpeisiin. Mikä muuttuu? Uusi vammaislaki kerää hyvin erilaisista vammoista ja elämäntilanteista johtuvista tarpeista ja palveluista riippuvaiset vammaiset ihmiset saman lain ääreen. Kehitysvammalaki ja vammaispalvelulaki yhdistyvät. Erilaisten vammojen ja sairauksien aiheuttamat toimintakyvyn rajoitteet on pystyttävä ottamaan huomioon yhä paremmin. Toinen tarvitsee fyysistä apua, toinen taas toiminnanohjausta. Avun lähtökohta ja tapa toimia ovat erilaisia riippuen tarpeesta. Samanaikaisesti toimintaympäristö muuttuu. Sote-maakuntauudistus tuottaa uudenlaisen palvelurakenteen. Mitä selkeämmät ovat palvelun tavoitteet, lähtökohdat ja sisältö, sitä paremmin vammainen asiakas voi saada oikeutensa palveluun myös käytännössä toteutetuksi Erilaisilla palveluilla turvataan parhaiten yksilöllinen avun ja tuen tarve sekä itsemääräämisoikeus Jokaisella vammaisella henkilöllä tulee olla yhtäläinen oikeus itsemääräämisoikeuteen ja sen toteuttamiseksi tarvittavaan riittävään apuun tai tukeen. Tie tavoitteen toteutumiseksi on kuitenkin erilainen riippuen toimintakyvyn rajoitteesta ja sen aiheuttamasta avun tai tuen tarpeesta kulloinkin kyseessä olevassa toiminnassa. Lakiluonnos antaa tähän hyvän pohjan. Esitetyt eri palvelut voidaan tulkita myös olevan YK:n vammaisyleissopimuksen ja vammaiskomitean antaman yleiskommentin mukaisia.

Apuun ja tukeen liittyvät erityispalvelut vammaislainsäädännön uudistuksen lakiluonnoksen valossa ja sen suhteesta mm. yk:n vammaisyleissopimukseen Oikeilla palveluilla oikeanlaisia ratkaisuja vammaispalveluissa Sosiaali- ja terveysministeriön vammaislainsäädännön uudistus (ns. Valas-laki) yhdistää vammaispalvelu- ja kehitysvammalait. Uudistuksen tavoitteena on parantaa vammaisten ihmisten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta. Uusi vammaispalvelulaki sisältää kolme eri palvelua: valmennuksen ja tuen, asumisen tuen sekä henkilökohtaisen avun. Kaikkien palveluiden tavoite on sama: lisätä vammaisen ihmisen itsemääräämisoikeutta, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yksilöllisesti toteutettuna. Mikä muuttuu? Laki Uusi Valas-laki kerää hyvin erilaisista vammoista ja elämäntilanteista johtuvista tarpeista ja palveluista riippuvaiset vammaiset ihmiset saman lain ääreen. Aiemmin kehitysvammaisten ja muiden vammaisten erityispalveluista on säädetty eri laeissa. Lakien yhdistäminen avaa uudenlaisen lähestymistavan vammaisuuteen ja vammaispalveluihin. Diagnoosilähtöistä ajattelutapaa hälvennetään. Silti erilaiset vammat ja sairaudet aiheuttavat tietyn kaltaisia toimintakyvyn rajoitteita eri suoriutumisen ja osallistumisen osaalueilla. Syntyy erilaisista syistä johtuvia palvelutarpeita, jotka tarvitsevat erilaisia ratkaisuja ja lähestymistapoja. Toimintaympäristö: Sote-maakuntauudistus tuottaa uudenlaisen palvelurakenteen. Vammaisten ihmisten valinnanvapaus lisääntyy. Palvelut markkinallistuvat ja niitä toteuttaa yhä useampi eri taho. Mitä selkeämmät ovat palvelun tavoitteet, lähtökohdat ja sisältö, sitä paremmin vammainen asiakas voi saada oikeutensa palveluun myös käytännössä toteutetuksi. Myös muu ympäristö (viranomainen, palvelun tuottaja, työntekijät, jotka toteuttavat palvelun, työmarkkinat jne.) ymmärtää minkälaisesta palvelusta ja tarpeesta kulloinkin on kyse. Erilaisilla palveluilla turvataan parhaiten yksilöllinen avun ja tuen tarve sekä itsemääräämisoikeus Jokaisella vammaisella henkilöllä tulee olla yhtäläinen oikeus itsemääräämisoikeuteen ja sen toteuttamiseksi tarvittavaan riittävään apuun tai tukeen. Tie tavoitteen toteutumiseksi on kuitenkin erilainen riippuen toimintakyvyn rajoitteesta ja sen aiheuttamasta avun tai tuen tarpeesta kulloinkin kyseessä olevassa toiminnassa. Lakiluonnos antaa tähän hyvän pohjan. Esitetyt eri palvelut voidaan tulkita olevan YK:n vammaisyleissopimuksen ja vammaiskomitean antaman yleiskommentin mukaisia. Lain toimeenpanossa on keskeistä toteuttaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden turvaa sellaisilla yksilöllisillä palveluilla, jotka parhaiten turvaavat vammaisen henkilön etua.

Avun ja tuen tarpeisiin vastaavia palveluita Valas-luonnoksen 06/17 mukaan: VALMENNUS JA TUKI ASUMISEN TUKI HENKILÖKOHTAINEN APU TAVOITE Toteuttaa vammaisen henkilön ja hänen perheensä, yksilöllisen tarpeen mukaan: 1. Itsemääräämisoikeuden, 2. osallisuuden ja, 3. itsenäisen suoriutumisen vahvistaminen. Toteuttaa vammaisen henkilön kotona asumisen tukeminen ja siihen liittyvät palvelut, yksilöllisen tarpeen mukaan: 1) Yhdenvertaisuuden ja itsemääräämisoikeuden toteutuminen ja edistäminen, asumisessa eri palveluiden avulla. Toteuttaa vammaisen henkilön, yksilöllisen tarpeen mukaan: 1) Omia valintoja yhdenvertaisesti muiden kanssa, 2) edistäen itsemääräämisoikeu tta ja, 3) osallisuutta. SISÄLTÖ Välttämättä tarvittava valmennus ja tuki: 1) tiedollisten tai toiminnallisten tai sosiaalisessa vuorovaikutuksessa tarvittavien taitojen harjoittelemisessa 2) elämän muutostilanteissa 3) kommunikaatiossa 4) päätöksenteossa 5) muussa tavanomaisessa elämässä suoriutumisessa. Välttämättä ja jatkuvaluonteisen tai vuorokauden eri aikoina tarvittava apu ja tuki päivittäisissä toimissa sekä ne palvelut, joita tarvitaan vammaisen henkilön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja ylläpitämiseksi sekä osallisuuden, kommunikaation ja perheelämän mahdollistamiseksi. Välttämättä ja toistuvasti tarvittava toisen henkilön apu: 1) päivittäisissä toimissa 2) työssä, opiskelussa tai muussa osallisuutta edistävässä toiminnassa tai 3) vapaa-ajan toiminnassa tai sosiaalisessa osallistumisessa.

KEINOT Tavoitteet, sisältö, välttämätön määrä, Sisältö, määrä ja toteutustapa ei määritelty. Toteutustapa on määritelty. Yksilöllisen tarpeen ja kesto ja toteutustapa ei elämäntilanteen mukaisesti määritelty. Määritellään 1) työnantajamalli, jossa asiakassuunnitelmaan vammainen henkilö toimii kirjattujen vammaisen Määräytyvät henkilökohtaisen avustajan henkilön yksilöllisten vammaisen henkilön tarpeiden ja työnantajana asiakassuunnitelmaan elämäntilanteen 2) asiakassetelimalli, jossa kirjattujen yksilöllisten mukaisesti. Asumisen tuki maakunta antaa vammaiselle tarpeiden ja ja palvelut voidaan henkilölle henkilökohtaisen elämäntilanteen mukaan. toteuttaa myös henkilön omaan asuntoon. avun hankkimista varten valinnanvapauslaissa tarkoitetun asiakassetelin. 3) palvelumalli, jossa maakunta tuottaa henkilökohtaisen avun palvelut itse tai sopimuksin. VALMENNUS JA TUKI ASUMISEN TUKI HENKILÖKOHTAINEN APU VAMMAISEN PALVELUN- KÄYTTÄJÄN VASTUU JA ROOLIT Palvelun toteutuksessa vammainen on asiakkaan roolissa ja siihen liittyvä toiminnanohjaus tapahtuu asiakkaan lähtökohdista. Ei oikeudellista vastuuasemaa palvelun toteuttamisesta. Oikeus saada yksilöllisesti tarpeen mukaan tarvitsemansa tuki päivittäistoiminnoissa ja päätöksenteossa määrittelyyn. Läheisten rooli on keskeinen. Palvelu tapahtuu yhdessä tekemisen kautta. Ei voimavararajausta. Palvelun toteutuksessa vammainen on asiakkaan roolissa ja siihen liittyvä palvelun toiminnanohjaus tapahtuu asiakkaan lähtökohdista. Ei oikeudellista vastuuasemaa palvelun toteuttamisesta. Oikeus saada yksilöllisesti tarpeen mukaan tarvitsemansa tuki päivittäistoiminnoissa. Oikeus mahdollisimman pitkälle itse valita asuinpaikkansa ja muutoinkin vaikuttaa siihen, miten hänen asumisensa ja siihen liittyvät palvelut toteutetaan. Ei voimavararajausta. Palvelun toteutuksessa, vammainen joko työnantajana tai asiakkaana on aktiivinen ja vastuussa omista valinnoistaan ja oikeudellinen vastuuasema. Avun toiminnanohjaus lähtee vammaisesta itsestään ja päätöksistä. Oikeus saada apua itse määrittelemissään päivittäistoiminnoissa. Apu ei ole yhdessä avustajan kanssa suunniteltua, vaan toiminta lähtee yksin vammaisesta henkilöstä, minkä fyysisen tai muun avun toteuttaa vammaisen ohjeiden mukaan avustaja. Edellyttää, että vammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Avun tarve ei määräydy pääasiallisesti ulkopuolisen tahon toimesta. Voimavararajaus asetettu hyvin alhaiseksi, riittää, että kykenee jollain tavoin ilmaisemaan ja määrittelemään avun sisällön. Voimavararajaus arvioidaan aina sen mukaan, missä toimissa apua tarvitaan. Henkilöllä on riittävästi voimavaroja, jos hän pystyy

muodostamaan mielipiteensä ja ilmaisemaan kantansa niihin asioihin, joihin apu on haettu. Tässä voidaan käyttää avuksi eri kommunikaatiokeinoja. Avun tarpeen määrittely ei tule perustua täysin henkilön esittämiin näkemyksiin (vrt. valmennus ja tuki, asumisen tuki). Useimmiten kehitysvammaiset kykenevät nimenomaan vapaa-ajan toiminnoissa määrittelemään avun tarpeensa, jolloin henkilökohtainen apu on ollut mahdollinen. VALMENNUS JA TUKI ASUMISEN TUKI HENKILÖKOHTAINEN APU TYÖN- TEKIJÄN VASTUU JA ROOLIT HENKILÖS- TÖN OSAAMISEN VAADE Työntekijällä aktiivinen rooli toiminnanohjauksessa, josta seuraa myös vastuu. Työ tapahtuu vammaisen henkilön yksilöllisten tarpeiden mukaan ohjatusti ja tukien päivittäistoiminnoissa ja antamalla tukea päivittäistoimiin ja niiden toteuttamiseen liittyvien valintojen tekemiseen päätöksenteossa. Tapauskohtaisesti kyllä. Esim. sosionomi, sosiaaliohjaaja, toimintaterapeutti, fysioterapeutti Työntekijällä aktiivinen rooli palvelun toteuttamisessa, josta seuraa myös vastuu. Työ tapahtuu vammaisen henkilön yksilöllisten tarpeiden mukaan asiakassuunnitelman mukaisesti päivittäistoiminnoissa ja antamalla tukea päivittäistoimiin ja tarvittaessa niiden toteuttamiseen liittyvien valintojen tekemiseen päätöksenteossa. Pääsääntöisesti kyllä. Esim. lähihoitaja Työntekijällä on passiivinen rooli. Työntekijä tekee avustustehtävät, jotka vammainen ihminen hänelle osoittaa joko työnantajana tai sovitusti asiakkaan asemassa työtehtävien määrittelijänä. Vastuu toiminnanohjauksesta on vammaisella henkilöllä itsellään. Työntekijä ei päätä avustustehtäviä, eikä ohjaa toimintaa. Ei osaamisedellytystä. Vammainen henkilö valitsee oman avuntarpeensa edellytysten mukaan kyvykkäimmän työntekijän.

Mitä tästä sanoo yk:n vammaisyleissopimus? Nykyinen voimavarasäännös ja esitetyt eri palvelut voidaan tulkita olevan YK:n vammaisyleissopimuksen sekä vammaiskomitean antaman yleiskommentin mukaisia. YK:n vammaisyleissopimuksen 19 artikla b) kohta; Vammaisten henkilöiden saatavissa on valikoima kotiin annettavia palveluja sekä asumis- ja laitospalveluja sekä muita yhteiskunnan tukipalveluja, mukaan lukien henkilökohtainen apu, jota tarvitaan tukemaan elämistä ja osallisuutta yhteisössä ja estämään eristämistä tai erottelua yhteisöstä; YK:n vammaiskomitean yleiskommentti koskien art. 19 ja erityisesti henkilökohtaista apua. Normatiivinen sisältö kohta d); Vammainen henkilö johtaa palvelua, tarkoittaen, että hän joko sopii palvelusta eri palveluntuottajien kanssa tai toimii työnantajana. Vammaisilla henkilöillä tulee olla mahdollisuus räätälöidä omaa palveluaan toisin sanoen päättää kuka, miten, koska, missä ja millä tavoin palvelu toteutetaan. Yleissopimus velvoittaa valikoiman yhteiskuntaa turvaamaan erityyppisiä asumis- ja tukipalveluita. Se ei velvoita henkilökohtaisen avun järjestämistä kaikissa tapauksissa, ottaen huomioon 19 artikla b) kohta sekä vammaiskomitean yleiskommentti 19 artiklan d) kohta. Henkilökohtaisen avun valinnanvapauden edellytys tässä kontekstissa näyttäisi kuitenkin edellyttävän, että henkilö on kykeneväinen; a)sopimaan palvelusta, tai; b)vaihtoehtoisesti toimimaan työnantajana. YK:n yleiskommentin mukaisesti henkilökohtaista apua täsmennetään vielä seuraavasti; Vammainen henkilö, joka tarvitsee henkilökohtaista apua voi vapaasti valita heille sopivimman henkilökohtaisen avun järjestämistavan ottaen huomioon vaatimukset, kyvyt (kykenevyys), elämän olosuhteet, mieltymykset. Vaikka työnantajan vastuut olisi ulkoistettu, vammainen henkilö aina säilyy päätöksenteon keskiössä avustamisen suhteen. Henkilökohtaisen avun ohjaus/valvonta voidaan toteuttaa tuetun päätöksenteon avulla.. Yleiskommenttia voitaneen tulkita niin, että tilanteissa joissa vammainen henkilö ei kykene sopimaan henkilökohtaisesta avusta tulee tämä toteuttaa tuetun päätöksenteon avulla. Tilanteissa, joissa vammaisella henkilöllä ei ole kykyä valita hänelle sopivinta järjestämistapaa, voitaisiin tuettu apu tällöin järjestää vammaislain lakiluonnoksessa ehdotetulla valmennuksena ja tukena. Asumisen tuki itsessään mahdollistaa myös saman tavoitteen toteutumisen. Jokaisen palvelun tuottamisen lähtökohtana on yksilöllisen avun tai tuen tarve.

Lisätietoja; Henrik Gustafsson, lakimies henrik.gustafsson@invalidiliitto.fi, Elina Nieminen, lakimies elina.nieminen@invalidiliitto.fi